Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Northern Guardian’

10 vuotta syyskuun 11. terrori-iskuista – Mitä todella tapahtui? (osat 1, 2, ja 3/10)

Syyskuun 11. 2001 terrori-iskuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Mesikämmen julkaisee uusintana osissa viime vuonna kirjoittaneensa 10-osaisen artikkelisarjan aiheesta. Artikkelien perään on lisätty joitain vuoden varrella kerääntyneitä aihetta koskevia päivityksiä, uutisia, yms.

Mitä todella tapahtui?

1/10) Yhdeksän vuotta syyskuun 11. 2001 tapahtumista

2/10) Iskuja edeltäneet tapahtumat ja etukäteistieto päivän tapahtumista

3/10) Maailman tehokkaimman ilmatorjunnan lamaantuminen

– – –

Katso aiheesta myös posti DUN:n 9/11-seminaari – 10 vuotta.

– – –

– – –

Artikkelin osa 4/10 löytyy täältä.

Advertisements

Read Full Post »

Maailman tehokkaimman ilmatorjunnan lamaantuminen

Syyskuun iskuja edeltävänä vuonna Yhdysvaltain ilmapuolustus oli nopeasti ja onnistuneesti, n. 10 minuutissa, puuttunut 67 tapaukseen, jotka vaativat heiltä tilanteeseen reagointia (mm. lentokone on mennyt kurssiltaan, kone ei vastaa yhteydenottoihin, tai koneen signaali on pysyvästi kadonnut). Mutta kun syyskuun 11. aamuna neljä matkustajakonetta oli poissa kursseiltaan, ei vastannut yhteydenottoyrityksiin, eikä niiden signaaleita vastaanotettu, ei maailman suuribudjettisin ja tehokkain ilmapuolustus onnistunut hoitamaan näistä tapauksista ensimmäistäkään onnistuneesti. Koneet onnistuivat lentämään häiriöttä Yhdysvaltain ilmatilassa käsittämättömän pitkät ajat: American Airlines 11 26 minuuttia, United Airlines 175 19 minuuttia, American Airlines 77 44 minuuttia, ja United Airlines 93 38 minuuttia. Melko käsittämätöntä on myös se, että yhdestäkään näistä koneista ei lähetetty hätäkoodia kaappauksesta, eivätkä koneiden kapteenit muutenkaan antaneet merkkejä ongelmista. Kuinka todennäköistä on, että tämä oli vain huonoa tuuria, sattumaa? Koneiden kaappaukseen, niiden lentämiseen, niiden mustien laatikoiden löytämättä jäämiseen, yms. seikkoihin on virallista tarinaa kriittisesti kommentoinut mm. Pilots for 9/11 Truth, joka on tehnyt aiheen tiimoilta myös dokumentin Pilots for 9-11 Truth – World Trade Center Attack.

Iskujen jälkeen Yhdysvaltain hallinto sanoi, että tuskin kukaan oli osannut varautua matkustajakoneilla tehtyihin iskuihin. Tämä osoittautui pian vääräksi. NORAD (North American Aerospace Defense Command) oli harjoitellut juuri tällaisia iskuja WTC:tä kohtaan jo kaksi vuotta ennen syyskuun iskuja, ja Pentagonia kohtaan tapahtuvaa iskua se oli aikonut harjoitella vain viisi kuukautta ennen iskuja. Pentagonia koskeva harjoitus peruttiin, koska Pentagonissa tällaista iskua pidettiin ”liian epätodennäköisenä”. Erään näitä iskuja edeltävien harjoitusten, Amalgam Virgo 01:n, kansipaperissa oli kenenpä muunkaan kuin Osama bin Ladenin kuva.

Syyskuun 11. aamuna Yhdysvaltain ilmatilassa oli menossa useita eri sotilasharjoituksia. Näistä tiedetään kuusi, mutta harjoituksia oli todellisuudessa useampiakin. Vigilant Guardian-harjoituksen tarkoituksena oli keskittyä Yhdysvaltojen koillisosassa tapahtuviin matkustajakonekaappauksiin. Harjoitus oli osa Global Guardian-harjoitusta, joka oli ns. ”tuomiopäivän harjoitus”. Kun tieto ensimmäiseen WTC-torniin tulleesta iskusta tuli ilmatorjunnan tietoon, tämä harjoitus oletettavasti keskeytettiin. Ilmaan jäi kuitenkin kolme EFB:tä, ns. ”tuomiopäivän konetta”, joista yksi nähtiinkin Washingtonin yllä. Näiden koneiden tarkoituksena on pitää Yhdysvaltojen hallinto toiminnassa mm. mahdollisen ydinsodan aikana. Ennen paluutaan Washingtoniin koulun lukutilaisuudesta presidentti Bush kävi sekä Barksdalen lentotukikohdassa että Offerdaren lentotukikohdassa, jotka molemmat ottivat osaa em. Global Guardian-harjoitukseen. Vigilant Guardian-harjoitukseen on liitetty myös Northern Guardian-harjoitus, joka oli osa edellistä harjoitusta. Sen sisältö ei ole tarkemmin tiedossa.  Vigilant guardian-harjoitukseen on liitetty myös Richard Clarken kirjassaan Against all Enemies mainitsema Vigilan Warrior-harjoitus, joka on ollut ehkä Vigilant guardian-harjoituksen “hyökkäyskomponentti”.

Northern Vigilance-harjoitus siirsi hävittäjiä Alaskan ja Kanadan ilmatilaan pitämään silmällä Venäläisten Mig-hävittäjiä. Northern Vigilance-harjoitukseen kuului myös haamukoneiden tuottaminen puolustusvoimien tutkiin. Muut tiedetyt harjoitukset samana päivänä olivat biologiseen sodankäyntiin valmistautuva Tripod II ja National Reconnaissance Officen lentokoneiskuun keskittyvä harjoitus Virginiassa. FEMA (Federal Emergency Management Agency) oli saapunut New Yorkiin Tripod II:ta varten jo edellisenä päivänä. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun FEMA oli ollut New Yorkissa tekemässä harjoituksia – se oli ollut kaupungissa aiemmin mm. neljänä aiempana vuotena. Näillä kaikilla kerroilla terrorismin varalta olleiden harjoitusten muistioissa oli ollut varsin mielenkiintoinen kansi; WTC:n kaksoistornit kiikaritähtäimessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Yhdysvaltain ilmapuolustus teki syyskuun 11. harjoituksia, jossa kaapattuja koneita katosi ja ilmestyi tutkiin, sotilaskoneita lennätettiin Yhdysvaltain ilmatilan ulkopuolelle, ja joissa lentokoneita ohjattiin päin rakennuksia. Yhteensattumaa? Vai osa tarkoituksellista operaatiota, jonka tarkoituksena oli pitää ilmapuolustus alhaalla? Yhdysvaltain tuolloinen kauppa- ja liikenneministeri Norman Mineta määräsi pian iskujen alettua kaikki Yhdysvaltain ilmatilassa olleet koneet laskeutumaan, mikä oltiinkin klo 12.15 mennessä onnistuneesti toteutettu – tämä saattoi olla ainut tuon päivän tehokkaasti toteutettu ilmatilaa koskeva käsky.

Oliko ketään, kuka olisi voinut tietää, mitä oikeasti oli meneillään? Varapresidentti Dick Cheney tiesi meneillään olevista harjoituksista kenties enemmän kuin kukaan muu. Salaisen palvelun vietyä hänet Valkoisen talon maanalaiseen bunkkeriin, Presidential Emergency Operations Center:iin, hän ohjasi sieltä käsin Yhdysvaltain hallituksen vastatoimia käynnissä ollutta hyökkäystä vastaan. Eräs mielenkiintoinen ulottuvuus tähän tilanteeseen on se, Cheney oli presidentin määräyksestä saanut toukokuussa kuluvaa vuotta suoran komentoaseman suhteessa kaikkiin sota- ja muihin ilmatilan harjoituksiin. Tämä käytännössä tarkoittaa, että hän viime kädessä tiesi ja oli vastuussa eri päällekkäisistä harjoituksista syyskuun 11. aamuna, joiden johdosta rutiinimenettelyjä kaapattujen koneiden suhteen ei tehty.

Virallinen selitys sille, miten syyskuun 11. päivänä yleensä rutiinilla n. 10 minuutissa tapahtuvaa lennonkeskeytystä ei onnistuttu tekemään yhdellekään neljästä kaapatusta koneesta, on vaihdellut. Alunperin syy epäonnistumisesta sysättiin NORAD:lle, sitten FAA:lle (Federal Aviation Administration). Myös 9/11-komission raportissa lopullinen syy epäonnistumisesta sysättiin FAA:n harteille. Näiden virallisen tarinan muuntumiskuvioiden lisäksi tapahtumien yksityiskohtien suhteen tarinoita muuteltiin tämän tästä. Oli syy maailman tehokkaimman ja eniten rahoitetun ilmapuolustuksen epäonnistumisessa sitten NORADissa tai FAA:ssa, on joka tapauksessa syytä ihmetellä, miksi poikenneiden lentojen vuoksi ei ryhdytty rutiinimenettelyihin. Jotain perin erikoista oli tekeillä.

[Tämä on artikkelin osa 3/10. Osan 2/10 voit lukea täältä. Osan 4/10 voit lukea täältä.]

Read Full Post »