Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Neuvostoliitto’

C’edade oli espanjalainen uusnatsiryhmä, joka toimi n. 1966-1993. Ryhmä julkaisi myös samannimistä lehteä. Mesikämmen sai “entiseltä turkulaiselta skinheadiltä” lainaan lehden numerot 81 (6/1978) ja 86 (7/1979). Niistä löytyy lyhyet tekstit niin Pekka Siitoimelta kuin Jarmo Saloseudulta, joka oli tärkeässä roolissa Pekan ryhmissä aina vuoteen 1984 asti, jolloin heidän tiensä lopullisesti erkanivat.

Seuraavassa nämä tekstit ja niiden (varsin puutteelliset) Google-translate-käännökset. Joku blogin espanjankielentaitoinen voisi tarkistaa käännökset.

Historialliseksi kontekstiksi on tietysti muistettava vuoden 1977 lopulla tapahtunut Kursiivin isku ja siitä alkanut oikeudenkäynti, joka kesti vuoden 1978 loppuun, jolloin Pekalle lätkäiskiin iskuun yllytyksestä viiden vuoden vankilatuomio (jota myöhemmin vielä korotettiin).

C’edade 6/1978:

P1160601

Pekan lyhyt teksti löytyy heti julkaisun kolmannelta sivulta (jostain syystä juttuun liitetty kuva Turun vappumarssista ’77 on laitettu peilikuvaksi – ehkä swastikan “suunnasta” johtuen).

P1160603

Surkea Google translate-käännös, josta kuitenkin oleellinen välittyy, englanniksi:

My comrades,

Thank you very much for your letters and propaganda sent, you possess a first class item.

Here the situation is very serious. Due to a bomb placed in a communist printing for the provocative 26/11/77 in Helsinki, the police arrested three of our leaders, Lehtonen, Pekkala, and myself.

I spent five months in prison without trial, even now remains in prison Lehtonen (I think I know them because personalemente was with you at the meeting of Dixmudie, Flanders).

8.5.78 Finally the end has banned the bogierno our party, but we’re organizandro a new movement, fight anyway. The ban was due to the government of the USSR sent a letter to President of Finland actually providing to our party as dangerous.

Finland is a country slave to the wishes of the USSR.

States fight onwards by nationalsocialism.

Pekka Siitoin

Finland

(Isänmaallinen Kansanrintama).

P1160602

C’edade 7/1979:

P1160595

Salorannan lyhyt teksti löytyy numeron toiselta sivulta (tekstin yllä olevassa kuvassa ovat vasemmalta oikealle: Seppo Lehtonen, Pekka Siitoin, Jarmo Saloseutu).

P1160597b

Surkea Google translate-käännös, josta kuitenkin oleellinen välittyy, englanniksi:

Dear Comrades,

MPs have sold our country of our parents to the Soviet Union and have forgotten our rights to free Finland. New leader Pekka Siitoin prison was in charge of our criminal justice policy, which should take care all our comrades. If all continues well, our fate will be the same. I can assure you continuearemos but there is no doubt that there is strong discrimination against us.

Behind this discrimination is that President Kekkonen does not approach all reviewers like. They talk about the independent Finland, but also fear a political assault.

I wish you continued victory,

Jarmo Saloseutu

Finland

P1160597

P1160599

Read Full Post »

Honkasalon haastattelu Filmihullussa. Kuva Shockpoint Orionin sivuilta.

Honkasalon haastattelu Filmihullussa. Kuva Shockpoint Orionin sivuilta.

Shockpoint Orionin sivuilla on jälleen julkaistu mainio teksti koskien Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Vaaran merkkiä. Teksti on nimeltään “Miksi Manson on out ja Siitoin in”.

Kuten Mesikämmen asiasta jo aiemmin kirjoittikin, on Vaaran merkki mahdollista nähdä kuluvan kuun aikana (26. ja 29. päivä) elokuvateatteri Orionissa. Nyt kaikki kipin kapin ostamaan lippuja näytöksiin täältä!

Shockpoint Orionin sivuilla ilmestynyt uusi teksti kannattaa lukea kokonaan. Seuraavassa muutama Siitoinia koskeva siteeraus tekstistä:

Sotaleikin lyhyehkö kesto jätti esityspaikalle lyhytelokuvan mentävän aukon. Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Vaaran merkki (1978) ei varoittele ydinaseista vaan uusfasismista, mutta pituus oli sopiva ja “kirotun elokuvan” maine juuri oikealla lailla mielenkiintoinen ja kiistanalainen.

(…) Uusnatseilla oli toimisto Kaskistenkadulla Siitoinin lemmikkieläinkaupan takahuoneessa. Sieltä sai ostaa asiaankuuluvia tarvikkeita, hakaristinauhoja, koppalakkeja ja lippuja, toiselta puolelta pupun- ja hamsterinruokaa. Esittäydyimme Ruotsissa asuviksi uusnatseiksi ja kysyimme kuvauslupaa. Siitoin kertoi, että heillä on Vehmaalla talo ja harjoitusleiri.

(…) Saunan jälkeen yksi heistä ryhtyi ennustamaan: Berliinin muuri murtuu ja Euroopan sirpiksi käyristynyt selkäranka suoristuu. Tämä oli 1978, jolloin kaikki vielä uskoivat Neuvostoliiton ikuisuuteen.

(…) Myöhemmin illalla Siitoin kertoi minulle unistaan. Hän kertoi nähneensä, miten hän ja minä ratsastamme valkoisella hevosella liekehtivällä kirkon alttarilla. Alkoi tuntua siltä, että oli aika häipyä.

(…) Kaarinan poliisi kuulusteli meitä. Hän yritti väittää, että koko harjoitusleiri oli lavastettu meidän kamerallemme. Tunsin itseni Leni Riefenstahliksi. Myöhemmin kävi ilmi, että Kaarinan poliisilla oli vispilänkauppaa Siitoinin poikien kanssa.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Mesikämmenen tiivistelmä Shockpoint Orionin tekstistä Pirjo Honkasalon natsiaarre (tekstin puolivälin tienoilla).

Read Full Post »

Nimimerkki Tohtori Kronos lähestyi Mesikämmentä ja kertoi mainioita muistojaan Pekasta ja muusta aiheeseen liittyvästä. Muisteluidensa oheen Tohtori Knonos laittoi asiaan liittyviä kuvia niin Seiskasta kuin paikallislehden kirjoituksista, jotka käsittelivät hänen ja ystäviensä Pekan inspiroimana perustamaa hengentieteellistä seuraa. Kronos vaikutti nuorempana Viitasaarella ja asuu nykyään muualla Keski-Suomessa.

Mesikämmen kiittää Tohtori Kronosta!

– – –

Minulla on omakohtainenkin kokemus Pekasta, kävin häntä tapaamassa 91-vuonna parin kaverin kanssa. Olin aiemmin ostanut hänen kirjoittamiaan hengentieteen kirjoja ja eräs ystäväni sanoi että lähdetään Naantaliin itse mestaria tapaamaan. Olimme itsekin juovuksissa tapaamisessa ja niin oli myös Pekka itse.

Siitoin sanoi että henget olivatkin kertoneet että kohta saapuisimme.

Meillä oli reissulla mukana pari Äänekoskelaista viinaan menevää teinityttöä. Kun menimme Siitoimen residenssille, koputimme väärälle ovelle. Avaamaan tuli vanhempi nainen, iilmeisesti mestarin vaimo. Hän osoitti meidät oikealle ovelle. Siitoin sanoi että henget olivatkin kertoneet että kohta saapuisimme. Hän esitteli leikekirjaansa ja valokuviaan. Kauppasi myös stilettiä. Ostin häneltä joitakin kirjoja joita vielä puuttui. Muistan että kävin päämajan wc:ssä ja se oli uskomattoman likainen. Lähtiessämme Pekka antoi tytöille pussillisen värillisiä pumpulipalloja, naisille kun piti kuulemma antaa aina lahjoja.

Pekka antoi tytöille pussillisen värillisiä pumpulipalloja, naisille kun piti kuulemma antaa aina lahjoja.

Vuosi myöhemmin perustin Viitasaarelle parin muun kiinnostuneen kanssa New Age-kerhon joka pohjautui Siitoimen kirjojen opetuksiin. Kerho kiinnitti viranomaisten ja nuorten vanhempien kiinnostuksen, ja sen pitäminen lopahti muutaman kokoontumisen jälkeen. Asia kirvoitti keskustelua paikallislehdessä, joista ohessa skannaukset. Itse olen lehtijutussa salanimella “Riku”. Jutussa esiintyvä “Pekka” on tällä hetkellä julkisuuden henkilö, joka avautui meidän porukassa olostaan mm. Seiska-lehden numerossa 44/2000 (kuva 1, 2). Seiskassa hän kertoo kuinka okkultismiin sekaantuminen laittoi hänet yrittämään itsemurhaa.

Ihmisten huolestuminen okkultismiin liittyen saattoi osaltaan johtua tuohon aikaan muualla sattuneista median julkituomista saatananpalvojien tekosista. Viitasaarella myös tapahtui -89 spiritismin aiheuttama massahysteria. Ammattikoulun asuntolalla nuoret pelasi spiritismiä humalassa ja kyselivät piruun ja kuolemaan liittyviä asioita. Sen seurauksena yhtenä perjantai iltana nuoret sekosi ja paikalle jouduttiin kutsumaan pappi, poliisit, ensihoitajat ja sosiaaliviranomaiset. Myöhemmin ainakin yksi osallistuneista päätti myöhemmin päivänsä ja yksi toinen joutui psykiatriseen hoitoon. 90-luvulla sattui muutenkin paikkakunnalla useita henkirikoksia ja kohua herättänyt nekrofilia-tapaus.

Siitoimeen liittyen tiedän toisenkin tapauksen Viitasaarelta; 70-luvun alussa muutama nuori kaveri baari illan jälkeen keksivät piirtää paikallisen E-Liikkeen seinään maalilla hakaristin ja vetivät liikkeen lipputankoon punaiset kalsarit. Vaikka silminäkijöitä ei ollut, kaverit jäi kiinni. Suojelupoliisin edustaja tuli Helsingistä kuulustelemaan nuoria, kyseessähän oli vakava poliittinen asia. Heiltä tivattiin oliko takana äärioikeistolaisia voimia ja oliko tarkoitus loukata ystävällismielistä Neuvostoliittoa. Kavereista ei tietääkseni saatu paljon irti. Suojelupoliisi yöpyi paikallisessa hotelli Pihkurissa ja hänen kuplavolkkari oli hotellin parkkipaikalla. Yöllä yksi kuulusteltavista kävi tervaamassa auton joka puolelta. Siitä hän ei jäänyt kiinni :D

En tiedä kuuliko Siitoin poikien tempauksesta, vai ottivatko he itse yhteyttä. Tiedän kuitenkin että teon jälkeen he pitivät yhteyttä. Tuohon aikaan Supolla oli salaisia asiamiehiä joka paikkakunnalla, kaverien tempauksesta ei tiennyt kukaan eikä paikalla ollut silminnäkijöitä. Näihin kaikkiin kertomiini tapauksiin uskoisin löytyvän lehtimateriaalia Viitasaaren Seudun toimituksesta.

Voin lisäksi kertoa että tuohon aikaan alkoholi maistui ja muutenkin tuli vietettyä melko hedonistista elämää kuten Musta Magia-kirjoissa neuvotaan :D Valmistin silloin kotiviiniä ja kaverin kanssa keitettiin “tujua” eli pontikkaa. Viikonloppuisin ajeltiin ympäri maakuntaa bilepaikoissa. Niissä oli siihen aikaan uskovaisten teebusseja parkissa joissa sai käydä puhumassa uskonasioista, käännytystä siis. Minulle oli aina tärkeää käydä puhumassa Saatanan urotöistä heille. Monesti saatiin aikaan hienoja keskusteluja. Paras tapaus sattui Hirvaskankaalla yhtenä perjantai yönä, nelostien vieressä liikenneasemia vastapäätä sijaitsee Elävät Kivet-seurakunnan piruntorjuntabunkkeri. Heillä oli viikonloppuisin seurat myöhään illalla ja porukka viipyi siellä usein yli puolenyön. Menimme kaverin kanssa sinne yöllä ja meidät otettiin hyvin vastaan, tuotiinpa pöytään voileipiäkin. Ryhdyin kertomaan heille Saatanasta ja omasta uskostani, samalla meni sähköt ja tuli aivan pimeää. Tällöin sanoin että “katso, näin minun Herrani näyttää mahtinsa! ” Olihan heidän ilmeet sitten vähän jännän näköiset kynttilänvalossa :D

– – –

juttu1

juttu2

juttu3– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan kahvi.

Pekka Pytyllä.

Read Full Post »

bb4Monet blogin aktiivilukijat muistanevat, että Boris Berin-Bey-niminen mies oli Turun Hengentieteen Seuran kunniapuheenjohtaja. Mistä syystä Pekka oli antanut Berin-Beylle näin korkean arvon seurassaan? Ja kuka Berin-Bey oikein oli?

Tarkkaa syytä Berin-Beyn kunniapuheenjohtajan asemaan ei löydy mistään, mutta Pekan ajatuksille myötämielisyyden lisäksi kuvioon on varmaankin vaikuttanut Berin-Beyn (aiemmin Popper) tausta: hän oli eräs ns. Leinon vangeista ja tätä kautta varsin omakohtaisesti Neuvostoliiton kauhuja kokenut. Tätä kautta on helppo ymmärtää, miksi Pekka piti Berin-Beyn tukea toiminnalleen, niin ideologista kuin kenties taloudellistakin, erittäin korkeassa arvossa.

Pekka kustansi Föreningen Veronican nimissä 1974 Berin-Beyn muistelmat kokemuksistaan Leinon vankina. Tyly teos on nimeltään Venäjän punainen lihamylly. Kirja on tylsähkösti kirjoitettu, mutta Leinon vangeista kiinnostuneille se on silti sisällöltään varsin mielenkiintoista luettavaa. Esipuheen kirjaan on kirjoittanut Pekka. Tämän lisäksi kirjan lopusta löytyy Pekan teoksesta Henget kertovat siteerattu kappale ”Missä ovat hakkapeliitat ja marttyyrit?” Kyseisen kappaleen laittaminen Berin-Beyn kirjan loppuun antaa ymmärtää, että Berin-Bey oli Pekan mielestä tuollainen – hakkapeliitta ja marttyyri.

bb1Kursiivin iskun oikeudenkäynnin aikoihin Tiedonantaja tiesi kertoa Berin-Beyn puhuneen Pekan kanssa aseiden ja ammusten hankinnasta armeijan varastoista Pekan ja ryhmiensä toimintaan. Tiedonantaja epäili ”vanhan ylimyksen”, Berin-Beyn, olevan eräs Pekan toimien rahoittaja. Berin-Beytä luonnehdittiin myös näin: ”Helsingissä asustava tataariylimyksen jälkeläinen Boris Berin-Bey (Popperi), joka uskoo vanhan vallan vielä palaavan Venäjälle.”

Mesikämmenen tekemien tutkimuksien mukaan Berin-Bey esitelmöi Turun Hengentieteen Seuran tiloissa muutamaan kertaan: ”19.11.1974 Seuran kunniapuheenjohtaja Boris Berin-Bey esitelmöi aiheesta “vapaus vai orjuus”. Paikalla oli yhteensä 14 henkilöä, mm. Siitoin ja Lehtonen (…) 3.12. Berin-Bey esitelmöi jälleen, tällä kertaa aiheenaan “kommunismi ja juutalaisuus” (…) ”15.4.1975 Boris Berin-Bey esitelmöi aiheesta “vallankumous ja juutalaisuus”. Näiden lisäksi hän esitelmöi kerran yhdessä Pekan kanssa: ”7.1.1975 oli seuran ohjelmassa aiheet: “tulevaisuuden työ, hengen siirto tikariin”. Esitelmöitsijöiksi oli merkitty Boris Berin-Bey ja Peter Siitoin. Osallistujia kokouksessa oli ennätykselliset 17 henkilöä, mm. Lehtonen ja Simo Törni.”

berinbeyOtetaan loppuun vielä Pekan tekemä esittely Berin-Beyn taustasta ajalta ennen Leinon vangiksi joutumista. Esittely on esipuhe Venäjän punainen lihamylly-teokseen:

– – –

Boris Berin-Bey syntyi Pietarissa 6.12.1904. Hänen isänsä oli laivaston upseeri ja ukrainan-tataari syntyperältään. Äiti taas toimi Pietarissa sairaalan emäntänä ja oli syntyperältään puoliksi tataari ja puoliksi puolalainen. Näin ollen Boris Berin-Bey väittääkin itse olevansa puolitataari ja puolittain ns. Ukrainan kasakka. Sukunimen yhteydessä oleva sana Bey, tarkoittaa herraa, joka on lähinnä ”aatelisarvoa” vastaava sana Venäjällä.

Boris opiskeli nuorena, v. 1912-16 Pietarin Gymnasiassa, joka koulu vastasi lähinnä meidän lyseotamme supistetussa muodossaan. Vuonna 1917 hänen isänsä osti huvilan Viipurista ja jo seuraavan vallankumouksen alkaessa nuori Berin-Bey muutti vapaaehtoisesti Suomeen, koska hän ei kannattanut bolseviikkien veritekoja ja raakuuksia.

bb5Oltuaan Suomessa sukulaistensa luona joitakin vuosia, hän lähti Belgiaan opiskelemaan. Tämä tapahtui vuonna 1928. Siellä hän pääsi Luvenin yliopiston kauppa-osaston oppilaaksi. Opiskelu kesti kolme vuotta, mutta tutkinto epäonnistui. Boris päätti palata Suomeen, jossa hän vuonna 1930 avioitui ja myöhemmin heille syntyi pieni Irina-tytär. Belgiassa ollessaan Boris oli hankkinut itselleen laajan tuttavapiirin ympäri maailmaa ja hän osasi monia kieliä, kuten ranskaa, venäjää, suomea, saksaa, englantia ja vähän ruotsia.

Syksyllä 1930 päätti Berin-Bey vaimoineen palata takaisin Belgiaan, jossa hä sai konttoristin paikan tavarataloyhtiössä nimeltään l’Innovation. Taloudellisen laman seurauksena joutui Boris jälleen vaihtamaan työpaikkaa ja alaa. Hän pääsikin erään ystävänsä myötävaikutuksella v. 1932 galvanointitehtaaseen töihin. Etevänä harjoittelijana, lähetti tehtaan johtaja myöhemmin Boriksen ranskalaiseen, 3-vuotiseen, 5-osastoiseen Korkeatekniseen kouluun (Institu Superieyr Teknikque), jossa Boris suoritti galvanointi-insinöörina tutkinnon. Tämän jälkeen hän oli jonkun aikaa työssä jälleen tehtaassa. Vuonna 1937 hän meni uudestaan erääseen toiseen kouluun Belgiassa, jonka nimi oli Ecole Technique Moyenne et Superieure. Siellä hän opiskeli auto- ja elektroniikka-asioita. Vuonna 1938 Boris palasi Suomeen sukulaistensa pyynnöstä.

Sodan syttyessä Boris Berin-Bey päätti ryhtyä vapaaehtoisena Suomen armeijan palvelukseen tulkkina. Tämä oli jalo teko häneltä Suomea kohtaan, vaikka hän ei virallisesti ollut niin Venäjän, kuin Suomenkaan kansalainen. Hänelle oli nimittäin aiemmin myönnetty ainoastaan kansainvälinen ”emigranttipassi”, jonka turvin hän pystyi liikkumaan maailmalla. Vuonna 1941-43, hän siis toimi sotavankien tulkkina Syvärillä.

Mitä sitten lähinnä sodan päättymisen jälkeen seurasi, siitä kertoo Teille seuraavassa ystävämme Boris Berin-Bey.

– – –

bb6

Berin-Bey sai Leinon vankina 10 vuoden vankileirituomion Neuvostoliitossa. Hän palasi Suomeen 31.7.1956. Berin-Beyn toiminnasta Turun Hengentieteen Seuran jäsenenä ja Pekan toiminnan tukijana on olemattoman vähän tietoa. Mesikämmen ei ole löytänyt Berin-Beystä Kursiivin iskun oikeudenkäynnin jälkeiseltä ajalta mitään tietoa. Synnyinvuotensa perusteella (1904) Berin-Bey ei ole enää keskuudessamme.

[Kuvat teoksista Boris Berin-Bey: Venäjän punainen lihamylly ja Peter Siitoin: Musta Magia, osa II].

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1984

Tammikuu

pahoinpitely521.1. Iltalehti julkaisi pienen jutun, jossa kerrottiin Pekan uudelleen vankeuteen joutumisesta mm. seuraavasti: “Kursiivin murhapoltosta saamastaan useamman vuoden vankilatuomiosta Siitoin pääsi vapaalle alun toista vuotta sitten. Pohjalle jäänyt ehdonalainen olisi mennyt katkolle näinä päivinä. Menevänä miehenä Naantalin pikkuhitler ei kuitenkaan sitä ajatellut. Marraskuun lopulla kun piti ihan välttämättä saada naapurin mies kuriin ja nuhteeseen. Yömyöhällä Siitoin esikuntineen pieksi miehen sairaalakuntoon. Jo vuosi sitten oli ehdonalainen hilkulla. Silloin valtakunnanjohtaja kärähti kiljunkeitosta, mutta silloin hän selvisi rimaa hipoen sakoilla. Niittivyöllä roiminen kuitenkin riitti oikeusministeri vankeinhoito-osastolle. Nyt Siitoin lusii kakkunsa jämiä ja odottelee kevään kuluessa käytävää oikeudenkäyntiä marraskuisesta pieksennästä. Vankilasta Siitoin pääsee päivisin Turun linnan korjaustyömaalle. Työn laadusta ei ole tietoa, mutta todennäköisesti se on lähinnä arjalaista mieskuntoisuutta kohentavaa ruumiillista työtä” (Mesikämmenen arkistot).

ps223.1. Ruotsalainen miestenlehti Lektyr julkaisi Pekasta jutun otsakkeella ”Jag ska befria norden!” (Mesikämmenen arkistot).

27.1. Ilta-Sanomat uutisoi, että Pekka pääsi vapaaksi Turun lääninvankilasta. Hänellä oli tämän jälkeen 2v. ehdonalaista. Jutussa todettiin mm. näin: “Kahden kuukauden vankilareissunsa aikana valtakunnanjohtaja teki Turun lääninvankilassa ulkotöitä ja loppuvaiheessa hän restauroi Turun linnaa” (Mesikämmenen arkistot).

rockpekkarumbaMusiikkilehti Rumban vuoden 1984 ensimmäisessä numerossa tiedettiin kertoa, että Siitoin olisi ollut levyttämässä Propaganda-recordsille levyä ja että yhtyeen nimi olisi ollut Skinhead. Tällaista levyä ei koskaan ilmeisesti kuitenkaan äänitetty, eikä sellaista ainakaan ilmestynyt (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

omapoikapieksi28.3. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Oma poika pieksi Siitoinin”. Uutinen kertoi, että tappelu Petri-pojan kanssa oli syntynyt poliittisista erimielisyyksistä. Tappelun vuoksi Pekalta kerrotaan katkenneen kylkiluun, käden menneen sijoiltaan ja ”naamasta tulleen hakkelusta”. Juttu oli myös Ilta-Sanomien päivän suurin lööppiotsake (Mesikämmenen arkistot).

Huhtikuu

itsepuolustusta2.4. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Poika-Siitoin: Se oli itsepuolustusta”. Jutussa Petri Siitoin selvensi tapahtumia mm. näin: “Minulla oli radio auki. Pekka katsoi uutisia toisessa huoneessa tavallisen kännissä, arvelisin että kolmen promillen humalassa. Suhteellisuudentaju oli kadonnut ja muistikin menossa, poika kertoo”. Jutusta selviää myös, että tappelun olisi aloittanut Pekka, että Petri olisi ollut 39:n asteen kuumeessa ja että Ilta-Sanomien aiemmin kertomat Pekan saamat vammat olisivat olleet suuresti liioiteltuja (Mesikämmenen arkistot).

luvatonase29.4. Ilta-Sanomat uutisoi: “Siitoin syytteessä luvattomasta Mauserista”. Juttu alkoi sanoilla “Naantalissa ei kulu juuri viikkoa etteikö valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin olisi syytteessä jostakin rötöksestä”. Samassa jutussa tiedettiin kertoa, että Siitoin ja ”joukko hänen hengenheimolaisiaan” olisi viikon päästä syyteessä mm. ryöstöistä ja pahoinpitelystä. ”Tuolloin valtakunnanjohtajan vapaus on todella katkolla, sillä hän on jälleen kahden vuoden ehdonalaisessa. Hän on saanut jo huomautuksen myös valvontamääräysten rikkomisesta” (Mesikämmenen arkistot).

laitonase10.4. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Siitoin sai sakot”. Ingressi summasi: ”Natsijohtaja Pekka Siitoin sai 225 markkaa sakkoja laittomasta aseen hallussapidosta. Mauser-merkkisen aseen hän menetti valtiolle. Tuomittu valittaa päätöksestään hoviin”. Jutussa todettiin tarkemmin mm. näin: “Pistooli löytyi valtakunnanjohtajan päämajasta Saksan lipun takaa”. Siitoimen mukaan ase oli keräilyase koska se ei ollut välittömästi käyttökunnossa. Oikeus kuitenkin katsoi, että ase oli helposti saatavissa ampumakuntoon ja antoi täten Siitoimelle sakot laittoman aseen hallussapidosta (Mesikämmenen arkistot).

16.4. Siitoin on muutamien muiden kanssa syytettynä ryöstöistä ja pahoinpitelystä.

potkut30.4. Ilta-Sanomat ilmoitti päälööppinään: ”Siitoin sai potkut”. Asia koski KDP:n johtoa (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

Pekan lyhyt teksti julkaistiin näihin aikoihin englantilaisessa vuodesta 1972 ilmestyneessä natsistisessa julkaisussa The Phoenix. Tekstissä Pekka kertoi mm. siitä, että swastika ei ole Suomessa kielletty symboli ja että Neuvostoliiton naapuruus tekee hänen toimintansa Suomessa vaikeaksi (Mesikämmenen arkistot).

natsijohtajavalittiin1.5. Hufvudstadsbladet kertoi Pekan puolueestaan saamista potkuista (Mesikämmenen arkistot).

18.5. Rannikkoseutu uutisoi: ”Siitoin syrjäytettiin. Natsipuolue vaihtoi johtajaa”. Jutussa Siitoin kertoo hyväksyvänsä päätöksen ja pitävänsä Saloseutua tehtäväänsä puoluejohdossa hyvänä (Mesikämmenen arkistot).

20. Pekka täytti 40 vuotta.

28.5. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsijohtaja valittiin rauhallisesti”. Uutisessa kerrottiin, että Pekka Siitoimen johtopaikan Suomen uusnatsien keskuudessa oli ottanut helsinkiläinen Jarmo Saloseutu. Päätös oli tehty Vehmaalla pidetyssä kokouksessa, johon otti osaa noin 50 henkeä. Johtajan vaihdos ei kuitenkaan ollut yksimielinen, ja jotkut Pekan kannattajat olivat jopa uhanneet kidnapata ja pahoinpidellä Saloseudun (Mesikämmenen arkistot).

Heinäkuu

siitossonni118.7. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Uusnatsit siitossonneiksi”. Pekka sanoo perustaneensa arjalaisen spermapankin. Tuntemattomaksi jääneessä lehdessä kirjoitettiin: “Porno-Führer Pekka Siitoin on päättänyt puolestaan monistaa pikku-Pekkoja Suomen tarpeisiin. Hän aikoo kavereineen perustaa spermapankin natsitarpeita täyttämään” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 139, Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

7.8. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Pekka Siitoin olisi puhunut politiikkaa. Natsidisko peruuntui” (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

14.9. Rannikkoseutu uutisoi: ”Siitoin selvisi syytenipusta vain yksittäisillä sakoilla”. Siitoimen syytteet koskivat ”yllytystä varkauteen, avunantoa varkauteen, varastetun tavaran kätkemistä, ryöstöä, kahta kotirauhan rikkomista ja lievää pahoinpitelyä”. Pekka sai 40 päiväsakkoa (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

puoluelakkautettu27.10. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsit lopettivat puolueensa”. Jutussa kerrottiin, että uusnatsit olivat lopettaneet puolueensa koska halusivat päästä puolueen varapuheenjohtaja Siitoimesta eroon ja pudottaa hänet yksityishenkilöksi (Mesikämmenen arkistot).

31.10. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Minua ei syrjäytetä! Siitoin iski takaisin”. Uutisessa kerrottiin, että Siitoin oli ottanut puolueen vallan jälleen itselleen ja erottanut ”petturit” puolueesta (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

Pekasta ilmestyy juttu italialaisessa Oggi-lehdessä.

10.11. Ilta-Sanomat julkaisee jutun Pekan Oggi-lehden haastattelusta. Suurlähettiläs Jyrkänkallio toteaa jutussa: ”Tämähän on hyvää mainosta Suomelle!” (Mesikämmenen arkistot).

siitoiniskitakaisinJoulukuu

20.12. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Helsingin natseille oma puolue”. Uutinen kertoo, että uuden puolueen jäsenet haluavat tehdä selvän pesäeron Siitoimeen (Mesikämmenen arkistot).

Pekka sai helsinkiläiseltä ylioppilastaiteilijaopiskelijaneidolta joulukuussa erokirjeen. Neito totesi kirjeessään mm. näin: ”Olen kuullut humisevana huhuna, että pidät minua todella huorana. Tämä on niin pahasti ajateltu eräässä mielessä, että en voi enempää sietää seuraasi… (…) röyhkeästi Kai Salmen äänellä käskit minun tulla Naantaliin pantavaksi. Lupasin tulla Turkuun asti. Sinä et tullutkaan paikalle ja jouduin seisoskelemaan ‘huorahtavan’ näköisenä inhottavalla asemalla. Sitten keksit väittää, että olen huora. Etkö muista, että tulin autoon, söin perunoita ja lähdin pois. Olet silmissäni inhoittava halvalla elävä äijänrähjä, jolla ei ole mitään asiaa siistille helsinkiläiselle ylioppilastaiteilijaopiskelijalle.” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 127, 128).

Yleistä

010Pekka julkaisi kirjoittamansa vihkosen Demokratia vaiko Fasismi? (Peter Siitoin, Kansallis-mytologinen yhdistys), sekä poikansa Petrin kirjasen Machiavellin käsityksiä vallasta ja vallankäytöstä (Kansallis-mytologinen yhdistys, Siitoin-filmi Oy:n offset-paino, Naantali). Petri voitti kyseisellä tekstillä Naantalin lukiossa järjestetyn kirjoituskilpailun (Mesikämmenen arkistot).

Kansallis-Demokraattisen Puolueen toiminta oli vuonna 1984 taantunut lähes pelkäksi postimyynniksi. KDP:ssä yritettiin vallankaappausta jäsenistön ollessa tyytymättömiä johtajansa toimintaan (SUPO HM 6463).

Rautaristi-lehdessä pohdittiin sitä, että “Pirkka-Pekka Petelius on hyvä mies ja tosi arjalainen”. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 139).

Pekan ja entisen KDP:n varajohtaja Salonseudun välille syntyi lopullinen välirikko (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 140).

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1979

Helmikuu

siitoinvankilassa3.2. Kansan Uutiset otsikoi: ”Siitoin riehuu nyt lääninvankilassa” (Mesikämmenen arkistot).

5.2. Apu-lehdessä ilmestyi juttu otsikolla ”Pystyykö Pekka Siitoin levittämään vankilassa fasistipropagandaa?” (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

8.3. Turun Sanomat otsikoi: ”Neuvostolehti kehui Suomen hallituspuolueita” (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

20.5. Pekka täytti 35 vuotta.

Kesäkuu

26.6. Turun Sanomat otsikoi: ”Hovioikeus korotti Kursiivin murhapolttotuomiota”. Siitoimen tuomio nousi 5 vuodesta 5 vuoteen 7 kk:n, Seppo Lehtosen tuomio nousi 3 vuodesta 6 kk:sta 4 vuoteen 1kk:n ja kirjepommin lähettäneen Arvi Pohjolan tuomio nousi 8kk:sta 1 vuoteen (Mesikämmenen arkistot).

KDPleima27.6. Entinen SS-mies Viljo Jokivirta kirjoittaa Pekalle, ettei uskalla liittyä KDP:n eikä perustaa itsekään uutta järjestöä. Hän kertoo myös saavansa jatkuvia häirintäsoittoja yms. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 92, 93).

Heinäkuu

23.7. Siitoin kirjoittaa Tuomiluodolle: ”Luin tässä eilen Hitler-kirjaa. Silmiini sattui mielenkiintoinen kohta. Vuonna 1923 sai Hitler 5 vuoden tuomion poliittisesta vehkeilystä. Minäkin sain RO:ssa 5 vuoden tuomion, myös poliittisista syistä. Hitler oli 34-vuotias, kun hän joutui linnaan. Niin olin minäkin. Hitler täytti vankilassa 35 vuotta. Hitler pääsi vankilasta pois ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin täytti 36 vuotta. Mikäli minä pääsen pois ennen 20.5.1980, niin tämäkin toistuu. Ihmeellistä yhteensattumaa, eikö totta? Tällä saattaa olal jokin ‘maaginen’ merkitys?” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon, omakustanne 2012, 47).

urkkiSiitoimesta on juttu miestenlehti Urkissa (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

Pekka kirjoittaa vankilasta vaimolleen 13.5. kirjatun kirjeen: ”Kaipaan nukkumaan viereesi ja lemmiskelemään sekä lapsia on ikävä. Näissä kirotuissa vankiloissa ei ole ollenkaan huolehdittu intiimeistä tarpeista. Elämme täällä kuin munkit ja apotit. Ei ole ihme, että täällä on paljon homoja ym. häirikköjä kun normaalit toiminnot on estetty. Kyllä minä kestän. Sexuaalisin terveisin, ajatuksissa! Pekka” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 125, 126).

Entinen SS-mies Viljo Jokivirta kirjoittaa 25.5. Pekalle, ettei muiden vankien kanssa kannata liikaa veljeillä ja että Pekka tarvitsee jatkossa uuden puolueensa kanssa korkeaa moraalia (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 99, 100).

Syyskuu

21.9. Pekka kirjoittaa SUPO:lle kirjeen. Siinä hän totesi mm. seuraavaa: ”Tämä oikeudenkäynti oli ellei sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä lasketa, Suomen suurin teatteriesitys, jonka kuiskaajakoppi sijaitsi Moskovassa… En ole eläessäni voinut kuvitella, kuinka tyhmiä ja typeriä voivat olla Helsingin rikospoliisit (…)” Pekka myös mainitsi tilanteen korjaavasta herrasmiessopimuksesta mm. seuraavaa: ”Periaatteessa kyllä hyväksyn ja ymmärrän, että joskus on pakko tehdä poliittisia oikeusmurhia, jos syyllisiä ei löydetä ajoissa. Minun tapauksessani olisi pitänyt sopia asioista herrasmiesten tavoin, eli sopia etukäteen maksettavasta korvauksesta, jos kerran minun on pakko uhrautua tämän rappiotilan tukemiseksi” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 124, 125).

24.9. Pekka kirjoitti Jarmo Salonseudulle vankilasta käsin tapahtuneesta naismetsästyksestään luottamuksellisesti. Pekalla oli kahden naisen kanssa viritys käynnissä kirjeitse. Hän lopettaa kirjeen sanoihin: ”Voi veljet Jarmo, kuinka on jännittävä ‘kesytys’ käynnissä. Molemmat ovat todellisia aatteen rotunaisia. Poden nyt sexuaalisia ahdistuksia, kun ajattelen asiaa hikinen hekuma kasvoillani. Ai ai sentään!” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 127).

urkki2Pekka kirjoitti Urkki-lehteen huomautuksen haastattelustaan lehden heinäkuun numerossa. Huomautus julkaistiin (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

Pekka kirjoittelee vankilasta myös presidentti Kekkoselle. Hän saa yleensä kirjeisiinsä kansliapäälliköltä tai -sihteeriltä ilmoituksen, että kirje on vastaanotettu, muttei muuta. 23.12. Pekka lähetti Kekkoselle 5-sivuisen kirjeen, jossa hän pohtii maan poliittista tilannetta ja omaa osaansa siinä (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 120).

22.12. Pekka saa sähkösanoman Turun lääninvankilaan tukijaltaan. Sähkösanomassa on runo: “Fascisteilla on joulu / juhla armas lapsien / eikä rasita suopo / syyt on olla iloinen” // (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

laillinenlaittomuusJulkaisi kirjoittamansa vihkosen Laillinen laittomuus Suomessa (Kansallis-mytologinen yhdistys, Siitoin-filmi Oy:n offsetpaino, Naantali) ja Rituaali-nimisen vihkosen, joka on suomennos Boris Ivanovin venäjänkielisestä alkuteoksta (Kansallis-Mytologinen yhdistyksen luvalla P-Seura/O.W. Siitoin, Siitoin-filmi Oy:n offsetpaino, Naantali) (Mesikämmenen arkistot).

Pekka kirjoitti itse 12-sivuisen vastineen saamastaan tuomiosta korkeimpaan oikeuteen (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 111, 115).

rituaaliVankilassa Pekka ei voinut ryypätä, mutta hän luki senkin edestä. ”Turun lääninvankilassa kävi Turun kaupungin kirjastoauto. Sinne sai tilata kirjoja, joita ei vankilan kirjastossa ollut. Yks vanha iltanäyttelijäkaveri oli sen kirjastoauton kuljettajana. Mä tilasin kaikki nää 1930-luvun saksalaiset natsikirjat mitä oli suomenkielellä ilmestynyt. Kyllä luin aika paljon vankilassa. Historiaa eniten ja sitten psykologiaa” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 65). Seksielämästään vankila-ajoilta Pekka totesi Nordlingille: ”Siihen aikaan sai tavata vaimoa, muttei panna. Nykyään on vuokrasellit, jossa voi panna. Oli pakko vetää käteen kolme kertaa päivässä, että kunto säilyi. Ellen mä olisi sitä tehnyt silloin ni ei mulla enää kyrpä seisois. Mä oon aina ollut kova kullimies” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 66).

Vankilassa Pekka tapasi Olavi Koskelan, jolla oli vasemmistolainen tausta. Koskela oli joutunut vankilaan polttopulloilla tekimistään iskuista. Miesten tutustuttua Koskela käänsi kelkkaansa ja liittyi Pekan riveihin (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 66).

Vankilassa Pekka teki myös älykkyysosamäärätestin, josta hän sai pistemäärän 128 (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 194).

Turun lääninvankilassa 1979 ollessaan Tappi Suojanen & Pekka Siitoin orkestereineen äänittivät ainakin yhden kappaleen: Pekka peloton (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti Siitoimen vankilassaolosta otsikoin ”Johtajilla makea elämä Turun läänillä”. Kansan Uutiset kirjoitti tänä vuonna samasta aiheesta otsikolla ”Eriarvoisuutta Turun läänillä?” (Mesikämmenen arkistot).

myotatuntoaMurskaavasta arvostelusta ja tuomitsemisesta huolimatta Pekalle herui yleisönosastoilla myös myötätuntoa, mistä esimerkkinä “Sääli Pekkaa”-kirjoitus vuodelta 1979 tuntemattomasta lehdestä.

 

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1978

Tammikuu

3.1. Ilta-Sanomat uutisoi: “Mainosteippi raskas todiste”. Kursiivin savuavista tiloista oli löytynyt Pekan liikkeen mainosteippiä. Samana päivänä Turun Sanomat otsikoi “Mielisairas vai ei… Näytöt Kursiivin poltosta pitävät”. Uusi Suomi kirjoitti samana päivänä: “Syytetty Lehtonen ei muista mitään koko 70-luvulta” (Mesikämmenen arkistot). Uuden Suomen jutussa mainitaan, että Pekan joukkoihin soluttautunut Risto Tammi oli ollut todistamassa oikeudessa. Tuntemattomaksi jäänyt lehti otsikoi: “Vangituilla lista räjäytyskohteista” (Mesikämmenen arkistot).

tammisiitoin1Samana päivänä Uusi Suomi kirjoitti: “Syytetyn sormenjäljet Kursiivin palopaikalla”. (…) “Lehtosen avustaja asianajaja Alexander Schichmann ilmoitti päämiehensä epäilevän, että hänet olisi hypnotisoitu tekemään rikos. IKR:n “valtakunnanjohtaja” liikkeenharjoittaja Timo Pekka Olavi Siitoin, synt. 1944 julisti, ettei hänelle ole mitään osuutta Kursiivin asiassa. – Jos minä siellä olisin ollut, en minä omaa teippiäni olisi käyttänyt, Siitoin selitti ja jatkoi. – En minä sentään aasi ole.” “(…) Kolmannen syytteen mukaan Siitoinin Vehmaalla sijaitsevasta huvilasta oli takavarikoitu 1470 rynnäkkökiväärin patruunaa ja 300 paukkupatruunaa, joihin Siitoinilla ei ollut hallussapitolupaa” (Mesikämmenen arkistot).

4.1. Tiedonantaja otsikoi: “Fasisteille vaaditaan ankaraa rangaistusta” (Mesikämmenen arkistot).

puhuipussiin6.1. Suomen Kuvalehti kirjoitti: “Naantalilainen liikemies Pekka Siitoin, 33, symbolisoi sitä, mikä meillä, Pariisin rauhansopimuksen perusteella on kiellettyä ja siksi silmällä pidettävää. Hän on fasisti eikä sitä kiellä. Pikemmin hän on siitä ylpeä ja pitää tärkeänä, että asiasta puhutaan.” Suomen Kuvalehti julkaisi Pekasta jutun otsakkeella ”Fasisti” (Mesikämmenen arkistot). Tiedonantaja kertoi samana päivänä, että Kotkan poliisimestari oli jättänyt sisäasiainministeriölle “esityksen uusfasistien Kotkassa toimivan järjestön lakkauttamisesta” (Mesikämmenen arkistot).

10.1. Tiedonantaja kirjoitti: “Kursiivin palon tutkimuksissa pahoja aukkoja”, ”IKR:n jäsenillä aseita. Fasistit edelleen valmiita väkivaltaan”, ”Vain tunti palohälytyksen jälkeen: Siitoin sai tiedon etsintäkuulutuksesta” (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin Tiedonantaja otsikoi myös “Poliiseja fasistien ampumaharjoituksissa” (Mesikämmenen arkistot).

12.1. Tiedonantaja kirjoitti: “Etsintäkuulutus vuoti fasistijohtajalle. Varoittiko poliisi Siitointa etukäteen?”. Tämän lisäksi lehdessä oli juttu ”Turun poliisi kiistää osallisuutensa vuotoon” (Mesikämmenen arkistot).

13.1. Tiedonantaja otsikoi: “Uutta aineistoa fasistien toiminnasta”. Jutussa todettiin mm. näin: “Kirjapaino Kursiivin murhapoltto tapahtui 26. marraskuuta. Fasistien tarkoituksena oli räjäyttää koko rakennus ihmisineen ilmaan. Painoon asetettu pommi ehdittiin kuitenkin purkaa ennen räjähdystä” (Mesikämmenen arkistot).

ensimmaisettodistajat17.1. Kansan Uutiset kirjoitti: “Ensimmäiset todistajat Kursiivin murhapoltossa”: “‘Valtakunnanjohtaja’ Pekka Siitoin perusteli naisista käydyllä riidalla alibin valehteluaan poliisikuulusteluissa Kursiivin murhapolton käsittelyn jatkuessa eilen Helsingin raastuvanoikeudessa”. Helsingin Sanomat kirjoitti samana päivänä: “Kursiivin syytetyillä kaunoja keskenään. Oikeus kuuli Siitointa suljettujen ovien takana.” (…) Suljettujen ovien takana käydystä keskustelusta laadittiin lyhyt selonteko, jonka mukaan Pekka Siitoin ja laitosmies Seppo Lehtonen riitaantuivat lokakuussa naisasioista” (Mesikämmenen arkistot).

kub2Samana päivänä Tiedonantaja kirjoitti mm. seuraavaa: “(…) Kuulusteluissa Siitoin on väittänyt, ettei hän varhain aamulla 26.11. tiennyt mitään koko murhapoltosta. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan “kuulusteltava halusi vielä tehostaa väitettään toteamalla, että palon sytyttäjä tai sytyttäjät ovat olleet tuolloin vasta matkalla Helsingistä Turkuun”. Oikeuden puheenjohtaja sai Siitoinin suun loksahtamaan kysymällä, mistä hän tiesi sytyttäjien olleen tulossa juuri Turkuun.” Jutussa kerrottiin myös mm. Pekan ottoisä Olavi Siitoimen todistaneen oikeudessa ja tunnustaneen hoitaneensa järjestön jäsenkortistoa” (Mesikämmenen arkistot).

18.1. Uusi Suomi uutisoi: “Siitoin siirtyy tutkimaan mytologiaa” (Mesikämmenen arkistot).

Näistä ajoista Esa Taberman totesi: ”Oikeudenkäynnin aikana jonkinlainen toiminta oli elpymässä huolimatta viranomaisten pyrkimyksestä lamauttaa koko toiminta ja Turkuun syntyi alkuvuodesta 1978 ns. Neljän Kopla. Siihen kuuluivat minä, Tammi (silloin vielä Risto), Turkuun muuttanut Jari H. ja vankilasta piankin vapautettu Timo Pekkala. (…)” (Mesikämmen: Esa Taberman puhuu!)

28.1. Helsingin Sanomat uutisoi: “Oikeus setvi Kursiivin paloa yli 10 tuntia. Kahdeksan todistajaa työllisti oikeuden”. Jutusta selviää mm. seuraavaa: “Lehtonen kävi viikkoa ennen Kursiivin paloa läpi voimakkaan kriisin, joka sekoitti hänet”. “Lehtonen leikkii legoilla”-otsakkeen alla kerrotaan: “Pyykkönen arvioi Lehtosen menneen viime aikoina vain huonompaan suuntaan. ‘Hän on lapsellinen ja leikkii mielellään legoilla’, sanoi Pyykönen. Hän arveli Lehtosen keskustelevan oikeudessakin vain Luciferin kanssa. Luciferista on muodostunut Lehtoselle hyvin tärkeä keskustelukumppani” (Mesikämmenen arkistot).

Kansan Uutiset uutisoi samana päivänä otsakkeella “Rituaalivala Kursiivin murhapolttoa salaamassa”: “Kursiivin murhapolton uudeksi mahdolliseksi taustakuvioksi tuli eilen rituaalivala, josta syylliseksi epäiltynä vangittu ‘puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on kertonut ollessaan psykiatrisessa hoidossa Helsingin keskusvankilassa. Sairaalan ylilääkäri, tunnettu psykiatri Lauri Pyykönen uskoo Lehtosen kertomuksen ‘tummalle Pekka nimiselle miehelle, jolla on viikset’ vannotusta salaamisvalasta perustuvan todellisiin tapahtumiin” (Mesikämmenen arkistot).

Tammikuussa Pekan oikeusavustaja Raimo Iivarinen totesi johonkin väliin, että “todistajia ei ole, eikä tule”. Samalla hän vaati Pekan päästämistä vapaaksi (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin lehtien otsikoissa tiedettiin kertoa myös, että “Pekka Siitoin hallitsi Seppoa”. Kansan Uutiset kyseli, oliko Siitoimen ja hänen ryhmiensä tekemiset “Huuhaa hommaa vai vaarallista fasismia?” (Mesikämmenen arkistot). Poliisin kuulusteltavaksi kutsuttiin suuri määrä ihmisiä, mm. populaarihypnotisoija Olliver Hawk, jonka Seppo Lehtonen oli kuuluisteluissa maininut. Hawkilta kysyttiin oliko hän ollut Siitoimen kanssa tekemisissä ja opettanut tälle hypnotismia. Hawk kiisti nämä (Mesikämmenen arkistot).

Helmikuu

2.2. Tiedonantajassa oli suuri Kursiivin iskua käsittelevä juttu otsakkeella “Suojelupoliisi tiesi etukäteen”. Jutussa kerrottiin seuraavaa: “Suojelupoliisi oli jo usean vuoden ajan tarkkaillut Pekka Siitoinin johtamia fasistiryhmiä. Olen varma, että Suopo oli soluttanut miehiä sisään. Näiden täytyi olla tarkkaan tietoisia fasistien toiminnasta ja keinoista, joita oli määrä käyttää työväenjärjestöjä vastaan. Mutta viranomaiset eivät tehneet mitään ennen murhapolttoa. Vasta sen jälkeen, kun syntyi valtavan laaja suuttumus fasistien toimien johdosta, lähdettiin liikkeelle. Tämä on yksi hätkähdyttävä tosiasia, joka on tullut päivänvaloon Kursiivin murhapolton selvitysten yhteydessä” (Mesikämmenen arkistot). Tiedonantaja uutisoi samana päivänä myös otsikolla “Fasisteilla yhteyksiä myös armeijaan ja poliisin (Mesikämmenen arkistot).

3.2. Kursiivin isku on jälleen oikeudessa (Mesikämmenen arkistot).

4.2. Kansan Uutiset julkaisi pitkän ja varsin mielenkiintoisen jutun “Kissoja keittämällä fasistiksi”. Jutussa kirjoitettiin mm. seuraavaa: “Vain muutama on hakeutunut Siitoinin joukkoon äärioikeistolaisista, kiihkoisänmaallisista ja kommunismin vastaisista lähtökohdista. Suurin osa myöhemmin IKR:n formuihin päätyneistä on aluksi ollut kiinnostunut vain ns. hengentieteistä ja liittynyt ensin ainoastaan Turun hengentieteen seuran jäseneksi” (Mesikämmenen arkistot).

vangittunavapaalla

14.2. Tiedonantaja listasi keitä oli jutun vuoksi vangittuna ja keitä vapaana. Esittelyn saivat johtaja, sytyttäjä, sotilaskouluttaja, pomminlähettäjä ja “piirikomendantti”. Lehden otsikko kertoi: ”Todistajat oikeudessa: Siitoin kauppasi aseita ja räjähteitä kannattajilleen” (Mesikämmenen arkistot).

21.2. Turun Sanomissa julkaistiin lyhyt jutun otsikolla “Uusi todistaja Kursiivin jutussa”. Todistaja oli Kursiivin vastapäisen koulun vahtimestari. Kansan Uutiset kertoi hänen todistuksestaan mm. seuraavaa: “Tuhopolton jälkeen todistaja ilmoitti nähneensä joko Lsutzu Belletin tai Datsunin lähteneen lujaa Kursiivin luota. – Autossa oli neljä-viisi kaveria ja ne huusivat jotain saksaksi. En tiedä, oliko se pelleilyä vai jotain muuta” (Mesikämmenen arkistot).

24.2. Uusi Suomi otsikoi: “Kursiivin jutussa filmi ja todistajia” (Mesikämmenen arkistot).

IKRfilmi25.2. Helsingin Sanomat uutisoi: “Kursiivin palon syyttäjä toi oikeuteen IKR-filmin”. Filmi oli paljon kohua herättänyt Veckans Puls-ohjelman jakso, joka käsitteli Siitointa ja IKR:n toimintaa. “Ennen tv-filmin esittämistä oikeus kuuli todistajana Veckans Puls -ohjelman toimittajaa. Hän toimitti lokakuussa puolen tunnin pituisen tv-ohjelman IKR:n päämääristä, taustasta sekä sota- ja marssiharjoituksista”. Tämän jälkeen jutussa summattiin IKR:n rahankeruusuunnitelmia, Veckans Puls-ohjelman sisältöä, sekä mm. “päivän mielenkiintoisimman todistajan” lausuntoa: “Päivän mielenkiintoisin todistaja oli Siitoinin entinen liiketuttava. Hän oli muutama vuosi sitten perustanut liikeyrityksen Siitoinin kanssa. Hänen mielestään yritys kaatui Siitoinin töppäilyihin. Hänen mukaansa Siitoin aikoi joskus 1973-74 puhua terrorismista. Siitoin oli tuolloin sanonut, että terrori on toimintaa, joka tuottaa hyvin rahaa” (Mesikämmenen arkistot).

Samana päivänä tuntemattomaksi jäänyt lehti otsikoi “‘Terrorismilla rahaa’ Kovia väitteitä kursiivin jutussa”. Jutussa käytiin läpi mm. väitettä Siitoimen pyrkimisestä päästä CIA:n riveihin (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

Maaliskuussa alkoi Siitoimen kannattajien toinen terrorikampanja aalto, jossa vaadittiin Siitoimen vapauttamista (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275).

hakaristijuttu26.3. Kansan Uutiset uutisoi: “Turussa tuhopolttoja ja hakaristimaalailuja”. Jutun ingressi summasi: “Turussa ovat fasistisen IKR:n jäsenet intoutuneet parina viime viikonloppuna uusiin terroritoimiin. Viikko sitten 24.2. klo 23.30 sytytettiin Yliopistonkatu 12 kellarissa tuhopoltto ja toinen tuhopoltto tapahtui lauantai-iltana 25.2. klo 19 aikaan Brahenkatu 10 ullakkotiloissa. Molemmissa tapauksissa tuli poliisille soitto, jossa ilmoitettiin IKR:n olevan tekojen takana ja että näin tulee jatkumaan siihen asti kunnes vangittuna oleva valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin vapautetaan.” Samana päivänä Kansan Uutiset otsikoi: ”Turussa tuhopolttoja ja hakaristimaalailuja” (Mesikämmenen arkistot).

8.3. Tiedonantaja otsikoi: ”Järjestöissä vaaditaan murhapolttajia tilille. Fasistien taustavoimia ei saa jättää rauhaan” (Mesikämmenen arkistot).

11.3. Kansan Uutiset otsikoi: ”Fasistijuttu RO:ssa. Siitoinin aseet käyttökelpoisia” (Mesikämmenen arkistot). Samassa lehdessä oli myös juttu “Siitoin lupasi julkaista Leinon vangin kirjan”. Juttu käsitteli iäkästä insinööriä, joka oli ollut vankina Neuvostoliitossa ja kirjoittanut näistä kokemuksistaan kirjan. Mies oli ollut mukana myös Nauvoon tapahtuneella kissankeittomatkalla edellisvuonna (Mesikämmenen arkistot).

14.3. Tiedonantaja kirjoitti: “Fasistien aseita todistuskappaleina”, ”Murhapoltto oikeudessa 8. kerran. Fasistien aseita todistuskappaleina” (Mesikämmenen arkistot).

18.3. Tiedonantaja kirjoitti: “Monta asiaa täysin selvittämättä. Kaksitoista kysymystä murhapolton tutkijoille”. Jutussa kerrottiin: “Kursiivin murhapolton poliisitutkimukset on lopetettu. Poliiseilta ei näin ollen enää tule uutta tietoa oikeudenkäyntiin, jossa selvitetään Kursiivin murhapolttoa ja fasistien muuta rikollista toimintaa.”

Jutussa esitettiin kritiikkiä poliisin toimintaa kohtaan ja esitettiin 12 kysymystä tapaukseen liittyen: ”1) Oliko Lehtonen rikospaikalla yksin? (“On esitetty vahva epäilys, ettei Lehtonen kyennyt tekemään tätä kaikkea yksin. Oliko sytyttäjiä useampia, sitä ei ole selvitetty”), 2) Miten sytyttäjät osasivat kulkea kirjapainossa?, 3) Ketkä liikkuivat rikosyönä Kursiivin tienoilla Morris Marinalla?, 4) Ketkä poliisit ovat olleet mukana fasistien toiminnassa? (“Siitoin on sanonut, että hän pelasti monta poliisia ja upseeria hävittäessään jäsenluetteloitaan ennen kotietsintää. Poliisien osallisuutta eivät poliisit ole saaneet selville.”), 5) Ketkä toimiupseerit ovat osallistuneet fasistien toimintaan mm. luovuttamalla fasisteille ampumatarvikkeita?, 6) Miksi fasistien rahoittajia ei ole edes yritetty löytää?, 7) Miksi moni fasistimieliseksi tiedetty on jätetty kuulustelematta?, 8) Miksi vain viittä syytetään oikeudessa?, 9) Miksi Timo Pekkala päästettiin vapaalle jalalle?, 10), Onko poliisin sisällä tapahtunut vuoto tutkittu? (“Vain muutama tunti Kursiivin murhapolton jälkeen Siitoin sai joltakulta poliisilta tiedon tapahtumasta. Siitoin rupesi heti puuhaamaan epäiltyä Timo Pekkalaa ‘maan alle’ ja tiesi varautua poliisin tuloon ja kotietsintään. Apulaisosastopäällikkö Väinö Rantio on myöntänyt, että tieto vuoti poliiseilta. Rantion mielestä kyseessä oli ‘työtapaturma’”), 11) Onko selvitetty fasistien toiminnan sallineiden viranomaisten toiminnan lainmukaisuus? (“Monet viranomaiset ovat suhtautuneet fasistien toimintaan leväperäisesti. Esimerkiksi Turun poliisilaitos on jopa antanut fasisteille lupia mielenosoituksiin, joissa on vaadittu Suur-Suomen perustamista, lakkojen kieltämistä ja Kekkosen poistamista presidentin paikalta.”), 12) Miksi fasistista toimintaa ei ole lopetettu myös käytännössä?” (Mesikämmenen arkistot).

hymyristikkoNäihin aikoihin Tiedonantajassa julkaistiin myös laaja artikkeli “Minne ulottuvat äärioikeiston lonkerot”? (Mesikämmenen arkistot).

Hymy-lehden maaliskuun numerossa on sanaristikko, josta löytyy myös Pekka.

Huhtikuu

2.4. Lehdet uutisoivat pommiuhasta Kursiivin painotalolla (Mesikämmenen arkistot).

18.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Sytyttikö Siitoin murhapolton?” (Mesikämmenen arkistot).

24.4. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Suopon virkailija kuultavaksi Kursiivin jutussa”. Samassa lehdessä oli myös juttu otsikolla ”Psykiatri: Ei tarvetta Siitoinin mielentilan tutkimukseen” (Mesikämmenen arkistot).

25.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Fasistit töhrivät Kom-teatterin oven” (Mesikämmenen arkistot).

27.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Tiedonantaja huomenna. Murhapoltosta syytetyn äiti puhuu” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin oikeudessa hylättiin vaatimus Siitoimen vapaaksi päästämisestä, vaatimus Siitoimen asiakkasluettelon ja vieraskirjan esittämisestä oikeudelle ja vaatimus kuulla paria SUPO:n kuulustelemaa henkilöä. Käytännössä tämä tarkoitti myös sitä, että SUPO saatiin juttuun kuultavaksi. Näiden lisäksi oikeudessa esitettiin ja kiistettiin korvausvaatimuksia (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

9.5. Kansan Uutiset otsikoi: ”’Valtakunnanjohtaja’ vapaaksi vankilasta”. Siitoin määrättiin 1000 markan sakon uhalla oikeuteen asian tullessa seuraavan kerran esille 28.6. Samalla oikeus määräsi toisen yhä vangittuna olleen syytetyn Seppo Lehtosen mielentilatutkimukseen (Mesikämmenen arkistot).

oikeudessa

15.5. Naantalin raastuvanoikeus lakkautti lopullisesti Siitoimen järjestöt (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275, Mesikämmenen arkistot).

16.5. Turun Sanomat uutisoi: ”Oikeus lakkautti fasistiyhdistykset”. Yhdistykset olivat Isänmaallinen Kansanrintama, Turun Hengentieteen Seura, Isänmaa ja vapaus, sekä Pegasos-Seura. Siitoin ilmoitti tyytymättömyytensä päätökseen (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 34 vuotta.

Näihin aikoihin Kursiiviin tulee uhkaussoitto pommista (Mesikämmenen arkistot).

Pekka perusti Kansallis-Demokraattisen Puolueen kesällä 1978, olessaan puolen vuoden tutkintovankeuden jälkeen lomalla (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 178). KDP ei koskaan ollut puoluerekisterissä, eikä se ollut edes rekisteröity yhdistys, jotta yhdistyslainsäädäntö ei koskisi sitä. Käytännössä se toimi kuitenkin virallisen yhdistyksen tavoin. Kansallis-Demokraattinen Puolue oli järjestetty paikallisosastoihin ja paikalliskomendantteja oli eri puolilla Suomea. KDP kuului myöhemmin lyhyen aikaa Kansallinen Rintama (aikaisemmin Kansallinen Liittoneuvosto) -nimiseen suomalaisten kansallismielisten järjestöjen kattojärjestöön, jonka puheenjohtajana toimi Väinö Kuisma. Muut jäsenjärjestöt olivat Arjalainen Germaaniveljeskunta, Arjalaisen Veren Liitto ja Suomen Kansallisrintama, joka toimi aluksi itsenäisenä järjestönä, sittemmin KDP:n alaisuudessa (Mesikämmenen arkistot).

Kesäkuu

1.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Viranomaiset toimettomia. Fasistit jatkavat tihutöitään”. Lehti kertoo osakseen tulleista uhkaussoitoista, lapuista, yms. (Mesikämmenen arkistot).

20.6. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Kursiivin tuhopolton syytetty pakeni armeijasta” Juttu käsitteli Timo Pekkalaa (Mesikämmenen arkistot).

16.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Turun poliisi: Emme etsi Pekkalaa” (Mesikämmenen arkistot).

22.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Pekkala jätti viestin: Tiedän fasistien asekätköt” (Mesikämmenen arkistot).

27.6. Kansan Uutiset otsikoi: ”Pekkalan katoamisessa useita outoja piirteitä” (Mesikämmenen arkistot).

28.6. Kursiivin tapausta käsitellään jälleen oikeudessa (Mesikämmenen arkistot).

29.6. Aamulehti kirjoitti: “Kursiivi: Ratkaisu siirtyy. Vielä kolmanteentoista käsittelyyn ehtii kirjapaino Kursiivin murhapolttoa käsittelevä oikeudenkäynti (Mesikämmenen arkistot).

30.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Onko Suomen armeija fasistien koulutuspaikka?” (Mesikämmenen arkistot).

Heinäkuu

Timo Pekkala saadaan kiinni karkumatkaltaan. ”Karkuri-Pekkala poliisin käsiin Turussa”, uutisoi tuntemattomaksi jäänyt lehti (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Pekka myi liikehuoneistoaan Turussa (Mesikämmenen arkistot).

5.7. Kansan Uutiset otsikoi: ”Vääristä valoista uusia syytteitä uusfasisteille?” (Mesikämmenen arkistot).

10.7. Pekka kirjoitti Sleepy Sleepers fan clubille kirjeen, jossa hän kiitti bändiä clubin kunniajäsenyydestä, kertoi arvostavansa bändin show-toimintaa, sekä haluavansa kunnioittaa bändin esiintymistä parin adjutanttinsa kanssa (Mesikämmenen arkistot).

20.7. Kansan Uutiset otsikoi: ”Turun järjestötalon portailla pommipaketti” (Mesikämmenen arkistot).

21.7. Turun Sanomat uutisoi: ”Kursiivin palosta syytetty perui puheensa”. Timo Pekkala muutti kertomustaan niin, että Siitoimen syyllisyys lisääntyi. Aiemmin hän oli kertonut, ettei Siitoin ollut yllyttänyt ketään väkivaltaiseen toimintaan, nyt hän oli asiasta toista mieltä (Mesikämmenen arkistot).

22.7. Tuntematon lehti kirjoitti: “Uusia todisteita Siitoinia vastaan. Kursiivin murhapoltosta syytetty Timo Pekkala on ilmoittanut Helsingin raastuvanoikeudessa haluavansa muuttaa oikeudenkäynnissä aiemmin antamiaan lausuntoja.” (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu 

3.8. Uusi Suomi otsikoi: Kursiivin juttuun uusia pöytäkirjoja. Poliisi tutkii perättömiä lausuntoja” (Mesikämmenen arkistot).

23.8. Tiedonantaja: “SFT: Fasistisiin ilmiöihin suhtauduttava vakavasti” (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Kursiivin palosta tulossa lisää oikeudenkäyntejä”. Uudet oikeudenkäynnit liittyvät väärien valojen antamisiin (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Turun Sanomat: “Pekkala muutti kertomuksiaan. Lenin-museokin yritettiin räjäyttää” (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti elokuun 1978 lopulla: “Fasistit asialla Kuusankoskella. Savupommi SKP:n 60-vuotisjuhlaan” (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

3.10. Uusi Suomi: “Kursiivin juttuun uusia pöytäkirjoja. Poliisi tutkii perättömiä lausumia” (Mesikämmenen arkistot).

11.10. Tiedonantaja otsikoi: ”Kursiivissa pommiuhka. Puhelu jäljitettiin” (Mesikämmenen arkistot).

31.10. Tiedonantaja otsikoi: ”Mielentilatutkiusta arvosteltiin oikeudessa”. Turun Sanomat otsikoi samana päivänä: ”Kursiivi mutkistui” (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

8.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Fasistien uusi tuhopoltto”. Juttu kertoi: ”Etelä-Saimaan sosialistisen nuorisoliiton toimisto sytytettiin perjantain vastaisena yönä tuleen. Teon tekijät jättivät paikalle näkyvän ‘käyntikortin’ maalaamalla ulko-oveen hakaristin” (Mesikämmenen arkistot).

10.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Murhapoltto-oikeudenkäynti päättymässä. Fasisteille annettava kovat rangaistukset” (Mesikämmenen arkistot).

kursiivi4

13.11. Siitoin saa viiden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen Kursiivin iskuun yllyttämisestä, laittomien aseiden ja patruunoiden hallussapidosta, sekä Pariisin rauhansopimuksessa kiellettyjen järjestöjen perustamisesta. Pekka joutuu Katajanokalle tutkintovangiksi eristysselliin (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 64, SUPO:n 50v. Kirja, s. 275)

14.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Viisi vuotta vankeutta. Siitoin pääsyyllinen Kursiivin murhapolttoon”. Uusi Suomi otsikoi: ”Päätös Kursiivin jutussa: Pääsyytetyille vankeutta ja suuret korvaustuomiot”. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Kursiivin murhapolttojuttu päätökseen. ‘Valtakunnanjohtajalle’ viisi vuotta vankeutta”. Kotimaa otsikoi: ”Kursiivin murhapoltosta päätös: Lehtonen sytytti painon Siitoimen käskystä” (Mesikämmenen arkistot).

17.11. Tiedonantaja otsikoi: ”SKP:n Joensuun piiri: Kaikki fasistinen toiminta saatava loppumaan” (Mesikämmenen arkistot).

Siitoimen saaman tuomion jälkeen eduskunnassa oli pommiuhka. Poliisi pidätti miehen, jonka epäiltiin aikoneen ”räjäyttää eduskuntatalo”. Samoihin aikoihin tehtiin myös uhkaussoittoja, mm. Kursiiviin tuli soitto, jossa uhattiin kostaa Siitoimen saama rangaistus. Soittaja sanoi edustavansa ”Siitoimen kostoryhmää” (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

kaskenkatu6Nordlingin mukaan Pekan saatua vankilatuomion hänen tärkeimmät tukihenkilönsä olivat hänen isänsä Olavi Valdemar, puoluesihteeri Juhani Tuomiluoto ja Jarmo Salonseutu. Vankilassa ollessaan Siitoin kävi runsaasta kirjeenvaihtoa mm. entisen SS-mies Viljo Jokivirran kanssa (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 88, 89).

Vuonna 1978 Siitoimesta ja hänen ryhmästään ohjasivat Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto dokumentin Vaaran merkit (Mesikämmenen arkistot).

lukeeHymy julkaisi Seppo Lehtosen äidin ja tyttöystävän haastattelun otsikolla ”Pekka Siitoin vei poikani”. Jutun väliotsikoissa todettiim mm., että “Seppo palvelee Saatanaa” (Mesikämmenen arkistot).

1978 Pekka liittyi takaisin ev.lut kirkkoon, oltuaan kahdeksan vuotta kirkosta eronneena. Syyksi tähän hän 1983 kertoi: “Se johtuu siitä, että sukulaiset haukkuivat ja painostivat, että minut tapetaan siellä vankilassa, enkä saa kunnon hautajaisia, vedetään johonkin maakuoppaan. Eikä sukulaiset uskalla edes tulla hautajaisiin, koska minut on “erotettu” kirkosta. Ajattelin, että tehdään sukulaisten mieliksi ja liityin takaisin. Mutta ei se tarkoita, että hyväksyisin kirkon linjan. Olen okkultisti, eli hengentieteen harrastaja, ja se on paljon laajempaa ja tärkeämpää kuin nykyinen kirkkouskovaisuus” (haastattelu Bambi-lehdelle 3/1983, Mesikämmenen arkistot).

– – –

Read Full Post »

Older Posts »