Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘kommunismi’

pahuudenanatomiakansiNimimerkki H.L. lähetti Mesikämmenelle ystävällisesti skannauksen valtakunnanjohtajaa käsittelevästä kappaleesta Hannu Lauerman Pahuuden anatomiasta (Edita, 2009). Skannaukset kappaleesta alla.

On sääli, että Lauerma ei ole pureutunut sen paremmin valtakunnanjohtajan hahmoon, sillä Lauermalla olisi varmasti ollut siihen rahkeita. Mies kun on varsin ansioitunut kentällään, kuten yleisesti tiedetään.

Lauerman tekstissä on muutamia selviä virheitä, ilmiselvän lähtökohtaisen negatiivisen asenteen lisäksi. Tässä ilmiselvät virheet:

1) Siitoin-filmi oy:n tila Kaskenkadulla ei ollut “nuhruinen”. Pekka piti alkuun varsin menestyksekästä valokuvausliikettä, jolla oli suurehkot tilat ja paljon asiakkaita. Firmalla oli myös pari sivufirmaa ja jotain Pekan toiminnan menestyksestä ja tasosta kertoo mm. se, että Pekan ottama kuva Thelma Ramströmistä voitti Miss Cinema Europa-palkinnon 1966.

2) Siitointa ei tuomittu vuonna 1977 viideksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi vankilaan. Kursiivin isku tapahtui loppuvuodesta 1977, jota seurasi oikeudenkäyntiä aina loppuvuoteen 1978 asti, jolloin Pekka sai viiden vuoden vankeustuomion. Tämän lisäksi, hänen vankilatuomiotaan korotettiin seitsemällä kuukaudella vasta myöhemmin.

3) Pekka ei omistanut Naantalissa useita taloja, vaan ainoastaan Krappulan kiinteistön.

4) Lauerma tekee oudon hypyn Pekan 80-luvun asioista puhuessaan tämän 70-luvun toimintaan. “Eräs suojelupoliisin raportti” josta Lauerma kertoo, viittaa Pekan vuoden 1976 vappumarssiin, vaikka asiaa tuntematon lukija saa vaikutelman, että puhutaan Pekan 80-luvun tekemisistä.

5) Kirjoittaessaan “myöhemmästä fasistityyppisestä äärioikeistolaisuudesta” Lauerma toteaa, että “teemat ja perinteet ovat olleet enemmän anglosaksisen “White Power”-hengen kuin Siitoinin edustaman aatesekamelskan värittämiä. Tosiasia on, että 80-luvun lopulta tai viimeistään 90-luvun alusta Pekka integroi em. “white power”-ideologian osaksi myös omaa toimintaansa. Ns. “white power”-henki ei ollut jotain, mikä ei olisi kuulunut Siitoimen repertuaariin.

Lauerman kirja on ilmeisesti loppuunmyyty, sillä sitä ei löydy sen enempää enää Adlibriksen, cdon.com:n tai Akateemisen kirjakaupan listoilta.

– – –

Lauerma1

Lauerma2

Lauerma2b

Advertisements

Read Full Post »

P1160384

P1160383

P1160385

P1160386

P1160388

P1160387

P1160389b

P1160390

P1160391b

P1160391

P1160393b

P1160393

P1160395b

P1160395

P1160397

P1160398

Mesikämmen kiittää “entistä turkulaista skinheadiä” Siitoin der Führer – Wir folgen Dir!-vihkosen lainasta.

Read Full Post »

Oheinen teksti ilmestyi Pohjolan poliisi kertoo -teoksessa 1979. Koska Kursiivin isku oli varsin tuore tapaus, oli siihen liittyvien henkilöiden nimiä muutettu artikkeliin. Henkilöiden oikeat nimet ovat nykyään kuitenkin helppo päätellä.

Mesikämmen kiittää H.L.:ää tämän materiaalin välittämisestä.

– – –

img004 (1)

img005 (1)

img006 (1)

img007 (1)

img008 (1)

img010 (1)

img011 (1)

img012 (1)

img013 (1)

img014 (1)

img015 (1)

img016 (1)

img017 (1)

img018

img019 (1)

img020 (1)

img021 (1)

img022 (1)

Read Full Post »

Tällä kertaa Kursiivin iskua käsittelevissä lehtileikkeissä tunnelma kiristyy. Uutiset kertoivat uusista pommiuhkauksista, uudesta tuhopoltosta, vääristä valoista tulleista uusista syytteistä ja kovien tuomioiden vaatimisesta.

– – –

Tiedonantaja 11.10.1978: “Kursiivissa pommiuhka. Puhelu jäljitettiin. Toistaiseksi tuntematon miesääni ilmoitti maanantai-iltana Tiedonantajan toimitukseen puhelimitse kirjapaino Kursiiviin sijoitetusta pommista, ‘joka räjähtää kahden tunnin kuluttua’. Paikalle hälytettiin poliisi, joka tutki kirjapaino Kursiivin ja Tiedonantajan toimituksen tilat mm. koirien avulla. Räjähdysuhkan vuoksi jouduttiin talo tyhjentämään yli puolen tunnin ajaksi. Uhka oli ajoitettu siten, että se vaaransi tiistain Tiedonantajan ilmestymisen.”

uhkaussoittaja2

Tuntemattomaksi jäänyt lehti uutisoi samasta asiasta: “Ilkivaltainen uhkaus. Poliisi etsi taas pommia Kursiivista.”

uusipommiuhkaus

Soittaja jäi kiinni. Tuntemattomaksi jäänyt lehti uutisoi: “Uhkaussoittaja kiinni. Kirjapaino Kursiiviin torstaina uhkaussoiton tehnyt mieshenkilö on jäljitetty (…) Uhkaussoittoja on viime päivinä tullut eri kohteisiin Helsingissä”.

uhkaussoittaja

Kursiiviin oli kohdistunut uhkauksia kuluneen vuoden aikana aikaisemminkin. Huhtikuussa tuntemattomaksi jäänyt lehti uutisoi näin: “Fasistit taas asialla. Pommiuhka Kursiivissa.”

taaspommiuhkakursiivissa

Uusi Suomi 17.10.1978: “Kursiivin jutussa väärävalasyyte. Kun Kirjapaino Kursiivin murhapolttoa koskevan jutun käsittelyä jatkettiin Helsingin raastuvanoikeudessa, kaupunginviskaali Hannu Kuusisto vaati 18-vuotiaalle turkulaisnuorukaiselle rangaistusta perättömästä lausumasta.”

vaaravala

Näihin aikoihin sijoittuu myös seuraava lehtileike tuntemattomaksi jääneestä lehdestä:

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti lokakuussa 1978: “Lisäsyyte Siitoinille. Apuri tunnusti väärän valan (…) Uuden käänteen oikeudenkäyntiin toi todistajana kuultu 18-vuotias helsinkiläinen arkistoapulainen, joka selvitti yksityiskohtaisesti syytettynä olleen naantalilaisen liikkeenharjoittajan Pekka Siitoinin johtaman Isänmaallisen kansanrintaman IKR:n toimintaa ja tavoitteita. Todistajan kertoman mukaan Siitoin oli puolueen kiistaton johtaja, joka edellytti alaisiltaan ehdotonta tottelevaisuutta ja käskyjen noudattamista. Juuri tämän Siitoinin luonteenpiirteen vuoksi IKR:n varapuoluesihteerinäkin jonkin aikaa toiminut todistaja sanoi viime keväänä riitaantuneensa Siitoinin kanssa. Erottuaan tämän jälkeen IKR:n toiminnasta ei todistaja omien sanojensa mukaan uskaltanut kostotoimien pelosta todistaa puolueen johtoa vastaan, kun häntä myöhemmin kuulusteltiin Kursiivin murhapolton johdosta.”

lisasyyte

Turun Sanomat 31.10.1978: “Kursiivi mutkistui.

mutkistui

Tiedonantaja 8.11.1978: “Fasistien uusi tuhopoltto. Etelä-Saimaan sosialistisen nuorisoliiton toimisto sytytettiin perjantain vastaisena yönä tuleen. Teon tekijät jättivät paikalle näkyvän ‘käyntikortin’ maalaamalla ulko-oveen hakaristin.”

jatkoa

Tiedonantaja 10.11.1978: “Murhapoltto-oikeudenkäynti päättymässä. Fasisteille annettava kovat rangaistukset. Kursiivin murhapolton lähes vuoden kestänyt oikeuskäsittely on päättymässä. Ensi maanantaina Helsingin raastuvanoikeudessa tullaan todennäköisesti antamaan tuomiot asiasta.”

kovatrangaistukset– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Read Full Post »

Tällä kertaa Kursiivin iskua käsittelevissä lehtileikkeissä käydään läpi vasemmiston huolestuneisuutta fasistisesta toiminnasta ja viranomaisten saamattomuudesta sen suhteen, Timo Pekkalan todistajanlausunnon muuttumista, oikeusprosessin mutkistumista, SKP:n 60-vuotisjuhlaan tehtyä savupommi-iskua, sekä mm. Seppo Lehtosen mielentilatutkimuksen edistymistä.

– – –

Tiedonantaja 23.8.1978: “SFT: Fasistisiin ilmiöihin suhtauduttava vakavasti.”

vakvasti

Turun Sanomat 24.8.1978: “Pekkala muutti kertomuksiaan. Lenin-museokin yritettiin räjäyttää. Kursiivin murhapoltto-oikeudenkäynti sai lisäväriä yhden pääsyytetyn, Timo Pekkalan, lisäkertomusten takia. Pekkala kertoi tuoreissa poliisikuulusteluissa Seppo Lehtosen yrittäneen viime lokakuussa räjäyttää Tampereella olevan Lenin-museon Pekka Siitoimen käskystä.”

sitioimenkaskysta1

Helsingin Sanomat 24.8.1978: “Kursiivin palosta tulossa lisää oikeudenkäyntejä. Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto-oikeudenkäynti poikii lähikuukausina todennäköisesti sivuoikeudenkäyntejä. Poliisi tutkii parhaillaan kolmen henkilön osalta epäilyjä väärästä valasta.”

uusiaoikeudenkaynteja

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti elokuun 1978 lopulla: “Fasistit asialla Kuusankoskella. Savupommi SKP:n 60-vuotisjuhlaan. Kuusankoskella keskiviikkona järjestettyä SKP:n 60-vuotisjuhlaa häirittiin heittämällä savupommi kohti torille kokoontunutta yleisöä. Pommi heitettiin juhlapaikan vieressä olevasta puistikosta, mutta se ei lentänyt yleisön joukkoon asti. Silminnäkijöiden mukaan savupommi oli armeijan käytössä oleva merkkisavupanos. Häirintä tapahtui juuri ennen kansanedustaja Taisto Sinisalon juhlapuhetta.”

savupommi

Tiedonantajassa Pekkala valotti näihin aikoihin asioita lisäksi näin: “Pelkkää bisnestä. Siitoimella oli tapana usein rehvastella oikeusjutuillaan ja esimerkiksi presidentti Kekkoselle lähettämillään kirjeillä, kertoi Pekkala. Omana käsityksenään hän totesi, että Siitoimen toiminta hengentieteellisissä yhdistyksissä oli pelkkää bisnestä (…) Päästyään tutkintavankeudesta viime helmikuussa Pekkala oli alkanut perustaa uutta järjestöä, Kansallisen Vallankumouksen Liittoa (…) Siitoin puolestaan oli seurannut järjestöjensä aiheuttamia reaktioita mm. Tiedonantajasta, jota hän oli tilannut Munkki-Krouvin nimelle.”

siitoinkasky2

Uusi Suomi 3.10.1978: “Kursiivin juttuun uusia pöytäkirjoja. Poliisi tutkii perättömiä lausumia. Kirjapaino Kursiivin murhapolttoa koskevassa jutussa on poliisi tehnyt lisätutkimuksia. Helsingin raastuvanoikeuteen odotetaan tutkimusten tuloksena perättömiä lausumia koskevia pöytäkirjoja.”

uusiapoytakirjoja

Tiedonantaja 31.10.1978: “Siitoimen todistajat kangertelivat. Mielentilatutkimusta arvosteltiiin oikeudessa. Pääosa oikeuden istunnosta kului neljän Pekka Siitoimen todistajan ristiriitaisiin kertomuksiin (…) Oikeudessa kuultiin myös Turun vankimielisairaalan ylilääkäriä Matti Tuovista, joka selvitti vangittuna olevan Seppo Lehtosen mielentilatutkimuksen perusteita. Tuovinen myönsi, että hänen laatimansa tutkimus nojaa rikoksen tekoajalta täydellisesti olettamuksiin. Yksi näistä on, että Lehtonen suoritti Kursiivin murhapolton päästäkseen irti riippuvuussuhteestaan Pekka Siitoimeen. Kursiivin asiamies Arjo Suonperä epäili tätä teoriaa ja totesi mielentilatutkimuksen nojaavan lähes pelkästään niihin epäuskottaviin väitteisiin joita Siitoimen kannattajat ovat esittäneet Lehtosesta.”

mielentilatutkimukseen

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti näihin aikoihin: “Kursiivin poltosta syytetyn mielentilaa selvitettiin oikeudessa. Kirjapaino Kursiivin murhapoltosta syytetyn turkulaisen laitosmiehen Seppo Lehtosen henkisestä tilasta keskusteltiin Helsingin raastuvanoikeudessa, kun pitkäksi venyneen jutun käsittely jatkui (…) Lehtonen kieltäytyy myös keskustelemasta Pekka Siitoimesta, vaikka selvästi käykin ilmi Lehtosen pelko ja viha Siitointa kohtaan (…) Juttu tulee taas esille marraskuun 13. päivänä, jolloin sille on odotettavissa päätös.”

mielentila

Näihin aikoihin ilmestyi Tiedonantajassa myös seuraava juttu: “Kursiivin todistaja: ‘Pääsyytetyllä muistikatkos’ (…) Istunnossa käsiteltiin lisäksi laveasti Siitoimen ja erään hänen johtamassaan järjestössä mukana olleen todistajan välisiä suhteita. Kyseinen helsinkiläisnuorukainen oli oman kertomansa mukaan joutunut linjariitoihin Siitoimen kanssa syytettyään tätä ‘aatteen petturiksi ja huonoksi natsiksi'”.

muistikatkos

– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Read Full Post »

pekkalapaljastaa22Muutaman kuukauden tauon jälkeen Kursiivin iskun läpikäyminen jatkuu. Tällä kertaa huomion keskipisteessä on Timo Pekkala, joka katosi kesken oikeudenkäynnin.

Iltasanomat 20.6.1978: ”Syytetty karkasi armeijasta Ruotsiin? Kursiivin murhapoltto-oikeudenkäynnissä syytettynä oleva maalari Timo Pekkala on karannut varusmiespalveluksesta. Pekkalan on määrä olla vastaamassa teoistaan sakon uhalla Helsingin raastuvanoikeudessa 28. kesäkuuta Kursiivi-oikeudenkäynnin jatkuessa. Pekkalan uskotaan kuitenkin poistuneen maasta.”

iltasanomatpekkala

Tiedonantaja kertoi 22.6.1978 seuraavaa: ”Pekkala jätti viestin. ‘Tiedän fasistien asekätköt’. Varusmiespalveluksesta karkuteillä oleva Timo Pekkala jätti Kursiivin asianajajalle puhelinviestin vain muutamaa päivää ennen katoamistaan. Kesäkuun alussa tuntematon mieshenkilö soitti asianajaja Arjo Suonperälle ilmoittaen Pekkalalla olevan tietoja muun muassa fasistien asekätköistä. Puhelinsoittaja antoi ymmärtää Pekkalan olevan valmis antamaan tietoja.”

pekkalakarkuteilla2

Tiedonantaja kertoi 26.7.1978: ”Pekkala ei ilmestynyt oikeuden eteen. Osallisuudesta Kursiivin murhapolttoon syytetty Timo Pekkala ei ilmestynyt eilen jutun kolmanteentoista käsittelyyn Helsingin raastuvassa. Oikeus määräsi Pekkalan vangittavaksi. Jutun käsittely lykättiin elokuun loppupuolelle Seppo Lehtosen mielentilatutkimuksen ollessa vielä kesken.”

Samassa jutussa esitettiin myös seuraavia mielenkiintoisia käänteitä: ”Kursiivia edustanut varatuomari Arjo Suonperä vaati Pekka Siitointa vangittavaksi perustellen tätä mm. sillä, että Siitoin on parhaillaan myymässä liikehuoneistoaan ja katsoi tämän voivan merkitä sitä, että myös Siitoin suunnittelee katoamista. Oikeus ei suostunut Suonperän vaatimukseen vaan määräsi Siitoimen saapumaan oikeuden seuraavaan istuntoon 1000 markan sakon uhalla” (…) ”Siitoin väittää saaneensa Pekkalalta viestin, jossa tämä ilmoittaa lähteneensä palkkasotilaaksi Rhodesiaan. Edelleen Siitoin kertoo jättäneensä tämän viestin Suojelupoliisin Turun toimistolle.” (…) ”Tällä hetkellä Pekkala on ollut kateissa jo yli kolme viikkoa. Hänellä ei ole voimassa olevaa ulkomaanpassia.” Juttu kertoi myös Pekkalan muukalaislegioonataustasta, jota blogissa on käsitelty jo aiemmin.

pekkalaeiilmestynyt

Kansan Uutiset kertoi 27.6.1978: ”Pekkalan katoamisessa useita outoja piirteitä.” Jutussa tiedettiin mm. seuraavaa: ”Uusnatsien sotilaskouluttajaksi nimitetty Timo Pekkala vapautettiin vankilasta viime helmikuussa. Hän joutui välittömästi asepalvelukseen, joka oli jäänyt suorittamatta Pekkalan värväydyttyä Ranskan muukalaislegioonaan vuonna 1975.”

pekkalankatoamisessaoutojapiirteita

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti: ”Pekkala palasi muukalaislegioonaan? Kursiivin polttoon yllytyksestä syytetty karkasi armeijasta.” Jutussa Pekkalan epäiltiin jo lähteneen maasta: ”Suomen poliisi etsii ilmeisesti turhaan Kursiivin palossa syytettynä olevaa sotilaskarkuri Timo Pekkalaa. Pekkala on tiettävästi jo Länsi-Saksassa. Lopullinen määränpää lienee Afrikka. Pekkala on kertonut ystävilleen aikovansa palkkasoturiksi.”

pekkalakarkuteilla1

Lopulta Pekkala jäi kiinni. Tuntemattomaksi jäänyt lehti kertoi: ”Karkuri-Pekkala poliisin käsiin Turussa. Kursiivin murhapolton yllytyksestä epäilty timo Samuli Pekkala pidätettiin perjantaina Turussa. Noin kuukausi sitten varusmiespalveluksesta karannut Pekkala toimitetaan vangittuna elokuussa pidettävään Helsingin raastuvanoikeuden istuntoon.” Juttu tiesi lisäksi kertoa mm. seuraavaa: ”Hänen epäiltiin pyrkivän muukalaislegioonaan Afrikkaan, missä hän on aikaisemminkin ollut. Pekkala pidätettiin kuitenkin Turussa. Hänet nähtiin torstaina eräässä baarissa, yleisöltä saatujen vihjeiden perusteella Turun rikospoliisi tavoitti hänet perjantaina. Pidätettäessä hän ei tehnyt vastarintaa.”

karkuri

Tiedonantaja kertoi näillä main seuraavaa: ”Pekkala myös Kursiivissa. Hakaristit samanlaisia. Aiheen epäillä vangittuna olevan Timo Pekkalan olleen Kursiivin kirjapainossa murhapolttoyönä antavat talon seinään piirretyt hakaristit, totesi Kursiivin edustaja Arjo Suonperä eilen jatkuneessa oikeudenkäynnissä. Suonperä osoitti valokuvin sekä Hämeen yhteistyön että kirjapaino Kursiivin seiniin piirettyjä vinossa asennossa olleita hakaristejä. Pekkala on aiemmin tunnustanut töhrineensä Seppo Lehtosen kanssa Hämeen Yhteistyön seiniin hakaristejä. Pekkalan ‘puumerkki’ oli vino hakaristi. Samanlaisia vinoja fasistitunnuksia ilmestyi Kursiivin ikkunoihin murhapolttoyönä. Pekkala on kiistänyt osallisuuteensa murhapolttoon.”

pekkala

Tuntemattomaksi jäänyt lehti keritoi: ”Pekkala paljastaa Siitoinin osuutta. Varsin raskauttavan tuntuiseksi uusnatsien ‘valtakkunnanjohtajalle’ Pekka Siitoinille muodostui Timo Pekkalan uuden kertomuksen kuuleminen eilen Helsingin raastuvanoikeudessa Kursiivin murhapolttoa käsittelevässä nyt 14. kerran. Pekkala kertoi mm. Siitoinilta tulleen määräyksen räjäytysmatkalle Tampereelle ja ‘valtakunnanjohtajan’ itse sanoneen hänelle soittaneensa uhkaussoiton Kursiiviin.” (…) ”Sotilaskarkurina kiinni saatu ja nyt oikeuteen tuotu Pekkala sai 300 markan sakon poisjäämisestään oikeuden edellisestä istunnosta. Hänet määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuna. Siitoin sen sijaan saa edelleen odotella oikueden ratkaisuja vapaalla jalalla.” Jutusta selvisi myös seuraavaa: (…) ”Edelleen Pekkala kertoi Lehtosen maininneen saaneensa räjäytyskäskyn henkimaailmasta Pekka Siitoinin kautta.” (…) ”Siitoinin hengentieteelliset puuhailut Pekkala leimasi nyt pelkäksi bisnekseksi.”

pekkalapaljastaa

pekkalapaljastaa2

Tiedonantaja kirjoitti 30.6.1978: ”Onko Suomen armeija fasistien koulutuspaikka?” (…) ”Se että kaveri pestautui muukalaislegioonaan, ei pitäisi olla mainostamisen arvoinen asia niin kuin Ilta-Sanomat asian esittää, vaan mielestäni se osoittaa voimakasta henkistä rajoittuneisuutta olemassaolevasta todellisuudesta, mitä voidaan kutsua myös henkiseksi tasapainottomuudeksi. Henkilö, joka pestautuu muukalaislegioonaan, tappaa käskystä, ei omasta vakaumuksesta, käskystä josta tulee rahakorvaus. Tällainen yksilö ei ole enää inhimillinen olento, vaan aivoton tappokone.”

suomenarmeija– – –

Aiheeseen liittyen:

Valtakunnanjohtajan elämä (1978).

Read Full Post »

bb4Monet blogin aktiivilukijat muistanevat, että Boris Berin-Bey-niminen mies oli Turun Hengentieteen Seuran kunniapuheenjohtaja. Mistä syystä Pekka oli antanut Berin-Beylle näin korkean arvon seurassaan? Ja kuka Berin-Bey oikein oli?

Tarkkaa syytä Berin-Beyn kunniapuheenjohtajan asemaan ei löydy mistään, mutta Pekan ajatuksille myötämielisyyden lisäksi kuvioon on varmaankin vaikuttanut Berin-Beyn (aiemmin Popper) tausta: hän oli eräs ns. Leinon vangeista ja tätä kautta varsin omakohtaisesti Neuvostoliiton kauhuja kokenut. Tätä kautta on helppo ymmärtää, miksi Pekka piti Berin-Beyn tukea toiminnalleen, niin ideologista kuin kenties taloudellistakin, erittäin korkeassa arvossa.

Pekka kustansi Föreningen Veronican nimissä 1974 Berin-Beyn muistelmat kokemuksistaan Leinon vankina. Tyly teos on nimeltään Venäjän punainen lihamylly. Kirja on tylsähkösti kirjoitettu, mutta Leinon vangeista kiinnostuneille se on silti sisällöltään varsin mielenkiintoista luettavaa. Esipuheen kirjaan on kirjoittanut Pekka. Tämän lisäksi kirjan lopusta löytyy Pekan teoksesta Henget kertovat siteerattu kappale ”Missä ovat hakkapeliitat ja marttyyrit?” Kyseisen kappaleen laittaminen Berin-Beyn kirjan loppuun antaa ymmärtää, että Berin-Bey oli Pekan mielestä tuollainen – hakkapeliitta ja marttyyri.

bb1Kursiivin iskun oikeudenkäynnin aikoihin Tiedonantaja tiesi kertoa Berin-Beyn puhuneen Pekan kanssa aseiden ja ammusten hankinnasta armeijan varastoista Pekan ja ryhmiensä toimintaan. Tiedonantaja epäili ”vanhan ylimyksen”, Berin-Beyn, olevan eräs Pekan toimien rahoittaja. Berin-Beytä luonnehdittiin myös näin: ”Helsingissä asustava tataariylimyksen jälkeläinen Boris Berin-Bey (Popperi), joka uskoo vanhan vallan vielä palaavan Venäjälle.”

Mesikämmenen tekemien tutkimuksien mukaan Berin-Bey esitelmöi Turun Hengentieteen Seuran tiloissa muutamaan kertaan: ”19.11.1974 Seuran kunniapuheenjohtaja Boris Berin-Bey esitelmöi aiheesta “vapaus vai orjuus”. Paikalla oli yhteensä 14 henkilöä, mm. Siitoin ja Lehtonen (…) 3.12. Berin-Bey esitelmöi jälleen, tällä kertaa aiheenaan “kommunismi ja juutalaisuus” (…) ”15.4.1975 Boris Berin-Bey esitelmöi aiheesta “vallankumous ja juutalaisuus”. Näiden lisäksi hän esitelmöi kerran yhdessä Pekan kanssa: ”7.1.1975 oli seuran ohjelmassa aiheet: “tulevaisuuden työ, hengen siirto tikariin”. Esitelmöitsijöiksi oli merkitty Boris Berin-Bey ja Peter Siitoin. Osallistujia kokouksessa oli ennätykselliset 17 henkilöä, mm. Lehtonen ja Simo Törni.”

berinbeyOtetaan loppuun vielä Pekan tekemä esittely Berin-Beyn taustasta ajalta ennen Leinon vangiksi joutumista. Esittely on esipuhe Venäjän punainen lihamylly-teokseen:

– – –

Boris Berin-Bey syntyi Pietarissa 6.12.1904. Hänen isänsä oli laivaston upseeri ja ukrainan-tataari syntyperältään. Äiti taas toimi Pietarissa sairaalan emäntänä ja oli syntyperältään puoliksi tataari ja puoliksi puolalainen. Näin ollen Boris Berin-Bey väittääkin itse olevansa puolitataari ja puolittain ns. Ukrainan kasakka. Sukunimen yhteydessä oleva sana Bey, tarkoittaa herraa, joka on lähinnä ”aatelisarvoa” vastaava sana Venäjällä.

Boris opiskeli nuorena, v. 1912-16 Pietarin Gymnasiassa, joka koulu vastasi lähinnä meidän lyseotamme supistetussa muodossaan. Vuonna 1917 hänen isänsä osti huvilan Viipurista ja jo seuraavan vallankumouksen alkaessa nuori Berin-Bey muutti vapaaehtoisesti Suomeen, koska hän ei kannattanut bolseviikkien veritekoja ja raakuuksia.

bb5Oltuaan Suomessa sukulaistensa luona joitakin vuosia, hän lähti Belgiaan opiskelemaan. Tämä tapahtui vuonna 1928. Siellä hän pääsi Luvenin yliopiston kauppa-osaston oppilaaksi. Opiskelu kesti kolme vuotta, mutta tutkinto epäonnistui. Boris päätti palata Suomeen, jossa hän vuonna 1930 avioitui ja myöhemmin heille syntyi pieni Irina-tytär. Belgiassa ollessaan Boris oli hankkinut itselleen laajan tuttavapiirin ympäri maailmaa ja hän osasi monia kieliä, kuten ranskaa, venäjää, suomea, saksaa, englantia ja vähän ruotsia.

Syksyllä 1930 päätti Berin-Bey vaimoineen palata takaisin Belgiaan, jossa hä sai konttoristin paikan tavarataloyhtiössä nimeltään l’Innovation. Taloudellisen laman seurauksena joutui Boris jälleen vaihtamaan työpaikkaa ja alaa. Hän pääsikin erään ystävänsä myötävaikutuksella v. 1932 galvanointitehtaaseen töihin. Etevänä harjoittelijana, lähetti tehtaan johtaja myöhemmin Boriksen ranskalaiseen, 3-vuotiseen, 5-osastoiseen Korkeatekniseen kouluun (Institu Superieyr Teknikque), jossa Boris suoritti galvanointi-insinöörina tutkinnon. Tämän jälkeen hän oli jonkun aikaa työssä jälleen tehtaassa. Vuonna 1937 hän meni uudestaan erääseen toiseen kouluun Belgiassa, jonka nimi oli Ecole Technique Moyenne et Superieure. Siellä hän opiskeli auto- ja elektroniikka-asioita. Vuonna 1938 Boris palasi Suomeen sukulaistensa pyynnöstä.

Sodan syttyessä Boris Berin-Bey päätti ryhtyä vapaaehtoisena Suomen armeijan palvelukseen tulkkina. Tämä oli jalo teko häneltä Suomea kohtaan, vaikka hän ei virallisesti ollut niin Venäjän, kuin Suomenkaan kansalainen. Hänelle oli nimittäin aiemmin myönnetty ainoastaan kansainvälinen ”emigranttipassi”, jonka turvin hän pystyi liikkumaan maailmalla. Vuonna 1941-43, hän siis toimi sotavankien tulkkina Syvärillä.

Mitä sitten lähinnä sodan päättymisen jälkeen seurasi, siitä kertoo Teille seuraavassa ystävämme Boris Berin-Bey.

– – –

bb6

Berin-Bey sai Leinon vankina 10 vuoden vankileirituomion Neuvostoliitossa. Hän palasi Suomeen 31.7.1956. Berin-Beyn toiminnasta Turun Hengentieteen Seuran jäsenenä ja Pekan toiminnan tukijana on olemattoman vähän tietoa. Mesikämmen ei ole löytänyt Berin-Beystä Kursiivin iskun oikeudenkäynnin jälkeiseltä ajalta mitään tietoa. Synnyinvuotensa perusteella (1904) Berin-Bey ei ole enää keskuudessamme.

[Kuvat teoksista Boris Berin-Bey: Venäjän punainen lihamylly ja Peter Siitoin: Musta Magia, osa II].

Read Full Post »

Older Posts »