Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘totuusliike’

Syyskuun 11. 2001 terrori-iskuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Mesikämmen julkaisee uusintana osissa viime vuonna kirjoittaneensa 10-osaisen artikkelisarjan aiheesta. Artikkelien perään on lisätty joitain vuoden varrella kerääntyneitä aihetta koskevia päivityksiä, uutisia, yms.

Mitä todella tapahtui?

10/10) Miksi uusi selvitys syyskuun 11. päivän tapahtumista on tarpeen?

– – –

Katso aiheesta myös posti DUN:n 9/11-seminaari – 10 vuotta.

– – –

Artikkelin osa 9/10 löytyy täältä.

Read Full Post »

10 vuotta syyskuun 11. terrori-iskuista – Mitä todella tapahtui? (osat 1, 2, ja 3/10)

Syyskuun 11. 2001 terrori-iskuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Mesikämmen julkaisee uusintana osissa viime vuonna kirjoittaneensa 10-osaisen artikkelisarjan aiheesta. Artikkelien perään on lisätty joitain vuoden varrella kerääntyneitä aihetta koskevia päivityksiä, uutisia, yms.

Mitä todella tapahtui?

1/10) Yhdeksän vuotta syyskuun 11. 2001 tapahtumista

2/10) Iskuja edeltäneet tapahtumat ja etukäteistieto päivän tapahtumista

3/10) Maailman tehokkaimman ilmatorjunnan lamaantuminen

– – –

Katso aiheesta myös posti DUN:n 9/11-seminaari – 10 vuotta.

– – –

– – –

Artikkelin osa 4/10 löytyy täältä.

Read Full Post »

Dokumenttiprojekti uuden näkemyksen Facebook-sivuilta:

Aika: Syyskuun 10. klo 15:00-23:00
Paikka: Ravintola Koulu, Historianluokka, Eerikinkatu 18, Turku, Finland.

Dokumenttiprojekti: Uusi näkemys esittää syyskuun terrori-iskujen 10-vuotismuistopäivän kunniaksi aihetta koskevia dokumentteja Turussa. Tässä on alustava ohjelma. Tilannetta päivitetään sitä mukaa kuin lista esitelmöitsijöistä varmistuu.

11.9.2001 tapahtui jotakin, jonka jälkeen maailma ei ole pitkään aikaan entisensä: New Yorkissa hajosi kolme jättimäistä pilvenpiirtäjää ja muutama pienempi rakennus. Kahteen pilvenpiirtäjään oli lentänyt lentokone mutta kolmanteen ei.

Todisteet siitä, että totuus syyskuun 11. päivän terrori-iskuista on erilainen kuin virallinen totuus väittää, ovat olleet yleisesti nähtävillä jo monta vuotta. Silti valtamedia ei uskalla tarttua aiheeseen vaan toistaa monotonisesti salaliittokommenttejaan, jos yleensä kommentoi mitään. Salaliitoksihan nykyään voi kevyesti leimailla ihan liian hankalat kysymykset. Se on niin kätevää, ei tarvitse koskea mihinkään oleelliseen.

9/11-totuusliikkeeseen kuuluu miljoonia ihmisiä ympäri maailman. He vaativat tapahtumien uutta, täysivaltaista ja puolueetonta tutkintaa, koska tapauksesta selville saadut seikat tekevät virallisesta selityksestä epäuskottavan. Ai mikä 9/11-totuusliike…? Niin, valtamedia ei edes ole uutisoinut, että sellainen on olemassa!

(Lähde)

Esitettävät dokumentit:

Dylan Avery, Loose Change 2nd edition
Richard Gage, 9/11 Blueprint for Truth

Huomioikaa myös seuraavan päivän tapahtuma Turussa: 911 iskujen 10v muistotilaisuus terrorismin ja sen vastaisen sodan uhreille.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

http://www.uusinakemys.fi/

– – –

Asian tiimoilta kts. myös tämän blogin artikkelisarja Mitä todella tapahtui?:

Mitä todella tapahtui?
1) Yhdeksän vuotta syyskuun 11. 2001 tapahtumista
2) Iskuja edeltäneet tapahtumat ja etukäteistieto päivän tapahtumista
3) Maailman tehokkaimman ilmatorjunnan lamaantuminen
4) WTC 1, 2 ja 7
5) Pentagon
6) Shanksville
7) Kaappaajat ja Osama bin Laden
8) 9/11-komission ja sen raportin saama kritiikki
9) Syyskuun 11. tapahtumien merkitys
10) Miksi uusi selvitys syyskuun 11. päivän tapahtumista on tarpeen?

…sekä seuraavat tämän blogin aihepiiriin liittyvät postit:

* Osama bin Ladenin elämä ja kuolemat
* Olli Kingelin puhuu!
* Sibel Edmondsin pulloposti: Apua! Nostakaa amerikkalaisten poliittisten pakolaisten kiintiötä!
* Pentagonin paperit vuotanut tutkija Ellsberg ja senaattori Gravel vaativat uutta tutkimusta syyskuun 11. iskuista
* “Perheeseeni kuulunut henkilö oli mukana tekemässä syyskuun 11. iskuja”
* Joulupukki ja Osama bin Laden
* Osama bin Ladenilta uusi videonauha
* 9/11 ja WTC: Jäljet kertovat
* Syyskuun 11. iskut ja talous
* Conspiracies
* Main Japanese Opposition Party Questions 9/11 in Parliament
* War on Terror is a new Cold War
* Brzezinskin suuri shakkilauta ja Operaatio sykloni
* Brzezinskin suuri shakkilauta ja PNAC
* FarmVille Truther

Read Full Post »

En oikein tiedä, mitä Wikileaksistä viime kädessä ajattelisin. Periaatteessa se, mitä Wikileaks sanoo tekevänsä, on minusta esimerkillistä ja arvokasta, mutta en ole täysin varma siitä, onko Wikileaksilla ns. puhtaat jauhot pussissa.

Aiemmat Wikileaksin vuodot eivät ole olleet mitenkään merkittäviä eikä niillä juuri ole ollut käytännön merkitystä. Ne ovat lähinnä kertoneet asioita, jotka ovat olleet jo valmiiksi hyvin asioita seuraavien tiedossa. Tästä on tullut mieleeni, josko kyseessä olisi virallisten tahojen operaatio siihen tyyliin, kuin mistä Michael D. Morrissey on kirjoittanut teoksessaan The Transparent Conspiracy. Lyhykäisyydessään teoksen idea on se, että virallisille tahoille on hyödyllistä, että valtaväestölle “vuodetaan” joitain “paljastuksia” merkittävistä kulissien takana tapahtuneista ja tapahtuvista kuvioista, koska näin valtaapitävät tahot saavat pidettyä kaikenlaiset dissidentit paremmin toivotuilla tavoilla hihnassa. “Parhaimmillaan” tämä tarkoittaa sitä, että virallisia totuuksia epäilevät ja virallisten totuuksien suhteen totuudenmukaisuutta, oikeutta, demokratiaa ja mitä ikinä vaativat ihmiset saadaan mekastamaan enemmän valtaapitävien haluamalla tavalla. Kuvaan kuuluu myös se, että näihin establishmentille kriittisiin vaihtoehtoliikehdintöihin solutetaan virallisten tahojen “aktivisteja”. Viimeksimainitussa ei ole tietenkään mitään uutta, kuten vaikkapa NATO:n operaatio Gladio on osoittanut.

Tällaisesta seuraa pari asiaa. Rumat kokonaiskuvat saadaan kenties pysymään paremmin hämärässä ja jossain vaiheessa suurin osa ihmisiä saadaan tuntemaan, että kapinointi ja totuuden vaatiminen “ei auta mitään” – kaikki pysyy sellaisena kuin ennenkin, ja sen seurauksena ihmiset sitten “luovuttavat” ja tulevat välinpitämättömimmiksi. Esimerkkeinä tällaisista läpinäkyvistä salaliitoista Morrissey antaa kirjassaan Kennedyn salamurhan ja syyskuun 11. tapahtumat. Kaiken niistä jo tiedetyn perusteella vain aniharva täysjärkinen enää uskoo näiden tapahtumien viralliseen selitykseen (katso syyskuun 11. iskujen suhteen kymmenosainen postini Mitä todella tapahtui?). Mutta syyllisiä ei ole saatu kiinni, ei tuomittua, ja asiat ovat epäilyttävästi sittemmin kehittyneet suuntiin, jotka antavat ymmärtää, että virallisten totuuksien epäilijät ovat olleet enemmän tai vähemmän oikeassa epäilyjensä ja kysymystensä suhteen.

Usein kysymys Cui bono? (kuka hyötyy?) ja ohjenuora “seuraa rahaa” antavat hyvät johtolangat totuuden suhteen. Niitä kannattaa tietysti miettiä tässä Wikileaksinkin tapauksessa. Vaihtoehtomediassa on aika paljon pohdittukin, onko Wikileaks oikeasti CIA:n operaatio edellämainitussa mielessä. Asian suhteen kannattaa kuunnella vaikkapa Webster Tarpleyn ajatuksia asiasta (“Is Wikileaks a CIA operation?” osa 1, osa 2 ja osa 3). Vaikka viimeaikaiset Wikileaksin vuodot ovat olleet merkittävämpiä kuin aikaisemmat, on minua kummastuttanut kuitenkin mm. se, että niissä ei ole ollut mainintaakaan Israelista. Tähän mennessä uusinta vuotokakkua on tosin käyty läpi vasta pieni siivu, joten asiaan saattaa vielä tulla muutos Israelia koskevien tietojen suhteen. En tosin ihmettele, jos ei tule. Toinen seikka, mikä minua Wikileaksissa epäilyttää, on sen perustajan Julian Assangen kategorinen 9/11-Totuusliikkeen lyttääminen. Jokin tässä haisee, vaikka Wikileaksin idea tuntuu hyvältä.

 

Osatotuuksien kertominen täyden totuuden sijaan on erittäin tehokas tapa valehdella.

Morrisseyn kirjassaan esittämä idea “läpinäkyvistä salaliitoista”, valtaapitävien tarkoituksella tekemistä valituista vuodoista, joihin dissidentit sitten saavat koko vimmalla pureutua ja kuluttaa energiaansa, on ajattelemisen arvoinen. Nykymaailmassa asioista uutisointi ja keskustelu ei ole enää toviin ollut sanomalehtien, television ja radion monopolia, kiitos internetin. Maailmassa, jossa yhä harvemmat uskovat valtavirran uutisiin ja virallisiin selityksiin, ja etsivät tietoa asioista vaihtoehtoisimmista lähteistä, voi Wikileaksin kaltainen “paljastuksia” antava taho olla tehokas väline joillekin valtaapitäville suurten joukkojen ohjailussa. Osatotuuksien kertominen täyden totuuden sijaan on erittäin tehokas tapa valehdella. Tämän tietävät kaikki varmasti jo ihan arkisista kokemuksistaan, ilman että olisi propagandaan yleisesti, tai CIA:n harjoittamaan propagandaan erityisesti, sen enempää tullut perehdyttyä. Valtaapitävät Wikileaksia mahdollisesti työvälineenään käyttävät tahot saattavat myös ajatella, että on aika sama, vaikka esim. Yhdysvalloissa syyskuun 11. iskuja laitettaisiin tutkimaan uusi komissio – niin kauan kuin nykyinen rahajärjestelmä pyörittää maailmaa, tulee valtaapitävien kannalta valta lopulta kuitenkin edelleen pysymään heillä.

Niin tai näin, minun puolestani Wikileaks saisi vuotaa Tiitisen listan.

 

 

 

Read Full Post »

MIKSI UUSI SELVITYS SYYSKUUN 11. PÄIVÄN TAPAHTUMISTA ON TARPEEN?

Syyskuun 11. päivän tapahtumista tarvitaan uusi, aidosti mahdollisimman puolueeton selvitys useammastakin syystä.

Ensimmäinen niistä on se, että sellaista haluaa huomattava määrä ihmisiä, niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa. New York Timesin ja CBS:n vuonna 2006 tekemässä kyselyssä 28% amerikkalaisista uskoi, että Bushin hallinto valehteli Irakin lisäksi myös syyskuun 11. tapahtumista. Time Magazine tekemän kyselyn mukaan vuonna 2006 36% amerikkalaisista pitivät ”hyvin todennäköisenä” tai ”melko todennäköisenä”, että heidän hallintonsa jäsenet joko sallivat iskujen tapahtua tai tekivät iskut itse”. Myöskin vuonna 2006 tehdyn Scripps Howard News Servicen kyselyn mukaan 16% amerikkalaisista piti ”hyvin todennäköisenä” tai ”melko todennäköisenä”, että ”kaksoistornien sortuminen New Yorkissa tapahtui salaa näihin rakennuksiin laitetuilla räjähteillä”. Vuoden 2007 Zogby Poll kertoi, että ”51% amerikkalaisista haluaa kongressin tutkivan presidentin ja varapresidentin suhteen syyskuun 11. päivän tapahtumiin”. Vuotta aiemmin, 2006, Zogby Pollin mukaan 45% amerikkalaisista halusi uuden riippumattoman tutkimuksen terrori-iskuista, ja 42% piti 9/11-komission raporttia totuuden peittelynä. Nämä prosentit perustuvat moniin tässäkin artikkelissa (katso tämän artikkelin aiemmat osat) esitettyihin virallista tarinaa epäileviin kysymyksiin, jotka ovat vakavia ja joiden kysyminen on massiivisen todistusaineiston valossa hyvin perusteltua. Viralliselle tarinalle kriittisten ihmisten ja 9/11-Totuusliikkeen kannatus kasvaakin vuosi vuodelta.

Toinen syy on siinä vanhassa totuudessa, että jos historiassa tehdyistä virheistä ja petoksista ei opita, sellaisilla asioilla on suurempi todennäköisyys toistua. Samalla koko länsimaisen oikeuskäytännön uskottavuus kärsii, jos todellisia syyllisiä merkittävistä rikoksista ei laiteta teoistaan lain eteen vastuuseen. Jos syyskuun 11. virallinen tarina perustuu valheisiin, kuten huomattava osa ihmisistä uskoo, pitäisi hyvin monen tuon päivän tapahtumista seuranneen asian mennä aivan uuteen valoon ja harkintaan (kts. tämän tiimoilta tämän artikkelin osa 9/10). Ja jos kaikkien näiden virallista tarinaa epäilevien ja uutta tutkimusta vaativien äänet onnistutaan vaientamaan, voi ehkä alkaa miettiä sitä, elämmekö demokratiassa nykyään ensinkään.

Oman epäilyttävän varjonsa asiaan luo oikeustoimien osalta päivän asiaan sekin, että kukaan tuona päivänä massiivisesti virantoimituksessaan epäonnistunut henkilö ei ole saanut minkäänlaisia sanktioita päivän tapahtumien vuoksi. Päinvastoin. Monia syyskuun 11. päivänä tehtävissään epäonnistuita on palkittu eri tavoin, mm. korkeampiin virkoihin nimittäen, ja heitä laitettiin tapahtuman jälkeen huomattaviin Yhdysvaltojen ulko- ja sisäpolitiikkaan vaikuttaviin asemiin. Jokainen, joka on vähääkään tarkemmin perehtynyt siihen, mitä syyskuun 11. tapahtui, ei voi olla huomaamatta, että laajemmassa tapahtumien kuvassa on aivan liikaa suuri määrä huomattavia ”sattumia”, jotka laittavat virallisen tarinan tapahtumista äärettömän epäilyttävään valoon.

Myöskään ensimmäistäkään syyskuun 11. iskujen väitettyä tekijää ei ole tuomittu oikeudessa. Todisteita iskujen suhteen ei ole siis oikeudessa osoitettu todeksi. Tosia on, että lähes kaikki iskuihin liittyvä aineisto on luokiteltu salaiseksi eikä luotettavaa, puolueetonta tutkimusta asiasta ole tehty. Se, että Yhdysvaltojen puheet Irakin joukkotuhoaseista Irakiin hyökkäämisen syynä osoittautui myöhemmin karkeaksi valheeksi, ei varmasti vähennä epämääräistä ja epäilyttävää auraa, joka liittyy syyskuun iskujen olemattomaan tutkimiseen, siihen liittyvien tietojen salaamiseen ja tapahtumien virallisen version uskottavuusongelmiin. Samaa voi sanoa siitä, että monet amerikkalaisviranomaiset presidentti George W. Bushian myöten ovat myöhemmin sanoneet, ettei bin Laden olekkaan tärkeä. Asevoimien komentaja Richard Myers meni tässä niinkin pitkälle, että sanoi, “ettei päämääränä ole koskaan edes ollut saada bin Ladenia kiinni “. Miksi ihmeessä, jos bin Laden oli viime kädessä iskujen takana? Jokin tässä ei täsmää.

Jotkut Yhdysvaltain kongressin jäsenet, Bushin aikaisen hallinnon jäsenet, ja Yhdysvaltain valtamedian edustajat ovat jo suorastaan lupailleet ”toista 9/11”:ta epämääräisten perusteiden pohjalta. Joissain näissä epämääräisissä pelonlietsomisissa on arveltu ”9/11:n kalpenevan seuraavan iskun rinnalla”, jonka on vihjailtu saattavan olla jopa ydinaseella tehty. Jos virallinen totuus syyskuun 11. päivän tapahtumista ei vastaa todellisuutta, ja tuota päivää käytettiin hyväksi joidenkin päämäärien saavuttamiseen, voi vain arvella, empisivätkö iskujen takana olleet tahot käyttää samaa pelon ja terrorin keinoa toistamiseen.

Kukaan kovin järkevä ihminen ei halua tulla huijatuksi ja elää elämäänsä valheisiin pohjaten, joilla joku tai jotkut muut pyrkivät omiin kysenalaisiin päämääriinsä. Saman periaatteen luulisi pätevän myös kansallisilla tasoilla. Olisiko Suomessakin poliitikkojen ja muiden vaikuttajien alkaa olla aika rohkeammin katsoa todistusaineistoja syyskuun 11. päivän tapahtumista? (Jos liikkeellelähtö tässä tuntuu vaikealta, voi ottaa mallia vaikka näyttelijä Charlie Sheenistä, joka viime vuoden syyskuun iskujen vuosipäivänä lähestyi presidentti Obamaa muutamalla kysymyksellä aiheesta). Vai eikö meiltä vieläkään löydy tähän kykyä ja rohkeutta, lähes kymmenen vuoden jälkeen syyskuun 11. 2001 tapahtumista, ja jatkuvasti kasautuvien vakavien ja hyvin perusteltujen kysymysten edessä? Tekeeko selvä totuus meistä itseasiassa vielä jääräpäisempiä valheessa pitäytyjiä, kuten taannoinen tutkimus väitti? Olemmeko siirtyneet Neuvostoliiton kumartelusta Yhdysvaltojen kumartelemiseen?

Joku voi kysyä, että mitä tällainen syyskuun iskuista totuuden vaatiminen mitään hyödyttää? Miksi vaivata asialla päätään? Eikö olisi parempi ”vain nauttia elämästä” ja olla välittämättä aiheista, ”joille ei yksinkertaisesti mitään voi”. Tämänkaltainen ajattelu pitää mielestäni sisällään välinpitämättömyyteen sisältyvät typeryyden siemenet, joista sitten seuraa kaikenlaista vähemmän hyvää ja vaikka vain aidosti ”nautinnollistakin”. Tällainen välinpitämättömyys on mielestäni viime kädessä välinpitämättömyyttä jo itseä kohtaan ihmisenä, sitä, ettei kunnioita ja arvosta itseään ja itselleen läheisiä ihmisiä. Mielestäni kriittinen ajattelu on kansalaisvelvollisuus. Jos demokratiaa pidetään oikeasti hyvänä valtiomuotona, niin on muistettava, että se vaatii hyvin toimiakseen mm. sitä, että ihmiset aktiivisesti keskustelevat ja kyseenalaistavat erilaisia asioita, ovat jollain omalla tavallaan aktiivisia muuallakin kuin kotona neljän seinän sisällä valitessaan kanavia TV:n ääressä. Jos katsot muuten Suomen television Big Brother-ohjelmaa ja mietit, kuka talon asukas tulevana sunnuntaina putoaa pois, niin mietippä johonkin väliin sitäkin, että mikä yksityisyyden suojaamme liittyvä asia voisi meiltä seuraavaksi pudota tosielämän Big Brotherissa pois, ja kuka siinä pelissä voittaa?

En pidä ajatuksesta, että minua kusetetaan. En pidä siitä, jos minua kusetetaan vaikka ihmissuhteissa, koulutuksessa, työpaikalla. Laajemmin ja syvemmin tarkasteltuna, En pidä myöskään siitä, jos minua kusetetaan maailmankuvaani vaikuttavien asioiden tasolla. En halua elää kenenkään luomassa fiktiossa, jonka mukaan minun toivotaan ajattelevan ja toimivan, kuluttavan, äänestävän, mitä ikinä, jotta palvelisin joidenkin pienempien tai suurempien tahojen kyseenalaisia agendoja. En halua elää Orwellin 1984:ssä tai Huxleyn Uudessa uljaassa maailmassa. Vaikka uutta tutkimusta syyskuun iskuista ei tulisi aivan heti, tai koskaan, on sellaisen vaatiminen länsimaisessa demokratiassa ja oikeusjärjestelmässä asuvilta mielestäni jo lähtökohtaisesti aivan välttämätöntä. Se on mielestäni sellaista  jo itsen arvostamisen ja kunnioittamisen pohjalta ihmisenä. Tältä pohjalta ruohonjuuritasolta vaikka vain kouralliseenkin ihmisiä vaikuttaminen on mielestäni oleellista ja tärkeää. Siinä on pohjimmiltaan kyse monesta tärkeästä asiasta, mm. vapaudesta, niin pään ulko- kuin sisäpuolellakin.

Huomenna, syyskuun 11. päivänä jälleen ympäri maailmaa, aina New Yorkista Turkuun asti, järjestetään iskujen vuosipäivään liittyviä tilaisuuksia, televisioissa uusitaan ja lujitetaan kollektiiviseen tajuntaamme virallisen tarinan myyttiä (vaikka New Yorkissa mainoksena näytetään tätäkin), ja elämä jatkuu. Kuin ennenkin?

Jos tämän artikkelin osat, ja/tai muut asiat ovat saaneet sinut kiinnostumaan virallisen totuuden kyseenalaistavista näkemyksistä, voit oman asioiden penkomisesi lisäksi ehkä haluta puhua muiden kanssa, joita kiinnostavat nämä samat asiat ja niiden hyväksi toimiminen. Kiinnostuneille suosittelen niin 11syyskuu-sivuston toimintaryhmän keskustelulistalle hakeutumista, Dokumenttiprojekti: Uuden näkemyksen toimintaan osallistumista (Nettisivu löytyy täältä ja Facebook-sivu täältä), sekä Infosodan sivuston ja lähetyksien seuraamista.  Myös Talousdemokratian teemat sivuavat tämän artikkelin pohjamutia tärkeällä tavalla. Voit myös kysyä samoja kysymyksiä Suomen mukana olemisesta Afganistanissa kansanedustajiltamme, kuin mitä kirjailija Hannu Yli-Karjanmaa on esittänyt. Emme ehkä ihan heti saa poliitikoistamme ketään Japanin parlamentin jäsenen Yukihisa Fujitan kaltaista aktivistia, mutta meillä on oikeus esittää kansanedustajillemme kysymyksiä.  Näiden asioiden lisäksi “ihan vain” asioista keskusteleminen ihmisten kanssa ylipäätään on tärkeää. Kyse on viime kädessä niin sinun kuin sinulle läheisten ja rakkaiden vapaudesta ja onnellisuudesta – niin pään sisä kuin ulkopuolella, nyt ja tulevaisuudessa. En usko, että haluat, että sinua kusetetaan, enkä usko, että haluat elää valhemaailmassa.

Virallinen versio syyskuun 11. tapahtumista on valetta.


Jos kerrot tarpeeksi suuren valheen ja jatkat sen toistamista, niin ihmiset lopulta uskovat sen. Valhetta voidaan ylläpitää vain niin kauan kuin valtio kykenee suojaamaan kansan tuon valheen poliittisilta, taloudellisilta ja/tai siihen aseellisesti liittyviltä seurauksilta. Tästä johtuen, valtiolle on oleellista käyttää kaikkea valtaansa vastarinnan tukahduttamiseen, sillä totuus kykenee tappamaan valheen. Tästä voidaan laajemmin johtaa se, että totuus on valtion suurin vihollinen.

– Joseph Goebbels.

Hinta siitä, että hyvät ihmiset eivät tee mitään, on tulla pahojen ihmisten hallittavaksi.

– Platon

Aikana, jolloin yleisesti tuetaan valhetta, on totuuden kertominen vallankumouksellista.

George Orwell

[Tämä on artikkelin osa 10/10. Osan 9/10 voit lukea täältä.]

Read Full Post »