Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Turun lääninvankila’

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1984

Tammikuu

pahoinpitely521.1. Iltalehti julkaisi pienen jutun, jossa kerrottiin Pekan uudelleen vankeuteen joutumisesta mm. seuraavasti: “Kursiivin murhapoltosta saamastaan useamman vuoden vankilatuomiosta Siitoin pääsi vapaalle alun toista vuotta sitten. Pohjalle jäänyt ehdonalainen olisi mennyt katkolle näinä päivinä. Menevänä miehenä Naantalin pikkuhitler ei kuitenkaan sitä ajatellut. Marraskuun lopulla kun piti ihan välttämättä saada naapurin mies kuriin ja nuhteeseen. Yömyöhällä Siitoin esikuntineen pieksi miehen sairaalakuntoon. Jo vuosi sitten oli ehdonalainen hilkulla. Silloin valtakunnanjohtaja kärähti kiljunkeitosta, mutta silloin hän selvisi rimaa hipoen sakoilla. Niittivyöllä roiminen kuitenkin riitti oikeusministeri vankeinhoito-osastolle. Nyt Siitoin lusii kakkunsa jämiä ja odottelee kevään kuluessa käytävää oikeudenkäyntiä marraskuisesta pieksennästä. Vankilasta Siitoin pääsee päivisin Turun linnan korjaustyömaalle. Työn laadusta ei ole tietoa, mutta todennäköisesti se on lähinnä arjalaista mieskuntoisuutta kohentavaa ruumiillista työtä” (Mesikämmenen arkistot).

ps223.1. Ruotsalainen miestenlehti Lektyr julkaisi Pekasta jutun otsakkeella ”Jag ska befria norden!” (Mesikämmenen arkistot).

27.1. Ilta-Sanomat uutisoi, että Pekka pääsi vapaaksi Turun lääninvankilasta. Hänellä oli tämän jälkeen 2v. ehdonalaista. Jutussa todettiin mm. näin: “Kahden kuukauden vankilareissunsa aikana valtakunnanjohtaja teki Turun lääninvankilassa ulkotöitä ja loppuvaiheessa hän restauroi Turun linnaa” (Mesikämmenen arkistot).

rockpekkarumbaMusiikkilehti Rumban vuoden 1984 ensimmäisessä numerossa tiedettiin kertoa, että Siitoin olisi ollut levyttämässä Propaganda-recordsille levyä ja että yhtyeen nimi olisi ollut Skinhead. Tällaista levyä ei koskaan ilmeisesti kuitenkaan äänitetty, eikä sellaista ainakaan ilmestynyt (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

omapoikapieksi28.3. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Oma poika pieksi Siitoinin”. Uutinen kertoi, että tappelu Petri-pojan kanssa oli syntynyt poliittisista erimielisyyksistä. Tappelun vuoksi Pekalta kerrotaan katkenneen kylkiluun, käden menneen sijoiltaan ja ”naamasta tulleen hakkelusta”. Juttu oli myös Ilta-Sanomien päivän suurin lööppiotsake (Mesikämmenen arkistot).

Huhtikuu

itsepuolustusta2.4. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Poika-Siitoin: Se oli itsepuolustusta”. Jutussa Petri Siitoin selvensi tapahtumia mm. näin: “Minulla oli radio auki. Pekka katsoi uutisia toisessa huoneessa tavallisen kännissä, arvelisin että kolmen promillen humalassa. Suhteellisuudentaju oli kadonnut ja muistikin menossa, poika kertoo”. Jutusta selviää myös, että tappelun olisi aloittanut Pekka, että Petri olisi ollut 39:n asteen kuumeessa ja että Ilta-Sanomien aiemmin kertomat Pekan saamat vammat olisivat olleet suuresti liioiteltuja (Mesikämmenen arkistot).

luvatonase29.4. Ilta-Sanomat uutisoi: “Siitoin syytteessä luvattomasta Mauserista”. Juttu alkoi sanoilla “Naantalissa ei kulu juuri viikkoa etteikö valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin olisi syytteessä jostakin rötöksestä”. Samassa jutussa tiedettiin kertoa, että Siitoin ja ”joukko hänen hengenheimolaisiaan” olisi viikon päästä syyteessä mm. ryöstöistä ja pahoinpitelystä. ”Tuolloin valtakunnanjohtajan vapaus on todella katkolla, sillä hän on jälleen kahden vuoden ehdonalaisessa. Hän on saanut jo huomautuksen myös valvontamääräysten rikkomisesta” (Mesikämmenen arkistot).

laitonase10.4. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Siitoin sai sakot”. Ingressi summasi: ”Natsijohtaja Pekka Siitoin sai 225 markkaa sakkoja laittomasta aseen hallussapidosta. Mauser-merkkisen aseen hän menetti valtiolle. Tuomittu valittaa päätöksestään hoviin”. Jutussa todettiin tarkemmin mm. näin: “Pistooli löytyi valtakunnanjohtajan päämajasta Saksan lipun takaa”. Siitoimen mukaan ase oli keräilyase koska se ei ollut välittömästi käyttökunnossa. Oikeus kuitenkin katsoi, että ase oli helposti saatavissa ampumakuntoon ja antoi täten Siitoimelle sakot laittoman aseen hallussapidosta (Mesikämmenen arkistot).

16.4. Siitoin on muutamien muiden kanssa syytettynä ryöstöistä ja pahoinpitelystä.

potkut30.4. Ilta-Sanomat ilmoitti päälööppinään: ”Siitoin sai potkut”. Asia koski KDP:n johtoa (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

Pekan lyhyt teksti julkaistiin näihin aikoihin englantilaisessa vuodesta 1972 ilmestyneessä natsistisessa julkaisussa The Phoenix. Tekstissä Pekka kertoi mm. siitä, että swastika ei ole Suomessa kielletty symboli ja että Neuvostoliiton naapuruus tekee hänen toimintansa Suomessa vaikeaksi (Mesikämmenen arkistot).

natsijohtajavalittiin1.5. Hufvudstadsbladet kertoi Pekan puolueestaan saamista potkuista (Mesikämmenen arkistot).

18.5. Rannikkoseutu uutisoi: ”Siitoin syrjäytettiin. Natsipuolue vaihtoi johtajaa”. Jutussa Siitoin kertoo hyväksyvänsä päätöksen ja pitävänsä Saloseutua tehtäväänsä puoluejohdossa hyvänä (Mesikämmenen arkistot).

20. Pekka täytti 40 vuotta.

28.5. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsijohtaja valittiin rauhallisesti”. Uutisessa kerrottiin, että Pekka Siitoimen johtopaikan Suomen uusnatsien keskuudessa oli ottanut helsinkiläinen Jarmo Saloseutu. Päätös oli tehty Vehmaalla pidetyssä kokouksessa, johon otti osaa noin 50 henkeä. Johtajan vaihdos ei kuitenkaan ollut yksimielinen, ja jotkut Pekan kannattajat olivat jopa uhanneet kidnapata ja pahoinpidellä Saloseudun (Mesikämmenen arkistot).

Heinäkuu

siitossonni118.7. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Uusnatsit siitossonneiksi”. Pekka sanoo perustaneensa arjalaisen spermapankin. Tuntemattomaksi jääneessä lehdessä kirjoitettiin: “Porno-Führer Pekka Siitoin on päättänyt puolestaan monistaa pikku-Pekkoja Suomen tarpeisiin. Hän aikoo kavereineen perustaa spermapankin natsitarpeita täyttämään” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 139, Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

7.8. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Pekka Siitoin olisi puhunut politiikkaa. Natsidisko peruuntui” (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

14.9. Rannikkoseutu uutisoi: ”Siitoin selvisi syytenipusta vain yksittäisillä sakoilla”. Siitoimen syytteet koskivat ”yllytystä varkauteen, avunantoa varkauteen, varastetun tavaran kätkemistä, ryöstöä, kahta kotirauhan rikkomista ja lievää pahoinpitelyä”. Pekka sai 40 päiväsakkoa (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

puoluelakkautettu27.10. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsit lopettivat puolueensa”. Jutussa kerrottiin, että uusnatsit olivat lopettaneet puolueensa koska halusivat päästä puolueen varapuheenjohtaja Siitoimesta eroon ja pudottaa hänet yksityishenkilöksi (Mesikämmenen arkistot).

31.10. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Minua ei syrjäytetä! Siitoin iski takaisin”. Uutisessa kerrottiin, että Siitoin oli ottanut puolueen vallan jälleen itselleen ja erottanut ”petturit” puolueesta (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

Pekasta ilmestyy juttu italialaisessa Oggi-lehdessä.

10.11. Ilta-Sanomat julkaisee jutun Pekan Oggi-lehden haastattelusta. Suurlähettiläs Jyrkänkallio toteaa jutussa: ”Tämähän on hyvää mainosta Suomelle!” (Mesikämmenen arkistot).

siitoiniskitakaisinJoulukuu

20.12. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Helsingin natseille oma puolue”. Uutinen kertoo, että uuden puolueen jäsenet haluavat tehdä selvän pesäeron Siitoimeen (Mesikämmenen arkistot).

Pekka sai helsinkiläiseltä ylioppilastaiteilijaopiskelijaneidolta joulukuussa erokirjeen. Neito totesi kirjeessään mm. näin: ”Olen kuullut humisevana huhuna, että pidät minua todella huorana. Tämä on niin pahasti ajateltu eräässä mielessä, että en voi enempää sietää seuraasi… (…) röyhkeästi Kai Salmen äänellä käskit minun tulla Naantaliin pantavaksi. Lupasin tulla Turkuun asti. Sinä et tullutkaan paikalle ja jouduin seisoskelemaan ‘huorahtavan’ näköisenä inhottavalla asemalla. Sitten keksit väittää, että olen huora. Etkö muista, että tulin autoon, söin perunoita ja lähdin pois. Olet silmissäni inhoittava halvalla elävä äijänrähjä, jolla ei ole mitään asiaa siistille helsinkiläiselle ylioppilastaiteilijaopiskelijalle.” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 127, 128).

Yleistä

010Pekka julkaisi kirjoittamansa vihkosen Demokratia vaiko Fasismi? (Peter Siitoin, Kansallis-mytologinen yhdistys), sekä poikansa Petrin kirjasen Machiavellin käsityksiä vallasta ja vallankäytöstä (Kansallis-mytologinen yhdistys, Siitoin-filmi Oy:n offset-paino, Naantali). Petri voitti kyseisellä tekstillä Naantalin lukiossa järjestetyn kirjoituskilpailun (Mesikämmenen arkistot).

Kansallis-Demokraattisen Puolueen toiminta oli vuonna 1984 taantunut lähes pelkäksi postimyynniksi. KDP:ssä yritettiin vallankaappausta jäsenistön ollessa tyytymättömiä johtajansa toimintaan (SUPO HM 6463).

Rautaristi-lehdessä pohdittiin sitä, että “Pirkka-Pekka Petelius on hyvä mies ja tosi arjalainen”. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 139).

Pekan ja entisen KDP:n varajohtaja Salonseudun välille syntyi lopullinen välirikko (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 140).

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1979

Helmikuu

siitoinvankilassa3.2. Kansan Uutiset otsikoi: ”Siitoin riehuu nyt lääninvankilassa” (Mesikämmenen arkistot).

5.2. Apu-lehdessä ilmestyi juttu otsikolla ”Pystyykö Pekka Siitoin levittämään vankilassa fasistipropagandaa?” (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

8.3. Turun Sanomat otsikoi: ”Neuvostolehti kehui Suomen hallituspuolueita” (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

20.5. Pekka täytti 35 vuotta.

Kesäkuu

26.6. Turun Sanomat otsikoi: ”Hovioikeus korotti Kursiivin murhapolttotuomiota”. Siitoimen tuomio nousi 5 vuodesta 5 vuoteen 7 kk:n, Seppo Lehtosen tuomio nousi 3 vuodesta 6 kk:sta 4 vuoteen 1kk:n ja kirjepommin lähettäneen Arvi Pohjolan tuomio nousi 8kk:sta 1 vuoteen (Mesikämmenen arkistot).

KDPleima27.6. Entinen SS-mies Viljo Jokivirta kirjoittaa Pekalle, ettei uskalla liittyä KDP:n eikä perustaa itsekään uutta järjestöä. Hän kertoo myös saavansa jatkuvia häirintäsoittoja yms. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 92, 93).

Heinäkuu

23.7. Siitoin kirjoittaa Tuomiluodolle: ”Luin tässä eilen Hitler-kirjaa. Silmiini sattui mielenkiintoinen kohta. Vuonna 1923 sai Hitler 5 vuoden tuomion poliittisesta vehkeilystä. Minäkin sain RO:ssa 5 vuoden tuomion, myös poliittisista syistä. Hitler oli 34-vuotias, kun hän joutui linnaan. Niin olin minäkin. Hitler täytti vankilassa 35 vuotta. Hitler pääsi vankilasta pois ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin täytti 36 vuotta. Mikäli minä pääsen pois ennen 20.5.1980, niin tämäkin toistuu. Ihmeellistä yhteensattumaa, eikö totta? Tällä saattaa olal jokin ‘maaginen’ merkitys?” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon, omakustanne 2012, 47).

urkkiSiitoimesta on juttu miestenlehti Urkissa (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

Pekka kirjoittaa vankilasta vaimolleen 13.5. kirjatun kirjeen: ”Kaipaan nukkumaan viereesi ja lemmiskelemään sekä lapsia on ikävä. Näissä kirotuissa vankiloissa ei ole ollenkaan huolehdittu intiimeistä tarpeista. Elämme täällä kuin munkit ja apotit. Ei ole ihme, että täällä on paljon homoja ym. häirikköjä kun normaalit toiminnot on estetty. Kyllä minä kestän. Sexuaalisin terveisin, ajatuksissa! Pekka” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 125, 126).

Entinen SS-mies Viljo Jokivirta kirjoittaa 25.5. Pekalle, ettei muiden vankien kanssa kannata liikaa veljeillä ja että Pekka tarvitsee jatkossa uuden puolueensa kanssa korkeaa moraalia (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 99, 100).

Syyskuu

21.9. Pekka kirjoittaa SUPO:lle kirjeen. Siinä hän totesi mm. seuraavaa: ”Tämä oikeudenkäynti oli ellei sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä lasketa, Suomen suurin teatteriesitys, jonka kuiskaajakoppi sijaitsi Moskovassa… En ole eläessäni voinut kuvitella, kuinka tyhmiä ja typeriä voivat olla Helsingin rikospoliisit (…)” Pekka myös mainitsi tilanteen korjaavasta herrasmiessopimuksesta mm. seuraavaa: ”Periaatteessa kyllä hyväksyn ja ymmärrän, että joskus on pakko tehdä poliittisia oikeusmurhia, jos syyllisiä ei löydetä ajoissa. Minun tapauksessani olisi pitänyt sopia asioista herrasmiesten tavoin, eli sopia etukäteen maksettavasta korvauksesta, jos kerran minun on pakko uhrautua tämän rappiotilan tukemiseksi” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 124, 125).

24.9. Pekka kirjoitti Jarmo Salonseudulle vankilasta käsin tapahtuneesta naismetsästyksestään luottamuksellisesti. Pekalla oli kahden naisen kanssa viritys käynnissä kirjeitse. Hän lopettaa kirjeen sanoihin: ”Voi veljet Jarmo, kuinka on jännittävä ‘kesytys’ käynnissä. Molemmat ovat todellisia aatteen rotunaisia. Poden nyt sexuaalisia ahdistuksia, kun ajattelen asiaa hikinen hekuma kasvoillani. Ai ai sentään!” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 127).

urkki2Pekka kirjoitti Urkki-lehteen huomautuksen haastattelustaan lehden heinäkuun numerossa. Huomautus julkaistiin (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

Pekka kirjoittelee vankilasta myös presidentti Kekkoselle. Hän saa yleensä kirjeisiinsä kansliapäälliköltä tai -sihteeriltä ilmoituksen, että kirje on vastaanotettu, muttei muuta. 23.12. Pekka lähetti Kekkoselle 5-sivuisen kirjeen, jossa hän pohtii maan poliittista tilannetta ja omaa osaansa siinä (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 120).

22.12. Pekka saa sähkösanoman Turun lääninvankilaan tukijaltaan. Sähkösanomassa on runo: “Fascisteilla on joulu / juhla armas lapsien / eikä rasita suopo / syyt on olla iloinen” // (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

laillinenlaittomuusJulkaisi kirjoittamansa vihkosen Laillinen laittomuus Suomessa (Kansallis-mytologinen yhdistys, Siitoin-filmi Oy:n offsetpaino, Naantali) ja Rituaali-nimisen vihkosen, joka on suomennos Boris Ivanovin venäjänkielisestä alkuteoksta (Kansallis-Mytologinen yhdistyksen luvalla P-Seura/O.W. Siitoin, Siitoin-filmi Oy:n offsetpaino, Naantali) (Mesikämmenen arkistot).

Pekka kirjoitti itse 12-sivuisen vastineen saamastaan tuomiosta korkeimpaan oikeuteen (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 111, 115).

rituaaliVankilassa Pekka ei voinut ryypätä, mutta hän luki senkin edestä. ”Turun lääninvankilassa kävi Turun kaupungin kirjastoauto. Sinne sai tilata kirjoja, joita ei vankilan kirjastossa ollut. Yks vanha iltanäyttelijäkaveri oli sen kirjastoauton kuljettajana. Mä tilasin kaikki nää 1930-luvun saksalaiset natsikirjat mitä oli suomenkielellä ilmestynyt. Kyllä luin aika paljon vankilassa. Historiaa eniten ja sitten psykologiaa” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 65). Seksielämästään vankila-ajoilta Pekka totesi Nordlingille: ”Siihen aikaan sai tavata vaimoa, muttei panna. Nykyään on vuokrasellit, jossa voi panna. Oli pakko vetää käteen kolme kertaa päivässä, että kunto säilyi. Ellen mä olisi sitä tehnyt silloin ni ei mulla enää kyrpä seisois. Mä oon aina ollut kova kullimies” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 66).

Vankilassa Pekka tapasi Olavi Koskelan, jolla oli vasemmistolainen tausta. Koskela oli joutunut vankilaan polttopulloilla tekimistään iskuista. Miesten tutustuttua Koskela käänsi kelkkaansa ja liittyi Pekan riveihin (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 66).

Vankilassa Pekka teki myös älykkyysosamäärätestin, josta hän sai pistemäärän 128 (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 194).

Turun lääninvankilassa 1979 ollessaan Tappi Suojanen & Pekka Siitoin orkestereineen äänittivät ainakin yhden kappaleen: Pekka peloton (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti Siitoimen vankilassaolosta otsikoin ”Johtajilla makea elämä Turun läänillä”. Kansan Uutiset kirjoitti tänä vuonna samasta aiheesta otsikolla ”Eriarvoisuutta Turun läänillä?” (Mesikämmenen arkistot).

myotatuntoaMurskaavasta arvostelusta ja tuomitsemisesta huolimatta Pekalle herui yleisönosastoilla myös myötätuntoa, mistä esimerkkinä “Sääli Pekkaa”-kirjoitus vuodelta 1979 tuntemattomasta lehdestä.

 

– – –

Read Full Post »