Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘paskan heitto’

kalevalajulisteMesikämmen ei ole vaivautunut elokuvateattereihin pitkään aikaan. Syynä tähän on se, että suurin osa Finnkinon elokuvista on taattua hollywoodhuttua, eli sisällöltään latteaa, yllätyksetöntä, sielutonta ja tylsää ajanhaaskuuta.

Jari Halosen uuden elokuvan nähneenä voi todeta, että hollywoodhutut ovat Louhen ahneen jengin illuusiokoneiston paskaisia tuotoksia. Kalevala – uusi aika tarjoaa jotain ihan muuta.

Halosen elokuvassa Kalevala-pakkaa sekoitetaan reippaasti. Mukana on uutta ja vanhaa, hahmoja tulkitaan vahvasti ja ajallisesti luovitaan niin muinaisen ajan kuin kuluvan vuoden ulottuvuuksissa, mistä mieleen tulee Mircea Eliaden tunnetuksi tekemä ikuisen paluun myytti.

Sampo ei ole yksiselitteisesti vain materiaa suoltava ihmelaite, vaan myös henkilö. Louhen pohjoinen jengi edustaa materialismia, sokeaa ahneutta, vihaa, illuusiota, aidosta elämästä vieraantumista. Kalevalan kansa edustaa edelliselle vastakkaisia arvoja ja asioita.

Moniulotteisessa elokuvassa myyttiset hahmot nousevat esiin meissä itsessämme olevina puolina. Ruotsalainen ulottuvuus elokuvassa saa suun mutruun ja sattuu tietyllä tavalla sopivan hauskasti yksiin taannoisen joulutorttuhölmöilyn kanssa. Sukkahousukuninkaat ja maatamme maailmalle myyneet sieluttomat pukumiehet ovat syöttäneet meille valheellista historiaa ja onttoja arvoja, mutta uusi tietoisuus nousee!

Jos Jungia on tullut luettua, nousee elokuvaa katsellessa varjon käsite muutamaan otteeseen mieleen varmasti.

Näyttelijätyöstä tulee mieleen, että Turkan oppilaan tunnistaa. Kuola valuu, silmät tapittavat itkusta kosteina, eriasteista maanisuutta esiintyy vaikkakaan ei ollenkaan siinä määrin tai sillä tavalla kuin vaikka Turkan Kiimaisissa poliiseissa. Tämä on hillitympää. Halosella on oma näkemys. Näyttelijäkaarti, johon kuuluvat mm. Tommi Eronen, Konsta Mäkelä, Pirjo Lonka, Olavi Uusivirta, Ari Vakkilainen ja Tanja-Lotta Räikkä, hoitavat osansa hienosti.

Ei yllätä, että elokuva on saanut osakseen ristiriitaisen vastaanoton – tämä on niin outside-of-the-box-tavaraa kuin suomalaisessa elokuvassa nyt vain voi parhaimmillaan olla. Kokemusta voi koettaa sulloa tusinaleffojen matriisiin, mutta siinä ei ole mieltä. Tässä on mahdollisuus avata päätään ja tajuntaansa, sillä tämä elokuva on yhdenlainen musteläiskätesti. Sen saama ristiriitainen vastaanotto tarkoittanee sitä, että se nostattaa tunteita ja ajatuksia, ravistelee ja onnistuu koskettamaan jotain katsojien sisällä. Tämä on hyvä merkki.

Jos Halonen tuli vuonna 1987 tunnetuksi paskaa yleisön niskaan heittäneestä Jumalan teatterista, niin vuonna 2013 hänen pitäisi tulla tunnetuksi siitä, että Kalevala – uusi aika –elokuvallaan hän osoitti kuinka paljon sieluttoman materialismin vuoksi meidän päällemme heitetään monesta suunnasta elämän merkitystä tahraavaa paskaa päivittäin.

Mesikämmen suosittelee Jari Halosen elokuvaa Kalevala – uusi aika. Tietoa esitysajoista ja paikoista löytää täältä.

– – –

Tähän loppuun on kerrottava vielä muuan mielenkiintoinen anekdootti koskien luolaa, joka näkyy elokuvan Sampo-hahmon eräässä tajunnallisessa takaumassa. Tuossa takaumassa Louhi joukkoineen on kohdannut Väinämöisen ja Kalevalan joukot suuressa luolassa ja sen lähimaastossa. Kyseinen keinotekoinen luola löytyy Helsingin Mellunmäestä, jossa kyseinen kohtaus on siis kuvattu.

Sattumaa tai ei, mutta Mesikämmenen saamien varmojen tietojen mukaan kansainvälisen esoteerisen Setin Temppeli-ryhmän ensimmäinen Suomen osasto, nimeltään Kalevala Pylon, teki säännöllisesti rituaalejaan tuossa luolassa n. vuosien 1991-1997 välillä. Aivan ensimmäisessä Kalevala Pylonin tuossa luolassa tekemässä rituaalissa läsnäolijat maagisesti perustivat ryhmän ja nostattivat tietoisuuteensa mm. Väinämöisen arkkityyppiä, tarkoituksenaan näin symbolisesti energisoida pyrkimyksiään saavuttaa uusi, syvempi tietoisuus, tai Temppelin termein Tulla Olevaksi.

Kun otin yhteyttä Setin Temppelin Suomen edustajaan ja kyselin edellä mainitusta varmistusta, sain kuulla myös sen, että Temppelin tänä vuonna Helsingissä järjestetyssä Euroclavessa (johon otti osaa Temppelin jäseniä eri puolilta Eurooppaa ja myös Yhdysvaltoja) oli sen päärituaalissa symbolisesti nostatettu ”sisäistä sampoa”. Tässä rituaalissa sampo oltiin siis koettu jonkinlaisena ideaalisena sisäisenä tilana, dynaamisena tietoisuuden ja elämän liikkeenä… aidosti elävänä ihmisenä.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Elokuvan Kalevala – uusi aika viralliset Facebook-sivut, www-sivut.

Mikko Ketolan arvio elokuvasta Vartija-lehden sivuilla.

Read Full Post »