Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘S/M’

HH

Hypnoottis-magneettisen katseen SM 2014 erityismaininta meni tänä vuonna Hanna Häiriölle. Hanna sai erityismaininnan kisojen parhaasta Pekka-tribuutista, jossa toisinnettiin legendaarista sarvipää-kuvaa Pekasta. Kuten edellisvuonna, niin myös tänä vuonna erityismainintapalkinto oli pullo Gambinaa. Tämän lisäksi Hanna sai ansioitumisestaan kunniakirjan.

Palkinnon ja kunniakirjan luovuttamisen yhteydessä Hanna antoi asian suhteen lausunnon, jonka voi katsoa täältä.

Mesikämmen onnittelee Hanna Häiriötä!

HHPS

Read Full Post »

EsoTerra – Journal of Extreme Culture

esoterraTällä kertaa blogissa julkaistaan vieraskynän teksti. Seuraavan katsauksen EsoTerra-julkaisuun on kirjoittanut Jarno Alander. Mesikämmen kiittää Jarnoa tekstistä.

– – –

EsoTerra – Journal of Extreme Culture

Länsimaisen massakulttuurin kääntöpuolesta kiinnostuneille suomalaislukijoille saattaa olla tuttu Adam Parfreyn kirjasarja Apocalypse Culture. Alkuperäinen Apocalypse Culture ilmestyi vuonna 1988, laajennettu uusintapainos vuonna 1990, ja vuonna 2000 vielä aivan uusi Apocalypse Culture II.

Kysymyksessä on kokoelma artikkeleita, haastatteluja ja reportaaseja mahdollisimman oudoista, kiistanalaisista ja shokeeraavista aiheista: erilaisista kulteista, salaliittoteoreetikoista, natseista, satanisteista ja rajoja tavalla tai toisella rikkovista taiteilijoista. Parfrey kiistää, että kirjojen tarkoitus olisi ollut vain mässäillä raflaavilla aiheilla: hänen mukaansa tarkoitus oli järkyttää lukija länsimaisesta henkisestä horroksesta ajattelemaan asioita uudelta ja kannalta ja kyseenalaistamaan elämäänsä.

Vuodesta 1991 aina vuoteen 2000 asti kerran vuodessa (poislukien vuosi 1998) ilmestynyt EsoTerra: The Journal of Extreme Culturea voisi kuvailla kausijulkaisun muotoon paketoiduksi vastineeksi Apocalypse Culturelle – tosin sillä erotuksella, että Chad Hensleyn toimittaman EsoTerran painotus oli (kuten jo alaotsikko antaa ymmärtää) selkeästi enemmän musiikissa, kirjallisuudessa ja muussa ”äärimmäisessä” kulttuurissa.

Internet-aikakauden koittaessa toden teolla painettujen fanzineiden alakulttuuri lakkasi olemasta noin silmänräpäyksessä. Näin kävi myös EsoTerralle, joka jäi historiaan Hensleyn siirtyessä muihin tehtäviin. Kuitenkin vuonna 2011 mies palasi vanhan projektinsa pariin ja koosti 320-sivuisen kokoelman EsoTerran parhaita paloja. Antologia on paitsi muistomerkki tälle kyseiselle lehdelle, myös tavallaan koko fanzine-kulttuurille – niin hyvässä kuin pahassa.

EsoTerraa työstänyt kirjava ryhmä ei ole kantanut huolta hakukoneoptimoinnista tai heidän juttujensa jaoista ja peukutuksista sosiaalisessa mediassa. Kirjan materiaali on vaihtelevaa, usein tavalla tai toisella kokeellista, paikoin ensiluokkaisen kiehtovaa, toisinaan taas pelkästään noloa. Mahtuupa mukaan myös jonkin verran ilmiselvää täytemateriaalia – Hensleylle hatunnosto siitä, että hän on mitä ilmeisimmin pyrkinyt koosteessaan tavoittaman alkuperäisen lehden hengen, eikä vain tyytynyt noukkimaan rusinoita pullasta.

Eräs todella paha puute antologiassa kuitenkin on (itse asiassa on aika häiritsevää, että näin ilmiselvä asia ei ole tullut Hensleylle mieleen), nimittäin se, ettei juttujen yhteydessä ole minkäänlaista merkintää alkuperäisestä julkaisuajankohdasta, ei päivämäärää eikä lehden numeroa. Esipuheessaan Hensley kertoo kokoelman keskittyvän ”suurimmaksi osaksi” EsoTerran ”myöhemmin numeroihin”, mutta siinä kaikki. Lukijalla käy peräti mielessä, että onko epämääräisyys tahallista ja yritetäänkö sillä salata jotain kiusallista. Ei hyvä.

Oli niiden alkuperäinen julkaisuajankohta mikä tahansa, antologian järjestyksessä ensimmäisten juttujen joukossa on yllä mainitun Adam Parfreyn haastattelu. jossa mies kuvailee työtään “apokalyptiseksi sosiologiaksi”. Parfrey paljastaa myös hauskasti alkuaikoinaan julkaisseensa materiaaliaan Hustler– ja Penthouse-lehdissä, koska muut valtavirtajulkaisut eivät siihen suostuneet koskemaan. Tunnetustihan pornolehdet ennen internetin yleistymistä tapasivat tarjota lukijoilleen myös muunlaista materiaalia, joka ei kunniallisuuden päivänvaloa kestä.

Parfreyn haastattelun oheen on myös ympätty hänen kirjoittamansa essee ”Weird Sex Cults” (josta lisää alempana). Haastattelu ja perään näyte haastateltavan työstä on konsepti, jota noudatetaan pitkin kirjaa, pääosin toimivasti. Poikkeuksiakin löytyy, kuten esimerkiksi ”kuoleman enkelin papitar” ja kuolema-aiheista taidetta tekevä Leilah Wendell.

Haastattelujen perään lisättyjen työnäytteiden osastossa pajatson kuitenkin tyhjentävät Genesis P-Orridgen haastattelua seuraavat kolme erilaista, noin sivun mittaista sekavaa sepustusta, joista huomattava osa on kirjoitettu tikkukirjaimilla. Niitä silmäillessä voi suorastaan kuulla, kuinka mies naureskelee partaansa kuvitellen kuinka lukijat yrittävät saada niistä jotain tolkkua.

Northamptonin suuri mies Alan Moore haastatellaan yhdessä kirjailijan ja elokuvantekijän Peter Whiteheadin (jonka juuri haastattelun aikaan ilmestyneeseen romaaniin The Risen Moore oli suunnitellut kannet) kanssa. Ikävä kyllä haastattelu on toteutettu pubissa, seikka joka alkaa haastattelun loppupuolella näkyä turhan selvästi. Haastattelussa käsitellään Mooren From Hell –sarjaa ja sen vaikuttimia. Käytännössä kaikki EsoTerran haastattelemat brittivaikuttajat nimeävät Aleister Crowleyn yhdeksi suurimmista vaikuttajistaan, ja Crowleyn nimi tulee esiin myös From Hell –sarjasta keskusteltaessa. Kun Moorelta kysytään mielipidettä eri kriminologien julkaisemiin kirjoihin, joissa he väittävät selvittäneensä Viiltäjä-Jackin henkilöllisyyden (mm. Patricia Cornwell, Stephen Knight), Moore esittää vähintäänkin mielenkiintoisen ajatuksen, ettei todellista ratkaisua ole edes olemassa, koska viktoriaaninen maailma ja sen ihmiset ovat myös lakanneet olemasta.

Haastattelussa käydään läpi myös muita Mooren arvostamia kulttuurivaikuttajia, kuten kirjailija Iain Sinclair ja taitelijamystikko Austin Osman Spare.

Koko antologian lupaavimpaan antiin kuuluu kauhunovellisti Thomas Ligottin haastattelu. Hieman hölmön, superlatiiveja ja muita ylisanoja viljelevän johdannon (tekijänä muuan R. F. Paul) jälkeen Ligotti osoittautuu, ei mitenkään yllättävästi, hyvin älykkääksi, teräväksi ja kuivan humoristiseksi henkilöksi. Tosin rivien välistä paistaa läpi kärsimättömyys usein melko omituisiin kysymyksiin (”kärsitkö mistään allergioista? En tietääkseni, ellei olemassaoloa itseään lasketa.”)

Haastattelu käsittelee Ligottin yhteistyötä David Tibetin kanssa tekemää yhteistyötä Current 93:n albumilla In a Foreign Town, In a Foreign Land. Myöhemminhän yhteistyö jatkui useilla muillakin Current 93-albumeilla.

Haastattelussa käydään läpi myös Ligottin vaikutteet. Kenellekään ei varmaankaan ole yllätys, että esiin nousevat sellaiset nimet kuin Arthur Machen ja tietenkin H. P. Lovecraft. Jälkimmäistä Ligotti kuvailee mieheksi, joka ”osoitti kaikki synkimmät aavistukseni maailmankaikkeudesta oikeiksi”. Kauhugenren ulkopuolelta Ligotti pudottelee sellaisia nimiä kuin Jorge Luis Borges, Vladimir Nabokov, japanilaisrunoilija Hagiwara Sarutako, Thomas Berhardt ja Bruno Schulz.

Haastattelua seuraa Ligottin novelli “The Nightmare Network”, tämän jälkeen taas Ligottin itsensä toteuttama David Tibetin haastattelu — tai oikeastaan sana-assosiaatioleikki, jossa Tibet ilmoittaa mielipiteensä mm. kissoista, Jeesuksesta, Buddhasta, nihilismistä, krautrockista, E. M. Cioranista, Steve Stapletonista, tieteestä, ihmisyydestä ja lopuksi tietenkin Thomas Ligottista ja David Tibetista itsestään.

Koko kokoelman ehdoton huippukohta ja arvokkain kulttuuriteko on japanilaisen äänitaiteilijan Masami Akitan eli Merzbown haastattelu. Akita on tunnetusti ihmisenä äärimmäisen ujo ja hiljainen (jollakin perverssin epäintuitiivisella tavalla tämä tuntuu aivan odotuksenmukaiselta vastakohdalta miehen kuulijaa painajaismaisella intensiteetillä piekseviin melukollaaseihin), joten hänestä on saatavana harvinaisen vähän haastatteluja muilla kielillä kuin japaniksi. Lisäksi monet olemassa olevat englanninkieliset haastattelut on käännetty japanista, joten niissä englannin kieleksi tunnistettavat sanat seuraavat kyllä toisiaan, mutta parhaimmillaankin niistä muodostuu vain hyvin hataria ymmärrettäviä merkityksiä. EsoTerran haastattelu on kuitenkin pääosin ymmärrettävä, ja vuosien varrella olen törmännyt siitä poimittuihin lainauksiin useissa eri yhteyksissä, esimerkiksi Paul Hegartyn mainiossa historiikissa Noise/Music: A History. Haastattelussa Akita esittää usein lainatun toteamuksensa, että jos musiikki on seksiä, Merzbow on pornoa. Tosin samassa yhteydessä hän kertoo ajattelevansa, että Merzbow’n musiikkia voi pitää kiihottavana vain henkilö, joka näkee autokolarissa yhdynnän vertauskuvan. Japanin amerikkalaistumisen huonoimmiksi seurauksiksi Akita nimeää aidsin leviämisen maahan ja kahvin juomisen yleistymisen.

Haastatteluista kolmas kohokohta on makaabereista veistoksistaan ja tauluistaan tunnettu sveitsiläistaiteilija H. R. Giger. Vaikutteista ja innoittajista puhuessa Lovecraft ja Crowley pomppaavat jälleen kerran esiin kuin vieteriukot. Gigerin haastattelusta löytyy myös ristipölytystä muihin teoksessa esiintyviin taiteilijoihin: Giger mainitsee ryhtyneensä hiljattain lukemaan Thomas Ligottin novelleja. “They are very nice” kuuluu miehen kommentti kokonaisuudessaan.

Muita yhtyeitä ja musiikkiprojekteja joita kokoelmassa esitellään ovat mm. Sunn O))), Isis, Psychic TV, Allerseelen, Strenght Through Joy, maailman kiireisin tyhjäntoimittaja Boyd Rice, aivan aidosti ja pelottavasti häiriintyneen oloinen Atrax Morguen Marco Corbelli, Endura (jälkeen yksi erittäin vahvasti Lovecraft-vaikutteinen projekti), Der Blutschach ja aivan koko teoksen viimeisenä artikkelina saksalaista neofolkia käsittelevä artikkeli, jossa esitellään Sonne Hagal, Forseti ja muutamia muita alan yrittäjiä.

Lopuksi vielä muutamia esimerkkejä teoksen sisältämästä ajan hammasta hieman huonommin kestäneestä materiaalista. Muistaakseni joskus 90-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa sadomasokismi ja erilaiset sitomisleikit ja kumipuvut olivat vasta murtautumassa valtavirtaan (itsekin täysin vaniljaheterona eksyin näihin aikoihin kalliolaisessa opiskelijakommuunissa järjestettyihin, äärimmäisen surkuhupaisiin alan kekkereihin). Jokainen trendi tarvitsee tietenkin sopivan musiikkiskenen, ja sitä EsoTerrassa edustavat kumisissa uimapuvuissa ja Dana Scully –kampauksissa pomppivat Women of Sodom ja Master/Slave Relationship –niminen akti. Molemmat näistä ovat ainakin minun tietääkseni vaipuneet armollisesti unohduksiin.

Varsin nolo on myös Parfreyn artikkeli, jossa hän muutaman sivun sisällä niputtaa surutta venäläiset skoptsit eli kuohilaat, Afrikassa harrastettavat tyttölasten sukuelinten silpomiset ja länsimaiset nekro- ja koprofiilit. Maailmassa, jossa kaikenlaista jännää ja rankkaa tavaraa löytyy muutamalla hiiren klikkauksella loputtomiin, eivät tämänkaltaiset jutut enää tunnu kovin tarpeellisilta.

Teoksen loppupuolelle on sijoitettu myös Hensleyn toteuttama triptyykki norjalaisen black metal-skenen vaikuttajien haastatteluja. Ääneen pääsevät Emperorin Insahn, Aghastin Nebelhexe ja Mortiis. Haastattelut ovat sinänsä mielenkiintoisia ja asiallisia, mutta musiikista niissä ei juuri puhuta. Michael Moynihanin kirjoittama johdanto sen sijaan on käytännössä pelkkä mainos miehen (lähinnä kirjan mittaan venytettyä 7 päivää-lehden artikkelia muistuttavalle) Lords of Chaos -paljastus- ja kiihotusteokselle.

– – –

Aiheeseen liittyen

Write with Blood: Gerhard Hallstatt speaks!

Boyd Rice speaks!

Psychic TV/PTV 3 22.2. 2014 Tavastia.

Read Full Post »

hypnojuliste

1. HYPNOOTTIS-MAGNEETTISEN KATSEEN SM 2014
2. NÄIN OSALLISTUT
3. NÄIN ÄÄNESTÄT
4. KISOJEN TULOS
5. KISOJEN PALKINNOT
6. KISAN JÄRJESTÄJÄ, SUOJELIJA JA YLITUOMARI
7. HYPNOOTTIS-MAGNEETTISTA KATSETTA KOSKEVAA TIETOA

– – –

1) HYPNOOTTIS-MAGNEETTISEN KATSEEN SM 2014

Hypnoottis-magneettisen katseen neljännet suomenmestaruuskisat julistetaan avatuiksi!

Kilpailun tarkoituksena on löytää vuoden 2014 parhain hypnoottis-magneettisen katseen taitaja.

Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa yli 16v. Suomen kansalainen. Kisaan saa osallistua jo aiempina vuosina kisaan osallistuneet, myös mitalisijoille päässeet.

Kisassa on kaksi kierrosta. Ensimmäinen kierros on karsintakierros (28.8.-28.9.) Toisella, finaalikierroksella (29.8.-3.10.), äänestetään viisi parasta kisaajaa paremmuusjärjestykseen. Kisat päättyvät perjantaina 3.10. klo 18.00.

– – –

2) NÄIN OSALLISTUT

Kilpailun karsintakierrokseen voi osallistua 28.9. mennessä lähettämällä itsestään kuvan (1 kpl) demonstroimassa hypnoottis-magneettista katsetta. Kuvaa tukemaan voi halutessaan lähettää YouTube tms. julkisen videopalvelun klipin, jolla esittelee hypnoottis-magneettisia taitojaan. Mahdolliset videoklipit tulee linkittää oman kisakuvan oheen tai sen alle kommenttiosioon. Kisasivuille ladattuja videoklippejä ei hyväksytä, koska niitä ei saa liitettyä kiinteästi kisakuvan oheen.

Kilpailijan tulisi sanallisesti kertoa itsestään ja hypnoottis-magneettisen katseen harjoittamisestaan; motiiveista, taidoista, yms. Kisakuva tulee lähettää kisan viralliselle Facebook-sivulle (siis samaan tapaan kuin viime vuoden kisassa). Linkkejä muualla oleviin kuviin ei hyväksytä.

Kisaan lähetettävän kuvan tulee olla muokkaamaton (ainakin kasvojen/silmien alueelta), koska kuvan pitää esittää kilpailuun osallistuvan oikeita, olemassa olevia kykyjä ja ominaisuuksia. On toivottavaa, että kuva ei ole paria vuotta vanhempi. Useita vuosia vanha osallistumiskuva voidaan hylätä.

Jos ilmoitat jonkun hänen puolestaan kisaan, tulee kisaan ilmoitetun ilmoittaa kisan Facebook-sivuille yksityisviestinä (tai sähköpostilla Mesikämmenelle), että hyväksyy kisaan ilmoituksensa. Ilman tätä vahvistusta ei ilmoittautuminen ole pätevä. Jos kisaan ilmoitetulla on itsellään Facebook-tili, tulee hänen ilmoittautua omalta tililtään. Jonkun toisen hänen suostumuksellaan kisaan ilmoittaminen on hyväksyttävää vain niissä tapauksissa, joissa kisaan ilmoitettavalla ei itsellään ole Facebook-tiliä.

Yhteiskuvat ovat kiellettyjä.

Lähetettyä kuvaa ei saa korvata myöhemmin uudella kuvalla.

Kisojen Facebook-sivuun liittyvä tekninen huomio koskien kisaan lähetettyjä kuvia:

Kun postitatte kisakuvanne sivulle [eli vasemman yläkulman kautta olevaan kenttään mahdollinen teksti + “photo/video”-kohdan kautta kuvan lataus] ja lähetätte sen, kuva siirtyy automaattisesti sivun “Photos of Hypnoottis-magneettisen katseen SM 2014″-albumiin ja on siellä kaikkien nähtävissä (kuten aiempien vuosien kisoissa).

Kuva ei näy suoraan kisojen Facebook-sivun pääsivulla, mutta postisi näkyy oikeassa yläkulmassa “Recent posts by others”-kohdassa, mitä kautta myös kaikki pääsevät kuvaasi ja mahdolliseen/toivottavaan sen yhteyteen kirjoittamaan tekstiisi. Kun sivujen admin on huomannut osallistumiskuvasi/tekstisi ja kuva on hyväksytty kisaan, tulee siitä maininta myös kisojen Facebook-sivun etusivulle (kuten viime vuoden kisassa: “Kisassa mukana niin ja niin monta osallistujaa sillä ja sillä nimellä…”)

On suositeltavaa liittää omaa hypnoottis-magneettisen katseen harjoittamista koskeva teksti suoraan tässä yhteydessä kuvan oheen (kts. vaikka edellisvuoden kisakuvat viime vuoden kisojen sivulta), mutta on toki mahdollista tehdä tämä myöhemmin kuvan kommentteihinkin.

– – –

3. NÄIN ÄÄNESTÄT

Karsintakierros: ”Tykkää” mielestäsi parhaimpien hypnoottis-magneettisen katseen taitajien kuvia (tai ihan vain yhden taitajan kuvaa). 28.9. mennessä viisi eniten ”tykättyä” kuvaa/hypnoottis-magneettisen katseen taitajaa pääsevät finaalikierrokselle. Kilpailijat saavat äänestää itseään.

Finaalikierros: Äänestä suosikkiasi kisasivuille 29.9. ilmestyvässä äänestyksessä.

– – –

4. KISOJEN TULOS

Toiselle kierrokselle pääsevät ne viisi kilpailijaa, jotka ovat saaneet eniten ”tykkäyksiä” karsintakierroksella (28.8.-28.9.2014).

Kisasivuille ilmestyy 29.9. äänestys, jossa laitetaan järjestykseen kisojen viisi ”tykätyintä” kilpailijaa. Äänestys jatkuu viiden päivän ajan, maanantaista 29.9. perjantaihin 3.10. klo 18:00 asti, jonka jälkeen kisojen tulokset välittömästi (tuloksen varmistuttua) julistetaan kisojen virallisilla sivuilla sekä Mesikämmenen blogissa.

– – –

5. KISOJEN PALKINNOT

Kilpailuun on tähän mennessä lupautunut antamaan palkintoja seuraavat tahot:

Horror Shop.

Salakirjat.

Pieni Leffakauppa.

Hesiodos Foinixin Rivologinen Tutkimusseura.

Näiden lisäksi Mesikämmen myöntää mitalisijoille yltäneille kunniakirjat ja mitalit, ja Kai M. Aalto lähettää voittajalle onnitteluviestin. Myös kunniamainintoja on mahdollisesti luvassa.

Palkintoja kisaan saa lahjoittaa aina kisojen finaalikierrokselle asti.

– – –

6. KISAN JÄRJESTÄJÄ, SUOJELIJA JA YLITUOMARI

Kilpailun järjestää edellisvuosien tapaan Mesikämmenen blogi, joka myös uutisoi kisasta pitkin kisaa.

Ylituomariksi ja kilpailun suojelijaksi on jälleen suostunut hypnoottis-magneettisen katseen isä ja suurmestari, Kai M. Aalto, joka myös lähettää voittajalle henkilökohtaisen onnitteluviestin.

Mahdollisia äänestykseen yms. liittyviä ongelmia käsittelevät ja niistä päätöksiä tekevät Mesikämmenen blogi sekä kisan ylituomari ja suojelija Kai M. Aalto.

– – –

7. HYPNOOTTIS-MAGNEETTISTA KATSETTA KOSKEVAA TIETOA

Hypnoottis-magneettisen katseen renessanssi.

Kai M. Aalto puhuu!

Hypnottis-magneettinen katse ja sen alkuperä.

– – –

Mesikämmenen blogissa on Hypnoottis-magneettista katsetta koskien oma sivustonsa.

Read Full Post »

ihanainenVaikka nykyihmisen elämässä arjalaisen älyn valo on kirkkaudessaan jättänyt hengentieteelliset voimat taka-alalle eivät ne vanhat voimat ole kadonneet minnekkään maailmasta. Muinainen viisaus säilyy ja pitää universumin pyörimässä. Me Jyväskylän hengentieteen seurassa ammennamme hypnoottis-magneettiseen katseeseen energiaa ja viisautta tästä isä Jumalan luomisvoimasta. Seuraat sitten Luciferia tai Jeesusta on voiman alkuperäinen lähde sama.

Hengentieteen seuramme on harjoitellut katsetta ahkerasti noudattamalla mestari Siitoimen hengentieteellisiä ohjeita ja opetellut kohdistamaan kehon energiavirtoja tuvalulaisen kurkkulaulun avulla. Henkiset magnumit ovat valmiina kisaan 2013.

Nämä sanat oheisti tämän vuoden Hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisoissa pronssille yltänyt Miika Ihanainen kisakuvaansa. Mesikämmen haastatteli mitalistia.

– – –

Ylsit kisassa pronssille. Miltä tuntuu?

Ihan hyvältä. Hieno homma, että sain parannettua sijoitustani edellisvuodesta. Taitojen kehitys on selkeästi ollut nousujohteinen.

Miten juhlistit pronssimitaliasi?

Virallisen tuloksen tultua korkkasin juhlan kunniaksi laatuoluen. Seuraavana päivänä nautimme kakkukahvit Jyväskylän hengentieteen seuran herrasmiesten kanssa.

Kommentteja kisasta ja kanssakilpailijoista?

Kisa oli erittäin kovatasoinen ja hypnoottis-magneettisen katseen harjoittamisen taso näyttää olevan kovassa nousussa. Tämän vuoden taso oli poikkeuksellisen korkea ja kaikkia finaalikierrokselle menijöitä oli hankala ennustaa alkuvaiheessa.

Kilpailu itsessäänon aivan mahtava. Yhdistelmä hyvää huumoria ja hengentiedettä. Toivottavasti jaksat järjestää kisan tulevaisuudessakin.

Miltä pohjalta päätit osallistua kisaan? Taustaa osallistumiskuvallesi?

Kisan idea on todella hauska ja tuo riitti jo syyksi osallistua. Kuvan katsetta onkin harjoiteltu pitkään ja hartaasti. Viime vuonna lähetettyäni kisakuvan näin unta, jossa itse Pekka Siitoin istui täydessä sotilasasussaan olohuoneeni pöydälle ja sanoi minulle, ettei hypnoottis-magneettinen katse ole leikin asia. En siis lähtenyt hassuttelemaan kuvan kanssa liikaa vaan otin tänä vuonna asiallisen ja simppelin kuvan.

Toinen “oppitunti”, jonka sain kisaa varten tapahtui myös unessa, jossa pääsin tutustumaan fyysisen- ja henkimaailman välissä elävien Aino Kassisen entisten oppilaiden kuoleman jälkeiseen elämään. Yritin testata hypnoottis-magneettisen katseen taitojani haastamalla erään vanhan naisen katsekisaan, mutta sain pahasti nenilleni.

Näillä pohjilla ja uusilla opeilla kisaan osallistuminen oli varma homma.

Olet osallistunut kisaan aiemminkin. Miten aiempi kisakokemuksesi vaikutti tämän vuoden kisaan valmistautumiseesi?

Tällä kertaa kuva oli ensimmäistä kertaa erityisesti kisaa varten otettu. Aiemmat lähettämäni kisakuvat ovat olleet kisaan soveltuvia kuvia muista yhteyksistä.

Kuvasimme kuvan yhdessä tämänvuotiseen kisaan osallistuneen ystäväni Petterin kanssa. Halusin tällä kertaa teknisesti ensiluokkaisen kuvan. Harrastan aktiivisesti valokuvausta ja säädimmekin valaisun kanssa oikein kunnolla sillä monissa näkemissäni kisakuvissa katseet ovat jääneet huonon valaistuksen takia pimentoon. Jätin aiemin saamani palautteen perusteella silmalasit pois häiritsemästä katseen välittymistä.

Jyväskylän Hengentieteen Seura oli vahvasti seurana edustettuna kisassa. Kerro seurasta, mikä sen suhde on Turun Hengentieteen Seuraan?

Jyväskylän hengentieteen seura tutkii ja testaa arkielämää helpottavia salatieteellisiä keinoja käytännössä. Olemme havainneet mm. Pekan opettaman “Minä juon ja osan minä jätän”-loitsun erittäin toimivaksi. Touhuilemme käytännössä kaveriporukalla ja emme varsinaisesti hae uusia jäseniä sen ulkopuolelta.

Näin kisan jälkimainingeissa olemme kuitenkin miettineet huumorimielessä josko alkaisimme antaa ihmisille hypnoottis-magneettisia hoitoja. Apua vaikka tupakoinnin lopettamiseen. Ostavathan ihmiset vaikka mitä kristallienergiahoitoja, niin miksei tällaistakin.

Turun hengentieteen seuran kanssa emme ole olleet missään tekemisissä.

Kuinka aiot edustaa hypnoottis-magneettista katsetta Suomessa ja maailmalla kuluvana vuotena?

Pyrin edustamaan lajin tunnettavuutta ja levittämään sen edullisia vaikutuksia kansansielunterveyteen.

Mistä hypnoottis-magneettisessa katseessa on sinusta omin sanoin kyse?

Henkisen voiman kanavoinnista katseen kautta. Tarkoitus ei ehkä niinkään ole hypnotisoida muita ihmisiä tekemään asioita katseen käyttäjän tahdon mukaisesti kuin elokuvissa vaan ennemminkin saada heidät laskemaan puolustuksensa. Tällöin he ovat helpommin luettavissa ja heidän todelliset motiivinsa ja tuntemuksensa tulevat katsojalle selviksi. Hypnoottis-magneettisen katseen taitajan edessä ei ole helppo olla vilpillinen. Tämä sitten voi antaa mahdollisuuksia vaikuttaa ihmiseen.

Tapasitko koskaan Pekka Siitointa? Jos et, millaisissa olosuhteissa haluaisit hänet tavata? Entä kisojen ylituomarin ja suojelijan, Kai M. Aallon?

En ole koskaan tavannut Pekkaa. Todennäköisin mahdollisuus tavata hänet lienee uudelleensyntyneen Amerikan presidenttinä. Tällaisen tulevaisuudenhan joku oli hänelle ennustanut. Ehkä elävän Pekan kanssa mielenkiintoisin tapaaminen olisi ollut joku huuruinen ryyppyilta hänen kämpillään samalla, kun nauravien natsien levyä äänitettiin. Olisin voinut itsekin soittaa jotain levylle.

Kai M. Aaltoakaan en ole koskaan tavannut. Ehkä tapaan hänet tulevaisuudessa hypnoottis-magneettisen katseen maailmanmestaruuskisojen ylituomarin muodossa. Kunhan laji leviää maailmalle kunnolla.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Hyvät ihmiset, hyvä musiikki ja sen soittaminen.

Loppukommentteja?

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne. Opiskelkaa hengentieteitä, se kannattaa aina!

– – –

Mesikämmen kiittää Miika Ihanaista haastattelusta!

– – –

Aiheeseen liittyen:

Hypnoottis-magneettisen katseen SM.

Read Full Post »

artowasenius

– – –

Viimeisellä rannalla oli satanut happoa jo Sorsakosken livuttua ajan laineilta iäisyyteen. Huterista asiakasomistajuuksista rakennettujen muurien varjoissa vekkuloivat lapset säpsähtivät ilman, että mitään tapahtui. Juuri niin. Se katse ei pitänyt sisällään mitään, maailman taipuessa hypnoottisuuden ympärillä, vältellen sen kosketusta kuin vääränapainen magneetti. Oli pelkkä tyhjyys ja sen rietas vetovoima pois menestyneellä sotakorvauspolitiikalla rakennetun talouskasvun ikeestä. Silloin mestari ilmestyi minulle unessa ja sanoi: “Tuo mies on samalla hypnoottinen ja magneettinen. Moni ei voi olla kahta asiaa yhtä aikaa. Äitinikin mietti miksi hänestä ei tullut floristia, kunnes hänelle kerrottiin, että hän on jo juoppo, eikä ihminen voi olla kahta asiaa yhtäaikaa. Tässä ollaan nyt poikkeuksellisten asioiden äärellä. Joo, näin on marjat. Tuplahail!

Nämä voimasanat Arto Wasenius oheisti kisakuvaansa elokuun viimeisinä päivinä ilmoittautuessaan hypnoottis-magneettisen katseen SM 2013-kisaan. Reilua kuukautta myöhemmin hänestä tuli kisojen hopeamitalisti.

Nyt yli kaksi viikkoa kisojen tuloksen selviämisen jälkeen oli sopiva aika haastatella Artoa kisojen timoilta.

– – –

Ylsit kisassa hopealle. Miltä tuntuu?

Kerrassaan huikealta. Kaltaiseni nöyrän yleisön palvelijan mielessä hopeinen sijoitus näissä kisoissa lienee suurin kunnianosoitus, minkä olen voinut tämän maallisen taivallukseni aikana ottaa vastaan.

Miten juhlistit hopeamitaliasi?

Finaalin jälkeisenä sunnuntaina joimme ystävieni kanssa mitalikahvit ravintola Mustassa Kynnyksessä. Pullaakin oli.

Kommentteja kisasta ja kanssakilpailijoista?

Kilvoittelusta hypnoottis-magneettisen katseen Suomen mestaruudesta olen havainnut nousevan vahvan perinteen, jolle toivon jatkoa pitkälle hamaan tulevaisuuteen. Lajissa tuntuu yhdistyvän riemukkaalla tavalla magia ja huumori, ja ehkä juuri siitä syystä itseni yllätti myös täydellisesti havaittavissa ollut vanhan liiton H-MK:n edustajien ja sen ulkopuolisten tahojen välinen pieni vääntö, joka jo itsessään osoitti, että kulttuurillisena ilmiönä kisat ovat jo jättäneet lähtemättömän polttomerkkinsä monien sieluun ja sydämiin.

Kanssakilpailijoita oli paljon, ja taso oli kova. Tekniikoita oli myös havaittavissa lähes yhtä monta kuin osallistujiakin. Itse viehätyin hyvinkin useasta kanssakilpailijastani ja painoinkin mieleeni heidän käyttämiä metodeja.

Miltä pohjalta päätit osallistua kisaan? Taustaa osallistumiskuvallesi?

Taisin mielessäni ajatella osallistumista jo edellisvuonna, mutta liekö epävarmuus omien kykyjen riittävyydestä, jokin muu perisuomalainen synti kuten turha kainous tai sitten kohtalo itse, joka esti osallistumiseni tuolloin.

Meditoimalla läpi talven samalla ankaria harjoitteita tehden ja opiskelemalla jo unohdetuiksi luultuja grimoireja saavutin riittävän henkisen tason, vain löytääkseni itseni ystäväni Eiran kuvattavana. Viittaa ei ollut saatavilla, joten vedin hupun pääni yli salaperäisen olemuksen saavuttamiseksi. Katseen lisäksi kuvani elävöittämiseksi puimme sanoiksi yhdessä kuolemattoman oppaani Gorgorin kanssa lyhyen kappaleen aiemmin vain varovaisin kuiskauksin kerrotusta tarinasta opiskeluvuoteni varrelta. Katseen ja tekstin lisäksi yhdistin kuvaan myös vartalon fysiikkaa salaisen ja paheksutun tuplahail-tervehdyksen muodossa. Näin kolme kohtasivat, ja yksi oli syntynyt.

Olit kisassa pitkään ylivoimaisessa johdossa, kunnes Sini Eloranta aivan karsintakierroksen lopulla kiilasi ohitsesi. Millaisia ajatuksia ja tuntemuksia tilanteen muutos aiheutti?

Asia ei tullut minulle yllätyksenä. Paitsi, että näen tulevaan, niin tiesin myös vanhana moottorimiehenä, että jos ajaa valtaosan kisasta kaasu pohjassa, niin ennen maalia alkaa kärsimään pitovaikeuksista vaikka tekniikka muuten toimisikin. Kyseessä oli siis vain luonnonlain toteutuminen – valitettavasti tällä kertaa se vain ei ollut minun puolellani aivan loppuun asti. Kaiken lisäksi huomasin huolimattomuuttani viitanneeni tarinassani Mestariin pienellä alkukirjaimella! Tämän kaltainen pyhäinhäväistys luonnollisesti veti karmani oitis pakkaselle, enkä olisi voinut enää saavuttaa voittoa, ainakaan kunniallisin menetelmin.

Oliko kisassa mielestäsi poliittista ulottuvuutta?

Kisat tosiaan otetaan intohimoisesti ja tosissaan, ja politiikka jos mikä on monille intohimo ja tosiasia, joten tällainen ulottuvuus on aivan varmasti hyvin todellinen. Itse edustan ihmistyypeistä sellaista boheemia vekkulia, jonka voisi kuvitella avaamaan esimerkiksi vaikka avant-gardeen ja dadaan keskittyvää taidenäyttelyä natsiunivormussa ja tulla siten karmealla tavalla väärin ymmärretyksi.

Kuinka aiot edustaa hypnoottis-magneettista katsetta Suomessa ja maailmalla perintöprinssivuotenasi?

Minua on jo alustavasti kyselty valmentajaksi ensi vuoden kisoja silmällä pitäen. Lisäksi aion lisätä tietoutta ja jatkaa nuorisotyötä entiseen tapaan tämän lajeista jaloimman parissa.

Tapasitko koskaan Pekka Siitointa? Jos et, millaisissa olosuhteissa haluaisit hänet tavata jos saisit käsiisi aikakoneen? Entä millaisissa olosuhteissa haluaisit tavata kisojen ylituomarin ja suojelijan, Kai M. Aallon?

Tämä kunnia on valitettavasti mennyt minulta sivu suun iäksi, mutta ehkä me tosiaan olisimme voineet pitää pienen seminaarin yhdessä hänen Naantalin asunnollaan kauniina kesäpäivänä jossain toisessa ulottuvuudessa. Olisin tuonut hänelle tuliaisiksi pullon yhden tähden Jaloviinaa. En tiedä, onko ylituomari Kai M. Aalto Jaloviinamiehiä, mutta kyllä voisin kuvitella myös hänen kanssaan nostavani maljan.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Vihollisten murskaaminen, nähdä heidän pakenevan edestäsi ja kuulla heidän naistensa vaikeroivan. Pinaattikeitto myös.

Loppukommentteja?

Nöyrimmät kiitokset vielä kaikille äänestäneille ja tukijoukoissa seisseille! Pysytään jatkossakin poikkeuksellisten asioiden äärellä!

– – –

Mesikämmen kiittää Arto Waseniusta haastattelusta!

– – –

Aiheeseen liittyen:

Hypnoottis-magneettisen katseen SM.

Read Full Post »

Mesikämmen on seurannut pitkään Leon Kosmos-nimellä esiintyvän henkilön kirjoituksia tämän Lemurian Kosminen Muna-blogissa. Kosmoksen tekstit ovat ruokottomuudessaan enimmäkseen kosmisen levottomia ja huvittavia, pesten siinä sarjassa mennen tullen vaikka Jussi Parviaisen kohutut blogitekstit, mutta joiltain osin Mesikämmenen arvomaailmasta käsin Kosmoksen jutut ovat myös hyvinkin vastenmielisiä. Vaikka Kosmoksen teksti on sen verran lennokasta, että sitä ei voi aivan kokonaan tosissaan ottaa, niin pistää kuitenkin miettimään, missä määrin teksteissä on totuuden siementä. Meitä kun on todella moneksi. Leon Kosmoksesta Mesikämmenelle tulee mieleen omalaatuinen kudelma Ranskan muukalaislegioonan sotilasta, Pekka Siitointa, G.G. Allenia, paroni von Münhausenia ja Markiisi de Sadea.

Seuraavan haastattelun tekemisen järkevyyttä tuli karhunpesässä pohdittua muutamaan kertaan, mutta lopulta sähköposti kiikutti herra Kosmokselle tukun kysymyksiä. Vastaukset ilmestyivät sähköpostilaatikkoon vajaan viikon sisään. Osa haastattelun vastauksista oli niin härskejä tai yleisesti törkeitä, että Mesikämmen katsoi viisaimmaksi ensimmäisen kerran koskaan sensuroida haastattelemaltaan henkilöltä saamiaan vastauksia. Vielä vastausten pienen editoimisen jälkeenkin haastattelun julkaisun järkevyyttä tuli mietittyä. Yleisenä disclaimerina tässä vielä alleviivattakoon, että Mesikämmenen blogi irtisanoutuu monista Leon Kosmoksen näkemyksistä. Mikäli lukija ei halua lukea monin tavoin vallitsevien hyvien tapojen ja arvojen vastaisista näkemyksistä, hänen kannattaa lopettaa tämän tekstin lukeminen tähän. Tästä eteenpäin lukeminen tapahtuu lukijan omalla vastuulla.

Mesikämmenen blogi on julkaissut seuraavan haastattelun kutakuinkin siinä samassa hengessä, kuin missä antropologi Mary Douglasia kiinnosti puhtauden ja vaaran käsitteet – kulttuurisesti meillä on tietynlainen käsitys siitä mikä on puhdasta, likaista, turvallista, vaarallista, sopivaa, epäsopivaa, jne. Kulttuuriset raja-ilmiöt ovat hyvin mielenkiintoisia juuri siksi, että ne kertovat paljon siitä, miten me määrittelemme todellisuuttamme. Miettimällä näiden määrittelyjen perusteita voi oivaltaa paljon niin vallitsevasta kulttuurista kuin itsestäänkin. Oli Leon Kosmosken hahmo ja jutut sitten totta tai fiktiota, niin reaktiomme niihin ovat miettimisen arvoisia.

Lusiferin soldaatti Leon Kosmos puhuu!

Kuka olet ja mitä teet? Kerro jotain myös taustastasi. Sinulla on omien sanojesi mukaan palkkasotilaan taustaa, missä olet palkkasotilaana toiminut?

Minä olen Leon Kosmos. Olen alfauros, Lusiferin soldaatti, sadomaagikko, hengentieteiden kenttätutkija, vapaamuurari, yksityisyrittäjä, huoripukki, viinamäen mies, kansallissosialisti, sovinisti, rasisti ja reservin upseeri. Olen neljännen polven raisiolainen. Olen koko ikäni tutkinut ja harjoittanut okkultismia ja hengentieteitä. Nuorempana toimin palkkasotilaana pääasiassa Afrikan mantereella, Rhodesiassa ja Etelä-Afrikan tasavallassa. Koska onnensoturin työkuva on sangen vaihteleva, olen myös tehnyt lyhyempiä työrupeamia Lähi-Idän ja Indokiinan kriisipesäkkeissä. Vanhemmiten olen keskittynyt alan konsulttitoimintaan, sillä päteville ammattisotilaille on aina enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

Pidät paljon huomiota saanutta blogia Lemurian Kosminen Muna. Mihin pyrit blogin pitämisellä? Millaista palautetta olet saanut suorasanaisista ja poliittisesti epäkorrekteista kirjoituksistasi ja videoistasi?

Haluan saattaa suuren yleisön tietoisuuteen harvemmin tunnettuja hengentieteen ilmiöitä sekä samalla kertoa näkemyksiäni elämästä. Esimerkiksi demonien manaamisesta on sangen vähän autenttista materiaalia saatavilla ja pidän tärkeänä, etä ihmiset saavat oikean kuvan tapahtumien kulusta viihdeteollisuuden esittämien täysin vääristyneiden mallien sijasta. Olen saanut runsasti palautetta ja miltei poikkeuksetta se on ollut rohkaisevaa. Kristikansalta olen saanut pääasiassa haistatteluja ja tappouhkauksia, olipa joku ottanut asiakseen lähettää Isä-Jumalan siunauksen kanssa veriset bokserit postilokerooni. Myöskin runsaasti pillua on tätä kautta herunut, niin itselleni kuin kanssalusiferisti Kaasu-Vataselle, mikä tuo suuresti lisäarvoa blogin pitämisen.

Oletko hullu?

Tämän asian pohtiminen ei kiinnosta minua lainkaan. Mielenterveys on seikka, joka määräytyy ympäristön normien mukaan. Olen kieltämättä ollut mielisairaalassa muutamaan otteeseen elämässäni, mutta koen silti itseni huomattavasti terveemmäksi kuin moni terveenkirjoissa oleva. Hengentieteisiin vihkiytyneet ihmiset tapaavat muutenkin altistua melkoisille henkisille paineille ja koska tämänkaltaiset ihmiset ovat miltei poikkeuksetta psyykeeltään kovin herkkiä, niin tästä ennemmin tai myöhemmin seuraa henkistä ylikuormitusta, joka ilmenee juurikin mielen oireiluna.

Onko tarinoissasi tai YouTubeen itsestäsi laittamassa videossa yhtään liioittelua?

Ei. Jokainen sana on täyttä totta. Kaikki mainitsemani asiat ovat todella tapahtuneet. Lusiferia on palvottu suvussani useiden sukupolvien ajan. Koska harjoittamiini sexuaali- ja sadomaagisiin menoihin kuuluu olennaisesti sangen runsas parittelu ja varsinkin neitsyyden vieminen Lusiferin kunniaksi, niin tätä kautta minulle on kertynyt hyvinkin runsaasti naisseikkailuja ja jälkikasvua. Otollisimmat poikalapset olen vihkinyt sukuni perinteiden mukaisesti Lusiferin palvelijoiksi jotta he aikanaan siirtäisivät tämän perinnön jälkeläisilleen. Varsinkin mainostamani sadomaaginen spermapankki on tuonut runsaasti tilaisuuksia levittää väkevää arjalaisen alfauroksen perimää.

Onko tekstejäsi tulossa joskus kirjana?

Voi olla, että julkaisen postuumisti muistelmani, sillä ne tulevat sisältämään hyvin tulenarkaa materiaalia ja järkyttäviä paljastuksia maailman poliittisista ja taloudellisista vaikuttajista, enkä halua yhtään enempää ongelmia Supon kanssa kuin minulla juuri nyt on. Toki jos joku on kiinnostunut kustantamaan hengentieteellisiä kirjoituksiani, ei minulla suinkaan ole mitään sitä vastaan. Kirjoitan toki jatkuvasti reportaasheja ja lehtiartikkeleita hengentieteen ja sadomagian kenttätutkimuksistani alan julkaisuihin, mutta nämä kirjoitukset ovat enemmän suunnattuja muille hengentieteen tutkijoille enkä usko niiden niinkään kiinnostavan blogini lukijoita.

Oletko ollut vankilassa tai saanut sakkotuomioita värikkään elämäsi aikana?

Kyllä. Olen saanut useita sakkoja pahoinpitelyistä, poliisille niskoittelusta, kirkkorauhan rikkomisesta, exhibitionismista ja muista pienistä rikkeistä. Vankilassa en hyvin väljästi tulkittuna ole ollut, siitä saan kiittää asemaani vapaamuurareissa ja hyviä yhteyksiäni poliisin päällystöön, mutta putkassa olen istunut oman osuuteni ellei enemmänkin. Tämä osin kertoo enemmän yhteiskunnasta jossa elämme kuin minusta, sillä nyrkkitappelut, taxijonossa painiminen ja muu humaltunut riehakas ilonpito kuuluu normaaliin miehisen miehen elämään.

Siitä ei ole järin pitkää aikaa, kun tällaisista sanktioista päätettiin ase kädessä vapaiden miesten kesken käräjäkivillä. Minulle kelpaa tämä malli edelleen sangen mainiosti. Kaikki on mennyt päin helvettiä sen jälkeen, kun naisille annettiin ääni- ja puheoikeus ja heidät päästettiin pois keittiöstä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Naisen paikka on kulkea konttaamalla makuuhuoneen ja keittiön väliä peräaukko rasvattuna ja mittavalla dildolla varustettuna.

Miten kommentoit Suomen presidentinvaalien 2012 tulosta?

Tämä seikka on täysin yhdentekevä. Koko parlamentaarinen demokratia on ja on aina ollut silkkaa silmänlumetta, jolla pidetään tavallisten ihmisten kaltaiset tuotantoeläimet tyytyväisenä. Presidentit, hallitukset, viranomaiset, näillä tahoilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista valtaa. Todellinen valta tässä maailmassa on ollut jo pitkään pienellä joukolla rikkaita pankkiirisukuja, kirkonmiehiä ja kuninkaallisia sekä heidän hännystelijöillään. Nämä ovat Saatanan palvelijoita ja ihmiskunta on ollut heidän vallassaan tuhansien vuosien ajan.

On kerrassaan naivia kuvitella, että nämä kansakuntien todelliset hallitsijat sallisivat edustuksellisen demokratian, jos sillä tavoin olisi pienintäkään mahdollisuutta vaikuttaa maailman tilaan.

Presidentti on pelkkä käsinukke, joka nyrkki perseessään puhuu isäntänsä eli satanistisen rahaeliitin suulla. Tässä katsannossa olisi Haavisto ollut kieltämättä parempi presidentti. Toisaalta Sauli Niinistö on mielestäni selkeästi Saatanan vallassa, onhan hän todistetusti osallistunut rahavallan perinteisiin jo vuosituhansia jatkuneisiin satanis-okkulttisiin menoihin, jonka kulissina toimii tällä vuosisadalla Bilderbergin kokous. Siellä tämä edellä mainittu satanistinen rahaeliitti harjoittaa lapsiuhreja, vampirismia, kannibalismia ja homosexuaalisuutta sekä huumehuuruisia sexiorgioita, joissa Saatanan kunniaksi harjoitetaan kaikkia tunnettuja perversioita ja poltellaan pieruja.

Kuulut Turun Hengentieteen Seuraan ja sen sisäiseen Lucifer Looshiin. Mitä kautta päädyit seuraan ja miksi liityit juuri sen Lucifer Looshiin?

Liityin seuraan, koska tunsin aikanani paljon seuran aktiivijäseniä, mutta en koskaan tullut liittyneeksi itse. Harkitsin asiaa, mutta seura yllättäen lakkautettiin. Nyt kun seura on perustettu uudelleen, en nähnyt mitään syytä aikailla. Lusiferin looshin valitsin, koska ole vakaumuksellinen Lusiferin palvelija ja sitä olen ollut koko ikäni. Näinä aikoina Lusiferin alamaiset muutoinkin kerääntyvät yhteen sankoin joukoin, sillä merkit ovat selvät, Lusiferin aika on koittava ja se tulee tapahtumaan pian. Silloin on jokaisen valittava puolensa ja niin on julistettu, että hänen ensimmäiset lapsensa tulevat olevaan Herrallemme otollisimpia. Maailmanpiiri on siirtymässä hyvin pitkään kestäneestä Saatanan ajasta Lusiferin aikaan, jolloin koittaa ihmiskunnan uusi kultakausi. Haluan omalla toiminnallani olla edesauttamassa tätä tapahtumaa.

Uskotko oikeasti henkivaltoihin vai ovatko ne vain jonkinlainen runollinen konteksti, johon saa kätevästi puettua monenlaista aikuisen miehen kohellusta?

Uskon vakaasti pyhään kolminaisuuteen, eli Isä-Jumalaan, Lusiferiin ja Saatanaan. Vaikka minun herrani on Lusifer, niin arvostan suuresti myös muita kolminaisuuden osia. Henkimaailma on yhtä todellinen kuin reaalitodellisuus, ellei enemmänkin. Vaikka suurin osa ihmiskunnasta ei ole kykenevä sitä havaitsemaan, me henkisesti kehittyneemmät ja salatieteisiin perehtyneet vanhemmat sielut elämme yhtälailla eetteriulottuvuudessa kuin täällä reaalitodellisuudessa. Henkivallat ja henkimaailma ovat totisinta totta sanan varsinaisessa merkityksessä ja profetioin, että kovan kohtalon tulee sellainen ihminen saamaan, joka ei tätä seikkaa ymmärrä.

Turun Hengentieteen Seura pitää hyvin matalaa linjaa jäsenistään, mutta olen ymmärtänyt, että seuralla on jo nyt jäseniä melkein saman verran kuin kultaisella 70-luvulla. Tiedätkö, tai voitko kertoa, pitääkö tämä paikkansa?

Kyllä, näin on asia. Tämän seikan voin seuran toiminnasta paljastaa. Turun Hengentieteen Seuran sisäpiiriläisenä voin vahvistaa, että jäsenmäärä lisääntyy koko ajan ja uskonkin, että pian olemme sangen merkittävä yhteiskunnallinen taustavaikuttaja. Erilaiset salaseurat käyttävät muutenkin maailmanlaajuisesti huomattavaa taloudellista ja poliittista valtaa, eikä ole suinkaan sattuma, että tahot jotka yrittävät näitä valtakeskittymiä julkituoda ja paljastaa leimataan hörhöiksi salaliittoteorioiden kannattajiksi. Kuulun Turun Hengentieteen Seuran lisäksi vapaamuurareihin sekä muutamiin kansainvälisiin salaseuroihin, joista en voi enkä halua enempää kertoa.

Seura ilmoitti viime vuonna pitäneensä kesäretriitin seuraan kuuluvan Kaasu-Vatasen kesäresidenssillä. Olitko paikalla, ja jos olit, niin miten retriitti sujui? Harjoitettiinko retriitillä sellaisia mustia messuja metsässä, joista Pekka Siitoin teoksissaan Musta Magia I & II on kirjoittanut? Miksi retriittiin osallistujille suositeltiin “voimassaolevaa henkivakuutusta”? Kuka voitti soramontturallin?

Kyllä, olin paikalla, kuin myös Kaasu-Vatanen ja kenttäsika Päivi-Maria. Kaikki sujui vallan mainiosti, sillä miestapoilta säästyttiin. Joimme runsaasti viinaksia ja olutta, paistoimme makkaraa, ammuimme pilkkaan, löimme välillä miespainiksi roomalais-kreikkalaisittain ja harmonikkamusiikki soi.

Myös salatieteitä harjoitettiin juurikin mustan magian Mestarin, Valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimen oppien mukaisesti ja tilaisuus onnistui muutamia haavereita lukuunottamatta mainiosti. Tästä magianharjoituksesta saatan kirjoittaa oman blogitekstin. Soramontturalli huipensi tapahtumat, semminkin kun päätimme sallia pienikaliiberisten kertatuliaseiden käytön kisassa lisäämässä jännitystä. Kaasu-Vatanen johti enimmän osan kisasta minun antaessani auton takapenkiltä käsin hyviä neuvoja, kunnes hän sorsahauleja väistellessään ohjasti auton katolleen. B.S. Mullerin kärjen tuntumassa peesaaminen ja taktisesti loistava ajo toi hänelle voiton, mikä hänelle suotakoon, sillä B.S. oli nuorempana lupaava jokamiesluokan kuljettaja. Mainittakoon, että joviaalina toverina kelpo Muller laittoi kaikkien riemuksi palkintona olleen isoperseisen latvialaishuoran kiertoon.

Tapasitko koskaan Pekka Siitointa? Olet kirjoittanut Pekasta oikein oman blogitekstinkin, jossa kehut häntä suuresti. Mitkä olivat Pekan vahvimmat ja heikoimmat puolet?

Kyllä, tapasin Pekka Siitoimen joitakin kertoja hänen kotonaan Kaarinassa ja lisäksi hän kävi luonani harvakseltaan katsomassa 8 mm pornofilmejä ja juomassa viinaa. Joskus mukana oli myös messuemäntiä eli huoria, silloin teimme jokusen saksalaisella huumorilla ryyditetyn aikuisfilmin. Pekka viihtyi enimmäkseen kameran takana, mutta muistanpa eräänkin rainan, jolla Valtakunnanjohtaja lykkii iloisesti koira-asennossa koppalakki kallellaan ex-vaimoani Riitta-Lisaa tuhkaluukkuun.

Koska olen menestyvä liikemies, saatoin myös tukea hänen toimintaansa taloudellisesti, mutta koska Suopo tarkkaili häntä aktiivisesti ja en halunnut joutua tekemisiin heidän kanssaan, niin olin häneen yhteydessä jo pelkistä käytännön syistä harvakseltaan. Samoin hänen lähipiirissään oli mielestäni liikaa epäilyttäviä aineksia, joiden kanssa en halunnut olla tekemisissä. Pekka Siitoin oli karismaattinen johtaja, joka hypnoottismagneetisella katseellaan hallitsi monia henkisesti heikkolahjaisempia seuraajiaan jopa niin, että nämä olivat aivain kuin haitilaisen zombi-myrkyn vallassa. Mikäli Valtakunnanjohtajalla olisi ollut enemmän aikaa, olisi hän kerännyt oman SS-zombien armeijan ja aloittanut täysimittaisen vallankumouksen.

Pekka Siitoin oli todellinen humanisti, sydämensivistynyt ja empaattinen ihminen, todellinen arvojohtaja, joka ei koskaan saanut sitä tunnustusta minkä hän ansaitsisi. Pekka oli intohimoinen ihminen, joka rakasti elämää. Tämä saattoi myös koitua hänen kohtalokseen. Vaikka en itsekään lasiin sylje, niin mielestäni Pekan alkoholinkäyttö alkoi olla viimeisinä aikoina liian runsasta jopa siinä määrin, että siitä oli haittaa hänen poliittiselle ja hengentieteelliselle työlleen. Toisaalta ymmärrän häntä hyvin, sillä Pekka Siitoin oli jatkuvasti ankarien paineiden alaisena, sillä pitää muistaa, että Pekka oli avoimesti natsi ja Lusiferin palvelija sangen ahdasmielisinä aikoina.

Mitä Pekan kirjoja arvostat eniten ja miksi?

Musta Magia I ja II sekä erityisesti Paholaisen Katekismus ovat Mestari Siitoimen merkkiteoksia. Näissä kirjoissa on yksissä kansissa mittava määrä okkultistista tietämystä ja lisäksi ne ovat vallan mainioita lähdeteoksia kenttämanausta harjoitettaessa. Koska keräilen hengentieteen kirjallisuutta, on minulla luonnollisesti hallussa koko hänen tuotantonsa ja useita muita kirjoja, joiden tekemiseen Siitoin on suoraan tai välillisesti osallistunut. Kokoelmiini kuuluu myös joitain Mestari Siitoimen alkuperäisiä käsikirjoituksia. Omistan myös ainoan tunnetun kappaleen koskaan julkaisematonta esseetä, jossa Pekka Siitoin pohtii rotuopin ja okkultismin välistä suhdetta. Tämän tekstin sain aikanaan oikoluettavaksi, ja unohdin palauttaa sen ennen hänen kuolemaansa.

Olet omien sanojesi mukaan sadomaagikko. Miten ja missä olet perehtynyt tähän aiheeseen. Minkälaisia sadomaagisia operaatioita harjoitat ja miksi? Blogisi lukijat muistavat tietysti viimevuotiset kenttäraporttisi Pohjanmaalta, mutta onko sen jälkeen ollut joitain erityisiä uusia sadomaagisia operaatioita?

Sadomagia on nimensä mukaisesti sekoitus sadismia ja magiikkaa, jota harjoitettaessa syntyy niin henkinen kuin fyysinenkin yhteys herraamme Lusiferiin. Kun nämä kaksi yhdistää, syntyy jotakin joka on selkeästi enemmän kuin osiensa summa. Seksuaalisuus on kuulunut kautta ihmiskunnan historian olennaisena osana jumalainpalveluksen harjoittamiseen, joskin tämän valtavan henkisen voimavaran merkitystä eivät tunnu nykyiset pystyyn kuolleet valtauskonnot ymmärtävän. Normaalin sadomaagisen hartaudenharjoittamisen ja lihan piilottamisen lisäksi ei kovinkaan mainittavia operaatiota ole viime aikoina tapahtunut.

Mitä kuuluu blogissasi mainitulle kenttäsika Päivi Marialle ja ex-vaimollesi Riitta-Liisalle?

Päivi-Maria voi paksusti hoitopaikassaan läheisen kotieläinpuiston lätissä elikkä sikopajassa, vieläpä sanan varsinaisessa merkityksessä. Päivi-Maria on toisin sanoen pieniin päin. Neiti N.N:n luona suorittamamme manauksen aikana Päivi-Maria osoitti olevansa poikkeuksellisen kykenevä työskentelemään kovankin paineen alaisena, joten pyrimme jalostamaan tästä emakosta täydellisen sikarodun okkulttiseen kenttätyöhön. Muutenkin hän on oikea femme fatale, en ollenkaan epäile etteikö yhteiselomme jatkuisi muutenkin kuin työn merkeissä, mutta ammattietiikkani on sitä tasoa, etten suvaitse seurustelua työyhteisössä.

Riitta-Liisa on poistunut joukostamme oman käden kautta. Tukholman poliisi löysi hänen ruumiinsa Stadsgårdenin satama-altaasta hiljattain. Naisparka oli kärventänyt itseään sikarilla, leikellyt irti niin nisänsä kuin korvansakin, ampunut itseään polvilumpioihin ja rusikoinut kasvonsa miltei tunnistamattomiksi ennen kuin oli hukuttautunut. Mutta suremaan en jää, sillä pillua maailmassa riitää ja leskenperintökin auttaa mukavasti sopeutumaan tilanteeseen ja jatkamaan eteenpäin. Haluaisin kuitenkin lausua Riitta-Liisan muistolle Valtakunnanjohtaja Siitoimen muistovärssyn vaimonsa kuoleman johdosta: “Paljon pilasit, kaiken munasit, nyt pillusi on kylmennyt”.

Olet omien sanojesi mukaan alfauros ja umpihetero. Millainen on ihannenaisesi?

Arvostan naisessa perinteisiä äidin ja kotihengettären ominaisuuksia, eli että nainen laittaa maukkaita liharuokia, huolehtii kodin siivoamisesta ja miehestään sekä imee kyrpää kun käsketään sen kummemmin mukisematta. Myös leveä lantio on tärkeä, silloin nainen voi vaivatta synnyttää poikalapsia. Isot hinkit tuovat myös runsasta lisärvoa ja kyky ottaa kulli suuhun kasseja myöten. Naisen tulee luonnollisesti olla valkoihoinen arjalainen, eikä hänen suvussaan saa olla juutalaista verta, sitä en hyväksy. Olen blogissani kirjoittanut mietteitäni vaimon kouluttamisesta, joten sieltä löytyy runsaasti pohdiskeltavaa, mikäli asia kiinnostaa.

Pitäisikö bordellit laillistaa Suomessa?

Ehdottomasti. Ihmisten moraalia ei voi säädellä lakien avulla, oli kyse sitten mistä tahansa kiellosta. Seksistä on aina maksettu, eikä se lopu sillä että toiminta tehdään laittomaksi. Kieltolakien tyyppiset lait ovat typeriä ja omiaan lisäämään yleistä lain halveksuntaa muitakin lakeja kohtaan. Kieltolait hyödyttävät ainoastaan rikollisia ja korruptoituneita viranomaisia, sikäli kun näiden kahden ryhmän välillä niin suurta eroa ylipäätään on. Muualla maailmassa on yleinen tapa, että isä vie sexuaalisen kypsyyden saavuttaneen poikalapsen bordelliin ja tätä hienoa perinnettä sopisi Suomessakin ylläpitää. Tyttäristä ei ole niin väliksi, nämä kun todennäköisesti ovat jo töissä mainituissa laitoksissa.

Blogitekstiesi perusteella katselet ainakin ns. “alppipornoa”. Mitä se on? Millainen pornokokoelma Kosmoksen residenssistä löytyy?

Alppiporno on saksalaista laadukasta aikuisviihdettä. Tähän genreen kuuluu olennaisesti humoristisin juonenkääntein höystetyt sexiseikkailut Tirolin vuoristossa, käkikellot, nahkashortsit, suuret oluttuopit, poskisexi ja jodlaaminen kliimaxin hetkellä. Henkilökohtainen pornofilmikokoelmani on sangen mittava, sillä aloin keräämään sexifilmejä jo 60-luvulla. Viimeksi kun inventoin kokelmani, 8 mm filmejä oli reilut 500 kappaletta ja videokasetteja reilusti yli neljä tuhatta. Mielestäni videokasetti on ainoa oikea formaatti perinteisten kaitafilmien lisäksi aikuisviihteen katseluun. Toki olen joutunut hankkiman joitankin DVD-levyjä, koska esimerkiksi japanilaista oksennuspornoa ei niinkään löydy muussa formaatissa.

Laitoit viime vuoden alussa YouTubeen videon, jossa tarjoat naisille seksipalveluita. Onko kiinnostusta palveluihin löytynyt?

Kyllä. Vaikka ex-vaimoni Riitta-Liisa ei olekaan enää hedelmöitystiimissämme mukana, se ei haittaa, sillä hänen panoksensa oli muutenkin melko vähäinen. Jo useampi naisihminen on saanut avun kauttani. Tosin olen alkanut epäillä, että moni on hankkiutunut spermapankkini asiakkaaksi pelkästään siitä syystä, että saisi kunnon karjusonnin arjalaista kyrpää niin että ei ihan heti kykene vaikka mieli tekisikin. Mutta se heille suotakoon, sillä valtaosa nykymiehistä on pienikaluisia aasimiehiä, jotka eivät kykene naistaan tyydyttämään. Tällainen on omiaan aiheutamaan lesbolaisuutta ja feminismiä, ja niitä ei luoja paratkoon tarvita enää yhtään yhteiskuntaa mädättämään.

Millainen mies on Kaasu-Vatanen, joka on ystäväsi, ja jonka olet maininnut usein blogissasi? Ymmärtääkseni olette koheltaneet yhdessä monessa paikassa ja joutuneet suljetulle osastollekin joskus. Pitääkö tämä paikkansa?

Kaasu-Vatanen on Lusiferin sotilas ja yhtälailla ammattisotilas kuten minäkin. Kova mies ottamaan kuppia ja vallan villitty pillun perään ja mikäs siinä kun on vehkeet kuin siitosoriilla. Kun Rhodesiassa ostimme poikien kanssa huoran, joutui kelpo Vatanen jäämään aina jonon viimeiseksi, sillä hänen jäljiltään jäi vain verisiä peräaukkoja ja revenneitä välilihoja. Tutustuimme siis sotatantereella. En ollenkaan epäile, etteikö Kaasu-Vatanen olisi elämänsä varrella ollut suljetulla osastolla, mutta tästä minulla ei ole tietoa. Kun viimeksi olin suljetulla osastolla lepäämässä, Vatanen selvisi pelkällä vatsahuuhtelulla ja herrasmiesten suosimalla yksityisklinikalla suoritetulla ilokaasuhoidolla.

Suosikkiaseesi?

Suosikkiaseeni on ja on aina ollut rynnäkkökivääri mallia AK-47 eli Kalshnikov. Varsinkin työaseena se on lyömätön, koska tätä nimenomaista rynnäkkökivääriä käytetään niin yleisesti kolmannen maailman kriisipesäkkeissä, joten kentällä työskennellessä varaosia ja ammuksia on aina saatavilla. Ase on myös hyvin varma toiminnaltaan, joten se toimii niin kurassa kuin pakkasessakin ja on ennen kaikkea helppo huoltaa kenttäolosuhteissa. Minulla on mittava kokoelma erilaisia ampuma-aseita historiallisista mustaruutiaseista moderneihin sarjatuliaseisiin, mutta Kalshnikov on klassikko, jonka rinnalla ei mikään ase pärjää vertailussa.

Suosikkipäihteesi? Miten rentoudut? Missä lomailet?

Pirtu. Ylipäätään tiukka viina, whisky, vuosikertakonjakit ja absintti, tosin olutkin menee janojuomana ja sitä on miellyttävämpi oksentaa kuin väkeviä. Pervitiini eli siviilikelellä amfetamiini kuuluu työnkuvaan, mutta käytän sitä ainaostaan käytännön syistä, en niinkään päihteenä. Olen toki käyttänyt runsaasti erilaisia hallusinogeeneja kun olen osallistunut luonnonkansojen rituaaleihin hengentieteen kenttätutkimuksissani.

Rentoudun kuuntelemalla Paula Koivuniemeä, kouluttamalla saksanpaimenkoiriani, savaten eli ranskalaisen potkunyrkkeilyn parissa ja hoitamalla mehikasvipuutarhaani. Myös mustaruutiammunta on sangen rentouttavaa. Nussiminen on myös merkittävä osa elämääni. Sangen vilkas sexi-elämä tuo elämään mukavasti lisäarvoa, minulla on omakotitaloni kellarissa täysin varusteltu dungeon. Eli jos naispuolisilta lukijoilta löytyy mieltymystä päästä todellisen alfaorin sexiorjaksi, niin ottakaa yhteyttä. Haaremissa riittää tilaa.

Lomailen nykyään Thaimaassa, siellä riittää kohtuuhintaista nuorta pillua ja viinaa. Vaikka sangen varakas olenkin, olen ihan periaateesta tarkka talouskukkarostani. Tunnen henkilökohtaisesti vakilomakohteeni paikallisen poliisipäällikön ja sen ansiosta saan vapauden toteuttaa itseni hyvinkin moninaisilla tavoilla, joista tavalliset turistit voivat vain haaveilla. Olen toki matkustanut hengentieteitä tutkiessani laajasti ympäri maailmaa, mutta lomailuun Thaimaa on tällä hetkellä ykköskohde.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Popyhtye Manowarin kitaristi Ross the Boss on osuvasti todennut; ”elämän tarkoitus on tuottaa viholliselle kipua”. Yhdyn tähän täysin. Olen onnellisimmillani sotatanteella, pää täynnä adrealiinia ja hyvää farmaseuttista piriä. Benito Mussolini on osuvasti todennut; ”sota on miehelle mitä äitiys naiselle” ja tämän allekirjoitan täysin. Tosin karaoke on yhtälailla antoisaa. Esitän mieluusti Elviksen ikivihreää kappaletta Flaming Star, olen jopa opetellut vaativan Love me tender-saksauksen lavashowta ajatellen.

– – –

Kiitos haastattelusta, Leon Kosmos.

Aiheeseen liittyen:

Leon Kosmoksen blogi Lemurian Kosminen Muna

Read Full Post »

Mitä tämä dosentti nykyään tekee?

Rauhalasta ei löydy mistään mitään tietoa, mies on kadonnut maan alle kuin Käärme ja sateenkaari-elokuvassa ikään.

Muistan kun näin Rauhalan joskus 90-luvun lopussa TV:ssä. Hän oli jollain syvästi tärähtäneellä tavalla varsin karismaattisen ja kiehtovan oloinen mies. En muista mistä ohjelmasta oli kyse, mutta ohjelmassa häntä haastateltiin ja hän kertoi, miten hänet oli vihitty voodoohon. Jostain syystä muistan tästä erityisesti sen, että vihkiseremoniaan liittyi kanan uhraaminen ja se, että Rauhala kertoi rituaalissa juoneensa hänet vihkineen papittaren, eli mambon, virtsaa. Voi olla, että muistan väärin, mutta näin oikeasti muistan. Lienee sanomattakin selvää, että vaikutelmani Rauhalasta olivat omalla tavallaan mahtavat.

Ilmeisesti 1999 Rauhala julkaisi yllä olevan ilmoituksen jossain. Olisi mielenkiintoista tietää, oliko asiakkaita ensimmäistäkään ja miten mahdolliset hoidot sujuivat. Näistä asioista, voodoon ohella, Rauhalaa olisi hienoa päästä jututtamaan.

Googlailut Rauhalasta tuovat päivänvaloon vain perin pieniä infonrippeitä. Hän esiintyi lyhyesti Mark Parlandin omalaatuisella dokumentilla Elämäni SUPO:n varjossa vuonna 1999 (YouTube-pätkän osa 2:ssa välillä 4:40-5:08), jossa hän ulkona käsittämättömässä turkistakissa lyhyesti kritisoi suojelupoliisia. Haastattelupätkästä saa sen vaikutelman, että Rauhalaa ja Parlandia yhdistäisi tuntemattomaksi jäänyt ryhmä.

Jossain vaiheessa jossain julkaistiin Rauhalasta juttu nimeltä “Kaikki lähtee voodoosta”. Ilmeisesti Rauhala myös myi jossain vaiheessa jotain enemmän tai vähemmän esoteerista materiaalia, mm. VHS:llä. Näin ainakin tarina kertoo.

Ennen voodoohon vihkityksi tulemistaan Rauhala esiintyi 90-luvun alussa Leo Mellerin kulttiklassikon asemaan nouseella trash-dokumentilla nimeltä Enkeliruhtinas – Nyt! Dokumentti löytyy hivenen heikkolaatuisena YouTubesta. Mellerin elokuvassa Rauhala kertoilee Tsaikovskin Pateettinen-sävellyksestä ja sen maagisen epämieluisista vaikutuksista ihmisiin, antaa nauhalta ääninäytteen haitilaisesta voodoo-rituaalista, jossa “kutsutaan kuolema paikalle”, kertoo voodoosta lyhyesti (“sillä annetaan elämä, mutta sillä annetaan myös kuolema”), kertoo Wagnerin musiikin olleen “natsien primaarimusiikkia”, antaa ääninäytteen nykyaikaisesta “paholaisen palvonnassa” käytetystä musiikista ja maalailee dosentiksi aiheen tiimoilta varsin levottomia mielikuvia.

Rauhalalla on Mellerin hölynpölyfilmissä varsin suuri rooli. Pistää mietityttämään, miten sellainen mies kuin Rauhala tuolla filmillä on, on voinut innostua voodoosta ja kääntää sitä kautta varsin radikaalin uuden lehden elämässään. Ilmiselvästi voodoo antoi Rauhalalle kuoleman hänen vanhaan elämäänsä ja syntymän hänen uuteen elämäänsä, sillä niin suuri ero on Rauhalan olemuksessa Mellerin filmillä ja sen jälkeisellä voodoo-sekoilulla. Mutta, mikäs siinä. Ihmiset voivat muuttua, ja tässä on muutos tapahtunut selvästi parempaan päin.

Onko sinulla tietoa, missä voodoo-mies Rauhala nykyään vaikuttaa, mitä hän tekee?

Päivän biisi: The Prodigy: Voodoo people.

Read Full Post »

Older Posts »