Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Kursiivin isku’

Kursiivin iskun läpikäyminen jatkuu huhtikuun 1978 lehtileikkeillä. Tällä kertaa esiin nousee mm. se, että Kursiivin jutun yhteydessä Siitoimelle haettiin syytettä ei vain yllytyksestä vaan myös osallisuudesta iskun tekemiseen ja että syytettynä olleen Seppo Lehtosen avustaja jälleen esitti, että Lehtonen on saattanut toimia hypnotisoituna. Siitoin itse taas pyysi pääsevänsä vapaaksi ja totesi, että iskun todelliset syylliset olivat edelleen vapaana. Tarvetta Siitoimen mielentilatutkimukseen myös puitiin ja Supon asiakirjoista kiisteltiin. Oman mielenkiintoisen ulottuvuutensa tapahtumiin toi Siitoimen avustaja Raimo Iivarinen, joka järjesti itselleen 800 mk:n sakot kärjekkäillä puheillaan oikeussalissa. Hän myös varsin mielenkiintoisesti puolusti Siitointa kuvailemalla tämän toimintaa “pelleilyksi” ja “äärivasemmiston härnäämiseksi”, ei vakavaksi fasistiseksi toiminnaksi.

– – –

Huhtikuun alkupuolella Helsingin Sanomat kirjoitti otsakkeella “Siitoin ehkä mielentilatutkimukseen”:

“Fasistijärjestöjä johtanut turkulainen liikkeenharjoittaja Pekka Siitoin saatetaan määrätä mielentilatutkimukseen. Kirjapaino Kursiivin tuhopolttoa tutkiva Helsingin raastuvanoikeus päätti maanantaina pyytää virkansa puolesta vankilalääkäriltä lausunnon Siitoimen mielentilatutkimuksen tarpeellisuudesta”.

Jutusta kävi ilmi myös se, että todistajia oli jutussa ollut lähes neljäkymmentä. Varsin mielenkiintoinen oli maininta, että “Siitoin jätti oikeudelle kirjeen, jossa hän väitti syyllisten olevan yhä vapaalla jalalla. Siitoin pyysi samalla päästä vapaaksi”. Jutun lopussa mainittiin vielä Siitoimen järjestöjen lakkauttamista koskevasta oikeudenkäynnistä, jota oltiin lykätty.

siitoinehkamielentilatutkim

Huhtikuun puolenvälin tienoilla ilmestyneessä tuntemattomaksi jääneen lehden jutussa kerrottiin, että vankilapsykologin mukaan Siitoimen mielentilan tutkimiseen ei ollut tarvetta. Sama psykologi oli toisaalla todennut iskusta syytetyn Seppo Lehtosen mielisairaaksi. Siitoimen avustaja, asianajaja Raimo Iivarinen oli päästänyt oikeudessa suustaan varsin kovaa tekstiä. Jutussa todettiin:

“Siitoinin avustaja asianajaja Raimo Iivarinen esitti kirjallisen loppulausuntonsa. Hänen sananvalintansa oli siksi kärkevää, että oikeus jutun lykätessään langetti Iivariselle epäkunnioittavasta kirjoitustavasta 800 markan sakon.”

Tiedonantaja kirjoitti samasta oikeudenistunnosta laajemmin 18.4.1978 otsakkeella “Sytyttikö Siitoin murhapolton?”:

“Fasistijohtaja Pekka Siitoinille vaaditaan rangaistusta Kursiivin murhapolton sytyttämisestä eikä vain yllytyksestä murhapolttoon” (…) “Lehtosen osuus palon sytyttämisessä on kiistaton, sillä Kursiivista löytyi mm. hänen sormenjälkensä ja kengänjälkensä. Poliisit eivät kuitenkaa ole saaneet selville, keitä muita Kursiivissa oli aamuyöllä 26. marraskuuta, jolloin palo sytytettiin. Suonperä totesi, ettei Siitoinilla ole todistajan vahvistamaa alibia rikosyölle klo 24.00-7.00. Tänä aikana hän olisi hyvin ehtinyt Naantalista Helsinkiin sytyttämään murhapolton ja takaisin Naantaliin” (…) “Käsitys, ettei Lehtonen ole voinut suorittaa tekoa yksin, on hyvin yleinen murhapolton tutkijoiden ja tutkimuksia läheltä seuranneiden keskuudessa. Kirjapainoon oli raahattu mm. kaksi 20 litran polttoainekanisteria, ilmeisesti joitakin muita kanistereita, pommi, palavia nesteitä oli levitelty kolmessa eri kerroksessa osin pimeässä kirjapainossa. Lisäksi rakennukseen oli ulkopuolelle töhritty hakaristeja. Tätä kaikkea ei yksi mies voi tehdä”.

Siitoimen avustaja Raimo Iivarinen oli kuvaillut Siitoimen toimintaa oikeudessa seuraavasti:

“Iivarisen mukaan mikään ei viittaa siihen, että Siitoinin järjestöissä olisi kyse fasisminluonteisesta toiminnasta. Iivarinen totesi, että kyseessä on ollut ‘pelleily’ ja ‘äärivasemmiston härnääminen'”.

Samassa jutussa selvisi myös, mistä myös aiemmin mainitussa lehtijutussa mainittu sakko oli Iivariselle pamahtanut:

“Iivarinen väitti kirjelmässään keskusrikospoliisin lausuntoa Siitoinin aseista asiantuntemattomaksi ja vääristellyksi. Iivarinen antoi ymmärtää, että poliisin lausuntoja olisi tietoisesti vääristelty ylhäältä tulleen käskyn takia (…) Oikeus totesi Iivarisen lausunnon epäkunnioittavaksi viranomaisiin ja antoi siitä kaksikymmentä 40 markan päiväsakkoa eli 800 markkaa sakkoa. Iivarinen näytti hyvin tyytyväiseltä, kun porvarilehtien toimittajat ympäröivät hänet tämän mainostempun takia oikeuden istunnon päätyttyä.”

sytyttikosiitoin

Helsingin Sanomat kirjoitti 24.4.1978:

“Suojelupoliisin virkamies kutsuttiin oikeuden päätöksellä kuultavaksi Helsingin raastuvanoikeuteen, kun kirjapaino Kursiivin murhapolttojuttu on seuraavan kerran esillä toukokuussa”. Jutun lopussa todettiin syytettynä olleesta Lehtosesta seuraavaa: “Murhapoltosta on syytettynä laitosmies Seppo Lehtonen, joka lääkärin mukaan potee muistinmenetystä eikä ollut tälläkään kertaa paikalla. Siitointa ja maalari Timo Pekkalaa syytetään hänen yllyttämisestään. Lehtosen asianajaja toisti aikaisemman väitteensä, että Lehtonen on saattanut olla tekohetkellä hypnoottisessa tilassa, mutta joka tapauksessa hän oli täysin Siitoinin käskyvallassa. Kursiivin tiloista on löydetty Lehtosen sormenjäljet.”

psykiatrijasuopo

Kansan Uutiset kirjoitti tiistaina 25.4.1978 jutussaan “Kiista Suopon asiakirjoista”:

“Suopon ja Keskusrikospoliisin laatimien pöytäkirjojen liittämistä Siitoin-jutun asiakirjoihin vaatii Kursiivin ja Tiedonantaja ry:n asiamies, varatuomari Arjo Suonperä eilen Helsingin raastuvanoikeudessa, kun tammikuusta asti käsitelty juttu oli taas kerran esillä. Oikeusneuvos Tatu Tulenheimon johdolla istuneet oikeudenjakajat ilmoittivat, että mikäli asianosaiset haluavat niin Suopon kuulustelija voidaan kutsua kuultavaksi ensi kerraksi. Suopo on tiettävästi kuulustellut Siitoinia jo vuonna 1976”.

suoppo

Tiedonantaja mainosti 27.4.1978 tulevaa juttuaan Seppo Lehtosen äidistä:

lehtosenaiti– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan elämä, 1978.

Read Full Post »

Pitkähkön tauon jälkeen palaamme Kursiivin iskun tapahtumien läpikäymiseen. Juttu on tällä hetkellä iskun oikeudenkäynnin aikaisissa tapahtumissa, maalis-huhtikuun 1978 tapahtumissa.

– – –

Kansan Uutiset kirjoitti 21.3.1978: “Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorion lausunto vahvisti eilen jatkuneessa Kursiivin murhapolton oikeuskäsittelyssä, että lasinpala, josta ‘puoluesihteeri’ Seppo Lehtosen sormenjäljet olivat löytyneet, oli ehdottoman varmasti kirjapainon ikkunan rikotusta ruudusta”. Lisäksi jutussa kerrottiin Kursiivin vastapäisen asuntolanhoitajan todistajalausunnosta, Siitoimen pitämisestä edelleen vangittuna, Lehtosen olemisesta vankilan sairaalan psykiatrisella osastolla, Timo Pekkalan oikeudessa vastaamisesta, yms. Siitoimesta kerrottiin, että hän oli jälleen esittänyt oikeudelle kirjelmän, jossa vaati vapauttamistaan. Hän oli verrannut itseään kirjeessä Vihtori Kosolaan. Siitoimen johtamien järjestöjen jäsenluetteloista oli jälleen ollut vääntöä oikeudessa.

Tiedonantaja tiesi kertoa 25.4.1978 seuraavaa: “Fasistit maalasivat lauantain ja sunnuntain välisenä yönä suurikokoisen hakaristin Helsingissä toimivan Kom-teatterin oveen”.

sormenjalkihakaristi

Helsingin Sanomat uutisoi 2.4.1978: “Kirjapaino eristettiin Lauttasaaressa. Pommiksi epäilty esine Kursiivin seinustalla”. Kirjapainon maastosta oli löytynyt pommiksi epäilty putkiviritelmä, mikä lopulta osoittautui kuitenkin vain pelotteluksi.

pommikursiiviuhka

Myös Tiedonantaja uutisoi asiasta: “Pommin näköisen esineen löytyminen johti laajoihin varotoimiin. Katuosuus Kursiivin ympärillä katkaistiin lähes neljäksi tunniksi ja paikalla oli suuri määrä poliiseja, ambulansseja ja muuta palokunnan kalustoa” (…) “Valepommin asettaminen Kursiivin seinustalle on todettu uudeksi uhkaukseksi. Sillä pyritään pelottelemaan ja osoittamaan, että fasistijärjestöt toimivat, vaikka niiden johtaja Pekka Siitoin onkin vangittuna vastaamassa Kursiivin murhapoltosta”

taaspommiuhkakursiivissa

Kuukautta paria tämän uhkauksen jälkeen Kursiivia kohtasi jälleen uusi uhkaus. Tuolloin tuntemattomaksi jäänyt lehti uutisoi asiasta näin: “Poliisi etsi taas pommia Kursiivista” (…) “Räjäyttimisuhkaus tuli puhelimitse kello 17:43 Tiedonantajan toimittajalle Anssi Sinnemäelle. Hänelle sanottiin, että talo lentää ilmaan kahden tunnin kuluttua”.

uusipommiuhkaus

pommiuhka

Aiheeseen liittyen:

Kursiivin isku, osa 13.

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1979

Helmikuu

siitoinvankilassa3.2. Kansan Uutiset otsikoi: ”Siitoin riehuu nyt lääninvankilassa” (Mesikämmenen arkistot).

5.2. Apu-lehdessä ilmestyi juttu otsikolla ”Pystyykö Pekka Siitoin levittämään vankilassa fasistipropagandaa?” (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

8.3. Turun Sanomat otsikoi: ”Neuvostolehti kehui Suomen hallituspuolueita” (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

20.5. Pekka täytti 35 vuotta.

Kesäkuu

26.6. Turun Sanomat otsikoi: ”Hovioikeus korotti Kursiivin murhapolttotuomiota”. Siitoimen tuomio nousi 5 vuodesta 5 vuoteen 7 kk:n, Seppo Lehtosen tuomio nousi 3 vuodesta 6 kk:sta 4 vuoteen 1kk:n ja kirjepommin lähettäneen Arvi Pohjolan tuomio nousi 8kk:sta 1 vuoteen (Mesikämmenen arkistot).

KDPleima27.6. Entinen SS-mies Viljo Jokivirta kirjoittaa Pekalle, ettei uskalla liittyä KDP:n eikä perustaa itsekään uutta järjestöä. Hän kertoo myös saavansa jatkuvia häirintäsoittoja yms. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 92, 93).

Heinäkuu

23.7. Siitoin kirjoittaa Tuomiluodolle: ”Luin tässä eilen Hitler-kirjaa. Silmiini sattui mielenkiintoinen kohta. Vuonna 1923 sai Hitler 5 vuoden tuomion poliittisesta vehkeilystä. Minäkin sain RO:ssa 5 vuoden tuomion, myös poliittisista syistä. Hitler oli 34-vuotias, kun hän joutui linnaan. Niin olin minäkin. Hitler täytti vankilassa 35 vuotta. Hitler pääsi vankilasta pois ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin täytti 36 vuotta. Mikäli minä pääsen pois ennen 20.5.1980, niin tämäkin toistuu. Ihmeellistä yhteensattumaa, eikö totta? Tällä saattaa olal jokin ‘maaginen’ merkitys?” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon, omakustanne 2012, 47).

urkkiSiitoimesta on juttu miestenlehti Urkissa (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

Pekka kirjoittaa vankilasta vaimolleen 13.5. kirjatun kirjeen: ”Kaipaan nukkumaan viereesi ja lemmiskelemään sekä lapsia on ikävä. Näissä kirotuissa vankiloissa ei ole ollenkaan huolehdittu intiimeistä tarpeista. Elämme täällä kuin munkit ja apotit. Ei ole ihme, että täällä on paljon homoja ym. häirikköjä kun normaalit toiminnot on estetty. Kyllä minä kestän. Sexuaalisin terveisin, ajatuksissa! Pekka” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 125, 126).

Entinen SS-mies Viljo Jokivirta kirjoittaa 25.5. Pekalle, ettei muiden vankien kanssa kannata liikaa veljeillä ja että Pekka tarvitsee jatkossa uuden puolueensa kanssa korkeaa moraalia (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 99, 100).

Syyskuu

21.9. Pekka kirjoittaa SUPO:lle kirjeen. Siinä hän totesi mm. seuraavaa: ”Tämä oikeudenkäynti oli ellei sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä lasketa, Suomen suurin teatteriesitys, jonka kuiskaajakoppi sijaitsi Moskovassa… En ole eläessäni voinut kuvitella, kuinka tyhmiä ja typeriä voivat olla Helsingin rikospoliisit (…)” Pekka myös mainitsi tilanteen korjaavasta herrasmiessopimuksesta mm. seuraavaa: ”Periaatteessa kyllä hyväksyn ja ymmärrän, että joskus on pakko tehdä poliittisia oikeusmurhia, jos syyllisiä ei löydetä ajoissa. Minun tapauksessani olisi pitänyt sopia asioista herrasmiesten tavoin, eli sopia etukäteen maksettavasta korvauksesta, jos kerran minun on pakko uhrautua tämän rappiotilan tukemiseksi” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 124, 125).

24.9. Pekka kirjoitti Jarmo Salonseudulle vankilasta käsin tapahtuneesta naismetsästyksestään luottamuksellisesti. Pekalla oli kahden naisen kanssa viritys käynnissä kirjeitse. Hän lopettaa kirjeen sanoihin: ”Voi veljet Jarmo, kuinka on jännittävä ‘kesytys’ käynnissä. Molemmat ovat todellisia aatteen rotunaisia. Poden nyt sexuaalisia ahdistuksia, kun ajattelen asiaa hikinen hekuma kasvoillani. Ai ai sentään!” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 127).

urkki2Pekka kirjoitti Urkki-lehteen huomautuksen haastattelustaan lehden heinäkuun numerossa. Huomautus julkaistiin (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

Pekka kirjoittelee vankilasta myös presidentti Kekkoselle. Hän saa yleensä kirjeisiinsä kansliapäälliköltä tai -sihteeriltä ilmoituksen, että kirje on vastaanotettu, muttei muuta. 23.12. Pekka lähetti Kekkoselle 5-sivuisen kirjeen, jossa hän pohtii maan poliittista tilannetta ja omaa osaansa siinä (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 120).

22.12. Pekka saa sähkösanoman Turun lääninvankilaan tukijaltaan. Sähkösanomassa on runo: “Fascisteilla on joulu / juhla armas lapsien / eikä rasita suopo / syyt on olla iloinen” // (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

laillinenlaittomuusJulkaisi kirjoittamansa vihkosen Laillinen laittomuus Suomessa (Kansallis-mytologinen yhdistys, Siitoin-filmi Oy:n offsetpaino, Naantali) ja Rituaali-nimisen vihkosen, joka on suomennos Boris Ivanovin venäjänkielisestä alkuteoksta (Kansallis-Mytologinen yhdistyksen luvalla P-Seura/O.W. Siitoin, Siitoin-filmi Oy:n offsetpaino, Naantali) (Mesikämmenen arkistot).

Pekka kirjoitti itse 12-sivuisen vastineen saamastaan tuomiosta korkeimpaan oikeuteen (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 111, 115).

rituaaliVankilassa Pekka ei voinut ryypätä, mutta hän luki senkin edestä. ”Turun lääninvankilassa kävi Turun kaupungin kirjastoauto. Sinne sai tilata kirjoja, joita ei vankilan kirjastossa ollut. Yks vanha iltanäyttelijäkaveri oli sen kirjastoauton kuljettajana. Mä tilasin kaikki nää 1930-luvun saksalaiset natsikirjat mitä oli suomenkielellä ilmestynyt. Kyllä luin aika paljon vankilassa. Historiaa eniten ja sitten psykologiaa” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 65). Seksielämästään vankila-ajoilta Pekka totesi Nordlingille: ”Siihen aikaan sai tavata vaimoa, muttei panna. Nykyään on vuokrasellit, jossa voi panna. Oli pakko vetää käteen kolme kertaa päivässä, että kunto säilyi. Ellen mä olisi sitä tehnyt silloin ni ei mulla enää kyrpä seisois. Mä oon aina ollut kova kullimies” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 66).

Vankilassa Pekka tapasi Olavi Koskelan, jolla oli vasemmistolainen tausta. Koskela oli joutunut vankilaan polttopulloilla tekimistään iskuista. Miesten tutustuttua Koskela käänsi kelkkaansa ja liittyi Pekan riveihin (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 66).

Vankilassa Pekka teki myös älykkyysosamäärätestin, josta hän sai pistemäärän 128 (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 194).

Turun lääninvankilassa 1979 ollessaan Tappi Suojanen & Pekka Siitoin orkestereineen äänittivät ainakin yhden kappaleen: Pekka peloton (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti Siitoimen vankilassaolosta otsikoin ”Johtajilla makea elämä Turun läänillä”. Kansan Uutiset kirjoitti tänä vuonna samasta aiheesta otsikolla ”Eriarvoisuutta Turun läänillä?” (Mesikämmenen arkistot).

myotatuntoaMurskaavasta arvostelusta ja tuomitsemisesta huolimatta Pekalle herui yleisönosastoilla myös myötätuntoa, mistä esimerkkinä “Sääli Pekkaa”-kirjoitus vuodelta 1979 tuntemattomasta lehdestä.

 

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1977

Helmikuu

karjala1Nykyposti julkaisi Pekasta ja hänen porukoistaan helmikuun alussa jutun otsakkeella ”Nykyposti uusfascistien sotaharjoituksissa. Palautamme Karjalan takaisin Suomelle!” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 270, Mesikämmenen arkistot).

15.2. on Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjaan merkitty seuran viimeinen kokous. Aiheeksi on merkitty “maalaus talkoot + vapaa keskustelu”. Siitoin on merkitty kokouksen puheenjohtajaksi. Hänen lisäkseen paikalla on ollut kolme muuta henkilöä (Mesikämmenen arkistot).

16.2. Aamulehti kirjoitti otsikolla ”Natsipaukku” Siitoimesta ja hänen ryhmistään. Jutussa todettiin mm. näin: ”Toisaalta viranomaisten passiivisuus asiassa on ollut ymmärrettävää; psykiatria ei liene ulkoministeriön keskeisin toimintapiiri” (Mesikämmenen arkistot).

22.2. klo 18.00 on Turun Hengentieen Seuran vieras – tai jäsenkirjaan merkitty Pegasos-seuran kokous. Aiheeksi on merkitty “vapaa keskustelu”. Puheenjohtajaksi on merkitty Siitoin. Paikalla on Siitoimen lisäksi ollut kolme muuta henkilöä, mm. Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Hymy julkaisi Siitoimesta ja hänen ryhmästään jutun otsikolla ”Taisto Sinisalolle soitellaan. Sinut tapetaan Taisto!” Juttu käsitteli vasemmistolaisen Sinisalon Siitoimen porukoilta saamiaan uhkailusoittoja yms. (Mesikämmenen arkistot).

sinuttapetaantaisto1Joskus näihin aikoihin Esa Taberman ja Timo Pekkala liittyivät IKR:n. Taberman todisti nähneensä pian tämän jälkeen Pekan Vehmaan huvilalla seuraavaa: ”1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!” (Mesikämmenen haastattelu: Esa Taberman puhuu!)

Maaliskuu

15.3.-päivämäärä mainitaan Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjan viimeisellä sivulla seuraavasti, todennäköisesti aivan saman vuoden lopussa tehdyssä merkinnässä: “NATSISMI LOPETTI KOKOUKSET 15.3.-77 JA VANKILA KUTSUU MEITÄ JOULUKUUSSA -77. NM. KURSIIVI MURHAPOLTTO. PS. OLIN SYYTÖN.”

Huhtikuu

Näihin aikoihin Pekan toiminnasta kerrottiin NSAAP:n julkaisussa NS-Bulletinissa. Pekka sai paljon kannustavia yhteydenottoja ja oli tyytyväinen asiasta (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273).

Toukokuu

vappumarssiturussa8.5. Kansan Uutiset otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Hakaristimiehet marssilla Turussa” (Mesikämmenen arkistot).

9.5. Tuomittiin Nauvossa Siitoimen ryhmiin kuulunut Veli Antti Sipilä kissan elävältä keittämisestä. Kansan Uutiset julkaisi 4.2. 1978 asiasta jutun, jossa kerrottiin mm. näin: “Siitoinin kirjoissa kuvailluista rituaaleista ainakin joitakin on kokeiltu myös käytännössä. Siitoinin järjestöihin kuulunut insinööri Veli Antti Sipilä tuomittiin 9.5. 1977 Nauvon kihlakunnanoikeudessa kolmen jaloistaan sidotun kissan elävältä keittämisestä. Oikeuden pöytäkirjojen mukaan Siitoin oli toiminut rituaalissa asiantuntijana ja oikeudessa hän vahvisti rituaalin noudattaneen julkaisemassaan teoksessa Musta magia I selostettua kaavaa” (Mesikämmenen arkistot).

10.5. Tiedonantaja otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Rauhansopimusta rikotaan, hallitus vaikenee”. Samassa numerossa lehti otsikoi myös ”Yleisradio mainosti fasisteja” (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 33 vuotta.

Heinäkuu

belgiaiskansi20071977Pekka matkusti neljen hengen ryhmänsä kanssa kanssa Belgiaan Vlaamse Militant Ordern (VMO) järjestämään uusnatsijärjestön kolmipäiväiseen tapaamiseen Diksmuidiin. Oppaina heillä oli kokeneemmat ruotsalaiset kontaktinsa. Pekka ja porukkansa esiintyivät univormuissa, mikä oli kiellettyä ja minkä vuoksi heidät pidätettiin. Joitain heidän matkalta ostamia tavaroita takavarikoitiin (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273, Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 57).

20.7. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsijuhlat Belgiassa. 4 suomalaista pidätettiin” (Mesikämmenen arkistot).

21.7. Demari otsikoi ”Uusnatsien juhlanloppu putkassa”. Samana päivänä Aamulehti otsakoi ”Suomalainen natsiryhmä putkaan Belgiassa”. Turun Päivälehti otsikoi samana päivänä: ”Siitoin ‘puolusti’ aatettaan nyrkein” (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

pekkajaliautolla12.8. Kansan Uutiset uutisoi: ”Fasistit aikovat marssia Kotkassa ensi sunnuntaina” (Mesikämmenen arkistot).

15.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Sisäministeriö kielsi Kotkan fasistimarssin” (Mesikämmenen arkistot) .

16.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Fasismi ei ole naurun asia” (Mesikämmenen arkistot).

16.8. Turun Päivälehti kertoi: ”Pekka Siitoin ajeli yksin autolla Kotkassa” (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Tiedonantaja uutisoi: ”Turun poliisi salli taas natsiesiintymisen” (Mesikämmenen arkistot) .

27.8. Turun Sanomat otsikoi “Uusnatsien kieltäminen valmisteilla” (Mesikämmenen arkistot).

Samoihin aikoihin myös Puolan reserviläisjärjestön viikkolehti Za Wolnose i Lud kirjoitti Siitoimesta ja hänen porukoistaan, muistuttaen Pariisin rauhansopimuksesta (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

9.9. Kansan Uutisten Turun toimistoon lähetettiin pommipaketti. Lähetyksen takana oli Pekan ”varavaltakunnanjohtajaksi” nimittämä kotkalainen varastomies. Pommi oli suutari, mutta tapaus sai viranomaiset muuttamaan näkemystään siitä, että Siitoimen ja hänen ryhmiensä toiminta ei ollut vain kovaäänistä ja provosoivaa, harmitonta puuhastelua. Tämän kautta sai alkunsa Siitoimen järjestöjen lakkauttamisen valmistelu (SUPO:n 50v. Kirja, s. 274).

12.9. Kansan Uutiset raportoi “Rikospoliisi jatkaa Turun pommipaketin lähettäjän etsimistä” (Mesikämmenen arkistot).

20.9. Suomen demokraattisen nuorisoliiton Vaasan piirijärjestön toimistoon lähetettiin pommipaketti (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

Veckans Puls tekee Siitoimesta ja hänen ryhmästään kohua herättävän puolen tunnin ohjelman Vehmaalla (Mesikämmenen arkistot).

rhodesiaSamaan syssyyn nousi soppa myös IKR:n lehtisten pohjalta, joissa värvättiin työttömiä palkkasotilaiksi Rhodesiaan. Kansanedustaja Mikko Ekorre (kd) teki asiasta eduskuntakyselyn. Uusi Suomi uutisoi asiasta: ”IKR:n lehtisistä eduskuntakysely”. Helsingin Sanomat uutisoi samasta aiheesta otsikolla ”IKR värvää suomalaisia Rhodesiaan palkkasotureiksi” (Mesikämmenen arkistot).

29.10. Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kävivät Tampereella aikeenaan räjäyttää Lenin-museo. Tammikuussa 1978 Tiedonantaja kertoi tästä seuraavaa: ”Pekkala kertoi keskiviikkona Helsingin raastuvanoikeudessa Siitoimen suunnitelmista räjäyttää ja tuhopolttaa kommunistikohteita, mm. puoluetoimistoja ja lehtitaloja. Yksi kohde oli Tampereen Lenin-museo. Pekkalan mukaan yritys epäonnistui 29. viime lokakuuta, kun räjäytyksen yrittäjät eivät kyenneet tunkeutumaan museorakennukseen. Pekkala ja Lehtonen olivat vain maalailleet hakaristeja rakennuksen seiniin”. Lisätarkennus Tampereelle suunnitelluista iskuista on perin mielenkiintoinen: “Käsky räjäyttämiseen oli Lehtosen mukaan ‘tullut Siitoimen välityksellä henkimaailmasta’. Samoin olivat henget määränneet miehet lähtemään heti räjäytyksen jälkeen pakenemaan Tampereelta”. (…) “Samalla matkalla miehet kävivät vielä töhrimässä Kansan Uutisten ja Suomi-Neuvostoliitto-Seuran toimistojen seiniä” (…) “Pekkala kertoi vielä, että Siitoin oli fasistijärjestön johtokolmikon keskusteluissa kannattanut terroritoimintaa kommunistisia lehtiä ja puoluetoimistoja vastaan. Pekkalan mukaan Siitoin oli myös todennut, että ‘kyllä me vielä sen pankkiryöstönkin teemme.’” (Mesikämmenen arkistot). Vuonna 1979 Tiedonantaja tiesi kertoa, että myös Esa Taberman oli Tampereella Pekkalan ja Lehtosen kanssa (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

4.11. Sisäasiainministeriö lakkautti väliaikaisesti kaikki Siitoimen järjestöt: Turun Hengentieteen Seura, Pegasos-seura, Isänmaa ja vapaus, Isänmaallinen Kansanrintama (Mesikämmenen arkistot).

naantalirob5.11. Aamulehti kirjoitti “Ministeriö kielsi neljä järjestöä”. Helsingin Sanomat kirjoitti samana päivänä: “Fasistijärjestöjen lakkautus voimaan heti. Poliisi haki Siitoinin kotoa kuulusteltavaksi”. Siitoimen seurat kiellettiin kuitenkin vain väliaikaisesti, ei lopullisesti (Mesikämmenen arkistot).

7.11. Helsingin Sanomat uutisoi: “Siitoin perusti uusia yhdistyksiä kiellettyjen tilalle”: “Pekka Siitoin on perustanut Turussa sisäasiainministeriön perjantaina lakkauttaman neljän yhdistyksen tilalle kaksi uutta järjestöä, joiden nimet ovat Suomalainen kansanrintama ja Salainen veljeskunta (…) ‘Salainen veljeskunta’ on Siitoinin mukaan lähinnä mystinen liike, joka jollain tavalla muistuttaa vapaamuurareita. ‘Tulemme perustamaan aina uusia yhdistyksiä lakkautettujen tilalle’, Siitoin sanoi” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Risto Tammi liittyi, tai paremminkin soluttautui, Siitoimen porukoihin. Häneen suhtauduttiin varauksella alusta asti (Mesikämmenen: Ihmeellinen Abdullah, osa 1).

iltasanomattulella8.11. Ilta-Sanomissa ilmestyy Kätsyn tekemä pilapiirros Siitoimen porukoista. Kuvassa on teksti ”Pojat, pojat, eipäs leikitä tulella!” Samana päivänä Kansan Tahto kirjoitti otsikolla “Fasismi ja rauhansopimus”: “Rauhansopimuksen määräyksistä huolimatta fasistiset järjestöt näyttävät olevan aivan luvallisia. Niiden jäsenet saavat esiintyä julkisesti hakaristiunivormuissaan, levittää aineistoaan ja pitää aseharjoituksiaan (Turku). He saavat lähetellä kirjepommeja (Vaasa) ja uhkauskirjeitä tai vaatia valtakunnanrajojen siirtämistä, kommunistien ‘listimistä’ tai värvätä miehiä rotusortajien palkkajoukkoihin (Kemi). Viranomaiset vain levittelevät käsiään, oikeuskansleri ei ole tietääkseenkään ja hallitus on vaiti. Näinkö meillä rauhansopimusta noudatetaan?” (Mesikämmenen arkistot).

15.11. Tiedonantaja kertoi “Hakaristimiehet liikkeellä: Kirjapaino Kursiivin seinät töhrittiin”: “Tapaus osoittaa, että sisäministeriön päätöksestä huolimatta maamme fasistit jatkavat toimintaansa”. Lehdessä kerrottiin myös, että Kursiivin työläiset olivat “huolissaan äärioikeiston hyökkäyksistä”: (…) “hyökkäykset ovat jopa kohdistuneet suoranaisesti joihinkin työntekijöihin, mm. autolähetti on yritetty suistaa tieltä ja lehden yökuljettajan pääsy kirjapainoon on yritetty estää väkivalloin” (Mesikämmenen arkistot).

16.11. Pekan mukaan Seppo Lehtonen erotettiin IKR:stä näihin aikoihin: “Lehtonen seikoili jo monta kuukautta ennen tapahtumaa [Kursiivin iskua] ja hänet erotettiin puolueesta 10 päivää ennen Kursiivin tuhopolttoa. Hän tulkitsi sen epäluottamuslauseeksi, että häneen ei luoteta puolueessa, koska hän ei ole tarpeeksi rohkea, ja meni ja teki tämän jutun yksinään. Me ei tiedetty asiasta mitään” (haastattelu Bambi-lehdessä 3/1983, Mesikämmenen arkistot).

17.11. Naantalin raastuvanoikeus vahvisti sisäasianministeriön 4.11. tekemän päätöksen Siitoimen järjestöjen lakkauttamisesta (SUPO:n 50. kirja, s. 274-275).

18.11. Turun Omakotilehti kirjoitti: “Pekka Siitoimen usko fasisti-ideologiaansa on järkkymätön” (Mesikämmenen arkistot).

murhapolttojapommi26.11. Kommunistien Tiedonantaja-lehteä painavaan kirjapaino Kursiiviin iskettiin Helsingissä lauantain vastaisena yönä (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Kansanuutiset kirjoitti: “Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa Kursiivi Oy:n kirjapainossa yritettiin lauantain vastaisena yönä murhapolttoa. Kirjapaino sytytettiin tuleen ja kirjapainoon oli sijoitettu pommi, jonka armeijan pioneeriosasto ehti purkaa ennen räjähdystä (…) Oletettavasti viime aikoina toimintaansa tehostaneiden fasistien toimesta tehty murhapoltto vaurioitti mm. Kursiivi Oy:n kirjapainon paperivaraston ja kaksi offset-konetta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Karjalainen kirjoitti: “Helsingin palolaitos sai asiasta tiedon aamulla klo 6.18, ja useista palopesäkkeistä sytytetty palo saatiin pian hallintaan (…) Rikoksen tutkintaa varten on perustettu laajapohjainen tutkijaryhmä, johon kuuluu tutkijoita ja asiantuntijoita keskusrikospoliisista, Helsingin rikospoliisista sekä eräistä muista poliisipiireistä. Poliisi ei tutkimusten tässä vaiheessa anna tutkijaryhmän nimiä julkisuuteen. Asian johdosta on tiettävästi oltu yhteydessä myös sisäministeriöön. Suojelupoliisi tutkii myös tapausta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Eteenpäin kirjoitti: “Lehden mukaan vahinkojen suuruudet ovat 1,5-2 milj. markkaa. Vakuutukset kattavat ne vain osin (…) Iisalon mielestä palo on poliittista sabotaasia, ja hän katsoi sen johtuneen siitä, että Tiedonantaja on käsitellyt sivuillaan kaikkein laajimmin ja yksityiskohtaisimmin fasistien toimintaa Suomessa. Lauttasaaressa Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivin seiniin oli Iisalon kertoman mukaan töhritty kaksi viikkoa sitten hakaristejä, ja tämän jälkeen pari päivää myöhemmin oli Tiedonantajan toimitukseen tullut soitto, jossa ilmoitettiin, että lähiaikoina Kursiivi aiotaan räjäyttää ilmaan” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Turun Sanomat uutisoi: “Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivi Oy:n palon havaitsivat Merimiesammattikoulun oppilaat, jotka herättivät kirjapainon talonmiehen. Tällöin kirjapainossa oli jo savua niin, ettei sinne ollut menemistä. Talonmies hälytti palokunnan kello 6.18″ (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Helsingin Sanomat kirjoitti: “Lehti katsoo, että murhapoltto oli poliittinen sabotaasi ja johtui lehden puuttumisesta laajalti fasistien toimintaan Suomessa. Samaa varhempaa sarjaa on toimituksen mukaan Vaasassa SDNL:n toimistoon lähetetty kirjepommi (…) Kursiivin latomo ei vaurioitunut palossa. Pahimmat vauriot kärsi kaksi offset-konetta. Iisalon mukaan Tiedonantajan painamiseen voidaan käyttää vanhoja rotaatiokoneita” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Uusi Suomi kirjoitti: “Helsingin palolaitoksen saapuessa paikalle tuli oli jo ehtinyt levitä pohjakerroksesta olevasta lehtipainosta toisessa kerroksessa sijaitsevan latomon porraskäytävään. Kahden offsetpainokoneen lisäksi palossa tuhoutui kirjapainon paperivarasto. ‘Jos tuli olisi ehtinyt levitä laajemmalle, olisi räjähdysvaara ja ihmishenkien menetys ollut mahdollista. Talossahan asuu talonmies perheineen’, kertoi Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen (…) Päätoimittaja Jokisen mielestä kirjapainon palo oli poliittinen murhapoltto. ‘Vastaaanlaista ei ole sattunut Suomessa 1930-luvun jälkeen’ (…) Jokisen arvelujen mukaan paloa oli sytyttämässä useita henkilöitä. ‘Palopesäkkeitä löydettiin ainakin kolme. Taloon oli luultavasti murtauduttu ikkunan kautta. Yön aikana talon ulkoseiniin oli ilmestynyt uusia hakaristejä’” (Mesikämmenen arkistot).

ukk27.11. Presidentti Urho Kekkonen mainitsi SKDL:n vaalijuhlassa Kulttuuritalolla seuraavaa: “Eräiden viimeaikaisten ilmiöiden vuoksi katson tarpeelliseksi todeta, että Suomi ei ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti”. Vaalijuhlissa oli poikkeuksellisen tiukat turvallisuusjärjestelyt (Mesikämmenen arkistot). Pian tämän jälkeen Tiedonantaja uutisoi äärioikeiston raivostuneen presidentti Kekkosen fasismin vastaisesta lausunnosta: “Suomen äärioikeisto on katkerana ottanut vastaan tasavallan presidentti Urho Kekkosen lausunnon, jossa tämä totesi ‘ettei Suomi ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti’ (Mesikämmenen arkistot).

28.11. Ilta-Sanomat kertoi poliisien olevan “terroristin jäljillä”. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin polttajat karkuteillä”. Saman päivän aikana poliisi teki ensimmäisen pidätyksen. Pidätetty on Timo Pekkala, IKR:n koulutuspäällikkö, joka on aiemmin palvellut mm. muukalaislegioonassa (Mesikämmenen arkistot).

kekkonentahtaimessa29.11. Ilta-Sanomat uutisoi otsikolla “Pidätyksiä Kursiivin palossa. Poliisi tutkii televisionauhaa” (Mesikämmenen arkistot).

29.11. IKR pitää Siitoimen liiketiloissa kokouksen. Tiedonantaja lehti tiesi kertoa tästä 10.1.1978 seuraavaa: “Poliisin tietojen mukaan Siitoinin liikkeessä pidettiin tiistaina 29. marraskuuta eli kolme päivää tuhopolton jälkeen kokous, jossa oli joitakin Siitoinin lähimpiä miehiä. Selvityksen mukaan juuri Siitoin oli tässä tilaisuudessa vaatinut kommunistien toimintapisteitten tehokasta häirintää. Häirintä olikin tähän aikaan hyvin vilkasta. Moniin SKP:n ja muiden demokraattisten järjestöjen toimistoihin ja tilaisuuksiin tuli soittoja tai kirjelappuja, joissa uhattiin räjäytyksillä ja yksityisiin ihmisiin kohdistuvalla väkivallalla. Kokouspäivänä eli 29. marraskuuta Siitoinin johtamat fasistit häiritsivät Turussa järjestettyä rauhanmarssia” (Mesikämmenen arkistot).

pravda29.11. Pravda kirjoitti Kursiivin iskusta (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Tiedonantaja uutisoi, että “fasistit uhkaavat uusilla terroriteoilla”. Jutunteon aikaan oli Kursiivin iskun johdosta pidätetty yksi henkilö ja useita oli kuulusteltu. Rikospaikalta oli löytynyt Siitoimen firman mainosteippiä ja Siitoimelle myötämieliset tahot olivat tehneet uusia pommiuhkauksia. Samassa lehden numerossa kerrottiin myös Pravdan uutisoineen Kursiivin iskusta, Tauno Palon olleen iskun vuoksi järkyttynyt ja Hannu Salaman lahjoittaneen Kursiiville 500mk (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Kursiivin palo: Turun fasistien jäsen pidätetty”. Tekijä mainittiin taustavaikuttajaksi. Samassa numerossa otsikoitiin myös ”Kursiivin polttajien haku ulottuu yli Etelä-Suomen”, ”Meidän perhe oli kuolemanvaarassa” (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

1.12. Tiedonantaja otsikoi: ”Oikeuskansleri lupaa: Fasistien taustavoimat tutkitaan”. Samassa numerossa kerrotaan eduskunnalle tehdystä kyselystä, jonka allekirjoitti kolmisenkymmentä kansanedustajaa. Kysely koski sitä, millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä fasismin vaaraa vastaan. Lehti uutisoi myös Kursiivin iskun takia järjestetyistä rauhanmarsseista Turussa, Tampereella, Helsingissä, Kemissä ja Oulussa. Lisäksi lehdessä on juttu otsikolla ”Järjestöiltä tulvii kannanottoja. Fasistit saatava lukkojen taakse”. Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi myös otsakkeella ”Lehtityöntekijöiden vaatimus: Hallituksen estettävä fasistien toiminta”. Samana päivänä Varaylipoliisipäällikkö Kyösti Jousimaa sanoo, ettei Pariisin rauhansopimus päde Suomessa fasistien toimintaan nähden. Saman päivän aikana pidätetään kaksi uutta epäiltyä, joista toinen on Seppo Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

2.12. Tiedonantaja tiesi kertoa, että Kursiivin iskuun liittyen oli tehty kolme pidätystä (Mesikämmenen arkistot).

3.12. paljastui, että Pekka oli valehdellut Lehtoselle alibin. Myös Timo Pekkala muutti kertomustaan tapahtuneesta (Mesikämmenen arkistot).

20.12. Ilta-Sanomat kertoo: “Siitoinille syyte myös aseellisen toiminnan valmistelusta”. Jutussa todettiin myös, että “poliisi odotti istuntohuoneistoon mellakkaa. Sitä varten paikalle oli asetettu poliisivartio”(Mesikämmenen arkistot) .

mielentilaa20.12. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin palo: Syytetylle esitetään mielentilatutkimusta” (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin Tiedonantaja kertoi Seppo Lehtosesta mm. seuraavaa: “‘Puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on vankilassa ollut hoidettavana psykiatrisella osastolla, jossa hänestä on tehty alustava mielentilatutkimus. Sen mukaan Lehtonen ei muista mitään vuosista, jotka on kuulunut Siitoinin järjestöihin. Hän on ilmoittanut valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoavan itseään. Vankilan psykiatrin mukaan Lehtonen on poikkeava ja pitää itseään huomattavasti todellista ikäänsä nuorempana. Psykiatri suosittelee Lehtosta mielentilatutkimukseen” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi otsikolla ”Fasistit taas liikkeellä Helsingissä”. Jutussa kerrottiin IKR:n nimissä levitetyistä kovasanaisista Neuvostoliiton ja kommunismin vastaisista monisteista Helsingissä (Mesikämmenen arkistot).

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERAJoulukuussa käynnistyi myös laajan ”terrorikampanjan” ensimmäinen aalto oikeusmurhan estämiseksi. IKR:n nimissä lähetettiin SUPO:on kirje, jossa uhattiin räjäyttää Yleisradio ja suistaa junia kiskoilta ellei Kursiivin iskusta tuomittuja vapauteta. Pommi-iskulla uhattiin myös Rauhanpuolustajia ja Paasikivi-seuraa (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275).

31.12. Uusi Suomi teki vuosikatsauksen, ja numeron kannessa oli myös Siitoin (Mesikämmenen arkistot) .

Yleistä

mm12pkPekka julkaisi kirjoittamansa vihkosen Paholaisen Katekismus (Kansallis-mytologinen yhdistys).

Suomen lehdissä alkoi esiintyä juttuja, joiden mukaan Siitoin saisi aseita armeijasta ja rahaa ulkomailta. Pekka tunnustaa ”pikkusummien” saamisia Saksasta ja Yhdysvalloista, mutta Nordlingin mukaan Pekka olisi näyttänyt myös kuitteja suuremmista summista (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 67, Mesikämmenen arkistot).

Kursiivin iskun jälkeen Hymy julkaisi provosoivan jutun, jossa todettiin mm. ”Kursiivin räjähdyksen ainoa hyötyjä oli Tiedonantaja” (Mesikämmenen arkistot).

pum1

Kursiivin iskusta löytyy filminpätkää YLE:n arkistoista.

– – –

Read Full Post »

aarioikeistosuomessaKohtuullisen paljon huomiota saanut Dan Koivulaakson, Mikael Brunilan ja Li Anderssonin teos Äärioikeisto Suomessa (Into, 2012) on varsin mielenkiintoinen puheenvuoro. Erityisen hyvää kirjassa on oikeistoradikaalin perinteen läpikäyminen teoksen alkupuolella. Teoksen loppua kohden kirjoittajien analyysi ja tulkinta sitten latistuu, mutta kokonaisuus on kuitenkin mielenkiintoinen kuva siitä, miltä aihepiiri kirjoittajien vasemmistolaisesta näkövinkkelistä näyttää.

Jos teoksen osakseen saama kritiikki kiinnostaa, kannattaa lukea Timo Hännikäisen Sarastus-verkkolehteen kirjoittama teksti Leimakirves informaatiosodan aseena. Jos teoksen osakseen saamat kehut kiinnostavat, kannattaa suunnata vaikkapa teoksen Facebook-sivuille tai lukea Mike Pohjolan ajatuksia kirjasta.

Mesikämmen tietysti kirjasi Siitoimen teoksessa osakseen saamat maininnat. Niitä on muutama:

– – –

Kylmän sodan aikana Suomessa toiminut radikaalioikeisto oli “valtakunnanjohtaja” Pekka Siitoinin johdolla esiintynyt höyrypäisten lahkolaisten leikkikenttänä. Suuren yleisön kuva radikaalioikeistosta oli Siitoinin lisäksi Väinö Kuisman ja Klaus “von Grewendorp” Juutilaisen kaltaisten, itsensä parodioiksi muodostuneiden hahmojen värittämä (s. 72).

Aluksi IKL ei ymmärtänyt pitää hajurakoa Siitoinin kaltaisiin koppalakkinatseihin, vaan liittojohtaja Järviharju lähti kirjoittajaksi Siitoinin ja Väinö Kuisman Kansallisen Liittoneuvoston toimittaman Rautaristi-lehden erikoisnumeroon (s. 72).

Pekka Siitoinin projektit tyssäsivät lopullisesti hänen jäädessä 26 äänen päähän valtuustopaikasta Naantalin kunnallisvaltuustossa vuoden 1996 kunnallisvaaleissa (s. 74).

Kaiken kukkuraksi kansallismielisillä oli yhä painolastina Pekka Siitoinin kaltaisten kylmän sodan aikaisten omalaatuisten marginaalipuuhastelijoiden pitkä perintö (s. 80).

[Suomen Sisun] Foorumilla toimi aktiivisesti henkilöitä kansallismielisen liikkeen koko laajasta kirjosta: sisulaisten lisäksi kirjoittajia löytyi Väinö Kuisman ja Pekka Siitoinin projekteista kuten myös Suomen uusnatsiporukoista (s. 82).

Sisun hallituksessa, eli “käräjillä”, istui muun muassa uusnatsi Pekka Siitoinin kanssa tämän kansallissosialistisen uran alkuvaiheessa toiminut “neohumanisti” Esa Taberman, uuspakanallisuutta, historiallista revisionismia ja evolalaista traditionalismia edustava Sampsa Rydman ja linkolalainen nihilisti Eetu Rautio (s. 82).

Irtauduttuaan Suomalaisuuden Liitosta sisulaiset alkoivat tuumailla järjestölleen strategisia tavoitteita. Teemu Lahtisen sanoin: “Ensimmäisessä strategiasessiossa otettiin tavoitteeksi, että me olemme skenen markkinajohtaja. Tiedostettiin silloin sellainen tietynlainen kasvatusvastuu, kun silloin oli aktiivisia uusnatseja kuten Kuisma ja Siitoin. Ajattelimme, että kansallismielinen nuori saattaa eksyä siihen piiriin ja sen vuoksi meidän piti vallata ne markkinat sieltä sen tyyppiseen toimintaan, joka meidän mielestä on mielekästä ja rakentavaa” (s. 83).

– – –

vappumarssiturussa

Mainitut siteeraukset ovat tietysti irti laajemmasta kontekstistaan, mutta niistä saa kuitenkin kuvan siitä, mihin valoon Siitoin kirjassa laitetaan. Se, että Siitoimesta ei kirjassa kerrota enempää johtunee siitä, että tekijät ovat pyrkineet painottamaan ajankohtaisempia ja yleisesti vakavammin otettavia kentän tekijöitä.

Hieman erikoista Siitoimen näin vähälle jättäminen kuitenkin on, koska teoksessa käydään kuitenkin läpi kansallismielisen tai äärioikeistolaisen kentän historiaa Suomessa. 1970-luvun lopulla Siitoimen ja hänen porukoittensa sanomisille ja tekemisille annettiin melko paljon painoarvoa. Pekan porukoiden tekemästä Tampereen Lenin-museon vandaloinnista, SDLN:n Vaasan piiritoimistoon lähetetystä kirjepommista, eri ihmisille tehdyistä uhkailusoitoista, Turussa tehdyistä vappumarsseista hakaristilippuineen, eduskunnalle tehdyistä kyselyistä Siitoimen toimista tai edes Kursiivin iskusta ja sen valtavasta jälkipuinnista sekä Siitoimen iskusta saamasta ehdottomasta viiden vuoden vankeusrangaistuksesta ei kirjassa mainita sanaakaan (niiden suhteen katso Mesikämmenen tähänastiset postit Kursiivin iskusta: osat 1-13). Kursiiviin kohdistunut terrori-isku oli Suomen oloissa ainutkertainen, sillä vastaavaa ei ollut maassamme rauhanaikana tapahtunut.

– – –

Äärioikeisto Suomessa lienee muuten toinen kerta, kun Mesikämmenen blogi on jollain tavalla vaikuttanut johonkin julkaistuun kirjaan. Ensimmäinen kerta oli Mike Pohjolan Ihmisen poika. Nyt käsillä olevaan kirjaan blogi mainitaan  lähteenä (Esa Tabermannin haastattelu).

– – –

Aiheeseen liittyen:

Mesikämmenen postit Kursiivin iskuun liittyen.

Mesikämmenen postit Pekan vappumarsseista.

Suomen Führer, osa II.

Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.

Esa Taberman puhuu!

Helena Eronen puhuu!

Jussi Halla-Aho ja Saatanan lonkerot.

Read Full Post »

Länsimaissa monet ovat inspiroituneet ns. Maya-kalenterin päättymisestä kuluvan vuoden joulukuun 21. päivään. Pessimistisimmissä visioissa tuolloin tulee maailmanloppu, positiivisimmissa taas ihmiskunta alkaa silloin siirtyä toisenlaiseen tietoisuuteen ja ymmärrykseen.

Mesikämmenen blogin on asiaan liittyen todettava, että hengentieteen edesmennyt mestari Pekka Siitoin ei sanonut asiasta mitään. Ei ainakaan suoraan ja selväsanaisesti. Uudelleen perustettu Turun Hengentieteen Seura taas on esittänyt asian tiimoilta oman selväsanaisen näkemyksensä.

Vuoden 2012 joulukuun 21. päivän merkityksen ja tapahtumien sijaan Pekka kyllä yleisesti esitti ennustuksiaan tulevaisuudesta. Pegasos-seuran vuonna 1975 julkaisemasta Selvänäkijät kertovat: Ennustuksia Suomen tulevasta kohtalosta-kirjasesta löytyy Pekan ennustuksia koskien Suomea ja Neuvostoliittoa. Pari Pekan tekemistä ennustuksista on sittemmin käynytkin toteen – Neuvostoliitto on hajonnut ja kokoomuksesta on tullut Suomen suurin puolue.

– – –

Selvänäkijät kertovat-kirjasen esipuhe kertoo, mistä teoksessa on tarkalleen kyse:

Hyvät lukijat,

tuntien velvollisuuteni omalta kohdaltani Suomen kansaa kohtaan, katsoin velvollisuudekseni seuramme puheenjohtajana kustantaa tämän kirjan. Uskon, että tästä kirjasesta on hyötyä monille sellaisille ihmisille, jotka elävät eräänlaisessa poliittisessa epätietoisuudessa. Olen koonnut tähän kirjaan monien suomalaisten ennustajien näkemyksiä asioista. Näitä kaikkia ennustuksia ei ole ennen uskallettu julkaista missään lehdessä poliittisista syistä. Tästä johtuen, eivät ennustajatkaan uskalla antaa omaa nimeään julkisuuteen odotettavissa olevien määrättyjen piirien uhkailujen ja painostuksten vuoksi. Tämä on täysin ymmärrettävää ajatellen ennustajia, koska heidän arvokas työnsä voisi tällöin kärsiä ja mennä jopa hukkaan. Suomessakin on paljon sellaisia selvänäkijöitä, jotka eivät ole julkisesti myöntäneet kykyjään, vaikka he ovatkin hyvin pitkällä näissä asioissa. Henkisten johdatuksien myötä olen kuitenkin onnistunut saamaan suureen osaan heistä yhteyden joten tämän kirjasen julkaisu on näin tullut mahdolliseksi. Mainittakoon, että nämä ennustukset on koottu pääasiallisesti vuoden 1974 ja 1975 aikana, joten tuoreutta ei niiltä puutu.

Tein jokaiselle ennustajalle kahdeksan kysymystä, johon he vastasivat.

Ennen kuin menemme varsinaisiin kysymyksiin, esitän Teille ennen sitä vuonna 1871-1879 Merikarvian kirkkoherrana toimineen pappismies Gustav Nyholmin Raamatun pohjalta tehdyn ennustuksen Googin sodasta, sekä Suomen kohtalosta. Kirkkoherra Nyholm laati tuon ennustuksen yllättävän tarkasti ja siitä saamme lisävalaistusta myös näihin uudemman ajan ennustuksiin. Kirjailija Matilda Roslin-Kalliola kirjoitti nuo Gustav Nyholmin ennustukset muistiin 1876 ja vuonna 1912 ne julkaistiin kirjana turkulaisen virkaveljeni, valokuvaaja Hj. Renvallin kustantamana. Renvall joutui vankilaan, toivottavasti minulle ei käy samoin.

Pekka Siitoin
Pegasos-seuran puheenjohtaja

– – –

Edellä olevan esipuheen viimeisen lauseen voi tulkita niin, että Pekalla oli aavistus, että hän saattaa joutua vankilaan. Kenties hänellä oli asian suhteen aavistus suuntaan tai toiseen, mutta sitä hän ei selkeästi tuonut esiin. Todennäköisimmin Pekka halusi tuolla toteamuksellaan vain laittaa julkaisemaansa opukseensa pientä dramaattista lisäpotkua. Kuten nyt tiedämme, tapahtui vuoden 1977 lopussa Kursiivin isku, mihin yllyttämisestä hänet tuomittiin 1978 viideksi vuodeksi vankeuteen – vain kolmisen vuotta tuon edellä lainatun vankila-kommenttinsa jälkeen.

– – –

Pekka esitti teoksessa ensin esipuheessa mainitun pappismies Nyholmin ennustuksen, minkä jälkeen hän esitti kysymyksiä seuraaville selvänäkijöille: ”Selvänäkijä A. Helsingistä”, ”Selvänäkijä E. Keski-Suomesta”, ”Ennustaja S. Turusta”, ”Selvänäkijä R. Itä-Suomesta”, ”Selvänäkijä J. Helsingistä”, ”Selvänäkijä G. Ruotsista” ja ”Selvänäkijä S. Ruotsista”.

Näistä ”Ennustaja S. Turusta” on Pekka itse. Tämä on selvää valittujen toteamuksien, lauseenrakenteiden, tyylin ja näkemyksien pohjalta. Asiaa tukee myös se, että Pekka vaikutti vielä tuolloin ennen kaikkea Turussa niin valokuvausliikkeensä kuin seurojensa kanssa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Pekka erottautui muista kirjassa olleista tituleeraamalla itseään ”ennustajaksi”, ei muiden tapaan ”selvänäkijäksi”.

Selvänäkijöille esitetyt kysymykset olivat seuraavat:

1. Miten poliittinen tilanne Suomessa tulee kehittymään?
2. Onko Kekkonen ollut Suomelle oikea ratkaisu?
3. Miten eri poliittiset puolueet tulevat menestymään?
4. Minkälainen vaikutus on Neuvostoliitolla Suomeen?
5. Onko pienistä ryhmittymistä hyötyä?
6. Mikä tulee olemaan Neuvostoliiton ja sen satelliittien tulevaisuus?
7. Mitkä asiat tulevat koitumaan Suomen kansan vahingoksi?
8. Voiko Suomen kansa pelastua itsenäisenä kansakuntana, ja jos voi, niin miten?

– – –

Pekka itse (”Ennustaja S. Turusta”) vastasi näihin kysymyksiin seuraavasti:

1. Huonosti, elleivät ihmiset pian ala viisastua tajuamaan sitä, kutka puolueet todella ajavat maan etuja. Ellei ensin ajeta maan etuja, yksityisten etujen kustannuksella joudumme sosialistiseen Suomeen noin 10 vuoden kuluessa. Olemme menossa ansaan, mutta ihmiset eivät tajua totuutta. Mikäli sosialistit saavat vallan, menettävät ihmiset kesämökkinsä ja säästönsä, sekä muut ylimääräiset omaisuutensa. Huonoon suuntaan ollaan menossa. Pahalta näyttää.

2. Ei ole ollut. Kekkonen on tehnyt liikaa sopimuksia ja lupauksia itään. Nämä asiat on salattu ihmisiltä, koska kansa ei olisi niitä hyväksynyt. Kekkonen on aina ollut liian pehmeä poliitikko. Kekkosen pitäisi jo luopua ja pelastaa omalta osaltaan Suomen kansan yhtenäisyys puolueettomasti. Puolueettomuutta julistava Kekkonen ei todellisuudessa ole puolueeton Suomen kansaa kohtaan.

Suurten vaikeuksien ja katastrofaalisten tilanteiden jälkeen tulee Kokoomus Suomen valtapuolueeksi.

3. Suurten vaikeuksien ja katastrofaalisten tilanteiden jälkeen tulee Kokoomus Suomen valtapuolueeksi. Muut menettävät silloin kannatuksensa normaalilla tavalla. Pienet puolueet tulevat häviämään, koska ne vain hajoittavat johdonmukaisen politiikan toteuttamista.

4. Erittäin suuri joka alalla. Rahaa ja painostusta käytetään paljon Suomen muuttamiseksi sosialistiseksi. Tekevät paljon vahinkoa, mutta eivät onnistu, koska heidän maansa joutuu hyvin pian suuriin vaikeuksiin poliittisesti ja taloudellisesti. Voi niitä ihmisparkoja, jotka ryssiä auttavat tässä myyräntyössä. Heidät tullaan kaikki paljastamaan ja tuomitsemaan. Painostuksen onnistuminen on ihmisten oma vika, koska me suomalaiset olemme arkalaisia. Ei meillä todellisuudessa ole mitään pelättävää. Mikäli ryssät tulevat tänne, on kolmas maailmansota valmis.

5. Pienistä ns:sta isänmaanystävällisistä ryhmistä on paljon hyötyä tulevaisuudessa. Nämä ryhmät jäsenineen ja muine kannattajineen voivat paljon auttaa kanssaihmisiään kärsimyksissä. Myös ryhmien määrä ja valppaus takaa sen, ettei anarkia pääse tulevaisuudessa vallalle. Voidaan sanoa, että tällaisten ryhmien opetus ja kasvatustyö myötävaikuttavat positiivisesti isänmaan hengen kehittämisessä.

Satelliittivaltiot vapautuvat ja Venäjä luovuttaa aiemmin miehittämänsä alueet takaisin. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun kommunismi on lyöty ja Venäjästä on tullut ns. ”vapaa länsimaa”.

6. Neuvostoliiton tulevaisuus tulee olemaan kehno. Sen johtajat kyllä aavistavat itsekin sen. Tästä johtuen ne suuret Neuvostoliiton viljaostot lännestä. Kommunistit haluavat varastoida viljaa III maailmansotaa varten ja omia vaikeuksiaan ajatellen. Satelliittivaltiot vapautuvat ja Venäjä luovuttaa aiemmin miehittämänsä alueet takaisin. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun kommunismi on lyöty ja Venäjästä on tullut ns. ”vapaa länsimaa”. Niille ihmisille käy myös huonosti, jotka ovat olleet liitossa äärisosialistien kanssa.

7. Kurin ja järjestyksen puuttuminen, sekä yrittämisen rankaiseminen liian suurilla velvoitteilla. Vahinkoa aiheuttaa myös se, että melkein aina ns. ”epäpätevät” jäsenkirjakiipijät voittavat paikan haussa todellisen asiantuntijan.

8. Pahalta näyttää nykyisen kehityksen kannalta asioita tarkastellessa. En osaa ennustaa kuinka lähitulevaisuudessa tässä mielessä käy – riippuu ehkä Suomen kansan henkisestä kehityksestä, kuinka asiat alkavat luistaa. Salatieteen mukaan on kohtalossa aina poikkeuksia, jos niin suodaan. Tähän vaikuttavat Jumala ja henget. Meidän tulisi etsiä apua omilta kansallishengiltämme. Kalevalassa on heistä kerrottu. Mikäli unohdamme heidät ja oman kansallishenkemme sekä ennen kaikkea kansallismielisyytemme – tuhoudumme varmasti tavalla tai toisella.

Mesikämmen jättää näiden ennustusten tulkitsemisen lukijoille, mutta heittää esiin huomion siitä, että kun Pekan ennustuksissa ”sosialismin” irrottaa tiukasti Neuvostoliittoon yhdistämisestä ja miettii käsitteen yhteydessä myös EU-politiikkaa, saadaan ennustuksiin mielenkiintoista lisäulottuvuutta.

Neuvostoliiton hajoamisen suhteen on tässä yhteydessä pakko tietysti mainita, että Pekka omalta osaltaan antoi Radio cityn 1985 Uusnatsin kuva-ohjelmassa oman täsmäiskunsa Neuvostoliiton vaikutuksen heikkenemiseen Suomessa, ja siten pienen iskun myös itse rapautuvaan Neuvostoliittoon. Turun Hengentieteen Seuralla on Pekan roolista niin Neuvostoliiton hajoamiseen kuin vuoden 2012 merkitykseen sitten oma vahva näkemyksensä, joka on erikseen käyty juurta jaksain läpi tekstissä nimeltä Iron Siitoin.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Pekka ja Radio city (osa 1, 2).
Iron Siitoin.
Pekan viisauksia.

Read Full Post »

Ainakin vuonna 1978 vaikutti Helsingin alueella ryhmä nimeltä Siveyden liitto. Ryhmän koosta, elinkaaresta, tms. ei nettihaulla löydy tietoa. Ryhmä oli poliittisesti melko samankaltainen kuin Pekka Siitoin ryhmineen ja se ilmoittikin olevansa Pekan kanssa “samoilla linjoilla”. Siveellisyyden suhteen Siveyden liitto ja rivologi taas tuskin olivat kovin samoilla linjoilla…

Siveyden liitto pääsi mediassa esiin mm. Kursiivin iskun oikeudenkäynnin aikoihin, kuten eräästä Mesikämmenen aiemmasta postista selviää. Eräs blogin lukija lähetti Mesikämmenelle äskettäin skannauksen lehtijutusta, joka koskee Siveyden liiton lehti-ilmoituksella tapahtunutta jäsenhakua. Tämä juttu vuodelta 1978 (lehdestä ei tietoa) löytyy kokonaisuudessaan alta. Mesikämmen kiittää Hecheniä skannauksesta!

– – –

Read Full Post »

« Newer Posts - Older Posts »