Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘syyte’

Tällä kertaa Kursiivin iskua käsittelevissä lehtileikkeissä tunnelma kiristyy. Uutiset kertoivat uusista pommiuhkauksista, uudesta tuhopoltosta, vääristä valoista tulleista uusista syytteistä ja kovien tuomioiden vaatimisesta.

– – –

Tiedonantaja 11.10.1978: “Kursiivissa pommiuhka. Puhelu jäljitettiin. Toistaiseksi tuntematon miesääni ilmoitti maanantai-iltana Tiedonantajan toimitukseen puhelimitse kirjapaino Kursiiviin sijoitetusta pommista, ‘joka räjähtää kahden tunnin kuluttua’. Paikalle hälytettiin poliisi, joka tutki kirjapaino Kursiivin ja Tiedonantajan toimituksen tilat mm. koirien avulla. Räjähdysuhkan vuoksi jouduttiin talo tyhjentämään yli puolen tunnin ajaksi. Uhka oli ajoitettu siten, että se vaaransi tiistain Tiedonantajan ilmestymisen.”

uhkaussoittaja2

Tuntemattomaksi jäänyt lehti uutisoi samasta asiasta: “Ilkivaltainen uhkaus. Poliisi etsi taas pommia Kursiivista.”

uusipommiuhkaus

Soittaja jäi kiinni. Tuntemattomaksi jäänyt lehti uutisoi: “Uhkaussoittaja kiinni. Kirjapaino Kursiiviin torstaina uhkaussoiton tehnyt mieshenkilö on jäljitetty (…) Uhkaussoittoja on viime päivinä tullut eri kohteisiin Helsingissä”.

uhkaussoittaja

Kursiiviin oli kohdistunut uhkauksia kuluneen vuoden aikana aikaisemminkin. Huhtikuussa tuntemattomaksi jäänyt lehti uutisoi näin: “Fasistit taas asialla. Pommiuhka Kursiivissa.”

taaspommiuhkakursiivissa

Uusi Suomi 17.10.1978: “Kursiivin jutussa väärävalasyyte. Kun Kirjapaino Kursiivin murhapolttoa koskevan jutun käsittelyä jatkettiin Helsingin raastuvanoikeudessa, kaupunginviskaali Hannu Kuusisto vaati 18-vuotiaalle turkulaisnuorukaiselle rangaistusta perättömästä lausumasta.”

vaaravala

Näihin aikoihin sijoittuu myös seuraava lehtileike tuntemattomaksi jääneestä lehdestä:

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti lokakuussa 1978: “Lisäsyyte Siitoinille. Apuri tunnusti väärän valan (…) Uuden käänteen oikeudenkäyntiin toi todistajana kuultu 18-vuotias helsinkiläinen arkistoapulainen, joka selvitti yksityiskohtaisesti syytettynä olleen naantalilaisen liikkeenharjoittajan Pekka Siitoinin johtaman Isänmaallisen kansanrintaman IKR:n toimintaa ja tavoitteita. Todistajan kertoman mukaan Siitoin oli puolueen kiistaton johtaja, joka edellytti alaisiltaan ehdotonta tottelevaisuutta ja käskyjen noudattamista. Juuri tämän Siitoinin luonteenpiirteen vuoksi IKR:n varapuoluesihteerinäkin jonkin aikaa toiminut todistaja sanoi viime keväänä riitaantuneensa Siitoinin kanssa. Erottuaan tämän jälkeen IKR:n toiminnasta ei todistaja omien sanojensa mukaan uskaltanut kostotoimien pelosta todistaa puolueen johtoa vastaan, kun häntä myöhemmin kuulusteltiin Kursiivin murhapolton johdosta.”

lisasyyte

Turun Sanomat 31.10.1978: “Kursiivi mutkistui.

mutkistui

Tiedonantaja 8.11.1978: “Fasistien uusi tuhopoltto. Etelä-Saimaan sosialistisen nuorisoliiton toimisto sytytettiin perjantain vastaisena yönä tuleen. Teon tekijät jättivät paikalle näkyvän ‘käyntikortin’ maalaamalla ulko-oveen hakaristin.”

jatkoa

Tiedonantaja 10.11.1978: “Murhapoltto-oikeudenkäynti päättymässä. Fasisteille annettava kovat rangaistukset. Kursiivin murhapolton lähes vuoden kestänyt oikeuskäsittely on päättymässä. Ensi maanantaina Helsingin raastuvanoikeudessa tullaan todennäköisesti antamaan tuomiot asiasta.”

kovatrangaistukset– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Read Full Post »

pekka

– – –

Kursiivin iskun käsittelyssä lähestytään jo tuomioiden langettamista. Sitä ennen kuitenkin vielä muutamia sitä edeltäviä otsikoita, jotka käsittelivät mm. oikeudenkäynnin ratkaisun siirtymistä, SKDL:n järjestötaloon kohdistunutta pommiuhkaa, Pekkalan todistajalausunnon muuttumista, mahdollisia uusia syytteitä, yms.

– – –

Aamulehti kirjoitti 29.6.1978: “Kursiivi: Ratkaisu siirtyy. Vielä kolmanteentoista käsittelyyn ehtii kirjapaino Kursiivin murhapolttoa käsittelevä oikeudenkäynti. Helsingin raastuvanoikeus päätti keskiviikkona, että pääsyytettynä olevan turkulaisen laitosasentajan mielentilatutkimuksen valmistuminen on oikeudenkäynnin edellytys ja lykkäsi jutun jatkokäsittelyyn 23:nteen elokuuta. Oikeus julisti myös istunnosta pois jääneen ja sotilaskarkuruudesta etsityn syytetyn, maalari Timo Pekkalan vangituksi. Pekkala määrättiin vangittavaksi syyttäjänä toimineen kaupunginviskaali Hannu Kuusiston vaatimuksesta.”

ratkaisusiirtyy

Kansan Uutiset kertoi 5.7.1978: “Vääristä valoista uusia syytteitä uusfasisteille? Eräitä Kursiivin murhapolton johdosta oikeudessa kuultuja uusfasistisiin järjestöihin kuuluneita henkilöitä tultaneen syyttämään vääristä valoista. Uusien syytteiden arvellaan liittyvän poliisin viime aikoina erityisesti Turun suunnalla suorittamiin uusiin kuulusteluihin.”

vaaratvalat

Kansan Uutiset kertoi 20.7.1978: “Turun järjestötalon portailla pommipaketti. SKDL:n Turun Järjestötaloon kohdistui tiistai-iltana pommiuhka kun sen portailta löydettiin klo 17.15 muovikassiin sijoitettu tekele, jonka tarkasteltaessa todettiin mahdollisesti sisältävän räjähdyspanoksen. Poliisi otti laitteen huostaansa.”

turussapommipaketti

Turun Sanomat kirjoitti 21.7.1978: “Kursiivin palosta syytetty perui puheensa. Kirjapaino Kursiivin murhapolttoon yllytyksestä syytetty maalari Timo Pekkala on muuttanut aiempaa kertomustaan Helsingin raastuvanoikeudessa. Pekkalan uudet lausumat lisäävät Pekka Siitoimen syyllisyyttä, kerrotaan Helsingin rikospoliisista.”

perui

Tuntematon lehti kirjoitti 22.7.1978: “Uusia todisteita Siitoinia vastaan. Kursiivin murhapoltosta syytetty Timo Pekkala on ilmoittanut Helsingin raastuvanoikeudessa haluavansa muuttaa oikeudenkäynnissä aiemmin antamiaan lausuntoja.”

uusiatodisteita

Lopuksi vielä pari suurin piirtein näiltä ajoilta olevaa lehtileikettä.

Tiedonantaja: “Pekkala määrättiin vangittavaksi. Varusmiespalveluksesta karkuteilla oleva Timo Pekkala ei ilmaantunut eilen Helsingin raastuvanoikeuteen, jossa käsiteltiin kolmattatoista kertaa Kursiivin murhapolttoa. Pekkala on yksi kolmesta pääsyytetystä ja hänet on määrätty olemaan henkilökohtaisesti läsnä oikeuden istunnossa.”

pekkalavangittavaksi

Turun Sanomat kirjoitti: “Kursiivijutun ensi tuomio asianajajalle. Pekka Siitoimen puolustusasianajaja Raimo Iivarinen sai 800 markan sakon epäkunnioittavasta kirjoitustavasta Helsingin raastuvanoikeudessa maanantaina Kursiivin murhapoltto-oikeudenkäynnissä. Iivarinen oli epäillyt keskusrikospoliisin sormenjälkilausuntoa paperikoritavaraksi.”

ensituomio

– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1976

Helmikuu

24.2. Pekan paras liiketuttava lähetti tämän vaimolle kovasanaisen kirjeen. Kirjeessä todettiin, että Pekka teki 30.7.1975 reaaliomaisuuden kavalluksen yhtiössä, että Siitoimen perheellä on edessä häätö yhtiön huoneistosta, että ulosmittaukset yhtiössä alkavat pian ja että laki tulee kyllä hitaasti mutta varmasti asiassa toteutumaan. Tämän lisäksi kirjeen kirjoittaja paheksui Pekan Saatana-sympatioita, ”miltei jokapäiväistä juopottelua”, syytti Pekkaa ”väkisinotetuista nuorista” ja kirjoittajan hengen uhkaamisesta – josta hän kirjeen mukaan oli soittanut poliisille. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon, omakustanne 2012, 76-78).

Näihin aikoihin Pekka perusti Isänmaa ja vapaus järjestön. Ryhmän puheenjohtaja ja ainoa virallinen toimihenkilö oli Simo Törni, mutta Siitointa epäiltiin varsinaiseksi puuhamieheksi. (SUPO:n 50v. Kirja, s. 264).

Huhtikuu

7.4. Isänmaa ja vapaus-järjestö jättivät Turun poliisille ilmoituksen mielenosoituksesta, jonka aikoivat pitää 1.5. Turussa.

11.4. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Turun Piirijärjestön 31. edustajakokous pyysi valtioneuvostoa ryhtymään toimenpiteisiin Isänmaa ja vapaus-järjestön 1.5. mielenosoituksen estämiseksi. Siitoin päätyi SUPO:n kuulusteltavaksi. Turun poliisilaitos suhtautui mielenosoitukseen myöntyvästi, jos se vain pidettäisiin hieman suunniteltua myöhemmin päällekkäisten tilaisuuksien välttämiseksi (SUPO:n 50v. Kirja, s. 264).

Toukokuu

vappumarssitie21.5. Vapunpäivänä Isänmaa ja vapaus-järjestö järjesti Turussa mielenosoituksen ja -marssin kommunismia ja sosialismia vastaan (SUPO:n 50v. Kirja, s. 264). Tilaisuus pidettiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan, ei Turun poliisin toivoman aikataulumuutoksen mukaan. Tilaisuuteen otti Pekan lisäksi osaa hänen vaimonsa, Simo Törni, yksi ylioppilas, yksi nuori mies ja rummunsoittaja. Kuulijoita ilmaantui kaiken kaikkiaan n. 70, mutta keskimäärin paikalla oli aina 10 ihmistä kerrallaan (SUPO:n 50v. Raportti, s. 264).

2.5. Tiedonantaja otsikoi: “Äärioikeistolaiset marssivat Turussa: Työttömät keskitysleirille” (Mesikämmenen arkistot).

5.5. Ilta-Sanomat otsikoi kannessaan: ”Äärioikeisto nostaa päätään Turussa” (Mesikämmenen arkistot).

12.5. Turun Päivälehti otsakoi: ”Käykää avoimeen keskusteluun!” Aiheena oli Siitoin ja hänen ryhmänsä (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 32 vuotta.

Kesäkuu

23.6. Ilta-Sanomat otsikoi pääsivullaan: ”Syyte rotulain rikkomisesta. Uusnatsit raastupaan”. Juutalaisten keskusneuvosto haastoi Siitoimen oikeuteen. Erityisesti jutussa nostettiin esille Föreningen Veronican edellisenä vuonna julkaisema Siionin viisaiden salaisuudet sekä Turun Hengentieteen Seuran viikkojulkaisu Nationalisti-Pasuuna.

Elokuu

Miestenlehti Jermussa (8/1976) ilmestyi juttu Siitoimesta ja Turun Hengentieteen Seurasta otsakkeella “Turun Saatananpalvojien rituaalimenot“.

rituaalimenot219.8. Ilta-Sanomien lööpin pääotsikko on ”Poliisi tutkii kissojen keittämistä elävältä” (Mesikämmenen arkistot). Tapaus liittyi epäilyihin Turun Hengentieteen Seuraa ja sen jäseniä kohtaan. SUPO:n 50v. Kirjan mukaan näin todella myös tapahtui (s. 268).

21.8. Uusi-Suomi julkaisi jutun otsakkeella ”Poliisi tutkii turkulaista rituaalia. Keitettyjen kissojen kohtalosta ilmianto (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

16.9. Pekka teki kantelun oikeusasiamiehelle siitä, että hänen teoksiaan on poistettu Turun ja Tampereen kaupunginkirjastoista ”kommunistien painostuksesta” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 68).

17.9. Uusi-Suomi otsikoi: ”Kissakeitto kiehuu yhä. Puheenjohtaja asiantuntijana rituaaleissa” (Mesikämmenen arkistot).

valtiokysely21.9. Pekasta ja hänen järjestöistään tehtiin kirjallinen kysely eduskunnalle. Kyselyn ovat allekirjoittaneet Marjatta Stenius, Pauli Puhakka, Heimo Rekonen, Ensio Laine ja Taisto Sinisalo (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuussa Pekka otti yhteyttä Simo Törniin, Tapani Saarniin, Kauko Kareen ja historioitsija Vuolaan. He pitivät kokouksen Tampereen edustussaunassa ja perustivat Isänmaallisen Kansanrintaman (IKR). ”Päätimme sen kunniaksi hypätä avantoon. Ainoastaan Simo Törni, Lauri Törnin veljenpoika hyppäsi ja minä… muut eivät uskaltaneet” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 167). Seuraan saattoi liittyä vain Pegasos-seuran luotettavat jäsenet.

Nordlingin kirjassa Pekka sanoo Hitler-viiksiensä olleen tältä ajalta: ”Silloin kun perustettiin tämä IKR niin silloin haluttiin, että ihmiset tietävät mistä tässä on kysymys. Minulta pyydettiin, että voisinko pitää Hitler-viiksiä. Mä sanoin, että se on kunniapyyntö minulle, asia sopii. Se oli tämmöinen yksinkertainen juttu” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 182). Tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa, sillä jo lokakuussa 1975 olleessa Suomessa palvotaan Saatanaakin-jutussa Pekalla on jo Hitler-viikset, kuten SUPO:n 50v. Kirjassakin todetaan. Pekan muisti lienee tässä asiassa pätkinyt.

Näihin aikoihin Turun Hengentieteen Seuran viikottain julkaistu lehti muutti nimeään Nationalisti-Pasuunasta Pohjantähdeksi. Lehdessä oli avointa Neuvostoliiton halveksuntaa ja Hitlerin Saksan ihailua (SUPO:n 50v. Kirja, s. 265).

Lokakuu

12.10. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “noituus suhteessa kansallismytologiaan” (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

2.11. Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aiheena oli “nationalismi maailmassa III osa”. Siitoin on merkitty kokouksen puheenjohtajaksi (Mesikämmenen arkistot).

9.11. Turun Hegentieteen Seura kuunteli nauhalta vieraskielisen äänityksen aiheesta “kolmannen valtakunnan tarkoitus”. Seura merkinsi vieras- tai jäsenkirjaansa henkilön, joka tulkkasi äänitteen paikalla olleille (Mesikämmenen arkistot).

30.11. klo 18.00 Seppo Lehtonen esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “okkulttinen tieni”. Paikalla oli Lehtosen lisäksi Siitoin ja kolme muuta henkilöä (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

tampereella8.12. Siitoin ja muutama kannattajansa ilmestyivät univormuissa Helsingin raastuvanoikeuteen, jonne he olivat haastaneet Kansan Uutiset kunnianloukkauksesta ja herjauksesta. Siitoimen mukana oikeudessa on Erkki Annila, Jorma Salonen, Elsa Leino ja Seppo Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

11.12. Kansanuutiset otsikoi: ”Uusnatseja, onko heitä?” Juttu käsitteli Siitoimen tekemää Kansan Uutisten oikeuteen haastamista kunnianloukkauksesta ja herjauksesta (Mesikämmenen arkistot).

14.12. klo 18.00 Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aihe oli “hengen tehtävä ym. vapaata keskustelua”. Puheenjohtajaksi on poikkeuksellisesti merkitty Seppo Lehtonen, jonka lisäksi paikalla on ollut kolme muuta henkilöä. Seuran vieras- tai jäsenkirjassa on kokouksen kohdalla merkintä: “Huomautus: Päätöskokous 1976. Siitoin Ruotsissa veljesjärjestön vieraana” (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

harwoodPekka julkaisi Simo Hirvelän kirjoittaman vihkosen Tie tietoon (Pegasos-seura) sekä suomennoksen Minne Katosi 6000000 ihmistä? Richard Harwoodin kirjasta Did six million really die? (Pegasos-seura, Siitoin-filmin offsetpaino, Turku). Harwoodin kirja oli ensimmäinen Suomessa julkaistu historiarevisionistinen teos. Pekka käännätti tai käänsi ja julkaisi sen ruotsalaisen kontaktinsa Lantzin pyynnöstä (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273). Näihin aikoihin Pekalla oli jo myynnissä, suomeksi ja ruotsiksi, myös painattamaansa kestohittiä Musta Raamattu.

Tänä vuonna Pekka tutustui amerikkalaiseen natsijulkaisuun The Truth at Last.

spiritismilautaIKR:n toiminnan oleellinen osa oli materiaalin jakaminen niin omille kuin potentiaalisille kannattajille. Tuotevalikoimaan sisällytettiin myös ”ryhdikästä musiikkia, spiritistinen peli, lippuja ja hihanauhoja. Omaperäisin tuote oli salaisten rituaalien avulla hengenvoimaa täyteenladattu okkultistinen taikasormus, jonka oli määrä ‘antaa käyttäjälleen turvallisuutta vastavoimien suhteen’” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 269).

Pekasta alkoi ilmestyä lehdissä varsin paljon juttuja, mitä hän myös toivoi – ja käytti kaikki tilaisuudet päästäkseen julkisuuteen. Pekka muistelee: ”Vuonna 1976 sain haastattelupalkkioita yhteensä 26000 markkaa. Siinä oli Hymy-lehti mukana ja monia muita aikakausilehtiä. Päivälehdet eivät maksaneet mitään, mutta aikakausilehdet maksoivat” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 69).

hengentieteenseurarekryPekka kirjoitti itsestään salanimellä Klaus Jorvas humoristisen tekstin Siitoin der Führer – Wir folgen dir! (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 78-87).

Pekka väitti tässä vaiheessa seuroihinsa kuuluneen yhteensä yli 2500 jäsentä ja seuroilla olleen monia yhteyksiä samanhenkisiin ryhmiin ympäri Eurooppaa (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 85). Turussa järjestettiin 1976-77 useita pieniä, mutta näyttäviä mielenosoituksia tai häirittiin vastaavasti muiden mielenosoituksia (SUPO:n 50v. Kirja, s. 270).

Nordlingin mukaan ruotsalainen Nordiska Rikspartiet lähestyi Siitointa. Yhteistyö alkoi 1976 ja jatkui noin vuoden päivät. Suojelupoliisi kielsi Pekkaa yhteistyöstä NRP:n kanssa ja Pekan tähän ilmeisesti suostuttua katsoi Pekan tekemisiä jossain määrin läpi sormien. Pekka loi kontaktin myös Ahvenanmaalla olleeseen Levande Jord-natsijärjestöön jota pyöritti Claes Landz. Tätä kautta Pekka sai lisää kontakteja (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 13, 54).

SUPO:n 50v. kirjan mukaan Pekka ei saanut vakiinnutettua suhteita Ruotsiin, koska siellä Pekan toimintaa pidettiin hölmönä, niin poliittisesti kuin henkimaailman juttujen osalta. Englanninkielen opiskelut aloittanut Pekka oli rauhoitellut Landzia kirjeitse näin: ”Finlands people like propaganda who is little barbaartype. Many many yong boys think we are very strong mans, that we are in picture with guns and show finlands and russians new grenze (grossfinland)…” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 272).

– – –

Read Full Post »

Jari Tervo julkaisi tasan viikko sitten Uuden Suomen blogissaan varsin mainion tekstin nimeltä Kristillis-siveellinen kirjoitus, joka oli jatko-osa hänen myöskin varsin mainioon Homoilta ja ihmisoikeudet-kirjoitukseen. Jonkun aasinsillan kautta nuo kirjoitukset muistuttivat minua parista hyllyssäni pölyyntyvästä, aihepiiriin liittyvästä teoksesta. Niissä molemmissa on tietynlaista kiehtovan tärähtänyttä otetta.

Ensimmäinen näistä kirjoista on lähes sata vuotta vanha. Virsikirja – Siionin Kannel (Suomalainen virsikirja ewankelis-luterilaisille seurakunnille, Suomen suuriruhtinaanmaasta, 1886. Sortawalasta, Suomen Kirkon sisälähetysseuran kirjapainosta, 1915) on esteettisesti oikein tyylikäs, lajityypilleen klassisen musta, nahkakantinen yrmy ilmestys. Voin sieluni silmin nähdä, miten sitä on aikoinaan pidelty upouutena arvoteoksena käsissä, miten sen fraktuurafonttista tekstiä on huolella tavattu, ja miten siinä olevia virsiä  on veisattu sielun syvyykistä, täydestä sydämestä – kuten virttä numero 191 (joka tunnetaan myös nimellä Musta Saara):

Ei taivahassa kuolon vaaraa ei kyyneleitä, yötäkään”.

Näin lauloi kerran musta Saara,

pien’ neekerlapsi hyvillään.

Taivaassa Herra tuskat poistaa ja huokaukset kokonaan.

Siell’ Herran kasvot mulle loistaa, siell’ luonaan aina olla saan.

Hän kertovan on kuullut kerran näin opettajan valkoisen.

Hän armosta sai kuulla Herran ja ystävästä lapsien.
Hän sai myös kaupungista kuulla, joll’ ompi autuus muurinaan.

Hän siellä kerran riemusuulla myös tahtois kiittää Jeesustaan.

Nyt riutuu raukka tuskissansa hän siinä olkivuoteellaan,

mutt’ rauha lepää kasvoillansa ja riemu loistaa katseestaan.

Ja ystävää ei vierellänsä, vaikk’ kova ompi vuoteensa.

Hän tuskat kantaa yksinänsä niin onnellisna, iloisna.
Ei miettimästä voi hän laata nyt noita ihmesanoja.

Hän muistaa tuota ”uutta maata” ja ”uuden taivaan” riemua.

Oi, kuolemaa ei taivahassa”, hän laulaa aina hiljempään.

Ei tuskaa niin kuin maailmassa, ei itkua, ei yötäkään.”

Hän huokaa yhä heikommasti: ”Oi kaupunki, sä kultainen! – Ei kuolemaa”,

ja rauhaisasti hän vaipuu kuolon unehen.
Nyt Jeesuksensa kunniaksi hän soittaa siellä kanneltaan.

Karitsan veri valkeaksi sai mustan Saaran kokonaan“.

Niin ne ajat muuttuvat. Nykyään tämä on tietysti poliittisesti epäkorrektia tekstiä ja tämän julkaisusta voisi kenties saada viharikostuomion, sen verran herkkänahkainen on Suomen poliittinen ilmapiiri nykyään. Mitenhän mahtaa olla, ovatko Suomalaiset lähetystyöntekijät laulaneet Mustaa Saaraa joskus Afrikassa? En ihmettelisi, on sitä lähetystyöntekijät paljon ihmeellisimpiä ja törkeämpiäkin juttuja ajan saatossa tehneet, vielä nykypäivänäkin. Jopa Wikipedia osaa kertoa Ugandan kohdalla näin: “Loppuvuodesta 2009 nousi maailmanlaajuinen kohu, kun Ugandan hallitus teki lakiesityksen, jossa homoseksuaalisuudesta olisi eräissä tilanteissa langetettu kuolemantuomio. Esityksen uskottiin saaneen pontta yhdysvaltalaisten lähetyssaarnaajien vaikutuksesta”. Helsingin Sanomat uutisoi aiheen tiimoilta kuluvan vuoden tammikuussa mm. näin: “Kuolemantuomiosta nousi maailmanlaajuinen kohu sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen laatulehti The New York Times oli kertonut asiasta viime maanantaina. Lehden mukaan kuolemantuomio lisättiin lakiin sen jälkeen, kun amerikkalaiset, evankelikaaliset lähetyssaarnaajat olivat pitäneet konferenssissa Ugandassa tulikivenkatkuisia puheita homoseksuaalisuutta vastaan.” Paikalliset viranomaiset  ovat  kierrättäneet näitä asenteita kansansa keskuudessa sittemmin kovalla kädellä. Tuliko yllätyksenä? Minua tämä ei ainakaan yllättänyt ei niin yhtään. Organisoitu kristinusko se siinä vain toisti taas itseään. Eat da poo poo. Sääliksi käy nykyajan Mustaa Saaraa. Hän tarvitsisi asiallista koulutusta ja avustusta, ei hurskaaseen auttamiseen puettua vaarallista hölynpölyä.

Sääliksi käy nykyajan Mustaa Saaraa. Hän tarvitsisi asiallista koulutusta ja avustusta, ei hurskaaseen auttamiseen puettua vaarallista hölynpölyä.

Toinen kirja, mikä Tervon em. kirjoituksista tuli mieleen, on huomattavasti tuoreempaa perua. Kyse on Erik Wahlströmin teoksesta Jumala (Schildts Kustannus Oy, 2006. Ruotsinkielinen alkuteos: Gud). Wahlström esittää kirjassaan Jumalan historian. Teos alkaa siitä, miten Jumala nuorena miehenä luo kiimassaan maailmankaikkeuden vetämällä käteen, miten hän Vanhan Testamentin aikaan sekoilee valitun kansansa kanssa, ja miten hän lopulta vanhenee ja vetäytyy eläkkeelle. Suosittelen teosta kovasti, ehkä varsinkin niille, joiden mielestä Raamattu on tylsä teos, kuten toisaalta myös niille, jotka Raamattunsa hyvin tuntevat. Wahlström on Raamattunsa lukenut tarkkaan ja antaa siihen piristävän perspektiivin, josta Kirkko & Kaupunki ei tykkää. On muuten omalla tavallaan ihme, että Jumalan kaltaisen teoksen kirjoittamisesta ja julkaisusta ei kukaan edes mieti nostavansa syytettä “uskonrauhan rikkomisesta”. Sopii miettiä, mitä se kertoo ajastamme. No, onneksi vanha kunnon Westboro Baptist Church jakaa Jumalan tuomiota kaikelle kansalle, jos maallinen tuomiovalta ei sitä meille täysin turmeltuneille tee. Topekalainen seurakunta on muuten erittäin kyrsiintynyt niin ruotsalaisiin kuin suomalaisiinkin. Sopii vain arvailla, miten hirveä mies Erik Wahlström, tuo ruotsinsuomalainen rienaaja, heidän mielestään on. Minusta taas mies, joka on kirjoittanut kirjan joka alkaa seuraavilla lauseilla, ei voi olla kovin paha:

Jumala oli kiimassa. Hän vääntelehti yksinäisestä kaipauksesta ajattomassa ei-tilassa kuin leijuva jumalallinen sikiö, mutta täysiaikainen, voimallinen, uhkaava

Ai niin, nyt muistin. Se aasinsilta, minkä kautta Tervon tämän tekstin alussa mainituista kirjoituksista hyppäsin niin Mustaan Saaraan kuin Wahlströmin Jumalaan, oli sen asian ihmettely, miksi kristinuskoon niin usein liittyy käsittämättömän kiero suhtautuminen seksuaalisuuteen. Osaako joku kertoa?

P.S. Epäilen, että Westboro Baptist Church on ollut mukana tässä tutkimuksessa.

P.S. II: Lue myös kirjoitukseni Kristinusko on homojen hommaa.

Read Full Post »