Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘oikeudenkäynti’

pekkalapaljastaa22Muutaman kuukauden tauon jälkeen Kursiivin iskun läpikäyminen jatkuu. Tällä kertaa huomion keskipisteessä on Timo Pekkala, joka katosi kesken oikeudenkäynnin.

Iltasanomat 20.6.1978: ”Syytetty karkasi armeijasta Ruotsiin? Kursiivin murhapoltto-oikeudenkäynnissä syytettynä oleva maalari Timo Pekkala on karannut varusmiespalveluksesta. Pekkalan on määrä olla vastaamassa teoistaan sakon uhalla Helsingin raastuvanoikeudessa 28. kesäkuuta Kursiivi-oikeudenkäynnin jatkuessa. Pekkalan uskotaan kuitenkin poistuneen maasta.”

iltasanomatpekkala

Tiedonantaja kertoi 22.6.1978 seuraavaa: ”Pekkala jätti viestin. ‘Tiedän fasistien asekätköt’. Varusmiespalveluksesta karkuteillä oleva Timo Pekkala jätti Kursiivin asianajajalle puhelinviestin vain muutamaa päivää ennen katoamistaan. Kesäkuun alussa tuntematon mieshenkilö soitti asianajaja Arjo Suonperälle ilmoittaen Pekkalalla olevan tietoja muun muassa fasistien asekätköistä. Puhelinsoittaja antoi ymmärtää Pekkalan olevan valmis antamaan tietoja.”

pekkalakarkuteilla2

Tiedonantaja kertoi 26.7.1978: ”Pekkala ei ilmestynyt oikeuden eteen. Osallisuudesta Kursiivin murhapolttoon syytetty Timo Pekkala ei ilmestynyt eilen jutun kolmanteentoista käsittelyyn Helsingin raastuvassa. Oikeus määräsi Pekkalan vangittavaksi. Jutun käsittely lykättiin elokuun loppupuolelle Seppo Lehtosen mielentilatutkimuksen ollessa vielä kesken.”

Samassa jutussa esitettiin myös seuraavia mielenkiintoisia käänteitä: ”Kursiivia edustanut varatuomari Arjo Suonperä vaati Pekka Siitointa vangittavaksi perustellen tätä mm. sillä, että Siitoin on parhaillaan myymässä liikehuoneistoaan ja katsoi tämän voivan merkitä sitä, että myös Siitoin suunnittelee katoamista. Oikeus ei suostunut Suonperän vaatimukseen vaan määräsi Siitoimen saapumaan oikeuden seuraavaan istuntoon 1000 markan sakon uhalla” (…) ”Siitoin väittää saaneensa Pekkalalta viestin, jossa tämä ilmoittaa lähteneensä palkkasotilaaksi Rhodesiaan. Edelleen Siitoin kertoo jättäneensä tämän viestin Suojelupoliisin Turun toimistolle.” (…) ”Tällä hetkellä Pekkala on ollut kateissa jo yli kolme viikkoa. Hänellä ei ole voimassa olevaa ulkomaanpassia.” Juttu kertoi myös Pekkalan muukalaislegioonataustasta, jota blogissa on käsitelty jo aiemmin.

pekkalaeiilmestynyt

Kansan Uutiset kertoi 27.6.1978: ”Pekkalan katoamisessa useita outoja piirteitä.” Jutussa tiedettiin mm. seuraavaa: ”Uusnatsien sotilaskouluttajaksi nimitetty Timo Pekkala vapautettiin vankilasta viime helmikuussa. Hän joutui välittömästi asepalvelukseen, joka oli jäänyt suorittamatta Pekkalan värväydyttyä Ranskan muukalaislegioonaan vuonna 1975.”

pekkalankatoamisessaoutojapiirteita

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti: ”Pekkala palasi muukalaislegioonaan? Kursiivin polttoon yllytyksestä syytetty karkasi armeijasta.” Jutussa Pekkalan epäiltiin jo lähteneen maasta: ”Suomen poliisi etsii ilmeisesti turhaan Kursiivin palossa syytettynä olevaa sotilaskarkuri Timo Pekkalaa. Pekkala on tiettävästi jo Länsi-Saksassa. Lopullinen määränpää lienee Afrikka. Pekkala on kertonut ystävilleen aikovansa palkkasoturiksi.”

pekkalakarkuteilla1

Lopulta Pekkala jäi kiinni. Tuntemattomaksi jäänyt lehti kertoi: ”Karkuri-Pekkala poliisin käsiin Turussa. Kursiivin murhapolton yllytyksestä epäilty timo Samuli Pekkala pidätettiin perjantaina Turussa. Noin kuukausi sitten varusmiespalveluksesta karannut Pekkala toimitetaan vangittuna elokuussa pidettävään Helsingin raastuvanoikeuden istuntoon.” Juttu tiesi lisäksi kertoa mm. seuraavaa: ”Hänen epäiltiin pyrkivän muukalaislegioonaan Afrikkaan, missä hän on aikaisemminkin ollut. Pekkala pidätettiin kuitenkin Turussa. Hänet nähtiin torstaina eräässä baarissa, yleisöltä saatujen vihjeiden perusteella Turun rikospoliisi tavoitti hänet perjantaina. Pidätettäessä hän ei tehnyt vastarintaa.”

karkuri

Tiedonantaja kertoi näillä main seuraavaa: ”Pekkala myös Kursiivissa. Hakaristit samanlaisia. Aiheen epäillä vangittuna olevan Timo Pekkalan olleen Kursiivin kirjapainossa murhapolttoyönä antavat talon seinään piirretyt hakaristit, totesi Kursiivin edustaja Arjo Suonperä eilen jatkuneessa oikeudenkäynnissä. Suonperä osoitti valokuvin sekä Hämeen yhteistyön että kirjapaino Kursiivin seiniin piirettyjä vinossa asennossa olleita hakaristejä. Pekkala on aiemmin tunnustanut töhrineensä Seppo Lehtosen kanssa Hämeen Yhteistyön seiniin hakaristejä. Pekkalan ‘puumerkki’ oli vino hakaristi. Samanlaisia vinoja fasistitunnuksia ilmestyi Kursiivin ikkunoihin murhapolttoyönä. Pekkala on kiistänyt osallisuuteensa murhapolttoon.”

pekkala

Tuntemattomaksi jäänyt lehti keritoi: ”Pekkala paljastaa Siitoinin osuutta. Varsin raskauttavan tuntuiseksi uusnatsien ‘valtakkunnanjohtajalle’ Pekka Siitoinille muodostui Timo Pekkalan uuden kertomuksen kuuleminen eilen Helsingin raastuvanoikeudessa Kursiivin murhapolttoa käsittelevässä nyt 14. kerran. Pekkala kertoi mm. Siitoinilta tulleen määräyksen räjäytysmatkalle Tampereelle ja ‘valtakunnanjohtajan’ itse sanoneen hänelle soittaneensa uhkaussoiton Kursiiviin.” (…) ”Sotilaskarkurina kiinni saatu ja nyt oikeuteen tuotu Pekkala sai 300 markan sakon poisjäämisestään oikeuden edellisestä istunnosta. Hänet määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuna. Siitoin sen sijaan saa edelleen odotella oikueden ratkaisuja vapaalla jalalla.” Jutusta selvisi myös seuraavaa: (…) ”Edelleen Pekkala kertoi Lehtosen maininneen saaneensa räjäytyskäskyn henkimaailmasta Pekka Siitoinin kautta.” (…) ”Siitoinin hengentieteelliset puuhailut Pekkala leimasi nyt pelkäksi bisnekseksi.”

pekkalapaljastaa

pekkalapaljastaa2

Tiedonantaja kirjoitti 30.6.1978: ”Onko Suomen armeija fasistien koulutuspaikka?” (…) ”Se että kaveri pestautui muukalaislegioonaan, ei pitäisi olla mainostamisen arvoinen asia niin kuin Ilta-Sanomat asian esittää, vaan mielestäni se osoittaa voimakasta henkistä rajoittuneisuutta olemassaolevasta todellisuudesta, mitä voidaan kutsua myös henkiseksi tasapainottomuudeksi. Henkilö, joka pestautuu muukalaislegioonaan, tappaa käskystä, ei omasta vakaumuksesta, käskystä josta tulee rahakorvaus. Tällainen yksilö ei ole enää inhimillinen olento, vaan aivoton tappokone.”

suomenarmeija– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Advertisements

Read Full Post »

Pitkähkön tauon jälkeen palaamme Kursiivin iskun tapahtumien läpikäymiseen. Juttu on tällä hetkellä iskun oikeudenkäynnin aikaisissa tapahtumissa, maalis-huhtikuun 1978 tapahtumissa.

– – –

Kansan Uutiset kirjoitti 21.3.1978: “Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorion lausunto vahvisti eilen jatkuneessa Kursiivin murhapolton oikeuskäsittelyssä, että lasinpala, josta ‘puoluesihteeri’ Seppo Lehtosen sormenjäljet olivat löytyneet, oli ehdottoman varmasti kirjapainon ikkunan rikotusta ruudusta”. Lisäksi jutussa kerrottiin Kursiivin vastapäisen asuntolanhoitajan todistajalausunnosta, Siitoimen pitämisestä edelleen vangittuna, Lehtosen olemisesta vankilan sairaalan psykiatrisella osastolla, Timo Pekkalan oikeudessa vastaamisesta, yms. Siitoimesta kerrottiin, että hän oli jälleen esittänyt oikeudelle kirjelmän, jossa vaati vapauttamistaan. Hän oli verrannut itseään kirjeessä Vihtori Kosolaan. Siitoimen johtamien järjestöjen jäsenluetteloista oli jälleen ollut vääntöä oikeudessa.

Tiedonantaja tiesi kertoa 25.4.1978 seuraavaa: “Fasistit maalasivat lauantain ja sunnuntain välisenä yönä suurikokoisen hakaristin Helsingissä toimivan Kom-teatterin oveen”.

sormenjalkihakaristi

Helsingin Sanomat uutisoi 2.4.1978: “Kirjapaino eristettiin Lauttasaaressa. Pommiksi epäilty esine Kursiivin seinustalla”. Kirjapainon maastosta oli löytynyt pommiksi epäilty putkiviritelmä, mikä lopulta osoittautui kuitenkin vain pelotteluksi.

pommikursiiviuhka

Myös Tiedonantaja uutisoi asiasta: “Pommin näköisen esineen löytyminen johti laajoihin varotoimiin. Katuosuus Kursiivin ympärillä katkaistiin lähes neljäksi tunniksi ja paikalla oli suuri määrä poliiseja, ambulansseja ja muuta palokunnan kalustoa” (…) “Valepommin asettaminen Kursiivin seinustalle on todettu uudeksi uhkaukseksi. Sillä pyritään pelottelemaan ja osoittamaan, että fasistijärjestöt toimivat, vaikka niiden johtaja Pekka Siitoin onkin vangittuna vastaamassa Kursiivin murhapoltosta”

taaspommiuhkakursiivissa

Kuukautta paria tämän uhkauksen jälkeen Kursiivia kohtasi jälleen uusi uhkaus. Tuolloin tuntemattomaksi jäänyt lehti uutisoi asiasta näin: “Poliisi etsi taas pommia Kursiivista” (…) “Räjäyttimisuhkaus tuli puhelimitse kello 17:43 Tiedonantajan toimittajalle Anssi Sinnemäelle. Hänelle sanottiin, että talo lentää ilmaan kahden tunnin kuluttua”.

uusipommiuhkaus

pommiuhka

Aiheeseen liittyen:

Kursiivin isku, osa 13.

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1979

Helmikuu

siitoinvankilassa3.2. Kansan Uutiset otsikoi: ”Siitoin riehuu nyt lääninvankilassa” (Mesikämmenen arkistot).

5.2. Apu-lehdessä ilmestyi juttu otsikolla ”Pystyykö Pekka Siitoin levittämään vankilassa fasistipropagandaa?” (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

8.3. Turun Sanomat otsikoi: ”Neuvostolehti kehui Suomen hallituspuolueita” (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

20.5. Pekka täytti 35 vuotta.

Kesäkuu

26.6. Turun Sanomat otsikoi: ”Hovioikeus korotti Kursiivin murhapolttotuomiota”. Siitoimen tuomio nousi 5 vuodesta 5 vuoteen 7 kk:n, Seppo Lehtosen tuomio nousi 3 vuodesta 6 kk:sta 4 vuoteen 1kk:n ja kirjepommin lähettäneen Arvi Pohjolan tuomio nousi 8kk:sta 1 vuoteen (Mesikämmenen arkistot).

KDPleima27.6. Entinen SS-mies Viljo Jokivirta kirjoittaa Pekalle, ettei uskalla liittyä KDP:n eikä perustaa itsekään uutta järjestöä. Hän kertoo myös saavansa jatkuvia häirintäsoittoja yms. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 92, 93).

Heinäkuu

23.7. Siitoin kirjoittaa Tuomiluodolle: ”Luin tässä eilen Hitler-kirjaa. Silmiini sattui mielenkiintoinen kohta. Vuonna 1923 sai Hitler 5 vuoden tuomion poliittisesta vehkeilystä. Minäkin sain RO:ssa 5 vuoden tuomion, myös poliittisista syistä. Hitler oli 34-vuotias, kun hän joutui linnaan. Niin olin minäkin. Hitler täytti vankilassa 35 vuotta. Hitler pääsi vankilasta pois ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin täytti 36 vuotta. Mikäli minä pääsen pois ennen 20.5.1980, niin tämäkin toistuu. Ihmeellistä yhteensattumaa, eikö totta? Tällä saattaa olal jokin ‘maaginen’ merkitys?” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon, omakustanne 2012, 47).

urkkiSiitoimesta on juttu miestenlehti Urkissa (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

Pekka kirjoittaa vankilasta vaimolleen 13.5. kirjatun kirjeen: ”Kaipaan nukkumaan viereesi ja lemmiskelemään sekä lapsia on ikävä. Näissä kirotuissa vankiloissa ei ole ollenkaan huolehdittu intiimeistä tarpeista. Elämme täällä kuin munkit ja apotit. Ei ole ihme, että täällä on paljon homoja ym. häirikköjä kun normaalit toiminnot on estetty. Kyllä minä kestän. Sexuaalisin terveisin, ajatuksissa! Pekka” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 125, 126).

Entinen SS-mies Viljo Jokivirta kirjoittaa 25.5. Pekalle, ettei muiden vankien kanssa kannata liikaa veljeillä ja että Pekka tarvitsee jatkossa uuden puolueensa kanssa korkeaa moraalia (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 99, 100).

Syyskuu

21.9. Pekka kirjoittaa SUPO:lle kirjeen. Siinä hän totesi mm. seuraavaa: ”Tämä oikeudenkäynti oli ellei sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä lasketa, Suomen suurin teatteriesitys, jonka kuiskaajakoppi sijaitsi Moskovassa… En ole eläessäni voinut kuvitella, kuinka tyhmiä ja typeriä voivat olla Helsingin rikospoliisit (…)” Pekka myös mainitsi tilanteen korjaavasta herrasmiessopimuksesta mm. seuraavaa: ”Periaatteessa kyllä hyväksyn ja ymmärrän, että joskus on pakko tehdä poliittisia oikeusmurhia, jos syyllisiä ei löydetä ajoissa. Minun tapauksessani olisi pitänyt sopia asioista herrasmiesten tavoin, eli sopia etukäteen maksettavasta korvauksesta, jos kerran minun on pakko uhrautua tämän rappiotilan tukemiseksi” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 124, 125).

24.9. Pekka kirjoitti Jarmo Salonseudulle vankilasta käsin tapahtuneesta naismetsästyksestään luottamuksellisesti. Pekalla oli kahden naisen kanssa viritys käynnissä kirjeitse. Hän lopettaa kirjeen sanoihin: ”Voi veljet Jarmo, kuinka on jännittävä ‘kesytys’ käynnissä. Molemmat ovat todellisia aatteen rotunaisia. Poden nyt sexuaalisia ahdistuksia, kun ajattelen asiaa hikinen hekuma kasvoillani. Ai ai sentään!” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 127).

urkki2Pekka kirjoitti Urkki-lehteen huomautuksen haastattelustaan lehden heinäkuun numerossa. Huomautus julkaistiin (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

Pekka kirjoittelee vankilasta myös presidentti Kekkoselle. Hän saa yleensä kirjeisiinsä kansliapäälliköltä tai -sihteeriltä ilmoituksen, että kirje on vastaanotettu, muttei muuta. 23.12. Pekka lähetti Kekkoselle 5-sivuisen kirjeen, jossa hän pohtii maan poliittista tilannetta ja omaa osaansa siinä (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 120).

22.12. Pekka saa sähkösanoman Turun lääninvankilaan tukijaltaan. Sähkösanomassa on runo: “Fascisteilla on joulu / juhla armas lapsien / eikä rasita suopo / syyt on olla iloinen” // (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

laillinenlaittomuusJulkaisi kirjoittamansa vihkosen Laillinen laittomuus Suomessa (Kansallis-mytologinen yhdistys, Siitoin-filmi Oy:n offsetpaino, Naantali) ja Rituaali-nimisen vihkosen, joka on suomennos Boris Ivanovin venäjänkielisestä alkuteoksta (Kansallis-Mytologinen yhdistyksen luvalla P-Seura/O.W. Siitoin, Siitoin-filmi Oy:n offsetpaino, Naantali) (Mesikämmenen arkistot).

Pekka kirjoitti itse 12-sivuisen vastineen saamastaan tuomiosta korkeimpaan oikeuteen (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 111, 115).

rituaaliVankilassa Pekka ei voinut ryypätä, mutta hän luki senkin edestä. ”Turun lääninvankilassa kävi Turun kaupungin kirjastoauto. Sinne sai tilata kirjoja, joita ei vankilan kirjastossa ollut. Yks vanha iltanäyttelijäkaveri oli sen kirjastoauton kuljettajana. Mä tilasin kaikki nää 1930-luvun saksalaiset natsikirjat mitä oli suomenkielellä ilmestynyt. Kyllä luin aika paljon vankilassa. Historiaa eniten ja sitten psykologiaa” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 65). Seksielämästään vankila-ajoilta Pekka totesi Nordlingille: ”Siihen aikaan sai tavata vaimoa, muttei panna. Nykyään on vuokrasellit, jossa voi panna. Oli pakko vetää käteen kolme kertaa päivässä, että kunto säilyi. Ellen mä olisi sitä tehnyt silloin ni ei mulla enää kyrpä seisois. Mä oon aina ollut kova kullimies” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 66).

Vankilassa Pekka tapasi Olavi Koskelan, jolla oli vasemmistolainen tausta. Koskela oli joutunut vankilaan polttopulloilla tekimistään iskuista. Miesten tutustuttua Koskela käänsi kelkkaansa ja liittyi Pekan riveihin (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 66).

Vankilassa Pekka teki myös älykkyysosamäärätestin, josta hän sai pistemäärän 128 (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 194).

Turun lääninvankilassa 1979 ollessaan Tappi Suojanen & Pekka Siitoin orkestereineen äänittivät ainakin yhden kappaleen: Pekka peloton (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti Siitoimen vankilassaolosta otsikoin ”Johtajilla makea elämä Turun läänillä”. Kansan Uutiset kirjoitti tänä vuonna samasta aiheesta otsikolla ”Eriarvoisuutta Turun läänillä?” (Mesikämmenen arkistot).

myotatuntoaMurskaavasta arvostelusta ja tuomitsemisesta huolimatta Pekalle herui yleisönosastoilla myös myötätuntoa, mistä esimerkkinä “Sääli Pekkaa”-kirjoitus vuodelta 1979 tuntemattomasta lehdestä.

 

– – –

Read Full Post »

Maaliskuussa 1978 Kursiivin tapauksen puiminen oli kasvattanut painetta suuntaan ja toiseen. Turussa ja muualla Pekan sympatiseeraajat olivat tehneet pari uutta tuhopolttoiskua ja Tampereen keskustalo oltiin uhattu räjäyttää. Oikeudessa oltiin näihin aikoihin käyty läpi mm. Pekan aseiden toimintakelpoisuutta ja kommunistit olivat ryöpyttäneet lehdissään viranomaisia jutun tutkinnan ja oikeudenkäynnin puutteista. Pekan kissankeittojutut nousivat jälleen esiin, kuten mytologia, magia, ja ufotkin.

– – –

Kansan Uutiset uutisoi 6. maaliskuuta 1978: “Turussa tuhopolttoja ja hakaristimaalailuja”. Jutun ingressi summasi: “Turussa ovat fasistisen IKR:n jäsenet intoutuneet parina viime viikonloppuna uusiin terroritoimiin. Viikko sitten 24.2. klo 23.30 sytytettiin Yliopistonkatu 12 kellarissa tuhopoltto ja toinen tuhopoltto tapahtui lauantai-iltana 25.2. klo 19 aikaan Brahenkatu 10 ullakkotiloissa. Molemmissa tapauksissa tuli poliisille soitto, jossa ilmoitettiin IKR:n olevan tekojen takana ja että näin tulee jatkumaan siihen asti kunnes vangittuna oleva valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin vapautetaan.”

Tiedonantaja kirjoitti 8. maaliskuuta 1978: “Järjestöissä vaaditaan murhapolttajia tilille. Fasistien taustavoimia ei saa jättää rauhaan”. Jutussa kerrottiin: “Useissa kannanotoissa ilmaistaan huoli siitä, että poliisi näyttää lopettaneen murhapolton ja fasistien toiminnan tutkimisen, vaikka lukuisia asioita on vielä selvittämättä. Myös fasistien rahoittajat ja taustavoimat on tutkittava ja saatava vastuuseen, järjestöt vaativat”.

Saman päivän lehdessä kirjoitettiin myös, että “poliisi ja muut viranomaiset eivät suhtaudu fasistien toimintaan riittävän vakavasti edes Kursiivin murhapolton jälkeen. Muuten ei ole selitettävissä se, että fasistit ovat saaneet taas järjestönsä toimimaan. Siitä on osoituksena kaksi uutta tuhopolttoa ja väkivaltaiset uhkaukset eri puolilla maata.”

Tiedonantaja kirjoitti 14. maaliskuuta 1978: “Fasistien aseita todistuskappaleina”. Juttu tiesi kertoa: “Fasistijohtaja Pekka Siitoimen aseet olivat todistuskappaleina Kursiivin murhapolton ja fasistien muun toiminnan oikeuskäsittelyssä viime perjantaina. Helsingin raastuvanoikeudessa tarkasteltiin Siitoimen rynnäkkökiväärejä, pistooleita ja muita aseita. Siitoimen puolustusasianajaja Raimo Iivarinen on väittänyt, että aseet, joista useimpiin Siitoimella ei ole lupaa, ovat toimimattomia keräilyaseita. Monet aseet ovat kuitenkin täysin toimintakelpoisia. Rikospoliisin kriminaalilaboratorion asetutkija Erkki Kulomäki todisti, että muutkin Siitoimen aseet ovat helposti toimintakuntoon saatavissa”.

Kansan Uutiset oli uutisoinut samasta aiheesta jo 11. maaliskuuta 1978:

Kansan Uutiset uutisoi saman päivän lehdessä myös varsin mielenkiintoisen jutun otsakkeella “Siitoin lupasi julkaista Leinon vangin kirjan”. Jutussa kerrottiin mm. seuraavaa: “Insinööri kertoi kirjoittaneensa kokemuksistaan kirjan, jonka Siitoin oli luvannut julkaista. Hän oli osallistunut Siitoinin järjestöjen kokouksiin ja ollut moottoriveneen kuljettajana surullisen kuuluisalla kissankeittomatkalla.” (…) “Kun insinööriltä tiedusteltiin mielipidettä ‘valtakunnanjohtaja’ Pekka Siitoinista ja tämän ‘puoluesihteeristä’ laitosasentaja Seppo Matias Lehtosesta, synt. 1953, insinööri koputteli merkitsevästi otsaansa ja sanoi, ettei hänestä ‘kaikki oikein ollut kotona’, varsinkin jos uskotaan ufoihin ja mystiikkaan. Siitoin oli insinöörin mielestä itsepäinen ja sadisti. Siitoin teki aina niinkuin itse halusi. Todistaja sanoi, ettei hän ymmärtänyt lainkaan, että elävä kissa voidaan upottaa kiehuvaan veteen. Lehtonen taas oli kysellyt insinööriltä, uskooko tämä ufoihin. Insinööri kertoi vastanneensa ja sanoneensa, ettei hän usko ennenkuin itse näkisi.”

Lisäksi todettiin mm. näin: “Siitoinin johtamia organisaatioita tarkasteltaessa kiinnittyy kirjelmän mukaan huomio siihen, että enemmistö julkisessa toiminnassa mukana olleista on ollut hoidossa psyykkisten sairauksien hoitolaitoksessa, ikäänkuin Siitoinilla olisi ollut niissä värväystoimisto. – Tällaisten alaisten käyttö tulee halvaksi, eikä johtajan tarvitse murehtia, miten alaisten käy, sanoi Suonperä. – Nämähän voivat aina vedota syyntakeettomuuteensa.”

Tiedonantaja kirjoitti 18. maaliskuuta: “Monta asiaa täysin selvittämättä. Kaksitoista kysymystä murhapolton tutkijoille”. Jutussa kerrottiin: “Kursiivin murhapolton poliisitutkimukset on lopetettu. Poliiseilta ei näin ollen enää tule uutta tietoa oikeudenkäyntiin, jossa selvitetään Kursiivin murhapolttoa ja fasistien muuta rikollista toimintaa.”

Lehdessä esitetyt kysymykset ovat seuraavat: 1) Oliko Lehtonen rikospaikalla yksin? (“On esitetty vahva epäilys, ettei Lehtonen kyennyt tekemään tätä kaikkea yksin. Oliko sytyttäjiä useampia, sitä ei ole selvitetty”), 2) Miten sytyttäjät osasivat kulkea kirjapainossa?, 3) Ketkä liikkuivat rikosyönä Kursiivin tienoilla Morris Marinalla?, 4) Ketkä poliisit ovat olleet mukana fasistien toiminnassa? (“Siitoin on sanonut, että hän pelasti monta poliisia ja upseeria hävittäessään jäsenluetteloitaan ennen kotietsintää. Poliisien osallisuutta eivät poliisit ole saaneet selville.”), 5) Ketkä toimiupseerit ovat osallistuneet fasistien toimintaan mm. luovuttamalla fasisteille ampumatarvikkeita?, 6) Miksi fasistien rahoittajia ei ole edes yritetty löytää?, 7) Miksi moni fasistimieliseksi tiedetty on jätetty kuulustelematta?, 8) Miksi vain viittä syytetään oikeudessa?, 9) Miksi Timo Pekkala päästettiin vapaalle jalalle?, 10), Onko poliisin sisällä tapahtunut vuoto tutkittu? (“Vain muutama tunti Kursiivin murhapolton jälkeen Siitoin sai joltakulta poliisilta tiedon tapahtumasta. Siitoin rupesi heti puuhaamaan epäiltyä Timo Pekkalaa ‘maan alle’ ja tiesi varautua poliisin tuloon ja kotietsintään. Apulaisosastopäällikkö Väinö Rantio on myöntänyt, että tieto vuoti poliiseilta. Rantion mielestä kyseessä oli ‘työtapaturma'”), 11) Onko selvitetty fasistien toiminnan sallineiden viranomaisten toiminnan lainmukaisuus? (“Monet viranomaiset ovat suhtautuneet fasistien toimintaan leväperäisesti. Esimerkiksi Turun poliisilaitos on jopa antanut fasisteille lupia mielenosoituksiin, joissa on vaadittu Suur-Suomen perustamista, lakkojen kieltämistä ja Kekkosen poistamista presidentin paikalta.”), 12) Miksi fasistista toimintaa ei ole lopetettu myös käytännössä?

Oikeudenkäynti sai Pekkaa sympatiseeraavat ryhmät jatkamaan toimintaansa, kuten tuli selväksi jo tämän postin ensimmäisestä siteeratusta uutisesta. Tiedonantaja uutisoi: “Fasistien toiminta jatkuu. Turun tuhopoltot vielä selvittämättä”. Juttu valotti tilannetta seuraavasti:

“Turun rikospoliisi ei ole onnistunut selvittämään kahta tuhopolttoa, jotka sytytettiin Turussa viime helmikuussa. Tuhopolttojen sytyttämisaikaan tuntemattomaksi jäänyt soittaja ilmoitti poliiseille ja palolaitokselle, että asialla on Pekka Siitoinin johtama fasistijärjestö. Palot sytytettiin 24. helmikuuta Yliopistonkatu kahdentoista kellarissa ja seuraavana iltana Brahenkatu kymmenen ullakolla. Soittaja ilmoitti palokunnalle, että tällaista toimintaa jatketaan, kunnes Pekka Siitoin on vapautettu. Tuhot jäivät molemmilla kerroilla melko pieniksi.”

Tiedonantaja kertoi myös muista tilanteen käänteistä, mm. Kursiivin töhrimisistä hakaristein. SuoPoa kritisoitiin ankarasti.

Myös Tampereella paine kasvoi. Tuntematon lehti kirjoitti: “Tampereen keskustalo, jossa sijaitsevat muun muassa SKP:n Tampereen piirin ja kansandemokraattisten järjestöjen toimistot, uhattiin räjäyttää keskiviikkona. Tuntematon miesääni ilmoitti puhelimitse ennen puoltapäivää, että keskustalo aiotaan räjäyttää. Hän ilmoitti olevansa ‘Suomen vapautusarmeijan ylipäällikkö'”.

– – –

Kuten aiemminkin, saa jutun kuvat luettavampaan kokoon kuvia klikkaamalla.

Read Full Post »

Tämänkertaiset Kursiivin iskua koskevat lehtileikkeet ovat vuoden 1978 tammikuulta. Lehtijutut saa aiempaan tapaan luettavampaan kokoon kuvia klikkaamalla. Jutut ruotivat oikeusjutun alkuvaiheita ja niistä paljastuu mm. se, miten hypnotisointi, luurangot, muumiot ja rituaalivala liittyvät juttuun, sekä mitä Pekka Siitoimen ottoisä Olavi puhui oikeudessa. Myös Risto “Abdullah” Tammi vilahtaa eräässä lehtileikkeessä.

Tuntemattomaksi jäänyt lehti otsikoi 3.1. 1978: “Vangituilla lista räjäytyskohteista”.

Ilta-Sanomat uutisoi 3.1. 1978: “Mainosteippi raskas todiste”:

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti: “Kursiivin palo läpihuutona. Pommin johdoissa paljastava teippi.”

(…) “Lääkäri ilmoitti pitävänsä Lehtosen osalta mielentilatutkimuksen toimittamista tarpeellisena. Lehtonen on ollut hoidettavana keskusvankilan psykiatrisessa osastossa. Tohtorin kuvauksen mukaan vangitulla on ollut kuulo- ja näköharhoja. Hän on nähnyt luurankoja ja muumioita ja valittaa muistin menetystä.”

Turun Sanomat kirjoitti 3.1. 1978: “Mielisairas vai ei… Näytöt Kursiivin poltosta pitävät”.

(…) “Lehtosen oikeusavustaja totesi, ettei Lehtonen tällä hetkellä pysty edes toistamaan kertomustaan. Oikeusavustaja katsoi, ettei Lehtonen ole syyllistynyt tahalliseen rikokseen. Itse oli Lehtonen esittänyt, että hänet oli mahdollisesti hypnotisoitu tekemään rikos, Lehtosen oikeusavustaja totesi. (…) Lehtonen esitti itse oikeudessa, että hän ei tiedä Kursiivin palosta muuta kuin mitä oli lehdistä lukenut ja ‘pojat olivat kertoneet'”.

(…) Kirjepommin lähettämisestä syytteessä oleva Pohjola oli kertonut poliisitutkinnassa, että hän oli saanut tulenosoituspanoksen Pekka Siitoimelta Turussa. Siitoin oli Pohjolan mukaan ilmoittanut hänelle, että panos oli verrattavissa ilotulitusrakettiin. Sitä voitaisiin käyttää pilailutarkoituksessa, eikä siitä aiheutuisi mitään vahinkoa ihmisille. Pohjola oli aluksi empinyt panoksen lähettämistä, koska oli arvellut siitä olevan oikeudellisiä seuraamuksia. Myöhemmin Siitoin oli soittanut Pohjolalle ja ilmoittanut, että panoksen lähettäminen oli puoluejohdon käsky”.

Tiedonantaja kirjoitti: “Kursiivin murhapoltto tänään oikeudessa (…) “Fasistijärjestön johtajaa Pekka Siitointa ja kahta muuta vangittua syytetään murhapoltosta ja tahallisesta räjäytyksen yrityksestä. Siitointa syytetään lisäksi yllytyksestä tahallisen vaaran aiheuttamiseen. Tämä syyte liittyy pommin lähettämiseen SDNL:n Vaasan piiritoimistoon.”

(…) “Kursiivin palosta on syytettynä fasistijärjestön johtokolmikko: Pekka Siitoin, Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala. Murhapolttoa on käsitelty oikeudessa tätä ennen jo neljästi.”

Uusi Suomi kirjoitti 3.1. 1978: “Syytetty Lehtonen ei muista mitään koko 70-luvulta” (…) “Turun vankimielisairaalan ylilääkäri Tuovinen katsoi, että Lehtosen teko johtunee riippuvaisuudesta liikkeenharjoittaja Pekka Siitoinin sekä itsenäisyyskriisin aiheuttamasta halusta näyttää pystyvänsä itsenäiseen toimintaan. Tuovisen mukaan Lehtonen sairastaa ‘nonsense-syndrooman’ -nimellä tunnettua mielisairasta oireryhmää. Tuovinen ei ole aiemmin tavannut yhtä pitkäaikaista tapausta. Lehtonen on johdonmukaisesti vältellyt puhumasta murhapolttoon liittyvistä tapahtumista ja sanonut pelkäävänsä Siitoinille tekemänsä valan rikkomista”.

Jutussa mainitaan myös Risto “Abdullah” Tammi: “Todistaja Risto Tammi kertoi keskustelleensa Siitoinin kanssa ennen todistamistaan. Siitoin oli korostanut Hyvärisen kertoneen niin suuria valheita edellisellä kerralla, että nyt oli tärkeää kaikkien muiden todistajien puhuminen samalla Siitoinin haluamalla tavalla.”

Kansan Uutiset kirjoitti 17.1. 1978: “Ensimmäiset todistajat Kursiivin murhapoltossa”. “‘Valtakunnanjohtaja’ Pekka Siitoin perusteli naisista käydyllä riidalla alibin valehteluaan poliisikuulusteluissa Kursiivin murhapolton käsittelyn jatkuessa eilen Helsingin raastuvanoikeudessa”.

“Suurimman osan päivästä veivät Siitoinin ja Pekkalan poliisitutkintapöytäkirjojen lukemiset. Lehtosen katsottiin edelleen olevan sellaisessa kunnossa, ettei pöytäkirjojen lukemiseen kannattanut ryhtyä. Lehtonen on psykiatrisessa hoidossa hänen väittäessään edelleen unohtaneensa seitsemän viime vuotta elämästään.”

(…) “Siitoin kiisti edelleen syytteen osallisuudesta murhapolttoon ja tahalliseen räjäytyksen yritykseen. Hän esitti, että kyseessä on mahdollisesti Isänmaallisesta kansanrintamasta juuri ennen murhapolttoa erotetun Lehtosen kosto hänelle ja viittasi tässä yhteydessä Kursiivin pommista löytyneeseen hänen entisen liikkeensä mainosteippiin.”

(…) “Pekkala oli kuulusteluissa kertonut suunnitelleensa Siitoinin ja Lehtosen kanssa Kansan Uutisten ja Kursiivin ja muiden kommunistikohteiden räjäyttämistä. Nyt hän esitti, että sanottuna iltana Siitoin oli käväissyt välillä keittiössä ja ehkä hän ei ollutkaan kuullut kaikkea mitä puhuttiin. Siitoin kiisti hänen kuulleensa puhutun mitään räjäytyskohteista. Hän sanoi puheenaiheiden liikkuneen naisissa, tulevan Suur-Saksan armeijassa ja kommunistien halpamaisuuksissa.”

(…) “Pekka Siitoinin ottoisä Olavi Siitoin oli haastettu puolustuksen todistajaksi. Oikeuden puheenjohtajan kuulusteluissa hän osoittautui varsin huonomuistiseksi” (…) “Olavi Siitoin kertoi varoittaneensa Pekkaa natsitouhuista ja pitäneensä niitä hullun puuhana, mutta myönsi kuitenkin pitäneensä itse järjestön jäsenluetteloa.”

(…) Aamupäivällä käsiteltiin myös Vaasan nuorisoliiton toimistoon lähetettyä kirjepommia, jonka syytetyn Tapani Pohjolan avustaja yritti leimata lähinnä ilotulitusrakettiin verrattavaksi”.

– – –

Aiheeseen liittyen aiemmin Mesikämmenen blogissa:

Ihmeellinen Abdullah, osa 1

…sekä muut Kursiivin iskua koskevat postit, jotka löytyvät blogin oikeasta sivupalkista osasta “tags”/Pekka Siitoin.

Read Full Post »

Aiemmin blogissa haastateltu Esa Taberman kertoi hiljan Facebookissa olevassa Pekka Siitoin fan clubissa varsin mielenkiintoisen kuvauksen Pekan seurassa pyörineestä daamista. Tuon tarinan jälkeen Taberman muisteli samassa foorumissa “Kemin komendantti H:ta”. Muistelo alla kokonaisuudessaan.

Jotkut Siitointa kannattaneista keskeisistäkin aktivisteista jäivät minulle syystä tai toisesta tuntemattomimmiksi.

Eräs, johon minulla ei ollut tilaisuutta tutustua lähemmin oli Kemin komendantiksi nimetty H. Vaikka hän olikin esillä Siitoimen toiminnassa innokkaana aktivistina ja hänen suurikokoinen tanakka olemuksensa on löydettävissä noihin aikoihin otetuista valokuvista ja myös kuvatuista TV-dokumenteista, niin siinä vaiheessa, kun todella aktivoiduin Siitoimen liikeessä mainittu H. oli jo päätynyt Ouluun pakkohoitolähetteellä. Niinpä olen tavannut hänet vain kahdesti ja toinenkin kerta oli Helsingin Raastuvanoikeudessa keväällä -78, jossa ties monennettako kertaa käsiteltiin Kursiivin ns. murhapolttoa. Näin ollen kertomani koskien H:n toimintaa Siitoinen liikkeen keskeisenä aktivistina perustuu toisen käden tietoihin.

Minulle on kerrottu moneltakin taholta, että H:lla oli rautainen maine yhtenä kotikaupunkinsa Kemin pätevimmistä pontikankeittäjistä. Hän tienasi mukavasti käteistä myymällä tuotettaan jokaiselle janoiselle poliittiseen kantaan katsomatta. On valitettavaa, että hän käytteli itsekin ko. jalostetta kohtuuttomuuteen asti.

Komendantti H näki Luciferin ja pikku-ukkoja.

Totta lienee sekin, että H. otti liian tosissaan Pekan toiminnan okkultuistisen puolen ja näki jo ennen lopullista sekoamistaan yhtä jos toistakin. Eräässä TV-dokumentissa, joka kauhisteli Pekan toimintaa (kyse ei ole legendaarisesta Veckans Puls -dokumentista vaan tekeleestä, jonka nimi oli muistamani mukaan Vaaran Merkit tms. höpöä.) H ilmoitti nähneensä omin silmin itsensä Luciferin! Tämä tapahtui jo ennen kuin minä ja Pekkala aloimme toimia aktiivisti Siitoimen liikkeessä.

Monien yhtäpitävien kertomusten mukaan H:n ryypiskely riistäytyi käsistä ja hän alkoi kuulla pikku-ukkojen remuamista ja juoksentelua mökkinsä ullakolla ja kun hän yritti häätää seuraavina päivinä mokomat harhat pois kotoaan ryypynvälejä tihentämällä ne tulivat varsinaisiin asuintiloihin häntä itseään kiusaamaan!

Syystä, joka on jäänyt minulle ja myös tapauksesta minulle kertoneille arvoitukseksi, H. sai ajatuksen pyytää suojelua näkemiltään ukkeleilta kääntymällä lähellä asuneen Kemin silloisen apulaispoliisipäällikön puoleen apua ja tukea saadakseen. Ko. päätös osoittautui harkitsemattomaksi, sillä se johti vain siihen, että paettuaan ko. poliisimiehen asunnolle hän tunkeutui tämän kotiin väkisin särkemällä ko. poliisimiehen asunnon ulko-oven, löi tätä kuin vierasta sikaa ja pistettyään ko. asunnon remonttiin tappeli raivokkaasti paikalle tulleen poliisikomennuskunnan kanssa kunnes lopulta hänet saatiin kiinniotettua ja lyhyen terveyskeskuskäynnin jälkeen lähetetyksi Ouluun hänen tavallaan käyttäytyville tarkoitettuun hoitolaitokseen. Lähetteessä taisi lukea Delirium!

Jatkossa H. viettikin lyhyitä taukoja lukuunottamatta suuren osan ajastaan tuossa sivupersoonallisuustutkimuksistaan tuolloin hyvinkin tunnetun Reima Kampmanin johtamassa laitoksessa ja hänen yleistilaansa kuvannee se, että kun hänet manattiin todistajaksi oikeuteen niin Timo Pekkalan kertoman mukaan häntä seurasi vielä keväällä -78 mainitun johtavan lääkärin lausunto, että H:n näkemykset todellisuudesta olivat niin epävakaat, että hänen lausuntojensa arvo oli tämän vuoksi kyseenalainen.

Tämän oikeudenkäynnin jälkeen en ole sen paremmin nähnyt mainittua Siitoin-aktivistia tai edes kuullut hänestä mitään vähänkään luotettavaa tietoa. Tosin täytyy mainita, että ylläolevastakaan en ole käytännössä mitään kuullut mieheltä itseltään.

Kaikesta huolimatta: Laulun arvoinen mies! – Esa Taberman

Read Full Post »

Mesikämmen törmäsi Facebookissa Pekka Siitoin Fan Club -nimisessä ryhmässä jonkin aikaa sitten henkilöön nimeltä Esa Taberman. Tabermanin nimi oli tullut vastaan joskus aiemminkin Siitoimen yhteydessä, mutta vain jotenkin ohimennen. Tällä kertaa em. ryhmässä tuli esiin, että Taberman oli ollut mukana Pekan porukoissa kuuluisalla 70-luvulla. Tämä herätti ajatuksen, josko Taberman suostuisi pieneen haastatteluun asian tiimoilta – ja suostuihan hän.

Tästä on tuloksena seuraava nettiviestien pohjalta kursittu haastattelu, jota voitaneen pitää harvinaisena katsauksena Siitoimen ja hänen porukoittensa toimintaan 70-luvulla. Mesikämmen ei muista äkkiseltään ensimmäistäkään vastaavaa tuolloisen sisäpiiriläisen (tai ulkopuolisenkaan) haastattelua aiheen tiimoilta, poislukien Nordlingin ja Koskelan kirjassa Pekka Siitoin, Suomen Führer, olleen Pekan itsensä haastattelun, jossa aihepiiriä luonnollisesti ruodittiin. Pekan ja hänen ryhmiensä edesottamuksista 80-luvulta eteenpäin taas löytyy em. kirjan lisäksi myös Mesikämmenen tekemästä Kai M. Aallon haastattelusta.

Tässä blogissa viime aikoinakin paljon käsiteltyä Kursiivin vuoden 1977 iskua käydään sitäkin tässä haastattelussa luonnollisesti läpi. Ajankohta tähän haastatteluun on sikäli sopiva, että kuluvan kuun 26. päivä tulee Kursiivin iskusta kuluneeksi 34 vuotta.

Taustaa

Kuka olet ja mitä teet? Mitä nykyään teet poliittisesti, onko ideologiasi muuttunut miten sitten 70-luvun?

Siirryin juuri eläkkeelle Turun kaupungin palveluksesta (talkkarina vuodesta 1984, sitä ennen useita työsuhteita mm. yövartijana, varastomiehenä, ruosteharjaajana yms.)

Mitä ideologiaani tulee, niin eräin osin se on sama kuin 70-luvulla, mutta jo tuolloin en ollut mikään “natsi”, jos kyse on selkeästä määritelmästä, mitä “natsiuteen” tulee.

Pekka Siitoin

Mitä kautta ja milloin tutustuit Pekka Siitoimeen? Ensivaikutelmat ja muistikuvat?

Tutustuin Siitoimeen 1974 aluksi tilaamalla häneltä kirjallista materiaalia, pian myös henkilökohtaisestikin. Pidin häntä tuolloin kohtuullisen karismaattisena henkilönä, joka oli yllättävänkin älykäs, mutta jossain määrin kykenemätön laatimaan pitkäntähtäimen suunnitelmia, jonka tietopohja oli horjuva ja jolla oli paheneva alkoholiongelma, mikä ensitapaamisella ei ollut niin ilmeistä.

Olit mukana Siitoimen porukoissa 70-luvulla aina Kursiivin iskuun asti. Millaisia Pekan ryhmien tapaamiset olivat? Järjestettiinkö kaikki tapahtumat Pekan Kaskenkadun liikkeen alakerrassa?

Kävin 1974-1975 Kaskenkadun kellaritiloissa pidetyissä Hengentieteen kokouksissa ja keskustelin muutaman kerran lyhyesti Siitoimen kanssa politiikasta muissakin yhteyksissä. Asevelvollisuuteni suoritus 1975-1976 keskeytti lähes täysin yhteydenpidon pitkäksi aikaa. Tuolloin Pekan kontaktit VS:n ulkopuolelle olivat, jos niitä oli, minun tietämättömissäni.

Kävitkö Pekan kotona, ja jos kävit, niin millaista siellä oli?

En käynyt tuolloin suhteemme luonteestakin johtuen Pekan kotona. Suhteeni Pekkaan oli etäinen aina vuoteen 1977 asti.

Millainen mies Pekka oikein oli kun hänet paremmin tunsi? Vastasiko julkisuuden kuva yksityishenkilöä? Oliko Pekka oikeasti niin kova naistenmies kuin antoi ymmärtää? Millainen Pekan viinankäyttö oli 70-luvulla? Ilmeisesti homma pysyi varsin hyvin hanskassa vielä tuolloin? Mitkä olivat mielestäsi Pekan parhaimmat ja heikoimmat puolet? Missä olit hänen kanssaan eniten samaa mieltä, missä vähiten? Mistä kehuisit häntä, mistä kritisoisit?

Pekan alkoholiongelma pysyi hallinnassa vielä 70-luvun, joskin sen olemassaolon jo huomasi. Hänen naissuhteensa olivat runsaat ja hän oli lähes avoimesti uskoton avioliitossaan. Suhteissa Pekkaa kiinnosti enemmän määrä kuin laatu, ts. riitti kun partnerilla oli “hame ja hän hengitti”. Paljon myöhemmin 90-luvulla eräs Vehmaan mökillä “orgioihin” osallistunut tyyppi kertoi uskomattomia tarinoita, joita en voi täysin uskoa, mutta 1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!

Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!

Pekka oli kiistatta jossain määrin karismaattinen ja hyvinkin huumorintajuinen, muttei mikään vakavastiotettava suuri johtaja. Hänellä oli kyky itseironiaan ja hänen toimintansa tähtäsi usein enemmänkin performanssiin kuin merkityksellisiin päämääriin. Pekkala luonnehti hänen ideologista substanssiaan sanoilla: “Viina, vittu ja saatanan Kekkonen”. Se oli liian pelkistetty, mutta ei täysin hakoteilla oleva kommentti.

Turun hengentieteen seura

Millaista meno oli Turun hengentieteen seurassa? Otit osaa muutamiin seuran kokouksiin, ja mukana oli mm. nyt jo edesmenneet Timo Pekkala ja Seppo Lehtonen, jotka sattuneesta syystä olivat näkyvästi esillä myös Kursiivin oikeudenkäynnissä. Mitä tuumasit seuran toiminnasta?

Osallistuin Turun hengentieteen seuran kokouksiin rajoitetussa määrin jo siksi, etten jo tuolloin uskonut tuonpuoleiseen ja pidin menoja lähinnä Pekan vedätyksenä.

Millaista väkeä kävi paikalla, millaista seuran järjestämä toiminta ja ohjelma oli? Ilmeisesti paikalla kävi vierailevia gurujakin?

Mukana oli useita naishenkilöitä, jotka jo tuolloin määrittelin omassa elämässään turhautuneiksi ja jotka kävivät näissä kokouksissa saadakseen elämäänsä sisältöä. Ehkä he saivatkin, sillä Siitoimella oli kai suhde heistä useisiin. Itse hän kehui olleensa suhteessa tunnettuun selvännäkijään Aino Kassiseen ja tämä pitänee paikkansa. Ainakin he tunsivat toisensa.

Siitoimella taisi olla yksityisiä “hedelmällisyysmenojaan”, mutta noin ylipäätään kaikenkarvaiset meediot ja spiritistit (mm. tyyppi, joka esiteltiin Sarawakin sulttaanina) olivat osin kaiketi tosiuskovia.

Millainen Turun hengentieteen seuran “temppeli” oli tilana? Mitä siellä oli? Vanhoista lehtijutuista on saanut vaikutelman, että paikalla oli tuolirivejä, kuvat Jeesuksesta, Luciferista ja Saatanasta, iso pyöreä peili, yms.

Siitoimen “temppelitila” oli paljossa kuvatun kaltainen. Hänellä saattoi olla ennen politiikkaan sekoamistaan kunnianhimoisia hankkeita seuran tulevaisuuden suhteen ja ainakin hän julkaisi monilla tekijänimillä alan kirjallisuutta. Ko. seuran toiminta oli paljossa hiipunut vuoteen -77 mennessä.

Isänmaallinen kansanrintama

Turun hengentieteen seuraa enemmän sinua kiinnosti Isänmaallinen kansanrintama, eli IKR. Kerrotko tästä? Et tainnut olla niinkään kiinnostunut hengentieteistä kuin politiikasta ja poliittisesta toiminnasta?

Vuoteen -77 asti en ollut äärimmäisen läheisissä tekemisissä Siitoimen kanssa, koska en ottanut häntä todesta, mutta kaksi seikkaa muutti kesällä -77 mieleni. Ensinnäkin kommunistien voimakas reaktio herran toimintaan ja toiseksi Afrikasta kotiutuneen Pekkalan vaikutus. Hän oli sitä mieltä, että koska Siitoimen järjestö oli vielä pieni niin henkilökohtaisella panoksellamme voisimme kenties todella pistää asioihin vipinää. Niin liityimme IKR järjestöön, joskin petyimme kun tutustuimme asioihin paremmin. Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Ylläoleva on totuus kesän -77 tilanteesta ja paljon mainostetut salaiset sotaharjoituksetkin olivat 10% totta ja loppu oli Pekan katteetonta puhetta ja kommunistista fictiota, jolla yritettiin todistella, että Suomi oli luokkasodan partaalla.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Pekan tämän kauden vaikuttavimpia touhuja oli myös SKYP:n romahduksen kiihdyttäminen. Kesällä -75 luin sotilaskodissa Suomen Kuvalehden ison jutun SKYP:n puoluekokouksesta, jossa ko. puolueen tuolloinen jäsen varasti shown uniformuesiintymisellään ja poliittisesti hyvin epäkorrekteilla julkisilla puheillaan. Lehti kauhisteli avoimesti, mutta tietyllä tavalla se oli Pekan tähtihetki! Hän taatusti nautti joka sekunnista ko. performanssissa…

Onko vaikutelmani oikea, että vaikka IKR:lle naureskeltiinkin, niin se otettiin myös varsin vakavasti – ja että 70-luvulla ylipäätään oli Pekan poliittinen kulta-aika?

70-luku oli Pekan “kulta-aikaa”, koska hänen toimintansa herätti valtavaa huomiota, maan ilmapiiri suosi pelkällä pysähtyneisyydellään hänen kaltaistaan kuvainsärkijää ja taistolaiset tekivät hänelle saman, minkä jenkit aikoinaan Pancho Villalle. 

Jos Pekka olisi elossa, mitä arvelisit hänen ajattelevan nykyisistä suomalaisista puolueista ja politiikasta ylipäätään? Mitä Pekka mahtaisi tuumata Timo Soinista, joka on entinen SMP:n mies, kuten Pekkakin oli?

Soinin vaalivoitto saattaisi piristää Pekkaa, mutta ei hän tähän luottaisi.

Kursiivin isku

Missä määrin tunsit, olit tekemisissä Seppo Lehtosen ja Timo Pekkalan kanssa, jotka olivat syytettyinä Kursiivin iskusta ja saivat siitä myös tuomiot? Miten kuvailisit näitä edesmenneitä alan miehiä? Tunsitko heidät hyvin?

Tunsin sekä Lehtosen, että Pekkalan. Pekkala oli itseasiassa yksi harvoista ihmisistä, joita saatoin vähän totuutta venyttäen nimittää läheiseksi ystäväksi. Luotin häneen jossain määrin. Hän oli niitä harvoja, joiden kanssa pystyin keskustelemaan samalla tasolla ja kadehtin hänen kameramuistiaan ja tappavan kirkasta ajatteluaan. Lehtonen herätti minussa epämääräistä huolta joka selkiytyi hiukan ennen Kursiivia kun ymmärsin, että hän oli “sekoamassa”.

Tuliko Kursiivin isku sinulle tai muille Pekan porukoissa olleille yllätyksenä, vai osattiinko sellaista jotenkin odottaa? Olivatko Lehtonen, Pekkala, Siitoin tai muut puhuneet siitä mitään etukäteen Pekan porukoissa olleille? Vai oliko Lehtonen puhtaasti sooloillut koko jutun?

Siitoimen vastuu oli siinä, että hän tiesi varmaankin Lehtosen kyhäilleen jonkinmoista pommia (minäkin pääsin asiasta hajulle jossain määrin hiukan ennen tapahtumien alkua), eikä hän ymmärtänyt, missä mennään. Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Ts. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Hyvin kuvaavaa on se, että Lehtonen käytti pomminsa kokoamiseen Siitoimen firman mainosteippiä, mitä hyödykettä hän muutenkin sormenjälkiensä ohella levitteli rikospaikalle!

Siitoimen virhe oli sekin, ettei hän välittömästi ja täysillä sanoutunut irti Lehtosesta vaan yritti rakentaa hänelle jopa alibin. Toisaalta, tuomiot oli, näin epäilen, laadittu jo etukäteen. Pekkalakin sai puolivuotta, vaikka ei aidosti tiennyt mitään Lehtosen aikeista ja tuomio tuli “aseellisen järjestön johtamisesta” tms., mikä oli täyttä shittiä se. Herraa oli vain pidetty kuukausia tutkintovankeudessa ja jo se loi paineita tuomioon!

Kuulusteliko poliisi myös sinua iskujen tiimoilta? Entä muita Pekan seuroihin kuuluneita?

Poliisi kuulusteli satoja henkilöitä ja suuri osa näistä todisti oikeudessa aina erästä Siitoimen liikkeessä viikoittain morjestamassa käynyttä ikiliikkujan keksijää myöten! Itse todistin kolmesti oikeudessa ja todistajan aitiossa poikkesi mm. myös kommunistien IKR:n riveihin soluttama Risto, nykyisin Abdullah, Tammi. Voisin kertoa hänestä paljonkin, mutta herra saattaa olla hanakka olemattoman kunniansa perään.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi, jossa hyvin eksentriset tyypit (kuten mainittu ikiliikkujan kehittelijä ja Pekan seksikumppanit ml Rakel M., tuo mainio opetuslapsi!) todistivat osin siksi, että kommunistit halusivat todistaa, että Pekalla oli takanaan hyvin suuri järjestö ja jopa se tuhatlukuinen armeija, jolla Pekka aina puolitosissaan vitsaili.

Allekirjoittanut sanoi alkuvuodesta -78 muutamia kovia sanoja oikeudelle ja pääsi Tiedonantajaan kuvan kera. Ei jäänyt viimeiseksi kerraksi.

Mitä mieltä olit Siitoimen, Pekkalan ja Lehtosen saamista tuomioista? Oliko tuomio mielestäsi oikeudenmukainen?

Suoraan sanoen, niin tuomiot olivat vähintään kiistanalaisia. Pekkala olisi pitänyt kokonaan vapauttaa, Siitoimen touhut olisivat oikeuttaneet lakia venyttäen enintään muutaman kuukauden tuomioon ja Lehtonen olisi pitänyt tuomita pelkkään hoitoon kunnes tervehtyy. Siitoin oli mielestäni yllyttänyt apureitaan ilkivallan tekoihin ja hän kai tiesi, että Lehtonen kyhäili pommia, mutta siinä kaikki sitten olikin ja tuonkin kiistaton oli niin ja näin.

Olitko Pekan kanssa tekemisissä vielä Pekan vankilassa istumisen ja vankilasta vapautumisen jälkeen?

Olin Pekan kanssa jonkinmoisissa morjes-väleissä Pekan vapauduttua. Vielä 2000-luvulla soitin muutaman kerran.

Milloin ja mihin Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kuolivat? Olitko heidän kanssaan tekemisissä Kursiivin oikeudenkäynnin aikoihin tai vielä sen jälkeen?

Pekkala kuoli jo -79 alkoholi/lääkeaine myrkytykseen. Se oli mielestäni typerä tapa kuolla, eikä oikein hänen arvoisensa. Hänen kanssaan sekoillut tyyppi kuoli 2002 Jouluna tappamalla itsensä. Lehtosta en tavannut -78 jälkeen.

Lopuksi

Kaduttaako, että olit mukana Pekan porukoissa ja niiden aktiviteeteissä? Vai oliko se siihen aikaan parasta, mitä poliittisella rintamalla maassamme mielestäsi oli?

Kadunko jotain? En oikeastaan. Menin mukaan koska uskoin voivani kehittää jotain ja vaikka se oli virhearvio, niin opin jotain ja opin tuntemaan muutamia ihmisiä. Pekkakin virheineen oli mielenkiintoinen tyyppi, vaikka hänen merkityksensä olikin lähinnä sama kuin mitä muuten unohtuneella Koposella hänen touhuttuaan hiukan aiemmin jonkun naisen kanssa flyygelin päällä julkisella paikalla! Joillakuilla alkoi ns. “keittää” ja he reagoivat tavalla, joka pitkänpäälle sai heidät näyttämään vähän tyhmiltä.

Nykyajallemme on ominaista se, että Pekka koettiin suuremmaksi uhaksi maallemme ja sen hyvinvoinnille kuin joku kansainvälisiä yhteyksiä omaava ja oikeasti väkivaltainen “kansallinen vastarintaliike”.

Miten Suomi on muuttunut poliittisesti sitten 70-luvun? Mikä on samaa, mikä on erilaista?

Noin yleisesti ottaen Suomi oli tuolloin ja yhä vieläkin “yhden totuuden” maa. Joka väittää muuta voi miettiä tykönään, miten joku Halla-aho on niin demonisoitu persoona jos näin ei olisi ja häntä ei koettaisi uhaksi. Kannattaa muistaa, että elokuvassa Kaasua komisario Palmu tuolloinen toisinajattelija kuvattiin hyvin helposti tunnistettavana mm. USA:a ja uusnatseilta rahoitusta saavana pääpahiksena! Se voisi tapahtua nyttenkin.

Jos sinulla olisi valta muuttaa Suomea miten vain, niin mitä muuttuisi ja miksi?

Mitä tulee mielipiteisiini ns. “natsi ideologiaan”, niin pidän siiheen kirjaimellisesti uskovia kuolleen hevosen ruoskijoina. Omaan ajatteluuni ovat vaikuttaneet mm. Lenin (Mitä on tehtävä?, Valtio ja Vallankumous) ja Platon enemmän kuin Hitler.

Joissain kysymyksissä olen hyvinkin vapaamielinen kun taas jotkut näkymykseni ovat hyvin drastisia. Uskon, että ideologioiden on selvittävä tieteen haasteesta kestääkseen ja lopullinen ideologia on fiktio, koska entropia voittaa aina lopuksi.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Onni? Historia ei tunne onnellisia loppuja.

– – –

Mesikämmen kiittää Esa Tabermania haastattelusta.

Haastattelussa käytetty muokattu Tabermanin kuva on alunperin julkaistu Turun Sanomien Extra-viikkoliitteessä 17.1.2004. Kuva löytyy alkuperäisessä muodossaan Tuomas Tähden blogista, josta löytyy hänen Turun Sanomien em. numeroon kirjoittamansa artikkeli Sisu on kansallisen identiteetin asialla.

Read Full Post »

Older Posts »