Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘SKP’

Tällä kertaa Kursiivin iskua käsittelevissä lehtileikkeissä käydään läpi vasemmiston huolestuneisuutta fasistisesta toiminnasta ja viranomaisten saamattomuudesta sen suhteen, Timo Pekkalan todistajanlausunnon muuttumista, oikeusprosessin mutkistumista, SKP:n 60-vuotisjuhlaan tehtyä savupommi-iskua, sekä mm. Seppo Lehtosen mielentilatutkimuksen edistymistä.

– – –

Tiedonantaja 23.8.1978: “SFT: Fasistisiin ilmiöihin suhtauduttava vakavasti.”

vakvasti

Turun Sanomat 24.8.1978: “Pekkala muutti kertomuksiaan. Lenin-museokin yritettiin räjäyttää. Kursiivin murhapoltto-oikeudenkäynti sai lisäväriä yhden pääsyytetyn, Timo Pekkalan, lisäkertomusten takia. Pekkala kertoi tuoreissa poliisikuulusteluissa Seppo Lehtosen yrittäneen viime lokakuussa räjäyttää Tampereella olevan Lenin-museon Pekka Siitoimen käskystä.”

sitioimenkaskysta1

Helsingin Sanomat 24.8.1978: “Kursiivin palosta tulossa lisää oikeudenkäyntejä. Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto-oikeudenkäynti poikii lähikuukausina todennäköisesti sivuoikeudenkäyntejä. Poliisi tutkii parhaillaan kolmen henkilön osalta epäilyjä väärästä valasta.”

uusiaoikeudenkaynteja

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti elokuun 1978 lopulla: “Fasistit asialla Kuusankoskella. Savupommi SKP:n 60-vuotisjuhlaan. Kuusankoskella keskiviikkona järjestettyä SKP:n 60-vuotisjuhlaa häirittiin heittämällä savupommi kohti torille kokoontunutta yleisöä. Pommi heitettiin juhlapaikan vieressä olevasta puistikosta, mutta se ei lentänyt yleisön joukkoon asti. Silminnäkijöiden mukaan savupommi oli armeijan käytössä oleva merkkisavupanos. Häirintä tapahtui juuri ennen kansanedustaja Taisto Sinisalon juhlapuhetta.”

savupommi

Tiedonantajassa Pekkala valotti näihin aikoihin asioita lisäksi näin: “Pelkkää bisnestä. Siitoimella oli tapana usein rehvastella oikeusjutuillaan ja esimerkiksi presidentti Kekkoselle lähettämillään kirjeillä, kertoi Pekkala. Omana käsityksenään hän totesi, että Siitoimen toiminta hengentieteellisissä yhdistyksissä oli pelkkää bisnestä (…) Päästyään tutkintavankeudesta viime helmikuussa Pekkala oli alkanut perustaa uutta järjestöä, Kansallisen Vallankumouksen Liittoa (…) Siitoin puolestaan oli seurannut järjestöjensä aiheuttamia reaktioita mm. Tiedonantajasta, jota hän oli tilannut Munkki-Krouvin nimelle.”

siitoinkasky2

Uusi Suomi 3.10.1978: “Kursiivin juttuun uusia pöytäkirjoja. Poliisi tutkii perättömiä lausumia. Kirjapaino Kursiivin murhapolttoa koskevassa jutussa on poliisi tehnyt lisätutkimuksia. Helsingin raastuvanoikeuteen odotetaan tutkimusten tuloksena perättömiä lausumia koskevia pöytäkirjoja.”

uusiapoytakirjoja

Tiedonantaja 31.10.1978: “Siitoimen todistajat kangertelivat. Mielentilatutkimusta arvosteltiiin oikeudessa. Pääosa oikeuden istunnosta kului neljän Pekka Siitoimen todistajan ristiriitaisiin kertomuksiin (…) Oikeudessa kuultiin myös Turun vankimielisairaalan ylilääkäriä Matti Tuovista, joka selvitti vangittuna olevan Seppo Lehtosen mielentilatutkimuksen perusteita. Tuovinen myönsi, että hänen laatimansa tutkimus nojaa rikoksen tekoajalta täydellisesti olettamuksiin. Yksi näistä on, että Lehtonen suoritti Kursiivin murhapolton päästäkseen irti riippuvuussuhteestaan Pekka Siitoimeen. Kursiivin asiamies Arjo Suonperä epäili tätä teoriaa ja totesi mielentilatutkimuksen nojaavan lähes pelkästään niihin epäuskottaviin väitteisiin joita Siitoimen kannattajat ovat esittäneet Lehtosesta.”

mielentilatutkimukseen

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti näihin aikoihin: “Kursiivin poltosta syytetyn mielentilaa selvitettiin oikeudessa. Kirjapaino Kursiivin murhapoltosta syytetyn turkulaisen laitosmiehen Seppo Lehtosen henkisestä tilasta keskusteltiin Helsingin raastuvanoikeudessa, kun pitkäksi venyneen jutun käsittely jatkui (…) Lehtonen kieltäytyy myös keskustelemasta Pekka Siitoimesta, vaikka selvästi käykin ilmi Lehtosen pelko ja viha Siitointa kohtaan (…) Juttu tulee taas esille marraskuun 13. päivänä, jolloin sille on odotettavissa päätös.”

mielentila

Näihin aikoihin ilmestyi Tiedonantajassa myös seuraava juttu: “Kursiivin todistaja: ‘Pääsyytetyllä muistikatkos’ (…) Istunnossa käsiteltiin lisäksi laveasti Siitoimen ja erään hänen johtamassaan järjestössä mukana olleen todistajan välisiä suhteita. Kyseinen helsinkiläisnuorukainen oli oman kertomansa mukaan joutunut linjariitoihin Siitoimen kanssa syytettyään tätä ‘aatteen petturiksi ja huonoksi natsiksi'”.

muistikatkos

– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Read Full Post »

Palaamme nyt, pienen tauon jälkeen, jälleen Kursiivin iskuun ja asian puintiin niin oikeudessa kuin maamme lehdistössäkin. Tällä erää jutut sijoittuvat kutakuinkin joulukuulle 1977. Väriä näistäkään tapahtumista ja jutuista ei puutu – vai onkohan vaikkapa tuhopoltosta syytteessä olleet useinkin menettäneet muistinsa usean vuoden ajalta, ja kertoneet olevansa “valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoamia”?

Tiedonantajassa kirjoitettiin 1.12. 1977: “Oikeuskansleri lupaa: Fasistien taustavoimat tutkitaan”. Lisäksi lehti uutisoi eduskuntakyselystä “mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä estääkseen kansalaisten demokraattisia oikeuksia uhkaavan ja fasismin luontoisen toiminnan maassamme”. Kyselyn allekirjoitti kolmisenkymmentä kansanedustajaa, mukaan lukien mm. Tellervo Koivisto. Samassa Tiedonantajan numerossa uutisoitiin myös mielenosoituksista, joissa vaadittiin “fasistien toiminnan kieltämistä ja äärioikeiston aisoihin laittamista”.

Samassa Tiedonantajan numerossa oli myös juttu otsakkeella “Fasistit saatava lukkojen taakse”. Jutun ingressi summaa: “Kaiken fasistisen toiminnan estämistä vaaditaan päättävään sävyyn kannanotoissa, joita on Tiedonantajaan virrannut kirjapaino Kursiivin murhapolton jälkeen. Järjestöt ja yksityiset henkilöt vaativat syyllisten ja heidän taustavoimiensa rankaisemista”.

Tiedonantaja listasi saamaansa palautetta. SKP:n Turun piirikomitea totesi mm. näin: “Kolmikymmenluvun tapahtumat eivät saa toistua. Siksi hallituksen ja virkavallan on kerta kaikkiaan lakkautettava fasistinen toiminta maassamme”.

Suomi-Neuvostoliittoseura kommentoi tapahtunutta Tiedonantajassa: “Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Tampereen työvaliokunta toteaa seuranneensa huolestuneena Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteita vastaan suunnatun ja Pariisin rauhansopimuksen vastaisen fasistisen toiminnan aktivoitumista maassamme. Työvaliokunta edellyttää hallitukselta päättäviä toimia tilanteen korjaamiseksi”.

Tiedonantajan seuraavan päivän (2.12. 1977) numerossa tiedettiin kertoa, että Kursiivin iskuun liittyen oli tehty kolme pidätystä.

Tiedonantajassa pohdittiin ahkerasti myös eri henkilöiden mahdollista osallisuutta Kursiivin iskuun, sekä ylipäätään puitiin eri henkilöiden suhteita fasisteihin ja oikeistoon, nimiä säästämättä. “Lisää kummallisuuksia” -artikkeli on tästä hyvä esimerkki. Artikkelissa nostettiin esiin myös ajatus, että Siitoimen asianajan, kokoomuslaisen Raimo Iivarisen välit Siitoimeen ja hänen joukkoihinsa eivät olisi vain muodollisia. Tästä aiheesta tulikin myöhemmin kokoomukselle varsin kiusallisen aihe Turussa, kuten tulemme myöhemmin käymään läpi. Artikkelissa on myös mielenkiintoinen loppukaneetti: “Suurin kummallisuus on seuraava: Siitoin ryhmä jäi hiljattain Neuvostoliiton puolella kiinni hakaristimaalailusta, josta Suomen viranomaiset ovat olleet tietoisia, mutta Suomessa tapahtuman johdosta ei tiettävästi ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin. Eräs tapa tämäkin hoitaa kansainvälisiä suhteita”.

Ennen joulukuun puoltaväliä Tiedonantaja julkaisi listan Kursiivin iskun jälkeisistä, iskuun liittyvistä tapahtumista artikkelissa “Kursiivin murhapoltto edelleen selvittämättä – Onko taustalla liian suuria voimia?”. Lyhykäisyydessään ja puolueellisuudessaan tämä on varsin mielenkiintoista ja hyvin tiivistettyä kronologiaa. Jutussa syytetään viranomaisia ja porvaristo/oikeistolehtiä kovin sanoin rikollisten suojelemisestä ja tukemisesta.

Joitain poimintoja jutusta: “Onko liikkeellä kovia poliittisia voimia, jotka painostavat poliisia rajoittamaan tutkimuksensa vain välittömästi murhapolttoon osallistuneisiin?”. (…) “Maanantai-iltana 28.11. poliisi tekee ensimmäisen pidätyksen. Turun Sanomien mukaan hän on 23-vuotias lakkautetun Isänmaallisen Kansanrintaman koulutuspäällikkö, joka on liittynyt järjestöön vuonna 1973. Mies on saanut koulutusta mm. muukalaislegioonassa. Pari viikkoa aikaisemmin esitetyssä Veckans Plus -ohjelmassa pidätetty sanoi olevansa valmis hävittämään kommunismin Suomesta ‘laillisin tai laittomin keinoin'”. (…) Turussa järjestetään rauhanmarssi, jonka sadat osallistujat vaativat viranomaisilta lujia otteita fasistien toiminnan estämiseksi. Pekka Siitoin ryhmineen saa vapaasti häiritä marssia poliisin puuttumatta asiaan”. (…) “Turun Sanomat tietää, että poliisi on myöhään tiistai-iltana pidättänyt Naantalissa toisen miehen, joka on toiminut tiiviisti lakkautetussa Isänmaallinen Kansanrintama -järjestössä. Pidätetty on IKR:n puoluesihteeri. Kolmaskin epäilty pidätetään” (…) Porvarilehdissä jatkuu Tiedonantajan vastainen kirjoittelu. Turun Sanomat kirjoittaa, että ‘Tiedonantaja ei juurikaan ole helpottanut poliisin työskentelyä’. Perjantain ja lauantain vastaisena yönä fasistit töhrivät hakaristein Vantaalla rauhantilaisuuden mainokset”.

Tiedonantaja uutisoi myös Pravdan kirjoituksesta Kursiivin iskusta:

Suomen Kuvalehdessä julkaistiin 9.12. 1977 kirjoitus “Väkivalta”. Tekstissä kritisoitiin Tiedonantajan kirjoittelua Kursiivin iskusta mm. seuraavasti: “Kursiivin tapausta on käytetty tehokkaasti. Sairaan työstä on puristettu esiin kaikki mahdollinen julkisuus, huomio ja hyöty. On puhuttu tuhopoltosta ikään kuin nyt olisi todistettu, että fasismi on Suomessa vakavat mitat saanut poliittinen liike. Tapaus on paisutettu tarkoituksenmukaisesti yli äyräitten. Vähemmistökommunistit käyttävät saamaansa tilaisuutta omiin tarkoituksiinsa sekä puolueensa sisällä että sen ulkopuolella”.

Kun kolme epäiltyä henkilöä tulivat vangituiksi, antoivat tiedotusvälineet heille tietysti pian myös nimet. Vangitut eivät varmastikaan yllättäneet ketään. Tuntemattomaksi jäänyt sanomalehti uutisoi: “Helsingin rikospoliisi on vanginnut kolme henkilöä epäiltynä Kirjapaino Kursiivin murhapoltosta. Jo viikko sitten vangittujen listalle joutui turkulaisen Pekka Siitoimen johtaman Isänmaallisen Kansanrintaman koulutuspäällikkö Timo Pekkala ja eilen julistettiin itse Pekka Siitoin ja IKR:n puoluesihteeri Seppo Lehtonen vangituiksi”.

Kun asian kanssa päästiin oikeussaliin asti, niin sekä Pekkala että Lehtonen olivat tiedotusvälineiden edessä kovin vaisuja. Lehtonen vaikutti lehtijuttujen mukaan luhistuneelta, ja hänen mielenterveyttään epäiltiin, ja syystäkin. Tiedonantajan jutussa todettiin Lehtosesta mm. seuraavaa: “‘Puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on vankilassa ollut hoidettavana psykiatrisella osastolla, jossa hänestä on tehty alustava mielentilatutkimus. Sen mukaan Lehtonen ei muista mitään vuosista, jotka on kuulunut Siitoinin järjestöihin. Hän on ilmoittanut valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoavan itseään. Vankilan psykiatrin mukaan Lehtonen on poikkeava ja pitää itseään huomattavasti todellista ikäänsä nuorempana. Psykiatri suosittelee Lehtosta mielentilatutkimukseen”.

Siitoin taas otti tilanteesta kaiken irti, ja vaikutti kaikkea muuta kuin maahan lyödyltä. Lehdille hän hymyili leveästi esitellen käsirautojaan, sekä huusi lehdistön edustajille “Ottakaa kuva! Ottakaa kuva!”, kuten ilmenee mm. seuraavasta Ilta-Sanomien jutusta 20.12. 1977. Juttu kertoi myös siitä, miten juttu alkoi paisua: “Siitoinille syyte myös aseellisen toiminnan valmistelusta”. Jutussa todettiin myös, että “poliisi odotti istuntohuoneistoon mellakkaa. Sitä varten paikalle oli asetettu poliisivartio”.

Kun 31.12. 1977 Uusi Suomi teki vuosikatsauksen, komeili Pekkakin kannessa:

Oikeudenkäynti jatkui 1978 alkuvuodesta ja sai aina vain uusia värikkäitä piirteitä, niin oikeussalin sisä- kuin ulkopuolellakin. Niihin palaamme seuraavissa Kursiivin iskua käsittelevissä posteissa.

Read Full Post »

Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!

Blogin Pekka-posteista sanottua

Mesikämmen-blogi – kirjoittaja on julkaissut parhaan Pekkaa käsittelevän artikkelisarjan, mitä blogistanissa on nähtyNarian

Kertakaikkiaan sellainen folkloristinen pikkujättiläinen, ettei moista voisi kuvitella olevan olemassakaan (…) Ötöpesän jengi on lukenut nämä kaikki, eikä ennen sitä olisi voinut kuunaan kuvitellakaan, että Pekka Siitoimesta olisi missään näin paljon materiaalia. Ja mikä parasta, vapaasti saatavillakin! (…) Ehdottomasti rautaristin, suojaviitan, kumimanttelin ja kaasunaamarin arvoinen teko!Ötöpesän jengi

Vuoden blogistipalkinto ja kiljukanisteripalkinto! Tämä on yleensä vaiettua kulttuurihistoriaa yhdestä Suomen kummallisimmista ja viihdyttävimmistä miehistäJokunen

Blogihan on ollut varsinainen kylttyyriteko. Näiden Pekka-artikkelien taso vaatisi suorastaan niiden sitomista kansien väliin! “Helvetin hyvä”, sanoisi Peksi. Go on!A

Ylivoimaisesti parhain sivusto hengentieteen Mestari Pekka Siitoimesta – B.S. Müller, uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran sisäpiirin jäsen

100 Postia

100. Kursiivin isku, osa 4
99. Kursiivin isku, osa 3
98. Kursiivin isku, osa 2
97. Täällä vartioin minä!
96. Kursiivin isku, osa 1
95. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 3
94. Alfauros laittoi asioita kuntoon.
93. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 2
92. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 1
91. IKR:n plörinäksi mennyt Belgian matka 1977
90. “Worshiping the Devil in the name of God”
89. Siitoin-filmi oy, osa 5
88. Siitoin-filmi oy, osa 4
87. Kai M. Aalto puhuu! (osa 2/3)
86. Siitoin-filmi oy, osa 3
85. Turun Hengentieteen Seura, osa 11
84. Turun Hengentieteen Seura, osa 10
83. Turun Hengentieteen Seura, osa 9
82. Pekka ja SMP/SKYP
81. IKR:n plörinäksi mennyt Kotkan marssi 1977
80. Lisähuomioita Pekan mielenosoitustoiminnasta, yms.
79. Pekka ja vappu, osa 4/4
78. Pekka ja vappu, osa 3/4
77. Pekka ja vappu, osa 2/4
76. Pekka ja vappu, osa 1/4
75. Pekan perheonnea
74. Arjalanpaisti ja arjalanpiirakat
73. Kai M. Aalto puhuu! (osa 1/3)
72. Mitä Pekka Siitoin ajattelisi perussuomalaisista?
71. Pekka Siitoin: Jag ska befria Norden!
70. Pekan mietteitä ennen eduskuntavaaleja 1983
69. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 3
68. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 2
67. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 1
66. Pekkagrammi, osa 2
65. Pekka Siitoin ja rock ‘n’ roll
64. Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa
63. Pekka Siitoin Fingerporissa
62. Tulella leikkimisestä
61. Talo, jossa Pekka Siitoin asui (osa 2)
60. Pekka presidentiksi?
59. Kommunismin ja kokoomuksen uhka
58. Valtakunnanjohtaja ja Italia
57. Valtakunnanjohtaja ja Varkaus
56. Kiljukeisari
55. Valtakunnanjohtajan kiljuepisodi
54. Pekka Siitoin -anagrammit ja postyymi Finlandia-palkinto
53. Hyvää uutta vuotta!
52.Turun Hengentieteen Seura, osa 8
51. Das Fest! 50 postia Pekka Siitoimesta!
50. Arkistojen aarteita ja Pekka Siitoin soundboard.
49. Luvassa hypnoottis-magneettista menoa.
48. Turun Hengentieteen Seura, osa 7.
47. Rivologin rodunjalostusta.
46. Turun Hengentieteen Seura, osa 6.
45. Pekkagrammi.
44. Ääretön rakkaus.
43. Siitoin-filmi oy, osa 2.
42. Pekan lähtö.
41. Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.
40. Pekka Siitoimen shortsit.
39. Hyvät naiset, olette kaikki kauniita!
38. Kassisen perintöprinssi.
37. Mikä erottaa fasistin kommunistista?
36. Mesikämmenen jengi.
35. Pekka Siitoin built my Panzerwagen.
34. Turun Hengentieteen Seura, osa 5.
33. Turun Hengentieteen Seura, osa 4.
32. Seurakuntavaalit.
31. Turun Hengentieteen Seura, osa 3.
30. Turun Hengentieteen Seura, osa 2.
29. Turun Hengentieteen Seura, osa 1.
28. Pentagrammon, clavis, cranium, sciurus, circumferentia, logos, gravis admodum, et diaboli.
27. Siitoin-filmi oy.
26. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta?
25. Toinen todellisuus.
24. Mitä Pekka Siitoin sanoi Anton LaVeystä ja satanismin historiasta?
23. Pekka Siitoimen iltarukous.
22. Isän valtakunta kuvina.
21. Isän valtakunnan jälkipyykkiä.
20. Pekan parhaat, osa 7.
19. Pekan parhaat, osa 6.
18. Pekan parhaat, osa 5.
17. Pekan parhaat, osa 4.
16. Pekan parhaat, osa 3.
15. Pekan parhaat, osa 2.
14. Pekan parhaat, osa 1.
13. Isän valtakunta.
12. Arkistojen kätköistä.
11. Päivän lainaus ja kysymys.
10. Pekka Siitoin on nykyään vampyyri!
9. Hypnoottis-magneettinen katse ja sen alkuperä.
8. Mitä Pekka Siitoin sanoi äidilleni.
7. Luciferin arkkipiispan nauru.
6. Talo, jossa Pekka Siitoin asui.
5. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 4/4).
4. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 3/4).
3. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 2/4).
2. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 1/4).
1. Should I laugh or cry?

Ja jatkoa seuraa…

Mesikämmenen postit valtakunnanjohtajasta eivät tähän lopu. Postit jatkuvat Kursiivin tapauksen tonkimisella, minkä jälkeen pääsemme Pekan saaman vankeustuomion käsittelyyn, ja sen jälkeen Pekan vankilanjälkeiseen elämään. Materiaalia löytyy vielä hyväksi toviksi eteenpäin. Näiden sadan ensimmäisen postin jälkeiset Pekka-postit löytyvät helposti blogin oikeasta alapalkista “tags”-osiosta sanalla “Pekka Siitoin”. Siitä klikkaamalla löytyy lista kaikista blogin Pekka-aiheisista posteista, mitä tämän 100. postin jälkeen on julkaistu.

Read Full Post »

Kommunistien Tiedonantaja-lehteä painavaan kirjapaino Kursiiviin iskettiin Helsingissä lauantain vastaisena yönä, 26.11. 1977. Pekka Siitoin ja hänen eri ryhmiensä jäsenet olivat olleet huolestuneisuutta herättävästi suoran toiminnan miehiä jo hyvän tovin, niin laillisin kuin laittominkin keinoin, mutta Kursiivin isku käänsi asiassa täysin uuden lehden.

Oli alusta asti selvää, keitä iskusta epäiltiin. Pian pidätyksiä tehtiinkin, eivätkä pidätettyjen nimet ja kytkökset yllättäneet. Poliisin ja SUPO:n toimintaa asian tutkimisessa ihmeteltiin ja kritisoitiin. Lehdistö kirjoitti kaikesta aihepiiriä sivuavasta paljon. Lopulta alkoi tapauksen oikeudenkäynti, joka kesti pitkään ja josta ei puuttunut Suomen olosuhteissa ennen näkemättömän värikkäitä ja yllättäviä käänteitä niin oikeussalissa kuin sen ulkopuolellakin.

Pekka Siitoin sai oikeudenkäynnin lopuksi viiden vuoden tuomion Kursiiviin kohdistuneeseen iskuun yllytyksestä. Tuomio merkitsi suurta taitekohtaa Siitoimen uralla, ja alamäki alkoi. Olen aikaisemmin pohtinut, millaisen Pekka Siitoimen tuntisimme, jos hän ei olisi 1976 alkanut julkinatsiksi. Tällä kertaa voisi pohtia, miten Pekka Siitoimen poliittinen ura olisi saattanut edetä, jos Kursiivin iskua ei olisi tapahtunut. Jätän pohdinnat aiheesta tässä sikseen, ja aloitan edellä mainittujen tapahtumien läpikäynnin Kursiivin iskun uutisoinnista.

Kansanuutiset kirjoitti 27.11. 1977: “Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa Kursiivi Oy:n kirjapainossa yritettiin lauantain vastaisena yönä murhapolttoa. Kirjapaino sytytettiin tuleen ja kirjapainoon oli sijoitettu pommi, jonka armeijan pioneeriosasto ehti purkaa ennen räjähdystä (…) Oletettavasti viime aikoina toimintaansa tehostaneiden fasistien toimesta tehty murhapoltto vaurioitti mm. Kursiivi Oy:n kirjapainon paperivaraston ja kaksi offset-konetta”.

Karjalainen kirjoitti 27.11. 1977: “Helsingin palolaitos sai asiasta tiedon aamulla klo 6.18, ja useista palopesäkkeistä sytytetty palo saatiin pian hallintaan (…) Rikoksen tutkintaa varten on perustettu laajapohjainen tutkijaryhmä, johon kuuluu tutkijoita ja asiantuntijoita keskusrikospoliisista, Helsingin rikospoliisista sekä eräistä muista poliisipiireistä. Poliisi ei tutkimusten tässä vaiheessa anna tutkijaryhmän nimiä julkisuuteen. Asian johdosta on tiettävästi oltu yhteydessä myös sisäministeriöön. Suojelupoliisi tutkii myös tapausta”.

Eteenpäin kirjoitti 27.11. 1977: “Lehden mukaan vahinkojen suuruudet ovat 1,5-2 milj. markkaa. Vakuutukset kattavat ne vain osin (…) Iisalon mielestä palo on poliittista sabotaasia, ja hän katsoi sen johtuneen siitä, että Tiedonantaja on käsitellyt sivuillaan kaikkein laajimmin ja yksityiskohtaisimmin fasistien toimintaa Suomessa. Lauttasaaressa Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivin seiniin oli Iisalon kertoman mukaan töhritty kaksi viikkoa sitten hakaristejä, ja tämän jälkeen pari päivää myöhemmin oli Tiedonantajan toimitukseen tullut soitto, jossa ilmoitettiin, että lähiaikoina Kursiivi aiotaan räjäyttää ilmaan”.

Turun Sanomat uutisoi 27.11. 1977: “Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivi Oy:n palon havaitsivat Merimiesammattikoulun oppilaat, jotka herättivät kirjapainon talonmiehen. Tällöin kirjapainossa oli jo savua niin, ettei sinne ollut menemistä. Talonmies hälytti palokunnan kello 6.18”.

Etelä-Saimaa kirjoitti 27.11. 1977: “Murhapoltto toteutettiin sijoittamalla omatekoinen pommi kirjapainon painokoneiden lähettyville. Pommi räjähti vain osittain, mutta poliisin tiedotteen mukaan eräät koneet ovat vaurioituneet pahoin”.

Helsingin Sanomat kirjoitti 27.11. 1977: “Lehti katsoo, että murhapoltto oli poliittinen sabotaasi ja johtui lehden puuttumisesta laajalti fasistien toimintaan Suomessa. Samaa varhempaa sarjaa on toimituksen mukaan Vaasassa SDNL:n toimistoon lähetetty kirjepommi (…) Kursiivin latomo ei vaurioitunut palossa. Pahimmat vauriot kärsi kaksi offset-konetta. Iisalon mukaan Tiedonantajan painamiseen voidaan käyttää vanhoja rotaatiokoneita”.

Uusi Suomi kirjoitti 27.11. 1977: “Helsingin palolaitoksen saapuessa paikalle tuli oli jo ehtinyt levitä pohjakerroksesta olevasta lehtipainosta toisessa kerroksessa sijaitsevan latomon porraskäytävään. Kahden offsetpainokoneen lisäksi palossa tuhoutui kirjapainon paperivarasto. ‘Jos tuli olisi ehtinyt levitä laajemmalle, olisi räjähdysvaara ja ihmishenkien menetys ollut mahdollista. Talossahan asuu talonmies perheineen’, kertoi Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen (…) Päätoimittaja Jokisen mielestä kirjapainon palo oli poliittinen murhapoltto. ‘Vastaaanlaista ei ole sattunut Suomessa 1930-luvun jälkeen’ (…) Jokisen arvelujen mukaan paloa oli sytyttämässä useita henkilöitä. ‘Palopesäkkeitä löydettiin ainakin kolme. Taloon oli luultavasti murtauduttu ikkunan kautta. Yön aikana talon ulkoseiniin oli ilmestynyt uusia hakaristejä'”.

Etelä-Saimaa kirjoitti 27.11.1977.: “Viimeisenä Kursiivin painossa painettiin lauantain vastaisena yönä sanomalehti Enhet, jonka koko painos tuhoutui palossa (…) Kursiivin murhapolton johdosta ovat useat yhteisöt esittäneet tuomitsevia kannanottojaan. SKP:n varapuheenjohtaja Taisto Sinisalo katsoo ‘murhapolttohyökkäyksen ja räjäytysyrityksen tapahtumaksi, jonka tulee havahduttaa kaikkia demokraatteja tehostettuun toimintaan oikeistovaaran torjumiseksi’. ‘Hyökkäys ei suuntaudu vain kommunisteja, vaan kaikkia demokraatteja, maamme demokraattista kehitystä ja rauhanpolitiikkaa vastaan’, sanoi Sinisalo”.

Presidentti Urho Kekkonen mainitsi SKDL:n vaalijuhlassa Kulttuuritalolla 27.11. 1977 seuraavaa: “Eräiden viimeaikaisten ilmiöiden vuoksi katson tarpeelliseksi todeta, että Suomi ei ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti”. Asiasta uutisoi mm. Tiedonantaja:

Tuntemattomaksi jäänyt lehti valotti seuraavalla viikolla ilmapiiriä laajemminkin: “Fasistit ovat lentolehtisissään hyökänneet kiihkeästi tasavallan presidentti Urho Kekkosta ja maassamme olevia neuvostoliittolaisia diplomaatteja vastaan. Finlandia-talolle oli järjestetty poikkeuksellisen laajat vartiointitoimenpiteet sunnuntaina, kun tasavallan presidentti puhui siellä. Tiettävästi poliisi oli saanut kuusi päivää aikaisemmin soiton, jossa uhattiin suurella räjäytyksellä ‘kuuden päivän kuluttua'” (…) Lauantaina 12. marraskuuta oikeistolaiset nuorisohuligaanit hyökkäsivät Rekolan pioneerien juhlaan, jolloin järjestysmies Reimo Leiman joutui sairaalahoitoon ja 5-vuotias poika sai nyrkinkokoisen kiven päähän. Huligaanit huusivat iskulauseita, joissa vaadittiin ‘kommareitten tappamista'”.

YLE:n Elävä arkisto-sivuilta löytyy vähän reilun kuuden minuutin mittainen uutispätkä (2.12. 1977) Kursiivin iskusta. Alla pari kuvakaappausta uutisesta.

Read Full Post »

Vuonna 1977 Siitoimen ja hänen luotsaamiensa seurojen välit muuhun suomalaiseen yhteiskuntaan alkoivat hiertää pahemman kerran. Alla aiheen tiimoilta lehtileikkeitä.

Aamulehti kirjoitti 16.2. 1977 “Natsipaukku”-otsakkeella mm. näin: “Kissoja keittämällä ei ulkopolitiikkaa luoda, eikä liioin kuvasteta kansalaismielipidettä maassamme. Mutta Yhteistyön ‘tiedonvälityksen’ kaltaisiin uutispaukkuihin tällaisella temppuilulla voidaan antaa aihetta ja herättää maan rajojen ulkopuolella ties millaisia mielikuvia (…) Toisaalta viranomaisten passiivisuus asiassa on ollut ymmärrettävää; psykiatria ei liene ulkoministeriön keskeisin toimintapiiri”.

Keväällä 1977 Hymy-lehti julkaisi kovasanaisen jutun, jossa kerrottiin Taisto Sinisalon saamista nimettömistä uhkaussoitoista. Tulilinjalla nähtiin olleen myös presidentti Kekkosen ja SKP:n varapuheenjohtaja Taisto Sinisalon. Syyttävä sormi osoitettiin hyvin arvioiden Siitoimen ja hänen porukoittensa suuntaan. Tekstissä todettiin mm. näin: “Turkulaisen Pekka Siitoinin johtama Pegasos-seura ja Isänmaallinen Kansanrintama on – eduskuntakyselyistä huolimatta – saanut jatkaa toimintaansa (…) Me emme ryhdy tässä yhteydessä jakamaan tuomioita herra Pekka Siitoinin toimille ja tuulahduksille, mutta kehotamme kyllä sisäministeriötä pitämään yhden ylimääräisen iltakoulun, jonka aiheena on ‘länsimaisen demokratiamme uhkana olevat järjestöt ja niiden toiminnan arvioiminen'”. Sinisalo sanoi jutun lopussa profeetallisesti: “…esimerkiksi Turusta versovat natsi-ilmiöt eivät ole vähäteltäviä. Suuret katastrofit alkavat usein juuri tuollaisista siemenistä (…) On hyvä, että tällaisten järjestöjen toiminta saadaan julkistettua. Jos niitä jatkuvasti salaillaan, saattaa niiden julkisuudenkaipuu toteutua vaarallisilla ja raaoilla tavoilla”.

Nordlingin ja Koskelan kirjaa Pekka Siitoin, Suomen Führer (1944-2003) varten antamassaan haastattelussa Pekka tunnusti ensimmäisen kerran missä määrin hän oli ollut osallinen niin puhelinhäiriköintiin kuin muuhunkin toimintaan: “Vuonna 2001 Siitoin tunnusti haastattelun aikana – katsoen niiden vanhenneen rikosoikeudellisesti – organisoineensa häirintäsoitot kommunistisille toimittajille 1970-luvun puolessa välissä ja jopa palopommihyökkäyksen Kansan Uutisten toimitukseen. Näistä tuli raportteja Kekkosellekin, mutta tämä vähätteli Siitoinin toimintaa aina Kursiivin kirjapainon tuhopolttoon asti” (s. 13)

Kansa Uutiset kirjoitti 16.8. 1977 otsakkeella “Fasismi ei ole naurun asia”:

Turun Sanomat kirjoitti 27.8. 1977 otsakkeella “uusnatsien kieltäminen valmisteilla”: “Turkulaisen Pekka Siitoinin johtamien uusnatsien toiminta estetään, mikäli viranomaiset löytävät keinot, joilla he voivat puuttua Isänmaalliseksi kansanrintamaksi itseään nimittävän pienen uusnatsien ryhmän esiintymiseen. Sisäministeriö valmistelee paraillaan ryhmän toiminnan kieltämistä”.

Nimimerkki “Vinkkeli” runoili Pekasta ja hänen joukoistaan Tiedonantajassa 30.8. 1977:

Turun Päivälehdessä kirjoitettiin 7.9. 1977 otsakkeella “Natsitoiminta kieltoon”: “Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Turun piiritoimikunta on jälleen uudistanut kehotuksensa valtiovallalle natsien toiminnan estämiseksi”.

Syyskuussa tilanne kiristyi siihen pisteeseen, että Pekka alkoi joukkoineen suoraan toimintaan. Kansan Uutisten Turun toimistoon lähetettiin pommipaketti 9.9. ja Suomen demokraattisen nuorisoliiton Vaasan piirijärjestön toimistoon vastaava lähetys saapui 20.9. Kansan Uutiset raportoi aiheesta: “Rikospoliisi jatkaa Turun pommipaketin lähettäjän etsimistä”. Syyttävä sormi osoitti jälleen luonnollisesti Siitoimen ja hänen ryhmiensä suuntaan. Pekka ei ottanut asian vuoksi matalaa linjaa, vaan alkoi levittää lentolehtistä, jossa kerrottiin: “Useat kymmenet kannattajamme ovat vaatineet meitä ryhtymään terrorismiin tätä ‘valedemokratiaa’ vastaan. Koska liikkeemme on rekisteröimätön, en tietenkään voi vastata siitä jos eräät fanaattiset kannattajamme alkavat tulevaisuudessa ‘listiä’ eräitä kotikommunistejamme ja vierailevia ryssiä”.

Tätäkin asiaa Pekka kommentoi Pekka Siitoin, Suomen Führer (1944-2003) kirjaa varten antamassaan haastattelussa: “Kyllä minä organisoin sen, että säännölliset häirintäsoitot menivät kommunistisille toimittajille ja Kansan Uutisille. Meillä oli vahva paikallisosasto Kotkassa. Minä en henkilökohtaisesti pidä tällaisia uhkauksia minään terrorismina, koska minullehan niitä tuli melkein joka yö. En mä sellaisesta tehnyt edes rikosilmoitusta, koska ei siitä mitään hyötyä olisi ollut”, ripittäytyy Pekka (s. 61) (…) “En ollut Kursiivin takana, mutta sitä ennen me järjestimme sellaisen homman, että lähetimme Kansan Uutisten toimitukseen… se oli siinä Keskon lähellä Läntisellä Pitkälläkadulla… savupommin. Käärittiin sanomalehteen… otettiin varmistin ja kun päätoimittaja Kivinen meni toimistoon se pamahti ja sieltä ne hyppäs ulos. Siitä oli kovat jutut lehdissä. Me järjestimme sen, mutta eihän savupommi mikään murha-ase ole. Sekin on vanhentunut.” (s. 61-62).

Lokakuussa ruotsinkilinen Veckans plus-ohjelma käsitteli Turun isänmaallista kansanrintamaa. Ohjelma sai suurta huomiota osakseen, ja siitä todettiin mm. alla olevan jutun tapaan: “Jos lehtijutut eivät ole kyllin havainnollisesti osoittaneet että ilmiö on otettava todesta, tämän viileän asiallisesti tehty ohjelma viimeistään sai vakavaksi”.

Alla tuntemattomaksi jääneen lehden aihetta sivuavan jutun kuvitusta. Paikkana Pekan huvila Vehmaalla, jossa IKR järjesti mm. aseharjoituksia. Alakuvassa Pekka on kolmas vasemmalta ylärivissä, hänen vieressään aseella kameraan osoittamassa Seppo Lehtonen.

Tiedonantaja-lehdessä sodan ja fasismin vastaisen Työ-järjestön varapuheenjohtaja Eino Pekkarinen arvioi suomalaista uusfasismia 26.10.: “Ensinnäkin on sanottava, että näitä asioita ja ilmiöitä on Suomessa tuotu aivan liian vähän esille. Meidän järjestömme on niistä jatkuvasti muistuttanut, varoittanut uusfasismin vaarasta”. Jutussa nostettiin esiin myös ajatus, että Pekan ja porukoittensa touhut eivät olisi olleet vain heidän pienten piiriensä työtä, vaan että taustalla olisi merkittävää ns. hiljaista tukea.

Samaan syssyyn nousi soppa myös IKR:n lehtisten pohjalta, joissa värvättiin työttömiä palkkasotilaiksi Rhodesiaan. Kansanedustaja Mikko Ekorre (kd) teki asiasta eduskuntakyselyn. Uusi Suomi uutisoi asiasta:

Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta:

Rhodesia-juttua Pekka kommentoi Koskelan ja Nordlingin kirjaa Pekka Siitoin, Suomen Führer (1944-2003) varten seuraavasti, törkeinkin sanankääntein: “Minuun otettiin paljon yhteyttä. Lähinnä sellaisia alikersantteja ja korpraaleja, että he haluaisivat jatkaa sotilasuraa, mutta Suomessa ei ole tilaa. Mulla oli hyvät yhteydet silloin Rhodesiaan… annoin yhteystiedot eteenpäin. Kyllä ne siellä oli ja sitten ne meni Etelä-Afrikkaan. Oli ne siellä monta vuotta ja ja sit ku ne tuli Suomeen ne toi mulle pistoolin lahjaksi ku mä järjestin… ne oli tienannu siellä aika hyvin. Oli ne jotain toista sataa neekeriäkin siellä murhannu. Siinä mielessä vakaumuksellinen juttu”.

Read Full Post »

Elokuussa 1977 piti Siitoimen pyörittämän IKR:n marssia Kotkassa. Aiheesta uutisoitiin seuraavasti:

Viimeksimainittu Kansan Uutisten juttu mainitsee ohimennen myös Pekan ja porukoidensa tuolloin hiljattain tekemän Belgian matkan, mikä ei ollut mennyt aivan putkeen. Tätä aihetta tulemme käsittelemään myöhemmin omana postinaan.

Jos ei Pekan ja porukoidensa Belgian matka mennyt aivan putkeen, niin eipä heidän Kotkan marssikaan ollut onnistunut – marssi meni plörinäksi kun sisäministeriö päätti sen kieltää. Aiheesta uutisoitiin seuraavasti:

Asiaa oli tyytyväisenä kommentoinut mm. SKDL:n eduskuntaryhmä:

Ilta-Sanomissakin oltiin tapahtunutta kommentoitu. Samalla kyseissä lehdessä oltiin pohdittu swastikan luonnetta: “Pielessä ollaan, jos hakaristi kuviona halutaan saattaa pannaan. Sehän on ikivanha ornamentti, joka meillä liittyy mm. Kalevalaan. Jos maailmanhistorian jossakin vaiheessa Saksan kansallissosialistit ovat sattuneet pitämään sitä tunnuksenaan, se tuskin ikuisiksi ajoiksi pilaa tätä merkkiä”.

Kansan Uutisissa ei tälle näkemykselle herunut sympatiaa ja Ilta-Sanomien tekstiä kritisoitiin seuraavasti: “Pielessä todella ollaan kun Suomesta löytyy uusfasistien pelleilyn ymmärtäjiä, jotka saavat käsityksiään julkisuuteen maan suurilevikkisimpiin kuuluvan lehden pääkirjoituspalstoilla”.

Hakaristi puhutti noihin aikoihin muitakin ja asiasta kirjoitettiin yleisönosastoillakin. Mm. nimimerkki “perustuslaillinen” kysyi yleisönosastolla “miksi tasavallan presidentin virallisen lipun vasemmassa yläkulmassa on hakaristi?”. Presidentinkanslialta oltiin pyydetty vastaus kysymykseen jo samaan numeroon ja se julkaistiin kysymyksen perään. Vastauksessa todettiin mm. se, ettei “ristillä ole yhteyttä natsiristiin”:

Tähän väliin Mesikämmenen blogi haluaa muistuttaa parista aikaisemmasta postistaan, joissa käsiteltiin swastikaa: “The origin of swastika” ja “Kielletään KAIKKI!“.

Kotkan marssikielto ei ollut kuitenkaan lannistanut Pekkaa, sillä hän oli kaikesta huolimatta suunnannut autonsa nokan kohti Kotkaa ja huristellut ympäri todennäköisiä suunniteltuja marssipaikkoja. Turun päivälehti kertoi asiasta seuraavaa:

Pian Kotkassa autoilun jälkeen Pekka ja muutama kannattajansa olivat jo hakaristilippuineen jakamassa Turussa IKR:n lentolehtisiä. Tiedonantaja huomioi asian 24. samaa kuuta. Artikkelissa paheksuttiin Turun poliisin toimia, muistutettiin Pariisin rauhansopimuksesta ja muistutettiin myös siitä, että “Fasistisen toiminnan lopettamisen vaatimus on esitetty lukuisissa demokraattisten järjestöjen huolestuneissa kannanilmaisuissa. Myös on vaadittu, että toiminnan ylläpitävät ja sitä rahoittavat taustavoimat tulee paljastaa”.

Artikkelissa kerrottiin myös, että Pekkaa ja hänen porukoitaan epäiltiin myös Turun Kärsämäen neuvostosotilaiden hautamuistomerkin häpäisystä. Samoin mainittiin, että eräs Turussa levitetyistä materiaaleista oli avoin kirje presidentti Kekkoselle otsikolla “Johdatko suomalaiset terrorismiin?”. Lentolehtisten teksti oli paikoin pelottavan profeetallista: “Joukkomme kasvaa jatkuvasti ja jäsentemme joukossa on mm. paljon poliiseja ja armeijan väkeä. Useat kymmenet kannattajamme ovat vaatineet meitä ryhtymään terrorismiin tätä ‘valedemokratiaa’ vastaan. Koska liikkeemme on rekisteröimätön, en tietenkään voi vastata siitä, jos eräät fanaattiset kannattajamme alkavat tulevaisuudessa ‘listiä’ eräitä kotikommunistejamme ja vierailevia ryssiä. Emme pelkää valtakunnanpetturien ja punikkien politiikkaa, me taistelemme aina ja kaikkialla suur-Suomen puolesta”. Artikkelin kirjoittamisen aikaan Pekka oli joukkoineineen jo saanut aikaan yhtä ja toista harmia vastustajilleen, kuten myöhemmin tulemme läpikäymään. Huomioitavaa on myös se, että Pekan ja joukkojensa välit virkavaltaan ja muihin tahoihin oli tässä vaiheessa jo eskaloitunut siihen pisteeseen, että kuuluisa Kursiivin iskukin oli enää kolmen kuukauden päässä.

IKR:n kuviot, pieleen mennyttä Kotkan marssia myöten, noteerattiin myös ulkomailla. Mm. Puolan reserviläisjärjestön viikkolehti Za Wolnose i Lud kirjoitti aiheesta, muistuttaen Pariisin rauhansopimuksesta:

Mesikämmen tulee myöhemmin tarkemmin palaamaan Pekan ja hänen porukoidensa vuonna 1977 aiheuttamiin tummiin pilviin Suomen yllä. Sitä ennen tulemme kuitenkin seuraavaksi läpikäymään Pekan varhaisempia vuosia niin politiikan, hengentieteiden kuin yksityisyrittäjyydenkin parissa.

Read Full Post »

Kolmas vappujuttu julkaistiin SKP:n Tiedonantaja-lehdessä vuonna 1976. Se valottaa hyvin myös Siitoimen porukoiden aikaisempia mielenosoituksia. Samalla juttu osui myös profeetallisen oikeaan: “Farssin luonnetta oli vapunkin tilaisuudessa. Kuusi ihmistä ei ole paljon vappumarssissa. Farssimaisuutta ei kuitenkaan voi kuitata ivallisuudella. Esimerkit Italiasta ja muista Välimeren maista Etelä-Amerikasta puhumattakaan osoittavat, että tällaisia marsseja seuraa helposti poliittinen väkivalta. Poliittiseen väkivallantekoon tarvitaan vain yksi ihminen ja kohde”. Seuraavana vuonna Siitoimen porukoiden jälleen pitämän vappumarssin jälkeen alkoikin tapahtua yhtä ja toista. Siitoimen porukat tai ainakin sille myötämieliset tahot alkoivat tehdä uhkailusoittoja, pommi-iskuja, pommiuhkauksia, tuhopolttoja ja ilkivaltaa. Homma alkoi kasvavassa määrin eskaloitua. Pekan porukoiden touhuista huolestuttiin laajasti, niistä kirjoiteltiin lehdissä, vaadittiin fasistien toiminnan lakkauttamista, jne. Loppuvuodesta 1977 Siitoimen joukoissa ollut Seppo Lehtonen teki kirjapaino Kursiiviin (jossa painettiin em. SKP:n Tiedonantaja-lehteä) iskun, josta alkoi melkoinen mediamylläkkä. Siitoin sai iskuun yllyttämisestä vankeutta ja hänen poliittinen uransa lähti samalla yhä syvemmälle syöksykierteeseen. Näihin ja moniin muihin aihetta sivuaviin asioihin tulemme palaamaan tässä blogissa arkistomateriaalin kera myöhemmin.

Read Full Post »

Older Posts »