Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Saudi-Arabia’

Zbigniew Brezezinski pelaa Israelin pääministeri Menachem Beginiä vastaan shakkia Camp Davidissä vuonna 2004.

Shakinpelaajana Mesikämmen on huomannut, että shakki antaa varsin hyvin niin taktista kuin strategista perspektiiviä myös suuren luokan poliittiseen peliin. Saman on huomannut myös aiemmassa artikkelissani “Osama bin Ladenin elämä ja kuolemat” mainittu Zbigniew Brezezinski, joka kirjoitti teoksenkin nimeltä The Grand Chessboard (1997). Se löytyy .pdf-tiedostona täältä.

Ennen kuin esitän joitain suomennettuja otteita em. kirjasta, on pohjaksi hyvä verestää muistia ajatushautomosta nimeltä Project for new American century. Projektin viralliset kotisivut löytyvät täältä.

Projekti julkaisi noin vuotta ennen syyskuun 11. iskuja raportin nimeltä Rebuilding America’s defences. Strategy, forces and resources for a new century. Raportissa, jossa mietitään Amerikan hegemonisen aseman ylläpitämistä ja siihen liittyen Yhdysvaltain puolustukseen tarvittavan budjetin kasvattamisen tarpeellisuutta, todetaan yhtä ja toista lähihistoriaa tarkastellen kulmakarvoja kohottavaa. Kuuluisin tuon raportin yksittäisistä tällaisista lauseista on tämä (s. 51): “Tämä muodonmuutosprosessi tulee todennäköisesti olemaan pitkä ilman jotakin katastrofaalista ja aktivoivaa tapahtumaa; kuten uutta Pearl Harboria.”

Syyskuun 11. iskut tarjosivat PNAC:n mainitseman tapahtuman, ja asiat kehittyivätkin sitten nopealla vauhdilla PNAC:n visioiden mukaisesti. Massimo Mazzuccon tuottama dokumentti The new American century (PNAC) valottaa eräästä kulmasta syyskuun 11. iskuja, Osama bin Ladenin roolia iskujen syntipukkina, PNAC:tä ja sittemmin tapahtuneita maailmantapahtumia varsin hyvin. Dokumentti on tyrmistyttävä ja osoittaa hyvin, minkälaisesta porukasta PNAC:ssa on oikein kyse.

Brzezinski liittyy PNAC:n Amerikan hegemoniaa alleviivaavien arvojen, pyrkimysten ja suunnitelmien kautta – ne ovat molemmilla hyvin samanlaiset. Edellä mainitun Mazzuccon dokumentin esiin tuomat faktat Yhdysvaltain halusta saada Trans-Afganistanin putki rakennettua, yms. seikoista tulee yhtä ja toista geopoliittista ajatusta herättävää mieleen suhteessa Brezezinskin teoksen huomioihin öljy- ja maakaasuputkien vetämisestä Keski-Aasiassa, ja Keski-Aasian geopoliittisesta tärkeydestä yleisesti.

Eräs mielenkiintoinen juonne syyskuun 11. iskuissa ja sitä seuranneessa Yhdysvaltojen Afganistaniin hyökkäyksessä olikin se, että hyvä tovi ennen syyskuun 11. iskuja Yhdysvallat koetti sopia Talebanien kanssa putken rakentamiseen liittyvistä tekijöistä. Neuvottelut eivät oikein sujuneet. Jossain vaiheessa Yhdysvaltain edustaja oli sitten todennutkin talebanien edustajalle, että “‘joko hyväksytte tarjouksemme kultaisesta matosta, tai me hautaamme teidän pommimaton alle”. Asiasta voi lukea enemmän vaikka täältä.

Joidenkin mielestä öljy ja maakaasu olivat keskeisimpien syiden joukossa, miksi Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin ja sitten Irakiin. Tämän näkemyksen esittäjiin kuuluu mm. Michael Ruppert, jonka kattava esitys asiasta löytyy täältä.

Syyskuun 11. iskut, hyökkäys Afganistaniin ja sitten Irakiin, ja “terrorismin vastainen sota” yleisesti, ovat osa “suurta peliä”, jossa on ollut (ja on edelleen) hyvin monia elementtejä samaan aikaan ns. laudalla. Peli on moniulotteista, aivan kuten shakissakin, vaikka se shakin hienouksista tietämättömälle sivustaseuraajalle voi näyttää päällisin puolin melko suoraviivaiselta ja yksinkertaiseltakin. Mitään kovin yksinkertaisia selityksiä näihin geopoliittisen shakinkaan kuvioihin on tuskin olemassa. Selvää on, että Yhdysvallat on saanut geopoliittisesti itselleen vahvemman aseman “suurella shakkilaudalla”, öljy- ja maakaasuvarantoja käyttöönsä, uuden suuren vihollisen (“terrorismi”), joka siltä katosi Neuvostoliiton hajottua ja kylmän sodan loputtua, ja että tietyille yhdysvaltalaisille tahoille em. sodat ovat olleet huiman tuottoisia muutenkin. Qui bono-kysymyksellä voi jotain päätellä siitä, mitkä tai minkälaiset tahot viime kädessä ovat olleet strategisesti ajatellen siirtämässä nappuloita “suurella shakkilaudalla” siihen suuntaan kuin mihin on menty. On hyvä muistaa sekin, että taitava pelaaja osaa käyttää myös hämäyssiirtoja.

Bushin hallinnossa oli samanmielisiä ihmisiä Brzezinskin kanssa hyvä määrä. PNAC:n jäseninä ovat vaikuttaneetkin mm. presidentti George W. Bushin veli, Floridan kuvernööri Jeb Bush, varapresidentti Dick Cheney, entinen puolustusministeri Donald Rumsfeld, USA:n YK-suurlähettiläs John Bolton sekä Maailmanpankin pääjohtaja Paul Wolfowitz. Vaikka Brzezinski ei kuulunut Bushin hallintoon, hänen The Grand Chessboard teostaan arvostettiin kovasti Bushin hallinnon uuskonservatiivien piirissä.

“Aina siitä lähtien kun mantereet alkoivat olla poliittisesti vuorovaikutuksessa, mikä tapahtui noin 500 vuotta sitten, on Euraasia ollut maailman vallan keskus” (“Euraasia” tarkoittaa Lähi-Itää, s. xiii).

“…Mutta sillä välin, on välttämätöntä, että Euraasialle ei nouse haastajaa, joka on kykenevä hallitsemaan Euraasiaa ja siten myös haastamaan Amerikkaa. Tämän kirjan tarkoituksena on kattavan ja yhtenäisen Euraasian geostrategian muodostaminen” (s. xiv).

“Tässä kontekstissa, on oleellisen tärkeää, miten Amerikka “hoitaa” Euraasiaa. Valta, joka hallitsee Euraasiaa, voi hallita kahta maailman kolmesta kehittyneimmäistä ja taloudellisesti tuottavimmista alueista. Pelkkä kartan vilkaisu kertoo myös sen, että kontrolli Euraasiasta melkein automaattisesti voi taata myös Afrikan kontrolloinnin, mikä muodostaisi läntisen pallonpuoliskon ja Oceanian (Australian) geopoliittisesti toisarvoisiksi suhteessa maailman keskeiseen mantereeseen. N. 75% maailman ihmisistä elää Euraasiassa ja siellä on myös suurin osa maailman vauraudesta, niin liiketoiminnassa kuin maan alla. Euraasiassa on noin 3/4 maailman tunnetuista energiavarannoista” (s. 31).

“Pitkällä tähtäimellä, maailmanpolitiikasta tulee vääjäämättä kasvavassa määrin sellainen, joka ei tue yhden valtion keskittynyttä hegemonista valtaa. Tämän vuoksi Amerikka ei ole ainoastaan ensimmäinen ja ainut todellinen supervalta, vaan se tulee kaikella todennäköisyydellä olemaan myös viimeinen sellainen” (s. 209).

“Lisäksi, kun Amerikasta tulee kasvavassa määrin monikulttuurinen yhteisö, voi ulkopolitiikan suhteen konsensuksen löytämisestä tulla vaikeampaa, paitsi sellaisissa olosuhteissa joissa havaitaan jokin todella valtava ja yleisesti nähty suora ulkoinen uhka” (s. 211).

“…1900-luvun viimeisellä vuosikymmenellä tapahtui maailmantilanteessa todella suuri muutos. Ensimmäisen kerran historian aikana, ei-euraasialainen valta nousi ei ainoastaan keskeiseksi välittäjäksi Euraasian valtasuhteissa, vaan siitä tuli myös maailman perustavanlaatuisen valta. Neuvostoliiton tappio ja romahdus oli viimeinen askel läntisen pallonpuoliskon vallan, Yhdysvaltojen, nousussa maailman ainoaksi, ja itse asiassa todelliseksi globaaliksi vallaksi…” (s. xiii)

“Amerikkalaisten yleinen suhtautuminen amerikkalaisen vallan ulkoiseen heijastamiseen on ollut paljon ristiriitaisempi. Kansa tuki Amerikan Toiseen maailmansotaan mukaan menoa yleisesti sen shokin vuoksi, minkä japanilaisten hyökkäys Pearl Harboriin aiheutti” (s. 24-25).

“Amerikan keskeinen geopoliittinen tavoite on Euraasia… ei-euraasialainen valta on nyt ylivoimainen Euraasiassa – ja Amerikan globaali johtoasema on suoraan riippuvainen siitä, miten pitkään ja miten tehokkaasti sen ylivoimaa ylläpidetään Euraasiassa” (s. 30).

“Jos Amerikka vetäytyisi nykyisestä maailmantilanteesta tai jos esiin nousisi yllättävä menestyksekäs kilpailija, seuraisi tästä valtavaa kansainvälistä epävakautta. Se voisi johtaa globaaliin anarkiaan” (s. 30).

“Myös se on tosiasia, että Amerikka on kotimaassaan liian demokraattinen ollakseen muualla maailmassa autokraattinen. Tämä rajoittaa Amerikan vallankäyttöä, erityisesti mitä tulee sen aseelliseen pelotteluun. Koskaan aiemmin ei populistinen demokratia saavuttanut kansainvälistä ylivaltaa. Mutta vallan tavoittelu ei ole populistisiin haluihin kuuluva päämäärä, paitsi sellaisissa olosuhteissa, joissa äkkinäinen uhka tai haaste kohtaa yhteiskunnan hyvinvoinnin tunnetta. Ekonominen itsensäkieltäminen (eli puolustusmenoihin kuluttaminen) ja ihmisuhrit (sodassa kaatuneet, jopa ammattisotilaat) ovat demokraattisten vaistojen vastaisia. Demokratia on imperiaaliselle mobilisaatiolle vahingollista” (s. 35)

“Tämän vuoksi tarvitaan kahta perussiirtoa: ensinnäkin, ne Euraasian valtiot, joilla on valtaa aiheuttaa potentiaalisesti tärkeitä muutoksia kansainvälisessä vallassa, tulee identifioida, ja näiden valtioiden poliittisen eliitin keskeiset ulkopoliittiset tavoitteet ja niidet tavoittelemisien todennäköiset seuraukset tulee selvittää… toiseksi, Yhdysvaltojen tulee muotoilla erityisiä linjauksia, joilla näitä asioita voidaan kompensoida, valita, ja/tai kontrolloida” (s. 40).

“Muinaisten brutaalimpien aikojen imperiumien terminologialla, imperiaalisen geostrategian kolme suurta sääntöä ovat alamaisten joukossa esiintyvän juonittelun estäminen ja heidän turvallisuudesta riippuvaisuutensa ylläpitäminen, verovelvollisten pitäminen kuuliaisina ja suojeltuina, ja sen estäminen, etteivät barbaarit ala liittoutua keskenään” (p. 40).

“Tämän vuoksi, Yhdysvallat saattaa joutua päättämään siitä, miten toimia mahdollisten alueellisten koalitioiden kanssa, jotka saattavat pyrkiä ajamaan Yhdysvallat ulos Euraasiasta – ja näin uhata Amerikan statusta maailmanvaltana” (s 55).

“Uzbekistan (joka on kansallisesti Keski-Aasian valtioista tärkein ja väkimäärältään suurin) edustaa suurinta estettä Venäjän mahdollisille pyrkimyksille saada uudelleen tuolla alueella valtaa. Sen itsenäisyys on oleellisen tärkeää muiden Keski-Aasian maiden selviytymiselle ja se on niistä vähiten haavoittuva Venäjän painostukselle” (s. 121).

“He (Keski-Aasian tasavallat) ovat tärkeitä myös turvallisuuden ja historiallisten pyrkimyksien näkökulmasta ainakin kolmelle heiden voimakkaimmille naapureilleen, Venäjälle, Turkille ja Iranille. Myös Kiina osoittaa kasvavaa poliittista kiinnostusta alueeseen. Euraasian Balkan on kuitenkin äärettömän paljon tärkeämpi poliittisena päämääränä: Sillä on valtavat maakaasu- ja öljyvarannot, sekä tärkeitä mineraaleja, mukaanlukien kulta” (s. 124).

“Maailman energiankulutus tulee vääjäämättä kasvamaan valtavasti seuraavan kahden tai kolmen vuosikymmenen aikana. Yhdysvaltain energiaministeriön mukaan maailman energiantarve tulee nousemaan yli 50% vuosien 1993 ja 2015 välisenä aikana, ja suurin kulutuksen lisääntyminen tulee tapahtumaan Kaukoidässä. Aasian taloudellisen kehityksen liike on jo nyt tuottamassa valtavia paineita uusien energialähteiden tutkimiseksi ja käyttämiseksi. Keski-Aasian alue ja Kaspian Meren syvänne ovat tunnettuja maakaasun ja öljynlähteitä, jotka voivat jättää jalkoihinsa Kuwaitin, Meksikonlahden ja Pohjanmeren” (s. 125).

“Uzbekistan on Keski-Aasian alueen johtoaseman todellinen ykkösehdokas” (s. 130).

“Kun putkisto alueelle on vedetty, tulee Turkmenistanin todella valtavat maakaasuvarannot takaamaan maan kansalaisille menestyksekkään tulevaisuuden” (s. 132).

“Islamin uudelleennousu, jota ei ole tuettu ulkopuolelta ainostaan Iranin vaan myös Saudi-Arabian toimesta, tulee todennäköisesti kokonaisvaltaisesti olemaan sellaisten uusien nationalismien liikkeelle paneva voima, jotka vastustavat Venäjän (ja täten vääräuskoisten, infidel) hallinnan alaiseksi uudelleen joutumista”. (s. 133).

“Pakistanille tärkeintä on saavuttaa geostrategista valtaa vaikuttamalla poliittisesti Afganistanissa, ja kieltää Irania harjoittamasta sellaista valtaa Afganistanissa ja Tadžikistanissa, sekä loppupeleissä hyötyä mistä tahansa putkistosta, joka yhdistää Keski-Aasian Arabianmereen” (s. 139).

“Turkmenistan… on aktiivisesti hahmottanut uuden putkiston rakentamista Afganistanin ja Pakistanin läpi Arabianmerelle…” (s. 145).

“Tästä seuraa, että Amerikan keskeisissä intresseissä on auttaa sen takaamisessa, että mikään yksittäin valtio ei päädy kontrolloimaan tätä geopoliittista aluetta, ja että globaalilla yhteisöllä on esteetön taloudellinen ja ekonominen pääsy siihen” (s. 148).

“Kiinan kasvava ekonominen läsnäolo alueella ja sen poliittinen vaikutus alueen itsenäisyyteen on myös oleellisesti yhteneväinen Amerikan intressien kanssa” (s. 149).

“Amerikka on nyt ainoa globaali maailmanvalta ja Euraasia on maailman keskeinen alue. Se, mitä Euraasian mantereen vaurauden jakamisen suhteen tapahtuu, tulee olemaan keskeisen tärkeää Amerikan globaalin ylivertaisuuden ja Amerikan historiallisen perinnön kannalta” (s. 194).

“Ilman Amerikan ylläpitämää ja ohjaamaa toimintaa voi globaalin epäjärjestyksen voimat päätyä hallitsemaan maailmaa. Sellaisen pirstaloitumisen mahdollisuus on sisäänrakennettu nykypäivän geopoliittisiin jännitteisiin, ei ainoastaan nykypäivän Euraasiassa, vaan myös maailmassa yleisestikin” (s. 194).

“Kun pitää mielessä horisontissa olevat varoitusmerkit halki Euroopan ja Aasian, tulee minkä tahansa menestyksekkään amerikkalaisen linjaukset kohdistua Euraasiaan kokonaisuutena, ja sellaisen linjauksen tulee noudattaa geostrategista mallia” (s. 197).

“Tämä asettaa manööverin ja manipulaation käytön ensiarvoisen tärkeäksi Amerikan ylivertaisuuden mahdollisesti haastavan koalition esiinnousemisen estämiseksi”… (s. 198)

“Tärkein välittömästi käsillä oleva tehtävä on taata, ettei mikään valtio tai valtioiden yhdistelmä saavuta kykyä karkottaa Yhdysvaltoja Euraasiasta, tai edes merkittävästi vähentää Yhdysvaltojen ratkaisevaa välimiehen roolia” (s. 198)

Read Full Post »

Osama bin Ladenin elämä ja kuolemat

Mesikämmenen esitelmä Dokumenttiprojekti Uuden Näkemyksen tilaisuudessa: Terrori-ilta spesiaali 21.5. 2011

Osama bin Laden tunnetaan länsimaissa ennen kaikkea ns. terroristijärjestö al-Qaidan perustajana ja johtajana, ja häntä pidetään virallisessa tarinassa vastuullisena syyskuun 11. 2001 iskuista Yhdysvaltoihin. Viralliseen tarinaan kuuluu myös hänen “hiljattain” tapahtunut kuolemansa: Yhdysvallat kertoi hänen kuolleen 2. toukokuuta 2011 Abbottabadissa, Pakistanissa tapahtuneen Yhdysvaltain erikoisjoukkojen tekemän operaation päätteeksi. Vaikka suuren yleisön silmissä tämä oli ensimmäinen kerta, kun bin Laden oli julistettu kuolleeksi, oli presidentti Barack Obaman ilmoitus asiasta kuitenkin kaikkea muuta kuin ensimmäinen bin Ladenille julkisuudessa annettu au revoir. Monet korkeat tai muuten noteeramisen arvoiset tahot ovat aina vuodesta 2001 alkaen antaneet lausuntoja vakavasti sairaan bin Ladenin kuolemasta ainakin yksitoista kertaa. Jos kissalla sanotaan olevan yhdeksän elämää, niin bin Laden on pistänyt paremmaksi. Tällaisia korkeiden tai muuten noteeraamisen arvoisten tahojen antamia arvioita bin Ladenin kuolemasta lienee enemmänkin. Bin Ladenin arvioituihin kuolemiin, muiden seikkojen ohessa, palataan tässä artikkelissa myöhemmin, kun hänen taustaansa ja syyskuun 11. tapahtumia on ensin hieman ruodittu.

1957

Osama bin Laden syntyi 10. maaliskuuta 1957 Riadissa, Saudi-Arabiassa. Hän vietti enimmän osaa lapsuudestaan ja nuoruudestaan Saudi-Arabiassa Jeddassa. Hänen isänsä oli jemeniläissyntyinen Muhammad bin Ladin (k. 1968) ja äitinsä syyrialaissyntyinen Alya Ghanim. Vanhemmat erosivat pian Osaman syntymän jälkeen, ja hän jäi äitinsä luokse Saudi-Arabiaan. Hän oli vanhempiensa ainoa poika, mutta hänellä on yli 50 sisarpuolta isänsä avioliitoista 10–20 naisen kanssa. Kun isä kuoli, Osama peri ensi arvioiden mukaan noin 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin omaisuuden; myöhempien arvioiden mukaan omaisuus olisi vajaan 25 miljoonan arvoinen. Osama bin Laden opiskeli Jeddassa Al Thagherin Model School -lukion oppilaana. Hänen uskotaan omaksuneen uskonnollisen vakaumuksensa opiskeluaikoinaan islamistisen veljeskunnan tapaamisissa. Hän on itse kertonut opiskelleensa taloushallintoa Kuningas Abdulazizin yliopistossa. Eri lähteissä Osama bin Ladenilla kerrotaan olevan joko rakennusinsinöörin tai julkishallinnollisen alan tutkinto tai ei kumpaakaan tai molemmat.

1971

Osama bin Laden kävi perheensä kanssa lomailemassa 1971 Falunissa, Ruotsissa. Osama oli tuolloin 14-vuotias. Lokakuussa 2004 bin Ladenin nimiin laitetussa videossa, jossa hänen sanottiin puhuneen ennen Yhdysvaltojen presidentivaaleja amerikkalaisille, hän heti puheen alussa sanoi: “Turvallisuus on tärkeä perusta ihmiselämälle, ja vapaat ihmiset eivät haaskaa turvallisuuttaan, vaikka Bush väittikin että me vihaamme heidän vapauttaan. Kertokoon hän [Bush] miksi me emme hyökänneet vaikkapa Ruotsiin”. Jos video olisi autenttinen, voisi syy Ruotsiin hyökkäämättömyydelle olla vaikkapa se, että nuorella bin Ladenilla oli perheensa kanssa ilmiselvästi mukavaa Ruotsissa…

1979

Osama bin Laden siirtyi 22-vuotiaana syntymämaastaan Saudi-Arabiasta Afganistaniin vuonna 1979. Afganistanissa hän liittyi Neuvostoliiton miehitysjoukkoja vastaan CIA:n ja ISI:n tuella taistelevien muslimisissien riveihin. Zbigniew Brezezinski, joka kuuluu nykyään Obaman hallinnon tärkeimpiin tiedonantajiin, johti 1979 Yhdysvaltain salaista operaatiota, jossa rahoitettiin ja annettiin mujahadeeneille koulutusta, jotta he pystyisivät taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan Afganistanissa. Tämä operaatio, ja siten Brizinski, loi pohjan al-Qaidalle.

Vuonna 1979 tapahtui muutakin merkittävää. Bushin ja bin Ladenin sukujen nyt jo vuosikymmeniä kestänyt liiketoiminta alkoi tuolloin, kun bin Ladenin perheen Salam bin Laden investoi Arbusto Energyyn huomattavan suurella summalla. Yhteistyö kehittyi vuosien varsilla, mm. vuonna 1988 perustetun Carlyle Groupin kautta. Carlyle on yksityinen sijoitusryhmä, johon pääsee vain kutsusta mukaan. Carlyle on eräs tärkeimpiä Yhdysvaltojen puolustusvoimille työskentelevistä ryhmistä. Esimerkkinä tästä on mm. se, että Carlyle omisti United Technologiesin, joka tekee Yhdysvaltojen hävittäjiä. Sekä Bush vanhempi että nuorempi ovat toimineet Carlyle Groupsissa kiinteästi, Bush vanhempi teki mm. 1999 Carlylen asioilla matkan Saudi-Arabiaan. Bin Ladenit olivat Carlyle Groupin valittujen tukijoiden joukossa aina syyskuun iskuihin asti, jolloin asia muodostui poliittisesti hankalaksi. Kun World Trade Centerin torneihin iskeytyi lentokoneet, piti Carlyle Group vuosikonferenssiaan. Osallistujiin kuului mm. Shafig bin Laden, Osaman veli.

Voi syylläkin sanoa, että Bushin dynastialla on ollut huomattavasti läheisemmät suhteet bin Ladenin sukuun kuin Saddam Husseinilla koskaan oli – mikä on varsin mielenkiintoista, kun ottaa huomioon, mitä syytöksiä Bush ja hallintonsa lateli Husseinia kohtaan ennen hyökkäystä Irakiin vuonna 2003. Lisää Bushin suvun ja Yhdysvaltain kytköksistä bin Ladenin sukuun löytyy hyvin selvitettynä mm. täältä, täältä, täältä, ja täältä.

On huomioitava, että Bush ei ole tällaisine bin Laden ja Saudi-yhteyksineen Yhdysvaltain poliittisesti nimekkäimmissä henkilöissä ainoa laatuaan. Mm. Henry Kissingerin asiakkaisiin ainakin kuului bin Laden, minkä vuoksi hän joutui myös eroamaan 9/11-komission johdosta vuonna 2002.

1984

Vuoteen 1984 mennessä Osama oli perustanut Maktab al-Khadamat -peiteorganisaation (MAK), joka toimitti aseita, rahaa ja taistelijoita Afganistanin sotaa varten.

1986

Elokuussa 1986 lontoolaisessa Al-Quds al-Arabi -lehdessä julkaistiin Osaman sodanjulistus “kahden pyhän paikan maata miehittäviä amerikkalaisia vastaan”.

1988

Vuonna 1988 Osama erosi MAKista ja hänen kerrotaan perustaneen uuden al-Qaida-nimisen ryhmän, johon liittyi useita MAKin äärijäseniä. Al-Qaidaan liittyy tosin yhtä paljon kysymysmerkkejä kuin bin Ladeniin, ja monien mielestä koko järjestö on Yhdysvaltojen omaa luomusta – eikä al-Qaidaa sellaisena uhkakuvana kuin meille on kerrottu, ole oikeasti olemassakaan. Tätä kattavasti myöhemmin tänä iltana nähtävä Corbett Reportin dokumentti Al-Qaidaa ei ole. Toinen hyvä asiaa käsittelevä dokumentti on BBC:n al-Queda does not exist.

Mielenkiintoista esiintulleissa dokumenteissa al-Qaidan perustamisen suhteen on sekin, että Yhdysvallat ei ainoastaan antanut mujahadeeneille koulutusta ja rahoitusta Afganistanissa, vaan että heitä lähetettiin myös Yhdysvaltoihin saamaan koulutusta. Bin Ladenin tiedetään tässä yhteydessä myös työskennelleen CIA:lle, hankkimalla Afganistaniin taistelijoita. Näihin aikoihin bin Laden kävi Yhdysvalloissa tapaamassa CIA:n edustajia, ja nimi jota hän tuolloin käytti Los Angelesin alueella, oli Tim Osman.

1989

Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista 1989, ja Osamasta tuli Saudi-Arabiassa sankari. Persianlahden sodan aikoihin hän kuitenkin kritisoi Saudi-Arabian riippuvuutta Yhdysvaltain armeijasta ja vaati kaikkien ulkomaalaisten poistumista maasta.

1991

Bin Laden arvosteli kuningaskuntaa ja joutui lopulta pakenemaan Sudaniin 1991, jossa hän aloitti uudet operaatiot.

1998

Helmikuun 23. 1998 bin Ladenin kerrotaan antaneet Al Quds Al Arabi-lehdessä fatwan amerikkalaisia vastaan.

Elokuussa 1998 bin Ladenin sanottiin organisoineen terroristi-iskut Yhdysvaltojen Kenian ja Tansanian suurlähetystöihin. Iskuissa kuoli yli 200 ihmistä. Tämä isku toi Osaman länsimaiden tietoisuuteen.

2000

U.S.S. Coleen kohdistui lokakuun 12. 2000 terrori-isku, josta bin Ladenia pidetään vastuullisena.

2001

1. Kuolema

Bin Ladenilla oli vakavia terveysongelmia, ja hän tarvitsi munuaisvaivojensa takia säännöllistä dialyysihoitoa. Heinäkuussa 2001 bin Laden lennätettiin amerikkalaiseen sairaalaan Dubaissa näiden vaivojensa takia. Ranskan tiedustelupalvelun mukaan bin Laden tapasi sairaalassa CIA:n paikallisen edustajan. Kun tämä agentti myöhemmin kehuskeli tapaamisellaan, hänet lähetettiin takaisin Washingtoniin.

Yhdysvaltain hallinnon korkea-arvoinen sisäpiiriläinen, tri. Steve R. Pieczenik, joka palveli useissa vaikutusvaltaisissa asemissa viiden eri presidentin hallinnossa, kertoi radiopersoona ja dokumenttielokuvantekijä Alex Jonesille pian presidentti Obaman kerrottua bin Ladenin kuolemasta, että bin Laden kuoli marfan syndroomaan pian sen jälkeen kun CIA:n lääkärit vierailivat hänen luonaan amerikkalaisessa sairaalassa Dubaissa heinäkuussa 2001.

Päivää ennen syyskuun 11. iskuja bin Ladenin kerrotaan olleen pakistanilaisessa armeijan sairaalassa, missä hänen peräänsä kerrotaan katsoneen Pakistanin ISI:n, joka on “pakistanin CIA”, ja jolla on syvät suhteet amerikkalaisten tiedustelupalveluun.

Syyskuun 11. iskut

Olen aiemmin kirjoittanut bin Ladenista ja syyskuun 11. 2001 iskuista artikkelisarjassa “Mitä todella tapahtui?” Kuten tuossa artikkelisarjassa olen käynyt läpi, liittyy syyskuun 11. iskujen viralliseen tarinaan häkellyttävän paljon epäilyttäviä piirteitä.

Yhdysvallat julisti syyskuun 14. 2001 virallisesti, että iskujen takana oli varmasti Osama bin Laden. Yhdysvaltain tiedotusvälineissä bin Ladenia alettiin epäillä iskujen tekijäksi jo toisen koneen iskeydyttyä Word Trade Centeriin. Taleban ilmoitti pian Yhdysvaltojen virallisen julistuksen jälkeen, että jos Yhdysvallat antaa heille todistusaineistoa asiasta, he luovuttavat bin Ladenin Yhdysvalloille. Todistusaineistoa ei tullut. Bin Laden itse kielsi neljä kertaa (syyskuun 12., 16., 17., ja 28.) iskujen jälkeen olevansa iskujen takana.

Näistä syyskuun 28. päivän viesti kuului näin: “Olen jo sanonut, että en liity syyskuun 11. iskuihin Yhdysvalloissa. Muslimina teen parhaani, jotten valehtelisi. Minulla ei ollut tietoa näistä hyökkäyksistä, enkä myöskään pidä viattomien naisten, lapsien ja muiden ihmisten tappamista arvostettavana tekona. Islam kieltää viattomien naisten, lasten ja muiden ihmisten vahingoittamisen. Sellainen on kiellettyä jopa taistelussa. Sen sijaan Yhdysvallat tekee kaikenlaista vahinkoa naisille, lapsille ja eri uskontojen harjoittajille, erityisesti Islamin harjoittajille…”

Syyskuussa 2001 alkoikin väitettyjen bin Ladenin julkisuuteen antamien videoiden ja äänitteiden sarja, jota kesti aina tammikuulle 2011 asti. Vuonna 2001 näitä videoita ja äänitteitä ilmestyi 5 kappaletta. Monien, ellei useimpien, näiden videoiden ja äänitteiden aitoutta on laajasti epäilty (Kts. esim täältä).

Välittömästi iskujen jälkeen Yhdysvallat lennätti maasta siellä olleet bin Ladenin sukulaiset. Asiasta ei hiiskuttu julkisuuteen mitään. Miksi? Jotenkin luulisi, että he olisivat viimeisiä, keitä maasta lennätettäisiin pois aikana, jolloin maan ilmatila oli hyvin suljettu. Tuntuisi järkeenkäyvältä, että heitä kuulusteltaisiin iskujen julkisuudessa esitetystä pääepäillystä, joille he ovat sukua. Mutta ei. Kenties asiaan vaikutti se, että Bushin suku oli ja on liiketoiminnan kautta niin läheisiä bin Ladenin kanssa kuin tuntuu mahdolliselta vain olla.

Joulukuun 13. 2001 Yhdysvaltain puolustusministeriö julkaisi videon, jolla sen mukaan bin Laden tunnusti olleensa syyskuun 11. iskujen takana. Kansainvälisesti videon aitoutta epäiltiin laajasti. Videolla ollut “bin Laden” oli terveydentilaltaan paremmassa kunnossa kuin aiemmin, hänen ihonvärinsä oli tummempi kuin aiemmin, hänen nenänsä on aivan eri muotoinen kuin aiemmin, ja hänen sormensakin olivat erilaiset kuin aiemmin. Hän näyttää videossa olevan myös oikeakätinen, vaikka hänen tiedettiin olleen vasenkätinen. Vaikka tätä videota ei varmuudella ole osoitettukaan huijaukseksi, myönsi toukokuussa 2010 kaksi CIA:n entistä työntekijää tehneensä bin Ladenista huijausvideoita.

Pian bin Ladenin “tunnustusvideon” jälkeen ensimmäisiä huhuja hänen kuolemastaan alkoi liikkua. Tästä huolimatta bin Laden-videoita ja nauhoitteita alkoi ilmestyä julkisuuteen Bushin hallinnolle sopivina ajankohtina, mm. juuri ennen Yhdysvaltojen vuoden 2004 presidentinvaaleja.

Mielenkiintoista asiassa on sekin, että FBI:n etsityimpien terroristien listalla bin Ladenia ei syytetty syyskuun 11. iskuista lainkaan – koska FBI:lla ei omien sanojensa mukaan ollut kiistatonta näyttöä bin Ladenin syyllisyydestä iskuihin.

Onko mahdollista, että bin Laden oli Bushin hallinnolle vain sopiva syntipukki, jonka nojalla hyökätä Afganistaniin, ja jonka avulla psykologisesti manipuloida niin oman kuin muiden maiden kansalaisia? Yhdysvalloillahan on historiaa tukea heidän omia intressejään ajavia tahoja ympäri maailman – ja heillä on historiaa myös siinä, että myös nuo tuetut tahot voidaan uuden tarinan siivin sitten tilanteiden muututtua poistaa tieltä. Muistellaanpa vaikka Saddam Husseinia.

Entinen FBI:n kääntäjä Sibel Edmonds on paljastanut, että bin Laden työskenteli Yhdysvalloille aina syyskuun iskuihin asti. Samasta asiasta ovat puhuneet muutkin, mm. neljä pakistanilaista Good Morning America-ohjelman vierasta joulukuussa 2007, jotka sanoivat bin Ladenin olleen CIA:n agentti. Ehkä ei ole mikään ihme, että bin Ladenia ei koskaan saatu elävänä kiinni?

Syyskuun iskujen jälkeen presidentti George W. Bush sanoi cowboy-tyyliinsä haluavansa bin Ladenin kiinni “elävänä tai kuolleena”, koska hän oli iskujen pääepäilty. Vain kuukausia tämän jälkeen Bush kuitenkin jo sanoi, ettei bin Laden ole hänelle niin tärkeä, keskittäen huomionsa sen sijaan Irakiin – jolla ei hänen myöhempien sanojensa mukaan ollut “mitään tekemistä syyskuun iskujen kanssa”. Vuonna 2006 Bush kertoi, ettei bin Ladenin kiinni saaminen kuulunut Yhdysvaltain terrorismin vastaisen strategian prioriteetteihin. Jotenkin luulisi, että jos bin Laden todella oli syyskuun iskujen takana, olisi Yhdysvallat tehnyt kaikkensa hänen löytämisekseen, vangitsemisekseen ja oikeuden edessä tuomitsemisekseen.

2. Kuolema

Joulukuun 26. 2001 Fox News kertoi Pakistan Observer-lehden uutisesta, jonka mukaan afgaani-talebanit olivat virallisesti julistaneet bin Laden kuoliaaksi aiemmin kuluvan kuun aikana. Raportin mukaan bin Laden haudattiin wahabisti-sunni-tapojen mukaan nimettömään hautaan 24 tunnin kuluttua kuolemasta.

Joulukuu oli myös aikaa, jolloin Yhdysvallat “kävi taistelua” Afganistanissa sijaitsevassa Tora Boran vuoristossa, koska bin Ladenin ja hänen joukkojensa väitettiin oleilevan siellä. Vuoristossa väitettiin olevan valtavat maanalaiset rakennelmat ilmastointeineen, asevarastoineen, jne. Mitään tällaisia rakennelmia ei koskaan kuitenkaan löydetty, ja jostain kumman syystä myös bin Ladenin sanottiin päässeen Yhdysvaltain ja liittoutuneiden joukkojensa kynsistä pakoon. Operaatiota epäiltiin ja kritisoitiinkin runsaasti.

2002

3. Kuolema

Tammikuussa 2002 Pakistanin presidentti Pervez Musharrah sanoi ykskantaan: “Rehellisesti sanoen, uskon, että hän on kuollut”.

4. Kuolema

Heinäkuun 17. 2002 FBI:n terrorisminvastaisen toiminnan johtaja, Dale Watson, kertoi viranomaisille pitämässään konferenssissa, että “itse uskon, että hän (bin Laden) ei ole enää keskuudessamme”. Hän lisäsi tähän, ettei hänellä kuitenkaan ollut näkemyksen tueksi todistusaineistoa.

5. Kuolema

Lokakuussa 2002 Afganistanin presidentti Hamid Karzai kertoi CNN:lle, että “uskoakseni (bin Laden) on kuollut”.

Vuonna 2002 bin Ladenin nimissä julkaistiin vain yksi äänite, marraskuun 12. päivä. Sen aitoutta epäiltiin laajasti. Tallenteella oli ainoastaan ääni, ja maailman johtaviin äänentunnistusekspertteihin kuuluva sveitsiläinen asiantuntija totesikin nauhasta, että sillä ei puhu aito bin Laden. Muut bin Laden asiantuntijat totesivat samaa (Kts. esim. tämä ja tämä).

2003

Vuonna 2003 bin Ladenin nimissä julkaistiin kaksi äänitettä. Toisessa näistä bin Ladenin väitetään sanoneen olevansa liitossa Irakin kanssa, ja toisessa hän patikoi oikean kätensä, al-Zawahirin kanssa jossain vuoristossa.

2004

Lokakuussa 2004, neljä päivää ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja, al-Jazeera lähetti 18-minuutin videon, jossa bin Ladenin väitetään myöntäneensä osallisuutensa syyskuun 11. päivän iskuihin. Al-Jazeera ilmoitti nauhan olevan peräisin Pakistanista, ja Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset pitivät sitä aitona. Nauhoituksessa bin Laden sanoo muun muassa: “Olimme sopineet komentaja Attan kanssa – Allah olkoon hänelle armollinen, – että kaikki operaatiot pitäisi toteuttaa 20 minuutissa, ennen kuin Bush ja hänen hallintonsa huomaavat”. Hänen mukaansa vahinkoja olisi tullut vähemmän, jos Bush olisi toiminut nopeammin. “Mutta nyt, Jumalan kiitos, meillä oli kolme kertaa enemmän aikaa”. Tämä oli ainut vuonna 2004 bin Ladenin nimissä esitetty video, jonka senkin aitoutta on epäilty laajasti.

2005

6. Kuolema

Marraskuussa 2005 senaattori Harry Reid paljasti, että hänelle oli kerrottu, että bin Laden oli saattanut kuolla lokakuussa Pakistania kohdanneessa maanjäristyksessä.

Vuonna 2005 bin Ladenin nimissä ei julkaistu ensimmäistäkään äänitettä tai videota.

2006

Huhtikuussa 2006 julkaistiin ääninauha, jossa Osama bin Ladeniksi esitelty mies vaati länsimaisia ja yhdysvaltalaisia tuotteita boikottiin profeetta Muhammadista julkaistujen pilakuvien takia.

7. Kuolema

Huhujen mukaan Osama bin Laden olisi kuollut elokuun lopulla 2006. Asiasta kertoi ranskalaislehti L’Est Républicain verkkosivullaan. Tiedot on kiistetty. Lehti sanoi saaneensa tietonsa salaiseksi luokitellusta asiakirjasta, jonka oli laatinut Ranskan tiedustelupalvelu DGSE. Raportin tiedot on lehden mukaan välitetty presidentti Jacques Chiracille, pääministeri Dominique de Villepinille ja Ranskan sisä- ja puolustusministereille. “Tavallisesti luotettavan lähteen mukaan sauditiedustelu on nyt vakuuttunut siitä, että Osama bin Laden on kuollut”, raportissa todetaan. Raportin mukaan Osama olisi 23. elokuuta 2006 sairastunut harvinaisen ärhäkkään lavantautiin, mikä aiheutti hänen sisäelintensä lamaantumisen. Sauditiedustelu olisi saanut tietää tapahtumasta ensi kertaa 4. syyskuuta 2006.

8. Kuolema

Entinen CIA:n agentti, joka asuu nykyään Turkissa, kertoi 2011 Russia Today:lle, että kului viisi vuotta siitä, että Yhdysvaltain viranomaiset vihdoin ilmoittivat Osama Bin Ladenin kuolemasta. “Tunsin Bin Ladenin tsetseenitaustaiset vartijat hyvin,” sanoo Berkar Yashar, itsekin alkuperältään tsetseeni, venäläiselle TV-kanava ykköselle. “Samy, Ayub ja Mahmud olivat hänen rinnallaan loppuun saakka. Muistan hyvin sen päivän hyvin, koska siinä oli kolme kuutosta – kesäkuun 26. päivä vuonna 2006.” “Kaikki nuo kolme miestä, kuten kaksi muslimia Lontoosta ja toiset kaksi USA:sta näkivät Bin Ladenin kuolleena. Hän oli vakavasti sairas ennen kuolemaansa, hän kuihtui luuksi ja nahkaksi. Kolme tsetseeniä pesivät hänen ruumiinsa ennen hautaamista.”

Yashar mainitsee, että toukokuun 2. kun Obama ilmoitti Bin Ladenin kuolleen, he löysivät vain hänen hautansa läheltä Afghanistanin ja Pakistanin rajaa ja lavastivat operaation. Hän myös epäilee, että hänen kaverinsa Samy, jonka Yhdysvaltain erikoisjoukot olivat napanneet vain paria päivää ennen kuoleman julistamista, olisi kertonuyt tarkan paikan Osaman hautapaikasta.

Vastauksena siihen, miksi Berkan Yashid oli valmis kertomaan nämä tietonsa Venäjän televisiolle, johtuu siitä, että viimeaikaisten tapahtumien vuoksi hän pelkää henkensä puolesta.

Vuonna 2006 bin Ladenin nimissä julkaistiin neljä äänitettä.

2007

8. syyskuuta 2007 tuli julki video, jossa Osama mm. kehottaa kannattajiaan tekemään iskuja Irakissa olevia amerikkalaisjoukkoja vastaan. Video oli ensimmäinen lähes kolmeen vuoteen.

20. maaliskuuta 2008 tuli julki äänitallenne jossa Al-Qaida-johtaja Osama bin Laden uhkaa Euroopan Unionia “vakavalla rangaistuksella” Muhammed-pilapiirrosten uudelleenjulkaisun vuoksi. Osama sanoo internetiin välitetyllä ääninauhalla tanskalaisten ja muunmaalaisten lehtien julkaisemien piirrosten olevan osa “ristiretkeä”, johon myös paavi on osallisena. Äänitallenne Osama puheesta julkaistiin al-Qaidan viestejä aiemminkin julkaisseella islamistisella verkkosivulla ja on suunnattu EU:ta vastaan. Viestin kesto on runsaat viisi minuuttia ja sen yhteydessä näytetään still-kuvaa Osamasta. Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA:n mukaan ääninauha on aito.

9. Kuolema

Marraskuussa 2007 entinen Pakistanin pääministeri Benazir Bhutto kertoi Al-Jazeeran David Frostille, että Omar Sheikh oli tappanut bin Ladenin. Bhutto salamurhattiin pian tämän lausunnon jälkeen. Bhutton lausunnon suhteen on kuitenkin esitetty mielenkiintoinen huomio siitä, ettei Bhutto olisi todellisuudessa tarkoittanut Osama bin Ladenia.

Vuonna 2007 bin Ladenin nimissä julkaistiin kaikkiaan seitsemän videota/äänitettä.

2008

Marraskuussa 2008 CIA:n johtaja arvioi, että Osama bin Laden elää, mutta on syrjässä aktiiviterrorismista. CIA piti Osaman kiinnisaamista silti ensiarvoisen tärkeänä hänen symboliarvonsa vuoksi.

Osaman sanottiin piileskelleen pitkään Pakistanissa, vaikka hänen uskottiin erääseen aikaan olevan yhä Tora Boran vuoristossa missä hänet väitettiin nähdyn viimeksi.

Vuonna 2008 bin Ladenin nimissä julkaistiin kaikkiaan neljä videota/äänitettä.

2009

10. Kuolema

Maaliskuussa 2009 entinen Yhdysvaltain tiedusteluvirkailija ja Bostonin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Angelo Codevilla sanoi, että “kaiken todistusaineiston pohjalta Osama bin Laden ei ole sen enempää elossa nykyään kuin Elvis Presley”.

Vuoteen 2009 mennessä näkemys siitä, että Osama bin Laden oli ollut jo hyvän tovin kuolleena kasvoi kasvomistaan. Erään näistä monista näkemykstä esitti tri. David Ray Griffin vuonna 2009 tulleessa kirjassaan Osama bin Laden – Dead or alive? Hyvä Griffinin haastattelu aiheesta löytyy mm. täältä.

11. Kuolema

Toukokuussa 2009 Pakistanin presidentti Asif Ali Zardari vahvisti, että hänen amerikkalaisten kanssa toimivat tiedustelupalvelun edustajat eivät olleet kuulleet bin Ladenista mitään seitsemään vuoteen. Zardari totesi, “en usko, että hän on elossa”.

Vuonna 2009 bin Ladenilta julkaistiin kaikkiaan neljä videota/äänitettä.

2010

Lokakuun 2. 2010 bin Laden yllätti – hänen nimissään sanottiin tulleen ääniviesti, jossa hän kritisoi Pakistanin auttamista ja puhui ilmastonlämpemistä vastaan. Tätä pidettiin syystäkin outona vetona.

Samoihin aikoihin “ilmastonlämpenemis”-äänitallenteen kanssa ilmestyi maailmalle toinen yhtä kummallinen uutinen: bin Ladenin tiedettiin nyt elävän lähellä Kiinan rajaa, hulppeassa huvilassa vuoristossa.

Vuonna 2010 bin Ladenin nimissä julkaistiin kaikkiaan kuusi videota/äänitettä.

2011

12. kuolema

Tammikuun 21. 2011 bin Ladenin nimissä julkaistiin hänen ainut äänite tälle vuodelle. Hänen väitetyn kuolemansa jälkeen toukokuun alussa Yhdysvallat julkaisi hänen väitetyn kuolemaan johtaneen iskun yhteydessä löytynyttä uutta kuvamateriaalia bin Ladenista.

Huhtikuun lopussa uutisissa kerrottiin, että jos bin Laden kuolee, niin “Euroopassa räjähtää kätketty ydinpommi”. Muutamia päiviä tämän jälkeen Osaman kerrottiin kuolleen Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen iskuun 2. toukokuuta 2011 40 minuuttia kestäneen tulitaistelun jälkeen. Barack Obaman kannatusluvut nousivat kohisten. Ja pitihän Obaman siinä pari päivää Osaman virallisen kuoleman jälkeen käydä valokuvattana New Yorking Ground zerolla.

Jos Osama todella tapettiin 2.5. 2011, miksi häntä ei otettu kiinni elävänä ja kuulusteltu? Kuoliaaksi ampuminen tuntuu oletettavasti “maailman etsityimmän miehen” suhteen järjettömältä ratkaisulta. Jos Osama todella oli syyskuun iskujen takana, hänestä olisi varmasti saanut yhtä ja toista irti kuulusteluissa.

Miksi Yhdysvallat ei halunnut Osamaa tuomituksi oikeuden edessä? Eikö Yhdysvallat kuulutakin olevansa lain ja oikeudenmukaisuuden esitaistelija? Miksi kuvia kuolleesta Osamasta ei näytetty? Miksi väitetystä kuolemasta tunnin sisään tehdystä pikahautajaisesta mereen ei ole mitään dokumentaatiota? Miksi Yhdysvaltain virallista versiota Osaman tappamisesta on muuteltu jo monta kertaa? Mitään mikä osoittaisi Osama bin Ladenin tulleen tapetuksi 2.5. 2011 ei ole annettu, mutta tästä huolimatta koko maailman pitäisi uskoa Yhdysvaltain tarinaa asiasta.

Virallisia kuvia kuolleesta bin Ladenista ei siis ole tullut esiin, mutta muutamia tekaistuja kuvia kylläkin (kts. tämä ja tämä).

Yhdysvallat kertoi saaneensa bin Ladenin viimeisestä piilopaikasta valtavan määrän materiaalia – tietokoneita (joilta kerrottiin löytyneen mm. valtava määrä pornoa ja viesti Obamalle) ja myös videomateriaalia, jossa bin Ladeniksi väitetyn miehen näytetään (takaviistosta kulmasta kuvattuna) katselevan itseään uutisista. Tämänkin videon aitoutta on epäilty laajasti, ja siinä olevia kummallisuuksia on myös listattu.

Lähinnä tästä kaikesta tulee mieleen jo hyvin tunnetut satuilut mm. Irakissa tehdystä sotilas Jessica Lynchin “pelastusoperaatiosta”, sotilas Pat Tilmannin kuolemasta, Saddam Husseinin nappaamisesta, ja tietysti syyskuun 11. iskuista. Yhdysvallat käsikirjoittaa tarinankulkua kuin Hollywood-elokuvaa ikään. Kaikki on muovista kuin kalkkuna, jota Bush kameroiden edessä “tarjoili” amerikkalaisille sotilaille Irakissa vuonna 2003. Tämä ilmiö löytyy myös bin Ladenin väitetyn kuoleman suhteen – valokuva Obamasta, Hillary Clintonista, Joe Bidenista ja muista Obaman hallinnon nimistä katselemassa bin Ladenin kohtaloa “suorana lähetyksenä” osoittautui ainoastaan pr-kuvaksi, jolla haluttiin iskostaa suuren yleisön mieliin tiettyä mielikuvaa. Syystäkin tarinaa bin Ladenin kuolemasta ovat epäilleet niin paikalliset ihmiset Pakistanissa, Pakistanin viranomaiset, Iranin tiedustelupalvelu, kuin asiantuntijat ympäri maailman muuallakin.

Mitä seuraavaksi?

Yhdysvallat on taloudellisissa ongelmissa, heidän valkakattonsa tuli aivan hiljan vastaan. Onko tulossa uusi false-flag-operaatio ja sitä seuraava uusi sota – ja sitä kautta taloudellinen nousu, kuten toisessa maailmansodassa? Sota ja sitä sivuavat toimet ovat Yhdysvalloille jo kauan, aina ajoista kun Eisenhower varoitti aseteollisuuden vaaroista demokratialle, olleet valtava bisnes.

Condaleezza Rice totesi taannoin antamassaan haastattelussa, että al-Queda on “suurempi uhka kuin natsi-Saksa oli”. Niinköhän? Jos Natsit olivat fasisteja, ja jos fasismi määritellään Benito Mussolinin tapaan, on Yhdysvallat nykyään moninkertaisesti fasistisempi kuin natsi-Saksa koskaan oli, ja sitä kautta moninkertaisesti suurempi uhka maailmalle kuin natsi-Saksa koskaan oli.

Obama sanoi bin Laden kuoleman jälkeen, että maailma on nyt turvallisempi paikka. Melkein välittömästi tämän jälkeen alettiin kuitenkin puhua, että terrori-iskujen vaara on nyt korkeampi kuin koskaan, ja kostoiskuja bin Ladenin kuoleman johdosta pidetään todennäköisenä. Bin Ladenin tietokoneilta väitetään nyt löytyneen tietoja, että hän suunnitteli uusia iskuja Yhdysvaltain nopeimpiin juniin. Tämä sai “terroristi-ekspertit” välittömästi puhumaan siitä, että TSA-virkailijoiden pitää alkaa nyt perin pohjin tutkia ei ainoastaan lentomatkustajia, vaan myös kauppakeskuksissa kävijöitä. Senaattori Chuckie Schumer intoutui ehdottamaan, että “no fly”-listat pitää laajentaa koskemaan myös junia ja metroja.

Vääjäämättä mieleen nousee, että kuka on seuraava myyttinen mörkö, kun bin Ladenin sanotaan nyt jo virallisestikin kuolleen? Varmaankin bin Ladenin oikeana kätenä toiminut al-Zawahiri kuten asiasta on jo joillain tahoilla uutisoitu. Melko varmana voi pitää, että presidentti Obama tulee käyttämään bin Ladenin tappamista hyödyksi vuoden 2012 vaaleissa – varsinkin, jos sitä ennen “sattuu” vielä sopivasti joku suuri terrori-isku, kuten nyt on taas uhkailtu.

Russia Todayn Thom Hartmann ihmetteli äskettäin olleessa teemalähetyksessään: “Miksi emme jahtaa terroristien sijaan pankkiireja?” – ne kun aiheuttavat niin Yhdysvalloille kuin maailmalle muutenkin massiivisesti suurempia ongelmia. Niinpä. Mutta en yhtään ihmettelisi, jos seuravaksi olisi jälleen Luvassa terrorimyrskyä, mistä kertoo toinen tänään nähtävä dokumentti.

“Mitä seuraavaksi?” kysymyksen tiimoilta kannattaa katsoa myös tri Webster Tarpleyn ja James Corbettin analyysiä.

Osama bin Laden on kuollut, eläköön Osama bin Laden!

Read Full Post »