Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Sasema’

Turun Hengentieteen Seuran Facebook-sivulle ilmestyi jokin aika sitten ilmoitus, jossa eräs ryhmän jäsen ilmoitti saaneensa käsiinsä pienen erän Pekka Siitoimen Musta Magia trilogiaa. Trilogian kerrottiin pitävän sisällään Pekan teokset Musta Magia I (Turun Hengentieteen Seura, 1974), Musta Magia II (Turun Hengentieteen Seura, 1975), ja Paholaisen Katekismus (Kansallis-mytologinen yhdistys, 1977, 2000). Näistä Musta Magia I:n ja II:n Pekka oli kirjoittanut nimellä Peter Siitoin, Paholaisen katekismuksen taas omana itsenään, Pekka Siitoimena.

Aihepiirin keräilijänä otin kirjasta ilmoittaneeseen henkilöön tietysti heti yhteyttä ja tilasin kirjan. Kirja putosi postiluukkuun pari päivää sitten.

Nyt samoissa kansissa uudelleen julkaistut klassikot löytyvät A5-kokoisena pokkarina, jossa sivuja on 114. Painopaikasta ei ole mitään tietoa, mutta teos on joka tapauksessa painettu kirjapainossa. Kustantajaksi on ilmoitettu Total Fucking Underground Publishing.

Kun nämä teokset ilmestyivät alunperin 70-luvulla, oli niistä ainoastaan Musta Magia I:ssä säntillinen painojälki, mikä johtui siitä, että teos oli painettu kirjapaino Sasemassa Loimaalla, ei Pekan amatööripainotyönä Turussa tai Naantalissa. Osa Pekan alkupuolen tuotannosta on painettu ammattimaisesti painossa, mutta suurin osa Pekan julkaisuista on omalla tavallaan ihastuttavan karskia amatöörityötä. Tietyllä tavalla se sopi oikein hyvin suhteessa Pekan persoonaan ja kirjojen sisältöönkin.

Mitä tulee kirjapaino Sasemaan, niin pienellä tonkimisella selviää, että se ei ollut mikä tahansa tavallinen kirjapaino, joka oltaisiin valittu Pekan joidenkin kirjojen painopaikaksi. Tiedonantaja osasi kertoa Sasemasta seuraavaa vuonna 1977: Loimaalla toimiva kirjapaino Sasema, jonka omistaa kokoomuslainen entinen SS-mies Antti Aaltonen, painoi “Venäjän punainen lihamylly” -kirjan. Antti Aaltonen on henkilö, joka tuli tunnetuksi keväällä 1975 kieltäydyttyään kovaäänisesti allekirjoittamasta Loimaan kaupunginvaltuuston jäsenenä Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden puolesta kerättyä rauhanadressia. Blogipostini, josta koko em. Tiedonantajan juttu löytyy, on luettavissa täällä.

Painojälki nyt (2011?) julkaistussa trilogiassa on hyvä. Tekstin koko voisi olla ehkä pistekoon tai pari suurempi, mutta se on nykyiselläänkin kuitenkin aivan luettava. Osa kirjan kuvista on hivenen epätarkkoja, mutta ei häiritsevässä määrin. Yleisilme kirjassa on varsin mainio, ja suhteessa Pekan alkuperäispainoksiin selkeästi siistimpi. Siisteys näkyy painojäljen lisäksi siinä, että Paholaisen Katekismuksessa alunperin mukana olleita mainoksia yms. huttua ei ole otettu teokseen mukaan. Mukaan ei ole otettu myöskään em. teoksessa alun perin mukana olleita Pekan tekemiä piirroksia genitaaleista. Myös em. teoksen lopussa oleva vitsi puuttuu kirjasta, mikä voi johtua kenties puhtaasti taittoon liittyvistä syistä, tai sitten se voi liittyä siihen, että teoksesta on pyritty tekemään tietyllä tapaa jopa arvokkaan oloinen, sikäli kuin se on näin härskistä ja levottomasta materiaalista mahdollista. Arvokkuuteen pyrkimistä voisi nähdä tukevan sen, että kirjan takakannesta löytyy toteamus “julkaistu Pekan muistoa kunnioittaen”.

Edellä mainittua vitsin poisjättöä lukuunottamatta teosten tekstit on julkaistu kokonaisina, sen enempää editoimatta. Jotkut alkuperäisten teosten painotekniset kömmit rivienjuoksutuksessa on korjattu, samoin joitain kielioppiseikkoja on korjattu. Kielenkorjausta ei ole kuitenkaan viety siihen pisteeseen, että Pekan omintakainen tyyli olisi vesitetty, mm. “seksuaalisuus” on teoksessa edelleen alkuperäisessä muodossaan “sexuaalisuus”. Lauseenrakenteisiin, yms. ei ole puututtu. Alkuperäisten teosten tekstien lisäksi trilogiasta löytyy Pekan elämästä kirjoitettu lyhyt esitys, sekä seuraavat kolme siteerausta Pekalta teoksen alussa:

Henget ilmoitti minulle, että synnyn seuraavassa elämässäni Yhdysvaltoihin. Minusta tulee seuraavassa elämässäni USA:n presidentti. Näin on ilmoitettu.

Irstailija olen kyllä. Olen perverssi. Äitini toivoi minusta teologia, mutta minusta tulikin rivologi.

Saatana elää ja voi oikein hyvin.

Teoksesta löytyy myös alkuperäisten teosten kaikki kuvat. Niiden lisäksi mukaan on laitettu myös muutamia lisäyksiä. Heti teoksen alusta löytyy Pekka ponchossa ja pirunsarvissa Vehmaan huvilalla -kuva (joka löytyy alkuperäisenä valokuvana allekirjoittaneen kokoelmista), kuva Luciferista John Miltonin Kadotetusta Paratiisista, suomalaisessa pornolehdessä 70-luvulla julkaistussa jutussa ollut kuva Pekasta elävän alttarin äärellä veitsi kädessä, sekä kaksi pikkukuvaa Pekasta ilkosillaan pikkuviitassa ja pirunsarvissa Vehmaalla. Trilogian kansi on mukaelma alkuperäisestä Musta Magia I:n kannesta.

Tilatessani kirjaa kysyin, mistä kirjasta Facebookissa maininnut henkilö oli näitä opuksia oikein saanut. Vastaus kuului, että hän ei voinut asiasta sanoa muuta kuin sen, että kirjat oli toimitettu hänelle eräällä syrjäisellä metsätiellä jossain Helsingin ulkopuolella. Välikäteni ei tiennyt omien kontaktihenkilöidensä nimiä. Kirjojen välitystapahtumassa häntä oli kuuleman mukaan pyydetty katsomaan toisaalle, kun pari viittapukuista henkilöä oli asettanut kirjat auton takalaatikkoon. Totta tai ei, mutta huvittavuudessaan kirjaan liittyen sopivaa. Sen verran värikkäisiin henkilöihin näiden asioiden tiimoilta toisinaan törmää, että en kyllä ihmettelisi, jos tarina olisi aivan totta. Kummallisempiakin asioita tiedän tapahtuneen.

Loppukaneettina voisi sanoa, että kuka tai ketkä tämän kokoelman ovatkaan julkaisseet, ovat he omalla tavallaan tehneet pienimuotoisen kulttuurityön. Uudelleen perustettu Turun Hengentieteen Seura laittoi nämä samat teokset viime vuoden lopussa omana editionaan jäsenilleen jakeluun .pdf-tiedostona, mutta fyysistä kirjaa he eivät siitä julkaisseet. Seura on sivuillaan ilmoittanut, että se ei ole julkaissut nyt fyysisenä kirjana ilmestynyttä kokoelmaa, eikä se myöskään tiedä, kuka kokoelman takana on.

Teosta saa mahdollisesti edelleen Turun Hengentieteen Seuran Facebook-sivulla kirjasta mainostaneen henkilön kautta, Kvlt Record Storesta, Tajunnan verkkokirjakaupasta, sekä Horror Shopin verkkokirjakaupasta.

Olen varma, että jos Pekka eksistoi jossain universumin ulottuvuudessa (tai vampyyrinä Naantalissa) jollain tapaa tiedostavana entiteettinä, hän olemuksessaan hymyilee ja arvostaa tätä julkaisua. Kyseessä on ensimmäinen uusintapainos Pekan kovimmista klassikoista. Legenda elää.

– – –

Kuvat

Musta Magia I:n, II:n ja Paholaisen katekismuksen alkuperäiset kannet:

Paholaisen Katekismuksen alkuperäistä Pekan piirtämää kuvitusta:

Musta Magia trilogiasta poisjäänyt vitsi:

Musta Magia trilogian selkä:

Pekka ponchossa ja sarvissa Vehmaan huvilalla:

Lucifer:

Pekka ja elävä alttari:

“Julkaistu Pekan muistoa kunnioittaen”:

Read Full Post »

Kursiivin iskun jälkeen alkoi maamme lehdistössä kiivas kirjoittelu tapahtuneesta. Keskustelua väritti vasemmisto-oikeisto painotukset, mikä tarkoitti käytännössä Tiedonantajan ja oikeistolaisempien lehtien, mm. Helsingin Sanomien välistä toistensa kriittistä kommentointia.

Tiedonantaja kertoi kirjailija Väinö Linnan sanoneen, että “murhapolttoon on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti”. Samassa lehden numerossa oli juttu Kursiivin talonmiehen Arno Wihisen kokemuksista Kursiivin iskun tiimoilta:

Tiedonantaja kertoi myös useiden järjestöjen kannanotoista: “Tuhopolttajat tilille, loppu fasistien toiminnalle”:

Lehtityöntekijät vaativat valtioneuvostolta ja sisäministeriltä fasistisen toiminnan estämistä. Vetoomuksessa todettiin mm. näin: “Kirjapaino Kursiivia ja sanomalehti Tiedonantajaa vastaan suunnattu murhapoltto ja pommiattentaatti osoittavat hälyttävällä tavalla, kuinka rauhansopimuksessa kielletty fasistinen toiminta nostaa päätään Suomessa. Tällainen toiminta ei kohdistu pelkästään kommunisteihin, vaan kaikkiin demokraattisesti ja rehellisesti toimiviin suomalaisiin”:

Tiedonantaja kertoi murhapolton tutkimuksien olevan kriittisessä vaiheessa: “Tiedonantajan kirjapainoon kohdistetun fasistihyökkäyksen tutkimuksissa on kriittinen vaihe, eikä poliisi edelleenkään anna mitään tietoja tutkimusten nykyvaiheesta (…) Yhä laajemmin pelätään, että tutkimukset eivät ulotukaan fasistien taustavoimiin. Mahdollisena jopa pidetään, että juttua ei saada milloinkaan lopullisesti selvitetyksi. Vahvat oikeistovoimat painostavat poliisia, jotta se ei ‘liian innokkaasti’ ryhtyisi ‘fasistijahtiin'”.

Tiedonantaja kertoi jutussaan “Tähän mennessä paljastunutta”: “Vaikka fasistien hyökkäyksestä Tiedonantajan kirjapainoon on kulunut tuskin viikkoakaan, ovat nämä muutamat päivät paljastaneet kouriintuntuvalla tavalla oikestovoimien suhdetta poliittiseen väkivaltaan ja fasismiin. Porvarillisten voimien suhtautuminen murhapolttoon ei ole yhtenäinen. Useat porvarillisesti ajattelevat, poliittisesti kaukana Tiedonantajasta olevat, tuomitsevat fasistien hyökkäyksen, ja vaativat syyllisten saattamista edesvastuuseen. Mutta viime päivät ovat myös paljastaneet, että porvarillisella puolella on jopa yllättävän paljon fasisteja suojelevia voimia. Miten nämä voimat yrittävät vääristellä tapahtumia ja fasismia?”

Tämän jälkeen lehti listasi yhdeksän väitettä, joilla se pyrki valottamaan edellä esittämäänsä. Yhdeksän esitettyä väitettä olivat seuraavat:

“Väite 1: Tiedonantaja on itse murhapolton takana, ja yrittää tällä tempulla saada itselleen poliittista hyötyä.

Väite 2: Tiedonantaja on itse syypää tuhopolttoon, koska se on ärsyttänyt oikeistoa.

Väite 3: Kursiivin murhapoltto ei itsessään ole tuomittava, vaan siksi että se saattaa synnyttää vastaterroria.

Väite 4: Kursiivin murhapolttoa ei voi leimata poliittiseksi.

Väite 5: Poliisi ei saa ryhtyä mihinkään “Fasistijahtiin”. Se ei sovi oikeusvaltiolle.

Väite 6: Kursiivin esittämä korvausvaatimus valtiolle on mieletön.

Väite 7: Kursiivin murhapoltto on vain yksittäistapaus, jonkun “tavallisen” mielenvikaisen tekemä.

Väite 8: Taustavoimista puhuminen ja kytkentöjen vetäminen esimerkiksi reserviläisjärjestöihin on asiatonta.

Väite 9: Fasistihyökkäys kohdistuu vain kommunisteihin. Tapaus koskettaa vain heitä”.

Vasemmistopiireissä nähtiin, että Kursiivin iskun takana ei ollut vain Siitoimen ryhmä tai joku sille myötämielinen yksittäinen henkilö. Iskun takana epäiltiin olevan laajempaa oikeistolaista yhteistyötä, kuten edellisen jutun väitteestä nr. kahdeksan tuli esiin.

Vasemmistolaiset ottivat tilanteen arvioinneissaan huomioon myös näkemänsä laajemman oikeistolaisen uhkan muutenkin. Tilanteeseen vedettiin mukaan mm. kokoomus, työnantajajärjestöt ja jopa NATO:

Tiedonantaja julkaisi myöhemmin, jo tapauksen oikeudenkäynnin alettua, laajan artikkelin “Mihin ulottuvat äärioikeiston lonkerot?”. Artikkelissa pohdittiin Siitoimen ryhmän oikeistolaisia kytköksiä. Asiasta todettiin, että “Siitoimen ryhmä on vain jäävuoren huippu. Äärioikeiston lonkerot ulottuvat paljon laajemmalle” (…) “poliisin tutkintapöytäkirjojen avulla ei synny koko kuvaa Siitoimen ryhmien yhteyksistä. Yhteydet kokoomukseen, armeijaan ja pääomapiireihin ovat tiiviimmät kuin halutaan myöntää”.

“Siitoin itse sanoo, että yksi hänen vankimmista kannattajakunnista löytyy armeijan ja poliisin piiristä. Jäämme odottamaan, miten kursiivin murhapolton taustavoimien selvitys etenee. Oikeuskansleri Risto Leskinen on luvannut, että taustavoimia myös tutkitaan”.

Siitoimen järjestöistä ja yhteyksistä esitettiin jutussa lehtiartikkeliksi poikkeuksellisen informatiivinen paketti. Muun ohessa tämä osa artikkelia kertoi mm. seuraavaa: “Siitoimen toiminnan rahoitus tapahtuu mahdollisimman salaisesti. Asiasta tietäisi enemmän kokoomuslainen ekonomi, varatuomari Raimo Iivarinen, joka Siitoimen isän ohella hoitelee asioita taustalla. Erään tiedon mukaan Siitoimen asunnon omistava professori Soila, entinen SS-mies, joka tällä hetkellä vaikuttaa Yhdysvalloissa, olisi rahoittanut järjestöä. Samoin Helsingissä asustava tataariylimyksen jälkeläinen Boris Berin-Bey (Popperi), joka uskoo vanhan vallan vielä palaavan Venäjälle (…) Erään tiedon mukaan Siitoin olisi vuonna 1975 saanut 70 000 markkaa Yhdysvalloista. Lisäksi rahaa on tullut ainakin Ruotsista ja Belgiasta, jossa päämajaa pitää yksi Neuvostoliittoa vastaan toimintansa suuntaava aseellinen järjestö”. Tämän lisäksi valotettiin Siitoimen taustaa, Föreningen Veronicaa, sekä Loimaalla toiminutta kirjapaino Sasemaa.

“Äärioikeiston lonkerot” saatiin jutussa listattua neljääntoista ryhmään: 1) sotilaalliset järjestöt, 2) toimintaa rahoittavat suurpääoman säätiöt, 3) kouluissa ja korkeakouluissa vaikuttavat säätiöt, 4) käytännön organisaattori kouluissa, 5) uskonnolliset järjestöt, 6) aatteelliset järjestöt, 7) toiminnan organisoija yrittäjien piirissä, 8) kustannusyhtiöt, 9) ihmisoikeuksilla keinotteleva järjestö, 10) poliittiset edustajat, 11) karjalaisten siirtolaisten keskuudessa vaikuttava järjestö, 12) vapaaehtoinen väestönsuojelujärjestö, 13) avoimesti fasistiset järjestöt, 14) “mahtavat voimat kaiken oikeistotoiminnan takana”:

Siitoimen järjestöjen rinnalla toimineita “tai edelleen toiminnassa olevia fasistijärjestöjä” listattiin urakalla:

Erikoiskäsittelyn fasistijärjestöistä saivat Itsenäisyyden Puolesta ry, Nordiska Rikspartiet ja Veljesapu ry:

Tiedonantaja julkaisi myös varsin mielenkiintoisen kirjoituksen “Kysymyksiä poliisille”. Tekstissä ihmeteltiin poliisin toimintaa ja epäiltiin, ettei Kursiivin iskua ja iskun tekijöiden taustavoimia tutkita kunnolla. Juttu alkoi seuraavalla asiaan liittyviä jännitteitä kuvaavalla tapauksella:

“Viikko Kursiivin murhapolton jälkeen eräs fasisti hyökkäsi Tiedonantajan myyjän kimppuun Helsingissä Roobertinkadulla ja huusi olevansa IKR:n jäsen. Kun Tiedonantajan myyjä teki ilmoituksen tapauksesta poliisille, oli vastaus ‘vaikea sanoa, oliko kyse rikoksesta vai rikoksen estämisestä. Ei näet ole vielä lopullisesti päätetty, onko Tiedonantajan katumyynti laillista vai laitonta’. Kun Tiedonantajan myyjä kysyi, että ei kai poliisi voi sallia fasistien riehumista kaduilla, oli vastaus: ‘Kuka mistäkin tykkää’. Vastahakoisesti poliisi otti rikosilmoituksen vastaan sanoen: ‘Pannaan tohon samaan läjään Tiedonantajaa koskevien ilmoitusten kanssa'”.

Read Full Post »