Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘riivaajahenget’

Leo Meller ei pettänyt taaskaan. Syksyiselle Turun VPK:n talolle oli pakkautunut täysi salillinen Jumalan väkevän sanan ystäviä, ja he totisesti saivat mitä olivat tulleet hakemaan. Tämä jengi ei kuuntele mitään laimeaa valtionkirkon listahittikamaa, vaan rajua valtavirtaa kumartelematonta undergroundia. Yleisön tinkimätön omistautuminen tyylisuunnalleen näkyi ja kuului koko kolmituntisen keikan ajan. Yleisö oli varustautunut omin kotoa tuoduin Raamatuin, muistiinpanovälinein, ja keikan aikana tapahtui spontaanin eläytynyttä käsien kohottelua ja jopa glossolaliaa harrastettiin. Näin rajua menoa ei ev. lut. kirkon keikkapaikoilla nähdä koskaan.

Pääartistin lämppäri osasi hommansa oikein hyvin, mutta oli selvää, ketä yleisö oli tullut katsomaan. Sen lämppäri tunnusti itsekin kesken settinsä. Ehkä hän muisti, miten edellisellä Turun keikalla Mellerin kanssa oli käynyt – eräs mummo oli tuolloin huutanut hänen settinsä loppusuoralla Melleriä jo malttamattomana odottaen “liian pitkä!”. Tällä kertaa näin dramaattista lämppärin dissausta ei sentään tapahtunut, ja lämppäri sai hoitaa tunnelman kohottamisen loppuun ilman välikohtauksia.

Itse pitkän linjan artisti tiesi mitä teki ja osasi homman alusta loppuun. Meller oli pukeutunut keikalle dramaattisen täysmustiin. Lavaliikehdintä oli perinteistä Melleriä: elävää liikehdintää puhepöntön takaa keskelle yleisön sekaan ja takaisin, taitavin yleisön mukaan oton keinoin, käsien hurmoksellisella heiluttelulla, katsekontaktein, syöksyin, ynnä muin sellaisin keinoin. Äänenkäytössä Meller on tietysti aivan omimmassa elementissään, ja hänen ääntämisensä on jäljittelemättömän mestarillista, mistä varmasti jo osaltaan selittyy hänen pitkäaikainen suosionsa. Maestro veti hienonhienosta kuiskauksesta henkeäsalpaavien taukojen kautta sellaisiin ylistyssanojen väkeviin huutoihin, että siinä jää ilman pyrotekniikkaa ja muutenkin vaikka Rammsteinkin toiseksi.

Illan keikkasettiin kuului suuria klassikoita, kuten Israelin tilanne, valtionkirkon rappio, Mellerin uniikit muistiinpanot ja paperilaput, mutta mukana oli piristävän ajankohtaisena ja taitavasti käytettynä uudempaakin materiaalia, kuten Iranin pakanapresidentti Ahmenidejadin paikalleen ojentamista. Riivaajien ja helvetintulen ystävät eivät pettyneet hekään, sillä settiin kuului vaikuttava tälle teemalle omistettu osio. Ruumiittomat riivaajahenget tekivät kaikkiin lähtemättömän vaikutuksen. Itse keikan teemana, temaattisena selkärankana oli tällä kertaa Jerikon tien loppupää, mikä toimikin varsin hyvin niin uuden kuin vanhankin materiaalin sidosmateriaalina. Siihen sidottiin niin edellämainitut rajummat osat ruumiittomine riivaajahenkineen, kuin myös keikan herkemmät osat, jotka koskettelivat Raamatun käännöstyötä ja Patmoksen ponnistuksia.

Meller jaksoi koko pitkän setin loppuun asti, eikä yleisön jännitystila laskenut missään vaiheessa. Ilta osoitti, että kotimainen rajumman ja tinkimättömämmän kristinuskon ykkösartistimme on edelleen täydessä iskussa, vaikka hän hiljan siirtyi eläkkeelle. Tästä on valtionkirkon sieluttomalla listahittikamalla paljon opittavaa. Bonuksena on mainittava, että Patmoksen merchandise oli hoidettu tyylikkäästi ja materiaalia oli moneen lähtöön. Myös miksaaja hoiti hommansa erittäin hyvin jopa ilman soundcheckiä. Tämä ilta hoidettiin Herralle kovalla ammattitaidolla.

Mellerin pitkän linjan menestyksen syynä on hänen rautainen genrensä tuntemus, valovoimainen karisma, naisiin vetoava elinvoimainen Jumalan miehen särmä, pitkä setti klassikoiksi muodostuneita teemoja ja niiden käsittelyitä, sekä huima uudistumiskyky. Tämänkertaisella Turun keikalla viimeksimainittua edusti häkellyttävä mutta toimiva crossover-yhteistyö rakennuksessa samaan aikaan treenanneen VPK:n orkesterin kanssa, joka sattumanvaraisesti säesti Mellerin esitystä milloin Beatlesillä, milloin Straussilla, milloin pompoosilla marssimusiikilla.

Uuden underground-aallon nousevilla nimillä, esimerkiksi Sanan ja Ylistyksen Veli Saarikallella, on näin kovaan kulttistatukseen vielä työtä. Vaikka Saarikallen nimeen monet nykyään vannovatkin, vain aika tulee näyttämään, nouseeko Saarikalle Mellerin kaltaiseen maineeseen ja kunniaan Jumalan lavoilla. Vai mitä sanot sinä, hyvä lukija?

Read Full Post »