Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Kane Kanerva’

hermeetikko2Hermeetikko nro. 2 ilmestyi jo useampi kuukausi sitten. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että kaikki vaativat lukijat ovat tämän ”Suomen mahtavimman ja loistokkaimman aikakauskirjan” jo hankkineet hivelemään mieltään.

Lukupaketti on jälleen jämerä ja terävä kuin Lallin kirves, sillä sivuja löytyy kokonaista 400 ja kansien välistä löytyy vanhojen valikoitujen Hermeetikko-lehtijuttujen lisäksi tälläkin kertaa myös muutama kokonainen kirja. Viimeksimainittuja ovat: William Wynn Westcottin Johdatus Kabbalaan, Tuomas Taittosen ja Aaprami Pöyrysen Mustakirja, J.R. Aspelinin Suomen asukkaat pakanuuden aikana, Lamspringin Lamspring – Jalon veljen ja muinaisen filosofin esitys viisasten kivestä, Johann Scheiblen Libellus magicus – jesuiittojen todellinen maaginen työ, sekä viimeisenä muttei vähäisimpänä itse Hermes Trismegistoksen Pimandris eli Ra’n viisaus. Kirjan tarkempi sisällysluettelo löytyy täältä.

Samoin kuin edellinen numero, on myös nyt käsillä oleva laitos sisällöltään varsin monenkirjava paketti henkisyyttä ja esoteriaa. Hermeetikolle ominaisesti mukana on myös varsin mielenkiintoisia tekstejä koskien Suomen vähemmän tunnettua historiaa ja pakanallista kulttuuria.

Eniten Mesikämmenen mieltä hivelivät kirjan seuraavat tekstit: Jussi Sohlbergin Jumalatar-liike – kun radikaalifeminismi löysi noituuden, Kane Kanervan kääntämä Wescottin Johdatus Kabbalaan, Fr. HRN:n Ordo Templi Orientis historiaa, Aspelinin Suomen asukkaat pakanuuden aikana, Närvän ja Sohlbergin Katsaus ufokulttuuriin ja sen uskontoperinteellisiin taustoihin, Kanervan Sensuurin maisemissa, Katsaus vapaamuurariuden historiaan Suomessa 1756-1826, sekä Timo Niemen Demonin tappamat? Juttujen kirjoitustyyli vaihtelee runollisesta vapaammin spekulatiiviseeen ja tiukemman akateemiseen, lukukokemuksen ollen kautta linjan varsin nautinnollinen. Huumori on perinteiseen Hermeettikko-tyyliin vahvasti läsnä. Tällä kertaa Mesikämmenen suun veti hymyyn useampikin kuvateksti.

Sen tarkemmin määrittelemättä, on Hermeetikko aikakauskirjan nro. 2 Mesikämmenen syynissä jonkin verran parempi kokonaisuus kuin nro. 1, joka ei sekään huono ollut. Sen verran voi asiaa kuitenkin tarkentaa, että parhaat jutut iskivät mehukkaammin ja syvemmälle päähän kuin aiemmin ja sisällössä oli enemmän Mesikämmentä kiinnostavia aihepiirejä kuin nro. 1:ssä. Joku toinen voi tietysti olla asiasta eri mieltä, minkä vuoksi Mesikämmen suositteleekin kaikkia hankkimaan molemmat tähän mennessä julkaistut volyymit. Kirjoja voi tilata täältä.

Tästä on Hermeetikon hyvä jatkaa ansiokasta kulttuurityötään ja aikakauskirja nro. 3:a voi odottaa suurella mielenkiinnolla.

P.S. Olisi erinomaista, jos nro. 3:ssa olisi kattava syväluotaus Wettenhovi-Aspan elämästä ja ajatuksista! Nyt katsauksessa olleessa nro. 2:ssa Kanervan tekstissä Sensuurin maisemissa aihetta jo hivenen pohjustettiin hienosti…

– – –

Aiheeseen liittyen:

Hermeetikko aikakauskirja nro. 1 (Mesikämmenen arvio)

Hermeetikko-lehden kotisivut.

Hermeetikko Facebookissa.

Kanerva-kirjojen kotisivut.

Kanerva-kirjat Facebookissa.

Read Full Post »

hermeetikkoblogiinHermeetikko ilmestyi vuodesta 2006 vuoteen 2012 asti lehtenä, joita tuona aikana ehti ilmestyä 18 numeroa.

Wikipedia tietää kertoa, että lehti käsitteli ”politiikkaa, salatieteitä, historiaa ja kulttuuria. Lehden perustivat Kane Kanerva ja Jukka Nieminen. Nieminen toimi päätoimittajana useimpien numeroiden osalta vuosina 2006–2011, ja sen jälkeen päätoimittajana on jatkanut Kane Kanerva. Lehti koostuu vaihtuvien kirjoittajien artikkeleista.”

Viime vuoden lopussa Hermeetikko lakkasi ilmestymästä lehtenä ja siirtyi aikakauskirjan formaattiin. Tämä mahdollistaa julkaisun hengelle sopivien vanhojen harvinaisten kirjojen sisällyttämiset julkaisuun kokonaisuudessaan.

Aikakauskirja nro. 1 kertoo kannessaan olevansa ”Suomen älykkäin ja kummallisin aikakauskirja”. Mukana on uutta sekä vanhaa. Vanhaa edustavat aiemmin Hermeetikko-lehdissä julkaistut jutut, uutta ovat mukana olevat käännökset sekä vanhat suomenkieliset klassikkot.

Pokkari on tuhti paketti, sillä sivuja löytyy yhteensä 376. Kirjan sisällysluettelo löytyy täältä.

Nyt ilmestyneessä ensimmäisessä aikakauskirjassa on vanhojen valikoitujen Hermeetikko-artikkelien lisäksi mukana käännökset seuraavista teoksista: Sturluson, Snorri (1220-luku): Edda – Voluspa – Velhon ennustus (suom. Kane Kanerva), Notovitch, Nikolai (1894): Viides Evankeliumi (suom. Matti Kurikka), Koeppen, Carl & von Hymmen, Johann (1770): Crata Repoa – Vihkimykset Egyptin pappien muinaiseen salaseuraan (suom. Kane Kanerva), Palomaa, Veikko (1917): Kansallisuus ja kieli – Katsaus Suomen kansan henkisluontoisuuteen, Ramstedt, Maria (1909): Kalevalan sisäinen perintö salaoppien valossa.

hermes1Lukiessaan tätä pikkujättiläistä läpi taipui kirjan keltapunaisen selän teksti Mesikämmenen silmissä usein muotoon ”Ereetikko”. Tälle huvittavalle mielleyhtymälle löytyi julkaisussa olevasta Kristian Aeternitaksen artikkelista Hermes – jumala, shamaani, opettaja sitten ihan hyvä syykin Hermeksen vanhimpien ilmentymien läpikäymisen yhteydessä. Taisi aikakauskirjan egregore harjoittaa tässä itselleen tyypillistä huumorintajuaan.

Kirjan tietyt aihepiirit, massiivinen sivumäärä ja formaatti muutenkin toivat jossain vaiheessa lukukokemusta vertailukohdaksi mieleen amerikkalaisen Tyr-aikakauskirjan. Siinä missä Tyr on kuitenkin selkeästi keskittynyt radikaaliin traditionalismiin ja germaaniseen pakanuuteen, ei selvästi eklektisempi Hermeetikko sellaista ole, vaikka samantapaisia kaikuja julkaisun otteesta ja lähestymistavoista käsiteltyihin asioihin paikoin löytyykin.

Hermeetikon sisällyksestä Tyr-aikakauskirjan tapaisia teemoja, suomalaisella pakana-esoteria-historia-painotuksella, ovat Suomen historiaa ja vaihtoehtohistoriaa käsittelevät artikkelit (Thor – Suomen kuningas?, Suomen kuninkaat ennen ruotsinvaltaa, Kadonneet kartat, Riimukirjoitus suomalaista alkuperää?, Abu Abd Allah Muhammad Al-idrisi – kuvaus Suomesta 1150-luvulta, Riimusauva – muinainen kalenterimme), teokseen sisällytetyt teokset Kansallisuus ja kieli – katsaus Suomen kansan henkisluontoisuuteen (Palomaa), sekä Kalevalan sisäinen perintö salaoppien valossa (Ramstedt). Myös muuten pohjoismaiden kontekstiin sijoittuvat tekstit tulivat Tyriä vertailukohtana pohtien mieleen (Fundinn Noregr – Norjan perustaminen sekä Edda – Völuspa – Velhon ennustus). No, Tapio Brusiinin varsin mainio Kansallissosialistit ja esoteria-artikkeli sopii ehkäpä mainita tässä yhteydessä myös.

Tyr-aikakauskirjaa on epäilty tai suoraan syytettykin äärioikeistomielisyydestä, mikä on varsin naurettavaa jos aikakauskirjaan on perehtynyt. Hermeetikkoa ei vastaavasta liene syytetty, mutta Kane Kanerva toteaa kuitenkin artikkelissaan Suomen Kuninkaat ennen ruotsinvaltaa, että ”Suomi lienee myös ainutlaatuinen valtio senkin suhteen, että oikeata historiaa tutkivat leimataan hyvin herkästi äärioikeistolaisiksi”. Jos idea Kanervan haastattelusta blogiin joskus konkretisoituu (se on ollut mielessä jo pitkään), täytyy tästäkin aiheesta kysyä mieheltä sitten tarkemmin.

Tyristä ei löydy mitään ruusuristiläisyyttä, Pekka Ervastia, Sibeliuksen vapaamuurariutta, Jeesuksen tuntemattomia vaiheita Intiassa, egyptiläisten pappien vihkimismenoja, tms. käsittelevää. Hermeetikosta löytyy. Tämä eklektisyys on kenties myös Hermeetikon heikoimpia puolia. Jonkinlainen julkaisun aihepiirien tarkempi rajaus tai käsiteltyjen aiheiden yhtenäisempi näkökulma voisi jämäköittää julkaisun profiilia. Kaikkein omimmillaan julkaisu on Mesikämmenen silmissä Suomen historian, henkisyyden ja esoterian maastossa. Sitä kannattaisi ehkä jatkossa painottaa vielä nykyistä enemmän.

Mikäli ote on kuitenkin jatkossakin niin laaja kuin se nykyisellään on, voisi kirjan sisältöä jäsentää tarkemmin aihealueiden mukaan. Joissain artikkeleissa olisi toivonut olevan myös enemmän viitteitä siihen, mihin teksti oikein pohjautuu. Samoin lähdekriittistä pohdintaa olisi voinut olla paikka paikoin enemmän (kuten Jeesuksen Intian vaiheita käsittelevissä teksteissä). Myös jonkinlainen tekstin aiheen kontekstualisointi olisi sopinut useammankin tekstin alkuun tai tekstin oheen muuten hyvin.

Hermeetikko aikakauskirja nro. 1 on Suomen kentällä harvinaisuus ja kummajainen, mikä piti paikkansa julkaisun suhteen jo lehtenäkin. Vastaavia kun ei muita tässä maassa ole (sanottakoon tähän väliin, että naapurimaastamme Ruotsista löytyy mielenkiintoinen hivenen samaan maastoon sijoittuva julkaisu nimeltä The Fenris Wolf). Johonkin Ultraan on turha alkaa tekemään lehtenä vertailuja, sillä sellaisesta vaalenpunaisesta eteerienergiasta ja vuorikristalli-huuruilusta ollaan Hermeetikossa varsin kaukana. Toisaalta mukana on varsin paljon sellaista vanhempaa, sinällään ihan mielenkiintoista ja merkittävää, esoteerista ja okkulttista materiaalia (kuten ruusuristiläisys), jonka osakseen saama laajempi kiinnostus ei ehkä ole kovin suurta niiden keskuudessa, joille joku Ultran maailma ei iske ja joita esoteria kiinnostaa. Uudempia esoteerisia virtauksia ei ainakaan tästä aikakauskirjan ensimmäisestä numerosta löydy.

Hermeetikko on yhtä kaikki mainio kulttuuriteko, jonka julkaisu on hieno ja karjaisun arvoinen asia. Mesikämmen jää mielenkiinnolla odottamaan seuraavan julkaisun numeroa ja suosittelee kaikkia ostamaan nyt jo saatavilla olevan ensimmäisen aikakauskirjan numeron. Toisen kirjan pitäisi ilmestyä jo maalis-huhtikuussa, ja luvassa jälleen n. 400-sivuinen järkäle. Teoksen sisällysluettelo löytyy täältä. Ensimmäisen aikakausikirjan voi tilata 30€:n hintaan (plus postikulut) täältä.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Hermeetikko-lehden kotisivut.

Hermeetikko Facebookissa.

Kanerva-kirjojen kotisivut.

Kanerva-kirjat Facebookissa.

Read Full Post »