Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘muukalaislegioona’

pekkalapaljastaa22Muutaman kuukauden tauon jälkeen Kursiivin iskun läpikäyminen jatkuu. Tällä kertaa huomion keskipisteessä on Timo Pekkala, joka katosi kesken oikeudenkäynnin.

Iltasanomat 20.6.1978: ”Syytetty karkasi armeijasta Ruotsiin? Kursiivin murhapoltto-oikeudenkäynnissä syytettynä oleva maalari Timo Pekkala on karannut varusmiespalveluksesta. Pekkalan on määrä olla vastaamassa teoistaan sakon uhalla Helsingin raastuvanoikeudessa 28. kesäkuuta Kursiivi-oikeudenkäynnin jatkuessa. Pekkalan uskotaan kuitenkin poistuneen maasta.”

iltasanomatpekkala

Tiedonantaja kertoi 22.6.1978 seuraavaa: ”Pekkala jätti viestin. ‘Tiedän fasistien asekätköt’. Varusmiespalveluksesta karkuteillä oleva Timo Pekkala jätti Kursiivin asianajajalle puhelinviestin vain muutamaa päivää ennen katoamistaan. Kesäkuun alussa tuntematon mieshenkilö soitti asianajaja Arjo Suonperälle ilmoittaen Pekkalalla olevan tietoja muun muassa fasistien asekätköistä. Puhelinsoittaja antoi ymmärtää Pekkalan olevan valmis antamaan tietoja.”

pekkalakarkuteilla2

Tiedonantaja kertoi 26.7.1978: ”Pekkala ei ilmestynyt oikeuden eteen. Osallisuudesta Kursiivin murhapolttoon syytetty Timo Pekkala ei ilmestynyt eilen jutun kolmanteentoista käsittelyyn Helsingin raastuvassa. Oikeus määräsi Pekkalan vangittavaksi. Jutun käsittely lykättiin elokuun loppupuolelle Seppo Lehtosen mielentilatutkimuksen ollessa vielä kesken.”

Samassa jutussa esitettiin myös seuraavia mielenkiintoisia käänteitä: ”Kursiivia edustanut varatuomari Arjo Suonperä vaati Pekka Siitointa vangittavaksi perustellen tätä mm. sillä, että Siitoin on parhaillaan myymässä liikehuoneistoaan ja katsoi tämän voivan merkitä sitä, että myös Siitoin suunnittelee katoamista. Oikeus ei suostunut Suonperän vaatimukseen vaan määräsi Siitoimen saapumaan oikeuden seuraavaan istuntoon 1000 markan sakon uhalla” (…) ”Siitoin väittää saaneensa Pekkalalta viestin, jossa tämä ilmoittaa lähteneensä palkkasotilaaksi Rhodesiaan. Edelleen Siitoin kertoo jättäneensä tämän viestin Suojelupoliisin Turun toimistolle.” (…) ”Tällä hetkellä Pekkala on ollut kateissa jo yli kolme viikkoa. Hänellä ei ole voimassa olevaa ulkomaanpassia.” Juttu kertoi myös Pekkalan muukalaislegioonataustasta, jota blogissa on käsitelty jo aiemmin.

pekkalaeiilmestynyt

Kansan Uutiset kertoi 27.6.1978: ”Pekkalan katoamisessa useita outoja piirteitä.” Jutussa tiedettiin mm. seuraavaa: ”Uusnatsien sotilaskouluttajaksi nimitetty Timo Pekkala vapautettiin vankilasta viime helmikuussa. Hän joutui välittömästi asepalvelukseen, joka oli jäänyt suorittamatta Pekkalan värväydyttyä Ranskan muukalaislegioonaan vuonna 1975.”

pekkalankatoamisessaoutojapiirteita

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti: ”Pekkala palasi muukalaislegioonaan? Kursiivin polttoon yllytyksestä syytetty karkasi armeijasta.” Jutussa Pekkalan epäiltiin jo lähteneen maasta: ”Suomen poliisi etsii ilmeisesti turhaan Kursiivin palossa syytettynä olevaa sotilaskarkuri Timo Pekkalaa. Pekkala on tiettävästi jo Länsi-Saksassa. Lopullinen määränpää lienee Afrikka. Pekkala on kertonut ystävilleen aikovansa palkkasoturiksi.”

pekkalakarkuteilla1

Lopulta Pekkala jäi kiinni. Tuntemattomaksi jäänyt lehti kertoi: ”Karkuri-Pekkala poliisin käsiin Turussa. Kursiivin murhapolton yllytyksestä epäilty timo Samuli Pekkala pidätettiin perjantaina Turussa. Noin kuukausi sitten varusmiespalveluksesta karannut Pekkala toimitetaan vangittuna elokuussa pidettävään Helsingin raastuvanoikeuden istuntoon.” Juttu tiesi lisäksi kertoa mm. seuraavaa: ”Hänen epäiltiin pyrkivän muukalaislegioonaan Afrikkaan, missä hän on aikaisemminkin ollut. Pekkala pidätettiin kuitenkin Turussa. Hänet nähtiin torstaina eräässä baarissa, yleisöltä saatujen vihjeiden perusteella Turun rikospoliisi tavoitti hänet perjantaina. Pidätettäessä hän ei tehnyt vastarintaa.”

karkuri

Tiedonantaja kertoi näillä main seuraavaa: ”Pekkala myös Kursiivissa. Hakaristit samanlaisia. Aiheen epäillä vangittuna olevan Timo Pekkalan olleen Kursiivin kirjapainossa murhapolttoyönä antavat talon seinään piirretyt hakaristit, totesi Kursiivin edustaja Arjo Suonperä eilen jatkuneessa oikeudenkäynnissä. Suonperä osoitti valokuvin sekä Hämeen yhteistyön että kirjapaino Kursiivin seiniin piirettyjä vinossa asennossa olleita hakaristejä. Pekkala on aiemmin tunnustanut töhrineensä Seppo Lehtosen kanssa Hämeen Yhteistyön seiniin hakaristejä. Pekkalan ‘puumerkki’ oli vino hakaristi. Samanlaisia vinoja fasistitunnuksia ilmestyi Kursiivin ikkunoihin murhapolttoyönä. Pekkala on kiistänyt osallisuuteensa murhapolttoon.”

pekkala

Tuntemattomaksi jäänyt lehti keritoi: ”Pekkala paljastaa Siitoinin osuutta. Varsin raskauttavan tuntuiseksi uusnatsien ‘valtakkunnanjohtajalle’ Pekka Siitoinille muodostui Timo Pekkalan uuden kertomuksen kuuleminen eilen Helsingin raastuvanoikeudessa Kursiivin murhapolttoa käsittelevässä nyt 14. kerran. Pekkala kertoi mm. Siitoinilta tulleen määräyksen räjäytysmatkalle Tampereelle ja ‘valtakunnanjohtajan’ itse sanoneen hänelle soittaneensa uhkaussoiton Kursiiviin.” (…) ”Sotilaskarkurina kiinni saatu ja nyt oikeuteen tuotu Pekkala sai 300 markan sakon poisjäämisestään oikeuden edellisestä istunnosta. Hänet määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuna. Siitoin sen sijaan saa edelleen odotella oikueden ratkaisuja vapaalla jalalla.” Jutusta selvisi myös seuraavaa: (…) ”Edelleen Pekkala kertoi Lehtosen maininneen saaneensa räjäytyskäskyn henkimaailmasta Pekka Siitoinin kautta.” (…) ”Siitoinin hengentieteelliset puuhailut Pekkala leimasi nyt pelkäksi bisnekseksi.”

pekkalapaljastaa

pekkalapaljastaa2

Tiedonantaja kirjoitti 30.6.1978: ”Onko Suomen armeija fasistien koulutuspaikka?” (…) ”Se että kaveri pestautui muukalaislegioonaan, ei pitäisi olla mainostamisen arvoinen asia niin kuin Ilta-Sanomat asian esittää, vaan mielestäni se osoittaa voimakasta henkistä rajoittuneisuutta olemassaolevasta todellisuudesta, mitä voidaan kutsua myös henkiseksi tasapainottomuudeksi. Henkilö, joka pestautuu muukalaislegioonaan, tappaa käskystä, ei omasta vakaumuksesta, käskystä josta tulee rahakorvaus. Tällainen yksilö ei ole enää inhimillinen olento, vaan aivoton tappokone.”

suomenarmeija– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1977

Helmikuu

karjala1Nykyposti julkaisi Pekasta ja hänen porukoistaan helmikuun alussa jutun otsakkeella ”Nykyposti uusfascistien sotaharjoituksissa. Palautamme Karjalan takaisin Suomelle!” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 270, Mesikämmenen arkistot).

15.2. on Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjaan merkitty seuran viimeinen kokous. Aiheeksi on merkitty “maalaus talkoot + vapaa keskustelu”. Siitoin on merkitty kokouksen puheenjohtajaksi. Hänen lisäkseen paikalla on ollut kolme muuta henkilöä (Mesikämmenen arkistot).

16.2. Aamulehti kirjoitti otsikolla ”Natsipaukku” Siitoimesta ja hänen ryhmistään. Jutussa todettiin mm. näin: ”Toisaalta viranomaisten passiivisuus asiassa on ollut ymmärrettävää; psykiatria ei liene ulkoministeriön keskeisin toimintapiiri” (Mesikämmenen arkistot).

22.2. klo 18.00 on Turun Hengentieen Seuran vieras – tai jäsenkirjaan merkitty Pegasos-seuran kokous. Aiheeksi on merkitty “vapaa keskustelu”. Puheenjohtajaksi on merkitty Siitoin. Paikalla on Siitoimen lisäksi ollut kolme muuta henkilöä, mm. Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Hymy julkaisi Siitoimesta ja hänen ryhmästään jutun otsikolla ”Taisto Sinisalolle soitellaan. Sinut tapetaan Taisto!” Juttu käsitteli vasemmistolaisen Sinisalon Siitoimen porukoilta saamiaan uhkailusoittoja yms. (Mesikämmenen arkistot).

sinuttapetaantaisto1Joskus näihin aikoihin Esa Taberman ja Timo Pekkala liittyivät IKR:n. Taberman todisti nähneensä pian tämän jälkeen Pekan Vehmaan huvilalla seuraavaa: ”1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!” (Mesikämmenen haastattelu: Esa Taberman puhuu!)

Maaliskuu

15.3.-päivämäärä mainitaan Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjan viimeisellä sivulla seuraavasti, todennäköisesti aivan saman vuoden lopussa tehdyssä merkinnässä: “NATSISMI LOPETTI KOKOUKSET 15.3.-77 JA VANKILA KUTSUU MEITÄ JOULUKUUSSA -77. NM. KURSIIVI MURHAPOLTTO. PS. OLIN SYYTÖN.”

Huhtikuu

Näihin aikoihin Pekan toiminnasta kerrottiin NSAAP:n julkaisussa NS-Bulletinissa. Pekka sai paljon kannustavia yhteydenottoja ja oli tyytyväinen asiasta (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273).

Toukokuu

vappumarssiturussa8.5. Kansan Uutiset otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Hakaristimiehet marssilla Turussa” (Mesikämmenen arkistot).

9.5. Tuomittiin Nauvossa Siitoimen ryhmiin kuulunut Veli Antti Sipilä kissan elävältä keittämisestä. Kansan Uutiset julkaisi 4.2. 1978 asiasta jutun, jossa kerrottiin mm. näin: “Siitoinin kirjoissa kuvailluista rituaaleista ainakin joitakin on kokeiltu myös käytännössä. Siitoinin järjestöihin kuulunut insinööri Veli Antti Sipilä tuomittiin 9.5. 1977 Nauvon kihlakunnanoikeudessa kolmen jaloistaan sidotun kissan elävältä keittämisestä. Oikeuden pöytäkirjojen mukaan Siitoin oli toiminut rituaalissa asiantuntijana ja oikeudessa hän vahvisti rituaalin noudattaneen julkaisemassaan teoksessa Musta magia I selostettua kaavaa” (Mesikämmenen arkistot).

10.5. Tiedonantaja otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Rauhansopimusta rikotaan, hallitus vaikenee”. Samassa numerossa lehti otsikoi myös ”Yleisradio mainosti fasisteja” (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 33 vuotta.

Heinäkuu

belgiaiskansi20071977Pekka matkusti neljen hengen ryhmänsä kanssa kanssa Belgiaan Vlaamse Militant Ordern (VMO) järjestämään uusnatsijärjestön kolmipäiväiseen tapaamiseen Diksmuidiin. Oppaina heillä oli kokeneemmat ruotsalaiset kontaktinsa. Pekka ja porukkansa esiintyivät univormuissa, mikä oli kiellettyä ja minkä vuoksi heidät pidätettiin. Joitain heidän matkalta ostamia tavaroita takavarikoitiin (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273, Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 57).

20.7. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsijuhlat Belgiassa. 4 suomalaista pidätettiin” (Mesikämmenen arkistot).

21.7. Demari otsikoi ”Uusnatsien juhlanloppu putkassa”. Samana päivänä Aamulehti otsakoi ”Suomalainen natsiryhmä putkaan Belgiassa”. Turun Päivälehti otsikoi samana päivänä: ”Siitoin ‘puolusti’ aatettaan nyrkein” (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

pekkajaliautolla12.8. Kansan Uutiset uutisoi: ”Fasistit aikovat marssia Kotkassa ensi sunnuntaina” (Mesikämmenen arkistot).

15.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Sisäministeriö kielsi Kotkan fasistimarssin” (Mesikämmenen arkistot) .

16.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Fasismi ei ole naurun asia” (Mesikämmenen arkistot).

16.8. Turun Päivälehti kertoi: ”Pekka Siitoin ajeli yksin autolla Kotkassa” (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Tiedonantaja uutisoi: ”Turun poliisi salli taas natsiesiintymisen” (Mesikämmenen arkistot) .

27.8. Turun Sanomat otsikoi “Uusnatsien kieltäminen valmisteilla” (Mesikämmenen arkistot).

Samoihin aikoihin myös Puolan reserviläisjärjestön viikkolehti Za Wolnose i Lud kirjoitti Siitoimesta ja hänen porukoistaan, muistuttaen Pariisin rauhansopimuksesta (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

9.9. Kansan Uutisten Turun toimistoon lähetettiin pommipaketti. Lähetyksen takana oli Pekan ”varavaltakunnanjohtajaksi” nimittämä kotkalainen varastomies. Pommi oli suutari, mutta tapaus sai viranomaiset muuttamaan näkemystään siitä, että Siitoimen ja hänen ryhmiensä toiminta ei ollut vain kovaäänistä ja provosoivaa, harmitonta puuhastelua. Tämän kautta sai alkunsa Siitoimen järjestöjen lakkauttamisen valmistelu (SUPO:n 50v. Kirja, s. 274).

12.9. Kansan Uutiset raportoi “Rikospoliisi jatkaa Turun pommipaketin lähettäjän etsimistä” (Mesikämmenen arkistot).

20.9. Suomen demokraattisen nuorisoliiton Vaasan piirijärjestön toimistoon lähetettiin pommipaketti (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

Veckans Puls tekee Siitoimesta ja hänen ryhmästään kohua herättävän puolen tunnin ohjelman Vehmaalla (Mesikämmenen arkistot).

rhodesiaSamaan syssyyn nousi soppa myös IKR:n lehtisten pohjalta, joissa värvättiin työttömiä palkkasotilaiksi Rhodesiaan. Kansanedustaja Mikko Ekorre (kd) teki asiasta eduskuntakyselyn. Uusi Suomi uutisoi asiasta: ”IKR:n lehtisistä eduskuntakysely”. Helsingin Sanomat uutisoi samasta aiheesta otsikolla ”IKR värvää suomalaisia Rhodesiaan palkkasotureiksi” (Mesikämmenen arkistot).

29.10. Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kävivät Tampereella aikeenaan räjäyttää Lenin-museo. Tammikuussa 1978 Tiedonantaja kertoi tästä seuraavaa: ”Pekkala kertoi keskiviikkona Helsingin raastuvanoikeudessa Siitoimen suunnitelmista räjäyttää ja tuhopolttaa kommunistikohteita, mm. puoluetoimistoja ja lehtitaloja. Yksi kohde oli Tampereen Lenin-museo. Pekkalan mukaan yritys epäonnistui 29. viime lokakuuta, kun räjäytyksen yrittäjät eivät kyenneet tunkeutumaan museorakennukseen. Pekkala ja Lehtonen olivat vain maalailleet hakaristeja rakennuksen seiniin”. Lisätarkennus Tampereelle suunnitelluista iskuista on perin mielenkiintoinen: “Käsky räjäyttämiseen oli Lehtosen mukaan ‘tullut Siitoimen välityksellä henkimaailmasta’. Samoin olivat henget määränneet miehet lähtemään heti räjäytyksen jälkeen pakenemaan Tampereelta”. (…) “Samalla matkalla miehet kävivät vielä töhrimässä Kansan Uutisten ja Suomi-Neuvostoliitto-Seuran toimistojen seiniä” (…) “Pekkala kertoi vielä, että Siitoin oli fasistijärjestön johtokolmikon keskusteluissa kannattanut terroritoimintaa kommunistisia lehtiä ja puoluetoimistoja vastaan. Pekkalan mukaan Siitoin oli myös todennut, että ‘kyllä me vielä sen pankkiryöstönkin teemme.’” (Mesikämmenen arkistot). Vuonna 1979 Tiedonantaja tiesi kertoa, että myös Esa Taberman oli Tampereella Pekkalan ja Lehtosen kanssa (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

4.11. Sisäasiainministeriö lakkautti väliaikaisesti kaikki Siitoimen järjestöt: Turun Hengentieteen Seura, Pegasos-seura, Isänmaa ja vapaus, Isänmaallinen Kansanrintama (Mesikämmenen arkistot).

naantalirob5.11. Aamulehti kirjoitti “Ministeriö kielsi neljä järjestöä”. Helsingin Sanomat kirjoitti samana päivänä: “Fasistijärjestöjen lakkautus voimaan heti. Poliisi haki Siitoinin kotoa kuulusteltavaksi”. Siitoimen seurat kiellettiin kuitenkin vain väliaikaisesti, ei lopullisesti (Mesikämmenen arkistot).

7.11. Helsingin Sanomat uutisoi: “Siitoin perusti uusia yhdistyksiä kiellettyjen tilalle”: “Pekka Siitoin on perustanut Turussa sisäasiainministeriön perjantaina lakkauttaman neljän yhdistyksen tilalle kaksi uutta järjestöä, joiden nimet ovat Suomalainen kansanrintama ja Salainen veljeskunta (…) ‘Salainen veljeskunta’ on Siitoinin mukaan lähinnä mystinen liike, joka jollain tavalla muistuttaa vapaamuurareita. ‘Tulemme perustamaan aina uusia yhdistyksiä lakkautettujen tilalle’, Siitoin sanoi” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Risto Tammi liittyi, tai paremminkin soluttautui, Siitoimen porukoihin. Häneen suhtauduttiin varauksella alusta asti (Mesikämmenen: Ihmeellinen Abdullah, osa 1).

iltasanomattulella8.11. Ilta-Sanomissa ilmestyy Kätsyn tekemä pilapiirros Siitoimen porukoista. Kuvassa on teksti ”Pojat, pojat, eipäs leikitä tulella!” Samana päivänä Kansan Tahto kirjoitti otsikolla “Fasismi ja rauhansopimus”: “Rauhansopimuksen määräyksistä huolimatta fasistiset järjestöt näyttävät olevan aivan luvallisia. Niiden jäsenet saavat esiintyä julkisesti hakaristiunivormuissaan, levittää aineistoaan ja pitää aseharjoituksiaan (Turku). He saavat lähetellä kirjepommeja (Vaasa) ja uhkauskirjeitä tai vaatia valtakunnanrajojen siirtämistä, kommunistien ‘listimistä’ tai värvätä miehiä rotusortajien palkkajoukkoihin (Kemi). Viranomaiset vain levittelevät käsiään, oikeuskansleri ei ole tietääkseenkään ja hallitus on vaiti. Näinkö meillä rauhansopimusta noudatetaan?” (Mesikämmenen arkistot).

15.11. Tiedonantaja kertoi “Hakaristimiehet liikkeellä: Kirjapaino Kursiivin seinät töhrittiin”: “Tapaus osoittaa, että sisäministeriön päätöksestä huolimatta maamme fasistit jatkavat toimintaansa”. Lehdessä kerrottiin myös, että Kursiivin työläiset olivat “huolissaan äärioikeiston hyökkäyksistä”: (…) “hyökkäykset ovat jopa kohdistuneet suoranaisesti joihinkin työntekijöihin, mm. autolähetti on yritetty suistaa tieltä ja lehden yökuljettajan pääsy kirjapainoon on yritetty estää väkivalloin” (Mesikämmenen arkistot).

16.11. Pekan mukaan Seppo Lehtonen erotettiin IKR:stä näihin aikoihin: “Lehtonen seikoili jo monta kuukautta ennen tapahtumaa [Kursiivin iskua] ja hänet erotettiin puolueesta 10 päivää ennen Kursiivin tuhopolttoa. Hän tulkitsi sen epäluottamuslauseeksi, että häneen ei luoteta puolueessa, koska hän ei ole tarpeeksi rohkea, ja meni ja teki tämän jutun yksinään. Me ei tiedetty asiasta mitään” (haastattelu Bambi-lehdessä 3/1983, Mesikämmenen arkistot).

17.11. Naantalin raastuvanoikeus vahvisti sisäasianministeriön 4.11. tekemän päätöksen Siitoimen järjestöjen lakkauttamisesta (SUPO:n 50. kirja, s. 274-275).

18.11. Turun Omakotilehti kirjoitti: “Pekka Siitoimen usko fasisti-ideologiaansa on järkkymätön” (Mesikämmenen arkistot).

murhapolttojapommi26.11. Kommunistien Tiedonantaja-lehteä painavaan kirjapaino Kursiiviin iskettiin Helsingissä lauantain vastaisena yönä (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Kansanuutiset kirjoitti: “Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa Kursiivi Oy:n kirjapainossa yritettiin lauantain vastaisena yönä murhapolttoa. Kirjapaino sytytettiin tuleen ja kirjapainoon oli sijoitettu pommi, jonka armeijan pioneeriosasto ehti purkaa ennen räjähdystä (…) Oletettavasti viime aikoina toimintaansa tehostaneiden fasistien toimesta tehty murhapoltto vaurioitti mm. Kursiivi Oy:n kirjapainon paperivaraston ja kaksi offset-konetta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Karjalainen kirjoitti: “Helsingin palolaitos sai asiasta tiedon aamulla klo 6.18, ja useista palopesäkkeistä sytytetty palo saatiin pian hallintaan (…) Rikoksen tutkintaa varten on perustettu laajapohjainen tutkijaryhmä, johon kuuluu tutkijoita ja asiantuntijoita keskusrikospoliisista, Helsingin rikospoliisista sekä eräistä muista poliisipiireistä. Poliisi ei tutkimusten tässä vaiheessa anna tutkijaryhmän nimiä julkisuuteen. Asian johdosta on tiettävästi oltu yhteydessä myös sisäministeriöön. Suojelupoliisi tutkii myös tapausta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Eteenpäin kirjoitti: “Lehden mukaan vahinkojen suuruudet ovat 1,5-2 milj. markkaa. Vakuutukset kattavat ne vain osin (…) Iisalon mielestä palo on poliittista sabotaasia, ja hän katsoi sen johtuneen siitä, että Tiedonantaja on käsitellyt sivuillaan kaikkein laajimmin ja yksityiskohtaisimmin fasistien toimintaa Suomessa. Lauttasaaressa Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivin seiniin oli Iisalon kertoman mukaan töhritty kaksi viikkoa sitten hakaristejä, ja tämän jälkeen pari päivää myöhemmin oli Tiedonantajan toimitukseen tullut soitto, jossa ilmoitettiin, että lähiaikoina Kursiivi aiotaan räjäyttää ilmaan” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Turun Sanomat uutisoi: “Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivi Oy:n palon havaitsivat Merimiesammattikoulun oppilaat, jotka herättivät kirjapainon talonmiehen. Tällöin kirjapainossa oli jo savua niin, ettei sinne ollut menemistä. Talonmies hälytti palokunnan kello 6.18″ (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Helsingin Sanomat kirjoitti: “Lehti katsoo, että murhapoltto oli poliittinen sabotaasi ja johtui lehden puuttumisesta laajalti fasistien toimintaan Suomessa. Samaa varhempaa sarjaa on toimituksen mukaan Vaasassa SDNL:n toimistoon lähetetty kirjepommi (…) Kursiivin latomo ei vaurioitunut palossa. Pahimmat vauriot kärsi kaksi offset-konetta. Iisalon mukaan Tiedonantajan painamiseen voidaan käyttää vanhoja rotaatiokoneita” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Uusi Suomi kirjoitti: “Helsingin palolaitoksen saapuessa paikalle tuli oli jo ehtinyt levitä pohjakerroksesta olevasta lehtipainosta toisessa kerroksessa sijaitsevan latomon porraskäytävään. Kahden offsetpainokoneen lisäksi palossa tuhoutui kirjapainon paperivarasto. ‘Jos tuli olisi ehtinyt levitä laajemmalle, olisi räjähdysvaara ja ihmishenkien menetys ollut mahdollista. Talossahan asuu talonmies perheineen’, kertoi Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen (…) Päätoimittaja Jokisen mielestä kirjapainon palo oli poliittinen murhapoltto. ‘Vastaaanlaista ei ole sattunut Suomessa 1930-luvun jälkeen’ (…) Jokisen arvelujen mukaan paloa oli sytyttämässä useita henkilöitä. ‘Palopesäkkeitä löydettiin ainakin kolme. Taloon oli luultavasti murtauduttu ikkunan kautta. Yön aikana talon ulkoseiniin oli ilmestynyt uusia hakaristejä’” (Mesikämmenen arkistot).

ukk27.11. Presidentti Urho Kekkonen mainitsi SKDL:n vaalijuhlassa Kulttuuritalolla seuraavaa: “Eräiden viimeaikaisten ilmiöiden vuoksi katson tarpeelliseksi todeta, että Suomi ei ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti”. Vaalijuhlissa oli poikkeuksellisen tiukat turvallisuusjärjestelyt (Mesikämmenen arkistot). Pian tämän jälkeen Tiedonantaja uutisoi äärioikeiston raivostuneen presidentti Kekkosen fasismin vastaisesta lausunnosta: “Suomen äärioikeisto on katkerana ottanut vastaan tasavallan presidentti Urho Kekkosen lausunnon, jossa tämä totesi ‘ettei Suomi ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti’ (Mesikämmenen arkistot).

28.11. Ilta-Sanomat kertoi poliisien olevan “terroristin jäljillä”. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin polttajat karkuteillä”. Saman päivän aikana poliisi teki ensimmäisen pidätyksen. Pidätetty on Timo Pekkala, IKR:n koulutuspäällikkö, joka on aiemmin palvellut mm. muukalaislegioonassa (Mesikämmenen arkistot).

kekkonentahtaimessa29.11. Ilta-Sanomat uutisoi otsikolla “Pidätyksiä Kursiivin palossa. Poliisi tutkii televisionauhaa” (Mesikämmenen arkistot).

29.11. IKR pitää Siitoimen liiketiloissa kokouksen. Tiedonantaja lehti tiesi kertoa tästä 10.1.1978 seuraavaa: “Poliisin tietojen mukaan Siitoinin liikkeessä pidettiin tiistaina 29. marraskuuta eli kolme päivää tuhopolton jälkeen kokous, jossa oli joitakin Siitoinin lähimpiä miehiä. Selvityksen mukaan juuri Siitoin oli tässä tilaisuudessa vaatinut kommunistien toimintapisteitten tehokasta häirintää. Häirintä olikin tähän aikaan hyvin vilkasta. Moniin SKP:n ja muiden demokraattisten järjestöjen toimistoihin ja tilaisuuksiin tuli soittoja tai kirjelappuja, joissa uhattiin räjäytyksillä ja yksityisiin ihmisiin kohdistuvalla väkivallalla. Kokouspäivänä eli 29. marraskuuta Siitoinin johtamat fasistit häiritsivät Turussa järjestettyä rauhanmarssia” (Mesikämmenen arkistot).

pravda29.11. Pravda kirjoitti Kursiivin iskusta (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Tiedonantaja uutisoi, että “fasistit uhkaavat uusilla terroriteoilla”. Jutunteon aikaan oli Kursiivin iskun johdosta pidätetty yksi henkilö ja useita oli kuulusteltu. Rikospaikalta oli löytynyt Siitoimen firman mainosteippiä ja Siitoimelle myötämieliset tahot olivat tehneet uusia pommiuhkauksia. Samassa lehden numerossa kerrottiin myös Pravdan uutisoineen Kursiivin iskusta, Tauno Palon olleen iskun vuoksi järkyttynyt ja Hannu Salaman lahjoittaneen Kursiiville 500mk (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Kursiivin palo: Turun fasistien jäsen pidätetty”. Tekijä mainittiin taustavaikuttajaksi. Samassa numerossa otsikoitiin myös ”Kursiivin polttajien haku ulottuu yli Etelä-Suomen”, ”Meidän perhe oli kuolemanvaarassa” (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

1.12. Tiedonantaja otsikoi: ”Oikeuskansleri lupaa: Fasistien taustavoimat tutkitaan”. Samassa numerossa kerrotaan eduskunnalle tehdystä kyselystä, jonka allekirjoitti kolmisenkymmentä kansanedustajaa. Kysely koski sitä, millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä fasismin vaaraa vastaan. Lehti uutisoi myös Kursiivin iskun takia järjestetyistä rauhanmarsseista Turussa, Tampereella, Helsingissä, Kemissä ja Oulussa. Lisäksi lehdessä on juttu otsikolla ”Järjestöiltä tulvii kannanottoja. Fasistit saatava lukkojen taakse”. Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi myös otsakkeella ”Lehtityöntekijöiden vaatimus: Hallituksen estettävä fasistien toiminta”. Samana päivänä Varaylipoliisipäällikkö Kyösti Jousimaa sanoo, ettei Pariisin rauhansopimus päde Suomessa fasistien toimintaan nähden. Saman päivän aikana pidätetään kaksi uutta epäiltyä, joista toinen on Seppo Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

2.12. Tiedonantaja tiesi kertoa, että Kursiivin iskuun liittyen oli tehty kolme pidätystä (Mesikämmenen arkistot).

3.12. paljastui, että Pekka oli valehdellut Lehtoselle alibin. Myös Timo Pekkala muutti kertomustaan tapahtuneesta (Mesikämmenen arkistot).

20.12. Ilta-Sanomat kertoo: “Siitoinille syyte myös aseellisen toiminnan valmistelusta”. Jutussa todettiin myös, että “poliisi odotti istuntohuoneistoon mellakkaa. Sitä varten paikalle oli asetettu poliisivartio”(Mesikämmenen arkistot) .

mielentilaa20.12. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin palo: Syytetylle esitetään mielentilatutkimusta” (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin Tiedonantaja kertoi Seppo Lehtosesta mm. seuraavaa: “‘Puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on vankilassa ollut hoidettavana psykiatrisella osastolla, jossa hänestä on tehty alustava mielentilatutkimus. Sen mukaan Lehtonen ei muista mitään vuosista, jotka on kuulunut Siitoinin järjestöihin. Hän on ilmoittanut valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoavan itseään. Vankilan psykiatrin mukaan Lehtonen on poikkeava ja pitää itseään huomattavasti todellista ikäänsä nuorempana. Psykiatri suosittelee Lehtosta mielentilatutkimukseen” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi otsikolla ”Fasistit taas liikkeellä Helsingissä”. Jutussa kerrottiin IKR:n nimissä levitetyistä kovasanaisista Neuvostoliiton ja kommunismin vastaisista monisteista Helsingissä (Mesikämmenen arkistot).

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERAJoulukuussa käynnistyi myös laajan ”terrorikampanjan” ensimmäinen aalto oikeusmurhan estämiseksi. IKR:n nimissä lähetettiin SUPO:on kirje, jossa uhattiin räjäyttää Yleisradio ja suistaa junia kiskoilta ellei Kursiivin iskusta tuomittuja vapauteta. Pommi-iskulla uhattiin myös Rauhanpuolustajia ja Paasikivi-seuraa (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275).

31.12. Uusi Suomi teki vuosikatsauksen, ja numeron kannessa oli myös Siitoin (Mesikämmenen arkistot) .

Yleistä

mm12pkPekka julkaisi kirjoittamansa vihkosen Paholaisen Katekismus (Kansallis-mytologinen yhdistys).

Suomen lehdissä alkoi esiintyä juttuja, joiden mukaan Siitoin saisi aseita armeijasta ja rahaa ulkomailta. Pekka tunnustaa ”pikkusummien” saamisia Saksasta ja Yhdysvalloista, mutta Nordlingin mukaan Pekka olisi näyttänyt myös kuitteja suuremmista summista (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 67, Mesikämmenen arkistot).

Kursiivin iskun jälkeen Hymy julkaisi provosoivan jutun, jossa todettiin mm. ”Kursiivin räjähdyksen ainoa hyötyjä oli Tiedonantaja” (Mesikämmenen arkistot).

pum1

Kursiivin iskusta löytyy filminpätkää YLE:n arkistoista.

– – –

Read Full Post »

Tällä kertaa Kursiivin iskusta tulee isohko mälli huimaa asiaa. Jutun juoni tiivistyy ja saa sellaisia ulottuvuuksia ja käänteitä, että kasassa on varsin hyvän salapoliisikertomuksen ja salaliittoteoriankin ainekset.

Mitä todella tapahtui? Toimiko Seppo Lehtonen yksin vai ei? Kenelle kuuluivat salaperäiset toiset kengänjäljet Kursiivin tiloissa iskun ajoilta, kuka oli tämä “Joe Doe # 2” jota ei koskaan identifioitu? Toimiko Lehtonen jossain määrin nuoren miehen harkitsemattomasta vimmasta ja oliko Pekalla ollut Lehtosen tyttöystävän kanssa sutinaa? Vai oliko miesten tulehtuneilta vaikuttavat suhteet vain hämäystä ja osa heidän suunnitelmaansa? Onko Kursiivin iskussa mahdollisesti mukana ollut tai olleet Lehtosen avustajat vielä elossa ja vapaana? Oliko Lehtonen vain yksinkertainen syntipukki, joka oltiin käsitelty toimimaan kuin eräänlainen “Manchurian candidate“, jotta Suomelle poliittisesti kiusallinen neuvostoliittovastainen Siitoin saatiin vankilaan? Kuka vuosi tiedon Pekkalan pidätysmääräyksestä ennätysajassa Pekalle? Miksi puolustusvoimat ei nostanut syytteitä Pekan hallussa laittomasti olleista panoksistaan? Mitä poliisi todella teki ja mitkä olivat poliisin suhteet Pekkaan kulissien takana? Oliko Pekan joukoissa muitakin soluttautujia kuin Risto “Abdullah” Tammi? No, vaikka villeimmät ja kieliposkessa tehdyt spekulaatiot Kursiivin iskun tiimoilta jättäisi sikseen, jää jäljelle kuitenkin vielä suuri määrä oikeasti mielenkiintoisia kysymyksiä – kuten kysymykset Lehtosen mahdollisista avustajista.

– – –

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti: “Todistajat: Pekka Siitoin hallitsi Seppoa”. (…) “Tuntui, että Seppo ei päässyt elokuviinkaan ilman Pekka Siitoinin lupaa. Sepon virkistysmatka erääseen hiihtokeskukseenkin peruuntui sen takia, että Siitoin piti sitä aatteen vastaisena. Näin todisti Kursiivin murhapoltosta syytetyn laitosmies Seppo Lehtosen tyttöystävä Virpi Alanen eilen Helsingin raastuvanoikeudessa.”

Mielenkiintoisessa lehtileikkeessä kerrotaan mm. seuraavaa: “Tulipaloa seuraavana sunnuntaina Lehtonen oli vieraillut tyttöystävänsä ja tämän isän kertoman mukaan Alasten kotona Espoossa. – Silloin Seppo esitti lehdestämme Kursiivin paloa käsittelevän uutisen ja sanoi, että hänestä saatetaan tehdä syntipukki, Virpi Alanen kertoi.”

Tuntemattomaksi jäänyt lehti otsakoi: “Kursiivin poltosta syytetyn mielentilaa selvitettiin oikeudessa”. Jutusta selviää mm. seuraavaa: “Lehtonen kieltäytyy myös keskustelemasta Pekka Siitoimesta, vaikka selvästi käykin ilmi Lehtosen pelko ja viha Siitointa kohtaan.”

Uusi Suomi kirjoitti 3.1. 1978: “Syytetyn sormenjäljet Kursiivin palopaikalla”. (…) “Lehtosen avustaja asianajaja Alexander Schichmann ilmoitti päämiehensä epäilevän, että hänet olisi hypnotisoitu tekemään rikos. IKR:n “valtakunnanjohtaja” liikkeenharjoittaja Timo Pekka Olavi Siitoin, synt. 1944 julisti, ettei hänelle ole mitään osuutta Kursiivin asiassa. – Jos minä siellä olisin ollut, en minä omaa teippiäni olisi käyttänyt, Siitoin selitti ja jatkoi. – En minä sentään aasi ole.”

“(…) Lehtonen kertoi mm. nyt muistavansa, että hän oli ollut huoneessa, jonka seinällä oli roikkunut hakaristein koristeltu kivääri ja tuoleissa istunut kaksi miestä. Toinen heistä oli ollut sama ruskeapukuinen mies (Siitoin?), joka istui oikeussalissa. Mies oli antanut hänelle jotakin ainetta käsivarteen ja puhutellut.”

“(…) Kolmannen syytteen mukaan Siitoinin Vehmaalla sijaitsevasta huvilasta oli takavarikoitu 1470 rynnäkkökiväärin patruunaa ja 300 paukkupatruunaa, joihin Siitoinilla ei ollut hallussapitolupaa.”

Tiedonantaja otsikoi 4.1. 1978: “Fasisteille vaaditaan ankaraa rangaistusta”:

Tiedonantaja kirjoitti 6.1. 1978: “Esitys fasisti-järjestön lakkauttamisesta”:

Samassa Tiedonantajan numerossa otsikoitiin myös “Murhapoltto osoitti fasismin vaaran”:

Suomen Kuvalehti kirjoitti 6.1. 1978: “Naantalilainen liikemies Pekka Siitoin, 33, symbolisoi sitä, mikä meillä, Pariisin rauhansopimuksen perusteella on kiellettyä ja siksi silmällä pidettävää. Hän on fasisti eikä sitä kiellä. Pikemmin hän on siitä ylpeä ja pitää tärkeänä, että asiasta puhutaan.”

Tiedonantaja kirjoitti 10.1. 1978: “Kursiivin palon tutkimuksissa pahoja aukkoja” (…) “Moni Tiedonantajajan kirjapainon murhapolttoon liittyvä asia on edelleen hämärän peitossa. Kuukauden kestäneen työn tuloksena syntynyt yli 200-sivuinen Helsingin rikospoliisin tutkintapöytäkirja jättää monia kysymyksiä vastaamatta. Fasistisen Isänmaallisen Kansanrintaman rahoittajista, sen taustavoimista ja yhteyksistä ei poliisin pöytäkirjoissa ole tietoja. Myös monet rikoksen suorittamiseen liittyvät seikat ovat jääneet avoimiksi.”

“(…) Sen puolesta, että murtautujia olisi ollut useampia, puhuu moni seikka. Ensinnäkin kirjapainoon oli kannettu melkoinen määrä tavaraa. Sinne oli viety pommi, nesteellä täytetty muovikanisteri ja Marco-pullo, jotka jäivät ehjiksi, sekä vielä astiat, joissa kuljetettiin kirjapainon sisätiloihin ne palavat nesteet, joilla oli valeltu mm. paperivarastoa ja seiniä ja kirajapainon seiniä kolmanteen kerrokseen saakka. Toinen seikka, joka viittaa useampaan murtautujaan, on se, että kirjapainon sisätiloissa oli tehty paljon. Oli mm. sytytetty pommin sytytyslankaa ja vielä kierretty talo ja maalattu ulkopuolelle oveen hakaristi. Kaikki tämä on vienyt paljon aikaa. Ja on otettava huomioon, että se tapahtui pimeänä syysyönä täysin pimeissä tiloissa. Sytyttäjä tai sytyttäjät ovat siis tarvinneet valolähdettä. Seppo Lehtosen jalanjälkien lisäksi rikospaikalta löytyi muita jalanjälkiä. Niiden alkuperää ei ole pystytty selvittämään.

Jutussa myös todetaan, että “heti rikoksen tapahduttua poliisin edustajat totesivat, että kyse on erittäin taitavasti tehdystä rikoksesta, jota yksi ihminen tuskin kykenee suorittamaan.”

Eräs mielenkiintoinen kysymys herää luettaessa listaa kuudesta mainitusta epäillystä. Nimien joukossa on myös “turkulainen entinen ompelija Mirjam Ramström, 43”, jonka on kerrottu osallistuneen IKR:n toimintaan. Onko tämä nainen sukua kuuluisalle Thelma Ramströmille, josta Pekka oli ottanut valokuvaliikkeessään palkittuja kuvia?

Sama Tiedonantajan numero jatkoi: “Timo Pekkala on kuulusteluissa tunnustanut, että Pekka Siitoin, Seppo Lehtonen ja hän itse ovat lukuisia kertoja suunnitelleet useiden kommunististen kohteiden räjäyttämistä. Kursiivin lisäksi listalla on ollut Kansan Uutisten toimitus ja useita SKP:n piiritoimistoja. Pekka on tunnustanut myös sen, että “järjestöllä” eli Isänmaallisella Kansanrintamalla on syksyllä jo melko pitkään ennen Kursiivin polttoa ollut hallussaan pommi. Muut todistajat ovat vahvistaneet tällaiset puheet.”

(…) “Muukalaislegioonassa koulutusta hankkinut Pekkala on esiintynyt asiantuntijana ja esittänyt useampia vaihtoehtoisia tapoja valmistaa pommeja.

(…) Pekkala on se IKR:n jäsen, jonka television Veckans Puls-ohjelmassa sanoi olevansa valmis kaikkiin laillisiin ja laittomiin keinoihin, jopa aseelliseen toimintaan, kommunismin tuhoamiseksi. Poliisikuulusteluissa Pekkala on vahvistanut, olevansa edelleen samaa mieltä.”

Samassa artikkelissa puitiin myös IKR:n jäsenten hallussa olevia tulenosoitussoihtuja, joista yhtä oltiin käytetty kirjepommina SDNL:n Vaasan piiritoimistoa vastaan, sekä Siitoimen hallussa olevaa asevarastoa. Esiin nostetaan myös tieto, että Siitoin oli saanut tiedon tuntemattomalta lähteeltä vain tunti Kursiivin iskun jälkeen. Tiedonantaja kirjoitti:

“Kirjapaino Kursiivi sytytettiin tuleen tuleen aamuyöllä 26. marraskuuta. Palokunta sai hälytyksen klo 6.18. Vain vajaa tunti myöhemmin eli klo 7.00-7.10 Pekka Siitoin soitti fasistijärjestönsä jäsenelle Esa Tabermanille ja pyysi tätä hoitamaan järjestön koulutuspäällikön Timo Pekkalan “maan alle”. Siitoin kehotti Tabermania välittämään Pekkalalle sanan, että tämä on etsintäkuulutettu. Pekkalan oli määrä hankkiutua “maan alle” eli poliiseja piiloon. Katoaminen ei kuitenkaan onnistunut. Pekkala pidätettiin maanantaina 28. marraskuuta. Hän on Seppo Lehtosen ja Pekka Siitoimen kanssa syytettynä Kursiivin palosta.”

Tämän jälkeen jutussa käydään läpi Siitoimen Lehdolle ja Pekkalalla valehdellut alibit, sekä sitä, miten pian Kursiivin iskun jälkeen IKR jatkoi toimintaansa:

“Poliisin tietojen mukaan Siitoinin liikkeessä pidettiin tiistaina 29. marraskuuta eli kolme päivää tuhopolton jälkeen kokous, jossa oli joitakin Siitoinin lähimpiä miehiä. Selvityksen mukaan juuri Siitoin oli tässä tilaisuudessa vaatinut kommunistien toimintapisteitten tehokasta häirintää. Häirintä olikin tähän aikaan hyvin vilkasta. Moniin SKP:n ja muiden demokraattisten järjestöjen toimistoihin ja tilaisuuksiin tuli soittoja tai kirjelappuja, joissa uhattiin räjäytyksillä ja yksityisiin ihmisiin kohdistuvalla väkivallalla. Kokouspäivänä eli 29. marraskuuta Siitoinin johtamat fasistit häiritsivät Turussa järjestettyä rauhanmarssia.”

Tiedonantaja kirjoitti 12.1. 1978: “Etsintäkuulutus vuoti fasistijohtajalle. Varoittiko poliisi Siitointa etukäteen?”

“(…) Turun poliisin osastonjohtaja Nyström kiistää, että hänellä tai Turun poliisilla olisi mitään osuutta Timo Pekkalan etsintäkuulutusta koskeneen tiedon vuotamiseen fasistijohtaja Pekka Siitoinille.”

“(…) Eilisessä Tiedonantajassa julkaistussa lausunnossa Helsingin poliisin apulaisosastonjohtaja Väinö Rantio myönsi vuodon tapahtuneen, mutta ei kertonut mikä taho siihen oli syyllistynyt. Helsingin poliisijohto luonnehtii etsintäkuulutustiedon vuotamista Siitoinille “tapaturmaksi.”

“(…) Siitoin itse on useissa yhteyksissä kehunut yhteyksillään poliisiin, muun muassa Turun poliisiin. Vielä viime syksynä fasistit saivat vapaasti jakaa lentolehtisiään Turussa ilman että poliisi olisi asiaan puuttunut.”

“(…) Rantion mukaan Helsingin poliisi on tietoinen siitä, kuka tai mikä taho Siitoinille oli vuotanut. “Täältä tieto ei kuitenkaan mennyt”, Rantio vakuuttaa. Etsintäkuulutusta koskeneen tiedon vuotaminen auttoi monella tavalla fasisteja ja vaikeutti murhapolton selvittämistä. Tästä huolimatta poliisi ei tiettävästi ole ryhtynyt toimenpiteisiin vuodon takana ollutta tai olleita vastaan.”

Helsingin Sanomat kirjoitti 17.1. 1978: “Kursiivin syytetyillä kaunoja keskenään. Oikeus kuuli Siitointa suljettujen ovien takana.” (…) Suljettujen ovien takana käydystä keskustelusta laadittiin lyhyt selonteko, jonka mukaan Pekka Siitoin ja laitosmies Seppo Lehtonen riitaantuivat lokakuussa naisasioista.”

Samassa jutussa kerrottiin myös seuraavaa:

“(…) Oikeudessa Siitoin kertoi Lehtosen kiristäneen häntä kertomaan kuulusteluissa valhetta. Kiristämiseen Lehtonen käytti Siitoimen mukaan jotain naisjuttua.”

“(…) Todistaja kertoi tutustuneensa myös Lehtoseen. Vajaa viikko ennen Kursiivin paloa todistaja oli tavannut Lehtosen Naantalissa. Tällöin Lehtonen oli uskonut hänelle salaisuuden. Lehtonen oli päättänyt siirtää Turun Taidemuseon mäellä seisovan Lenin-patsaan kuorma-autolla Aurajokeen. Todistaja ei pitänyt Lehtosen puheita hulluina.”

Tiedonantaja otsikoi 13.1. 1978: “Uutta aineistoa fasistien toiminnasta”. Jutussa todettiin mm. näin: “Kirjapaino Kursiivin murhapoltto tapahtui 26. marraskuuta. Fasistien tarkoituksena oli räjäyttää koko rakennus ihmisineen ilmaan. Painoon asetettu pommi ehdittiin kuitenkin purkaa ennen räjähdystä.”

Tiedonantaja otsikoi 17.1. 1978: “Fasisteille vaaditaan ankaraa rangaistusta”.

Sama juttu jatkoi: “Lehtosen syyllisyys tekoon on selvitetty vedenpitävästi samoin kuin Siitoinin ja Pekkalan osuus yllyttäjinä, Suonperä totesi. Edelleen hän totesi, että on täysin mahdollista, että Siitoin on itse ollut paikan päällä rikosta suorittamassa. Hänen Naantalissa olonsa rikosyönä on vain Siitoinin vaimon lausunnon varassa.”

“(…) Tutkintapöytäkirjat osoittavat myös, että Siitoin on antanut fasistijärjestönsä jäsenille ohjeen kertoa poliiseille hämäystarkoituksessa “henkimaailman asioista”. Lehtonen rupesi noudattamaan tätä ohjetta heti huomattuaan, että poliisilla oli pitävät todisteet hänen syyllisyydestään.”

“(…) Kuulusteluissa Siitoin on väittänyt, ettei hän varhain aamulla 26.11. tiennyt mitään koko murhapoltosta. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan “kuulusteltava halusi vielä tehostaa väitettään toteamalla, että palon sytyttäjä tai sytyttäjät ovat olleet tuolloin vasta matkalla Helsingistä Turkuun”. Oikeuden puheenjohtaja sai Siitoinin suun loksahtamaan kysymällä, mistä hän tiesi sytyttäjien olleen tulossa juuri Turkuun.”

Artikkelissa myös kerrottiin, että oikeudessa oltiin Siitoimen ja Lehtosen riitaantumista kyseenalaistettu seuraavin perustein:

“Suonperä kuitenkin osoitti poliisitutkintapöytäkirjoihin vedoten, että Lehtonen oli mm. 29.11. eli kolme päivää murhapolton jälkeen yhdessä Siitoinin kanssa suunnittelemassa jatkotoimenpiteitä. Siitoinin liikkeessä pidetyn kokouksen jälkeen Siitoin ja Lehtonen menivät vielä yhdessä häiritsemään Rauhanpuolustajain järjestämää fasisminvastaista mielenosoitusta.”

“(…) Edelleen Suonperä puuttui jutun poliisitutkimuksessa ilmenneisiin puutteisiin, mm. siihen, ettei ole selvitetty, ketkä muut kuin Lehtonen ovat olleet mukana Kursiivissa murhapolttoa ja räjäytyksen yritystä suorittamassa.”

“(…) Pekka Siitointa puolustaa oikeudessa asianajaja Raimo Iivarinen, joka on tunnettu kokoomuslainen. Hän on mm. kokoomuksen varavaltuutettu Turun kaupunginvaltuustossa. Iivarinen hoitaa myös muita Siitoinin asioita”.

“(…) Hämmästystä herätti myös se, että puolustusvoimilla ei ollut mitään vaatimuksia jutussa, vaikka Siitoinilla oli ollut hallussaan puolustusvoimain omaisuutta, mm. lähes 1500 rynnäkkökiväärin patruunaa ja laatikollinen tulenosoituspanoksia. Ne on epäilemättä varastettu, mutta puolustusvoimilla ei silti ole vaatimuksia.”

Kansan Uutiset kirjoitti 17.1. 1978: “Fasismista” (…) “Onko kyseessä vakava oikeistovaara vai pienen tärähtäneen ryhmän puuhailu”.

Tiedonantaja otsikoi johonkin väliin: “Poliiseja fasistien ampuma-harjoituksissa”. (…) “Kaksi tamperelaista poliisia on osallistunut Pekka Siitoinin johtaman fasistijärjestön ampumaharjoituksiin. asian on paljastanut yksi järjestön jäsen keskusrikospoliisin kuulusteluissa.” Poliisi ja Suopo nostettiinkin oikeudenkäynnissä myöhemmin esiin melko mielenkiintoisesti, mistä tulee olemaan lisää tämän juttusarjan myöhemmissä osissa.

Uusi Suomi uutisoi 18.1. 1978: “Siitoin siirtyy tutkimaan mytologiaa”. Pitkä ja varsin kattava artikkeli sisältää mm. seuraavia mielenkiintoisia yksityiskohtia:

(…) “Istunnossa kävi ilmi, että IKR:n “valtakunnanjohtaja”, liikkeenharjoittaja Timo Pekka Olavi Siitoin, synt. 1944, oli kuulusteluissa vakuuttanut poliisille, että hän jättää politiikan ja siirtyy tutkimaan kansallismytologiaa.”

“(…) Toinen syytetty rakennusmaalari Timo Samuli Pekkala, synt. 1956, taas kertoi karanneensa muukalaislegioonasta ja marssineensa 300 kilometria autiomaan halki Etiopiaan ja joutuneensa siellä vakoilijaksi epäiltynä putkaan. Kahden ja puolen kuukauden kuluttua Pekkalan oli onnistunut lopulta salateitse toimittaa kirje Suomen lähetystöön ja sen avulla hankkia itselleen vapaus ja paluuliput kotimaahan.”

“(…) Siitoinin avustaja asianajaja Raimo Iivarinen epäili vastineessaan, että kysymyksessä saattaa olla provokaatio. Hän katsoi, ettei ehdotonta näyttöä siitä, että Lehtonen olisi syypää Kursiivin paloon, ole vielä esitetty. Iivarinen huomautti siitäkin, että kaikki IKR:n jäsenet on esitutkinnassa kuulusteltu, eikä kukaan heistä ole väittänyt Siitoinin yllyttäneen väkivaltaan. Kirjelmän mukaan on myös otettava huomioon, että teko on tehty mahdollisesti kostoksi ja Siitoinin mustamaalaamiseksi. Ilmoitettuaan Lehtosen ja kolmannen syytetyn rakennusmaalari Timo Samuli Pekkalan, synt 1956, kuuluneen kommunisteihin Iivarinen arveli, että nämä on ehkä tarkoituksella solutettu järjestöön, jotta Siitoin saataisiin syytteeseen teosta, josta voi joutua 5 vuodeksi vankeuteen.

“(…) Esitutkinnassa Siitoin oli joutunut tunnustamaan, että hän oli valehdellut. Hän oli näet järjestänyt alibin Lehtoselle. Siitoin oli vakuuttanut poliisille tietävänsä, että Lehtonen oli ollut marraskuun 26. päivän vastaisen yön yli Kursiivin paloa edeltäneen yön kotonaan. Siitoinin mukaan Lehtonen oli lähtenyt matkalle ja vaatinut Siitoinia todistamaan vallan muuta. Oikeudessa Siitoin pyysi istuntosalin tyhjentämistä, jotta oikeus saisi kuulla syyn. – Mennään intimiteettisuojan alueelle, hän selitti. Oikeus päättikin kuulla Siitoinia suljetuin ovin ja ilmoitti sen jälkeen Siitoinin väittäneen Lehtosen uhkailleen häntä naisasioilla.”

” (…) Kun Suonperä tiedusteli Siitoinilta, mitä eräässä IKR:n kokouksessa oli keskusteltu, Siitoin ilmoitti: – Naisista, Suur-Saksan armeijan tulevaisuudesta ja niistä vahingoista, joita kommunistit toiminnallaan ovat tälle maalle aikaansaaneet.”

“(…) Todistaja kertoi, että Hengentieteen Seuran kokouksista oli väki kohta vähentynyt, kun politiikka vedettiin toimintaan mukaan. Suopokin oli pian sen jälkeen kiinnostunut asiasta, ja sen miehet käyneet kerran viikossa hakemassa julkaisuja. Siitoinin suu levisi leveään hymyyn ja hän taputteli tyytyväisenä käsiään, kun hän kuuli todistajan kertovan Lehtosen suunnitelmista. Todistaja näet sanoi Lehtosen ilmoittaneen marraskuussa, että hän aikoi kuljettaa Leninin patsaan Turun taidemuseon edestä Aura-jokeen.” (Mainittu Leninin patsas on muuten edelleen Turun taidemuseon edessä. Mesikämmen on sitä mieltä, että sille parempi paikka voisi todellakin olla Aurajoessa).

“(…) Siitoin oli todistajille valittanut, ettei hän pelkää kommunisteja, vaan omia miehiä. Niinikään Siitoin oli todennut Lehtosen tulleen hulluksi ja sanonut, ettei hänen kanssaan voi enää asua samassa talossa. Lehtonen olikin sanottu irti talonmiehen toimestaan ja poistettu pari päivää myöhemmin IKR:n jäsenluettelostakin.”

“(…) Toimistoapulainen selitti Siitoinin sanoneen, että hän on ehdoton johtaja. Mitä hän määrää, se tehdään. Todistaja selitti kuitenkin, ettei se mitään merkinnyt. Ainoa määräys oli ollut, mihin mennään nukkumaan.”

Lopuksi vielä pieni kevennys: Sanaristikko Hymy-lehdestä vuodelta 1978. Pekan kuva on ristikossa ylhäällä, äärioikealla (sopiva paikka!). Kuva ristikosta on Pekan omista arkistoista, joten kaikella todennäköisyydellä ristikko on myös Pekan itsensä täyttämä.

Read Full Post »

Mesikämmen törmäsi Facebookissa Pekka Siitoin Fan Club -nimisessä ryhmässä jonkin aikaa sitten henkilöön nimeltä Esa Taberman. Tabermanin nimi oli tullut vastaan joskus aiemminkin Siitoimen yhteydessä, mutta vain jotenkin ohimennen. Tällä kertaa em. ryhmässä tuli esiin, että Taberman oli ollut mukana Pekan porukoissa kuuluisalla 70-luvulla. Tämä herätti ajatuksen, josko Taberman suostuisi pieneen haastatteluun asian tiimoilta – ja suostuihan hän.

Tästä on tuloksena seuraava nettiviestien pohjalta kursittu haastattelu, jota voitaneen pitää harvinaisena katsauksena Siitoimen ja hänen porukoittensa toimintaan 70-luvulla. Mesikämmen ei muista äkkiseltään ensimmäistäkään vastaavaa tuolloisen sisäpiiriläisen (tai ulkopuolisenkaan) haastattelua aiheen tiimoilta, poislukien Nordlingin ja Koskelan kirjassa Pekka Siitoin, Suomen Führer, olleen Pekan itsensä haastattelun, jossa aihepiiriä luonnollisesti ruodittiin. Pekan ja hänen ryhmiensä edesottamuksista 80-luvulta eteenpäin taas löytyy em. kirjan lisäksi myös Mesikämmenen tekemästä Kai M. Aallon haastattelusta.

Tässä blogissa viime aikoinakin paljon käsiteltyä Kursiivin vuoden 1977 iskua käydään sitäkin tässä haastattelussa luonnollisesti läpi. Ajankohta tähän haastatteluun on sikäli sopiva, että kuluvan kuun 26. päivä tulee Kursiivin iskusta kuluneeksi 34 vuotta.

Taustaa

Kuka olet ja mitä teet? Mitä nykyään teet poliittisesti, onko ideologiasi muuttunut miten sitten 70-luvun?

Siirryin juuri eläkkeelle Turun kaupungin palveluksesta (talkkarina vuodesta 1984, sitä ennen useita työsuhteita mm. yövartijana, varastomiehenä, ruosteharjaajana yms.)

Mitä ideologiaani tulee, niin eräin osin se on sama kuin 70-luvulla, mutta jo tuolloin en ollut mikään “natsi”, jos kyse on selkeästä määritelmästä, mitä “natsiuteen” tulee.

Pekka Siitoin

Mitä kautta ja milloin tutustuit Pekka Siitoimeen? Ensivaikutelmat ja muistikuvat?

Tutustuin Siitoimeen 1974 aluksi tilaamalla häneltä kirjallista materiaalia, pian myös henkilökohtaisestikin. Pidin häntä tuolloin kohtuullisen karismaattisena henkilönä, joka oli yllättävänkin älykäs, mutta jossain määrin kykenemätön laatimaan pitkäntähtäimen suunnitelmia, jonka tietopohja oli horjuva ja jolla oli paheneva alkoholiongelma, mikä ensitapaamisella ei ollut niin ilmeistä.

Olit mukana Siitoimen porukoissa 70-luvulla aina Kursiivin iskuun asti. Millaisia Pekan ryhmien tapaamiset olivat? Järjestettiinkö kaikki tapahtumat Pekan Kaskenkadun liikkeen alakerrassa?

Kävin 1974-1975 Kaskenkadun kellaritiloissa pidetyissä Hengentieteen kokouksissa ja keskustelin muutaman kerran lyhyesti Siitoimen kanssa politiikasta muissakin yhteyksissä. Asevelvollisuuteni suoritus 1975-1976 keskeytti lähes täysin yhteydenpidon pitkäksi aikaa. Tuolloin Pekan kontaktit VS:n ulkopuolelle olivat, jos niitä oli, minun tietämättömissäni.

Kävitkö Pekan kotona, ja jos kävit, niin millaista siellä oli?

En käynyt tuolloin suhteemme luonteestakin johtuen Pekan kotona. Suhteeni Pekkaan oli etäinen aina vuoteen 1977 asti.

Millainen mies Pekka oikein oli kun hänet paremmin tunsi? Vastasiko julkisuuden kuva yksityishenkilöä? Oliko Pekka oikeasti niin kova naistenmies kuin antoi ymmärtää? Millainen Pekan viinankäyttö oli 70-luvulla? Ilmeisesti homma pysyi varsin hyvin hanskassa vielä tuolloin? Mitkä olivat mielestäsi Pekan parhaimmat ja heikoimmat puolet? Missä olit hänen kanssaan eniten samaa mieltä, missä vähiten? Mistä kehuisit häntä, mistä kritisoisit?

Pekan alkoholiongelma pysyi hallinnassa vielä 70-luvun, joskin sen olemassaolon jo huomasi. Hänen naissuhteensa olivat runsaat ja hän oli lähes avoimesti uskoton avioliitossaan. Suhteissa Pekkaa kiinnosti enemmän määrä kuin laatu, ts. riitti kun partnerilla oli “hame ja hän hengitti”. Paljon myöhemmin 90-luvulla eräs Vehmaan mökillä “orgioihin” osallistunut tyyppi kertoi uskomattomia tarinoita, joita en voi täysin uskoa, mutta 1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!

Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!

Pekka oli kiistatta jossain määrin karismaattinen ja hyvinkin huumorintajuinen, muttei mikään vakavastiotettava suuri johtaja. Hänellä oli kyky itseironiaan ja hänen toimintansa tähtäsi usein enemmänkin performanssiin kuin merkityksellisiin päämääriin. Pekkala luonnehti hänen ideologista substanssiaan sanoilla: “Viina, vittu ja saatanan Kekkonen”. Se oli liian pelkistetty, mutta ei täysin hakoteilla oleva kommentti.

Turun hengentieteen seura

Millaista meno oli Turun hengentieteen seurassa? Otit osaa muutamiin seuran kokouksiin, ja mukana oli mm. nyt jo edesmenneet Timo Pekkala ja Seppo Lehtonen, jotka sattuneesta syystä olivat näkyvästi esillä myös Kursiivin oikeudenkäynnissä. Mitä tuumasit seuran toiminnasta?

Osallistuin Turun hengentieteen seuran kokouksiin rajoitetussa määrin jo siksi, etten jo tuolloin uskonut tuonpuoleiseen ja pidin menoja lähinnä Pekan vedätyksenä.

Millaista väkeä kävi paikalla, millaista seuran järjestämä toiminta ja ohjelma oli? Ilmeisesti paikalla kävi vierailevia gurujakin?

Mukana oli useita naishenkilöitä, jotka jo tuolloin määrittelin omassa elämässään turhautuneiksi ja jotka kävivät näissä kokouksissa saadakseen elämäänsä sisältöä. Ehkä he saivatkin, sillä Siitoimella oli kai suhde heistä useisiin. Itse hän kehui olleensa suhteessa tunnettuun selvännäkijään Aino Kassiseen ja tämä pitänee paikkansa. Ainakin he tunsivat toisensa.

Siitoimella taisi olla yksityisiä “hedelmällisyysmenojaan”, mutta noin ylipäätään kaikenkarvaiset meediot ja spiritistit (mm. tyyppi, joka esiteltiin Sarawakin sulttaanina) olivat osin kaiketi tosiuskovia.

Millainen Turun hengentieteen seuran “temppeli” oli tilana? Mitä siellä oli? Vanhoista lehtijutuista on saanut vaikutelman, että paikalla oli tuolirivejä, kuvat Jeesuksesta, Luciferista ja Saatanasta, iso pyöreä peili, yms.

Siitoimen “temppelitila” oli paljossa kuvatun kaltainen. Hänellä saattoi olla ennen politiikkaan sekoamistaan kunnianhimoisia hankkeita seuran tulevaisuuden suhteen ja ainakin hän julkaisi monilla tekijänimillä alan kirjallisuutta. Ko. seuran toiminta oli paljossa hiipunut vuoteen -77 mennessä.

Isänmaallinen kansanrintama

Turun hengentieteen seuraa enemmän sinua kiinnosti Isänmaallinen kansanrintama, eli IKR. Kerrotko tästä? Et tainnut olla niinkään kiinnostunut hengentieteistä kuin politiikasta ja poliittisesta toiminnasta?

Vuoteen -77 asti en ollut äärimmäisen läheisissä tekemisissä Siitoimen kanssa, koska en ottanut häntä todesta, mutta kaksi seikkaa muutti kesällä -77 mieleni. Ensinnäkin kommunistien voimakas reaktio herran toimintaan ja toiseksi Afrikasta kotiutuneen Pekkalan vaikutus. Hän oli sitä mieltä, että koska Siitoimen järjestö oli vielä pieni niin henkilökohtaisella panoksellamme voisimme kenties todella pistää asioihin vipinää. Niin liityimme IKR järjestöön, joskin petyimme kun tutustuimme asioihin paremmin. Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Ylläoleva on totuus kesän -77 tilanteesta ja paljon mainostetut salaiset sotaharjoituksetkin olivat 10% totta ja loppu oli Pekan katteetonta puhetta ja kommunistista fictiota, jolla yritettiin todistella, että Suomi oli luokkasodan partaalla.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Pekan tämän kauden vaikuttavimpia touhuja oli myös SKYP:n romahduksen kiihdyttäminen. Kesällä -75 luin sotilaskodissa Suomen Kuvalehden ison jutun SKYP:n puoluekokouksesta, jossa ko. puolueen tuolloinen jäsen varasti shown uniformuesiintymisellään ja poliittisesti hyvin epäkorrekteilla julkisilla puheillaan. Lehti kauhisteli avoimesti, mutta tietyllä tavalla se oli Pekan tähtihetki! Hän taatusti nautti joka sekunnista ko. performanssissa…

Onko vaikutelmani oikea, että vaikka IKR:lle naureskeltiinkin, niin se otettiin myös varsin vakavasti – ja että 70-luvulla ylipäätään oli Pekan poliittinen kulta-aika?

70-luku oli Pekan “kulta-aikaa”, koska hänen toimintansa herätti valtavaa huomiota, maan ilmapiiri suosi pelkällä pysähtyneisyydellään hänen kaltaistaan kuvainsärkijää ja taistolaiset tekivät hänelle saman, minkä jenkit aikoinaan Pancho Villalle. 

Jos Pekka olisi elossa, mitä arvelisit hänen ajattelevan nykyisistä suomalaisista puolueista ja politiikasta ylipäätään? Mitä Pekka mahtaisi tuumata Timo Soinista, joka on entinen SMP:n mies, kuten Pekkakin oli?

Soinin vaalivoitto saattaisi piristää Pekkaa, mutta ei hän tähän luottaisi.

Kursiivin isku

Missä määrin tunsit, olit tekemisissä Seppo Lehtosen ja Timo Pekkalan kanssa, jotka olivat syytettyinä Kursiivin iskusta ja saivat siitä myös tuomiot? Miten kuvailisit näitä edesmenneitä alan miehiä? Tunsitko heidät hyvin?

Tunsin sekä Lehtosen, että Pekkalan. Pekkala oli itseasiassa yksi harvoista ihmisistä, joita saatoin vähän totuutta venyttäen nimittää läheiseksi ystäväksi. Luotin häneen jossain määrin. Hän oli niitä harvoja, joiden kanssa pystyin keskustelemaan samalla tasolla ja kadehtin hänen kameramuistiaan ja tappavan kirkasta ajatteluaan. Lehtonen herätti minussa epämääräistä huolta joka selkiytyi hiukan ennen Kursiivia kun ymmärsin, että hän oli “sekoamassa”.

Tuliko Kursiivin isku sinulle tai muille Pekan porukoissa olleille yllätyksenä, vai osattiinko sellaista jotenkin odottaa? Olivatko Lehtonen, Pekkala, Siitoin tai muut puhuneet siitä mitään etukäteen Pekan porukoissa olleille? Vai oliko Lehtonen puhtaasti sooloillut koko jutun?

Siitoimen vastuu oli siinä, että hän tiesi varmaankin Lehtosen kyhäilleen jonkinmoista pommia (minäkin pääsin asiasta hajulle jossain määrin hiukan ennen tapahtumien alkua), eikä hän ymmärtänyt, missä mennään. Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Ts. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Hyvin kuvaavaa on se, että Lehtonen käytti pomminsa kokoamiseen Siitoimen firman mainosteippiä, mitä hyödykettä hän muutenkin sormenjälkiensä ohella levitteli rikospaikalle!

Siitoimen virhe oli sekin, ettei hän välittömästi ja täysillä sanoutunut irti Lehtosesta vaan yritti rakentaa hänelle jopa alibin. Toisaalta, tuomiot oli, näin epäilen, laadittu jo etukäteen. Pekkalakin sai puolivuotta, vaikka ei aidosti tiennyt mitään Lehtosen aikeista ja tuomio tuli “aseellisen järjestön johtamisesta” tms., mikä oli täyttä shittiä se. Herraa oli vain pidetty kuukausia tutkintovankeudessa ja jo se loi paineita tuomioon!

Kuulusteliko poliisi myös sinua iskujen tiimoilta? Entä muita Pekan seuroihin kuuluneita?

Poliisi kuulusteli satoja henkilöitä ja suuri osa näistä todisti oikeudessa aina erästä Siitoimen liikkeessä viikoittain morjestamassa käynyttä ikiliikkujan keksijää myöten! Itse todistin kolmesti oikeudessa ja todistajan aitiossa poikkesi mm. myös kommunistien IKR:n riveihin soluttama Risto, nykyisin Abdullah, Tammi. Voisin kertoa hänestä paljonkin, mutta herra saattaa olla hanakka olemattoman kunniansa perään.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi, jossa hyvin eksentriset tyypit (kuten mainittu ikiliikkujan kehittelijä ja Pekan seksikumppanit ml Rakel M., tuo mainio opetuslapsi!) todistivat osin siksi, että kommunistit halusivat todistaa, että Pekalla oli takanaan hyvin suuri järjestö ja jopa se tuhatlukuinen armeija, jolla Pekka aina puolitosissaan vitsaili.

Allekirjoittanut sanoi alkuvuodesta -78 muutamia kovia sanoja oikeudelle ja pääsi Tiedonantajaan kuvan kera. Ei jäänyt viimeiseksi kerraksi.

Mitä mieltä olit Siitoimen, Pekkalan ja Lehtosen saamista tuomioista? Oliko tuomio mielestäsi oikeudenmukainen?

Suoraan sanoen, niin tuomiot olivat vähintään kiistanalaisia. Pekkala olisi pitänyt kokonaan vapauttaa, Siitoimen touhut olisivat oikeuttaneet lakia venyttäen enintään muutaman kuukauden tuomioon ja Lehtonen olisi pitänyt tuomita pelkkään hoitoon kunnes tervehtyy. Siitoin oli mielestäni yllyttänyt apureitaan ilkivallan tekoihin ja hän kai tiesi, että Lehtonen kyhäili pommia, mutta siinä kaikki sitten olikin ja tuonkin kiistaton oli niin ja näin.

Olitko Pekan kanssa tekemisissä vielä Pekan vankilassa istumisen ja vankilasta vapautumisen jälkeen?

Olin Pekan kanssa jonkinmoisissa morjes-väleissä Pekan vapauduttua. Vielä 2000-luvulla soitin muutaman kerran.

Milloin ja mihin Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kuolivat? Olitko heidän kanssaan tekemisissä Kursiivin oikeudenkäynnin aikoihin tai vielä sen jälkeen?

Pekkala kuoli jo -79 alkoholi/lääkeaine myrkytykseen. Se oli mielestäni typerä tapa kuolla, eikä oikein hänen arvoisensa. Hänen kanssaan sekoillut tyyppi kuoli 2002 Jouluna tappamalla itsensä. Lehtosta en tavannut -78 jälkeen.

Lopuksi

Kaduttaako, että olit mukana Pekan porukoissa ja niiden aktiviteeteissä? Vai oliko se siihen aikaan parasta, mitä poliittisella rintamalla maassamme mielestäsi oli?

Kadunko jotain? En oikeastaan. Menin mukaan koska uskoin voivani kehittää jotain ja vaikka se oli virhearvio, niin opin jotain ja opin tuntemaan muutamia ihmisiä. Pekkakin virheineen oli mielenkiintoinen tyyppi, vaikka hänen merkityksensä olikin lähinnä sama kuin mitä muuten unohtuneella Koposella hänen touhuttuaan hiukan aiemmin jonkun naisen kanssa flyygelin päällä julkisella paikalla! Joillakuilla alkoi ns. “keittää” ja he reagoivat tavalla, joka pitkänpäälle sai heidät näyttämään vähän tyhmiltä.

Nykyajallemme on ominaista se, että Pekka koettiin suuremmaksi uhaksi maallemme ja sen hyvinvoinnille kuin joku kansainvälisiä yhteyksiä omaava ja oikeasti väkivaltainen “kansallinen vastarintaliike”.

Miten Suomi on muuttunut poliittisesti sitten 70-luvun? Mikä on samaa, mikä on erilaista?

Noin yleisesti ottaen Suomi oli tuolloin ja yhä vieläkin “yhden totuuden” maa. Joka väittää muuta voi miettiä tykönään, miten joku Halla-aho on niin demonisoitu persoona jos näin ei olisi ja häntä ei koettaisi uhaksi. Kannattaa muistaa, että elokuvassa Kaasua komisario Palmu tuolloinen toisinajattelija kuvattiin hyvin helposti tunnistettavana mm. USA:a ja uusnatseilta rahoitusta saavana pääpahiksena! Se voisi tapahtua nyttenkin.

Jos sinulla olisi valta muuttaa Suomea miten vain, niin mitä muuttuisi ja miksi?

Mitä tulee mielipiteisiini ns. “natsi ideologiaan”, niin pidän siiheen kirjaimellisesti uskovia kuolleen hevosen ruoskijoina. Omaan ajatteluuni ovat vaikuttaneet mm. Lenin (Mitä on tehtävä?, Valtio ja Vallankumous) ja Platon enemmän kuin Hitler.

Joissain kysymyksissä olen hyvinkin vapaamielinen kun taas jotkut näkymykseni ovat hyvin drastisia. Uskon, että ideologioiden on selvittävä tieteen haasteesta kestääkseen ja lopullinen ideologia on fiktio, koska entropia voittaa aina lopuksi.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Onni? Historia ei tunne onnellisia loppuja.

– – –

Mesikämmen kiittää Esa Tabermania haastattelusta.

Haastattelussa käytetty muokattu Tabermanin kuva on alunperin julkaistu Turun Sanomien Extra-viikkoliitteessä 17.1.2004. Kuva löytyy alkuperäisessä muodossaan Tuomas Tähden blogista, josta löytyy hänen Turun Sanomien em. numeroon kirjoittamansa artikkeli Sisu on kansallisen identiteetin asialla.

Read Full Post »