Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Unikeon päivä’

Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!

Blogin Pekka-posteista sanottua

Mesikämmen-blogi – kirjoittaja on julkaissut parhaan Pekkaa käsittelevän artikkelisarjan, mitä blogistanissa on nähtyNarian

Kertakaikkiaan sellainen folkloristinen pikkujättiläinen, ettei moista voisi kuvitella olevan olemassakaan (…) Ötöpesän jengi on lukenut nämä kaikki, eikä ennen sitä olisi voinut kuunaan kuvitellakaan, että Pekka Siitoimesta olisi missään näin paljon materiaalia. Ja mikä parasta, vapaasti saatavillakin! (…) Ehdottomasti rautaristin, suojaviitan, kumimanttelin ja kaasunaamarin arvoinen teko!Ötöpesän jengi

Vuoden blogistipalkinto ja kiljukanisteripalkinto! Tämä on yleensä vaiettua kulttuurihistoriaa yhdestä Suomen kummallisimmista ja viihdyttävimmistä miehistäJokunen

Blogihan on ollut varsinainen kylttyyriteko. Näiden Pekka-artikkelien taso vaatisi suorastaan niiden sitomista kansien väliin! “Helvetin hyvä”, sanoisi Peksi. Go on!A

Ylivoimaisesti parhain sivusto hengentieteen Mestari Pekka Siitoimesta – B.S. Müller, uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran sisäpiirin jäsen

100 Postia

100. Kursiivin isku, osa 4
99. Kursiivin isku, osa 3
98. Kursiivin isku, osa 2
97. Täällä vartioin minä!
96. Kursiivin isku, osa 1
95. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 3
94. Alfauros laittoi asioita kuntoon.
93. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 2
92. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 1
91. IKR:n plörinäksi mennyt Belgian matka 1977
90. “Worshiping the Devil in the name of God”
89. Siitoin-filmi oy, osa 5
88. Siitoin-filmi oy, osa 4
87. Kai M. Aalto puhuu! (osa 2/3)
86. Siitoin-filmi oy, osa 3
85. Turun Hengentieteen Seura, osa 11
84. Turun Hengentieteen Seura, osa 10
83. Turun Hengentieteen Seura, osa 9
82. Pekka ja SMP/SKYP
81. IKR:n plörinäksi mennyt Kotkan marssi 1977
80. Lisähuomioita Pekan mielenosoitustoiminnasta, yms.
79. Pekka ja vappu, osa 4/4
78. Pekka ja vappu, osa 3/4
77. Pekka ja vappu, osa 2/4
76. Pekka ja vappu, osa 1/4
75. Pekan perheonnea
74. Arjalanpaisti ja arjalanpiirakat
73. Kai M. Aalto puhuu! (osa 1/3)
72. Mitä Pekka Siitoin ajattelisi perussuomalaisista?
71. Pekka Siitoin: Jag ska befria Norden!
70. Pekan mietteitä ennen eduskuntavaaleja 1983
69. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 3
68. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 2
67. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 1
66. Pekkagrammi, osa 2
65. Pekka Siitoin ja rock ‘n’ roll
64. Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa
63. Pekka Siitoin Fingerporissa
62. Tulella leikkimisestä
61. Talo, jossa Pekka Siitoin asui (osa 2)
60. Pekka presidentiksi?
59. Kommunismin ja kokoomuksen uhka
58. Valtakunnanjohtaja ja Italia
57. Valtakunnanjohtaja ja Varkaus
56. Kiljukeisari
55. Valtakunnanjohtajan kiljuepisodi
54. Pekka Siitoin -anagrammit ja postyymi Finlandia-palkinto
53. Hyvää uutta vuotta!
52.Turun Hengentieteen Seura, osa 8
51. Das Fest! 50 postia Pekka Siitoimesta!
50. Arkistojen aarteita ja Pekka Siitoin soundboard.
49. Luvassa hypnoottis-magneettista menoa.
48. Turun Hengentieteen Seura, osa 7.
47. Rivologin rodunjalostusta.
46. Turun Hengentieteen Seura, osa 6.
45. Pekkagrammi.
44. Ääretön rakkaus.
43. Siitoin-filmi oy, osa 2.
42. Pekan lähtö.
41. Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.
40. Pekka Siitoimen shortsit.
39. Hyvät naiset, olette kaikki kauniita!
38. Kassisen perintöprinssi.
37. Mikä erottaa fasistin kommunistista?
36. Mesikämmenen jengi.
35. Pekka Siitoin built my Panzerwagen.
34. Turun Hengentieteen Seura, osa 5.
33. Turun Hengentieteen Seura, osa 4.
32. Seurakuntavaalit.
31. Turun Hengentieteen Seura, osa 3.
30. Turun Hengentieteen Seura, osa 2.
29. Turun Hengentieteen Seura, osa 1.
28. Pentagrammon, clavis, cranium, sciurus, circumferentia, logos, gravis admodum, et diaboli.
27. Siitoin-filmi oy.
26. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta?
25. Toinen todellisuus.
24. Mitä Pekka Siitoin sanoi Anton LaVeystä ja satanismin historiasta?
23. Pekka Siitoimen iltarukous.
22. Isän valtakunta kuvina.
21. Isän valtakunnan jälkipyykkiä.
20. Pekan parhaat, osa 7.
19. Pekan parhaat, osa 6.
18. Pekan parhaat, osa 5.
17. Pekan parhaat, osa 4.
16. Pekan parhaat, osa 3.
15. Pekan parhaat, osa 2.
14. Pekan parhaat, osa 1.
13. Isän valtakunta.
12. Arkistojen kätköistä.
11. Päivän lainaus ja kysymys.
10. Pekka Siitoin on nykyään vampyyri!
9. Hypnoottis-magneettinen katse ja sen alkuperä.
8. Mitä Pekka Siitoin sanoi äidilleni.
7. Luciferin arkkipiispan nauru.
6. Talo, jossa Pekka Siitoin asui.
5. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 4/4).
4. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 3/4).
3. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 2/4).
2. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 1/4).
1. Should I laugh or cry?

Ja jatkoa seuraa…

Mesikämmenen postit valtakunnanjohtajasta eivät tähän lopu. Postit jatkuvat Kursiivin tapauksen tonkimisella, minkä jälkeen pääsemme Pekan saaman vankeustuomion käsittelyyn, ja sen jälkeen Pekan vankilanjälkeiseen elämään. Materiaalia löytyy vielä hyväksi toviksi eteenpäin. Näiden sadan ensimmäisen postin jälkeiset Pekka-postit löytyvät helposti blogin oikeasta alapalkista “tags”-osiosta sanalla “Pekka Siitoin”. Siitä klikkaamalla löytyy lista kaikista blogin Pekka-aiheisista posteista, mitä tämän 100. postin jälkeen on julkaistu.

Advertisements

Read Full Post »

Pekan tyylinäyte rock-kitaroinnista

Mitä helvettiä?

Aika harvalle tulee Pekka Siitoimesta ensimmäiseksi mielleyhtymiä rockmusiikin suuntaan. Tästä huolimatta Pekkakin diggaili tietynlaisesta rockista, ja osoitti musiikkimaussaan kenties melko yllättäviäkin mieltymyksiä. Koskelan ja Nordlingin kirja Suomen Führer paljastaa asiasta seuraavaa:

“Siitoin oli aiemmin myynyt Johnny Rebelin rockabillyyn vivahtavaa musiikkia – tosin rasistisella sanomalla höystettynä. Kun hänelle esitettiin skinhead-musiikkia, niin Siitoin ei pitänyt siitä: Kyllä Turun skinit on lainannut niitä levyjä minulle. Ei ne oikein kansallissosialismiin sovi. Se on sellaista puoli rokkari ja puoli punkkari rääkytystä, kuittaa Pekka. Vanha Bill Haley– mies ottaa maailman muutoksen tyynesti, mutta romantisoi kultaista 50-lukua: Joka vuosikymmen maailma muuttuu. 1950-luku oli hienoa aikaa. Rauhallista ja tasapainoista. Sen jälkeen on ollut alamäkeä.”

Bill Haleystä ja Johnny Rebelistä diggaileva valtakunnanjohtaja diggaili myös arabialaisesta ja turkkilaisesta musiikista. Samainen Koskelan ja Nordlingin kirja kertoo asiasta näin:

“Siitoin ihastui matkoillaan arabialaiseen ja turkkilaiseen musiikkiin. Minä pidän sanoin kuvaamattomasti arabialaisesta musiikista. Siinä on jotain sellaista hohtoa. Se piristää sielun tenhoa ja minulla on näitä arabimusiikkikasetteja eri arabimaista. Niitä on vissiin toista sataa, hahkuttaa Pekka. Siitoimen luona usein käyneet tietävät kertoa, että Pekka todella myös soitti ja kuunteli näitä kasetteja.

Jotkut ideologisesti orientoituneet saattaisivat alkaa kuuntelemaan skinhead-musiikkia ideologisesta syystä vaikkeivat siitä pitäisikään ja torjua vieraan kulttuurin musiikin samasta syystä. Pekalle nuo asiat eivät ole yhteismitallisia. Mielestäni musiikki on taidetta ja sitä ei saisi sotkea politiikkaan, pohtii Pekka tuntojaan. En siis näe ristiriitaa eri maiden musiikin kuuntelun ja aatteen välillä. Jos ajatellaan esimerkiksi Suuri ja mahtava-laulua… jos nyt ei ajatella sanoja… se on mahtava hymni. Myöskin Itä-Saksan entinen kansallishymni oli hyvä.”

Nauravasta natsista tulee rock-tähti

Pekan rocktouhut eivät jääneet vain hänen nuoruuteensa. Kesäkuun 11. 1983 Iltasanomat uutisoi seuraavaa: “Valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimesta tulee rock-tähti. Natsipomo laulaa ja puhuu erään rock-yhtyeen levyllä, joka äänitetään piakkoin Tampereen lähettyvillä. Siitoin ja yhtye ovat tehneet sopimuksen levytyksestä. Levylle taltioidaan mm. laulu “Siitoin teidät voittoon vie”. Voi olla, ettei sitä ainakaan kotimaisissa puolituntisissa kovin usein kuulla. Levyllä Siitoin laulaa sekä huudahtelee natsien iskulauseita saksaksi, suomeksi ja englanniksi”.

Tuollaista Bobby-Rockin levyä ei ilmeisesti koskaan tullut, en sellaisesta ainakaan ole kuullut. Jotain rock-henkistä kuitenkin 80-luvulla Pekalta tuli, nimittäin legendaarinen c-kasetti Nauravat natsit. Koska kasettiin ei nykyään törmää missään, on sitä aikoinaan ilmeisesti myyty hyvin vähän. Muuten se olisi jo varmasti vuotanut jonnekin internetin syövereihin. Muistan joskus muinaisuudessa nähneeni kasetin Pekan postimyyntiluettelossa. Näin jälkiviisaana voi sanoa, että se olisi kannattanut tilata. Sen verran kovan luokan huumoria tuohon äänitteeseen kätkeytyy. Tavatessani Isän valtakunnan ohjaajan Miki Brunoun viime vuoden lopulla sain viimein kuulla Nauravia natseja. Se oli jotain huimaa. Toivottavasti joku uudelleenjulkaisee tuon helmen.

It’s a showtime for rockabilly Siitoin!

80-luvulla Pekka oli jo siirtynyt elämänsä kolmanteen vaiheeseen, jolloin hänestä muotoutui eräänlainen uusnatsismin, okkultismin ja rivologian von Münchausen. Homman nimi oli tässä vaiheessa Pekan persoonan ympärillä pyörivä ympärivuorokautinen show. Tähän sopii hyvin mm. se, että Pekka ilmestyi Sleepy Sleepersin kanssa lavalle ja otti muistaakseni vastaan hänelle tarjotun Sleepy Sleepers fan clubin kunniajäsenyydenkin. Tuskin kukaan kovin vakavasti poliittisen toimintansa ottava uusnatsi olisi sellaiseen ryhtynyt. Mutta ehkä Pekka näki asian toisin.

Rockiin Pekka yhdistettiin 80-luvulla myös eräässä Naantalin sambakarnevaaleista kertovassa Iltasanomien jutussa, jossa Pekkaa kutsuttiin “rockabilly Siitoimeksi”. Syynä tähän oli lähinnä se, että Pekka oli heilunut alueella etelävaltioiden lipun kanssa. Jutun ingressi summasi: “Valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin sentään jaksaa. Unikeon kulkueessa hän marssi USA:n etelävaltioitten lippua kantaen. Täytyyhän jonkun muistaa orjien isäntiäkin, kun neekeriorjien musiikki täytti kaupungin”. Itse jutussa ja sen eräässä kuvatekstissä todettiin, että “selvittämättä jäi sen sijaan, mikä on Siitoimen suhde nuorison rockabilly-musiikkiin, sama lippu kun on tämän musiikkilajin tunnus, mutta rokkariksi entistä valtakunnanjohtajaa on vaikea kuvitella. Mutta ehkä sekin menee, onhan Siitoin kiljunkeitollaan osoittanut laaja-alaisuutensa”. Jos jutun tekijä olisi kysynyt asiasta Pekalta, hän olisi saattanut yllättyä.

Rock-lehdistö ja punkkarit

Rock-lehdissä Pekkaa ei yllättäen tiettävästi mainittu koskaan. Poikkeukseksi voidaan kuitenkin laskea Rami Kuusisen ja Kimmo Miettisen Bambi-lehteen tekemä legendaarinen Upseeri ja herrasmies-juttu. Jutussa käydään läpi Pekan peruspalettia: taustaa, politiikkaa ja hengentieteitä. Tämän lisäksi ruoditaan myös Pekan suhdetta rock-musiikkiin.

Jutun ala-otsakkeen “Punks & skins”-alla kysyttiin miten Pekka suhtautuu rockiin. Valtakunnanjohtaja vastasi: Olen sitä mieltä, että ainoa oikea nuorisomusiikkisuuntaus on alkuperäinen rockmusiikki, jota esittivät Bill Haley ja Elvis Presley. En hyväksy punkmusiikkia, enkä oikein muitakaan suuntauksia, mutta ns. rokkareiden ja skinheadien suosima musiikki on lähinnä sydäntäni nuorisoa ajatellen.

Tämän jälkeen toimittaja halusi tarkemmin selkoa Pekan suhteesta skineihin: Jossain lehdessä väitettiin, että Pekka Siitoin on skinheadien johtaja… Pekka kommentoi tähän: No, se nyt on jonkun lehden väite. Mitään sopimusta tai virallista puhetta tästä ei ole skinheadien kanssa ollut. Televisiossa oli Anna palaa -ohjelmassa, jota en ikävä kyllä itse nähnyt, koska vieraanani oli silloin huume- ja autokauppajutusta pitkän tuomion istunut entinen poliisi Pekka Erkkilä, joukko skinheadeja sanonut, että he pitävät minua johtajaan. Tästä olen hyvin kiitollinen ja ylpeä, olen heidän kannallaan. Punkkareita en hyväksy lainkaan!

Tämän jälkeen mietittiin punkkarien ja skinien eroavaisuuksia: Toimittaja: Punkkien ja skinien musiikkihan on osaltaan samaa… Pekka tähän: Sitä en tiedä. Minulla on kaksi poikaa, toinen 17- ja toinen 15-vuotias, ja he tuntevat tämän asian hyvin. Myös KDP:n nuoriso-osaston johtaja Petri Kemi on erittäin hyvä asiantuntija. Hän on rokkari, vanhan ajan rock ‘n’ roll-mies, mutta myös natsi.

Punkkarien kanssa Siitoimella oli tunnetusti napit vastakkain useaan otteeseen. Näistä  tapauksista suurin oli vuonna 1985, jolloin noin 25 hengen joukko punkkareita hajotti Pekan talosta ikkunoita, pahoinpiteli Pekan vuokralaista, varasti edellämainitun sambakarnevaaleilla liehuneen etelävaltioiden lipun, ja yritti tietysti pistää vielä itse valtakunnajohtajaakin pataan. Poliisi ehti kuitenkin väliin ennen kuin viimeksimainittua ehti tapahtumaan.

Edellämainitussa Bambin artikkelissa käytiin asiaa läpi yllä olevaa Iltasanoman juttua tarkemmin: Toimittaja: Jos palataan siihen punkkareiden hyökkäykseen… Pekka: Se oli karmea juttu. Se tapahtui 27. heinäkuuta (1983), kello 23.45. Petri Kemi oli täällä silloin ja vanhin poikani. Punkkarit hakkasivat lapiolla rikki 15 ikkunaa. Me olimme täällä sisällä, kun ne yritti sisään. Otimme pistoolit ja puukot esiin ja olimme valmiina. Olisimme tappaneet ne. Toimittaja: Mistä se koko rähinä sai alkunsa? Pekka: Kyllä se minusta johtui. Väitin, että punkkarit ovat sosialisteja – niinkuin he ovatkin. Tavallaan provosoin hyökkäyksen itse. Toimittaja: Kuinka paljon niitä oli? Pekka: Noin 25. Neljä tai viisi poliisiautoa tuli pihalle ja siellä oli kamalat tappelut. Vuokralaisemme hakattiin täysin syyttömänä, koska hän tuli pihalle katsomaan. Väittivät, että hän kuuluu puolueeseen, vaikka hän on kommunisti. Hyökkääjät oli 17-20-vuotiaita, kaikki punkkareita.

Punkkareiden kanssa Pekka otti yhteen myös talonsa ulkopuolella, sekä toisinaan puhelimitsekin. Jälkimmäisestä löytyy huvittava maininta Koskisen ja Nordlingin kirjasta Suomen Führer:

Täällä puhuu Führer, jyrisee Pekka Siitoimen ääni puhelimeen. Taustalla soi turkkilainen musiikki. Siitoimen Naantalin asunnon on taas kerran täyttänyt paikallisista juopoista koostuva kööri. Pekka Siitoin saa kuulla nuorelta anarkistitytöltä valitut sanat puhelimessa. Kuunneltuaan jonkin aikaa vuolasta kimitystä luurin päästä Pekka osallistuu keskusteluun. Mielelläni haistan vittua ja minulla on vielä tapana nuollakin päälle. Eli jos kiinnostaa… Valtakunnanjohtaja laskee luurin alas keskustelukumppaninsa lähdettyä langalta ja selostaa humaltuneelle kuulijakunnalleen saamaansa “ihailijasoittoa”.

Punkkarit ovat muistaneet Pekkaa vuosien varrella myös musiikissaan. Esimerkkeinä mainittakoon Shitter Limitedin Saanko nuolla persettäsi Harri Holkeri mini-LP:llä oleva kappale Tappakaa Pekka Siitoin! sekä Kiljuvelka-70:n Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa -levyllä oleva kappale Kiljukeisari. Muutkin kuin punkkarit ovat innostuneet tekemään Siitoimesta kappaleita. Näistä esimerkkeinä mainittakoon YouTubesta löytyvät Pekka Siitoin überpartymix, Pekka Siitoin techno, sekä Pekka Siitoin built my panzerwagen. Jos Pekka ei itse esiintynyt Nauravat natsit-kasettia lukuunottamatta millään musiikkitallenteella, niin on hän tästä huolimatta onnistunut selvästikin innoittamaan muita tekemään hänestä musiikkia.

Keikka peruttu!

80-luvulla Pekka innoitti myös Ville Nisosta huumorimielessä järjestämään helsinkiläiseen ravintola Rocktailsiin Zombie Clubin iltaman, jossa myös Pekka olisi esiintynyt – ei muusikkona, vaan puhujana. Iltasanomat risti tilaisuuden, joka peruttiin, “natsidiskoksi”. Rocktailsin ravintolapäällikkö Kimmo Waldén totesi asiasta, että “jo terve järkikin sanoo, ettei tällaisia illanviettoja toteuteta. Meillä ei ollut asiasta minkäänlaista ennakkotietoa”.

Jorma Mattila totesi jutun loppukaneettina, että “Klubin järjestäjiltä ajatus natsi-iltamista siitoimineen sun muineen ei ollut osoitus hyvästä mausta. Ei edes siinä tapauksessa, että koko homa olisi tarkoitettu pilaksi. Ihmetellä sopii, että asia pääsi näinkin pitkälle ennen kuin stoppi tuli eteen”.

Kuinka kävi Siitoimelta rock ‘n’ roll?

Valtakunnajohtajan touhuista löytyy ehkä yllättävänkin monia rock-kulttuuriin liittyviä elementtejä. Stereotypisellä Sex & drugs & rock ‘n’ roll-akselilla ei aivan mennä, mutta eipä paljoa kyllä puutukaan. Seksin suhteen yhtälöön sopivat Pekan puheet irtosuhteistaan 800:n naiseen, rivologin härskit jutut ja kosmisen tason seksuaalis-maagisen maailmankatsomuksen näkemykset. Huumeiden suhteen Pekka pitäytyi laillisissa alkoholijuomissa sekä laittomassa itsetekemässään kiljussa. Muita rock-kulttuuriin liitettyjä piirteitä, jotka Pekasta voi löytää, ovat mm. suuri esiintymisestä ja esillä olemisesta nauttiminen, itsestään spektaakkelin tekemisestä nauttiminen, sekä se, että hänen tuotoksillaan on nykyään jossain määrin keräilijöitä ja siten myös keräilyarvoa. Pekan nimi on hänen kuolemansa jälkeen jäänyt elämään omaa myyttistä elämäänsä, ja vastaava on epäilemättä  monien rock-artistien unelmissa oman post mortem-tilansa suhteen. Lukemattomien rocktähtien tapaan myös Pekka kuoli alkoholiin. Hengentieteet ovat rock-piireissä varsin yleisesti myös tavalla tai toisella vahvasti läsnä. Ja vaikka Pekka ei ollut muusikko, ei sitä ole ollut moni muukaan henkilö, joka on poliittisten, kirjallisten, tai muiden ansioidensa kautta kuitenkin usein laskettu rock- ja populaarikulttuurin maastoon.

Oli Pekka rock tai ei, hän itse kuitenkin diggaili “alkuperäistä rockmusiikkia”. Joku voisi myös sanoa, että Törkytehdas sopisi Pekan elämänkerran nimeksi rock-hengessä vähintään yhtä hyvin kuin se sopii Mötley Crüe-historiikille.

Read Full Post »