Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘vakoilu’

Seuraava teksti on Pekka Siitoimen 22. huhtikuuta 1999 kirjoittama sähköposti, jonka vastaanottajina olivat mm. Seppo Lehto, Matti Järviharju, sekä kansanedustajat Jaakko Laakso ja Satu Hassi.

– – –

Suojelupoliisin puliukot

suponspugeSupon tärkein ase ääriryhmien oikealta/vasemmalle vakoilussa ovat puliukot. Kaikissa yleisissä tilaisuuksissa, joissa ns. ääriryhmät esiintyvät, on vähintään 1-2 naamioituneita ns. puliukkoja, likaiset vaatteet päällä ja lippalakki päässä.

Yleensä niillä on Lasol-pullo taskussa, jossa ei tietenkään ole sitä ainetta, vaan vettä. He esiintyvät ko. juoppoina lähellä puhujankoroketta ja juovat vettä Lasol-pulloistaan. Osalla on kuulolaite, joka on käytännössä naamioitu radiolähetin, joka lähettää ko. tilaisuuden viestit Supon päämajaan. Välistä niillä on lähetin kauluksen alla näkymättömissä. Rinnassa heillä on usein kirkas merkki, jossa on piilokamera. Nämä valejuopot herättävät hilpeyttä yleisön keskuudessa Lasol-pullojensa kanssa, koska yleisesti ottaen suomalaiset juopot rakastavat kanssakumppaneitaan… Näin Supo saa äänitettyä ja kuvattua rauhassa ko. tilaisuudet ja yleisesti ottaen tyhmät nauris-aivo suomalaiset eivät “hoksaa” mitään tavallisuudesta poikkeavaa.

Führer ei voi todeta muuta kuin sen, että autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku vaan kelluvat.

Heil Hitler!

Pekka Siitoin

– – –

Advertisements

Read Full Post »

10 vuotta syyskuun 11. terrori-iskuista – Mitä todella tapahtui? (osa 9/10)

Syyskuun 11. 2001 terrori-iskuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Mesikämmen julkaisee uusintana osissa viime vuonna kirjoittaneensa 10-osaisen artikkelisarjan aiheesta. Artikkelien perään on lisätty joitain vuoden varrella kerääntyneitä aihetta koskevia päivityksiä, uutisia, yms.

Mitä todella tapahtui?

9/10) Syyskuun 11. tapahtumien merkitys.

– – –

Katso aiheesta myös posti DUN:n 9/11-seminaari – 10 vuotta.

– – –

Artikkelin osa 8/10 löytyy täältä, 10/10 täältä.

Read Full Post »

Kuinka moni muistaa Steven Spielbergin elokuvan Minority report ja siinä olleet poliisit, jotka pidättivät ihmisiä ennaltaehkäisevästi, ennen kuin nämä tekivät rikoksia? Kaukaa haettua? Ei lainkaan. Sellaista on tapahtunut ennenkin ja tapahtuu nykyäänkin. Sitä varten on teknologiakin jo paikallaan. Pari päivää sitten ihmisiä pidätettiin ennaltaehkäisevästi Englannissa.

Seuraava teksti, “Eivätkö kuninkaalliset häät olleetkin ihanat?”, on suomennettu Annie Machonilta kotisivuilta. Annie Machon on entinen MI5:n tiedustelupalvelija, joka 1996 erosi MI5:n tehtävistään paljastaakseen Brittien salaisen palvelun epäeettisiä toimia. Machonilla on taustansa, tietojensa ja kokemuksiensa vuoksi huomattavan syvällistä pespektiiviä hallitusten toimiin, tiedustelupalveluihin ja mediaan, sekä kasvavaan tarpeeseen julkisen ja yksityisen sektorin avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Hänet on noteerattu myös monia aiheita käsittelevänä kansainvälisenä puhuja. Hänen käsittelemänsä aihepiirit käsittelevät turvallisuutta ja tiedustelupalvelua, eettisyyttä ja kansalaisuutta, “terrorismin vastaista sotaa”, lehdistön ja median vapauksia, lakeja, kansalaisoikeuksia, totalitarismia ja polisiivaltiota, sekä hallituksen ja liiketoiminnan vastuullisuutta.

Alla olevan Machonin artikkelin lisäksi kannattaa katsoa myös Machonin Russia Today:lle antama haastattelu kuninkaallisia häitä koskien.

Eivätkö kuninkaalliset häät olleetkin ihanat?

No, varmasti joillekin olivat, epäilemättä ainakin onnelliselle parille.

Jotkut taas viettivät tuota upeaa päivää karussa putkassa. Heidät oli ennaltaehkäisevästi pidätetty sellaisesta, mitä he olisivat saattaneet tehdä. Pidätyksien jälkeen eivät pidätettyjen omaiset ja asianajatkaan saaneet heihin yhteyttä. Käytännössä he olivat siis “kadonneita”. Heidät oli poimittu talteen siltä varalta, että he olisivat sanoneet jotain joka olisi ollut ikävää niin hienona päivänä. Kuka ties he olisivat, herra paratkoon, aiheuttaneet käytöksellään vielä kansallista häpeää.

Muutama päivä sitten kirjoitin artikkelin, jossa alleviivasin huoleni koskien turvallisuudesta vastaavien tahojen suhtautumista mahdollisiin tilaisuuden protestoijiin. Tuossa artikkelissa vertasin turvallisuudesta vastaavien tahojen ajattelutapaa ja väkivaltaisia taktiikoita Syyrian turvallisuuspalvelun toimiin. Tästä huolimatta jossain syvällä mieleni perukoissa, vastoin kaikkea viimeisen 15 vuoden aikana eteeni kokoontunutta todistusaineistoa, huomasin, että minulla oli edelleen päässäni kaiku siitä, että Briteissä pelataan reilua peliä – että sellaista toimintaa mitä Syyriassa harjoitetaan ei tapahtu Briteissä. No, nuo kaiut ovat ajalta jolloin olin lapsi ja puhuin kuin lapsi…

Onnellisia häitä edeltävänä aikana poliisi totesi, ettei sillä ollut mitään erityistä tietoa mistään terroriuhasta sen enempää Irlannin tasavaltalaisilta kuin miltään mahdolliselta Lähi-Idän ryhmältä. Tästä huolimatta turvallisuudesta vastaavat viranomaiset olivat käynnistäneet massiivisen tiedustelupalveluoperaation, jotta tunnetut “anarkistit”, jotka kenties protestoisivat monarkiaa vastaan, saataisiin kiinni.

Aivan varmasti sellaisiakin tahoja on saattanut olla, jotka ovat halunneet saada aikaan väkivaltaa. Jos tällaista olisi tapahtunut, olisi heidät voitu lainmukaisesti sitten pidättää. Mitä poliisi kuitenkin teki, oli jotain aivan muuta. Syyrian mukhabaratin menetelmien, jos sentään ei brutaalisuuden, tavoin viranomaiset järjestivät kotiratsioita ja ihmisten kaappaamisia tekeviä yksiköitä. He kielsivät tiettyjä aktivisteja pääsemästä Lontooseen, joitain he taas pidättivät päiviä ennen häitä, ja joitain pidätettiin itse hääpäivänä.

Turvallisuuspalvelun pidättämäksi joutui mm. antropologian professori, Chris Knight, sekä hänen ystäviään jotka suunnittelivat humoristista katuteatteria, johon kuului mm. feikkigiljotiini ja prinssi Andrew-nukke (onkohan tämä tautologista?)

Pidätettyjen joukkoon kuului myös joukko ympäristöaktivistitalonvaltaajia, jotka hyvällä syyllä huolestuneen parlamentaarikko John McDonellin mukaan olivat pidätettäessä ahkerasti hoitamassa puutarhaansa. Pidätettyjen joukkoon kuului myös joitain satunnaisia “zombeja”, jotka halusivat mennä “ei kuninkaallisia häitä”-vaihtoehtotilaisuuteen. Kaikki tämä tuskin on vallankumouspainajaisen ainesta.

Näiden lisäksi on vielä Charlie Veichin tapaus. Englannin media on nyt tuominnut hänet tunnettuna anarkistina. On totta, että Charlie on kuningashuoneen vastainen ja että hän halusi saada asian tiimoilta sanoa sanottavansa, mutta voi nyt luojan tähden – hän pyörittää kansainvälisesti tunnettua aktivistiorganisaatiota nimeltä Love Police. Organisaation rauhanomaiset tarkoitusperät eivät varmaan paljoa paina…

Mitä oikein tapahtui? Torstai-iltana kaksi proto-Borg teknologialla varustautunutta poliisia rynnivät Veichin Cambridgen kotiin, jossa asuu myös hänen tyttöystävänsä, Silkie Carlo. Poliisit sanoivat tulleensa pidättämään Veichin ja tutkimaan paikan.

Mikä oli Charlien väitetty rikos? Se, että hän oli laittanut YouTubeen pelottavan ennakoivan videon, jossa hän sanoi että hän ajatteli, että häntä vakoillaan. Tästä huolimatta hän videossa kritisoi tulevia kuninkaallisia häitä ja ehdotti, että muut aktivistit kokoontuisivat hääpäivänä Lontoon Soho Squarella (joka on melko kaukana juhlapaikoilta). Kyllähän Charlie hieman paasasi videossaan, mutta sitä nyt ihmiset YouTubessa muutenkin tekevät. Oli Charlien kanssa samaa tai vahvasti eri mieltä, niin kyseessä on kuitenkin ilmaisunvapaus – joka on paljon kehuttu, perinteinen brittiläinen vapaus.

Poliisin silmissä hän ilmeisesti kuitenkin “juonitteli mahdollista säröä tilaisuuden rauhanomaisuuteen”, ja tämän vuoksi hänet piti pistää lukkojen taakse. Tämä on aivan kuin olisimme aikamatkustaneet esivallankumoukselliseen 1700-luvun Ranskaan, missä kuningas saattoi käyttää lettre de cachet:ia ja lähettää ihmisiä Bastillen vankilaan.

Täsmälleen samaan aikaan kun prinssi William ja hänen punasteleva morsiammensa tulivat Cambridgen herttuaksi ja herttuattareksi, tuossa samassa kaupungissa poliisi ratsasi saman maan kansalaisen ja laittoi hänet lukkojen taakse – sananvapauden harjoittamisesta.

Torstai-iltana hänet raahattiin kotoaan pois, eikä hänen ymmärrettävästi tyrmistyneelle tyttöystävälleen suostuttu kertomaan missä häntä oikein pidettiin, ennen kuin hänet perjantaiaamuna siirrettiin toisaalle poliisin huostaan. Tässä uudessakin putkassa häntä pidettiin muusta maailmasta eristettynä koko loppupäivän. Perheenjäsenet ja lakimiehet soittelivat tuloksetta tuntikaupalla ympäri Lontoon poliisiasemia, koettaen saada selville missä Charlie oikein oli. Tämä tarkoitti sitä, että hän oli käytännöllisesti katsoen “kadonnut” kuin toisinajattelija jossain totalitaarisessa valtiossa.

Laitetaanpa asiat selviksi: Suurkaupungin poliisi vakoilee tunnettuja aktivisteja (tämä tiedetään aiemmin tänä vuonna tapahtuneen poliisien soluttautumisskandaalin jälkeen hyvin) estääkseen heitä ilmaisemasta heidän poliittisia näkemyksiään (joiden ilmaisuun heillä on oikeus) Katen ja Williamsin häistä. Turvallisuusjoukot olivat jo valmiiksi kertoneet ettei mitään erityistä terroriuhkaa ollut, joten kyseessä oli nolon välikohtauksen estäminen tuona suurena päivänä. Anteeksi vain, mutta mielestäni nolouden estäminen ei millään tavalla kuulu lakiimme.

Tämän lisäksi, nämä pidätykset olivat ennalta ehkäiseviä, jottei mahdollisia rikoksia tehtäisi. Katsotaanpa tätäkin asiaa tarkemmin; kyseessä on ainoastaan rike tilaisuuden rauhallisuutta koskien. Tämä ei ole mikään suuri asia.

Pohjimmiltaan tässä on siis kyse siitä, että poliisi vakoilee ja sitten ennalta ehkäisevästi pidättää aktivisteja potentiaalisina toisinajattelijoina, koska he ovat tehneet ajatusrikoksen. Voiko tämä enää orwellilaisemmaksi mennä?

Mainitsin edellä Syyrian turvallisuusjoukkojen taktiikat ja brutaalit toimet. Olen aiemmin kirjoittanut myös siitä, miten siirtyminen fasismiin alkoi Saksassa 30-luvulla maan sisäisten toisinajattelijoiden brutalisoinnilla.

Pysähdytäänpä ja todella mietitään tätä – haluammeko, että nämä ensimmäiset merkit fasismista kehittyvät eteenpäin, kyseenalaistamattomina? Ensi vuonna meillä on olympialaiset ja kuningatar Elizabethin vallan kuusikymmentävuotisjuhlat, ja epäilemättä samanlaista, tai vielä suurempaa voimankäyttöä tullaan näkemään. Kuinka pitkälle annamme tämän mennä, ennen kuin heräämme tähän liittyvään uhkaan?

Olen asiaan liittyen kirjoittanut aiemmin näin, kiitollisena pastori Martin Niemoellerille:

First they came for the Irish in the 1980s,
But I was not Irish so I did not speak up.
Then they came for the Muslims after 9/11,
But I was not a Muslim, so I did not speak up.
Then they came for the “domestic extremists”,
But I was not an activist, so I did not speak up.
Then they came for me;
and there was nobody left to speak up for me.

Read Full Post »

Seuraava viesti ilmestyi Sibel Edmondsin Boiling Frogs-sivustolla tämän kuun 11. päivä.

Vetoomus kansainväliselle yhteisölle

Me, Amerikan kansalaiset, lähestymme tämän tärkeän viestimme vastaanottajia Atlantin ja Tyynen valtameren toisella puolella. Viestimme on toimitettu pullossa, äärettömän hitaalla keinolla, johtuen siitä, että kommunikaatiokeinomme ovat hyvin rajoitetut (hallintomme valvoo laajamittaisesti ja ilman valtuuksia puhelimiamme, tekstiviestejämme, sähköpostejamme, faksejamme, ja internetyhteyksiämme). Pyydämme tämän viestin vastaanottajia lisäämään epätoivoisen tukahdutetun kansamme teidän poliittisten pakolaismaiden listalle tai vaihtoehtoisesti nostamaan vuosittaista yhdysvaltalaisten poliittisten pakolaistenne kiintiötä. Me emme ainoastaan täytä YK:n vuoden 1967 pakolaisstatukseen oikeuttavaa protokollaa, joka perustuu poliittiseen mielipiteeseen, jäsenyyteen ja toimintaan missä tahansa sosiaalisessa ryhmässä, vaan me myös reilusti ylitämme nuo vaatimukset.

Meitä, aivan jokaista amerikkalaista, kohdellaan potentiaalisina terroristeina, syyllisinä ilman mahdollisuutta todistaa toisin. Meitä valvotaan kellon ympäri (puhelimet, sähköposti, faksi, tekstiviestit, internetyhteys; näistä internetin käyttö tulee pian valvonnan ja rajoituksien alaiseksi) ja jos haluamme matkustaa, joudumme pakollisiin ja nöyryyttäviin ruumiintarkastuksiin.

Meiltä, Amerikan kansalaisilta, on riistetty mahdollisuus osoittaa kollektiivista erimielisyyttämme jopa kaikkein rauhallisimmin mahdollisin keinoin ja tavoin. Jäsenyytemme ja osallistumisemme sellaisiin ryhmiin tai tilaisuuksiin jotka kyseenalaistavat laittomia sotia tai muita epäinhimillisiä toimia voi viedä meidät hallintomme avoimesti määritellylle “vihollisten ja terroristien” listalle. Sellaisen seuraukset voivat vaihdella lentokiellosta siihen, että hallintoa palvelevat yksityiset aseistetut joukot pelottelevat ja ratsaavat perheitämme, tai siihen, että päätyy ajatuksiensa vuoksi syytetyksi liittovaltion poliisin valamiehistön eteen ja tämän jälkeen joutuu vangituksi.

Siitä, että harjoittaa tietynlaista journalismia tai hyvä samarialainen -tyyppistä raportointia niiden henkilöiden vääristä, epäeettisistä ja jopa laittomista teoista, joille on uskottu kansamme hyvinvointi, vauraus ja turvallisuus, voi seurata nykyään, että päätyy syytetyksi, vainotuksi, ja mahdollisesti jopa salamurhatuksi. Tilanne on laajentunut nykyään koskemaan myös niitä, jotka ovat ehkä lukeneet ja levittäneet alunperin muiden kokoamaa ja levittämää informaatiota. Siinä missä yhteiskuntamme epäkohtien ilmiantajat heitetään nykyään kaltereiden taakse, ryöstävät rikolliset veronmaksajiltamme miljardeja dollareita, ja kidutuksiin ja murhiin osallistuvat ovat hallitsijoidemme hyvin suojelemia ja avarakätisesti palkitsemia.

Kehotamme teitä muistamaan, millaista tukahduttavaa toimintaa itäsaksalaiset saivat Stasin käsissä kärsiä, ja sen jälkeen kertomaan sen vapaavalintaisella neljänumeroisella luvulla. Mikä tahansa luku käy, kunhan siinä on neljä numeroa. Meidän Stasimme on teknologisesti pätevä ja se pystyy kuuntelemaan ja äänittämään satoja miljoonia kommunikaatioita. Hallitsijoidemme kanssa yhteistyötä tekevät megakorporaatiot voivat laittaa satoja tuhansia meistä kommunikaation ulkopuolelle ilman, että asialle voi tehdä mitään. Tämän päälle, meillä ei ole itäsaksalaisten tapaan ylikiivettävää kapeaa muuria, eikä meillä ole elinkelpoista, luotettavaa, tai kyllin itsenäistä naapurivaltiota, mihin paeta. Jäätävä pohjoinen naapurimme on aivan yhtä innokas laittomiin salamurhiin kuin omat armottomat hallitsijamme. Entä sitten eteläiset naapurimme? Ensiksikin pitäisi selvitä aseistettujen kansalaissotilaiden käsistä rajan toiselle puolelle. Tummahiuksiset voivat tulla sotketuiksi meksikolaisiin tässä ja joutua ammutuksi. Tämän jälkeen pitäisi selvitä Meksikon huumejengipoliisin käsistä, joka voi helposti pitää meitä kilpailijana huumekauppa-alueellaan. Kuten huomaatte, ovat mahdollisuutemme selvitä siellä heikot tai täysin mahdottomat.

Anomme teitä myöntämään meille amerikkalaisille ensimmäisen luokan poliittisten mielipidevankien statuksen. Pyydämme, että vähintään harkitsette vaihtokauppajärjestelyä, jossa huippuluokan rikollisenne, ammattihuijarinne ja psykoottiset sarjakiduttajanne lähetetään tänne. Täällä he voivat löytää hyvän ympäristön toimilleen, sekä saada niille hallintomme rajoittamattoman suojan ja palkkiot. Ne meistä, ketkä etsivät säädyllistä vapauden ja oikeuden tasoa, voisivat käänteisesti saada turvapaikan maissanne.

Kiireellisesti toimianne ja apuanne odottaen,

Me, vapautta etsivät amerikkalaiset

 

Mesikämmenen huomio: Sibel Edmonds on merkittävä Yhdysvaltain hallinnon epäkohtien paljastaja. Hän on entinen FBI:n kääntäjä, jota on lain nojalla laajamittaisimmin koko Yhdysvaltain historiassa kielletty puhumasta tietämistään valtiosalaisuuksista. Pentagon paperit 1971 vuotanut Daniel Ellsberg on sanonut, että Edmondsin tiedot, jotka liittyvät monen muun asian ohella syyskuun 11. 2001 iskuihin, ovat huomattavasti hänen itsensä vuotamia tietoja merkittävämmät. Katso asian tiimoilta myös Edmonsin tapauksesta kertova dokumentti Kill the Messenger ja tämä syyskuun 11. tutkimusta käsittelevä posti. Humoristisemmin, katso Edmonsin pullopostin lisäksi myös tämä turvapaikkahakemus.

Read Full Post »

SYYSKUUN 11. TAPAHTUMIEN MERKITYS

Jokainen kansakunta, jokainen maa, joutuu nyt tekemään valinnan: oletteko meidän vai terroristien puolella?

Älkäämme koskaan suvaitko törkeitä syyskuun 11. iskuja koskevia salaliittoteorioita… hirveitä valheita, jotka koettavat siirtää vastuun terroristeiltä, syyllisiltä, muille.

– Presidentti George W. Bush koko maailmalle puheissaan Yhdysvaltain kongressille 21.9.2001 ja Yhdistyneille Kansakunnille 10.11. 2001

(more…)

Read Full Post »