Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Timo Soini’

Tuomas Tähti puhuu!

tuomas

Tuomas Tähti on turkulainen nuorimies, jonka tekemisiä Mesikämmen on seurannut muutaman vuoden ajan mielenkiinnolla. Poliittisesti aktiivisen Tuomaan tähti on selvästi syttynyt loistamaan ja miehen sanat ja teot puhuvat omaa kieltään. Oli aika kysyä Tuomaalta muutama kysymys.

Seuraavasta haastattelusta selviää yhtä ja toista, mm. Tuomaan poliittinen historia, Tuomaan näkemykset Turusta, Turun taudista, hyvästä musiikista, hypnoottis-magneettisesta katseesta, Raamatusta, Gambinasta, politiikasta niin kunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla, Tony Halmeesta, Jussi Halla-ahosta, Timo Soinista, Pekka Siitoimesta, nationalismista, Suomen maahanmuuttopolitiikasta, Suomen mediasta, itsenäisyydestä, EU:sta, sekä monista muista aiheista.

Hyvät naiset ja herrat, Tuomas Tähti puhuu!

– – –

Pohjustusta

Kuka olet ja mitä teet?

Olen 27-vuotias peruspäivärahalla elävä perussuomalainen. Toimin nykyään Turun Perussuomalaisten varapuheenjohtajana, Varsinais-Suomen Perussuomalaisten Nuorten sihteerinä, Varsinais-Suomen käräjäoikeuden lautamiehenä, Turun nuorisolautakunnan jäsenenä ja tarkastuslautakunnan varajäsenenä. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri.

Asut Turussa. Millainen paikka Turku on asua, mitkä ovat kaupungin parhaimmat ja huonoimmat puolet? Onko Turku ”Suomen persereikä”, kuten stereotypinen toteamus menee, vai onko se vain kateellisten tahojen panettelua? Onko ”Turun tauti” mielestäsi vielä voimissaan?

Turulla ei ole matkailijoille juurikaan annettavaa, mutta asuinkaupunkina Turku on viihtyisä. Suomen isoista kaupungeista Turku lienee kompaktein: lähes kaikki on kävely- tai pyöräilymatkan etäisyydellä. Kaupungin rakennukset ovat esteettisesti miellyttäviä ja niiden lisäksi Turusta löytyy suuriakin viheralueita. Turku on myös Suomen merkittävin rock-kaupunki.

“Turun tauti” eli rakennusalan yritysten vaikutusvalta Turun rakennuspolitiikkaan voi valitettavan hyvin. Tämä ei ole mielipide vaan tosiasia. 

“Turun tauti” eli rakennusalan yritysten vaikutusvalta Turun rakennuspolitiikkaan voi valitettavan hyvin. Tämä ei ole mielipide vaan tosiasia. Rakennuslautakunnan puheenjohtajana toimi kolmella eri vuosikymmenellä Raimo Huhtanen (vas.), joka työskenteli rakennusliike Hartelan pääluottamusmiehenä yli 20 vuotta ja jota on Rakennuslehdessä kutsuttu ”gryndereitten ylimmäksi ystäväksi”. Hän on täysin jäävi olemaan rakennuslautakunnassa. Nyttemmin Huhtanen on sentään tippunut lautakunnan varapuheenjohtajan paikalle, mutta päätöksenteko on Turussa laajemminkin likaista. Alle kaksi vuotta sitten uutisoitiin, että Turussa on salattu laittomasti yli sata kaupunginhallituksen päätöstä (Turun Sanomat 28.8.2012).

Olet suuri musiikkidiggari ja Facebook-profiilissasi on näkynyt tämän tästä kuvia sinusta eri artistien kanssa. Mitkä ovat tällä hetkellä suosikkiartistejasi ja miksi? Kaikkein mieleenjääneimmät keikat mitä olet tähän mennessä nähnyt? Millainen musiikki vetoaa Tuomas Tähteen? Missä piilee hyvän musiikin taika?

Laulut ovat runonlausuntaa musiikilla säestettynä. Poikkeuksen muodostavat instrumentaalikappaleet. Niitä kuuntelen hyvin harvoin, koska pidän sellaisesta musiikista, jossa on tarinankerrontaa. Sanoman ei tarvitse olla yksiselitteinen, vaan laululle on kunniaksi, jos se voidaan perustellusti tulkita usealla erilaisella tavalla. Tällöin tulkinta kertoo enemmän tulkitsijasta kuin tulkittavasta. Toisaalta laulun sanoma saa olla yksiselitteinenkin, jos se miellyttää kuulijaa. Sellaisia lauluja, joiden sanoitukset miellyttävät minua henkilökohtaisesti, tekee mm. W.A.S.P., joka muistetaan lähinnä vuosien 1984–1992 julkaisujen ansiosta, vaikka yhtye on tehnyt erinomaista materiaalia myös 1990-luvun puolivälin jälkeen. Monitulkintaisemmista artisteista pidän mielenkiintoisimpana Laibachia, joka on edelleen ajankohtainen, vaikka ryhmän perustamisesta on jo 34 vuotta.

Sellaisia artisteja, joiden musiikkia kuuntelen jatkuvasti, on vain alle 50, mutta niihin olen sitoutunut sitäkin lujemmin. Lapsena ollessani ensimmäiset rock-artistit, joiden musiikkia kuulin, olivat luultavasti Uriah Heep ja Cat Stevens (nyk. Yusuf Islam). Siihen aikaan en osannut englantia, joten en ymmärtänyt laulujen sisällöstä mitään. Pidän kuitenkin molemmista artisteista yhä tänäkin päivänä ja Uriah Heepin jäsenet tapasinkin viime vuonna.

Olen nähnyt omien muistiinpanojeni mukaan noin 190 keikkaa. Voisin nostaa niistä muutamia jalustalle, mutta keikkakokemukset ovat subjektiivisia, joten parhaimpien keikkojen luettelo olisi lukijan kannalta arvoton. Jos haastattelun lukija haluaa kokea huikeita show-elämyksiä, suosittelen käymään ainakin Emilie Autumnin ja Lady Gagan keikoilla.

Olet pitänyt nimeäsi kantavaa blogia vuodesta 2010. Onko blogin pitäminen ollut antoisaa? Oletko harkinnut muuta kirjoittamista, vaikkapa kirjaa, jossain vaiheessa? Mitkä ovat mielestäsi parhaimmat blogitekstisi?

Blogissa on vaihtelevaa sisältöä Michael Monroen keikkailusta interaktiivisen tarinankerronnan pedagogisiin mahdollisuuksiin. Aiheet ilmentävät omia kiinnostuksenkohteitani, mistä johtuen blogiin kirjoittaminen on hyvinkin antoisaa. Onnistuneimpia blogikirjoituksiani ovat nähdäkseni ne, joissa käsittelen nationalismia ja suomalaisuutta. Ne toimivat myös johdatuksena uudelle lukijalle. Kirjankin kirjoittamista olen ajatellut, mutta asia ei ole ajankohtainen.

Olet ottanut osaa hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisoihin, sijoittuen viime vuonna kisoissa viidenneksi ja saaden erityismaininnan kisojen eteen tekemästäsi propagandatyöstä. Aiotko ottaa osaa kisoihin myös tänä vuonna? Miten olet kuluneen vuoden aikana harjoittanut hypnoottis-magneettisia taitojasi? Miltä erityismainintapalkinnoksesi saamasi Gambina maistui?

Pääsin juuri ja juuri finaalikierrokselle, enkä usko kykeneväni tulevaisuudessa enää siihenkään, koska kilpailun taso on noussut vuosi vuodelta. Kun viime vuonna näin kisan voittaneen Sini Elorannan kuvan, tajusin heti, että häviän itseäni paremmalle. Viimevuotisen kisan ollessa käynnissä harjoittelin hypnoottis-magneettista katsetta silloisella työpaikallani päivittäin, mutta nyttemmin harjoittelu on jäänyt vähemmälle.

Palkinnoksi saamani Gambina oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Kiitän! Gambinassa on kiistatta Alkon valikoiman paras hinta-laatusuhde. Tuo vermutin ja ginin hurmaava sekoitus sopii niin arkeen kuin juhlaankin.

Onko hypnoottis-magneettisista taidoistasi ollut hyötyä poliittisessa toiminnassasi? Jos on, niin miten?

Hypnoottis-magneettinen katse on erinomainen ”keskustelukatalyytti”. Hyvässä ja pahassa.

Olet kristitty. Mikä on suosikkikohtasi Raamatusta?

En mielelläni poimi Raamatusta yksittäisiä kohtia irti asiayhteydestään. Koska kuitenkin erikseen kysyit suosikkikohtaani, mainitsen Matteuksen evankeliumista löytyvän rakkauden kaksoiskäskyn, joka kuuluu näin: “Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat.”

– – –

Politiikka

Koska kiinnostuit politiikasta? Mitkä olivat ensiaskeleesi politiikan ihmeelliseen maailmaan? Miten päädyit puolueeseen jossa nykyään vaikutat, perussuomalaisiin? Miksi juuri perussuomalaiset?

Kiinnostuin politiikasta 15-vuotiaana ja tutustuin tuolloin Suomen kaikkien rekisteröityjen puolueiden ohjelmiin. Tulin siihen tulokseen, ettei politiikassa ole tarjolla täydellisiä työkaluja (puolueethan ovat työkaluja), mutta jotkut puolueet ovat suomalaisten edun ja yleisen oikeudenmukaisuuden kannalta vähemmän huonoja kuin toiset. Karsimalla huonoja vaihtoehtoja pois puoluelistalta päädyin lopulta kannattamaan Perussuomalaisia. Timo Soini oli ensimmäinen henkilö, jota äänestin täysi-ikäiseksi tultuani. Liityin puolueen jäseneksi kuitenkin vasta 24-vuotiaana eli jytkyn jälkeen, koska halusin ennen jäseneksi liittymistä nähdä, mihin suuntaan puolue kasvaa.

Millaisia asioita ajat politiikassa, mitkä asiat ovat sinulle politiikassa erityisen tärkeitä?

Tärkeimpiä asioita ovat kansallinen itsemääräämisoikeus, suomalaisuus, suomalaisten etu, työllisyys, turvallisuus (viittaan turvallisuudella sekä maanpuolustukseen että omavaraisuuteen) ja kansalaisten tasa-arvoisuus. Pakkoruotsin vastustaminen ja humanitäärisen maahanmuuton vähentäminen puuttuvat listalta, koska kyseiset aihekokonaisuudet sisältyvät jo mainittuihin suomalaisuuteen ja suomalaisten etuun.

Poliittiset esikuvasi, innoittajasi? Miksi juuri he?

Sanat ”esikuva” ja ”innoittaja” tarkoittavat eri asioita, koska esikuva on sellainen henkilö, jonka kaltaiseksi joku haluaa tulla, mutta innoittaja voi toimia vaikkapa valmentajan roolissa. Esikuvia minulla ei ole, mutta innoittajia on ollut. Noin kymmenen vuotta sitten Tony Halme oli hieno mies lukioikäisen Tuomaan mielestä. Arvostan Halmetta edelleen, mutta eri syistä kuin silloin: 10 vuotta sitten seurasin Halmeen poliittista toimintaa suurella mielenkiinnolla, mutta nykyään arvostan enemmän sitä sinnikkyyttä, jota käyttäen Halme rakensi elämänsä ja uransa huomattavan vaatimattomista lähtökohdista. Tämän päivän aktiivisista poliitikoista arvostan mm. Jussi Halla-ahoa ja Olli Immosta. Halla-aho politikoi kiihkottomasti ja perustelee näkemyksiään faktoilla, mitä pidän hyvin ilahduttavana. Immosesta en ollut kuullutkaan ennen kuin hänet valittiin kansanedustajaksi, mutta hän on osoittautunut erittäin järkeväksi ja ahkeraksi kansallismieliseksi poliitikoksi, jonka kaltaisia tarvitaan enemmänkin.

Miten käsityksesi politiikasta on muuttunut sitten ensiaskeleittesi politiikkaan – niin kunnallisesti kuin valtakunnallisellakin tasolla? Entä miten poliittiset näkemyksesi ovat mahdollisesti kuluneiden vuosien varsilla muuttuneet?

Nationalismi on säilynyt poliittisena mielensisältönäni jo yli kymmenen vuoden ajan, mutta alaikäisenä olin nykyistä ehdottomampi ja radikaalimpi. Se myös näkyi ulospäin: vuosina 2002–2004 kirjoitin Internetiin joitakin hölmöjä kirjoituksia. En kuitenkaan kadu vanhoja tekstejäni, koska osaan nauraa itselleni.

Nationalismi on säilynyt poliittisena mielensisältönäni jo yli kymmenen vuoden ajan.

Mitä mieltä olet Timo Soinista?

Soini tulee jäämään historiaan puoluejohtajana, jonka puheenjohtajuuden aikana puolueen parlamenttipaikkojen määrä kasvoi noin 40-kertaiseksi.

Oletko lukenut Soinin tuoreen kirjan Maisterisjätkä? Ajatuksia kirjasta?

Tarkoittanet Peruspomo-kirjaa. Maisterisjätkä ei ole tuore, vaan se ilmestyi jo 2008. Luin Maisterisjätkän vasta kaksi vuotta sen ilmestymisen jälkeen, mutta Peruspomon aion lukea aivan lähitulevaisuudessa.

Aivan, sekoitin kirjat. Miten maahanmuuttopolitiikkaa hoidetaan mielestäsi Suomessa – nykyisen järjestelmän heikkoudet ja vahvuudet? Jaatko Jussi Halla-ahon kriittiset näkemykset aiheeseen liittyen?

Olen Jussi Halla-ahon kanssa samaa mieltä siitä, että Suomeen kohdistuva maahanmuutto on tällä hetkellä laadullinen joskaan ei määrällinen ongelma. Nykyisen järjestelmän heikkous on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että Suomen valtio sallii tapahtuvan muutakin kuin kantaväestöä hyödyttävää maahanmuuttoa. Hyvin koulutetut, työkykyiset maahanmuuttajat meidän kannattaa toivottaa tervetulleiksi, ja olisi hyvä jos nykyistä suurempi osa Suomessa valmistuvista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista jäisi Suomeen työskentelemään valmistumisensa jälkeen. Ulkomaalaisten, Suomessa valmistuneiden maisterien pitämiseksi Suomessa valtio ei tee tällä hetkellä yhtään mitään, vaikka heihin sijoitetaan rahaa antamalla heille ilmaista koulutusta. Jos mitään ei jatkossakaan tehdä, tulee ulkomaalaisten opiskelu Suomessa muuttaa maksulliseksi.

Olen Jussi Halla-ahon kanssa samaa mieltä siitä, että Suomeen kohdistuva maahanmuutto on tällä hetkellä laadullinen joskaan ei määrällinen ongelma

Kouluttamattomia ja kielitaidottomia maahanmuuttajia ei pitäisi päästää Suomeen asumaan, koska sellaisesta maahanmuutosta ei ole hyötyä kantaväestölle. Hyväksyn Suomeen kohdistuvan maahanmuuton lähinnä silloin, kun se tapahtuu työn, opiskelun tai avioliiton takia, ja vain jos tulija on lainkuuliainen. Toki hyväksyn lisäksi suomalaisten paluumuuton.

Kannatan pakolaisten vastaanottamisen lopettamista, ja oleskelulupia pitäisi myöntää huomattavasti vähemmän ja valikoidummin kuin nykyään. Tämä ei olisi pelkästään Suomen etu: hädänalaisten ihmisten auttaminen rajallisilla resursseilla on kustannustehokkaampaa kriisialueilla kuin Suomessa, missä yleinen hintataso on korkea. Sillä rahamäärällä, mikä Suomessa käytetään pakolaisten asumiseen, perusterveydenhoitoon, kuntoutuspalveluihin, tulkkaamiseen, vanhuspalveluihin, sosiaalityön erityispalveluihin jne., voitaisiin kriisialueilla auttaa huomattavasti suurempia ihmisjoukkoja. Tämä edustaisi myös kestävämpää kehitystä, sillä eihän yleistilanne kriisialueella parane sillä, että suhteellisen pieni määrä ihmisiä tuodaan Suomeen.

Onko maamme valtamedia kohdellut perussuomalaisia mielestäsi reilusti? Jos ei, niin miksi ei?

Valtamedia on kohdellut puoluetta ja sen jäseniä vaihtelevasti. Eräät yksittäiset toimittajat ilmentävät vahvaa antipatiaa perussuomalaisia kohtaan. Ylilyöntejä ovat olleet mm. puolueen rinnastaminen äärioikeistoon, väitteet puolueen hajoamisesta sekä yksittäisiin jäseniin kohdistuneet loukkaukset, kuten Jussi Halla-ahon kutsuminen ”kiusalliseksi rotutohtoriksi” (Yle TV1 7.2.2009). Toisaalta vähän ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja valtamedia antoi puolueelle paljon enemmän näkyvyyttä kuin Perussuomalaisten eduskuntaryhmän silloinen koko olisi edellyttänyt. Siitä oli puolueelle epäilemättä hyötyä.

Onko perussuomalaiset aidosti oppositiopuolue? Maamme vaihtoehtomediassa perussuomalaisia on kritisoitu mm. siitä, että perussuomalaiset tosiasiassa kannattavat EU-jäsenyyttä ja NATO:n liittymistä, vaikka yleisen mielikuvan mukaan näin ei ole. Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen on esittänyt samanlaista kritiikkiä perussuomalaisia kohtaan. Miten kommentoit?

En ole aiemmin törmännyt väitteeseen siitä, että Perussuomalaiset kannattaa Suomen NATO-jäsenyyttä. EU-politiikan osalta olen kyllä tutustunut Pesosen esittämään kritiikkiin. Katson aiheelliseksi siteerata Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmaa vuodelta 2011: ”Perussuomalaiset on EU-kriittinen puolue, sillä me korostamme politiikassamme sitä, miten toimimaton järjestelmä EU käytännössä on. Toisaalta Perussuomalaiset on myös EU-vastainen puolue, sillä meidän mielestämme EU:n toimimattomuus kansanvallan näkökulmasta sisältyy jo ylikansallisen EU-järjestelmän perimmäiseen ideaan. EU ei siis ole kansanvaltainen järjestelmä edes teoriassa, ja Perussuomalaisten mielestä kansanvalta taas on paras tapa järjestää yhteiskunnallinen päätöksenteko. Perussuomalaiset kannattavat itsenäisten kansallisvaltioiden hallitustenvälistä yhteistyötä. Vahvana tavoitteenamme on palauttaa valtaa EU:lta takaisin kansallisvaltioille.”

Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle? Onko Suomi vielä aidosti itsenäinen?

Itsenäisyys antaa kansalle mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen, oman hyvinvoinnin rakentamiseen ja omista asioista päättämiseen. Itsenäisyys ei kuitenkaan ole välttämätön eikä riittävä ehto hyvinvoinnille. Saamelaisten asiat ovat ihan hyvin, vaikka heillä ei ole omaa valtiota. Haitilaisten elinoloissa ei ole kehumista, vaikka maa on itsenäinen. Suomen ja suomalaisten tapauksessa uskon, että itsenäisyys olisi meille hyväksi. Käytän sanaa ”olisi”, koska Suomi ei enää vuosiin ole ollut itsenäinen. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artiklassa 47 todetaan yksiselitteisesti Euroopan unionin oikeushenkilöllisyys. Unionille myönnetyn oikeushenkilöllisyyden ansiosta sillä on valtuudet neuvotella ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia sekä liittyä kansainvälisten järjestöjen jäseneksi ja kansainvälisiin yleissopimuksiin.

Lainsäädännöstämme suurin osa tulee EU:lta. Valtamediakin myöntää, että isossa ryhmässä olevalla europarlamentin jäsenellä on enemmän vaikutusvaltaa kuin Suomen hallituksessa toimivalla ministerillä (esim. Turun Sanomat 15.4.2014). Suomea ei johdeta Suomesta käsin.

Suomen markka pitää ottaa uudelleen käyttöön, jotta valuuttamme arvo määräytyy edes jossain määrin oman maan tarpeiden mukaisesti.

Eihän meillä ole enää edes omaa valuuttaa! Suomen markka pitää ottaa uudelleen käyttöön, jotta valuuttamme arvo määräytyy edes jossain määrin oman maan tarpeiden mukaisesti. Oma valuutta antaa liikkumatilaa työllisyystilanteen parantamiseen ja se on kansallisvaltion keskeinen kulmakivi ja itsenäisyyden edellytys.

Mitä mieltä olet ihmisistä, jotka eivät äänestä vaaleissa? Miksi politiikka on tärkeää ja miksi ihmisten pitäisi olla siitä kiinnostuneita?

Ihmiset jättävät äänestämättä erilaisista syistä. Jehovan todistajilla kyse on uskonnollisesta vakaumuksesta ja jossain määrin kunnioitan heidän päätöstään. Olen kuitenkin tavannut myös sellaisia itsekeskeisiä yksilöitä, jotka tosissaan ylpeilevät sillä, etteivät seuraa politiikkaa vaan keskittävät kaiken aikansa ja tarmonsa omiin bisneksiinsä. Heidän asennettaan kunnioitan varsin vähän. Demokraattisissa, korruptoitumattomissa valtioissa kansalaisilla on upea mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin äänestämällä ja on lähtökohtaisesti haaskausta jättää tämä mahdollisuus käyttämättä. Äänestämättä jättäminen saattaa kuitenkin olla viisas ratkaisu, jos äänioikeutettu ei ole seurannut politiikkaa vaalien välillä lainkaan.

Jos et kuuluisi perussuomalaisiin, mikä puolue olisi toiseksi lähimpänä sydäntäsi?

Valtakunnallisissa vaaleissa olen äänestänyt muistaakseni kolmea eri puoluetta: Perussuomalaisia, Suomen Kansan Sinivalkoisia ja Kokoomusta. Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa olen äänestänyt demariopiskelijoita. Vuonna 2010 allekirjoitin Muutos 2011 –puolueen kannattajakortin, mitä olen hetkittäin katunut jälkeenpäin. Jos Perussuomalaiset-puoluetta ei olisi nykyään olemassa, äänestäisin Itsenäisyyspuoluetta, Sinivalkoista Rintamaa tai Muutosta.

Olet nationalisti, eli kansallismielinen. Mitä kansallismielisyys merkitsee sinulle?

Nationalistisessa ajattelussa ymmärretään, että kansat ovat ihmiskunnan perusyksiköitä. Jokaisella kansalla pitää olla oikeus elää rauhassa omassa kansallisvaltiossaan ilman, että mikään muu kansakunta tai ylikansallinen vallankäyttäjä hallitsee sitä. Nämä pari yksinkertaista virkettä ovat mielestäni nationalismin ydin.

Nationalistisessa ajattelussa ymmärretään, että kansat ovat ihmiskunnan perusyksiköitä. Jokaisella kansalla pitää olla oikeus elää rauhassa omassa kansallisvaltiossaan ilman, että mikään muu kansakunta tai ylikansallinen vallankäyttäjä hallitsee sitä.

Nationalisti tarkoittaa sanalla ”kansa” etnis-kulttuurista yhteisöä. Kansakunnan identiteetti ja yhteisöllisyys syntyvät väestön yhteisestä syntyperästä ja yhteisestä kielestä, uskonnosta/uskonnoista, arvoista, kulttuuriperinnöstä jne. Väestön monietnisyys ja monikulttuurisuus muodostuvat ongelmiksi, jos ne johtavat yhteisöllisyyden katoamiseen.

Nationalisti tiedostaa, että kansa saattaa olla eri asia kuin kansalaisten muodostama ihmisjoukko.

Nationalismia ei pidä sekoittaa patriotismiin, joka minun nähdäkseni on pelkkää tunteellista kiintymystä kotimaata kohtaan. Valtion tehtävä yhteiskunnallisena oikeushenkilönä on toimia kansalaisten edunvalvontakoneistona ja oikeudenmukaisuuden puolustajana. Valtiolla on vain välinearvoa. Valtioita voidaan muodostaa myös muista kuin kansallisista syistä.

Mihin suuntaan haluaisit Turun kunnallispolitiikan kehittyvän seuraavina vuosina? Miten olet vaikuttanut näihin asioihin ja miten aiot niihin jatkossa vaikuttaa?

Kokoomus ja SDP ovat jo pitkään kyenneet viemään Turun päätöksentekoa kuin litran mittaa. Politiikka on sellainen joukkuelaji, jossa kentälle pitää mahtua enemmänkin kuin kaksi joukkuetta. Muuten päätöksenteosta tulee likaista ja Turussa se totisesti on sitä. Uskon ja toivon, että kansallismieliset voimat ovat merkittävässä roolissa poliittisen toimintakulttuurin muuttamisessa.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa sain 179 ääntä ja pääsin nuorisolautakunnan jäseneksi. Lautakunnassa olen mm. pyrkinyt suuntaamaan entistä vähemmän rahaa poliittisille nuorisojärjestöille ja vastaavasti entistä enemmän rahaa partiotoiminnalle ja muille epäpoliittisille nuorisoharrastuksille. Olen lisäksi tarkastuslautakunnassa Anneli Suomisen varajäsenenä, mutta Suominen on osallistunut kokouksiin moitteettoman ahkerasti, joten en ole tähän mennessä ollut äänioikeutettu yhdessäkään tarkastuslautakunnan kokouksessa.

Kaupunginvaltuustoon en vuoden 2012 vaaleissa päässyt, mutta onhan olemassa muitakin vaikutuskanavia. Minä ja pari muuta Turun Perussuomalaisten jäsentä laadimme viime vuonna kuntalaisaloitteen Turun hallinnon turhien sivukulujen karsimiseksi. Samaan aikaan kun leikataan vanhusten, lasten ja sairaiden palveluista, ylisuureksi kasvanut Turun hallinto käyttää rahaa lounaisiin, tapahtumalippuihin ja matkailuun. Turun kaupungin verottamia rahoja tulisi käyttää kohteisiin, joista on turkulaisille itselleen mahdollisimman paljon hyötyä.

Kaavoituksessa ja kaikessa muussakin pitkäjänteisessä kunnallisessa päätöksenteossa tulee painottaa laaja-alaisia ideoita eikä ”postimerkkisuunnittelua”. Tulevaisuudessa rakennettavia eri yritysten toimitiloja tulee kaavoittaa nykyisten ja tulevien joukkoliikenneväylien varteen, jotta joukkoliikenne saadaan mahdollisimman houkuttelevaksi vaihtoehdoksi työmatkakäytössä. Rakentavin keino parantaa joukkoliikenteen kannattavuutta on pyrkiä käyttäjämäärien lisäämiseen, ei linjojen karsimiseen.

Miten arvioit Suomen poliittisen nykytilanteen? Mihin suuntaan haluaisit Suomen kehittyvän sisä- ja ulkopoliittisesti?

Suomen nykytilanne on vakaa: valtio kulkee tasaisella nopeudella kohti vaikeuksia.

Suomen itsenäisyys tulee palauttaa.

Suomen itsenäisyys tulee palauttaa. Tämä voidaan tehdä esim. muuttamalla EU jäsenvaltioiden väliseksi vapaakauppa-alueeksi. Vähintään yhtä kiireellistä on euroalueesta eroaminen. Euroraha vahvistaa globalisaatiota, jossa tuotantoa keskitetään ja jossa ympäristöongelmat pahenevat lyhytnäköisen voitontavoittelun vuoksi. Suomeen tarvitaan hallitus, joka puolustaa suomalaisten etua sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Turvallisuuteen on panostettava. Armeijaan tai siviilipalvelukseen meneminen tulee muuttaa pakolliseksi kaikille terveille nuorille sukupuolesta riippumatta. Historiasta voidaan oppia, ettei muiden apuun kannata hädän hetkellä luottaa liikaa. NATO-jäsenyys ei kannattaisi.

– – –

Pekka Siitoin

Mitä mieltä olet Pekka Siitoimesta?

Nauravat natsit –levy painii aivan omassa sarjassaan. Koen saaneeni rahoille vastinetta.

Jos Pekka olisi elossa, mitä ajattelisit hänen ajattelevan perussuomalaisista?

Siitoin ajattelisi luultavasti, että perussuomalaiset tekevät liian vähän liian myöhään.

Mitä perussuomalaisten piirissä yleisesti ajatellaan Pekasta?

Puoluepoliittisessa toiminnassa ihmiset voidaan jaotella kahteen ryhmään sen mukaan, hyväksytäänkö heidät puolueen jäseniksi vai eikö hyväksytä. Jos henkilöä ei hyväksyttäisi edes rivijäseneksi, on oikeastaan samantekevää, mitä hänestä yksityiskohtaisessa katsannossa ajatellaan.

Legendan mukaan Hommaforum, jonka vuonna 2008 perustivat Jussi Halla-ahon Scripta-blogin vieraskirjan aktiivit, sai nimensä Sieg Heil Suomi-dokumentissa olleesta lausahduksesta, että ”homma on kovassa nousussa”. Pitääkö tämä paikkansa?

Tämän kysymyksen äärellä valvon itsekin. En seurannut Halla-ahon vieraskirjassa käytyä keskustelua, mutta samaan aikaan toisaalla kirjoittelin Suomen Sisun keskustelupalstalle sitäkin aktiivisemmin. En tiedä Hommaforumin nimen alkuperää, mutta pidän mahdollisena sitä, että kertomasi anekdootti vastaa totuutta.

Mistä Pekka Siitoimen nykyinen kulttisuosio mielestäsi johtuu?

Siitoimen kulttisuosiossa on kyse samasta ilmiöstä kuin siinä, että joukko poliittisesti passiivisia nuoria äänesti Paavo Väyrystä viimekertaisissa presidentinvaaleissa. Kun nykynuori tarkastelee Siitoimen toimintaa, reaktio on samanlainen kuin Väyrysen esiintyessä: Mies on niin komeasti parodiahorisontin tuolla puolen, ettei ole pelkoa siitä, että hänen tukijansa luultaisiin olevan tosissaan. Toinen tärkeä seikka on ollut Siitoimen persoonaan sisältynyt särmikkyys. Lisäksi tarvitaan vielä vetoapua: Siitoin on ollut kuolleena jo yli kymmenen vuotta, joten hänen suosionsa kasvun täytyy johtua ulkopuolisista toimijoista. Näitä on kaksi: Mesikämmenen blogi ja YouTube.

Siitoin on ollut kuolleena jo yli kymmenen vuotta, joten hänen suosionsa kasvun täytyy johtua ulkopuolisista toimijoista. Näitä on kaksi: Mesikämmenen blogi ja YouTube.

– – –

Tulevaisuus

Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevaisuuden varalle, niin politiikassa kuin muuten?

Kykymme hallita tulevaisuutta on heikko. Maailmaan vaikuttavat niin monet muuttujat, etteivät inhimillinen laskentakykymme ja voimamme riitä niiden käsittelyyn. Joudun joka vuosi muuttamaan tulevaisuudensuunnitelmiani – halusin tai en. Suunnitelmista on vain vähäistä hyötyä, mutta suunnitteleminen on henkisesti kehittävää toimintaa.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Läsnä Oleva Johdonmukainen Henki.

– – –

Mesikämmen kiittää Tuomas Tähteä haastattelusta!

– – –

Aiheeseen liittyen:

Tuomas Tähden blogi.

Tuomas Tähti kommentoi H-MK SM 2013:a.

Halla-aho ja Saatanan lonkerot.

Advertisements

Read Full Post »

JMK

Mesikämmenen blogin vuoden 2014 ensimmäinen posti on Muutos 2011-puolueen perustajan, kasvatustieteiden tohtori Juha Mäki-Ketelän haastattelu. Haastattelusta selviää yhtä ja toista, mm. miksi Muutos 2011 perustettiin, mikä johti Mäki-Ketelän eroon puolueen puheenjohtajuudesta, mitkä ovat suoran demokratian vahvuudet ja heikkoudet ja miksi siilit ovat upeita eläimiä.

Hyvät naiset ja herrat, Juha Mäki-Ketelä puhuu!

– – –

Aluksi

Kuka olet ja mitä teet?

Ammatiltani olen opettaja. Opetan mm. myyntiä, asiakaspalvelua ja psykologiaa kauppaoppilaitoksessa. Opetan lisäksi ammattikorkeakoulussa tutkimustyön perusteita ja laadullista tutkimusta. Koulutukseltani olen kaiken muun lisäksi kasvatustieteen tohtori.

Olet Tampereelta. Millainen paikka Tampere on verrattuna vaikka Turkuun tai Helsinkiin?

Tällä hetkellä asun kolmatta vuotta Ylöjärvellä, joka on oikein mukava paikka asua. Tampereellakin olen asunut liki 20 vuotta, joten siitäkin tohdin jotain lausua. Turkuun tai Helsinkiin verrattuna Tampere on erittäin hieno paikka, sillä siellä ei ole juurikaan turkulaisia eikä helsinkiläisiä, vaan hekin muuttuvat nopeasti tamperelaisiksi.

– – –

Muutos 2011 yms.

Muutos 2011 perustettiin 4.6.2009 olohuoneessasi Tampereella. Millaisia muistoja sinulla on tästä tapahtumasta? Keitä oli paikalla, millainen oli tunnelma?

Sanotaanko vaikka, että ilmassa oli orastavaa muutoksen tuntua. Paikalla oli jokunen ihan tavallinen rivikansalainen ja jokunen julkisuudestakin tuttu henkilö, joiden nimet jääkööt nyt ainakin toistaiseksi salaisuudeksi…

Ennen puolueen perustamista tulit tunnetuksi adressista, jolla vaadittiin uuden ulkomaalaislain hylkäämistä. Adressi keräsi 30000 nimeä, mutta laki puskettiin eduskunnassa kuitenkin läpi 25.4.2009. Miten ratkaiseva vaikutus tällä kaikella oli suoraa demokratiaa, suomalaisten etua ja sananvapautta ajavan Muutoksen syntymiseen?

Adressi ja Muutoksen perustaminen eivät sinänsä suoranaisesti liity toisiinsa. Adressi oli lähinnä yksittäisen, poliittiseen suhmurointiin kyllästyneen veronmaksajan vastalause suomalaisen (poliittisen) eliitin mistään piittaamattomalle näennäisdemokratialle. Mielestäni olisi vähintään kohteliasta, että myös maksajalta kysyttäisiin edes joskus, mihin hölmöilyyn hän haluaa verorahojaan kulloinkin käytettävän. Maahanmuuton perusteeton lisääminen ei ole mielestäni sellainen. Ensin tulee laittaa suomalaisten asiat kuntoon. Sitten vasta parannetaan maailmaa, jos ylimääräistä rahaa löytyy. Tällä hetkellä ei löydy eikä löytyne tulevaisuudessakaan.

Toisaalta adressirumban voi tietyllä tapaa nähdä jonkinlaisena lähtölaukauksena Muutoksen perustamiseen, sillä noihin aikoihin tajusin lopullisesti, että suomalaista (poliittista) eliittiä ei kiinnosta tippaakaan tavallisen kansalaisen mielipiteet, hänen eduistaan tai oikeuksistaan puhumattakaan. Jotain muutosta asioihin piti saada. Niinpä aloin sitten puuhata organisaatiota, jonka tunnusten alla Suomen kehittämisestä kiinnostuneet aktiiviset kansalaiset voisivat ajaa itselleen tärkeitä asioita.

Mitkä ovat suoran demokratian vahvimmat ja heikoimmat puolet?

Vahvin puoli on se, että kansa saa itse päättää itseään koskevista ja arkeensa vaikuttavista asioista. Samalla se on myös suoran demokratian heikoin puoli, sillä kansa saattaa saada aikaan todella typeriäkin päätöksiä.

Sinänsähän jälkimmäinen ei muuttaisi mitään nykytilanteeseen verrattuna, sillä nykyiset, elinkeinoelämän naruissa roikkuvat ammattipoliitikot nukkehallituksineen saavat joka tapauksessa aikaan todella typeriä päätöksiä. Monet niistä on paljon typerämpiä kuin mihin kansalaiset koskaan pystyisivät. Tästä mainioina esimerkkeinä toimivat vaikkapa Ollilan työryhmän kaavailemat tiemaksut satelliittiseurantoineen tai Tampereen Rantatien tunnelihanke.

Mielestäni kansalaisten pitää antaa tehdä myös typeriä ja itselleen haitallisia päätöksiä. Ehkäpä niillä ja niiden seurauksilla olisi kansakuntaa kasvattavia vaikutuksia. Ja vaikkei olisikaan, niin missään tapauksessa ammattipoliitikot eivät opi mitään virheistään. Tämän meille on jo opettanut niin historia kuin nykyhetki. Valitettavasti tulevaisuus tulee vahvistamaan sanani.

Olit 2009 Jussi Halla-ahon valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehenä ja keräsit tarvittavat kannattajakortit. Halla-aho ei kuitenkaan lähtenyt ehdokkaaksi. Mitä ajattelit Jussi Halla-ahosta tuolloin, entä nykyään? Entä perussuomalaisista yleensä?

Ensin tahdon huomauttaa, että en suinkaan minä niitä kortteja kerännyt, vaan Jussin mielipiteet jakavat suuret kansanjoukot. Minä olin vain eräänlainen yhteyshenkilö, jolle kannattajakortit toimitettiin.

Kävimme ennen Jussin päätöstä hänen kanssaan kirjeenvaihtoa siitä, miten hänen tulisi menetellä eurovaaliehdokkuutensa suhteen. Jussilla oli erittäin hyvät perusteet olla lähtemättä ehdolle. Hyväksyin hänen ratkaisunsa täysin ja hyväksyn edelleen.

Mitäkö ajattelen Jussista nykyään?

Kuten olen jo monesti aiemminkin todennut, tavallisen, lapsensa, työnsä, veronsa ja muut asiansa hoitavan veronmaksajan on varsin helppoa olla monessa asiassa Jussin kanssa samaa mieltä.

Hänen näkemyksiään esimerkiksi islamiin ja muslimeihin liittyviin asioihin en ole koskaan jakanut, mutta jokainen vetää tyylillään. Toivotan hänelle pitkää ja menestyksekästä uraa poliitikkona ja olen varma, että sellainen hänellä myös on edessä.

Perussuomalaisista en ole oikein mitään mieltä. Tai no, siitä voisi tulla ihan hyvä puolue, jos vain pääsisivät Soinista jotenkin eroon. Soinin ns. pelin politiikka on jarru, joka estää perussuomalaisia kehittymästä oikeastaan mihinkään järjelliseen suuntaan. Ennen kaikkea se estää puoluetta kehittymästä organisaatioksi, joka agendallaan houkuttelisi todella suuria äänestäjäjoukkoja.

Päätit vuonna 2010 erota Muutoksen puheenjohtajan tehtävästä. Mistä tämä päätös syntyi, millaisia reaktioita se sai aikaan? Ymmärtääkseni Hommaforumilla, jossa Muutoksen puolueohjelma oli tehty yhteistyönä, eroamisesi puheenjohtajan pestistä sai aikaan varsin ärtynyttä tunnelmaa.

Lähdin perustamaan uuden tyyppistä yhteiskuntapoliittista organisaatiota, jonka suojissa yksittäiset ihmiset voisivat ajaa itselleen tärkeinä pitämiä asioita. Itselleni tärkein asia oli suora demokratia. Ei siis esim. islam, muslimit, ihmisten ihonväri ym. ihmisten henkilökohtaiset ominaisuudet, arvot tai valinnat.

Varsin nopeasti jouduin kuitenkin surukseni huomaamaan, että olin näkemysteni kanssa monessa asiassa melko yksin. Etenkin Muutoksen hallituksessa oli ajoittain hyvinkin merkittäviä näkemyseroja siitä, miten ja mihin suuntaan Muutosta pitäisi johtaa. Siinä vaiheessa, kun vaalilauseiksi alettiin jäsenkunnassa sorvailla ”Valkoinen Suomi” –tyyppisiä typeryyksiä, näin, että on minun on tullut aika jatkaa matkaani toisaalle.

Mitään kovin ihmeellistä tässä ei mielestäni sinänsä ollut, sillä alkujaankin Muutoksen puheenjohtajan pesti oli määräaikainen. Tämä lukee Muutoksen omissa säännöissä. Kauhea haloohan päätöksestäni sitten kuitenkin nousi ihan valtamediaa myöten. Tämä kyllä kertoo enemmän suomalaisen poliittisen journalismin surkeasta tasosta kuin mistään muusta. Toisaalta tämä ei ole mikään suuri yllätys, sillä eipä suomalaisen journalismin tasossa ylipäätään nykyisin juuri hurraamista ole.

Vuotta myöhemmin, 2011, sinut erotettiin Muutoksesta. Miksi, millainen prosessi tämä oli?

Enimmäkseen lapsellista kiukuttelua. Varmaan molemmin puolin.

Jotkut pahat kielet epäilivät, että koska ilmestyit ikään kuin tyhjästä Muutoksen kanssa maamme poliittiselle kentälle, olisit ollut muiden poliittisten voimien myyrä tai tarkoituksenasi olisi ollut perussuomalaisten kannatuksen nakertaminen. Miten kommentoit tätä?

Niin, mikäli nettiin ja sinne kirjoitteleviin häiriintyneisiin tyhjäpäihin on uskominen, olen mm. kokoomuksen agentti, demareiden agentti, kommunistien agentti, sisäministeriön agentti ja Supon majuri. Etenkin tuo viimeinen ”titteli” on huvittanut minua aina suunnattomasti. Tuskinpa Supossa edes mitään majureita onkaan? Yhtä kaikki salaliittoteoriat ovat hellyttäviä aikuisten satuja. Niitä lisää!

– – –

Muutoksen jälkeen

Mitä mieltä olet Muutos 2011:sta nykyään, mikä on suhteesi puolueeseen? Onko puolue onnistunut siinä, mitä odotit tai toivoit siltä alunperin?

En ole missään tekemisissä puolueen kanssa, enkä juuri sen jäsenten edesottamuksia seuraa. Jotain kummallisuuksia olen kuullut niiden Ylen toimittajille lausuneen, enempää en heidän mahdollisista saavutuksistaan tiedä.

Kuinka paljon seuraat nykyään politiikkaa? Äänestätkö vaaleissa? Jos äänestät, äänestätkö Muutosta?

En juurikaan seuraa. Poliittinen sirkus ja siihen liittyvä pelleily eivät kiinnosta enää siinä määrin, että viitsisin niihin aikaani haaskata. En äänestä sen paremmin Muutosta kuin mitään muutakaan puoluetta. Enkä todennäköisesti tule jatkossakaan äänestämään, sillä en halua osallistua nykyisen demokratiakuplan ylläpitämiseen leikkimällä heidän leikkejään.

Mitä mieltä olet James Hirvisaaresta, josta hieman yllättävien käänteiden jälkeen tuli tänä vuonna Muutoksen ensimmäinen kansanedustaja?

En mitään mieltä, kun en ole miestä koskaan tavannut. Tai sen verran voin sanoa, että ihan pätevältä blueskitaristilta vaikutti, kun joskus netistä jonkun videoklipin miehestä ja hänen soitostaan näin. Se on aina hieno piirre ihmisessä, että soittaa sähkökitaraa ja vieläpä bluesia!

– – –

Valtakunnanjohtajasta

Koska tämä on Mesikämmenen blogi, kysytään pari kysymystä Pekka Siitoimesta. Tapasitko koskaan valtakunnanjohtaja Pekka Siitonta?

En tavannut, koska en ole ikinä oikein tähän ”isänmaalliseen” tai ”kansallismieliseen” sceneen tuntenut mitään erityistä vetovoimaa saati siihen jollain tapaa heittäytynyt.

Sen verran legendaarinen hahmo mies kyllä tuntuu olleen, että olisin ihan puhtaasti käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta halunnut jokusen sanan hänen kanssaan vaihtaa. Kaikki persoonalliset henkilöt kiinnostavat käyttäytymistieteilijää aina!

Mitä ajattelet Pekka Siitoimesta? Pekan vahvimmat, parhaimmat ja heikoimmat puolet?

Jos nyt ihan suoraan sanon, niin Pekka taisi kyllä olla enemmän ns. kylähullu kuin Valtakunnanjohtaja, jollaisena hän mielellään esiintyi ja taisi myös itseään ihan tosissaan pitää. Ja mikäs siinä, kylähullut ovat aina rikastuttaneet omalla tavallaan suomalaista kulttuuria. Hänen mahdollisia vahvuuksiaan tai heikkouksiaan en osaa sen kummemmin eritellä, kun en ole häntä tosiaan koskaan tavannut.

Lapsuudesta on muuten jäänyt mieleeni eräs jännä Pekka Siitoimeen liittyvä juttu: olin serkkujeni luona Mäntsälässä kyläilemässä. Heillä oli vino pino kirjoja nimeltä ”Pohjolan poliisi kertoo”. Eräässä niistä oli juttu ”Kirjapaino Kursiivin” tuhopolttoyrityksestä, johon Siitoinkin oli käsitykseni mukaan jotenkin näppinsä sotkenut. Mielestäni tarina oli kuin parhaasta jännityskirjasta konsanaan. Olin tosin sen verran pikkujätkä tuolloin, että tuskin taisin edes ymmärtää, että kyseessä oli valitettavan tosi tarina eikä mikään Pertsan ja Kilun seikkailu.

– – –

Siilit ja onnellisuus

Olet Facebookin kautta tullut tunnetuksi erittäin vahvana siilimiehenä. Miten tämä suhteesi siileihin alkoi?

Olin nuorena poikana kotikaupungissani Ikaalisissa grillijonossa, kun huomasin vieressä kulkevalla tiellä pienen siilinpoikasen paniikissa välillä säntäilevän ohikulkevien autojen välissä, välillä käpertyvän kerälle mukamas suojaan autoilta. Minä tietenkin suurena luonnon ja eläinten ystävänä siltä seisomalta jätin makkaraperunat tiskille, otin farkkutakin päältäni, kiepautin pikku siilukaisen siihen ja kannoin sen puiston laitaan kauas tiestä, minne sen sitten vapautin. Taisinpa toivottaa vielä turvallista kotimatkaakin pikku piikkitakille.

Kohta tuon jälkeen huomasin, että kotini lähellä liikuskelee paljonkin siilejä. Niille tuli sitten silloin tällöin vietyä pientä iltapalaa. Niinpä niitä alkoi kerääntyä pihaamme oikein urakalla, joten pakkohan niitä oli alkaa ruokkia, kun olin itse niitä sinne houkutellutkin. Siitä se sitten alkoi.

Sittemmin minulla on ollut tapana jeesailla siilejä aina siellä, missä kulloinkin olen asunut, jos niitä on nurkissa pyörinyt. Olenkin elämäni aikana ruokkinut vähintään satoja siilejä. Punkkeja olen poistanut kymmenistä siileistä. Niin ikään kymmenille olen antanut loishäätöjä ja antibioottikuureja, hoitanut niiden haavoja, lihottanut sisätiloissa jne. Onpa jokunen ollut talvenkin yli täyshoidossa ulkovarastossani horrostamassa, kun aikainen talvi on päässyt yllättämään pikkukaverin. Siilien talvimökkejä on tullut rakennettua lähemmäs sata. Olen myös luennoinut siileistä esim. kansalaisopistoissa ja vetänyt pesämökinrakennuskurssejakin.

Parasta siileissä on niiden alkuperäinen, yli 40 miljoonaa vuotta sitten syntynyt reiru villieläimen luonne. Ne tekevät juuri niin kuin itse haluavat, eivätkä yritä miellyttää ketään. Toisaalta ne tottuvat hyvinkin nopeasti niille ystävällisiin ihmisiin ja oppivat tunnistamaan nämä sekä äänen että hajun perusteella. Pihassani on ollut useampikin siili, joka tulee huudettaessa syömään ihan niin kuin koiratkin.

Kaiken kaikkiaan ne ovat todella ainutlaatuisen hienoja ja persoonallisia otuksia.

Siili on ehdottomasti voimakkain voimaeläimistäni. Oikeaan käsivarteeni onkin tatuoitu siilin tassunjälki. Kuva on tarkka kopio takapihani kivilaattaan jääneestä tassunjäljestä.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Erilaiset luonnon ja eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat. Erityisesti se, kun saan kulkea koirani kanssa metsässä, missä ei kuulu ensimmäistäkään ihmisen aikaan saamaa ääntä eikä näy merkkiäkään ihmisen kädenjäljestä. Valitettavasti tuollaisia metsiä on nykyään entistä harvemmassa.

Jos joskus vielä alan puuhaamaan politiikan kanssa, niin perustan puolueen, joka ajaa vain ja ainoastaan luonnon ja eläinten hyvinvointia. Ne menevät aina ihmisen hyvinvoinnin edelle, sillä ilman hyvinvoivaa luontoa ei ihmisellä ole mitään mahdollisuutta pärjätä.

– – –

Mesikämmen kiittää Juha Mäki-Ketelää haastattelusta!

– – –

Aiheeseen liittyen:

Juha Mäki-Ketelän kotisivut.

Helena Eronen puhuu!

Read Full Post »

Mesikämmen avaa varjovaalinsa. Kenestä Suomen seuraava presidentti?

– – –

– – –

Read Full Post »

Mesikämmen törmäsi Facebookissa Pekka Siitoin Fan Club -nimisessä ryhmässä jonkin aikaa sitten henkilöön nimeltä Esa Taberman. Tabermanin nimi oli tullut vastaan joskus aiemminkin Siitoimen yhteydessä, mutta vain jotenkin ohimennen. Tällä kertaa em. ryhmässä tuli esiin, että Taberman oli ollut mukana Pekan porukoissa kuuluisalla 70-luvulla. Tämä herätti ajatuksen, josko Taberman suostuisi pieneen haastatteluun asian tiimoilta – ja suostuihan hän.

Tästä on tuloksena seuraava nettiviestien pohjalta kursittu haastattelu, jota voitaneen pitää harvinaisena katsauksena Siitoimen ja hänen porukoittensa toimintaan 70-luvulla. Mesikämmen ei muista äkkiseltään ensimmäistäkään vastaavaa tuolloisen sisäpiiriläisen (tai ulkopuolisenkaan) haastattelua aiheen tiimoilta, poislukien Nordlingin ja Koskelan kirjassa Pekka Siitoin, Suomen Führer, olleen Pekan itsensä haastattelun, jossa aihepiiriä luonnollisesti ruodittiin. Pekan ja hänen ryhmiensä edesottamuksista 80-luvulta eteenpäin taas löytyy em. kirjan lisäksi myös Mesikämmenen tekemästä Kai M. Aallon haastattelusta.

Tässä blogissa viime aikoinakin paljon käsiteltyä Kursiivin vuoden 1977 iskua käydään sitäkin tässä haastattelussa luonnollisesti läpi. Ajankohta tähän haastatteluun on sikäli sopiva, että kuluvan kuun 26. päivä tulee Kursiivin iskusta kuluneeksi 34 vuotta.

Taustaa

Kuka olet ja mitä teet? Mitä nykyään teet poliittisesti, onko ideologiasi muuttunut miten sitten 70-luvun?

Siirryin juuri eläkkeelle Turun kaupungin palveluksesta (talkkarina vuodesta 1984, sitä ennen useita työsuhteita mm. yövartijana, varastomiehenä, ruosteharjaajana yms.)

Mitä ideologiaani tulee, niin eräin osin se on sama kuin 70-luvulla, mutta jo tuolloin en ollut mikään “natsi”, jos kyse on selkeästä määritelmästä, mitä “natsiuteen” tulee.

Pekka Siitoin

Mitä kautta ja milloin tutustuit Pekka Siitoimeen? Ensivaikutelmat ja muistikuvat?

Tutustuin Siitoimeen 1974 aluksi tilaamalla häneltä kirjallista materiaalia, pian myös henkilökohtaisestikin. Pidin häntä tuolloin kohtuullisen karismaattisena henkilönä, joka oli yllättävänkin älykäs, mutta jossain määrin kykenemätön laatimaan pitkäntähtäimen suunnitelmia, jonka tietopohja oli horjuva ja jolla oli paheneva alkoholiongelma, mikä ensitapaamisella ei ollut niin ilmeistä.

Olit mukana Siitoimen porukoissa 70-luvulla aina Kursiivin iskuun asti. Millaisia Pekan ryhmien tapaamiset olivat? Järjestettiinkö kaikki tapahtumat Pekan Kaskenkadun liikkeen alakerrassa?

Kävin 1974-1975 Kaskenkadun kellaritiloissa pidetyissä Hengentieteen kokouksissa ja keskustelin muutaman kerran lyhyesti Siitoimen kanssa politiikasta muissakin yhteyksissä. Asevelvollisuuteni suoritus 1975-1976 keskeytti lähes täysin yhteydenpidon pitkäksi aikaa. Tuolloin Pekan kontaktit VS:n ulkopuolelle olivat, jos niitä oli, minun tietämättömissäni.

Kävitkö Pekan kotona, ja jos kävit, niin millaista siellä oli?

En käynyt tuolloin suhteemme luonteestakin johtuen Pekan kotona. Suhteeni Pekkaan oli etäinen aina vuoteen 1977 asti.

Millainen mies Pekka oikein oli kun hänet paremmin tunsi? Vastasiko julkisuuden kuva yksityishenkilöä? Oliko Pekka oikeasti niin kova naistenmies kuin antoi ymmärtää? Millainen Pekan viinankäyttö oli 70-luvulla? Ilmeisesti homma pysyi varsin hyvin hanskassa vielä tuolloin? Mitkä olivat mielestäsi Pekan parhaimmat ja heikoimmat puolet? Missä olit hänen kanssaan eniten samaa mieltä, missä vähiten? Mistä kehuisit häntä, mistä kritisoisit?

Pekan alkoholiongelma pysyi hallinnassa vielä 70-luvun, joskin sen olemassaolon jo huomasi. Hänen naissuhteensa olivat runsaat ja hän oli lähes avoimesti uskoton avioliitossaan. Suhteissa Pekkaa kiinnosti enemmän määrä kuin laatu, ts. riitti kun partnerilla oli “hame ja hän hengitti”. Paljon myöhemmin 90-luvulla eräs Vehmaan mökillä “orgioihin” osallistunut tyyppi kertoi uskomattomia tarinoita, joita en voi täysin uskoa, mutta 1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!

Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!

Pekka oli kiistatta jossain määrin karismaattinen ja hyvinkin huumorintajuinen, muttei mikään vakavastiotettava suuri johtaja. Hänellä oli kyky itseironiaan ja hänen toimintansa tähtäsi usein enemmänkin performanssiin kuin merkityksellisiin päämääriin. Pekkala luonnehti hänen ideologista substanssiaan sanoilla: “Viina, vittu ja saatanan Kekkonen”. Se oli liian pelkistetty, mutta ei täysin hakoteilla oleva kommentti.

Turun hengentieteen seura

Millaista meno oli Turun hengentieteen seurassa? Otit osaa muutamiin seuran kokouksiin, ja mukana oli mm. nyt jo edesmenneet Timo Pekkala ja Seppo Lehtonen, jotka sattuneesta syystä olivat näkyvästi esillä myös Kursiivin oikeudenkäynnissä. Mitä tuumasit seuran toiminnasta?

Osallistuin Turun hengentieteen seuran kokouksiin rajoitetussa määrin jo siksi, etten jo tuolloin uskonut tuonpuoleiseen ja pidin menoja lähinnä Pekan vedätyksenä.

Millaista väkeä kävi paikalla, millaista seuran järjestämä toiminta ja ohjelma oli? Ilmeisesti paikalla kävi vierailevia gurujakin?

Mukana oli useita naishenkilöitä, jotka jo tuolloin määrittelin omassa elämässään turhautuneiksi ja jotka kävivät näissä kokouksissa saadakseen elämäänsä sisältöä. Ehkä he saivatkin, sillä Siitoimella oli kai suhde heistä useisiin. Itse hän kehui olleensa suhteessa tunnettuun selvännäkijään Aino Kassiseen ja tämä pitänee paikkansa. Ainakin he tunsivat toisensa.

Siitoimella taisi olla yksityisiä “hedelmällisyysmenojaan”, mutta noin ylipäätään kaikenkarvaiset meediot ja spiritistit (mm. tyyppi, joka esiteltiin Sarawakin sulttaanina) olivat osin kaiketi tosiuskovia.

Millainen Turun hengentieteen seuran “temppeli” oli tilana? Mitä siellä oli? Vanhoista lehtijutuista on saanut vaikutelman, että paikalla oli tuolirivejä, kuvat Jeesuksesta, Luciferista ja Saatanasta, iso pyöreä peili, yms.

Siitoimen “temppelitila” oli paljossa kuvatun kaltainen. Hänellä saattoi olla ennen politiikkaan sekoamistaan kunnianhimoisia hankkeita seuran tulevaisuuden suhteen ja ainakin hän julkaisi monilla tekijänimillä alan kirjallisuutta. Ko. seuran toiminta oli paljossa hiipunut vuoteen -77 mennessä.

Isänmaallinen kansanrintama

Turun hengentieteen seuraa enemmän sinua kiinnosti Isänmaallinen kansanrintama, eli IKR. Kerrotko tästä? Et tainnut olla niinkään kiinnostunut hengentieteistä kuin politiikasta ja poliittisesta toiminnasta?

Vuoteen -77 asti en ollut äärimmäisen läheisissä tekemisissä Siitoimen kanssa, koska en ottanut häntä todesta, mutta kaksi seikkaa muutti kesällä -77 mieleni. Ensinnäkin kommunistien voimakas reaktio herran toimintaan ja toiseksi Afrikasta kotiutuneen Pekkalan vaikutus. Hän oli sitä mieltä, että koska Siitoimen järjestö oli vielä pieni niin henkilökohtaisella panoksellamme voisimme kenties todella pistää asioihin vipinää. Niin liityimme IKR järjestöön, joskin petyimme kun tutustuimme asioihin paremmin. Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Ylläoleva on totuus kesän -77 tilanteesta ja paljon mainostetut salaiset sotaharjoituksetkin olivat 10% totta ja loppu oli Pekan katteetonta puhetta ja kommunistista fictiota, jolla yritettiin todistella, että Suomi oli luokkasodan partaalla.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Pekan tämän kauden vaikuttavimpia touhuja oli myös SKYP:n romahduksen kiihdyttäminen. Kesällä -75 luin sotilaskodissa Suomen Kuvalehden ison jutun SKYP:n puoluekokouksesta, jossa ko. puolueen tuolloinen jäsen varasti shown uniformuesiintymisellään ja poliittisesti hyvin epäkorrekteilla julkisilla puheillaan. Lehti kauhisteli avoimesti, mutta tietyllä tavalla se oli Pekan tähtihetki! Hän taatusti nautti joka sekunnista ko. performanssissa…

Onko vaikutelmani oikea, että vaikka IKR:lle naureskeltiinkin, niin se otettiin myös varsin vakavasti – ja että 70-luvulla ylipäätään oli Pekan poliittinen kulta-aika?

70-luku oli Pekan “kulta-aikaa”, koska hänen toimintansa herätti valtavaa huomiota, maan ilmapiiri suosi pelkällä pysähtyneisyydellään hänen kaltaistaan kuvainsärkijää ja taistolaiset tekivät hänelle saman, minkä jenkit aikoinaan Pancho Villalle. 

Jos Pekka olisi elossa, mitä arvelisit hänen ajattelevan nykyisistä suomalaisista puolueista ja politiikasta ylipäätään? Mitä Pekka mahtaisi tuumata Timo Soinista, joka on entinen SMP:n mies, kuten Pekkakin oli?

Soinin vaalivoitto saattaisi piristää Pekkaa, mutta ei hän tähän luottaisi.

Kursiivin isku

Missä määrin tunsit, olit tekemisissä Seppo Lehtosen ja Timo Pekkalan kanssa, jotka olivat syytettyinä Kursiivin iskusta ja saivat siitä myös tuomiot? Miten kuvailisit näitä edesmenneitä alan miehiä? Tunsitko heidät hyvin?

Tunsin sekä Lehtosen, että Pekkalan. Pekkala oli itseasiassa yksi harvoista ihmisistä, joita saatoin vähän totuutta venyttäen nimittää läheiseksi ystäväksi. Luotin häneen jossain määrin. Hän oli niitä harvoja, joiden kanssa pystyin keskustelemaan samalla tasolla ja kadehtin hänen kameramuistiaan ja tappavan kirkasta ajatteluaan. Lehtonen herätti minussa epämääräistä huolta joka selkiytyi hiukan ennen Kursiivia kun ymmärsin, että hän oli “sekoamassa”.

Tuliko Kursiivin isku sinulle tai muille Pekan porukoissa olleille yllätyksenä, vai osattiinko sellaista jotenkin odottaa? Olivatko Lehtonen, Pekkala, Siitoin tai muut puhuneet siitä mitään etukäteen Pekan porukoissa olleille? Vai oliko Lehtonen puhtaasti sooloillut koko jutun?

Siitoimen vastuu oli siinä, että hän tiesi varmaankin Lehtosen kyhäilleen jonkinmoista pommia (minäkin pääsin asiasta hajulle jossain määrin hiukan ennen tapahtumien alkua), eikä hän ymmärtänyt, missä mennään. Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Ts. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Hyvin kuvaavaa on se, että Lehtonen käytti pomminsa kokoamiseen Siitoimen firman mainosteippiä, mitä hyödykettä hän muutenkin sormenjälkiensä ohella levitteli rikospaikalle!

Siitoimen virhe oli sekin, ettei hän välittömästi ja täysillä sanoutunut irti Lehtosesta vaan yritti rakentaa hänelle jopa alibin. Toisaalta, tuomiot oli, näin epäilen, laadittu jo etukäteen. Pekkalakin sai puolivuotta, vaikka ei aidosti tiennyt mitään Lehtosen aikeista ja tuomio tuli “aseellisen järjestön johtamisesta” tms., mikä oli täyttä shittiä se. Herraa oli vain pidetty kuukausia tutkintovankeudessa ja jo se loi paineita tuomioon!

Kuulusteliko poliisi myös sinua iskujen tiimoilta? Entä muita Pekan seuroihin kuuluneita?

Poliisi kuulusteli satoja henkilöitä ja suuri osa näistä todisti oikeudessa aina erästä Siitoimen liikkeessä viikoittain morjestamassa käynyttä ikiliikkujan keksijää myöten! Itse todistin kolmesti oikeudessa ja todistajan aitiossa poikkesi mm. myös kommunistien IKR:n riveihin soluttama Risto, nykyisin Abdullah, Tammi. Voisin kertoa hänestä paljonkin, mutta herra saattaa olla hanakka olemattoman kunniansa perään.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi, jossa hyvin eksentriset tyypit (kuten mainittu ikiliikkujan kehittelijä ja Pekan seksikumppanit ml Rakel M., tuo mainio opetuslapsi!) todistivat osin siksi, että kommunistit halusivat todistaa, että Pekalla oli takanaan hyvin suuri järjestö ja jopa se tuhatlukuinen armeija, jolla Pekka aina puolitosissaan vitsaili.

Allekirjoittanut sanoi alkuvuodesta -78 muutamia kovia sanoja oikeudelle ja pääsi Tiedonantajaan kuvan kera. Ei jäänyt viimeiseksi kerraksi.

Mitä mieltä olit Siitoimen, Pekkalan ja Lehtosen saamista tuomioista? Oliko tuomio mielestäsi oikeudenmukainen?

Suoraan sanoen, niin tuomiot olivat vähintään kiistanalaisia. Pekkala olisi pitänyt kokonaan vapauttaa, Siitoimen touhut olisivat oikeuttaneet lakia venyttäen enintään muutaman kuukauden tuomioon ja Lehtonen olisi pitänyt tuomita pelkkään hoitoon kunnes tervehtyy. Siitoin oli mielestäni yllyttänyt apureitaan ilkivallan tekoihin ja hän kai tiesi, että Lehtonen kyhäili pommia, mutta siinä kaikki sitten olikin ja tuonkin kiistaton oli niin ja näin.

Olitko Pekan kanssa tekemisissä vielä Pekan vankilassa istumisen ja vankilasta vapautumisen jälkeen?

Olin Pekan kanssa jonkinmoisissa morjes-väleissä Pekan vapauduttua. Vielä 2000-luvulla soitin muutaman kerran.

Milloin ja mihin Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kuolivat? Olitko heidän kanssaan tekemisissä Kursiivin oikeudenkäynnin aikoihin tai vielä sen jälkeen?

Pekkala kuoli jo -79 alkoholi/lääkeaine myrkytykseen. Se oli mielestäni typerä tapa kuolla, eikä oikein hänen arvoisensa. Hänen kanssaan sekoillut tyyppi kuoli 2002 Jouluna tappamalla itsensä. Lehtosta en tavannut -78 jälkeen.

Lopuksi

Kaduttaako, että olit mukana Pekan porukoissa ja niiden aktiviteeteissä? Vai oliko se siihen aikaan parasta, mitä poliittisella rintamalla maassamme mielestäsi oli?

Kadunko jotain? En oikeastaan. Menin mukaan koska uskoin voivani kehittää jotain ja vaikka se oli virhearvio, niin opin jotain ja opin tuntemaan muutamia ihmisiä. Pekkakin virheineen oli mielenkiintoinen tyyppi, vaikka hänen merkityksensä olikin lähinnä sama kuin mitä muuten unohtuneella Koposella hänen touhuttuaan hiukan aiemmin jonkun naisen kanssa flyygelin päällä julkisella paikalla! Joillakuilla alkoi ns. “keittää” ja he reagoivat tavalla, joka pitkänpäälle sai heidät näyttämään vähän tyhmiltä.

Nykyajallemme on ominaista se, että Pekka koettiin suuremmaksi uhaksi maallemme ja sen hyvinvoinnille kuin joku kansainvälisiä yhteyksiä omaava ja oikeasti väkivaltainen “kansallinen vastarintaliike”.

Miten Suomi on muuttunut poliittisesti sitten 70-luvun? Mikä on samaa, mikä on erilaista?

Noin yleisesti ottaen Suomi oli tuolloin ja yhä vieläkin “yhden totuuden” maa. Joka väittää muuta voi miettiä tykönään, miten joku Halla-aho on niin demonisoitu persoona jos näin ei olisi ja häntä ei koettaisi uhaksi. Kannattaa muistaa, että elokuvassa Kaasua komisario Palmu tuolloinen toisinajattelija kuvattiin hyvin helposti tunnistettavana mm. USA:a ja uusnatseilta rahoitusta saavana pääpahiksena! Se voisi tapahtua nyttenkin.

Jos sinulla olisi valta muuttaa Suomea miten vain, niin mitä muuttuisi ja miksi?

Mitä tulee mielipiteisiini ns. “natsi ideologiaan”, niin pidän siiheen kirjaimellisesti uskovia kuolleen hevosen ruoskijoina. Omaan ajatteluuni ovat vaikuttaneet mm. Lenin (Mitä on tehtävä?, Valtio ja Vallankumous) ja Platon enemmän kuin Hitler.

Joissain kysymyksissä olen hyvinkin vapaamielinen kun taas jotkut näkymykseni ovat hyvin drastisia. Uskon, että ideologioiden on selvittävä tieteen haasteesta kestääkseen ja lopullinen ideologia on fiktio, koska entropia voittaa aina lopuksi.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Onni? Historia ei tunne onnellisia loppuja.

– – –

Mesikämmen kiittää Esa Tabermania haastattelusta.

Haastattelussa käytetty muokattu Tabermanin kuva on alunperin julkaistu Turun Sanomien Extra-viikkoliitteessä 17.1.2004. Kuva löytyy alkuperäisessä muodossaan Tuomas Tähden blogista, josta löytyy hänen Turun Sanomien em. numeroon kirjoittamansa artikkeli Sisu on kansallisen identiteetin asialla.

Read Full Post »

Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!

Blogin Pekka-posteista sanottua

Mesikämmen-blogi – kirjoittaja on julkaissut parhaan Pekkaa käsittelevän artikkelisarjan, mitä blogistanissa on nähtyNarian

Kertakaikkiaan sellainen folkloristinen pikkujättiläinen, ettei moista voisi kuvitella olevan olemassakaan (…) Ötöpesän jengi on lukenut nämä kaikki, eikä ennen sitä olisi voinut kuunaan kuvitellakaan, että Pekka Siitoimesta olisi missään näin paljon materiaalia. Ja mikä parasta, vapaasti saatavillakin! (…) Ehdottomasti rautaristin, suojaviitan, kumimanttelin ja kaasunaamarin arvoinen teko!Ötöpesän jengi

Vuoden blogistipalkinto ja kiljukanisteripalkinto! Tämä on yleensä vaiettua kulttuurihistoriaa yhdestä Suomen kummallisimmista ja viihdyttävimmistä miehistäJokunen

Blogihan on ollut varsinainen kylttyyriteko. Näiden Pekka-artikkelien taso vaatisi suorastaan niiden sitomista kansien väliin! “Helvetin hyvä”, sanoisi Peksi. Go on!A

Ylivoimaisesti parhain sivusto hengentieteen Mestari Pekka Siitoimesta – B.S. Müller, uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran sisäpiirin jäsen

100 Postia

100. Kursiivin isku, osa 4
99. Kursiivin isku, osa 3
98. Kursiivin isku, osa 2
97. Täällä vartioin minä!
96. Kursiivin isku, osa 1
95. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 3
94. Alfauros laittoi asioita kuntoon.
93. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 2
92. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 1
91. IKR:n plörinäksi mennyt Belgian matka 1977
90. “Worshiping the Devil in the name of God”
89. Siitoin-filmi oy, osa 5
88. Siitoin-filmi oy, osa 4
87. Kai M. Aalto puhuu! (osa 2/3)
86. Siitoin-filmi oy, osa 3
85. Turun Hengentieteen Seura, osa 11
84. Turun Hengentieteen Seura, osa 10
83. Turun Hengentieteen Seura, osa 9
82. Pekka ja SMP/SKYP
81. IKR:n plörinäksi mennyt Kotkan marssi 1977
80. Lisähuomioita Pekan mielenosoitustoiminnasta, yms.
79. Pekka ja vappu, osa 4/4
78. Pekka ja vappu, osa 3/4
77. Pekka ja vappu, osa 2/4
76. Pekka ja vappu, osa 1/4
75. Pekan perheonnea
74. Arjalanpaisti ja arjalanpiirakat
73. Kai M. Aalto puhuu! (osa 1/3)
72. Mitä Pekka Siitoin ajattelisi perussuomalaisista?
71. Pekka Siitoin: Jag ska befria Norden!
70. Pekan mietteitä ennen eduskuntavaaleja 1983
69. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 3
68. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 2
67. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 1
66. Pekkagrammi, osa 2
65. Pekka Siitoin ja rock ‘n’ roll
64. Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa
63. Pekka Siitoin Fingerporissa
62. Tulella leikkimisestä
61. Talo, jossa Pekka Siitoin asui (osa 2)
60. Pekka presidentiksi?
59. Kommunismin ja kokoomuksen uhka
58. Valtakunnanjohtaja ja Italia
57. Valtakunnanjohtaja ja Varkaus
56. Kiljukeisari
55. Valtakunnanjohtajan kiljuepisodi
54. Pekka Siitoin -anagrammit ja postyymi Finlandia-palkinto
53. Hyvää uutta vuotta!
52.Turun Hengentieteen Seura, osa 8
51. Das Fest! 50 postia Pekka Siitoimesta!
50. Arkistojen aarteita ja Pekka Siitoin soundboard.
49. Luvassa hypnoottis-magneettista menoa.
48. Turun Hengentieteen Seura, osa 7.
47. Rivologin rodunjalostusta.
46. Turun Hengentieteen Seura, osa 6.
45. Pekkagrammi.
44. Ääretön rakkaus.
43. Siitoin-filmi oy, osa 2.
42. Pekan lähtö.
41. Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.
40. Pekka Siitoimen shortsit.
39. Hyvät naiset, olette kaikki kauniita!
38. Kassisen perintöprinssi.
37. Mikä erottaa fasistin kommunistista?
36. Mesikämmenen jengi.
35. Pekka Siitoin built my Panzerwagen.
34. Turun Hengentieteen Seura, osa 5.
33. Turun Hengentieteen Seura, osa 4.
32. Seurakuntavaalit.
31. Turun Hengentieteen Seura, osa 3.
30. Turun Hengentieteen Seura, osa 2.
29. Turun Hengentieteen Seura, osa 1.
28. Pentagrammon, clavis, cranium, sciurus, circumferentia, logos, gravis admodum, et diaboli.
27. Siitoin-filmi oy.
26. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta?
25. Toinen todellisuus.
24. Mitä Pekka Siitoin sanoi Anton LaVeystä ja satanismin historiasta?
23. Pekka Siitoimen iltarukous.
22. Isän valtakunta kuvina.
21. Isän valtakunnan jälkipyykkiä.
20. Pekan parhaat, osa 7.
19. Pekan parhaat, osa 6.
18. Pekan parhaat, osa 5.
17. Pekan parhaat, osa 4.
16. Pekan parhaat, osa 3.
15. Pekan parhaat, osa 2.
14. Pekan parhaat, osa 1.
13. Isän valtakunta.
12. Arkistojen kätköistä.
11. Päivän lainaus ja kysymys.
10. Pekka Siitoin on nykyään vampyyri!
9. Hypnoottis-magneettinen katse ja sen alkuperä.
8. Mitä Pekka Siitoin sanoi äidilleni.
7. Luciferin arkkipiispan nauru.
6. Talo, jossa Pekka Siitoin asui.
5. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 4/4).
4. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 3/4).
3. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 2/4).
2. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 1/4).
1. Should I laugh or cry?

Ja jatkoa seuraa…

Mesikämmenen postit valtakunnanjohtajasta eivät tähän lopu. Postit jatkuvat Kursiivin tapauksen tonkimisella, minkä jälkeen pääsemme Pekan saaman vankeustuomion käsittelyyn, ja sen jälkeen Pekan vankilanjälkeiseen elämään. Materiaalia löytyy vielä hyväksi toviksi eteenpäin. Näiden sadan ensimmäisen postin jälkeiset Pekka-postit löytyvät helposti blogin oikeasta alapalkista “tags”-osiosta sanalla “Pekka Siitoin”. Siitä klikkaamalla löytyy lista kaikista blogin Pekka-aiheisista posteista, mitä tämän 100. postin jälkeen on julkaistu.

Read Full Post »

Ennen julkinatsiksi ryhtymistään loppuvuodesta 1975 Pekka Siitoin toimi SMP:ssä (1969?-1972?) ja sen jälkeen muutaman vuoden SKYP:ssä (1972?-1975). Alla muutamia leikkeitä noilta vuosilta.

Pekka oli ehdolla valtuustoon:

Pekka rummutti SMP:n puolesta:

Pekka kertoi, miten SMP oli “kansamme onneksi”:

Pekka kertoi, miten keskustapuolueen “kumiukot” Virolainen ja Karjalainen johtivat kehnoa ja juonittelevaa puoluetta:

Pekka kertoi kansanedustajan vastuusta, sekä siitä, miten “meidän SMP:n jäsenten tulee olla ylpeitä puolueestamme, jonka kansanedustaja Veikko Vennamo on luonut taistellen urheasti yksinään pelastaakseen Suomen kansan jälleen takaisin oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden tielle, jolta me jo olimme luisumassa pois”:

Jo SMP:n aikoina Pekalla oli hengentieteet mukana paletissaan. Turun päivälehti irvaili asiasta artikkelissaan “Salatiede avuksi”: “Jotta poliittisen okkultismimme kuva olisi täydellinen kiikuttivat sos.dem. piirimme pojat nähtäväkseni Suomen Uutiset, jossa oli seuraava ilmoitus: ‘SMP:n Turun kilta järjestää antroposofian, tai ns. salatieteen alkeiskurssit alkaen 7.9. -71 klo 19.00 Siitoin-Filmi Oy:n kokoushuoneessa, osoite Kaskenkatu 1 A. Kurssit kestävät noin 8 kk, ja ne pidetään joka tiistain em. paikassa. Kurssien vetäjänä toimii P. Siitoin, ja kurssille on myös lupautunut saapumaan mm. ulkolaisia ja kotimaisia vierailijoita. Alan kirjallisuutta saa ostaa tai lainata P. Siitoimelta’. Sillä tavalla! Kahdeksan kuukautta kun kurssataan, niin jopa alkaa okkulttinen politiikan teko luistaa ja mammojen ja papparaisten päät menevät pyörälle. Parempaa kunnallisvaalivalistusta ei tarvita (…) Sieluni silmin näen SMP:n pienemmät kihot – Poutilaisen, Pölläsen, Lemströmin, Kurpan ja Matveisen – vajonneena liikkumattomaan mietiskelyn tilaan Siitoinin johtamissa antroposofisissa harjoituksissa”.

Yllä oleva kirjoitus kirvoitti Vt. prof. Reijo Wileniuksen selventämään, että “SMP ei saisi esiintyä hengentiedekurssien toimeenpanijana”. Kirjoitus julkaistiin Turun päivälehdessä 10.10. 1971. Siitoimesta Wilenius ei diplomaattisesti sanonut sanaakaan, vaan tyytyi Suomen antroposofisen liiton puheenjohtajana vain selventämään seuransa toimintaperiaatteita.

Vennamolaisuutensa vuoksi Pekka joutui kokemaan myös poliittista syrjintää. Tästä kertoo hänen kirjoittamansa teksti “SMP:n jäsen erotettiin taloyhtiön johtokunnasta”:

Vuonan 1972 SMP:stä erosi omaksi ryhmäkseen SKYP. Siitoin oli mukana vaihtamassa leiriä:

SKYP:n riveissä ollessaan Pekka kirjoitti puolueen lehteen Yhtenäisyyteen 21.5.1975 siitä, miten hänen mielestään pienyrittäjät ovat maamme selkärankaa:

Pian tämän jälkeen Pekka erosi SKYP:stäkin ja aloitti IKR:n. Jo loppuvuodesta 1975 Pekka järjesti mielenosoituksen Francon puolesta. Vuonna 1976 IKR marssi jo huomiota herättäen vappuna, ja vuonna 1977 höyryä oli kertynyt siinä määrin, että kirjaimellisesti pamahti. Eikä vain Kursiivissa.

Tuumin eräässä aikaisemmassa postissani, mitä Pekka olisi ajatellut perussuomalaisista. SMP:tä, sen 1970 saamaa “jytkyä” eduskuntavaaleissa, yms. seikkoja miettien on tullut mietittyä hieman myös SMP:n ja perussuomalaisten samankaltaisuuksia. Vallitsevaa politiikkaa vastaan tunnettiin protestimielialaa tuolloinkin. Perussuomalaisten vaalivoitto on yleisesti nähty sellaisena myöskin. Niin Veikko Vennamoa kuin Timo Soiniakin on sanottu karismaattiseksi puoluejohtajaksi. Perussuomalaisten juuret ovat SMP:ssä. Timo Soini vaikutti puolueessa pitkään ja hartaasti, ollen mm. puolueessa viimeisenä vaikuttanut puoluesihteeri.

Ilmeisesti Pekka koki, että SMP sen enempää kuin sitä seurannut SKYP:ään ei pystynyt pureutumaan kunnolla niihin seikkoihin, joita hän halusi ajaa. Pekkaa otti vietävästi pattiin Kekkonen ja vasemmisto. Pekalle seuraava askel oli aloittaa oma ärjympi toiminta. Tämän pohjalta on tullut mieleen, että mitä sitten, jos ja tai kun perussuomalaisia äänestäneet pettyvät puolueeseensa, kuten Pekka ilmeisesti aikoinaan pettyi SMP:n ja SKYP:n – alkaako esiin nousta ärjympiä otteita vaativia ihmisiä ja ryhmiä? Vallitsevaan menoon tyytymättömiä löytyy tietysti aina. Tässä ilmapiirissä on laittanut mietityttämään sekin, miten perusteilla oleva suomalainen natsipuolue istuu tähän palapeliin. Tuleeko historia toistamaan itseään? Toivottavasti ei.

Päivän biisi: Sleepy Sleepers: UKK.

Read Full Post »

Seuraava juttu on Ratto-lehdestä vuodelta 1983. Siinä mainitut eduskuntavaalit, Kansallis-demokraattinen puolue ja sen arvot, hehkutettu “otollinen aika” puolueelle, SMP ja tarina siitä miten Pekka Siitoin tapasi Veikko Vennamon, sai minut jossain määrin miettimään, mitä Pekka mahtaisi ajatella perussuomalaisista ja heidän vaalimenestyksestään, jos hän olisi vielä elossa. Epäilemättä Pekka diggailisi perussuomalaisten joukoissa esiintyvää EU-kriittisyyttä, humanitaaristä maahanmuuttoa kohtaan osoitettua kritiikkiä, ja heteroalleviivausta. Timo Soinille voisi Pekalta herua joitain pisteitä kenties myös miehiä yhdistävän taustan vuoksi – molemmilla on tausta SMP:ssä ja molemmat ovat tavanneet Veikko Vennamon (tapasivatkohan Pekka ja Timo koskaan toisiaan?). Mutta mene ja tiedä, mitä Pekka perussuomalaisista ajattelisi. Ajatus on joka tapauksessa mielenkiintoinen. (Jutun kuvat saa suuremmaksi niitä klikkaamalla).


Read Full Post »