Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Taisto Sinisalo’

Tällä kertaa Kursiivin iskua käsittelevissä lehtileikkeissä käydään läpi vasemmiston huolestuneisuutta fasistisesta toiminnasta ja viranomaisten saamattomuudesta sen suhteen, Timo Pekkalan todistajanlausunnon muuttumista, oikeusprosessin mutkistumista, SKP:n 60-vuotisjuhlaan tehtyä savupommi-iskua, sekä mm. Seppo Lehtosen mielentilatutkimuksen edistymistä.

– – –

Tiedonantaja 23.8.1978: “SFT: Fasistisiin ilmiöihin suhtauduttava vakavasti.”

vakvasti

Turun Sanomat 24.8.1978: “Pekkala muutti kertomuksiaan. Lenin-museokin yritettiin räjäyttää. Kursiivin murhapoltto-oikeudenkäynti sai lisäväriä yhden pääsyytetyn, Timo Pekkalan, lisäkertomusten takia. Pekkala kertoi tuoreissa poliisikuulusteluissa Seppo Lehtosen yrittäneen viime lokakuussa räjäyttää Tampereella olevan Lenin-museon Pekka Siitoimen käskystä.”

sitioimenkaskysta1

Helsingin Sanomat 24.8.1978: “Kursiivin palosta tulossa lisää oikeudenkäyntejä. Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto-oikeudenkäynti poikii lähikuukausina todennäköisesti sivuoikeudenkäyntejä. Poliisi tutkii parhaillaan kolmen henkilön osalta epäilyjä väärästä valasta.”

uusiaoikeudenkaynteja

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti elokuun 1978 lopulla: “Fasistit asialla Kuusankoskella. Savupommi SKP:n 60-vuotisjuhlaan. Kuusankoskella keskiviikkona järjestettyä SKP:n 60-vuotisjuhlaa häirittiin heittämällä savupommi kohti torille kokoontunutta yleisöä. Pommi heitettiin juhlapaikan vieressä olevasta puistikosta, mutta se ei lentänyt yleisön joukkoon asti. Silminnäkijöiden mukaan savupommi oli armeijan käytössä oleva merkkisavupanos. Häirintä tapahtui juuri ennen kansanedustaja Taisto Sinisalon juhlapuhetta.”

savupommi

Tiedonantajassa Pekkala valotti näihin aikoihin asioita lisäksi näin: “Pelkkää bisnestä. Siitoimella oli tapana usein rehvastella oikeusjutuillaan ja esimerkiksi presidentti Kekkoselle lähettämillään kirjeillä, kertoi Pekkala. Omana käsityksenään hän totesi, että Siitoimen toiminta hengentieteellisissä yhdistyksissä oli pelkkää bisnestä (…) Päästyään tutkintavankeudesta viime helmikuussa Pekkala oli alkanut perustaa uutta järjestöä, Kansallisen Vallankumouksen Liittoa (…) Siitoin puolestaan oli seurannut järjestöjensä aiheuttamia reaktioita mm. Tiedonantajasta, jota hän oli tilannut Munkki-Krouvin nimelle.”

siitoinkasky2

Uusi Suomi 3.10.1978: “Kursiivin juttuun uusia pöytäkirjoja. Poliisi tutkii perättömiä lausumia. Kirjapaino Kursiivin murhapolttoa koskevassa jutussa on poliisi tehnyt lisätutkimuksia. Helsingin raastuvanoikeuteen odotetaan tutkimusten tuloksena perättömiä lausumia koskevia pöytäkirjoja.”

uusiapoytakirjoja

Tiedonantaja 31.10.1978: “Siitoimen todistajat kangertelivat. Mielentilatutkimusta arvosteltiiin oikeudessa. Pääosa oikeuden istunnosta kului neljän Pekka Siitoimen todistajan ristiriitaisiin kertomuksiin (…) Oikeudessa kuultiin myös Turun vankimielisairaalan ylilääkäriä Matti Tuovista, joka selvitti vangittuna olevan Seppo Lehtosen mielentilatutkimuksen perusteita. Tuovinen myönsi, että hänen laatimansa tutkimus nojaa rikoksen tekoajalta täydellisesti olettamuksiin. Yksi näistä on, että Lehtonen suoritti Kursiivin murhapolton päästäkseen irti riippuvuussuhteestaan Pekka Siitoimeen. Kursiivin asiamies Arjo Suonperä epäili tätä teoriaa ja totesi mielentilatutkimuksen nojaavan lähes pelkästään niihin epäuskottaviin väitteisiin joita Siitoimen kannattajat ovat esittäneet Lehtosesta.”

mielentilatutkimukseen

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti näihin aikoihin: “Kursiivin poltosta syytetyn mielentilaa selvitettiin oikeudessa. Kirjapaino Kursiivin murhapoltosta syytetyn turkulaisen laitosmiehen Seppo Lehtosen henkisestä tilasta keskusteltiin Helsingin raastuvanoikeudessa, kun pitkäksi venyneen jutun käsittely jatkui (…) Lehtonen kieltäytyy myös keskustelemasta Pekka Siitoimesta, vaikka selvästi käykin ilmi Lehtosen pelko ja viha Siitointa kohtaan (…) Juttu tulee taas esille marraskuun 13. päivänä, jolloin sille on odotettavissa päätös.”

mielentila

Näihin aikoihin ilmestyi Tiedonantajassa myös seuraava juttu: “Kursiivin todistaja: ‘Pääsyytetyllä muistikatkos’ (…) Istunnossa käsiteltiin lisäksi laveasti Siitoimen ja erään hänen johtamassaan järjestössä mukana olleen todistajan välisiä suhteita. Kyseinen helsinkiläisnuorukainen oli oman kertomansa mukaan joutunut linjariitoihin Siitoimen kanssa syytettyään tätä ‘aatteen petturiksi ja huonoksi natsiksi'”.

muistikatkos

– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1977

Helmikuu

karjala1Nykyposti julkaisi Pekasta ja hänen porukoistaan helmikuun alussa jutun otsakkeella ”Nykyposti uusfascistien sotaharjoituksissa. Palautamme Karjalan takaisin Suomelle!” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 270, Mesikämmenen arkistot).

15.2. on Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjaan merkitty seuran viimeinen kokous. Aiheeksi on merkitty “maalaus talkoot + vapaa keskustelu”. Siitoin on merkitty kokouksen puheenjohtajaksi. Hänen lisäkseen paikalla on ollut kolme muuta henkilöä (Mesikämmenen arkistot).

16.2. Aamulehti kirjoitti otsikolla ”Natsipaukku” Siitoimesta ja hänen ryhmistään. Jutussa todettiin mm. näin: ”Toisaalta viranomaisten passiivisuus asiassa on ollut ymmärrettävää; psykiatria ei liene ulkoministeriön keskeisin toimintapiiri” (Mesikämmenen arkistot).

22.2. klo 18.00 on Turun Hengentieen Seuran vieras – tai jäsenkirjaan merkitty Pegasos-seuran kokous. Aiheeksi on merkitty “vapaa keskustelu”. Puheenjohtajaksi on merkitty Siitoin. Paikalla on Siitoimen lisäksi ollut kolme muuta henkilöä, mm. Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Hymy julkaisi Siitoimesta ja hänen ryhmästään jutun otsikolla ”Taisto Sinisalolle soitellaan. Sinut tapetaan Taisto!” Juttu käsitteli vasemmistolaisen Sinisalon Siitoimen porukoilta saamiaan uhkailusoittoja yms. (Mesikämmenen arkistot).

sinuttapetaantaisto1Joskus näihin aikoihin Esa Taberman ja Timo Pekkala liittyivät IKR:n. Taberman todisti nähneensä pian tämän jälkeen Pekan Vehmaan huvilalla seuraavaa: ”1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!” (Mesikämmenen haastattelu: Esa Taberman puhuu!)

Maaliskuu

15.3.-päivämäärä mainitaan Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjan viimeisellä sivulla seuraavasti, todennäköisesti aivan saman vuoden lopussa tehdyssä merkinnässä: “NATSISMI LOPETTI KOKOUKSET 15.3.-77 JA VANKILA KUTSUU MEITÄ JOULUKUUSSA -77. NM. KURSIIVI MURHAPOLTTO. PS. OLIN SYYTÖN.”

Huhtikuu

Näihin aikoihin Pekan toiminnasta kerrottiin NSAAP:n julkaisussa NS-Bulletinissa. Pekka sai paljon kannustavia yhteydenottoja ja oli tyytyväinen asiasta (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273).

Toukokuu

vappumarssiturussa8.5. Kansan Uutiset otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Hakaristimiehet marssilla Turussa” (Mesikämmenen arkistot).

9.5. Tuomittiin Nauvossa Siitoimen ryhmiin kuulunut Veli Antti Sipilä kissan elävältä keittämisestä. Kansan Uutiset julkaisi 4.2. 1978 asiasta jutun, jossa kerrottiin mm. näin: “Siitoinin kirjoissa kuvailluista rituaaleista ainakin joitakin on kokeiltu myös käytännössä. Siitoinin järjestöihin kuulunut insinööri Veli Antti Sipilä tuomittiin 9.5. 1977 Nauvon kihlakunnanoikeudessa kolmen jaloistaan sidotun kissan elävältä keittämisestä. Oikeuden pöytäkirjojen mukaan Siitoin oli toiminut rituaalissa asiantuntijana ja oikeudessa hän vahvisti rituaalin noudattaneen julkaisemassaan teoksessa Musta magia I selostettua kaavaa” (Mesikämmenen arkistot).

10.5. Tiedonantaja otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Rauhansopimusta rikotaan, hallitus vaikenee”. Samassa numerossa lehti otsikoi myös ”Yleisradio mainosti fasisteja” (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 33 vuotta.

Heinäkuu

belgiaiskansi20071977Pekka matkusti neljen hengen ryhmänsä kanssa kanssa Belgiaan Vlaamse Militant Ordern (VMO) järjestämään uusnatsijärjestön kolmipäiväiseen tapaamiseen Diksmuidiin. Oppaina heillä oli kokeneemmat ruotsalaiset kontaktinsa. Pekka ja porukkansa esiintyivät univormuissa, mikä oli kiellettyä ja minkä vuoksi heidät pidätettiin. Joitain heidän matkalta ostamia tavaroita takavarikoitiin (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273, Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 57).

20.7. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsijuhlat Belgiassa. 4 suomalaista pidätettiin” (Mesikämmenen arkistot).

21.7. Demari otsikoi ”Uusnatsien juhlanloppu putkassa”. Samana päivänä Aamulehti otsakoi ”Suomalainen natsiryhmä putkaan Belgiassa”. Turun Päivälehti otsikoi samana päivänä: ”Siitoin ‘puolusti’ aatettaan nyrkein” (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

pekkajaliautolla12.8. Kansan Uutiset uutisoi: ”Fasistit aikovat marssia Kotkassa ensi sunnuntaina” (Mesikämmenen arkistot).

15.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Sisäministeriö kielsi Kotkan fasistimarssin” (Mesikämmenen arkistot) .

16.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Fasismi ei ole naurun asia” (Mesikämmenen arkistot).

16.8. Turun Päivälehti kertoi: ”Pekka Siitoin ajeli yksin autolla Kotkassa” (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Tiedonantaja uutisoi: ”Turun poliisi salli taas natsiesiintymisen” (Mesikämmenen arkistot) .

27.8. Turun Sanomat otsikoi “Uusnatsien kieltäminen valmisteilla” (Mesikämmenen arkistot).

Samoihin aikoihin myös Puolan reserviläisjärjestön viikkolehti Za Wolnose i Lud kirjoitti Siitoimesta ja hänen porukoistaan, muistuttaen Pariisin rauhansopimuksesta (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

9.9. Kansan Uutisten Turun toimistoon lähetettiin pommipaketti. Lähetyksen takana oli Pekan ”varavaltakunnanjohtajaksi” nimittämä kotkalainen varastomies. Pommi oli suutari, mutta tapaus sai viranomaiset muuttamaan näkemystään siitä, että Siitoimen ja hänen ryhmiensä toiminta ei ollut vain kovaäänistä ja provosoivaa, harmitonta puuhastelua. Tämän kautta sai alkunsa Siitoimen järjestöjen lakkauttamisen valmistelu (SUPO:n 50v. Kirja, s. 274).

12.9. Kansan Uutiset raportoi “Rikospoliisi jatkaa Turun pommipaketin lähettäjän etsimistä” (Mesikämmenen arkistot).

20.9. Suomen demokraattisen nuorisoliiton Vaasan piirijärjestön toimistoon lähetettiin pommipaketti (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

Veckans Puls tekee Siitoimesta ja hänen ryhmästään kohua herättävän puolen tunnin ohjelman Vehmaalla (Mesikämmenen arkistot).

rhodesiaSamaan syssyyn nousi soppa myös IKR:n lehtisten pohjalta, joissa värvättiin työttömiä palkkasotilaiksi Rhodesiaan. Kansanedustaja Mikko Ekorre (kd) teki asiasta eduskuntakyselyn. Uusi Suomi uutisoi asiasta: ”IKR:n lehtisistä eduskuntakysely”. Helsingin Sanomat uutisoi samasta aiheesta otsikolla ”IKR värvää suomalaisia Rhodesiaan palkkasotureiksi” (Mesikämmenen arkistot).

29.10. Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kävivät Tampereella aikeenaan räjäyttää Lenin-museo. Tammikuussa 1978 Tiedonantaja kertoi tästä seuraavaa: ”Pekkala kertoi keskiviikkona Helsingin raastuvanoikeudessa Siitoimen suunnitelmista räjäyttää ja tuhopolttaa kommunistikohteita, mm. puoluetoimistoja ja lehtitaloja. Yksi kohde oli Tampereen Lenin-museo. Pekkalan mukaan yritys epäonnistui 29. viime lokakuuta, kun räjäytyksen yrittäjät eivät kyenneet tunkeutumaan museorakennukseen. Pekkala ja Lehtonen olivat vain maalailleet hakaristeja rakennuksen seiniin”. Lisätarkennus Tampereelle suunnitelluista iskuista on perin mielenkiintoinen: “Käsky räjäyttämiseen oli Lehtosen mukaan ‘tullut Siitoimen välityksellä henkimaailmasta’. Samoin olivat henget määränneet miehet lähtemään heti räjäytyksen jälkeen pakenemaan Tampereelta”. (…) “Samalla matkalla miehet kävivät vielä töhrimässä Kansan Uutisten ja Suomi-Neuvostoliitto-Seuran toimistojen seiniä” (…) “Pekkala kertoi vielä, että Siitoin oli fasistijärjestön johtokolmikon keskusteluissa kannattanut terroritoimintaa kommunistisia lehtiä ja puoluetoimistoja vastaan. Pekkalan mukaan Siitoin oli myös todennut, että ‘kyllä me vielä sen pankkiryöstönkin teemme.’” (Mesikämmenen arkistot). Vuonna 1979 Tiedonantaja tiesi kertoa, että myös Esa Taberman oli Tampereella Pekkalan ja Lehtosen kanssa (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

4.11. Sisäasiainministeriö lakkautti väliaikaisesti kaikki Siitoimen järjestöt: Turun Hengentieteen Seura, Pegasos-seura, Isänmaa ja vapaus, Isänmaallinen Kansanrintama (Mesikämmenen arkistot).

naantalirob5.11. Aamulehti kirjoitti “Ministeriö kielsi neljä järjestöä”. Helsingin Sanomat kirjoitti samana päivänä: “Fasistijärjestöjen lakkautus voimaan heti. Poliisi haki Siitoinin kotoa kuulusteltavaksi”. Siitoimen seurat kiellettiin kuitenkin vain väliaikaisesti, ei lopullisesti (Mesikämmenen arkistot).

7.11. Helsingin Sanomat uutisoi: “Siitoin perusti uusia yhdistyksiä kiellettyjen tilalle”: “Pekka Siitoin on perustanut Turussa sisäasiainministeriön perjantaina lakkauttaman neljän yhdistyksen tilalle kaksi uutta järjestöä, joiden nimet ovat Suomalainen kansanrintama ja Salainen veljeskunta (…) ‘Salainen veljeskunta’ on Siitoinin mukaan lähinnä mystinen liike, joka jollain tavalla muistuttaa vapaamuurareita. ‘Tulemme perustamaan aina uusia yhdistyksiä lakkautettujen tilalle’, Siitoin sanoi” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Risto Tammi liittyi, tai paremminkin soluttautui, Siitoimen porukoihin. Häneen suhtauduttiin varauksella alusta asti (Mesikämmenen: Ihmeellinen Abdullah, osa 1).

iltasanomattulella8.11. Ilta-Sanomissa ilmestyy Kätsyn tekemä pilapiirros Siitoimen porukoista. Kuvassa on teksti ”Pojat, pojat, eipäs leikitä tulella!” Samana päivänä Kansan Tahto kirjoitti otsikolla “Fasismi ja rauhansopimus”: “Rauhansopimuksen määräyksistä huolimatta fasistiset järjestöt näyttävät olevan aivan luvallisia. Niiden jäsenet saavat esiintyä julkisesti hakaristiunivormuissaan, levittää aineistoaan ja pitää aseharjoituksiaan (Turku). He saavat lähetellä kirjepommeja (Vaasa) ja uhkauskirjeitä tai vaatia valtakunnanrajojen siirtämistä, kommunistien ‘listimistä’ tai värvätä miehiä rotusortajien palkkajoukkoihin (Kemi). Viranomaiset vain levittelevät käsiään, oikeuskansleri ei ole tietääkseenkään ja hallitus on vaiti. Näinkö meillä rauhansopimusta noudatetaan?” (Mesikämmenen arkistot).

15.11. Tiedonantaja kertoi “Hakaristimiehet liikkeellä: Kirjapaino Kursiivin seinät töhrittiin”: “Tapaus osoittaa, että sisäministeriön päätöksestä huolimatta maamme fasistit jatkavat toimintaansa”. Lehdessä kerrottiin myös, että Kursiivin työläiset olivat “huolissaan äärioikeiston hyökkäyksistä”: (…) “hyökkäykset ovat jopa kohdistuneet suoranaisesti joihinkin työntekijöihin, mm. autolähetti on yritetty suistaa tieltä ja lehden yökuljettajan pääsy kirjapainoon on yritetty estää väkivalloin” (Mesikämmenen arkistot).

16.11. Pekan mukaan Seppo Lehtonen erotettiin IKR:stä näihin aikoihin: “Lehtonen seikoili jo monta kuukautta ennen tapahtumaa [Kursiivin iskua] ja hänet erotettiin puolueesta 10 päivää ennen Kursiivin tuhopolttoa. Hän tulkitsi sen epäluottamuslauseeksi, että häneen ei luoteta puolueessa, koska hän ei ole tarpeeksi rohkea, ja meni ja teki tämän jutun yksinään. Me ei tiedetty asiasta mitään” (haastattelu Bambi-lehdessä 3/1983, Mesikämmenen arkistot).

17.11. Naantalin raastuvanoikeus vahvisti sisäasianministeriön 4.11. tekemän päätöksen Siitoimen järjestöjen lakkauttamisesta (SUPO:n 50. kirja, s. 274-275).

18.11. Turun Omakotilehti kirjoitti: “Pekka Siitoimen usko fasisti-ideologiaansa on järkkymätön” (Mesikämmenen arkistot).

murhapolttojapommi26.11. Kommunistien Tiedonantaja-lehteä painavaan kirjapaino Kursiiviin iskettiin Helsingissä lauantain vastaisena yönä (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Kansanuutiset kirjoitti: “Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa Kursiivi Oy:n kirjapainossa yritettiin lauantain vastaisena yönä murhapolttoa. Kirjapaino sytytettiin tuleen ja kirjapainoon oli sijoitettu pommi, jonka armeijan pioneeriosasto ehti purkaa ennen räjähdystä (…) Oletettavasti viime aikoina toimintaansa tehostaneiden fasistien toimesta tehty murhapoltto vaurioitti mm. Kursiivi Oy:n kirjapainon paperivaraston ja kaksi offset-konetta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Karjalainen kirjoitti: “Helsingin palolaitos sai asiasta tiedon aamulla klo 6.18, ja useista palopesäkkeistä sytytetty palo saatiin pian hallintaan (…) Rikoksen tutkintaa varten on perustettu laajapohjainen tutkijaryhmä, johon kuuluu tutkijoita ja asiantuntijoita keskusrikospoliisista, Helsingin rikospoliisista sekä eräistä muista poliisipiireistä. Poliisi ei tutkimusten tässä vaiheessa anna tutkijaryhmän nimiä julkisuuteen. Asian johdosta on tiettävästi oltu yhteydessä myös sisäministeriöön. Suojelupoliisi tutkii myös tapausta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Eteenpäin kirjoitti: “Lehden mukaan vahinkojen suuruudet ovat 1,5-2 milj. markkaa. Vakuutukset kattavat ne vain osin (…) Iisalon mielestä palo on poliittista sabotaasia, ja hän katsoi sen johtuneen siitä, että Tiedonantaja on käsitellyt sivuillaan kaikkein laajimmin ja yksityiskohtaisimmin fasistien toimintaa Suomessa. Lauttasaaressa Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivin seiniin oli Iisalon kertoman mukaan töhritty kaksi viikkoa sitten hakaristejä, ja tämän jälkeen pari päivää myöhemmin oli Tiedonantajan toimitukseen tullut soitto, jossa ilmoitettiin, että lähiaikoina Kursiivi aiotaan räjäyttää ilmaan” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Turun Sanomat uutisoi: “Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivi Oy:n palon havaitsivat Merimiesammattikoulun oppilaat, jotka herättivät kirjapainon talonmiehen. Tällöin kirjapainossa oli jo savua niin, ettei sinne ollut menemistä. Talonmies hälytti palokunnan kello 6.18″ (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Helsingin Sanomat kirjoitti: “Lehti katsoo, että murhapoltto oli poliittinen sabotaasi ja johtui lehden puuttumisesta laajalti fasistien toimintaan Suomessa. Samaa varhempaa sarjaa on toimituksen mukaan Vaasassa SDNL:n toimistoon lähetetty kirjepommi (…) Kursiivin latomo ei vaurioitunut palossa. Pahimmat vauriot kärsi kaksi offset-konetta. Iisalon mukaan Tiedonantajan painamiseen voidaan käyttää vanhoja rotaatiokoneita” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Uusi Suomi kirjoitti: “Helsingin palolaitoksen saapuessa paikalle tuli oli jo ehtinyt levitä pohjakerroksesta olevasta lehtipainosta toisessa kerroksessa sijaitsevan latomon porraskäytävään. Kahden offsetpainokoneen lisäksi palossa tuhoutui kirjapainon paperivarasto. ‘Jos tuli olisi ehtinyt levitä laajemmalle, olisi räjähdysvaara ja ihmishenkien menetys ollut mahdollista. Talossahan asuu talonmies perheineen’, kertoi Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen (…) Päätoimittaja Jokisen mielestä kirjapainon palo oli poliittinen murhapoltto. ‘Vastaaanlaista ei ole sattunut Suomessa 1930-luvun jälkeen’ (…) Jokisen arvelujen mukaan paloa oli sytyttämässä useita henkilöitä. ‘Palopesäkkeitä löydettiin ainakin kolme. Taloon oli luultavasti murtauduttu ikkunan kautta. Yön aikana talon ulkoseiniin oli ilmestynyt uusia hakaristejä’” (Mesikämmenen arkistot).

ukk27.11. Presidentti Urho Kekkonen mainitsi SKDL:n vaalijuhlassa Kulttuuritalolla seuraavaa: “Eräiden viimeaikaisten ilmiöiden vuoksi katson tarpeelliseksi todeta, että Suomi ei ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti”. Vaalijuhlissa oli poikkeuksellisen tiukat turvallisuusjärjestelyt (Mesikämmenen arkistot). Pian tämän jälkeen Tiedonantaja uutisoi äärioikeiston raivostuneen presidentti Kekkosen fasismin vastaisesta lausunnosta: “Suomen äärioikeisto on katkerana ottanut vastaan tasavallan presidentti Urho Kekkosen lausunnon, jossa tämä totesi ‘ettei Suomi ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti’ (Mesikämmenen arkistot).

28.11. Ilta-Sanomat kertoi poliisien olevan “terroristin jäljillä”. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin polttajat karkuteillä”. Saman päivän aikana poliisi teki ensimmäisen pidätyksen. Pidätetty on Timo Pekkala, IKR:n koulutuspäällikkö, joka on aiemmin palvellut mm. muukalaislegioonassa (Mesikämmenen arkistot).

kekkonentahtaimessa29.11. Ilta-Sanomat uutisoi otsikolla “Pidätyksiä Kursiivin palossa. Poliisi tutkii televisionauhaa” (Mesikämmenen arkistot).

29.11. IKR pitää Siitoimen liiketiloissa kokouksen. Tiedonantaja lehti tiesi kertoa tästä 10.1.1978 seuraavaa: “Poliisin tietojen mukaan Siitoinin liikkeessä pidettiin tiistaina 29. marraskuuta eli kolme päivää tuhopolton jälkeen kokous, jossa oli joitakin Siitoinin lähimpiä miehiä. Selvityksen mukaan juuri Siitoin oli tässä tilaisuudessa vaatinut kommunistien toimintapisteitten tehokasta häirintää. Häirintä olikin tähän aikaan hyvin vilkasta. Moniin SKP:n ja muiden demokraattisten järjestöjen toimistoihin ja tilaisuuksiin tuli soittoja tai kirjelappuja, joissa uhattiin räjäytyksillä ja yksityisiin ihmisiin kohdistuvalla väkivallalla. Kokouspäivänä eli 29. marraskuuta Siitoinin johtamat fasistit häiritsivät Turussa järjestettyä rauhanmarssia” (Mesikämmenen arkistot).

pravda29.11. Pravda kirjoitti Kursiivin iskusta (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Tiedonantaja uutisoi, että “fasistit uhkaavat uusilla terroriteoilla”. Jutunteon aikaan oli Kursiivin iskun johdosta pidätetty yksi henkilö ja useita oli kuulusteltu. Rikospaikalta oli löytynyt Siitoimen firman mainosteippiä ja Siitoimelle myötämieliset tahot olivat tehneet uusia pommiuhkauksia. Samassa lehden numerossa kerrottiin myös Pravdan uutisoineen Kursiivin iskusta, Tauno Palon olleen iskun vuoksi järkyttynyt ja Hannu Salaman lahjoittaneen Kursiiville 500mk (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Kursiivin palo: Turun fasistien jäsen pidätetty”. Tekijä mainittiin taustavaikuttajaksi. Samassa numerossa otsikoitiin myös ”Kursiivin polttajien haku ulottuu yli Etelä-Suomen”, ”Meidän perhe oli kuolemanvaarassa” (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

1.12. Tiedonantaja otsikoi: ”Oikeuskansleri lupaa: Fasistien taustavoimat tutkitaan”. Samassa numerossa kerrotaan eduskunnalle tehdystä kyselystä, jonka allekirjoitti kolmisenkymmentä kansanedustajaa. Kysely koski sitä, millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä fasismin vaaraa vastaan. Lehti uutisoi myös Kursiivin iskun takia järjestetyistä rauhanmarsseista Turussa, Tampereella, Helsingissä, Kemissä ja Oulussa. Lisäksi lehdessä on juttu otsikolla ”Järjestöiltä tulvii kannanottoja. Fasistit saatava lukkojen taakse”. Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi myös otsakkeella ”Lehtityöntekijöiden vaatimus: Hallituksen estettävä fasistien toiminta”. Samana päivänä Varaylipoliisipäällikkö Kyösti Jousimaa sanoo, ettei Pariisin rauhansopimus päde Suomessa fasistien toimintaan nähden. Saman päivän aikana pidätetään kaksi uutta epäiltyä, joista toinen on Seppo Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

2.12. Tiedonantaja tiesi kertoa, että Kursiivin iskuun liittyen oli tehty kolme pidätystä (Mesikämmenen arkistot).

3.12. paljastui, että Pekka oli valehdellut Lehtoselle alibin. Myös Timo Pekkala muutti kertomustaan tapahtuneesta (Mesikämmenen arkistot).

20.12. Ilta-Sanomat kertoo: “Siitoinille syyte myös aseellisen toiminnan valmistelusta”. Jutussa todettiin myös, että “poliisi odotti istuntohuoneistoon mellakkaa. Sitä varten paikalle oli asetettu poliisivartio”(Mesikämmenen arkistot) .

mielentilaa20.12. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin palo: Syytetylle esitetään mielentilatutkimusta” (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin Tiedonantaja kertoi Seppo Lehtosesta mm. seuraavaa: “‘Puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on vankilassa ollut hoidettavana psykiatrisella osastolla, jossa hänestä on tehty alustava mielentilatutkimus. Sen mukaan Lehtonen ei muista mitään vuosista, jotka on kuulunut Siitoinin järjestöihin. Hän on ilmoittanut valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoavan itseään. Vankilan psykiatrin mukaan Lehtonen on poikkeava ja pitää itseään huomattavasti todellista ikäänsä nuorempana. Psykiatri suosittelee Lehtosta mielentilatutkimukseen” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi otsikolla ”Fasistit taas liikkeellä Helsingissä”. Jutussa kerrottiin IKR:n nimissä levitetyistä kovasanaisista Neuvostoliiton ja kommunismin vastaisista monisteista Helsingissä (Mesikämmenen arkistot).

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERAJoulukuussa käynnistyi myös laajan ”terrorikampanjan” ensimmäinen aalto oikeusmurhan estämiseksi. IKR:n nimissä lähetettiin SUPO:on kirje, jossa uhattiin räjäyttää Yleisradio ja suistaa junia kiskoilta ellei Kursiivin iskusta tuomittuja vapauteta. Pommi-iskulla uhattiin myös Rauhanpuolustajia ja Paasikivi-seuraa (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275).

31.12. Uusi Suomi teki vuosikatsauksen, ja numeron kannessa oli myös Siitoin (Mesikämmenen arkistot) .

Yleistä

mm12pkPekka julkaisi kirjoittamansa vihkosen Paholaisen Katekismus (Kansallis-mytologinen yhdistys).

Suomen lehdissä alkoi esiintyä juttuja, joiden mukaan Siitoin saisi aseita armeijasta ja rahaa ulkomailta. Pekka tunnustaa ”pikkusummien” saamisia Saksasta ja Yhdysvalloista, mutta Nordlingin mukaan Pekka olisi näyttänyt myös kuitteja suuremmista summista (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 67, Mesikämmenen arkistot).

Kursiivin iskun jälkeen Hymy julkaisi provosoivan jutun, jossa todettiin mm. ”Kursiivin räjähdyksen ainoa hyötyjä oli Tiedonantaja” (Mesikämmenen arkistot).

pum1

Kursiivin iskusta löytyy filminpätkää YLE:n arkistoista.

– – –

Read Full Post »

Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!

Blogin Pekka-posteista sanottua

Mesikämmen-blogi – kirjoittaja on julkaissut parhaan Pekkaa käsittelevän artikkelisarjan, mitä blogistanissa on nähtyNarian

Kertakaikkiaan sellainen folkloristinen pikkujättiläinen, ettei moista voisi kuvitella olevan olemassakaan (…) Ötöpesän jengi on lukenut nämä kaikki, eikä ennen sitä olisi voinut kuunaan kuvitellakaan, että Pekka Siitoimesta olisi missään näin paljon materiaalia. Ja mikä parasta, vapaasti saatavillakin! (…) Ehdottomasti rautaristin, suojaviitan, kumimanttelin ja kaasunaamarin arvoinen teko!Ötöpesän jengi

Vuoden blogistipalkinto ja kiljukanisteripalkinto! Tämä on yleensä vaiettua kulttuurihistoriaa yhdestä Suomen kummallisimmista ja viihdyttävimmistä miehistäJokunen

Blogihan on ollut varsinainen kylttyyriteko. Näiden Pekka-artikkelien taso vaatisi suorastaan niiden sitomista kansien väliin! “Helvetin hyvä”, sanoisi Peksi. Go on!A

Ylivoimaisesti parhain sivusto hengentieteen Mestari Pekka Siitoimesta – B.S. Müller, uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran sisäpiirin jäsen

100 Postia

100. Kursiivin isku, osa 4
99. Kursiivin isku, osa 3
98. Kursiivin isku, osa 2
97. Täällä vartioin minä!
96. Kursiivin isku, osa 1
95. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 3
94. Alfauros laittoi asioita kuntoon.
93. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 2
92. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 1
91. IKR:n plörinäksi mennyt Belgian matka 1977
90. “Worshiping the Devil in the name of God”
89. Siitoin-filmi oy, osa 5
88. Siitoin-filmi oy, osa 4
87. Kai M. Aalto puhuu! (osa 2/3)
86. Siitoin-filmi oy, osa 3
85. Turun Hengentieteen Seura, osa 11
84. Turun Hengentieteen Seura, osa 10
83. Turun Hengentieteen Seura, osa 9
82. Pekka ja SMP/SKYP
81. IKR:n plörinäksi mennyt Kotkan marssi 1977
80. Lisähuomioita Pekan mielenosoitustoiminnasta, yms.
79. Pekka ja vappu, osa 4/4
78. Pekka ja vappu, osa 3/4
77. Pekka ja vappu, osa 2/4
76. Pekka ja vappu, osa 1/4
75. Pekan perheonnea
74. Arjalanpaisti ja arjalanpiirakat
73. Kai M. Aalto puhuu! (osa 1/3)
72. Mitä Pekka Siitoin ajattelisi perussuomalaisista?
71. Pekka Siitoin: Jag ska befria Norden!
70. Pekan mietteitä ennen eduskuntavaaleja 1983
69. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 3
68. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 2
67. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 1
66. Pekkagrammi, osa 2
65. Pekka Siitoin ja rock ‘n’ roll
64. Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa
63. Pekka Siitoin Fingerporissa
62. Tulella leikkimisestä
61. Talo, jossa Pekka Siitoin asui (osa 2)
60. Pekka presidentiksi?
59. Kommunismin ja kokoomuksen uhka
58. Valtakunnanjohtaja ja Italia
57. Valtakunnanjohtaja ja Varkaus
56. Kiljukeisari
55. Valtakunnanjohtajan kiljuepisodi
54. Pekka Siitoin -anagrammit ja postyymi Finlandia-palkinto
53. Hyvää uutta vuotta!
52.Turun Hengentieteen Seura, osa 8
51. Das Fest! 50 postia Pekka Siitoimesta!
50. Arkistojen aarteita ja Pekka Siitoin soundboard.
49. Luvassa hypnoottis-magneettista menoa.
48. Turun Hengentieteen Seura, osa 7.
47. Rivologin rodunjalostusta.
46. Turun Hengentieteen Seura, osa 6.
45. Pekkagrammi.
44. Ääretön rakkaus.
43. Siitoin-filmi oy, osa 2.
42. Pekan lähtö.
41. Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.
40. Pekka Siitoimen shortsit.
39. Hyvät naiset, olette kaikki kauniita!
38. Kassisen perintöprinssi.
37. Mikä erottaa fasistin kommunistista?
36. Mesikämmenen jengi.
35. Pekka Siitoin built my Panzerwagen.
34. Turun Hengentieteen Seura, osa 5.
33. Turun Hengentieteen Seura, osa 4.
32. Seurakuntavaalit.
31. Turun Hengentieteen Seura, osa 3.
30. Turun Hengentieteen Seura, osa 2.
29. Turun Hengentieteen Seura, osa 1.
28. Pentagrammon, clavis, cranium, sciurus, circumferentia, logos, gravis admodum, et diaboli.
27. Siitoin-filmi oy.
26. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta?
25. Toinen todellisuus.
24. Mitä Pekka Siitoin sanoi Anton LaVeystä ja satanismin historiasta?
23. Pekka Siitoimen iltarukous.
22. Isän valtakunta kuvina.
21. Isän valtakunnan jälkipyykkiä.
20. Pekan parhaat, osa 7.
19. Pekan parhaat, osa 6.
18. Pekan parhaat, osa 5.
17. Pekan parhaat, osa 4.
16. Pekan parhaat, osa 3.
15. Pekan parhaat, osa 2.
14. Pekan parhaat, osa 1.
13. Isän valtakunta.
12. Arkistojen kätköistä.
11. Päivän lainaus ja kysymys.
10. Pekka Siitoin on nykyään vampyyri!
9. Hypnoottis-magneettinen katse ja sen alkuperä.
8. Mitä Pekka Siitoin sanoi äidilleni.
7. Luciferin arkkipiispan nauru.
6. Talo, jossa Pekka Siitoin asui.
5. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 4/4).
4. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 3/4).
3. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 2/4).
2. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 1/4).
1. Should I laugh or cry?

Ja jatkoa seuraa…

Mesikämmenen postit valtakunnanjohtajasta eivät tähän lopu. Postit jatkuvat Kursiivin tapauksen tonkimisella, minkä jälkeen pääsemme Pekan saaman vankeustuomion käsittelyyn, ja sen jälkeen Pekan vankilanjälkeiseen elämään. Materiaalia löytyy vielä hyväksi toviksi eteenpäin. Näiden sadan ensimmäisen postin jälkeiset Pekka-postit löytyvät helposti blogin oikeasta alapalkista “tags”-osiosta sanalla “Pekka Siitoin”. Siitä klikkaamalla löytyy lista kaikista blogin Pekka-aiheisista posteista, mitä tämän 100. postin jälkeen on julkaistu.

Read Full Post »

Kommunistien Tiedonantaja-lehteä painavaan kirjapaino Kursiiviin iskettiin Helsingissä lauantain vastaisena yönä, 26.11. 1977. Pekka Siitoin ja hänen eri ryhmiensä jäsenet olivat olleet huolestuneisuutta herättävästi suoran toiminnan miehiä jo hyvän tovin, niin laillisin kuin laittominkin keinoin, mutta Kursiivin isku käänsi asiassa täysin uuden lehden.

Oli alusta asti selvää, keitä iskusta epäiltiin. Pian pidätyksiä tehtiinkin, eivätkä pidätettyjen nimet ja kytkökset yllättäneet. Poliisin ja SUPO:n toimintaa asian tutkimisessa ihmeteltiin ja kritisoitiin. Lehdistö kirjoitti kaikesta aihepiiriä sivuavasta paljon. Lopulta alkoi tapauksen oikeudenkäynti, joka kesti pitkään ja josta ei puuttunut Suomen olosuhteissa ennen näkemättömän värikkäitä ja yllättäviä käänteitä niin oikeussalissa kuin sen ulkopuolellakin.

Pekka Siitoin sai oikeudenkäynnin lopuksi viiden vuoden tuomion Kursiiviin kohdistuneeseen iskuun yllytyksestä. Tuomio merkitsi suurta taitekohtaa Siitoimen uralla, ja alamäki alkoi. Olen aikaisemmin pohtinut, millaisen Pekka Siitoimen tuntisimme, jos hän ei olisi 1976 alkanut julkinatsiksi. Tällä kertaa voisi pohtia, miten Pekka Siitoimen poliittinen ura olisi saattanut edetä, jos Kursiivin iskua ei olisi tapahtunut. Jätän pohdinnat aiheesta tässä sikseen, ja aloitan edellä mainittujen tapahtumien läpikäynnin Kursiivin iskun uutisoinnista.

Kansanuutiset kirjoitti 27.11. 1977: “Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa Kursiivi Oy:n kirjapainossa yritettiin lauantain vastaisena yönä murhapolttoa. Kirjapaino sytytettiin tuleen ja kirjapainoon oli sijoitettu pommi, jonka armeijan pioneeriosasto ehti purkaa ennen räjähdystä (…) Oletettavasti viime aikoina toimintaansa tehostaneiden fasistien toimesta tehty murhapoltto vaurioitti mm. Kursiivi Oy:n kirjapainon paperivaraston ja kaksi offset-konetta”.

Karjalainen kirjoitti 27.11. 1977: “Helsingin palolaitos sai asiasta tiedon aamulla klo 6.18, ja useista palopesäkkeistä sytytetty palo saatiin pian hallintaan (…) Rikoksen tutkintaa varten on perustettu laajapohjainen tutkijaryhmä, johon kuuluu tutkijoita ja asiantuntijoita keskusrikospoliisista, Helsingin rikospoliisista sekä eräistä muista poliisipiireistä. Poliisi ei tutkimusten tässä vaiheessa anna tutkijaryhmän nimiä julkisuuteen. Asian johdosta on tiettävästi oltu yhteydessä myös sisäministeriöön. Suojelupoliisi tutkii myös tapausta”.

Eteenpäin kirjoitti 27.11. 1977: “Lehden mukaan vahinkojen suuruudet ovat 1,5-2 milj. markkaa. Vakuutukset kattavat ne vain osin (…) Iisalon mielestä palo on poliittista sabotaasia, ja hän katsoi sen johtuneen siitä, että Tiedonantaja on käsitellyt sivuillaan kaikkein laajimmin ja yksityiskohtaisimmin fasistien toimintaa Suomessa. Lauttasaaressa Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivin seiniin oli Iisalon kertoman mukaan töhritty kaksi viikkoa sitten hakaristejä, ja tämän jälkeen pari päivää myöhemmin oli Tiedonantajan toimitukseen tullut soitto, jossa ilmoitettiin, että lähiaikoina Kursiivi aiotaan räjäyttää ilmaan”.

Turun Sanomat uutisoi 27.11. 1977: “Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivi Oy:n palon havaitsivat Merimiesammattikoulun oppilaat, jotka herättivät kirjapainon talonmiehen. Tällöin kirjapainossa oli jo savua niin, ettei sinne ollut menemistä. Talonmies hälytti palokunnan kello 6.18”.

Etelä-Saimaa kirjoitti 27.11. 1977: “Murhapoltto toteutettiin sijoittamalla omatekoinen pommi kirjapainon painokoneiden lähettyville. Pommi räjähti vain osittain, mutta poliisin tiedotteen mukaan eräät koneet ovat vaurioituneet pahoin”.

Helsingin Sanomat kirjoitti 27.11. 1977: “Lehti katsoo, että murhapoltto oli poliittinen sabotaasi ja johtui lehden puuttumisesta laajalti fasistien toimintaan Suomessa. Samaa varhempaa sarjaa on toimituksen mukaan Vaasassa SDNL:n toimistoon lähetetty kirjepommi (…) Kursiivin latomo ei vaurioitunut palossa. Pahimmat vauriot kärsi kaksi offset-konetta. Iisalon mukaan Tiedonantajan painamiseen voidaan käyttää vanhoja rotaatiokoneita”.

Uusi Suomi kirjoitti 27.11. 1977: “Helsingin palolaitoksen saapuessa paikalle tuli oli jo ehtinyt levitä pohjakerroksesta olevasta lehtipainosta toisessa kerroksessa sijaitsevan latomon porraskäytävään. Kahden offsetpainokoneen lisäksi palossa tuhoutui kirjapainon paperivarasto. ‘Jos tuli olisi ehtinyt levitä laajemmalle, olisi räjähdysvaara ja ihmishenkien menetys ollut mahdollista. Talossahan asuu talonmies perheineen’, kertoi Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen (…) Päätoimittaja Jokisen mielestä kirjapainon palo oli poliittinen murhapoltto. ‘Vastaaanlaista ei ole sattunut Suomessa 1930-luvun jälkeen’ (…) Jokisen arvelujen mukaan paloa oli sytyttämässä useita henkilöitä. ‘Palopesäkkeitä löydettiin ainakin kolme. Taloon oli luultavasti murtauduttu ikkunan kautta. Yön aikana talon ulkoseiniin oli ilmestynyt uusia hakaristejä'”.

Etelä-Saimaa kirjoitti 27.11.1977.: “Viimeisenä Kursiivin painossa painettiin lauantain vastaisena yönä sanomalehti Enhet, jonka koko painos tuhoutui palossa (…) Kursiivin murhapolton johdosta ovat useat yhteisöt esittäneet tuomitsevia kannanottojaan. SKP:n varapuheenjohtaja Taisto Sinisalo katsoo ‘murhapolttohyökkäyksen ja räjäytysyrityksen tapahtumaksi, jonka tulee havahduttaa kaikkia demokraatteja tehostettuun toimintaan oikeistovaaran torjumiseksi’. ‘Hyökkäys ei suuntaudu vain kommunisteja, vaan kaikkia demokraatteja, maamme demokraattista kehitystä ja rauhanpolitiikkaa vastaan’, sanoi Sinisalo”.

Presidentti Urho Kekkonen mainitsi SKDL:n vaalijuhlassa Kulttuuritalolla 27.11. 1977 seuraavaa: “Eräiden viimeaikaisten ilmiöiden vuoksi katson tarpeelliseksi todeta, että Suomi ei ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti”. Asiasta uutisoi mm. Tiedonantaja:

Tuntemattomaksi jäänyt lehti valotti seuraavalla viikolla ilmapiiriä laajemminkin: “Fasistit ovat lentolehtisissään hyökänneet kiihkeästi tasavallan presidentti Urho Kekkosta ja maassamme olevia neuvostoliittolaisia diplomaatteja vastaan. Finlandia-talolle oli järjestetty poikkeuksellisen laajat vartiointitoimenpiteet sunnuntaina, kun tasavallan presidentti puhui siellä. Tiettävästi poliisi oli saanut kuusi päivää aikaisemmin soiton, jossa uhattiin suurella räjäytyksellä ‘kuuden päivän kuluttua'” (…) Lauantaina 12. marraskuuta oikeistolaiset nuorisohuligaanit hyökkäsivät Rekolan pioneerien juhlaan, jolloin järjestysmies Reimo Leiman joutui sairaalahoitoon ja 5-vuotias poika sai nyrkinkokoisen kiven päähän. Huligaanit huusivat iskulauseita, joissa vaadittiin ‘kommareitten tappamista'”.

YLE:n Elävä arkisto-sivuilta löytyy vähän reilun kuuden minuutin mittainen uutispätkä (2.12. 1977) Kursiivin iskusta. Alla pari kuvakaappausta uutisesta.

Read Full Post »

Vuonna 1977 Siitoimen ja hänen luotsaamiensa seurojen välit muuhun suomalaiseen yhteiskuntaan alkoivat hiertää pahemman kerran. Alla aiheen tiimoilta lehtileikkeitä.

Aamulehti kirjoitti 16.2. 1977 “Natsipaukku”-otsakkeella mm. näin: “Kissoja keittämällä ei ulkopolitiikkaa luoda, eikä liioin kuvasteta kansalaismielipidettä maassamme. Mutta Yhteistyön ‘tiedonvälityksen’ kaltaisiin uutispaukkuihin tällaisella temppuilulla voidaan antaa aihetta ja herättää maan rajojen ulkopuolella ties millaisia mielikuvia (…) Toisaalta viranomaisten passiivisuus asiassa on ollut ymmärrettävää; psykiatria ei liene ulkoministeriön keskeisin toimintapiiri”.

Keväällä 1977 Hymy-lehti julkaisi kovasanaisen jutun, jossa kerrottiin Taisto Sinisalon saamista nimettömistä uhkaussoitoista. Tulilinjalla nähtiin olleen myös presidentti Kekkosen ja SKP:n varapuheenjohtaja Taisto Sinisalon. Syyttävä sormi osoitettiin hyvin arvioiden Siitoimen ja hänen porukoittensa suuntaan. Tekstissä todettiin mm. näin: “Turkulaisen Pekka Siitoinin johtama Pegasos-seura ja Isänmaallinen Kansanrintama on – eduskuntakyselyistä huolimatta – saanut jatkaa toimintaansa (…) Me emme ryhdy tässä yhteydessä jakamaan tuomioita herra Pekka Siitoinin toimille ja tuulahduksille, mutta kehotamme kyllä sisäministeriötä pitämään yhden ylimääräisen iltakoulun, jonka aiheena on ‘länsimaisen demokratiamme uhkana olevat järjestöt ja niiden toiminnan arvioiminen'”. Sinisalo sanoi jutun lopussa profeetallisesti: “…esimerkiksi Turusta versovat natsi-ilmiöt eivät ole vähäteltäviä. Suuret katastrofit alkavat usein juuri tuollaisista siemenistä (…) On hyvä, että tällaisten järjestöjen toiminta saadaan julkistettua. Jos niitä jatkuvasti salaillaan, saattaa niiden julkisuudenkaipuu toteutua vaarallisilla ja raaoilla tavoilla”.

Nordlingin ja Koskelan kirjaa Pekka Siitoin, Suomen Führer (1944-2003) varten antamassaan haastattelussa Pekka tunnusti ensimmäisen kerran missä määrin hän oli ollut osallinen niin puhelinhäiriköintiin kuin muuhunkin toimintaan: “Vuonna 2001 Siitoin tunnusti haastattelun aikana – katsoen niiden vanhenneen rikosoikeudellisesti – organisoineensa häirintäsoitot kommunistisille toimittajille 1970-luvun puolessa välissä ja jopa palopommihyökkäyksen Kansan Uutisten toimitukseen. Näistä tuli raportteja Kekkosellekin, mutta tämä vähätteli Siitoinin toimintaa aina Kursiivin kirjapainon tuhopolttoon asti” (s. 13)

Kansa Uutiset kirjoitti 16.8. 1977 otsakkeella “Fasismi ei ole naurun asia”:

Turun Sanomat kirjoitti 27.8. 1977 otsakkeella “uusnatsien kieltäminen valmisteilla”: “Turkulaisen Pekka Siitoinin johtamien uusnatsien toiminta estetään, mikäli viranomaiset löytävät keinot, joilla he voivat puuttua Isänmaalliseksi kansanrintamaksi itseään nimittävän pienen uusnatsien ryhmän esiintymiseen. Sisäministeriö valmistelee paraillaan ryhmän toiminnan kieltämistä”.

Nimimerkki “Vinkkeli” runoili Pekasta ja hänen joukoistaan Tiedonantajassa 30.8. 1977:

Turun Päivälehdessä kirjoitettiin 7.9. 1977 otsakkeella “Natsitoiminta kieltoon”: “Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Turun piiritoimikunta on jälleen uudistanut kehotuksensa valtiovallalle natsien toiminnan estämiseksi”.

Syyskuussa tilanne kiristyi siihen pisteeseen, että Pekka alkoi joukkoineen suoraan toimintaan. Kansan Uutisten Turun toimistoon lähetettiin pommipaketti 9.9. ja Suomen demokraattisen nuorisoliiton Vaasan piirijärjestön toimistoon vastaava lähetys saapui 20.9. Kansan Uutiset raportoi aiheesta: “Rikospoliisi jatkaa Turun pommipaketin lähettäjän etsimistä”. Syyttävä sormi osoitti jälleen luonnollisesti Siitoimen ja hänen ryhmiensä suuntaan. Pekka ei ottanut asian vuoksi matalaa linjaa, vaan alkoi levittää lentolehtistä, jossa kerrottiin: “Useat kymmenet kannattajamme ovat vaatineet meitä ryhtymään terrorismiin tätä ‘valedemokratiaa’ vastaan. Koska liikkeemme on rekisteröimätön, en tietenkään voi vastata siitä jos eräät fanaattiset kannattajamme alkavat tulevaisuudessa ‘listiä’ eräitä kotikommunistejamme ja vierailevia ryssiä”.

Tätäkin asiaa Pekka kommentoi Pekka Siitoin, Suomen Führer (1944-2003) kirjaa varten antamassaan haastattelussa: “Kyllä minä organisoin sen, että säännölliset häirintäsoitot menivät kommunistisille toimittajille ja Kansan Uutisille. Meillä oli vahva paikallisosasto Kotkassa. Minä en henkilökohtaisesti pidä tällaisia uhkauksia minään terrorismina, koska minullehan niitä tuli melkein joka yö. En mä sellaisesta tehnyt edes rikosilmoitusta, koska ei siitä mitään hyötyä olisi ollut”, ripittäytyy Pekka (s. 61) (…) “En ollut Kursiivin takana, mutta sitä ennen me järjestimme sellaisen homman, että lähetimme Kansan Uutisten toimitukseen… se oli siinä Keskon lähellä Läntisellä Pitkälläkadulla… savupommin. Käärittiin sanomalehteen… otettiin varmistin ja kun päätoimittaja Kivinen meni toimistoon se pamahti ja sieltä ne hyppäs ulos. Siitä oli kovat jutut lehdissä. Me järjestimme sen, mutta eihän savupommi mikään murha-ase ole. Sekin on vanhentunut.” (s. 61-62).

Lokakuussa ruotsinkilinen Veckans plus-ohjelma käsitteli Turun isänmaallista kansanrintamaa. Ohjelma sai suurta huomiota osakseen, ja siitä todettiin mm. alla olevan jutun tapaan: “Jos lehtijutut eivät ole kyllin havainnollisesti osoittaneet että ilmiö on otettava todesta, tämän viileän asiallisesti tehty ohjelma viimeistään sai vakavaksi”.

Alla tuntemattomaksi jääneen lehden aihetta sivuavan jutun kuvitusta. Paikkana Pekan huvila Vehmaalla, jossa IKR järjesti mm. aseharjoituksia. Alakuvassa Pekka on kolmas vasemmalta ylärivissä, hänen vieressään aseella kameraan osoittamassa Seppo Lehtonen.

Tiedonantaja-lehdessä sodan ja fasismin vastaisen Työ-järjestön varapuheenjohtaja Eino Pekkarinen arvioi suomalaista uusfasismia 26.10.: “Ensinnäkin on sanottava, että näitä asioita ja ilmiöitä on Suomessa tuotu aivan liian vähän esille. Meidän järjestömme on niistä jatkuvasti muistuttanut, varoittanut uusfasismin vaarasta”. Jutussa nostettiin esiin myös ajatus, että Pekan ja porukoittensa touhut eivät olisi olleet vain heidän pienten piiriensä työtä, vaan että taustalla olisi merkittävää ns. hiljaista tukea.

Samaan syssyyn nousi soppa myös IKR:n lehtisten pohjalta, joissa värvättiin työttömiä palkkasotilaiksi Rhodesiaan. Kansanedustaja Mikko Ekorre (kd) teki asiasta eduskuntakyselyn. Uusi Suomi uutisoi asiasta:

Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta:

Rhodesia-juttua Pekka kommentoi Koskelan ja Nordlingin kirjaa Pekka Siitoin, Suomen Führer (1944-2003) varten seuraavasti, törkeinkin sanankääntein: “Minuun otettiin paljon yhteyttä. Lähinnä sellaisia alikersantteja ja korpraaleja, että he haluaisivat jatkaa sotilasuraa, mutta Suomessa ei ole tilaa. Mulla oli hyvät yhteydet silloin Rhodesiaan… annoin yhteystiedot eteenpäin. Kyllä ne siellä oli ja sitten ne meni Etelä-Afrikkaan. Oli ne siellä monta vuotta ja ja sit ku ne tuli Suomeen ne toi mulle pistoolin lahjaksi ku mä järjestin… ne oli tienannu siellä aika hyvin. Oli ne jotain toista sataa neekeriäkin siellä murhannu. Siinä mielessä vakaumuksellinen juttu”.

Read Full Post »

Seuraavat leikkeet ovat Kotiposti-lehdestä, artikkelista “Kaskenkadun kummat kolkutukset”, vuodelta 1974:

Kansan Uutiset taas osasi kertoa seuraavaa 70-luvulla:

Yksityiskohta Turun Hengentieteen Seuran mainoksesta:

Seuraava juttu on tuntemattomasta lehdestä vuodelta 1974. Leikkeen ohessa myös Siitoin-filmi oy:n lehtimainos:

Uusi Suomi kertoi Turun Hengentieteen Seuran järjestämästä mielenosoituksesta vuonna 1975:

Lopuksi vielä huimaa kamaa: Turun Hengentieteen Seurasta (ja parista muusta Pekan perustamasta seurasta) eduskunnalle vuonna 1976 tehty kysely:

[Turun Hengentieteen Seura, osa 4, löytyy täältä, ja osa 6, täältä].

Read Full Post »