Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Ranskan muukalaislegioona’

pekkalapaljastaa22Muutaman kuukauden tauon jälkeen Kursiivin iskun läpikäyminen jatkuu. Tällä kertaa huomion keskipisteessä on Timo Pekkala, joka katosi kesken oikeudenkäynnin.

Iltasanomat 20.6.1978: ”Syytetty karkasi armeijasta Ruotsiin? Kursiivin murhapoltto-oikeudenkäynnissä syytettynä oleva maalari Timo Pekkala on karannut varusmiespalveluksesta. Pekkalan on määrä olla vastaamassa teoistaan sakon uhalla Helsingin raastuvanoikeudessa 28. kesäkuuta Kursiivi-oikeudenkäynnin jatkuessa. Pekkalan uskotaan kuitenkin poistuneen maasta.”

iltasanomatpekkala

Tiedonantaja kertoi 22.6.1978 seuraavaa: ”Pekkala jätti viestin. ‘Tiedän fasistien asekätköt’. Varusmiespalveluksesta karkuteillä oleva Timo Pekkala jätti Kursiivin asianajajalle puhelinviestin vain muutamaa päivää ennen katoamistaan. Kesäkuun alussa tuntematon mieshenkilö soitti asianajaja Arjo Suonperälle ilmoittaen Pekkalalla olevan tietoja muun muassa fasistien asekätköistä. Puhelinsoittaja antoi ymmärtää Pekkalan olevan valmis antamaan tietoja.”

pekkalakarkuteilla2

Tiedonantaja kertoi 26.7.1978: ”Pekkala ei ilmestynyt oikeuden eteen. Osallisuudesta Kursiivin murhapolttoon syytetty Timo Pekkala ei ilmestynyt eilen jutun kolmanteentoista käsittelyyn Helsingin raastuvassa. Oikeus määräsi Pekkalan vangittavaksi. Jutun käsittely lykättiin elokuun loppupuolelle Seppo Lehtosen mielentilatutkimuksen ollessa vielä kesken.”

Samassa jutussa esitettiin myös seuraavia mielenkiintoisia käänteitä: ”Kursiivia edustanut varatuomari Arjo Suonperä vaati Pekka Siitointa vangittavaksi perustellen tätä mm. sillä, että Siitoin on parhaillaan myymässä liikehuoneistoaan ja katsoi tämän voivan merkitä sitä, että myös Siitoin suunnittelee katoamista. Oikeus ei suostunut Suonperän vaatimukseen vaan määräsi Siitoimen saapumaan oikeuden seuraavaan istuntoon 1000 markan sakon uhalla” (…) ”Siitoin väittää saaneensa Pekkalalta viestin, jossa tämä ilmoittaa lähteneensä palkkasotilaaksi Rhodesiaan. Edelleen Siitoin kertoo jättäneensä tämän viestin Suojelupoliisin Turun toimistolle.” (…) ”Tällä hetkellä Pekkala on ollut kateissa jo yli kolme viikkoa. Hänellä ei ole voimassa olevaa ulkomaanpassia.” Juttu kertoi myös Pekkalan muukalaislegioonataustasta, jota blogissa on käsitelty jo aiemmin.

pekkalaeiilmestynyt

Kansan Uutiset kertoi 27.6.1978: ”Pekkalan katoamisessa useita outoja piirteitä.” Jutussa tiedettiin mm. seuraavaa: ”Uusnatsien sotilaskouluttajaksi nimitetty Timo Pekkala vapautettiin vankilasta viime helmikuussa. Hän joutui välittömästi asepalvelukseen, joka oli jäänyt suorittamatta Pekkalan värväydyttyä Ranskan muukalaislegioonaan vuonna 1975.”

pekkalankatoamisessaoutojapiirteita

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti: ”Pekkala palasi muukalaislegioonaan? Kursiivin polttoon yllytyksestä syytetty karkasi armeijasta.” Jutussa Pekkalan epäiltiin jo lähteneen maasta: ”Suomen poliisi etsii ilmeisesti turhaan Kursiivin palossa syytettynä olevaa sotilaskarkuri Timo Pekkalaa. Pekkala on tiettävästi jo Länsi-Saksassa. Lopullinen määränpää lienee Afrikka. Pekkala on kertonut ystävilleen aikovansa palkkasoturiksi.”

pekkalakarkuteilla1

Lopulta Pekkala jäi kiinni. Tuntemattomaksi jäänyt lehti kertoi: ”Karkuri-Pekkala poliisin käsiin Turussa. Kursiivin murhapolton yllytyksestä epäilty timo Samuli Pekkala pidätettiin perjantaina Turussa. Noin kuukausi sitten varusmiespalveluksesta karannut Pekkala toimitetaan vangittuna elokuussa pidettävään Helsingin raastuvanoikeuden istuntoon.” Juttu tiesi lisäksi kertoa mm. seuraavaa: ”Hänen epäiltiin pyrkivän muukalaislegioonaan Afrikkaan, missä hän on aikaisemminkin ollut. Pekkala pidätettiin kuitenkin Turussa. Hänet nähtiin torstaina eräässä baarissa, yleisöltä saatujen vihjeiden perusteella Turun rikospoliisi tavoitti hänet perjantaina. Pidätettäessä hän ei tehnyt vastarintaa.”

karkuri

Tiedonantaja kertoi näillä main seuraavaa: ”Pekkala myös Kursiivissa. Hakaristit samanlaisia. Aiheen epäillä vangittuna olevan Timo Pekkalan olleen Kursiivin kirjapainossa murhapolttoyönä antavat talon seinään piirretyt hakaristit, totesi Kursiivin edustaja Arjo Suonperä eilen jatkuneessa oikeudenkäynnissä. Suonperä osoitti valokuvin sekä Hämeen yhteistyön että kirjapaino Kursiivin seiniin piirettyjä vinossa asennossa olleita hakaristejä. Pekkala on aiemmin tunnustanut töhrineensä Seppo Lehtosen kanssa Hämeen Yhteistyön seiniin hakaristejä. Pekkalan ‘puumerkki’ oli vino hakaristi. Samanlaisia vinoja fasistitunnuksia ilmestyi Kursiivin ikkunoihin murhapolttoyönä. Pekkala on kiistänyt osallisuuteensa murhapolttoon.”

pekkala

Tuntemattomaksi jäänyt lehti keritoi: ”Pekkala paljastaa Siitoinin osuutta. Varsin raskauttavan tuntuiseksi uusnatsien ‘valtakkunnanjohtajalle’ Pekka Siitoinille muodostui Timo Pekkalan uuden kertomuksen kuuleminen eilen Helsingin raastuvanoikeudessa Kursiivin murhapolttoa käsittelevässä nyt 14. kerran. Pekkala kertoi mm. Siitoinilta tulleen määräyksen räjäytysmatkalle Tampereelle ja ‘valtakunnanjohtajan’ itse sanoneen hänelle soittaneensa uhkaussoiton Kursiiviin.” (…) ”Sotilaskarkurina kiinni saatu ja nyt oikeuteen tuotu Pekkala sai 300 markan sakon poisjäämisestään oikeuden edellisestä istunnosta. Hänet määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuna. Siitoin sen sijaan saa edelleen odotella oikueden ratkaisuja vapaalla jalalla.” Jutusta selvisi myös seuraavaa: (…) ”Edelleen Pekkala kertoi Lehtosen maininneen saaneensa räjäytyskäskyn henkimaailmasta Pekka Siitoinin kautta.” (…) ”Siitoinin hengentieteelliset puuhailut Pekkala leimasi nyt pelkäksi bisnekseksi.”

pekkalapaljastaa

pekkalapaljastaa2

Tiedonantaja kirjoitti 30.6.1978: ”Onko Suomen armeija fasistien koulutuspaikka?” (…) ”Se että kaveri pestautui muukalaislegioonaan, ei pitäisi olla mainostamisen arvoinen asia niin kuin Ilta-Sanomat asian esittää, vaan mielestäni se osoittaa voimakasta henkistä rajoittuneisuutta olemassaolevasta todellisuudesta, mitä voidaan kutsua myös henkiseksi tasapainottomuudeksi. Henkilö, joka pestautuu muukalaislegioonaan, tappaa käskystä, ei omasta vakaumuksesta, käskystä josta tulee rahakorvaus. Tällainen yksilö ei ole enää inhimillinen olento, vaan aivoton tappokone.”

suomenarmeija– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Read Full Post »

Mesikämmen on seurannut pitkään Leon Kosmos-nimellä esiintyvän henkilön kirjoituksia tämän Lemurian Kosminen Muna-blogissa. Kosmoksen tekstit ovat ruokottomuudessaan enimmäkseen kosmisen levottomia ja huvittavia, pesten siinä sarjassa mennen tullen vaikka Jussi Parviaisen kohutut blogitekstit, mutta joiltain osin Mesikämmenen arvomaailmasta käsin Kosmoksen jutut ovat myös hyvinkin vastenmielisiä. Vaikka Kosmoksen teksti on sen verran lennokasta, että sitä ei voi aivan kokonaan tosissaan ottaa, niin pistää kuitenkin miettimään, missä määrin teksteissä on totuuden siementä. Meitä kun on todella moneksi. Leon Kosmoksesta Mesikämmenelle tulee mieleen omalaatuinen kudelma Ranskan muukalaislegioonan sotilasta, Pekka Siitointa, G.G. Allenia, paroni von Münhausenia ja Markiisi de Sadea.

Seuraavan haastattelun tekemisen järkevyyttä tuli karhunpesässä pohdittua muutamaan kertaan, mutta lopulta sähköposti kiikutti herra Kosmokselle tukun kysymyksiä. Vastaukset ilmestyivät sähköpostilaatikkoon vajaan viikon sisään. Osa haastattelun vastauksista oli niin härskejä tai yleisesti törkeitä, että Mesikämmen katsoi viisaimmaksi ensimmäisen kerran koskaan sensuroida haastattelemaltaan henkilöltä saamiaan vastauksia. Vielä vastausten pienen editoimisen jälkeenkin haastattelun julkaisun järkevyyttä tuli mietittyä. Yleisenä disclaimerina tässä vielä alleviivattakoon, että Mesikämmenen blogi irtisanoutuu monista Leon Kosmoksen näkemyksistä. Mikäli lukija ei halua lukea monin tavoin vallitsevien hyvien tapojen ja arvojen vastaisista näkemyksistä, hänen kannattaa lopettaa tämän tekstin lukeminen tähän. Tästä eteenpäin lukeminen tapahtuu lukijan omalla vastuulla.

Mesikämmenen blogi on julkaissut seuraavan haastattelun kutakuinkin siinä samassa hengessä, kuin missä antropologi Mary Douglasia kiinnosti puhtauden ja vaaran käsitteet – kulttuurisesti meillä on tietynlainen käsitys siitä mikä on puhdasta, likaista, turvallista, vaarallista, sopivaa, epäsopivaa, jne. Kulttuuriset raja-ilmiöt ovat hyvin mielenkiintoisia juuri siksi, että ne kertovat paljon siitä, miten me määrittelemme todellisuuttamme. Miettimällä näiden määrittelyjen perusteita voi oivaltaa paljon niin vallitsevasta kulttuurista kuin itsestäänkin. Oli Leon Kosmosken hahmo ja jutut sitten totta tai fiktiota, niin reaktiomme niihin ovat miettimisen arvoisia.

Lusiferin soldaatti Leon Kosmos puhuu!

Kuka olet ja mitä teet? Kerro jotain myös taustastasi. Sinulla on omien sanojesi mukaan palkkasotilaan taustaa, missä olet palkkasotilaana toiminut?

Minä olen Leon Kosmos. Olen alfauros, Lusiferin soldaatti, sadomaagikko, hengentieteiden kenttätutkija, vapaamuurari, yksityisyrittäjä, huoripukki, viinamäen mies, kansallissosialisti, sovinisti, rasisti ja reservin upseeri. Olen neljännen polven raisiolainen. Olen koko ikäni tutkinut ja harjoittanut okkultismia ja hengentieteitä. Nuorempana toimin palkkasotilaana pääasiassa Afrikan mantereella, Rhodesiassa ja Etelä-Afrikan tasavallassa. Koska onnensoturin työkuva on sangen vaihteleva, olen myös tehnyt lyhyempiä työrupeamia Lähi-Idän ja Indokiinan kriisipesäkkeissä. Vanhemmiten olen keskittynyt alan konsulttitoimintaan, sillä päteville ammattisotilaille on aina enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

Pidät paljon huomiota saanutta blogia Lemurian Kosminen Muna. Mihin pyrit blogin pitämisellä? Millaista palautetta olet saanut suorasanaisista ja poliittisesti epäkorrekteista kirjoituksistasi ja videoistasi?

Haluan saattaa suuren yleisön tietoisuuteen harvemmin tunnettuja hengentieteen ilmiöitä sekä samalla kertoa näkemyksiäni elämästä. Esimerkiksi demonien manaamisesta on sangen vähän autenttista materiaalia saatavilla ja pidän tärkeänä, etä ihmiset saavat oikean kuvan tapahtumien kulusta viihdeteollisuuden esittämien täysin vääristyneiden mallien sijasta. Olen saanut runsasti palautetta ja miltei poikkeuksetta se on ollut rohkaisevaa. Kristikansalta olen saanut pääasiassa haistatteluja ja tappouhkauksia, olipa joku ottanut asiakseen lähettää Isä-Jumalan siunauksen kanssa veriset bokserit postilokerooni. Myöskin runsaasti pillua on tätä kautta herunut, niin itselleni kuin kanssalusiferisti Kaasu-Vataselle, mikä tuo suuresti lisäarvoa blogin pitämisen.

Oletko hullu?

Tämän asian pohtiminen ei kiinnosta minua lainkaan. Mielenterveys on seikka, joka määräytyy ympäristön normien mukaan. Olen kieltämättä ollut mielisairaalassa muutamaan otteeseen elämässäni, mutta koen silti itseni huomattavasti terveemmäksi kuin moni terveenkirjoissa oleva. Hengentieteisiin vihkiytyneet ihmiset tapaavat muutenkin altistua melkoisille henkisille paineille ja koska tämänkaltaiset ihmiset ovat miltei poikkeuksetta psyykeeltään kovin herkkiä, niin tästä ennemmin tai myöhemmin seuraa henkistä ylikuormitusta, joka ilmenee juurikin mielen oireiluna.

Onko tarinoissasi tai YouTubeen itsestäsi laittamassa videossa yhtään liioittelua?

Ei. Jokainen sana on täyttä totta. Kaikki mainitsemani asiat ovat todella tapahtuneet. Lusiferia on palvottu suvussani useiden sukupolvien ajan. Koska harjoittamiini sexuaali- ja sadomaagisiin menoihin kuuluu olennaisesti sangen runsas parittelu ja varsinkin neitsyyden vieminen Lusiferin kunniaksi, niin tätä kautta minulle on kertynyt hyvinkin runsaasti naisseikkailuja ja jälkikasvua. Otollisimmat poikalapset olen vihkinyt sukuni perinteiden mukaisesti Lusiferin palvelijoiksi jotta he aikanaan siirtäisivät tämän perinnön jälkeläisilleen. Varsinkin mainostamani sadomaaginen spermapankki on tuonut runsaasti tilaisuuksia levittää väkevää arjalaisen alfauroksen perimää.

Onko tekstejäsi tulossa joskus kirjana?

Voi olla, että julkaisen postuumisti muistelmani, sillä ne tulevat sisältämään hyvin tulenarkaa materiaalia ja järkyttäviä paljastuksia maailman poliittisista ja taloudellisista vaikuttajista, enkä halua yhtään enempää ongelmia Supon kanssa kuin minulla juuri nyt on. Toki jos joku on kiinnostunut kustantamaan hengentieteellisiä kirjoituksiani, ei minulla suinkaan ole mitään sitä vastaan. Kirjoitan toki jatkuvasti reportaasheja ja lehtiartikkeleita hengentieteen ja sadomagian kenttätutkimuksistani alan julkaisuihin, mutta nämä kirjoitukset ovat enemmän suunnattuja muille hengentieteen tutkijoille enkä usko niiden niinkään kiinnostavan blogini lukijoita.

Oletko ollut vankilassa tai saanut sakkotuomioita värikkään elämäsi aikana?

Kyllä. Olen saanut useita sakkoja pahoinpitelyistä, poliisille niskoittelusta, kirkkorauhan rikkomisesta, exhibitionismista ja muista pienistä rikkeistä. Vankilassa en hyvin väljästi tulkittuna ole ollut, siitä saan kiittää asemaani vapaamuurareissa ja hyviä yhteyksiäni poliisin päällystöön, mutta putkassa olen istunut oman osuuteni ellei enemmänkin. Tämä osin kertoo enemmän yhteiskunnasta jossa elämme kuin minusta, sillä nyrkkitappelut, taxijonossa painiminen ja muu humaltunut riehakas ilonpito kuuluu normaaliin miehisen miehen elämään.

Siitä ei ole järin pitkää aikaa, kun tällaisista sanktioista päätettiin ase kädessä vapaiden miesten kesken käräjäkivillä. Minulle kelpaa tämä malli edelleen sangen mainiosti. Kaikki on mennyt päin helvettiä sen jälkeen, kun naisille annettiin ääni- ja puheoikeus ja heidät päästettiin pois keittiöstä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Naisen paikka on kulkea konttaamalla makuuhuoneen ja keittiön väliä peräaukko rasvattuna ja mittavalla dildolla varustettuna.

Miten kommentoit Suomen presidentinvaalien 2012 tulosta?

Tämä seikka on täysin yhdentekevä. Koko parlamentaarinen demokratia on ja on aina ollut silkkaa silmänlumetta, jolla pidetään tavallisten ihmisten kaltaiset tuotantoeläimet tyytyväisenä. Presidentit, hallitukset, viranomaiset, näillä tahoilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista valtaa. Todellinen valta tässä maailmassa on ollut jo pitkään pienellä joukolla rikkaita pankkiirisukuja, kirkonmiehiä ja kuninkaallisia sekä heidän hännystelijöillään. Nämä ovat Saatanan palvelijoita ja ihmiskunta on ollut heidän vallassaan tuhansien vuosien ajan.

On kerrassaan naivia kuvitella, että nämä kansakuntien todelliset hallitsijat sallisivat edustuksellisen demokratian, jos sillä tavoin olisi pienintäkään mahdollisuutta vaikuttaa maailman tilaan.

Presidentti on pelkkä käsinukke, joka nyrkki perseessään puhuu isäntänsä eli satanistisen rahaeliitin suulla. Tässä katsannossa olisi Haavisto ollut kieltämättä parempi presidentti. Toisaalta Sauli Niinistö on mielestäni selkeästi Saatanan vallassa, onhan hän todistetusti osallistunut rahavallan perinteisiin jo vuosituhansia jatkuneisiin satanis-okkulttisiin menoihin, jonka kulissina toimii tällä vuosisadalla Bilderbergin kokous. Siellä tämä edellä mainittu satanistinen rahaeliitti harjoittaa lapsiuhreja, vampirismia, kannibalismia ja homosexuaalisuutta sekä huumehuuruisia sexiorgioita, joissa Saatanan kunniaksi harjoitetaan kaikkia tunnettuja perversioita ja poltellaan pieruja.

Kuulut Turun Hengentieteen Seuraan ja sen sisäiseen Lucifer Looshiin. Mitä kautta päädyit seuraan ja miksi liityit juuri sen Lucifer Looshiin?

Liityin seuraan, koska tunsin aikanani paljon seuran aktiivijäseniä, mutta en koskaan tullut liittyneeksi itse. Harkitsin asiaa, mutta seura yllättäen lakkautettiin. Nyt kun seura on perustettu uudelleen, en nähnyt mitään syytä aikailla. Lusiferin looshin valitsin, koska ole vakaumuksellinen Lusiferin palvelija ja sitä olen ollut koko ikäni. Näinä aikoina Lusiferin alamaiset muutoinkin kerääntyvät yhteen sankoin joukoin, sillä merkit ovat selvät, Lusiferin aika on koittava ja se tulee tapahtumaan pian. Silloin on jokaisen valittava puolensa ja niin on julistettu, että hänen ensimmäiset lapsensa tulevat olevaan Herrallemme otollisimpia. Maailmanpiiri on siirtymässä hyvin pitkään kestäneestä Saatanan ajasta Lusiferin aikaan, jolloin koittaa ihmiskunnan uusi kultakausi. Haluan omalla toiminnallani olla edesauttamassa tätä tapahtumaa.

Uskotko oikeasti henkivaltoihin vai ovatko ne vain jonkinlainen runollinen konteksti, johon saa kätevästi puettua monenlaista aikuisen miehen kohellusta?

Uskon vakaasti pyhään kolminaisuuteen, eli Isä-Jumalaan, Lusiferiin ja Saatanaan. Vaikka minun herrani on Lusifer, niin arvostan suuresti myös muita kolminaisuuden osia. Henkimaailma on yhtä todellinen kuin reaalitodellisuus, ellei enemmänkin. Vaikka suurin osa ihmiskunnasta ei ole kykenevä sitä havaitsemaan, me henkisesti kehittyneemmät ja salatieteisiin perehtyneet vanhemmat sielut elämme yhtälailla eetteriulottuvuudessa kuin täällä reaalitodellisuudessa. Henkivallat ja henkimaailma ovat totisinta totta sanan varsinaisessa merkityksessä ja profetioin, että kovan kohtalon tulee sellainen ihminen saamaan, joka ei tätä seikkaa ymmärrä.

Turun Hengentieteen Seura pitää hyvin matalaa linjaa jäsenistään, mutta olen ymmärtänyt, että seuralla on jo nyt jäseniä melkein saman verran kuin kultaisella 70-luvulla. Tiedätkö, tai voitko kertoa, pitääkö tämä paikkansa?

Kyllä, näin on asia. Tämän seikan voin seuran toiminnasta paljastaa. Turun Hengentieteen Seuran sisäpiiriläisenä voin vahvistaa, että jäsenmäärä lisääntyy koko ajan ja uskonkin, että pian olemme sangen merkittävä yhteiskunnallinen taustavaikuttaja. Erilaiset salaseurat käyttävät muutenkin maailmanlaajuisesti huomattavaa taloudellista ja poliittista valtaa, eikä ole suinkaan sattuma, että tahot jotka yrittävät näitä valtakeskittymiä julkituoda ja paljastaa leimataan hörhöiksi salaliittoteorioiden kannattajiksi. Kuulun Turun Hengentieteen Seuran lisäksi vapaamuurareihin sekä muutamiin kansainvälisiin salaseuroihin, joista en voi enkä halua enempää kertoa.

Seura ilmoitti viime vuonna pitäneensä kesäretriitin seuraan kuuluvan Kaasu-Vatasen kesäresidenssillä. Olitko paikalla, ja jos olit, niin miten retriitti sujui? Harjoitettiinko retriitillä sellaisia mustia messuja metsässä, joista Pekka Siitoin teoksissaan Musta Magia I & II on kirjoittanut? Miksi retriittiin osallistujille suositeltiin “voimassaolevaa henkivakuutusta”? Kuka voitti soramontturallin?

Kyllä, olin paikalla, kuin myös Kaasu-Vatanen ja kenttäsika Päivi-Maria. Kaikki sujui vallan mainiosti, sillä miestapoilta säästyttiin. Joimme runsaasti viinaksia ja olutta, paistoimme makkaraa, ammuimme pilkkaan, löimme välillä miespainiksi roomalais-kreikkalaisittain ja harmonikkamusiikki soi.

Myös salatieteitä harjoitettiin juurikin mustan magian Mestarin, Valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimen oppien mukaisesti ja tilaisuus onnistui muutamia haavereita lukuunottamatta mainiosti. Tästä magianharjoituksesta saatan kirjoittaa oman blogitekstin. Soramontturalli huipensi tapahtumat, semminkin kun päätimme sallia pienikaliiberisten kertatuliaseiden käytön kisassa lisäämässä jännitystä. Kaasu-Vatanen johti enimmän osan kisasta minun antaessani auton takapenkiltä käsin hyviä neuvoja, kunnes hän sorsahauleja väistellessään ohjasti auton katolleen. B.S. Mullerin kärjen tuntumassa peesaaminen ja taktisesti loistava ajo toi hänelle voiton, mikä hänelle suotakoon, sillä B.S. oli nuorempana lupaava jokamiesluokan kuljettaja. Mainittakoon, että joviaalina toverina kelpo Muller laittoi kaikkien riemuksi palkintona olleen isoperseisen latvialaishuoran kiertoon.

Tapasitko koskaan Pekka Siitointa? Olet kirjoittanut Pekasta oikein oman blogitekstinkin, jossa kehut häntä suuresti. Mitkä olivat Pekan vahvimmat ja heikoimmat puolet?

Kyllä, tapasin Pekka Siitoimen joitakin kertoja hänen kotonaan Kaarinassa ja lisäksi hän kävi luonani harvakseltaan katsomassa 8 mm pornofilmejä ja juomassa viinaa. Joskus mukana oli myös messuemäntiä eli huoria, silloin teimme jokusen saksalaisella huumorilla ryyditetyn aikuisfilmin. Pekka viihtyi enimmäkseen kameran takana, mutta muistanpa eräänkin rainan, jolla Valtakunnanjohtaja lykkii iloisesti koira-asennossa koppalakki kallellaan ex-vaimoani Riitta-Lisaa tuhkaluukkuun.

Koska olen menestyvä liikemies, saatoin myös tukea hänen toimintaansa taloudellisesti, mutta koska Suopo tarkkaili häntä aktiivisesti ja en halunnut joutua tekemisiin heidän kanssaan, niin olin häneen yhteydessä jo pelkistä käytännön syistä harvakseltaan. Samoin hänen lähipiirissään oli mielestäni liikaa epäilyttäviä aineksia, joiden kanssa en halunnut olla tekemisissä. Pekka Siitoin oli karismaattinen johtaja, joka hypnoottismagneetisella katseellaan hallitsi monia henkisesti heikkolahjaisempia seuraajiaan jopa niin, että nämä olivat aivain kuin haitilaisen zombi-myrkyn vallassa. Mikäli Valtakunnanjohtajalla olisi ollut enemmän aikaa, olisi hän kerännyt oman SS-zombien armeijan ja aloittanut täysimittaisen vallankumouksen.

Pekka Siitoin oli todellinen humanisti, sydämensivistynyt ja empaattinen ihminen, todellinen arvojohtaja, joka ei koskaan saanut sitä tunnustusta minkä hän ansaitsisi. Pekka oli intohimoinen ihminen, joka rakasti elämää. Tämä saattoi myös koitua hänen kohtalokseen. Vaikka en itsekään lasiin sylje, niin mielestäni Pekan alkoholinkäyttö alkoi olla viimeisinä aikoina liian runsasta jopa siinä määrin, että siitä oli haittaa hänen poliittiselle ja hengentieteelliselle työlleen. Toisaalta ymmärrän häntä hyvin, sillä Pekka Siitoin oli jatkuvasti ankarien paineiden alaisena, sillä pitää muistaa, että Pekka oli avoimesti natsi ja Lusiferin palvelija sangen ahdasmielisinä aikoina.

Mitä Pekan kirjoja arvostat eniten ja miksi?

Musta Magia I ja II sekä erityisesti Paholaisen Katekismus ovat Mestari Siitoimen merkkiteoksia. Näissä kirjoissa on yksissä kansissa mittava määrä okkultistista tietämystä ja lisäksi ne ovat vallan mainioita lähdeteoksia kenttämanausta harjoitettaessa. Koska keräilen hengentieteen kirjallisuutta, on minulla luonnollisesti hallussa koko hänen tuotantonsa ja useita muita kirjoja, joiden tekemiseen Siitoin on suoraan tai välillisesti osallistunut. Kokoelmiini kuuluu myös joitain Mestari Siitoimen alkuperäisiä käsikirjoituksia. Omistan myös ainoan tunnetun kappaleen koskaan julkaisematonta esseetä, jossa Pekka Siitoin pohtii rotuopin ja okkultismin välistä suhdetta. Tämän tekstin sain aikanaan oikoluettavaksi, ja unohdin palauttaa sen ennen hänen kuolemaansa.

Olet omien sanojesi mukaan sadomaagikko. Miten ja missä olet perehtynyt tähän aiheeseen. Minkälaisia sadomaagisia operaatioita harjoitat ja miksi? Blogisi lukijat muistavat tietysti viimevuotiset kenttäraporttisi Pohjanmaalta, mutta onko sen jälkeen ollut joitain erityisiä uusia sadomaagisia operaatioita?

Sadomagia on nimensä mukaisesti sekoitus sadismia ja magiikkaa, jota harjoitettaessa syntyy niin henkinen kuin fyysinenkin yhteys herraamme Lusiferiin. Kun nämä kaksi yhdistää, syntyy jotakin joka on selkeästi enemmän kuin osiensa summa. Seksuaalisuus on kuulunut kautta ihmiskunnan historian olennaisena osana jumalainpalveluksen harjoittamiseen, joskin tämän valtavan henkisen voimavaran merkitystä eivät tunnu nykyiset pystyyn kuolleet valtauskonnot ymmärtävän. Normaalin sadomaagisen hartaudenharjoittamisen ja lihan piilottamisen lisäksi ei kovinkaan mainittavia operaatiota ole viime aikoina tapahtunut.

Mitä kuuluu blogissasi mainitulle kenttäsika Päivi Marialle ja ex-vaimollesi Riitta-Liisalle?

Päivi-Maria voi paksusti hoitopaikassaan läheisen kotieläinpuiston lätissä elikkä sikopajassa, vieläpä sanan varsinaisessa merkityksessä. Päivi-Maria on toisin sanoen pieniin päin. Neiti N.N:n luona suorittamamme manauksen aikana Päivi-Maria osoitti olevansa poikkeuksellisen kykenevä työskentelemään kovankin paineen alaisena, joten pyrimme jalostamaan tästä emakosta täydellisen sikarodun okkulttiseen kenttätyöhön. Muutenkin hän on oikea femme fatale, en ollenkaan epäile etteikö yhteiselomme jatkuisi muutenkin kuin työn merkeissä, mutta ammattietiikkani on sitä tasoa, etten suvaitse seurustelua työyhteisössä.

Riitta-Liisa on poistunut joukostamme oman käden kautta. Tukholman poliisi löysi hänen ruumiinsa Stadsgårdenin satama-altaasta hiljattain. Naisparka oli kärventänyt itseään sikarilla, leikellyt irti niin nisänsä kuin korvansakin, ampunut itseään polvilumpioihin ja rusikoinut kasvonsa miltei tunnistamattomiksi ennen kuin oli hukuttautunut. Mutta suremaan en jää, sillä pillua maailmassa riitää ja leskenperintökin auttaa mukavasti sopeutumaan tilanteeseen ja jatkamaan eteenpäin. Haluaisin kuitenkin lausua Riitta-Liisan muistolle Valtakunnanjohtaja Siitoimen muistovärssyn vaimonsa kuoleman johdosta: “Paljon pilasit, kaiken munasit, nyt pillusi on kylmennyt”.

Olet omien sanojesi mukaan alfauros ja umpihetero. Millainen on ihannenaisesi?

Arvostan naisessa perinteisiä äidin ja kotihengettären ominaisuuksia, eli että nainen laittaa maukkaita liharuokia, huolehtii kodin siivoamisesta ja miehestään sekä imee kyrpää kun käsketään sen kummemmin mukisematta. Myös leveä lantio on tärkeä, silloin nainen voi vaivatta synnyttää poikalapsia. Isot hinkit tuovat myös runsasta lisärvoa ja kyky ottaa kulli suuhun kasseja myöten. Naisen tulee luonnollisesti olla valkoihoinen arjalainen, eikä hänen suvussaan saa olla juutalaista verta, sitä en hyväksy. Olen blogissani kirjoittanut mietteitäni vaimon kouluttamisesta, joten sieltä löytyy runsaasti pohdiskeltavaa, mikäli asia kiinnostaa.

Pitäisikö bordellit laillistaa Suomessa?

Ehdottomasti. Ihmisten moraalia ei voi säädellä lakien avulla, oli kyse sitten mistä tahansa kiellosta. Seksistä on aina maksettu, eikä se lopu sillä että toiminta tehdään laittomaksi. Kieltolakien tyyppiset lait ovat typeriä ja omiaan lisäämään yleistä lain halveksuntaa muitakin lakeja kohtaan. Kieltolait hyödyttävät ainoastaan rikollisia ja korruptoituneita viranomaisia, sikäli kun näiden kahden ryhmän välillä niin suurta eroa ylipäätään on. Muualla maailmassa on yleinen tapa, että isä vie sexuaalisen kypsyyden saavuttaneen poikalapsen bordelliin ja tätä hienoa perinnettä sopisi Suomessakin ylläpitää. Tyttäristä ei ole niin väliksi, nämä kun todennäköisesti ovat jo töissä mainituissa laitoksissa.

Blogitekstiesi perusteella katselet ainakin ns. “alppipornoa”. Mitä se on? Millainen pornokokoelma Kosmoksen residenssistä löytyy?

Alppiporno on saksalaista laadukasta aikuisviihdettä. Tähän genreen kuuluu olennaisesti humoristisin juonenkääntein höystetyt sexiseikkailut Tirolin vuoristossa, käkikellot, nahkashortsit, suuret oluttuopit, poskisexi ja jodlaaminen kliimaxin hetkellä. Henkilökohtainen pornofilmikokoelmani on sangen mittava, sillä aloin keräämään sexifilmejä jo 60-luvulla. Viimeksi kun inventoin kokelmani, 8 mm filmejä oli reilut 500 kappaletta ja videokasetteja reilusti yli neljä tuhatta. Mielestäni videokasetti on ainoa oikea formaatti perinteisten kaitafilmien lisäksi aikuisviihteen katseluun. Toki olen joutunut hankkiman joitankin DVD-levyjä, koska esimerkiksi japanilaista oksennuspornoa ei niinkään löydy muussa formaatissa.

Laitoit viime vuoden alussa YouTubeen videon, jossa tarjoat naisille seksipalveluita. Onko kiinnostusta palveluihin löytynyt?

Kyllä. Vaikka ex-vaimoni Riitta-Liisa ei olekaan enää hedelmöitystiimissämme mukana, se ei haittaa, sillä hänen panoksensa oli muutenkin melko vähäinen. Jo useampi naisihminen on saanut avun kauttani. Tosin olen alkanut epäillä, että moni on hankkiutunut spermapankkini asiakkaaksi pelkästään siitä syystä, että saisi kunnon karjusonnin arjalaista kyrpää niin että ei ihan heti kykene vaikka mieli tekisikin. Mutta se heille suotakoon, sillä valtaosa nykymiehistä on pienikaluisia aasimiehiä, jotka eivät kykene naistaan tyydyttämään. Tällainen on omiaan aiheutamaan lesbolaisuutta ja feminismiä, ja niitä ei luoja paratkoon tarvita enää yhtään yhteiskuntaa mädättämään.

Millainen mies on Kaasu-Vatanen, joka on ystäväsi, ja jonka olet maininnut usein blogissasi? Ymmärtääkseni olette koheltaneet yhdessä monessa paikassa ja joutuneet suljetulle osastollekin joskus. Pitääkö tämä paikkansa?

Kaasu-Vatanen on Lusiferin sotilas ja yhtälailla ammattisotilas kuten minäkin. Kova mies ottamaan kuppia ja vallan villitty pillun perään ja mikäs siinä kun on vehkeet kuin siitosoriilla. Kun Rhodesiassa ostimme poikien kanssa huoran, joutui kelpo Vatanen jäämään aina jonon viimeiseksi, sillä hänen jäljiltään jäi vain verisiä peräaukkoja ja revenneitä välilihoja. Tutustuimme siis sotatantereella. En ollenkaan epäile, etteikö Kaasu-Vatanen olisi elämänsä varrella ollut suljetulla osastolla, mutta tästä minulla ei ole tietoa. Kun viimeksi olin suljetulla osastolla lepäämässä, Vatanen selvisi pelkällä vatsahuuhtelulla ja herrasmiesten suosimalla yksityisklinikalla suoritetulla ilokaasuhoidolla.

Suosikkiaseesi?

Suosikkiaseeni on ja on aina ollut rynnäkkökivääri mallia AK-47 eli Kalshnikov. Varsinkin työaseena se on lyömätön, koska tätä nimenomaista rynnäkkökivääriä käytetään niin yleisesti kolmannen maailman kriisipesäkkeissä, joten kentällä työskennellessä varaosia ja ammuksia on aina saatavilla. Ase on myös hyvin varma toiminnaltaan, joten se toimii niin kurassa kuin pakkasessakin ja on ennen kaikkea helppo huoltaa kenttäolosuhteissa. Minulla on mittava kokoelma erilaisia ampuma-aseita historiallisista mustaruutiaseista moderneihin sarjatuliaseisiin, mutta Kalshnikov on klassikko, jonka rinnalla ei mikään ase pärjää vertailussa.

Suosikkipäihteesi? Miten rentoudut? Missä lomailet?

Pirtu. Ylipäätään tiukka viina, whisky, vuosikertakonjakit ja absintti, tosin olutkin menee janojuomana ja sitä on miellyttävämpi oksentaa kuin väkeviä. Pervitiini eli siviilikelellä amfetamiini kuuluu työnkuvaan, mutta käytän sitä ainaostaan käytännön syistä, en niinkään päihteenä. Olen toki käyttänyt runsaasti erilaisia hallusinogeeneja kun olen osallistunut luonnonkansojen rituaaleihin hengentieteen kenttätutkimuksissani.

Rentoudun kuuntelemalla Paula Koivuniemeä, kouluttamalla saksanpaimenkoiriani, savaten eli ranskalaisen potkunyrkkeilyn parissa ja hoitamalla mehikasvipuutarhaani. Myös mustaruutiammunta on sangen rentouttavaa. Nussiminen on myös merkittävä osa elämääni. Sangen vilkas sexi-elämä tuo elämään mukavasti lisäarvoa, minulla on omakotitaloni kellarissa täysin varusteltu dungeon. Eli jos naispuolisilta lukijoilta löytyy mieltymystä päästä todellisen alfaorin sexiorjaksi, niin ottakaa yhteyttä. Haaremissa riittää tilaa.

Lomailen nykyään Thaimaassa, siellä riittää kohtuuhintaista nuorta pillua ja viinaa. Vaikka sangen varakas olenkin, olen ihan periaateesta tarkka talouskukkarostani. Tunnen henkilökohtaisesti vakilomakohteeni paikallisen poliisipäällikön ja sen ansiosta saan vapauden toteuttaa itseni hyvinkin moninaisilla tavoilla, joista tavalliset turistit voivat vain haaveilla. Olen toki matkustanut hengentieteitä tutkiessani laajasti ympäri maailmaa, mutta lomailuun Thaimaa on tällä hetkellä ykköskohde.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Popyhtye Manowarin kitaristi Ross the Boss on osuvasti todennut; ”elämän tarkoitus on tuottaa viholliselle kipua”. Yhdyn tähän täysin. Olen onnellisimmillani sotatanteella, pää täynnä adrealiinia ja hyvää farmaseuttista piriä. Benito Mussolini on osuvasti todennut; ”sota on miehelle mitä äitiys naiselle” ja tämän allekirjoitan täysin. Tosin karaoke on yhtälailla antoisaa. Esitän mieluusti Elviksen ikivihreää kappaletta Flaming Star, olen jopa opetellut vaativan Love me tender-saksauksen lavashowta ajatellen.

– – –

Kiitos haastattelusta, Leon Kosmos.

Aiheeseen liittyen:

Leon Kosmoksen blogi Lemurian Kosminen Muna

Read Full Post »

Mesikämmen törmäsi Facebookissa Pekka Siitoin Fan Club -nimisessä ryhmässä jonkin aikaa sitten henkilöön nimeltä Esa Taberman. Tabermanin nimi oli tullut vastaan joskus aiemminkin Siitoimen yhteydessä, mutta vain jotenkin ohimennen. Tällä kertaa em. ryhmässä tuli esiin, että Taberman oli ollut mukana Pekan porukoissa kuuluisalla 70-luvulla. Tämä herätti ajatuksen, josko Taberman suostuisi pieneen haastatteluun asian tiimoilta – ja suostuihan hän.

Tästä on tuloksena seuraava nettiviestien pohjalta kursittu haastattelu, jota voitaneen pitää harvinaisena katsauksena Siitoimen ja hänen porukoittensa toimintaan 70-luvulla. Mesikämmen ei muista äkkiseltään ensimmäistäkään vastaavaa tuolloisen sisäpiiriläisen (tai ulkopuolisenkaan) haastattelua aiheen tiimoilta, poislukien Nordlingin ja Koskelan kirjassa Pekka Siitoin, Suomen Führer, olleen Pekan itsensä haastattelun, jossa aihepiiriä luonnollisesti ruodittiin. Pekan ja hänen ryhmiensä edesottamuksista 80-luvulta eteenpäin taas löytyy em. kirjan lisäksi myös Mesikämmenen tekemästä Kai M. Aallon haastattelusta.

Tässä blogissa viime aikoinakin paljon käsiteltyä Kursiivin vuoden 1977 iskua käydään sitäkin tässä haastattelussa luonnollisesti läpi. Ajankohta tähän haastatteluun on sikäli sopiva, että kuluvan kuun 26. päivä tulee Kursiivin iskusta kuluneeksi 34 vuotta.

Taustaa

Kuka olet ja mitä teet? Mitä nykyään teet poliittisesti, onko ideologiasi muuttunut miten sitten 70-luvun?

Siirryin juuri eläkkeelle Turun kaupungin palveluksesta (talkkarina vuodesta 1984, sitä ennen useita työsuhteita mm. yövartijana, varastomiehenä, ruosteharjaajana yms.)

Mitä ideologiaani tulee, niin eräin osin se on sama kuin 70-luvulla, mutta jo tuolloin en ollut mikään “natsi”, jos kyse on selkeästä määritelmästä, mitä “natsiuteen” tulee.

Pekka Siitoin

Mitä kautta ja milloin tutustuit Pekka Siitoimeen? Ensivaikutelmat ja muistikuvat?

Tutustuin Siitoimeen 1974 aluksi tilaamalla häneltä kirjallista materiaalia, pian myös henkilökohtaisestikin. Pidin häntä tuolloin kohtuullisen karismaattisena henkilönä, joka oli yllättävänkin älykäs, mutta jossain määrin kykenemätön laatimaan pitkäntähtäimen suunnitelmia, jonka tietopohja oli horjuva ja jolla oli paheneva alkoholiongelma, mikä ensitapaamisella ei ollut niin ilmeistä.

Olit mukana Siitoimen porukoissa 70-luvulla aina Kursiivin iskuun asti. Millaisia Pekan ryhmien tapaamiset olivat? Järjestettiinkö kaikki tapahtumat Pekan Kaskenkadun liikkeen alakerrassa?

Kävin 1974-1975 Kaskenkadun kellaritiloissa pidetyissä Hengentieteen kokouksissa ja keskustelin muutaman kerran lyhyesti Siitoimen kanssa politiikasta muissakin yhteyksissä. Asevelvollisuuteni suoritus 1975-1976 keskeytti lähes täysin yhteydenpidon pitkäksi aikaa. Tuolloin Pekan kontaktit VS:n ulkopuolelle olivat, jos niitä oli, minun tietämättömissäni.

Kävitkö Pekan kotona, ja jos kävit, niin millaista siellä oli?

En käynyt tuolloin suhteemme luonteestakin johtuen Pekan kotona. Suhteeni Pekkaan oli etäinen aina vuoteen 1977 asti.

Millainen mies Pekka oikein oli kun hänet paremmin tunsi? Vastasiko julkisuuden kuva yksityishenkilöä? Oliko Pekka oikeasti niin kova naistenmies kuin antoi ymmärtää? Millainen Pekan viinankäyttö oli 70-luvulla? Ilmeisesti homma pysyi varsin hyvin hanskassa vielä tuolloin? Mitkä olivat mielestäsi Pekan parhaimmat ja heikoimmat puolet? Missä olit hänen kanssaan eniten samaa mieltä, missä vähiten? Mistä kehuisit häntä, mistä kritisoisit?

Pekan alkoholiongelma pysyi hallinnassa vielä 70-luvun, joskin sen olemassaolon jo huomasi. Hänen naissuhteensa olivat runsaat ja hän oli lähes avoimesti uskoton avioliitossaan. Suhteissa Pekkaa kiinnosti enemmän määrä kuin laatu, ts. riitti kun partnerilla oli “hame ja hän hengitti”. Paljon myöhemmin 90-luvulla eräs Vehmaan mökillä “orgioihin” osallistunut tyyppi kertoi uskomattomia tarinoita, joita en voi täysin uskoa, mutta 1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!

Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!

Pekka oli kiistatta jossain määrin karismaattinen ja hyvinkin huumorintajuinen, muttei mikään vakavastiotettava suuri johtaja. Hänellä oli kyky itseironiaan ja hänen toimintansa tähtäsi usein enemmänkin performanssiin kuin merkityksellisiin päämääriin. Pekkala luonnehti hänen ideologista substanssiaan sanoilla: “Viina, vittu ja saatanan Kekkonen”. Se oli liian pelkistetty, mutta ei täysin hakoteilla oleva kommentti.

Turun hengentieteen seura

Millaista meno oli Turun hengentieteen seurassa? Otit osaa muutamiin seuran kokouksiin, ja mukana oli mm. nyt jo edesmenneet Timo Pekkala ja Seppo Lehtonen, jotka sattuneesta syystä olivat näkyvästi esillä myös Kursiivin oikeudenkäynnissä. Mitä tuumasit seuran toiminnasta?

Osallistuin Turun hengentieteen seuran kokouksiin rajoitetussa määrin jo siksi, etten jo tuolloin uskonut tuonpuoleiseen ja pidin menoja lähinnä Pekan vedätyksenä.

Millaista väkeä kävi paikalla, millaista seuran järjestämä toiminta ja ohjelma oli? Ilmeisesti paikalla kävi vierailevia gurujakin?

Mukana oli useita naishenkilöitä, jotka jo tuolloin määrittelin omassa elämässään turhautuneiksi ja jotka kävivät näissä kokouksissa saadakseen elämäänsä sisältöä. Ehkä he saivatkin, sillä Siitoimella oli kai suhde heistä useisiin. Itse hän kehui olleensa suhteessa tunnettuun selvännäkijään Aino Kassiseen ja tämä pitänee paikkansa. Ainakin he tunsivat toisensa.

Siitoimella taisi olla yksityisiä “hedelmällisyysmenojaan”, mutta noin ylipäätään kaikenkarvaiset meediot ja spiritistit (mm. tyyppi, joka esiteltiin Sarawakin sulttaanina) olivat osin kaiketi tosiuskovia.

Millainen Turun hengentieteen seuran “temppeli” oli tilana? Mitä siellä oli? Vanhoista lehtijutuista on saanut vaikutelman, että paikalla oli tuolirivejä, kuvat Jeesuksesta, Luciferista ja Saatanasta, iso pyöreä peili, yms.

Siitoimen “temppelitila” oli paljossa kuvatun kaltainen. Hänellä saattoi olla ennen politiikkaan sekoamistaan kunnianhimoisia hankkeita seuran tulevaisuuden suhteen ja ainakin hän julkaisi monilla tekijänimillä alan kirjallisuutta. Ko. seuran toiminta oli paljossa hiipunut vuoteen -77 mennessä.

Isänmaallinen kansanrintama

Turun hengentieteen seuraa enemmän sinua kiinnosti Isänmaallinen kansanrintama, eli IKR. Kerrotko tästä? Et tainnut olla niinkään kiinnostunut hengentieteistä kuin politiikasta ja poliittisesta toiminnasta?

Vuoteen -77 asti en ollut äärimmäisen läheisissä tekemisissä Siitoimen kanssa, koska en ottanut häntä todesta, mutta kaksi seikkaa muutti kesällä -77 mieleni. Ensinnäkin kommunistien voimakas reaktio herran toimintaan ja toiseksi Afrikasta kotiutuneen Pekkalan vaikutus. Hän oli sitä mieltä, että koska Siitoimen järjestö oli vielä pieni niin henkilökohtaisella panoksellamme voisimme kenties todella pistää asioihin vipinää. Niin liityimme IKR järjestöön, joskin petyimme kun tutustuimme asioihin paremmin. Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Ylläoleva on totuus kesän -77 tilanteesta ja paljon mainostetut salaiset sotaharjoituksetkin olivat 10% totta ja loppu oli Pekan katteetonta puhetta ja kommunistista fictiota, jolla yritettiin todistella, että Suomi oli luokkasodan partaalla.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Pekan tämän kauden vaikuttavimpia touhuja oli myös SKYP:n romahduksen kiihdyttäminen. Kesällä -75 luin sotilaskodissa Suomen Kuvalehden ison jutun SKYP:n puoluekokouksesta, jossa ko. puolueen tuolloinen jäsen varasti shown uniformuesiintymisellään ja poliittisesti hyvin epäkorrekteilla julkisilla puheillaan. Lehti kauhisteli avoimesti, mutta tietyllä tavalla se oli Pekan tähtihetki! Hän taatusti nautti joka sekunnista ko. performanssissa…

Onko vaikutelmani oikea, että vaikka IKR:lle naureskeltiinkin, niin se otettiin myös varsin vakavasti – ja että 70-luvulla ylipäätään oli Pekan poliittinen kulta-aika?

70-luku oli Pekan “kulta-aikaa”, koska hänen toimintansa herätti valtavaa huomiota, maan ilmapiiri suosi pelkällä pysähtyneisyydellään hänen kaltaistaan kuvainsärkijää ja taistolaiset tekivät hänelle saman, minkä jenkit aikoinaan Pancho Villalle. 

Jos Pekka olisi elossa, mitä arvelisit hänen ajattelevan nykyisistä suomalaisista puolueista ja politiikasta ylipäätään? Mitä Pekka mahtaisi tuumata Timo Soinista, joka on entinen SMP:n mies, kuten Pekkakin oli?

Soinin vaalivoitto saattaisi piristää Pekkaa, mutta ei hän tähän luottaisi.

Kursiivin isku

Missä määrin tunsit, olit tekemisissä Seppo Lehtosen ja Timo Pekkalan kanssa, jotka olivat syytettyinä Kursiivin iskusta ja saivat siitä myös tuomiot? Miten kuvailisit näitä edesmenneitä alan miehiä? Tunsitko heidät hyvin?

Tunsin sekä Lehtosen, että Pekkalan. Pekkala oli itseasiassa yksi harvoista ihmisistä, joita saatoin vähän totuutta venyttäen nimittää läheiseksi ystäväksi. Luotin häneen jossain määrin. Hän oli niitä harvoja, joiden kanssa pystyin keskustelemaan samalla tasolla ja kadehtin hänen kameramuistiaan ja tappavan kirkasta ajatteluaan. Lehtonen herätti minussa epämääräistä huolta joka selkiytyi hiukan ennen Kursiivia kun ymmärsin, että hän oli “sekoamassa”.

Tuliko Kursiivin isku sinulle tai muille Pekan porukoissa olleille yllätyksenä, vai osattiinko sellaista jotenkin odottaa? Olivatko Lehtonen, Pekkala, Siitoin tai muut puhuneet siitä mitään etukäteen Pekan porukoissa olleille? Vai oliko Lehtonen puhtaasti sooloillut koko jutun?

Siitoimen vastuu oli siinä, että hän tiesi varmaankin Lehtosen kyhäilleen jonkinmoista pommia (minäkin pääsin asiasta hajulle jossain määrin hiukan ennen tapahtumien alkua), eikä hän ymmärtänyt, missä mennään. Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Ts. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Hyvin kuvaavaa on se, että Lehtonen käytti pomminsa kokoamiseen Siitoimen firman mainosteippiä, mitä hyödykettä hän muutenkin sormenjälkiensä ohella levitteli rikospaikalle!

Siitoimen virhe oli sekin, ettei hän välittömästi ja täysillä sanoutunut irti Lehtosesta vaan yritti rakentaa hänelle jopa alibin. Toisaalta, tuomiot oli, näin epäilen, laadittu jo etukäteen. Pekkalakin sai puolivuotta, vaikka ei aidosti tiennyt mitään Lehtosen aikeista ja tuomio tuli “aseellisen järjestön johtamisesta” tms., mikä oli täyttä shittiä se. Herraa oli vain pidetty kuukausia tutkintovankeudessa ja jo se loi paineita tuomioon!

Kuulusteliko poliisi myös sinua iskujen tiimoilta? Entä muita Pekan seuroihin kuuluneita?

Poliisi kuulusteli satoja henkilöitä ja suuri osa näistä todisti oikeudessa aina erästä Siitoimen liikkeessä viikoittain morjestamassa käynyttä ikiliikkujan keksijää myöten! Itse todistin kolmesti oikeudessa ja todistajan aitiossa poikkesi mm. myös kommunistien IKR:n riveihin soluttama Risto, nykyisin Abdullah, Tammi. Voisin kertoa hänestä paljonkin, mutta herra saattaa olla hanakka olemattoman kunniansa perään.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi, jossa hyvin eksentriset tyypit (kuten mainittu ikiliikkujan kehittelijä ja Pekan seksikumppanit ml Rakel M., tuo mainio opetuslapsi!) todistivat osin siksi, että kommunistit halusivat todistaa, että Pekalla oli takanaan hyvin suuri järjestö ja jopa se tuhatlukuinen armeija, jolla Pekka aina puolitosissaan vitsaili.

Allekirjoittanut sanoi alkuvuodesta -78 muutamia kovia sanoja oikeudelle ja pääsi Tiedonantajaan kuvan kera. Ei jäänyt viimeiseksi kerraksi.

Mitä mieltä olit Siitoimen, Pekkalan ja Lehtosen saamista tuomioista? Oliko tuomio mielestäsi oikeudenmukainen?

Suoraan sanoen, niin tuomiot olivat vähintään kiistanalaisia. Pekkala olisi pitänyt kokonaan vapauttaa, Siitoimen touhut olisivat oikeuttaneet lakia venyttäen enintään muutaman kuukauden tuomioon ja Lehtonen olisi pitänyt tuomita pelkkään hoitoon kunnes tervehtyy. Siitoin oli mielestäni yllyttänyt apureitaan ilkivallan tekoihin ja hän kai tiesi, että Lehtonen kyhäili pommia, mutta siinä kaikki sitten olikin ja tuonkin kiistaton oli niin ja näin.

Olitko Pekan kanssa tekemisissä vielä Pekan vankilassa istumisen ja vankilasta vapautumisen jälkeen?

Olin Pekan kanssa jonkinmoisissa morjes-väleissä Pekan vapauduttua. Vielä 2000-luvulla soitin muutaman kerran.

Milloin ja mihin Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kuolivat? Olitko heidän kanssaan tekemisissä Kursiivin oikeudenkäynnin aikoihin tai vielä sen jälkeen?

Pekkala kuoli jo -79 alkoholi/lääkeaine myrkytykseen. Se oli mielestäni typerä tapa kuolla, eikä oikein hänen arvoisensa. Hänen kanssaan sekoillut tyyppi kuoli 2002 Jouluna tappamalla itsensä. Lehtosta en tavannut -78 jälkeen.

Lopuksi

Kaduttaako, että olit mukana Pekan porukoissa ja niiden aktiviteeteissä? Vai oliko se siihen aikaan parasta, mitä poliittisella rintamalla maassamme mielestäsi oli?

Kadunko jotain? En oikeastaan. Menin mukaan koska uskoin voivani kehittää jotain ja vaikka se oli virhearvio, niin opin jotain ja opin tuntemaan muutamia ihmisiä. Pekkakin virheineen oli mielenkiintoinen tyyppi, vaikka hänen merkityksensä olikin lähinnä sama kuin mitä muuten unohtuneella Koposella hänen touhuttuaan hiukan aiemmin jonkun naisen kanssa flyygelin päällä julkisella paikalla! Joillakuilla alkoi ns. “keittää” ja he reagoivat tavalla, joka pitkänpäälle sai heidät näyttämään vähän tyhmiltä.

Nykyajallemme on ominaista se, että Pekka koettiin suuremmaksi uhaksi maallemme ja sen hyvinvoinnille kuin joku kansainvälisiä yhteyksiä omaava ja oikeasti väkivaltainen “kansallinen vastarintaliike”.

Miten Suomi on muuttunut poliittisesti sitten 70-luvun? Mikä on samaa, mikä on erilaista?

Noin yleisesti ottaen Suomi oli tuolloin ja yhä vieläkin “yhden totuuden” maa. Joka väittää muuta voi miettiä tykönään, miten joku Halla-aho on niin demonisoitu persoona jos näin ei olisi ja häntä ei koettaisi uhaksi. Kannattaa muistaa, että elokuvassa Kaasua komisario Palmu tuolloinen toisinajattelija kuvattiin hyvin helposti tunnistettavana mm. USA:a ja uusnatseilta rahoitusta saavana pääpahiksena! Se voisi tapahtua nyttenkin.

Jos sinulla olisi valta muuttaa Suomea miten vain, niin mitä muuttuisi ja miksi?

Mitä tulee mielipiteisiini ns. “natsi ideologiaan”, niin pidän siiheen kirjaimellisesti uskovia kuolleen hevosen ruoskijoina. Omaan ajatteluuni ovat vaikuttaneet mm. Lenin (Mitä on tehtävä?, Valtio ja Vallankumous) ja Platon enemmän kuin Hitler.

Joissain kysymyksissä olen hyvinkin vapaamielinen kun taas jotkut näkymykseni ovat hyvin drastisia. Uskon, että ideologioiden on selvittävä tieteen haasteesta kestääkseen ja lopullinen ideologia on fiktio, koska entropia voittaa aina lopuksi.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Onni? Historia ei tunne onnellisia loppuja.

– – –

Mesikämmen kiittää Esa Tabermania haastattelusta.

Haastattelussa käytetty muokattu Tabermanin kuva on alunperin julkaistu Turun Sanomien Extra-viikkoliitteessä 17.1.2004. Kuva löytyy alkuperäisessä muodossaan Tuomas Tähden blogista, josta löytyy hänen Turun Sanomien em. numeroon kirjoittamansa artikkeli Sisu on kansallisen identiteetin asialla.

Read Full Post »

Palaamme nyt, pienen tauon jälkeen, jälleen Kursiivin iskuun ja asian puintiin niin oikeudessa kuin maamme lehdistössäkin. Tällä erää jutut sijoittuvat kutakuinkin joulukuulle 1977. Väriä näistäkään tapahtumista ja jutuista ei puutu – vai onkohan vaikkapa tuhopoltosta syytteessä olleet useinkin menettäneet muistinsa usean vuoden ajalta, ja kertoneet olevansa “valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoamia”?

Tiedonantajassa kirjoitettiin 1.12. 1977: “Oikeuskansleri lupaa: Fasistien taustavoimat tutkitaan”. Lisäksi lehti uutisoi eduskuntakyselystä “mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä estääkseen kansalaisten demokraattisia oikeuksia uhkaavan ja fasismin luontoisen toiminnan maassamme”. Kyselyn allekirjoitti kolmisenkymmentä kansanedustajaa, mukaan lukien mm. Tellervo Koivisto. Samassa Tiedonantajan numerossa uutisoitiin myös mielenosoituksista, joissa vaadittiin “fasistien toiminnan kieltämistä ja äärioikeiston aisoihin laittamista”.

Samassa Tiedonantajan numerossa oli myös juttu otsakkeella “Fasistit saatava lukkojen taakse”. Jutun ingressi summaa: “Kaiken fasistisen toiminnan estämistä vaaditaan päättävään sävyyn kannanotoissa, joita on Tiedonantajaan virrannut kirjapaino Kursiivin murhapolton jälkeen. Järjestöt ja yksityiset henkilöt vaativat syyllisten ja heidän taustavoimiensa rankaisemista”.

Tiedonantaja listasi saamaansa palautetta. SKP:n Turun piirikomitea totesi mm. näin: “Kolmikymmenluvun tapahtumat eivät saa toistua. Siksi hallituksen ja virkavallan on kerta kaikkiaan lakkautettava fasistinen toiminta maassamme”.

Suomi-Neuvostoliittoseura kommentoi tapahtunutta Tiedonantajassa: “Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Tampereen työvaliokunta toteaa seuranneensa huolestuneena Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteita vastaan suunnatun ja Pariisin rauhansopimuksen vastaisen fasistisen toiminnan aktivoitumista maassamme. Työvaliokunta edellyttää hallitukselta päättäviä toimia tilanteen korjaamiseksi”.

Tiedonantajan seuraavan päivän (2.12. 1977) numerossa tiedettiin kertoa, että Kursiivin iskuun liittyen oli tehty kolme pidätystä.

Tiedonantajassa pohdittiin ahkerasti myös eri henkilöiden mahdollista osallisuutta Kursiivin iskuun, sekä ylipäätään puitiin eri henkilöiden suhteita fasisteihin ja oikeistoon, nimiä säästämättä. “Lisää kummallisuuksia” -artikkeli on tästä hyvä esimerkki. Artikkelissa nostettiin esiin myös ajatus, että Siitoimen asianajan, kokoomuslaisen Raimo Iivarisen välit Siitoimeen ja hänen joukkoihinsa eivät olisi vain muodollisia. Tästä aiheesta tulikin myöhemmin kokoomukselle varsin kiusallisen aihe Turussa, kuten tulemme myöhemmin käymään läpi. Artikkelissa on myös mielenkiintoinen loppukaneetti: “Suurin kummallisuus on seuraava: Siitoin ryhmä jäi hiljattain Neuvostoliiton puolella kiinni hakaristimaalailusta, josta Suomen viranomaiset ovat olleet tietoisia, mutta Suomessa tapahtuman johdosta ei tiettävästi ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin. Eräs tapa tämäkin hoitaa kansainvälisiä suhteita”.

Ennen joulukuun puoltaväliä Tiedonantaja julkaisi listan Kursiivin iskun jälkeisistä, iskuun liittyvistä tapahtumista artikkelissa “Kursiivin murhapoltto edelleen selvittämättä – Onko taustalla liian suuria voimia?”. Lyhykäisyydessään ja puolueellisuudessaan tämä on varsin mielenkiintoista ja hyvin tiivistettyä kronologiaa. Jutussa syytetään viranomaisia ja porvaristo/oikeistolehtiä kovin sanoin rikollisten suojelemisestä ja tukemisesta.

Joitain poimintoja jutusta: “Onko liikkeellä kovia poliittisia voimia, jotka painostavat poliisia rajoittamaan tutkimuksensa vain välittömästi murhapolttoon osallistuneisiin?”. (…) “Maanantai-iltana 28.11. poliisi tekee ensimmäisen pidätyksen. Turun Sanomien mukaan hän on 23-vuotias lakkautetun Isänmaallisen Kansanrintaman koulutuspäällikkö, joka on liittynyt järjestöön vuonna 1973. Mies on saanut koulutusta mm. muukalaislegioonassa. Pari viikkoa aikaisemmin esitetyssä Veckans Plus -ohjelmassa pidätetty sanoi olevansa valmis hävittämään kommunismin Suomesta ‘laillisin tai laittomin keinoin'”. (…) Turussa järjestetään rauhanmarssi, jonka sadat osallistujat vaativat viranomaisilta lujia otteita fasistien toiminnan estämiseksi. Pekka Siitoin ryhmineen saa vapaasti häiritä marssia poliisin puuttumatta asiaan”. (…) “Turun Sanomat tietää, että poliisi on myöhään tiistai-iltana pidättänyt Naantalissa toisen miehen, joka on toiminut tiiviisti lakkautetussa Isänmaallinen Kansanrintama -järjestössä. Pidätetty on IKR:n puoluesihteeri. Kolmaskin epäilty pidätetään” (…) Porvarilehdissä jatkuu Tiedonantajan vastainen kirjoittelu. Turun Sanomat kirjoittaa, että ‘Tiedonantaja ei juurikaan ole helpottanut poliisin työskentelyä’. Perjantain ja lauantain vastaisena yönä fasistit töhrivät hakaristein Vantaalla rauhantilaisuuden mainokset”.

Tiedonantaja uutisoi myös Pravdan kirjoituksesta Kursiivin iskusta:

Suomen Kuvalehdessä julkaistiin 9.12. 1977 kirjoitus “Väkivalta”. Tekstissä kritisoitiin Tiedonantajan kirjoittelua Kursiivin iskusta mm. seuraavasti: “Kursiivin tapausta on käytetty tehokkaasti. Sairaan työstä on puristettu esiin kaikki mahdollinen julkisuus, huomio ja hyöty. On puhuttu tuhopoltosta ikään kuin nyt olisi todistettu, että fasismi on Suomessa vakavat mitat saanut poliittinen liike. Tapaus on paisutettu tarkoituksenmukaisesti yli äyräitten. Vähemmistökommunistit käyttävät saamaansa tilaisuutta omiin tarkoituksiinsa sekä puolueensa sisällä että sen ulkopuolella”.

Kun kolme epäiltyä henkilöä tulivat vangituiksi, antoivat tiedotusvälineet heille tietysti pian myös nimet. Vangitut eivät varmastikaan yllättäneet ketään. Tuntemattomaksi jäänyt sanomalehti uutisoi: “Helsingin rikospoliisi on vanginnut kolme henkilöä epäiltynä Kirjapaino Kursiivin murhapoltosta. Jo viikko sitten vangittujen listalle joutui turkulaisen Pekka Siitoimen johtaman Isänmaallisen Kansanrintaman koulutuspäällikkö Timo Pekkala ja eilen julistettiin itse Pekka Siitoin ja IKR:n puoluesihteeri Seppo Lehtonen vangituiksi”.

Kun asian kanssa päästiin oikeussaliin asti, niin sekä Pekkala että Lehtonen olivat tiedotusvälineiden edessä kovin vaisuja. Lehtonen vaikutti lehtijuttujen mukaan luhistuneelta, ja hänen mielenterveyttään epäiltiin, ja syystäkin. Tiedonantajan jutussa todettiin Lehtosesta mm. seuraavaa: “‘Puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on vankilassa ollut hoidettavana psykiatrisella osastolla, jossa hänestä on tehty alustava mielentilatutkimus. Sen mukaan Lehtonen ei muista mitään vuosista, jotka on kuulunut Siitoinin järjestöihin. Hän on ilmoittanut valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoavan itseään. Vankilan psykiatrin mukaan Lehtonen on poikkeava ja pitää itseään huomattavasti todellista ikäänsä nuorempana. Psykiatri suosittelee Lehtosta mielentilatutkimukseen”.

Siitoin taas otti tilanteesta kaiken irti, ja vaikutti kaikkea muuta kuin maahan lyödyltä. Lehdille hän hymyili leveästi esitellen käsirautojaan, sekä huusi lehdistön edustajille “Ottakaa kuva! Ottakaa kuva!”, kuten ilmenee mm. seuraavasta Ilta-Sanomien jutusta 20.12. 1977. Juttu kertoi myös siitä, miten juttu alkoi paisua: “Siitoinille syyte myös aseellisen toiminnan valmistelusta”. Jutussa todettiin myös, että “poliisi odotti istuntohuoneistoon mellakkaa. Sitä varten paikalle oli asetettu poliisivartio”.

Kun 31.12. 1977 Uusi Suomi teki vuosikatsauksen, komeili Pekkakin kannessa:

Oikeudenkäynti jatkui 1978 alkuvuodesta ja sai aina vain uusia värikkäitä piirteitä, niin oikeussalin sisä- kuin ulkopuolellakin. Niihin palaamme seuraavissa Kursiivin iskua käsittelevissä posteissa.

Read Full Post »