Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Suomen Kuvalehti’

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1975

Vuoden 1975 alussa Pekka kirjoitti Nationalist State Rights– ja National Renaissance-puolueille ja onnistui sopimaan niiden kanssa jatkossa tapahtuvasta materiaalien vaihdosta. Hän yritti samoihin aikoihin myös järjestää Vehmaalla Pegasos-seuran nimissä ”kaikkien pohjoismaisten äärioikeistolaisten tai nationalististen tai muuten vastaavien järjestöjen jäsenten” yhteisen tutustumiskokouksen, mutta hanke kaatui osallistujien puutteeseen (SUPO:n 50v. Kirja, s. 272).

Tammikuu

7.1. Turun Hengentieteen Seuran ohjelmassa oli aiheet “tulevaisuuden työ, hengen siirto tikariin”. Esitelmöitsijöiksi tilaisuuteen oli merkitty Boris Berin-Bey ja Siitoin. Osallistujia kokouksessa oli ennätykselliset seitsemäntoista henkeä, mm. Lehtonen ja Simo Törni (Mesikämmenen arkistot).

14.1. Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aiheena oli “nationalismi” (Mesikämmenen arkistot).

28.1. Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aiheina oli “nationalismi II osa, vapaa keskustelu, spiritismi” (Mesikämmenen arkistot).

Helmikuu

4.2. Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aiheena oli “magiat ja spiritismi”. Siitoin oli merkitty kokouksen johtajaksi (Mesikämmenen arkistot).

11.2. Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aihe oli “uforintama v. 1974. Esitelmöitsijä oli Tapani Kuningas, jonka kanssa Siitoimella tuli pian Ufoaika-lehden puitteissa niin pahoja erimielisyyksiä, että Siitoin vei asian oikeuteen asti – ja voitti käsittelyn (Mesikämmenen arkistot).

Huhtikuu

8.4. Kaapo Malka esitelmöi Turun Hengentieteen Seurassa aiheesta “terveys ja ravinto” (Mesikämmenen arkistot).

15.4. Boris Berin-Bey esitelmöi Turun Hengentieteen Seurassa aiheesta “vallankumous ja juutalaisuus” (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

20.5. Pekka täytti 31 vuotta.

21.5. Pekka kirjoitti SKYP:n Yhtenäisyys-lehdessä otsakkeella ”Pienyrittäjät maamme selkärankaa” (Mesikämmenen arkistot).

28.5. Pekan teksti ”Kehittäkäämme lähimmäisenrakkautta” ilmestyi SKYP:n Yhtenäisyys-lehdessä (Mesikämmenen arkistot).

Kesäkuu

kaskenkatu2Näihin aikoihin sijoittuu SKYP:n puoluekokous, jossa Pekka aiheutti paheksuntaa. Esa Taberman muisteli asiaa: ”Pekan tämän kauden vaikuttavimpia touhuja oli myös SKYP:n romahduksen kiihdyttäminen. Kesällä -75 luin sotilaskodissa Suomen Kuvalehden ison jutun SKYP:n puoluekokouksesta, jossa ko. puolueen tuolloinen jäsen varasti shown uniformuesiintymisellään ja poliittisesti hyvin epäkorrekteilla julkisilla puheillaan. Lehti kauhisteli avoimesti, mutta tietyllä tavalla se oli Pekan tähtihetki! Hän taatusti nautti joka sekunnista ko. Performanssissa…” (Mesikämmenen: Esa Taberman puhuu!)

Lokakuu

francomielenosoitus18.10. Turkulaisessa paikallislehdessä julkaistiin Pekasta ja Turun Hengentieteen Seurasta laaja artikkeli otsakkeella Suomessa palvotaan Saatanaakin (Mesikämmenen arkistot). Lokakuussa Pekan habitus oli myös muuttunut perinteisestä puku-solmio-miehestä mustiin pukeutuneeksi nationalistiksi, joka oli kasvattanut Hitler-viikset.

Lokakuussa Hengentieteen Seuran viikottain julkaistussa Nationalisti-Pasuuna lehdessä ihannointiin Francon politiikkaa. Lauri Törnin veljenpoika Simo Törnin kanssa Pekka järjesti mielenosoituksen ”Espanjan nykyjohdon puolesta”. Mielenosoituksessa ei ollut Pekan ja Törnin lisäksi kuin heidän lapsiaan, jotka kantoivat ”Kiva Franco”-julistetta ja vaativat poliisivaltaa lisättäväksi ja armeijaa kunniaan (SUPO:n 50v. kirja, s. 264).

Yleistä

ennustuksiasuomenkohtalostaPekka julkaisi vihkosen Ennustuksia Suomen tulevasta kohtalosta, johon hän kirjoitti itse yhden kappaleen salanimellä ”Ennustaja S. Turusta”, kirjoittamansa kirjat Musta Magia, osa I (Peter Siitoin, Pegasos-seura, Pegasos-seuran kirjapaino), osa II (Peter Siitoin, Turun hengentieteellinen seura, Kirjapaino Sasema, Loimaa), kirjoittamansa vihkosen Työväenluokan tulevaisuus (Peter Siitoin, Turun hengentieteellinen seura), sekä suomennoksen Siionin viisauden salaisuus Benjamin Rathenaun alkuperäisteoksesta (Föreningen Veronica, Loimaa, kirjapaino Sasema). Rathenauenin kirjan julkaisun vuoksi Pekka sai uhkailusoittoja ja hänen liikkeen ikkuna rikottiin (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 68).

Ilmeisesti jo näihin aikoihin Pekka harjoitti palkkasoturien värväystoimintaa mm. Rhodesiaan.

Omien sanojensa mukaan Pekan alkoholinkäyttö kasvoi merkittävästi tänä vuonna: ”Aloitin todellisen ryyppäämisen vasta noin 31-vuotiaana. Sitä ennen olin vain sellainen viikonloppujuoppo, jos aina sitäkään” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 45).

Siitoin haastoi näihin aikoihin Ultra-lehden (aiemmin Ufoaika) oikeuteen, koska hänestä ja hänen kirjoistaan oli kirjoitettu julkaisussa halveksivasti. Siitoin katsoi tämän aiheuttaneen hänelle huomattavia taloudellisia tappioita. Siitoin voitti jutun ja sai korvauksia. Tamperelainen teki oikeusjutusta artikkelin ja mm. Uusi Suomi huomioi Siitoimen voittaneen jutun (Mesikämmenen arkistot).

– – –

Read Full Post »

Palaamme nyt, pienen tauon jälkeen, jälleen Kursiivin iskuun ja asian puintiin niin oikeudessa kuin maamme lehdistössäkin. Tällä erää jutut sijoittuvat kutakuinkin joulukuulle 1977. Väriä näistäkään tapahtumista ja jutuista ei puutu – vai onkohan vaikkapa tuhopoltosta syytteessä olleet useinkin menettäneet muistinsa usean vuoden ajalta, ja kertoneet olevansa “valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoamia”?

Tiedonantajassa kirjoitettiin 1.12. 1977: “Oikeuskansleri lupaa: Fasistien taustavoimat tutkitaan”. Lisäksi lehti uutisoi eduskuntakyselystä “mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä estääkseen kansalaisten demokraattisia oikeuksia uhkaavan ja fasismin luontoisen toiminnan maassamme”. Kyselyn allekirjoitti kolmisenkymmentä kansanedustajaa, mukaan lukien mm. Tellervo Koivisto. Samassa Tiedonantajan numerossa uutisoitiin myös mielenosoituksista, joissa vaadittiin “fasistien toiminnan kieltämistä ja äärioikeiston aisoihin laittamista”.

Samassa Tiedonantajan numerossa oli myös juttu otsakkeella “Fasistit saatava lukkojen taakse”. Jutun ingressi summaa: “Kaiken fasistisen toiminnan estämistä vaaditaan päättävään sävyyn kannanotoissa, joita on Tiedonantajaan virrannut kirjapaino Kursiivin murhapolton jälkeen. Järjestöt ja yksityiset henkilöt vaativat syyllisten ja heidän taustavoimiensa rankaisemista”.

Tiedonantaja listasi saamaansa palautetta. SKP:n Turun piirikomitea totesi mm. näin: “Kolmikymmenluvun tapahtumat eivät saa toistua. Siksi hallituksen ja virkavallan on kerta kaikkiaan lakkautettava fasistinen toiminta maassamme”.

Suomi-Neuvostoliittoseura kommentoi tapahtunutta Tiedonantajassa: “Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Tampereen työvaliokunta toteaa seuranneensa huolestuneena Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteita vastaan suunnatun ja Pariisin rauhansopimuksen vastaisen fasistisen toiminnan aktivoitumista maassamme. Työvaliokunta edellyttää hallitukselta päättäviä toimia tilanteen korjaamiseksi”.

Tiedonantajan seuraavan päivän (2.12. 1977) numerossa tiedettiin kertoa, että Kursiivin iskuun liittyen oli tehty kolme pidätystä.

Tiedonantajassa pohdittiin ahkerasti myös eri henkilöiden mahdollista osallisuutta Kursiivin iskuun, sekä ylipäätään puitiin eri henkilöiden suhteita fasisteihin ja oikeistoon, nimiä säästämättä. “Lisää kummallisuuksia” -artikkeli on tästä hyvä esimerkki. Artikkelissa nostettiin esiin myös ajatus, että Siitoimen asianajan, kokoomuslaisen Raimo Iivarisen välit Siitoimeen ja hänen joukkoihinsa eivät olisi vain muodollisia. Tästä aiheesta tulikin myöhemmin kokoomukselle varsin kiusallisen aihe Turussa, kuten tulemme myöhemmin käymään läpi. Artikkelissa on myös mielenkiintoinen loppukaneetti: “Suurin kummallisuus on seuraava: Siitoin ryhmä jäi hiljattain Neuvostoliiton puolella kiinni hakaristimaalailusta, josta Suomen viranomaiset ovat olleet tietoisia, mutta Suomessa tapahtuman johdosta ei tiettävästi ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin. Eräs tapa tämäkin hoitaa kansainvälisiä suhteita”.

Ennen joulukuun puoltaväliä Tiedonantaja julkaisi listan Kursiivin iskun jälkeisistä, iskuun liittyvistä tapahtumista artikkelissa “Kursiivin murhapoltto edelleen selvittämättä – Onko taustalla liian suuria voimia?”. Lyhykäisyydessään ja puolueellisuudessaan tämä on varsin mielenkiintoista ja hyvin tiivistettyä kronologiaa. Jutussa syytetään viranomaisia ja porvaristo/oikeistolehtiä kovin sanoin rikollisten suojelemisestä ja tukemisesta.

Joitain poimintoja jutusta: “Onko liikkeellä kovia poliittisia voimia, jotka painostavat poliisia rajoittamaan tutkimuksensa vain välittömästi murhapolttoon osallistuneisiin?”. (…) “Maanantai-iltana 28.11. poliisi tekee ensimmäisen pidätyksen. Turun Sanomien mukaan hän on 23-vuotias lakkautetun Isänmaallisen Kansanrintaman koulutuspäällikkö, joka on liittynyt järjestöön vuonna 1973. Mies on saanut koulutusta mm. muukalaislegioonassa. Pari viikkoa aikaisemmin esitetyssä Veckans Plus -ohjelmassa pidätetty sanoi olevansa valmis hävittämään kommunismin Suomesta ‘laillisin tai laittomin keinoin'”. (…) Turussa järjestetään rauhanmarssi, jonka sadat osallistujat vaativat viranomaisilta lujia otteita fasistien toiminnan estämiseksi. Pekka Siitoin ryhmineen saa vapaasti häiritä marssia poliisin puuttumatta asiaan”. (…) “Turun Sanomat tietää, että poliisi on myöhään tiistai-iltana pidättänyt Naantalissa toisen miehen, joka on toiminut tiiviisti lakkautetussa Isänmaallinen Kansanrintama -järjestössä. Pidätetty on IKR:n puoluesihteeri. Kolmaskin epäilty pidätetään” (…) Porvarilehdissä jatkuu Tiedonantajan vastainen kirjoittelu. Turun Sanomat kirjoittaa, että ‘Tiedonantaja ei juurikaan ole helpottanut poliisin työskentelyä’. Perjantain ja lauantain vastaisena yönä fasistit töhrivät hakaristein Vantaalla rauhantilaisuuden mainokset”.

Tiedonantaja uutisoi myös Pravdan kirjoituksesta Kursiivin iskusta:

Suomen Kuvalehdessä julkaistiin 9.12. 1977 kirjoitus “Väkivalta”. Tekstissä kritisoitiin Tiedonantajan kirjoittelua Kursiivin iskusta mm. seuraavasti: “Kursiivin tapausta on käytetty tehokkaasti. Sairaan työstä on puristettu esiin kaikki mahdollinen julkisuus, huomio ja hyöty. On puhuttu tuhopoltosta ikään kuin nyt olisi todistettu, että fasismi on Suomessa vakavat mitat saanut poliittinen liike. Tapaus on paisutettu tarkoituksenmukaisesti yli äyräitten. Vähemmistökommunistit käyttävät saamaansa tilaisuutta omiin tarkoituksiinsa sekä puolueensa sisällä että sen ulkopuolella”.

Kun kolme epäiltyä henkilöä tulivat vangituiksi, antoivat tiedotusvälineet heille tietysti pian myös nimet. Vangitut eivät varmastikaan yllättäneet ketään. Tuntemattomaksi jäänyt sanomalehti uutisoi: “Helsingin rikospoliisi on vanginnut kolme henkilöä epäiltynä Kirjapaino Kursiivin murhapoltosta. Jo viikko sitten vangittujen listalle joutui turkulaisen Pekka Siitoimen johtaman Isänmaallisen Kansanrintaman koulutuspäällikkö Timo Pekkala ja eilen julistettiin itse Pekka Siitoin ja IKR:n puoluesihteeri Seppo Lehtonen vangituiksi”.

Kun asian kanssa päästiin oikeussaliin asti, niin sekä Pekkala että Lehtonen olivat tiedotusvälineiden edessä kovin vaisuja. Lehtonen vaikutti lehtijuttujen mukaan luhistuneelta, ja hänen mielenterveyttään epäiltiin, ja syystäkin. Tiedonantajan jutussa todettiin Lehtosesta mm. seuraavaa: “‘Puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on vankilassa ollut hoidettavana psykiatrisella osastolla, jossa hänestä on tehty alustava mielentilatutkimus. Sen mukaan Lehtonen ei muista mitään vuosista, jotka on kuulunut Siitoinin järjestöihin. Hän on ilmoittanut valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoavan itseään. Vankilan psykiatrin mukaan Lehtonen on poikkeava ja pitää itseään huomattavasti todellista ikäänsä nuorempana. Psykiatri suosittelee Lehtosta mielentilatutkimukseen”.

Siitoin taas otti tilanteesta kaiken irti, ja vaikutti kaikkea muuta kuin maahan lyödyltä. Lehdille hän hymyili leveästi esitellen käsirautojaan, sekä huusi lehdistön edustajille “Ottakaa kuva! Ottakaa kuva!”, kuten ilmenee mm. seuraavasta Ilta-Sanomien jutusta 20.12. 1977. Juttu kertoi myös siitä, miten juttu alkoi paisua: “Siitoinille syyte myös aseellisen toiminnan valmistelusta”. Jutussa todettiin myös, että “poliisi odotti istuntohuoneistoon mellakkaa. Sitä varten paikalle oli asetettu poliisivartio”.

Kun 31.12. 1977 Uusi Suomi teki vuosikatsauksen, komeili Pekkakin kannessa:

Oikeudenkäynti jatkui 1978 alkuvuodesta ja sai aina vain uusia värikkäitä piirteitä, niin oikeussalin sisä- kuin ulkopuolellakin. Niihin palaamme seuraavissa Kursiivin iskua käsittelevissä posteissa.

Read Full Post »