Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Urantia’

outotie1Jouko Piho on eläkkeelle siirtynyt opettaja, kirjoittaja, runoilija, muusikko, oman puolueensa perustaja, maailmanmatkaaja ja suuri naiskauneuden arvostaja sekä profeetta. Jouko Piho on oman tiensä kulkija ja omalla oudolla tavallaan mielenkiintoinen hahmo, uskonnollinen radikaali. Jouko Piho aiheuttaa enemmän yleistä pahennusta kuin kaikki Suomen satanistit ja black metal bändit yhteensä. Tämä on tietysti mahdollista vain lopunaikoina.

Pihosta on viime vuosina tullut eräs tunnetuimmista uskovaisista maamme sosiaalisessa mediassa. Syy Joukon tunnettavuuteen ovat tietysti hänen uskonnolliset kannanottonsa ja näkemyksensä, jotka suurimman osan mielestä ovat hölmöjä ja absurdeja, mutta käsittämättömyydessään useimmiten samalla viihdyttäviä. Monilla on hyvässä muistissa mm. Joukon profetia, jonka mukaan Venäjän piti hyökätä Suomeen tämän vuoden kesäkuun 13. päivä. Kaikki Joukon visiot tulevaisuudesta eivät kuitenkaan ole olleet pielessä – vuonna 1998 Jouko nimittäin näki oikeaan osuneen enneunen Mika Häkkisen formula 1 -maailmanmestaruudesta.

Piho on ollut varsin aktiivinen näkemyksiensä julkituonnissa. Niitä löytää netistä ennen kaikkea hänen kotisivuiltaan, mutta onpa Jouko kirjoitellut aikanaan aktiivisesti sellaisellekin foorumille kuin Punk in Finland. Tämän lisäksi Jouko on julkaissut vuonna 2005 ensimmäisen kirjansa: Outo tie. Kamppailuni Jumalan, elämäni naisten ja helluntaiherätyksen kanssa. Kovakantinen opus on tuhti paketti, jossa on noin 450 sivua ja joka paperivalintansa vuoksi painaa kuin keskivertosaarnaajan synnit. Kirja on runsaasti kuvitettu.

Kirjan nimi alaotsikkoaan myöten vastaa sisältöä hyvin. Mesikämmen summaa seuraavaksi kirjan sisältöä opuksen nimen mukaisesti.

– – –

Kamppailu Jumalan kanssa

Kirja antaa varsin mielenkiintoisen kurkistuksen eräästä idiosynkrastisesta kulmasta siihen outoon universumiin, mikä on uskovaisten päänsisäinen todellisuus. Tämä on uskontopsykologisesti varsin mehevää ja hämmentävää settiä niille, ketkä itse eivät tuollaisessa universumissa elä. Uskovaisena miehenä aivan kaikki asiat merkityksellistyvät Piholle viime kädessä hänen uskonsa kautta. Ainakin teoreettisesti.

Jumalan tahdon noudattamisessa ja toisinaan myös ymmärtämisessä on omat kinkkiset ulottuvuutensa. Tässä Joukoa ja kanssauskoviaan auttavat erilaiset ennemerkit ja profetiat, joita otetaan ja saadaan tämän tästä sieltä ja täältä. Se, miten näiden pohjalta asioita tosissaan arvioidaan, tulkitaan, ja sitten toimitaan, on uskossa elämättömälle silkkaa twilight zonea.

Jumala, Jumalan tahdon toteuttaminen ja naiset nivoutuvat Joukolla monella tapaa toisiinsa. Tämä tulee esiin mm. ajatuksista, joita hän kävi läpi ollessaan lähetystyössä Italiassa: Toisinaan kuumassa heinäkuun Italiassa katuja talloessani ja kirjalaukkua kantaessani mieleni pehmeni ja ajattelin vähän muutakin kuin evankeliointia. Aloin haaveilla siitä, että entäpä jos minulla olisi joskus italialainen vaimo. Tulisin takaisin Italiaan, naisin jonkun kauniin italiattaren, perustaisimme perheen ja eläisimme onnellisina elämämme loppuun asti. Niin, mitä nyt siinä välissä pitäisi myös evankelioida Italian kansaa.

Kamppailu Jumalan kanssa vaikuttaa kirjan perusteella ilmenneen Joukon elämässä erityisesti naisenkaipuun ja eri seurakuntien kanssa tapahtuneen väännön kautta. Ja sitä vääntöä on sitten riittänytkin.

– – –

Kamppailu naisten kanssa

Huima osa kirjasta käsittelee Pihon rakastumisia ja ihastumisia, joista jälkimmäisiä näyttää usein olleen monta samaan aikaan. Piho toteaakin kirjassaan, että päiväkirjoistani voisi saada sen kuvan, että olen haaveillut elämässäni lähinnä naisista. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikkina vuosina Jumalan ikävä on ollut aina voimakkaasti läsnä, vaikka en ole kovin usein kirjoittanut sitä muistiin.

Ihastuksiaan läpikäydessään Piho usein pohtiikin, onko se tai tämä nainen Jumalan hänelle tarkoittama. Erääseen venezuelalaiseen naiseen Piho ihastui vain kirjeiden perusteella niin paljon, että alkoi opiskella espanjaa. Homma kusi lopulta kuitenkin reisille: Ja pettymyshän siitä tuli. Sain kahden kuukauden odottelun jälkeen viimein kuvan Nancyltä (…) Kuva oli minulle tyrmistys. Se ei herättänyt minussa minkäänlaisia tunteita puhumattakaan rakkaudesta. Koin voimakkaasti, että Nancy ei ole tuleva vaimoni.

Vaikka naiset vetävät Joukoa vahvasti puoleensa, ei hän kuitenkaan uskovaisena ole harrastanut esiaviollista seksiä, mistä kertoo mm. seuraava esimerkki: (…) Siitä huolimatta Anita rakasti minua, jopa siinä määrin, että hän ehdotti tulopäiväni iltana, että me menisimme sänkyyn rakastelemaan. Torjuin ajatuksen seksistä kauhistuneena. Sanoin Anitalle: ”Ei missään nimessä. Emmehän me ole naimisissa.” Nyt oli Anitan vuoro hämmästellä: ”Niin, mutta jos me rakastamme toisiamme, niin kyllä me voimme rakastella”. En suostunut. Sinä iltana erosimme hiukan kireissä väleissä.

Jo kirjan alkupuolella olevasta Seksuaalisuuteni herää-kappaleessta alkaa tulla ilmi, että Jouko on kirjassaan harvinaisen suorasanainen ja avoin myös elämänsä intiimeimmistä puolista. Kyseisestä kappaleesta saamme kuulla mm. sen, että Joukolle paljastui vasta 14-vuotiaana, mistä lapset tulevat maailmaan: Lopulta sain tietää suuren salaisuuden eräältä kaverilta Lahden helluntaiseurakunnan kesäleirillä Kotirannassa v. 1961. Olin järkyttynyt. En voinut mitenkään käsittää, että lasten saaminen tapahtuisi sillä tavalla, siis jotenkin niin kuin rumasti (…) No, myöhemmin aloin ymmärtää eri tavalla. Itse asiassa miehen ja naisen välinen sukupuoliyhdyntä on yksi kauneimpia asioita maailmassa.

Itsetyydys nousee kirjassa aika ajoin esiin. Jouko kertoo, mitä mieltä asiasta on: Olen sitä mieltä, että itsetyydytys on luonnon antama purkautumiskeino tapauksissa, jolloin normaali sukupuoliyhdyntä ei ole mahdollista. Itsetyydytys ei saa kuitenkaan hallita ihmistä niin kuin ei mikään muukaan asia.

Itsetyydytys nousee esille myös Joukon brutaalin avoimessa ensimmäisen avioliittonsa tilityksessä. Sairaalloisen mustasukkainen vaimo sai Joukon kerran pakenemaan kotoaan, kuitenkin vain palatakseen takaisin vaimon luo:Kun olin aikani kierrellyt Helsinkiä, juonut pari olutta, ostanut yhden seksilehden, runkannut vessassa sekä käynyt katsomassa Marion Brandon elokuvan Viimeinen tango Pariisissa, alkoi mieleni muuttua. Päätin palata takaisin. En ollut valmis eroon.

Lukijalle ei jää epäselvyyttä siitä, että Jouko pitää isorintaisista naisista ja että hän on hetero. Eräs Joukon ihastuksista oli hänen historian opettajansa, jolla Jouko kertoi olleen minuakin kovasti kiinnostaneet isot puskurit. Lukiovuosien alkaessa Joukon elämästä jäivät naiset yllättäen pois. Hänen elämässään ei ollut tuolloin muuta kuin koulunkäynti, seurakunta ja Raimo Leino [Joukon ystävä]. Jouko täsmensi asiaa: Enkä ollut kuitenkaan mikään homppeli.

Toisaalla kirjassa Jouko täsmentää millaisista naisista hän pitää: Tiedän, että olen hulluna kauniisiin vaaleaveriköihin. Toisaalta uskon, että Jumala ymmärtää minua ja antaa minulle jonain päivänä sen uskomattoman kauniin, pienen ja vaalean, hyväluonteisen, pehmeästi puhuvan, isorintaisen, seksikkäästi pukeutuvan ja meikkaavan, minua rakastavan ja ymmärtävän ihanan NAISEN, jota olen koko ikäni tähän mennessä turhaan etsinyt. Toive oli kohtuullinen ja Jumala palkitsi Joukon sittemmin elämänsä naisella, jonka kanssa hän on ollut naimisissa nyt yli 20 vuotta.

Kuten heteromiehille yleensäkin, myös Joukolle naiset aiheuttavat myös vaaratilanteita, mistä kertoo mm. kirjan kappale Tyttöystäväni halusi tappaa itsensä ja minut. Asiaan liittyivät usein autot: Vuonna 1969 olin ollut kaksi kertaa lähellä kuolemaa annettuani naisten ohjata autoani. Vuonna 1978 tuli kolmas kerta, joka oli näistä kolmesta kaikkein vakavin. Viimekätinen syy näihin tilanteisiin eivät kuitenkaan olleet naiset. Jouko selitti tapahtuneen näin: Kyseessä oli selvästi Saatanan tappoyritys, jonka Jumalan enkelit estivät.

Eräät Joukon ihastusten kohteet ovat olleet julkkiksia, kuten Marilyn Monroe, Marion, Tabe Slioor (joka tapasi 60-luvulla muuten Anton LaVeyn), Liana Kaarina, Pirkko Mannola ja Kike Elomaa. Kiken kohtaamisesta Tapiola Gardenissa Jouko kertoo seuraavaa: Kaipaan hirveästi naista. Tämä tuli hyvin ilmi eilen Tapiola Gardenissa. Siellä ei ollut ketään sen kummempaa. Loppuillasta lauloi Kike Elomaa. Silloin kaikki kaipaukseni purkautui häneen. Menin lähelle lavaa ja aloin katsoa ihaillen Kikeä, joka huomasi sen ja vastasi katseisiini katsomalla minua usein hymyillen. Kerran lähetin jopa lentosuukon Kikelle, joka tuntui hyväksyvän sen hymyillen.

Marilyn Monroeta Jouko ei valitettavasti pystynyt muiden julkkisihastustensa tapaan lähestymään, mutta Jouko kertoo, että Marilyn on kolmen ensimmäisen ihmisen joukossa, ketkä hän haluaa tavata taivaassa.

– – –

Kamppailu helluntaiherätyksen kanssa

Jouko tuli uskoon jo lapsena. Hän julisti Jumalasta pihapiirinsä lapsille, oli omassa piirissään ilmeisen hyvänä puhujana pidetty ja meni upotuskasteelle 11-vuotiaana. Hänelle profetioitiin, että hänestä tulee vielä suuri Jumalan sanan julistaja. Hän muistelee, miten puhui ensimmäisen kerran kielillä, miten häntä uskonsa takia kiusattiin ja miten helluntaiherätyksessä oli kaikenlaisen hyvän lisäksi myös kääntöpuolensa: lähes kaikki mahdollinen oli syntiä. Tivolit, Korkeasaari, Linnanmäki, teatteri, elokuvat, kulttuuri- ja urheilukilpailut, televisio, radio, yms. olivat poissa laskuista. Ulkonäön ja pukeutumisen säätely ja valvonta kuului seurakunnan toimintaan sekin. Seuraava pätkä kuvaa meininkiä hyvin:

Kun melkein kaikki oli syntiä, niin raja kulki siinä, että sain sentään kerätä postimerkkejä. Mutta siinäkin kävi kerran niin, että liimaillessani postimerkkejä kansiooni isäni tuli luokseni ja sanoi: ”Kuule, olisi paljon hyödyllisempää lukea Raamattua.” No, minä kilttinä poikana laitoin postimerkkikansioni sivuun, otin Raamattuni esille ja aloin lukea sitä. Isäni huomasi sen ja tuli kohta kehumaan minua, että noin sitä pitää.

Kirjassa käydään läpi Joukon historia eri seurakunnissa ja uskonnollisissa ryhmissä. Mukaan mahtuu toimintaa niin Suomessa, Ruotsissa, Italiassa kuin Yhdysvalloissakin. Piho oli vuosien varsilla tekemisissä mm. Niilo Ylivainion ja Leo Mellerin kanssa. Viimeksi mainitun naisseikkailuista ja raamatunsalakuljetuksista entisen Neuvostoliiton alueelle kirjassa on varsin mielenkiintoinen kappale Leo Mellerin kiirastuli. Näin sivumennen sanoen, olisi hienoa jos Meller kirjoittaisi elämästään yhtä avoimen tilityksen kuin mitä Piho on tässä kirjassaan tehnyt.

Joukon räväköiden tekstien kirjoittelu alkoi jo vuonna 1967 helluntaiherätyksen äänenkannattaja Ristin Voitto-lehdessä. Homma jatkui myöhemmin mm. Hyvän Sanoman toimittajana ja Kirkko ja Kaupunki-lehden jutuissa. Hyvän Sanoman sivuilla Jouko kävi julkisesti kirjeenvaihtoa erään ulkosuomalaisen ateistin kanssa. Netmission-sivuilla 2003 Piho puolusti transsukupuolista uskovaista, mistä hyvästä hän sai foorumille 40 päivän bännin. Kyseinen bänni ei ole muuten ainut hankaus lajiaan Joukon uskonnollisen kotimaaston kanssa. Joukon suhde helluntaiherätykseen on ollut varsin ristiriitainen. Vuosien varsilla Joukoa on helluntailaisten piireissä niin diggailtu kuin karsastettukin. Eri asemiin on pyydetty ja niistä on annettu myös monoa.

Piho pohtii kirjassaan tietysti myös uskonnollisia kysymyksiä, kuten voiko uskovassa olla pahoja henkiä, oppia lopunajoista, milloin Jeesus tulee takaisin, mitä on pyhyys, sekä teodikean ongelmaa.

Kaiken tämän lisäksi kirjassa on yhtä ja toista muutakin. Jouko kertoo mm. ensimmäisestä kännistään, mielipiteensä ufoista, ennustamisesta, Urantia-kirjasta, Da Vinci-koodista, yhteydenpidostaan Jari Sarasvuohon ja Lenita Airistoon, miksi teologia on ”modernismin myrkkykylvöstä”, sekä siitä onko parta syntiä. Mukana on myös Joukon runoja ja eri julkaisuihin kirjoittamia tekstejä. Saamme nauttia myös Joukon matkakertomuksista, mm. Israelista, sekä hänen aforismeistaan.

– – –

outotiePiho myy kirjaansa nykyään kotisivujensa kautta alennushintaan, mikä postikuluineen tarkoittaa vajaata 18:a euroa. Pyytäessä opukseen saa varmaankin tekijän nimikirjoituksen. Mikään best-seller kirja ei ole ollut, sillä Joukon vanhojen kotisivujen tietojen pohjalta voi päätellä, että kirjaa on nykyisellään myyty ehkä reilut 700 kappaletta. Eiköhän nyt pistetä joukolla Joukon kirjamyynti kovaan nousuun. Kertokaa tilatessanne Mesikämmeneltä terveisiä.

18 euroa voi kuulostaa aika kovalta hinnalta paketista uskonnollista huuruilua. Samalla rahalla kun saa vaikkapa mäyräkoirallisen olutta tai pari pulloa Gambinaa. Pihon kirjaan sijoittamisessa on kuitenkin puolensa. Uskonnollisen huurun ja -tykityksen saralla Pihon kirja on nimittäin helmi. Mikäli kulttuurin raja-alueiden ilmiöt kiinnostavat, myös kristillisissä muodoissaan, on tämä kirja suhteessa hintaansa varsin mainio hankinta (tähän väliin todettakoon kuitenkin, että Mesikämmen itse sai kirjan ystävältään lahjaksi).

Jouko Pihon Outo tie. Kamppailuni Jumalan, elämäni naisten ja helluntaiherätyksen kanssa on varmasti yksi oudoimpia kristillisiä elämäkertoja, joita Mesikämmen on lukenut. Tämä on kulttiteos, joka kuuluu alan keräilijöiden hyllyyn siinä missä vaikkapa Leo Mellerin Rock, Keijo Ahorinnan Saatananpalvonnan monet kasvot, Pat Pullingin Noidankehässä, Horst Knautin Paluu tulevaisuudesta, tai Hal Lindseyn Saatana elää ja voi hyvin maa planeetalla.

Mesikämmen suosittelee.

[Päivitys 15.7.2013: Jouko Piho pyysi tarkentamaan seuraavia asioita: Hän ei omien sanojensa mukaan ole saanut mitään profetiaa siitä, että Venäjä olisi hyökännyt Suomeen 13.6.2013 – “Minä olen vain julkaissut sivuillani nimimerkki ‘Pauliinan’ sen sisältöisen sanoman”. Kirjan myynnistä ja painosmäärästä Jouko valotti seuraavaa: “Olen myynyt kirjaani 691 kpl ja antanut lahjaksi ystäville ja sukulaisille sekä ilmaisina markkinointikappaleina (esim. lehtien toimituksiin) 184 kpl eli kirjaani on mennyt 875 kpl ja jäljellä on vielä 125 kpl. Painos oli 1000 kpl.” Näiden lisäksi kirja-arvioon on korjattu Joukon ja hänen elämänkumppaninsa avioliiton kesto “yli 15 vuodesta” “yli 20 vuoteen” ja loppulinkkeihin on Joukon toiveesta lisätty Suomen laillisuuspuolueen kotisivulinkki.]

– – –

Aiheeseen liittyen:

Jouko Piho puhuu! Mesikämmenen tekemä haastattelu.

Tilaa Pihon kirja alennushintaan 10e + postit täältä.

Jouko Pihon uudet ja vanhat kotisivut.

Jouko Piho Facebookissa.

Jouko Piho Twitterissä.

Jouko Piho Fingerporissa.

Jouko Piho Hikipediassa.

Jouko Piho kertoi Radio Cityn haastattelussa demoneista.

Joukon Pihon perustaman Laillisuuspuolueen kotisivut.

Read Full Post »

[Haastattelu jatkuu osasta 1].

Radio Inari (RI): Hyvää päivää, saanko tulla väliin mukaan keskusteluun?

Pekka Siitoin (PS): Ole hyvä.

RI: Mitä, tuleeko tuohon satanismiin sitten jonkinlainen sitten mielenkiinto minkä takia siinä haluaa pysyä?

PS: Tulee, juu. Se on semmonen, siihen tulee semmonen himo ja tahto. Se on sama et jos sä olet tietokoneinsinööri, niin sä haluat yhä enemmän oppia ja elektroniikkaa ja tietokoneasioita. Sama pätee tällä alalla. Siitä ei niinkun halua luopua.

RI: Joo mä oikeastaan, oikeastaan sikäli hyvä sattuma että mä satun olemaan tietokoneinsinööri, harrastaja tosin.

PS: Mmm. Meilläkin on ne vehkeet ihan viimestä mallia täällä Naantalissa.

RI: Joo, mutta sitä mää sitten halusin kysyä, että siinähän on sitten sama homma ku muissakin uskonnoissa, että ku siihen pääsee kiinni niin haluaa lisää oppia ja selvittää asioita, vai mitä?

PS: Joo, kyllä. Se on aivan sama ku opiskelee tietokonetekniikkaa niin tulee semmonen himo siihen et haluaa aina vaan enemmän tietoja asioista ja kyllä se onnistuu kun vaan pysyy alalla. Ja harjottelee näitä rituaaleja ja meditaatioita.

RI: Joo, tota… millähän tavalla te sitten meditoitte oikeestaan? Onko se tämmöstä miettimistä?

PS: On, ja keskittymistä ja rituaaleja ja… siitä se lähtee. Siinä tavallaan aivoissa aukeaa semmonen uus kanava. Niinku symbolisesti löydetään tietokoneesta joku uus yhteys johonkin erikoiskohteeseen niin sitä haluaa ruveta penkomaan pohjaan asti.

RI: Onko tämä kanava sitte, öö, vaan kuvainnollinen vai voiko se toimia kanavana niinku puhuit tässä näistä voimista, niitten käyttöön? Tai yhteyksiin?

PS: Kyllä.

RI: Sitä tarkoitit myöskin?

PS: Joo, kyllä.

RI: Joo-o. Mitä mieltä sinä sitte oot yleisön käsityksestä et se varmastikkaan täysin oikea ole?

PS: Ei, kyllä nykyään yleisön käsitykset ovat kyllä muuttuneet positiivisesti saatanismia kohtaan, mutta sittenkin suuri osa ei hyväksy asiaa johtuen siitä, että heillä ei ole kokemuksia ja se on täysin ymmärrettävää.

RI: Varsinkin viime aikoina on julkisuus ollut erittäin negatiivista.

PS: Joo, mut se johtuu kirkon tiedotuskeskuksesta, kirkko pelkää, että ihmiset kääntyvät liiaksi tälle magian puolelle ja pelkää että heidän kannatuksensa katoaa.

Kirkko pelkää, että ihmiset kääntyvät liiaksi tälle magian puolelle ja pelkää että heidän kannatuksensa katoaa.

RI: Joo, no onko sama homma sitte toisin päin, että suhtaudutteko te kielteisesti kirkon toimintaan?

PS: Ei, ei, ei me suhtauduta siihen [yskäisee] …kirkko perustuu tällaiseen astraalitoimille, tunne-elämän hyväksikäytöksille, ihmisen aivopesulle ja luvataan ummet ja lammet, Helvetissähän me kaikki herätään, et ei kukaan tästä Taivaaseen pääse [armotonta käheää yskintää].

Helvetissähän me kaikki herätään, et ei kukaan tästä Taivaaseen pääse.

RI: Joo, tuosta tuli mieleen tuo ku…

PS: [Armotonta köhä-yskintää]

RI: …ku aikasemmin sanoit, että Jumala on todellinen perkele niin, mikä sitte on niinku Raamatussa kun puhutaan perkeleestä, tai Saatanasta siis…

PS: Niin, se on tuota Jehova. Esimerkiksi jehovantodistajat jotka ovat väärentäneet Raamatun ja näin, et Jumalahan on persoonaton henki, hän tukee pahaa sekä hyvää.

RI: No, entä sitte, miten Saatana jota käytetään oikeastaan vastakohtana Jumalalle, niin mikä se sitten sinun käsityksen mukaan on?

PS: No sanotaan näin et meil on kolme voimaa tääl Maan päällä, Lucifer, Kristus ja Saatana. Saatana edustaa himoja ja haluja ja nautintoja, Lucifer edustaa diktaattoreita ja kuninkaita ja maailmanvaltaa, Jeesus taas edustaa inhimillisyyttä siinä mielessä että hän haluaisi et ihmiset luopuisi kaikesta maanpäällisestä nautinnosta ja keskittyisivät muitten ihmisten auttamiseen ja lähettäisivät omaisuutensa köyhille. Tässä on kolme tällaista voimatekijää.

RI: Mitenkä tarkkaa tuo satanistien järjestäytyminen sitten on, onko, vaikuttaako esimerkiksi tuo teiän yhistys muualla ku siellä Naantalissa päin?

PS: Kyllä, meil on ympäri Suomee jäseniä, mutta eivät satanistit ole oikeastaan mitenkään järjestäytyneitä. He ovat ihan tällaisia 5-6 hengen kuppikuntia meitä lukuunottamatta. Et ei siinä oo oikeastaan mitään organisaatiota.

RI: Se jää sille kylässä toimivan kerhon tasolle?

PS: Suurin piirtein.

RI: Oisko suurempi järjestäytyminen hyväksi sillä tavalla sitten, että nämä penikat jotka kuulee jostain että tämmönenkin asia on olemassa niin, että ne jotenkin saatais aisoihin?

PS: Siinä mielessä se olis kyllä, mutta kun ajatellaan jotain tällaisia ala-ikäisiä jotka harrastavat näitä väärällä tavalla ja tuhoavat itsensä nii, eihän heillä ole varaa liittyä mihinkään tällaisiin isompiin asiantuntijajärjestöihin. Joko etäisyys tai rahallisista syistä.

RI: Joo, mutta järjestöhän vois tietenkin neuvoa, että mistä on nytte tässä kyse ja…

PS: Niin no järjestöhän on semmonen kun meilläkin parisen sataa jäsentä niin, eihän meillä ole varaa kustantaa kenenkään matkoja esimerkiksi Oulusta Naantaliin johonkin kursseille ja… sehän on rahakysymys [yskii].

RI: Joo, no minkälainen merkitys tuolla Mustalla raamatulla on satanismissa?

PS: Kyllä se on yksi pääteoksista. Myöskin Anton LaVey on kirjoittanut paljon kirjoja, mm. Saatanan Raamattu ja Saatanalliset ihmeteot ja näin. Valitettavasti niitä ei ole, LaVeyn kirjoja, suomeksi käännettynä, mutta… Musta raamattu on aika vaikeaselkoinen kirja ja [armotonta yskimistä] siellä on rituaalit aika sekasin et siinä pitäis ennen kuin Mustaan raamattuun perehtyy lukea näitä suomalaisia alan kirjoja missä on niinku perustiedot, niinku johdantoa Mustaan raamattuun. Jota justiin me tällä hetkellä täällä teemme. Teemme 15. painosta parasta aikaa tässä tehdään.

RI: Joo, onko Musta raamattu sitte, sehän on siis niinku perusteos teillä? Mistä kaikki muu on sitte peräsin?

[Pekan puhelimesta kuuluu nesteen lasiin kaatamisen lorinaa]

PS: Joo, no näin voi sanoa tavallaan, mut kyl niitä on muitakin et ei se nyt välttämättä ole mut näinki voidaan sanoa.

RI: Te ette ole yhen kirjan varassa sillä tavalla?

PS: Ei, ei, meillä on paljon alan kirjoja täällä.

[Pekan puhelimesta kuuluu pullonkorkin pyörittämisen ääntä]

RI: Kuvailisitko vähän että millanen opus se oikeastaan on?

PS: No, se on sellanen vajaa 200-sivunen kirja missä on näitä Mooseksen rituaaleja selvitetty, mut tuota niin, ei se nyt välttämätön ole, kyl muittenkin kirjojen avulla saavuttaa näitä, näitä yhteyksiä, et ei se mikään ainoa vaihtoehto ole, muitakin löytyy et, suomalaisille kyl sopis paremmin joku muu kirja kun Musta raamattu, mutta. Kalevalassa on rituaaleja ja sit näissä meidän julkaisemissa kirjoissa, Musta magia I:n ja Mustan magian salaisuudet, ne on paljon helppotajuisempia ja niil on helpompi päästä alkuun ja esimerkiks spiritismipelillä saa yhteyksiä.

RI: Mitenkä sitten tuo Kalevala ei sitten ainoastaan ole tämmöinen Suomen pienen alkuperäiskansan…

PS: Tavallaan se on suomalainen, symbolisesti suomalainen Musta raamattu, näin symbolisesti.

RI: Joo, mutta, onko se sitten tekemisissä samanlaisten asioitten kanssa ettei se ole erillinen?

PS: No, kyl se liittyy, kyl se liittyy. Suunnilleen liittyy joo. Kyl siin on niinkun symbolisesti samoja asioita. Ei nyt ihan kaikki mut symbolisesti paljonkin samaa.

RI: Mutta tämmösiä kirjojahan on sitte mun käsittääkseni suunnilleen joka kansalla omansa, että käsitelläänkö niissä samoja voimia?

PS: Suurin piirtein. Voidaan sanoa näin yleisesti ottaen, että suurin piirtein.

RI: Siinä sitten eri kansoilla vain nimet poikkeaa?

PS: Joo. Kyllä. Tässä justiin otetaan vähän Herran ehtoollista tässä samalla kun jutellaan.

RI: Ruokailu menossa?

PS: Eiii. Spiritus fortus [nauraa].

RI: Ahaa.

PS: Mmmm.

RI: Minkälainen merkitys tällä Saatanalla on koko ihmiskuntaan nähäden?

PS: Erittäin suuri merkitys. Saatana on oikeestaan, sanotaan näin, et Saatana ja Lucifer hallitsee maapalloa ja meidän toimintoja ja Kristuskin sano Raamatussa et “minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta.” Niin kauan kun me olemme luciferiläisiä, Lucifer on Apollo eli auringon jumala, sitä palvottiin Roomassa Jupiter-nimellä, et Zeus oli Kreikassa Saatana, niin kauan kun me olemme heidän leivissään niin me jälleensynnymme aina uudestaan ja se on mielenkiintosta. En minä ainakaan haluaisi joutua Jeesuksen leipiin taivaankannelle omenapuun juurelle soittelemaan harppua ja laulamaan virsiä. Se jälleensyntyminen on mielenkiintoista, petetään ja huijataan välistä ja sitten voitetaan ja pelataan ja tässä on jotain mielenkiintoa.

En minä ainakaan haluaisi joutua Jeesuksen leipiin taivaankannelle omenapuun juurelle soittelemaan harppua ja laulamaan virsiä.

RI: Kertositko oikeestaan millä tavalla maailma on syntynyt satanismin mukaan? Onko käsitys sama ku, tai suunnilleen sama ku eri kansoilla, neki varmaan eroaa?

PS: No, sanotaan näin, et Luciferhän meidät loi, me synnyttiin aikoinaan Atlantis-mantereelle, siel oli seitsemän juurirotua ja neekerit on apinan ja ihmisen välimuoto ja me edustimme lähinnä Atlantis-mantereella toltekkilaista kulttuuria. Eli siis yhteiskunta-ajattelua, arjalaista ajattelua, militarismejä, ja tällaista. Ja Lucifer loi meidät kun hänet karkoitettiin aikoinaan taivaskapinan myötä Taivaasta ja tästä on tarkemmat tiedot Urantia-kirjassa. Se on, siin on muistaakseni 7000 sivua, mul on se kyllä täällä mutta jos mä sellaisen sulle lähetän niin se maksaa 10 000 mk jos mä painan sulle ne kaikki sivut [nauraa], se on siellä selitetty.

RI: Joo, siin on varmasti oma hommansa.

PS: O.

RI: Millanen sinun käsitys on sitte siitä, että löytyykö noita alan kirjoja yleensä kirjastoista?

PS: Kyl niit löytyy aika paljon, esimerkiks tuolla mul on internetilläkin saa yhteyden tähän kansainväliseen kirjanvälitysfirmaan siel on, kyl siel on tuhansia niitä mut siin on vaan se ongelma et ne on englanninkielisiä ja niit on, suomalaiset ei oo mitään englanninkielen neroja oikeen, niin niit on aika vaikea tulkita, kun siin on tätä okkulttista kieltä joka on lähinnä teknillistä englantia, ne on aika vaikea tajuta.

RI: Onko noita mitä suomenkiellä on kirjoittettu nii, tiiätkö miten niitä on saatavilla kirjastoissa tai mistä yleensä ihminen täälläpäin ku pohjoisessa asuu nii mistä se voi saada tietoa?

PS: No, sä menet lähimpään kirjastoon ja sitte sä kysyt okkulttista kirjallisuutta. Tai hengentieteen kirjallisuutta, ne on nyt eri nimikkeillä eri kirjastoissa, mut kyllä niitä löytyy täälläkin aika paljon mut ne on kyllä lähinnä sellasta teosofista jeesustelua, mutta sellasta kovaa saatanallista kirjallisuutta ei oikeastaan saa kun meiän kautta.

Kovaa saatanallista kirjallisuutta ei oikeastaan saa kun meiän kautta.

RI: Mitenkä teihin sitten saa yhteyden, onko…

PS: Meillehän voi, jos asia kiinnostaa niin, meillähän on täällä kaikki luettelot, me voidaan niitä Yhdysvalloista tilata mut ne on kaikki englanninkielisiä, niit on satoja. Kirjottaa vaan esimerkiks et Pekka Siitoin, postilokero 7, Naantali, niin kyl me lähetetään luettelo ja toimitetaan näitä kirjoja mut ne tulee maksamaan kun ne Yhdysvalloista tilataan niin riippuen kirjasta 100-200 mk kappale, siin tulee, jenkit ottaa jo puolet kirjan hinnasta postikuluihin, se on ymmärrettävää tietenkin ku tulee sielt lentokoneella ni jos on satasen kirja niin ne ottaa satasen lähetyskuluja.

RI: Mitäs sitten sanoisit semmoselle joka, jos nyt joku on tästä kiinnostunut aiheesta?

PS: No, mä pyytäisin et ottais minuun yhteyden. Meillähän on täällä faksit ja puhelinnumerot ja kaikki tai sit kirjoittaa postilokero 7 Naantali niin sillä se selviää. Kyl me aina vastataan kaikkiin kirjeisiin, et ei oo mihinkään jäänyt vastaamatta jos kirje vaan on tullut perille.

RI: No joo. Jos ei sinulla, ellei ole mitään erikoista mielessä mitä vielä haluaisit sanoa, onko muuten?

PS: Ei, mä kehottaisin vaan kaikkia niinkun ryhtymään tälle alalle luciferiläisiksi, mut se et tuota niin ei sais mitään rituaaleja ruveta harrastamaan ellei ensin hallitse näitä perusperiaatteita, koska siin voi käydä itselle köpelösti. Ja sit jos on vähän häiriintynyt tai ala-ikäinen niin ei kannattais ryhtyä ollenkaan ryhtyä koko hommaan. Siin sekoaa muuten itte.

Mä kehottaisin vaan kaikkia niinkun ryhtymään tälle alalle luciferiläisiksi.

RI: Se on oikeestaan tällä alalla vielä tärkeempää…

PS: Joo.

RI …ku muilla?

PS: Näin o.

RI: Sanotaan maallisilla aloilla…

PS: Kyllä.

RI: No joo. Kiitos vaan tästä, Pekka Siintoinen.

PS: Kiitos samoin. Hyvää jatkoa. Hail.

RI: No niin, äskeisessä satanisti Pekka Siitointa haastattelivat duona Sami Ropponen ja Mikko Mattila. Ja nyt jos teillä Radio Inarin kuuntelijoilla on jotakin sanottavaa tästä äskeisestä haastattelusta tai satanismista, saatananpalvonnasta ylipäänsä, niin tarttukaahan puhelimeen ja soittakaa numeroon 661 408, sana on vapaa. Numero oli 661 408. Kuunnellaan tässä odotellessa J. Karjalaisen ja Electric Saunan kappale Keihäänkärki. Soittakaa.

[J. Karjalaisen kappale]

– – –

[Haastattelun osa 3/3 julkaistaan huomenna].

Read Full Post »