Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Israel’

outotie1Jouko Piho on eläkkeelle siirtynyt opettaja, kirjoittaja, runoilija, muusikko, oman puolueensa perustaja, maailmanmatkaaja ja suuri naiskauneuden arvostaja sekä profeetta. Jouko Piho on oman tiensä kulkija ja omalla oudolla tavallaan mielenkiintoinen hahmo, uskonnollinen radikaali. Jouko Piho aiheuttaa enemmän yleistä pahennusta kuin kaikki Suomen satanistit ja black metal bändit yhteensä. Tämä on tietysti mahdollista vain lopunaikoina.

Pihosta on viime vuosina tullut eräs tunnetuimmista uskovaisista maamme sosiaalisessa mediassa. Syy Joukon tunnettavuuteen ovat tietysti hänen uskonnolliset kannanottonsa ja näkemyksensä, jotka suurimman osan mielestä ovat hölmöjä ja absurdeja, mutta käsittämättömyydessään useimmiten samalla viihdyttäviä. Monilla on hyvässä muistissa mm. Joukon profetia, jonka mukaan Venäjän piti hyökätä Suomeen tämän vuoden kesäkuun 13. päivä. Kaikki Joukon visiot tulevaisuudesta eivät kuitenkaan ole olleet pielessä – vuonna 1998 Jouko nimittäin näki oikeaan osuneen enneunen Mika Häkkisen formula 1 -maailmanmestaruudesta.

Piho on ollut varsin aktiivinen näkemyksiensä julkituonnissa. Niitä löytää netistä ennen kaikkea hänen kotisivuiltaan, mutta onpa Jouko kirjoitellut aikanaan aktiivisesti sellaisellekin foorumille kuin Punk in Finland. Tämän lisäksi Jouko on julkaissut vuonna 2005 ensimmäisen kirjansa: Outo tie. Kamppailuni Jumalan, elämäni naisten ja helluntaiherätyksen kanssa. Kovakantinen opus on tuhti paketti, jossa on noin 450 sivua ja joka paperivalintansa vuoksi painaa kuin keskivertosaarnaajan synnit. Kirja on runsaasti kuvitettu.

Kirjan nimi alaotsikkoaan myöten vastaa sisältöä hyvin. Mesikämmen summaa seuraavaksi kirjan sisältöä opuksen nimen mukaisesti.

– – –

Kamppailu Jumalan kanssa

Kirja antaa varsin mielenkiintoisen kurkistuksen eräästä idiosynkrastisesta kulmasta siihen outoon universumiin, mikä on uskovaisten päänsisäinen todellisuus. Tämä on uskontopsykologisesti varsin mehevää ja hämmentävää settiä niille, ketkä itse eivät tuollaisessa universumissa elä. Uskovaisena miehenä aivan kaikki asiat merkityksellistyvät Piholle viime kädessä hänen uskonsa kautta. Ainakin teoreettisesti.

Jumalan tahdon noudattamisessa ja toisinaan myös ymmärtämisessä on omat kinkkiset ulottuvuutensa. Tässä Joukoa ja kanssauskoviaan auttavat erilaiset ennemerkit ja profetiat, joita otetaan ja saadaan tämän tästä sieltä ja täältä. Se, miten näiden pohjalta asioita tosissaan arvioidaan, tulkitaan, ja sitten toimitaan, on uskossa elämättömälle silkkaa twilight zonea.

Jumala, Jumalan tahdon toteuttaminen ja naiset nivoutuvat Joukolla monella tapaa toisiinsa. Tämä tulee esiin mm. ajatuksista, joita hän kävi läpi ollessaan lähetystyössä Italiassa: Toisinaan kuumassa heinäkuun Italiassa katuja talloessani ja kirjalaukkua kantaessani mieleni pehmeni ja ajattelin vähän muutakin kuin evankeliointia. Aloin haaveilla siitä, että entäpä jos minulla olisi joskus italialainen vaimo. Tulisin takaisin Italiaan, naisin jonkun kauniin italiattaren, perustaisimme perheen ja eläisimme onnellisina elämämme loppuun asti. Niin, mitä nyt siinä välissä pitäisi myös evankelioida Italian kansaa.

Kamppailu Jumalan kanssa vaikuttaa kirjan perusteella ilmenneen Joukon elämässä erityisesti naisenkaipuun ja eri seurakuntien kanssa tapahtuneen väännön kautta. Ja sitä vääntöä on sitten riittänytkin.

– – –

Kamppailu naisten kanssa

Huima osa kirjasta käsittelee Pihon rakastumisia ja ihastumisia, joista jälkimmäisiä näyttää usein olleen monta samaan aikaan. Piho toteaakin kirjassaan, että päiväkirjoistani voisi saada sen kuvan, että olen haaveillut elämässäni lähinnä naisista. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikkina vuosina Jumalan ikävä on ollut aina voimakkaasti läsnä, vaikka en ole kovin usein kirjoittanut sitä muistiin.

Ihastuksiaan läpikäydessään Piho usein pohtiikin, onko se tai tämä nainen Jumalan hänelle tarkoittama. Erääseen venezuelalaiseen naiseen Piho ihastui vain kirjeiden perusteella niin paljon, että alkoi opiskella espanjaa. Homma kusi lopulta kuitenkin reisille: Ja pettymyshän siitä tuli. Sain kahden kuukauden odottelun jälkeen viimein kuvan Nancyltä (…) Kuva oli minulle tyrmistys. Se ei herättänyt minussa minkäänlaisia tunteita puhumattakaan rakkaudesta. Koin voimakkaasti, että Nancy ei ole tuleva vaimoni.

Vaikka naiset vetävät Joukoa vahvasti puoleensa, ei hän kuitenkaan uskovaisena ole harrastanut esiaviollista seksiä, mistä kertoo mm. seuraava esimerkki: (…) Siitä huolimatta Anita rakasti minua, jopa siinä määrin, että hän ehdotti tulopäiväni iltana, että me menisimme sänkyyn rakastelemaan. Torjuin ajatuksen seksistä kauhistuneena. Sanoin Anitalle: ”Ei missään nimessä. Emmehän me ole naimisissa.” Nyt oli Anitan vuoro hämmästellä: ”Niin, mutta jos me rakastamme toisiamme, niin kyllä me voimme rakastella”. En suostunut. Sinä iltana erosimme hiukan kireissä väleissä.

Jo kirjan alkupuolella olevasta Seksuaalisuuteni herää-kappaleessta alkaa tulla ilmi, että Jouko on kirjassaan harvinaisen suorasanainen ja avoin myös elämänsä intiimeimmistä puolista. Kyseisestä kappaleesta saamme kuulla mm. sen, että Joukolle paljastui vasta 14-vuotiaana, mistä lapset tulevat maailmaan: Lopulta sain tietää suuren salaisuuden eräältä kaverilta Lahden helluntaiseurakunnan kesäleirillä Kotirannassa v. 1961. Olin järkyttynyt. En voinut mitenkään käsittää, että lasten saaminen tapahtuisi sillä tavalla, siis jotenkin niin kuin rumasti (…) No, myöhemmin aloin ymmärtää eri tavalla. Itse asiassa miehen ja naisen välinen sukupuoliyhdyntä on yksi kauneimpia asioita maailmassa.

Itsetyydys nousee kirjassa aika ajoin esiin. Jouko kertoo, mitä mieltä asiasta on: Olen sitä mieltä, että itsetyydytys on luonnon antama purkautumiskeino tapauksissa, jolloin normaali sukupuoliyhdyntä ei ole mahdollista. Itsetyydytys ei saa kuitenkaan hallita ihmistä niin kuin ei mikään muukaan asia.

Itsetyydytys nousee esille myös Joukon brutaalin avoimessa ensimmäisen avioliittonsa tilityksessä. Sairaalloisen mustasukkainen vaimo sai Joukon kerran pakenemaan kotoaan, kuitenkin vain palatakseen takaisin vaimon luo:Kun olin aikani kierrellyt Helsinkiä, juonut pari olutta, ostanut yhden seksilehden, runkannut vessassa sekä käynyt katsomassa Marion Brandon elokuvan Viimeinen tango Pariisissa, alkoi mieleni muuttua. Päätin palata takaisin. En ollut valmis eroon.

Lukijalle ei jää epäselvyyttä siitä, että Jouko pitää isorintaisista naisista ja että hän on hetero. Eräs Joukon ihastuksista oli hänen historian opettajansa, jolla Jouko kertoi olleen minuakin kovasti kiinnostaneet isot puskurit. Lukiovuosien alkaessa Joukon elämästä jäivät naiset yllättäen pois. Hänen elämässään ei ollut tuolloin muuta kuin koulunkäynti, seurakunta ja Raimo Leino [Joukon ystävä]. Jouko täsmensi asiaa: Enkä ollut kuitenkaan mikään homppeli.

Toisaalla kirjassa Jouko täsmentää millaisista naisista hän pitää: Tiedän, että olen hulluna kauniisiin vaaleaveriköihin. Toisaalta uskon, että Jumala ymmärtää minua ja antaa minulle jonain päivänä sen uskomattoman kauniin, pienen ja vaalean, hyväluonteisen, pehmeästi puhuvan, isorintaisen, seksikkäästi pukeutuvan ja meikkaavan, minua rakastavan ja ymmärtävän ihanan NAISEN, jota olen koko ikäni tähän mennessä turhaan etsinyt. Toive oli kohtuullinen ja Jumala palkitsi Joukon sittemmin elämänsä naisella, jonka kanssa hän on ollut naimisissa nyt yli 20 vuotta.

Kuten heteromiehille yleensäkin, myös Joukolle naiset aiheuttavat myös vaaratilanteita, mistä kertoo mm. kirjan kappale Tyttöystäväni halusi tappaa itsensä ja minut. Asiaan liittyivät usein autot: Vuonna 1969 olin ollut kaksi kertaa lähellä kuolemaa annettuani naisten ohjata autoani. Vuonna 1978 tuli kolmas kerta, joka oli näistä kolmesta kaikkein vakavin. Viimekätinen syy näihin tilanteisiin eivät kuitenkaan olleet naiset. Jouko selitti tapahtuneen näin: Kyseessä oli selvästi Saatanan tappoyritys, jonka Jumalan enkelit estivät.

Eräät Joukon ihastusten kohteet ovat olleet julkkiksia, kuten Marilyn Monroe, Marion, Tabe Slioor (joka tapasi 60-luvulla muuten Anton LaVeyn), Liana Kaarina, Pirkko Mannola ja Kike Elomaa. Kiken kohtaamisesta Tapiola Gardenissa Jouko kertoo seuraavaa: Kaipaan hirveästi naista. Tämä tuli hyvin ilmi eilen Tapiola Gardenissa. Siellä ei ollut ketään sen kummempaa. Loppuillasta lauloi Kike Elomaa. Silloin kaikki kaipaukseni purkautui häneen. Menin lähelle lavaa ja aloin katsoa ihaillen Kikeä, joka huomasi sen ja vastasi katseisiini katsomalla minua usein hymyillen. Kerran lähetin jopa lentosuukon Kikelle, joka tuntui hyväksyvän sen hymyillen.

Marilyn Monroeta Jouko ei valitettavasti pystynyt muiden julkkisihastustensa tapaan lähestymään, mutta Jouko kertoo, että Marilyn on kolmen ensimmäisen ihmisen joukossa, ketkä hän haluaa tavata taivaassa.

– – –

Kamppailu helluntaiherätyksen kanssa

Jouko tuli uskoon jo lapsena. Hän julisti Jumalasta pihapiirinsä lapsille, oli omassa piirissään ilmeisen hyvänä puhujana pidetty ja meni upotuskasteelle 11-vuotiaana. Hänelle profetioitiin, että hänestä tulee vielä suuri Jumalan sanan julistaja. Hän muistelee, miten puhui ensimmäisen kerran kielillä, miten häntä uskonsa takia kiusattiin ja miten helluntaiherätyksessä oli kaikenlaisen hyvän lisäksi myös kääntöpuolensa: lähes kaikki mahdollinen oli syntiä. Tivolit, Korkeasaari, Linnanmäki, teatteri, elokuvat, kulttuuri- ja urheilukilpailut, televisio, radio, yms. olivat poissa laskuista. Ulkonäön ja pukeutumisen säätely ja valvonta kuului seurakunnan toimintaan sekin. Seuraava pätkä kuvaa meininkiä hyvin:

Kun melkein kaikki oli syntiä, niin raja kulki siinä, että sain sentään kerätä postimerkkejä. Mutta siinäkin kävi kerran niin, että liimaillessani postimerkkejä kansiooni isäni tuli luokseni ja sanoi: ”Kuule, olisi paljon hyödyllisempää lukea Raamattua.” No, minä kilttinä poikana laitoin postimerkkikansioni sivuun, otin Raamattuni esille ja aloin lukea sitä. Isäni huomasi sen ja tuli kohta kehumaan minua, että noin sitä pitää.

Kirjassa käydään läpi Joukon historia eri seurakunnissa ja uskonnollisissa ryhmissä. Mukaan mahtuu toimintaa niin Suomessa, Ruotsissa, Italiassa kuin Yhdysvalloissakin. Piho oli vuosien varsilla tekemisissä mm. Niilo Ylivainion ja Leo Mellerin kanssa. Viimeksi mainitun naisseikkailuista ja raamatunsalakuljetuksista entisen Neuvostoliiton alueelle kirjassa on varsin mielenkiintoinen kappale Leo Mellerin kiirastuli. Näin sivumennen sanoen, olisi hienoa jos Meller kirjoittaisi elämästään yhtä avoimen tilityksen kuin mitä Piho on tässä kirjassaan tehnyt.

Joukon räväköiden tekstien kirjoittelu alkoi jo vuonna 1967 helluntaiherätyksen äänenkannattaja Ristin Voitto-lehdessä. Homma jatkui myöhemmin mm. Hyvän Sanoman toimittajana ja Kirkko ja Kaupunki-lehden jutuissa. Hyvän Sanoman sivuilla Jouko kävi julkisesti kirjeenvaihtoa erään ulkosuomalaisen ateistin kanssa. Netmission-sivuilla 2003 Piho puolusti transsukupuolista uskovaista, mistä hyvästä hän sai foorumille 40 päivän bännin. Kyseinen bänni ei ole muuten ainut hankaus lajiaan Joukon uskonnollisen kotimaaston kanssa. Joukon suhde helluntaiherätykseen on ollut varsin ristiriitainen. Vuosien varsilla Joukoa on helluntailaisten piireissä niin diggailtu kuin karsastettukin. Eri asemiin on pyydetty ja niistä on annettu myös monoa.

Piho pohtii kirjassaan tietysti myös uskonnollisia kysymyksiä, kuten voiko uskovassa olla pahoja henkiä, oppia lopunajoista, milloin Jeesus tulee takaisin, mitä on pyhyys, sekä teodikean ongelmaa.

Kaiken tämän lisäksi kirjassa on yhtä ja toista muutakin. Jouko kertoo mm. ensimmäisestä kännistään, mielipiteensä ufoista, ennustamisesta, Urantia-kirjasta, Da Vinci-koodista, yhteydenpidostaan Jari Sarasvuohon ja Lenita Airistoon, miksi teologia on ”modernismin myrkkykylvöstä”, sekä siitä onko parta syntiä. Mukana on myös Joukon runoja ja eri julkaisuihin kirjoittamia tekstejä. Saamme nauttia myös Joukon matkakertomuksista, mm. Israelista, sekä hänen aforismeistaan.

– – –

outotiePiho myy kirjaansa nykyään kotisivujensa kautta alennushintaan, mikä postikuluineen tarkoittaa vajaata 18:a euroa. Pyytäessä opukseen saa varmaankin tekijän nimikirjoituksen. Mikään best-seller kirja ei ole ollut, sillä Joukon vanhojen kotisivujen tietojen pohjalta voi päätellä, että kirjaa on nykyisellään myyty ehkä reilut 700 kappaletta. Eiköhän nyt pistetä joukolla Joukon kirjamyynti kovaan nousuun. Kertokaa tilatessanne Mesikämmeneltä terveisiä.

18 euroa voi kuulostaa aika kovalta hinnalta paketista uskonnollista huuruilua. Samalla rahalla kun saa vaikkapa mäyräkoirallisen olutta tai pari pulloa Gambinaa. Pihon kirjaan sijoittamisessa on kuitenkin puolensa. Uskonnollisen huurun ja -tykityksen saralla Pihon kirja on nimittäin helmi. Mikäli kulttuurin raja-alueiden ilmiöt kiinnostavat, myös kristillisissä muodoissaan, on tämä kirja suhteessa hintaansa varsin mainio hankinta (tähän väliin todettakoon kuitenkin, että Mesikämmen itse sai kirjan ystävältään lahjaksi).

Jouko Pihon Outo tie. Kamppailuni Jumalan, elämäni naisten ja helluntaiherätyksen kanssa on varmasti yksi oudoimpia kristillisiä elämäkertoja, joita Mesikämmen on lukenut. Tämä on kulttiteos, joka kuuluu alan keräilijöiden hyllyyn siinä missä vaikkapa Leo Mellerin Rock, Keijo Ahorinnan Saatananpalvonnan monet kasvot, Pat Pullingin Noidankehässä, Horst Knautin Paluu tulevaisuudesta, tai Hal Lindseyn Saatana elää ja voi hyvin maa planeetalla.

Mesikämmen suosittelee.

[Päivitys 15.7.2013: Jouko Piho pyysi tarkentamaan seuraavia asioita: Hän ei omien sanojensa mukaan ole saanut mitään profetiaa siitä, että Venäjä olisi hyökännyt Suomeen 13.6.2013 – “Minä olen vain julkaissut sivuillani nimimerkki ‘Pauliinan’ sen sisältöisen sanoman”. Kirjan myynnistä ja painosmäärästä Jouko valotti seuraavaa: “Olen myynyt kirjaani 691 kpl ja antanut lahjaksi ystäville ja sukulaisille sekä ilmaisina markkinointikappaleina (esim. lehtien toimituksiin) 184 kpl eli kirjaani on mennyt 875 kpl ja jäljellä on vielä 125 kpl. Painos oli 1000 kpl.” Näiden lisäksi kirja-arvioon on korjattu Joukon ja hänen elämänkumppaninsa avioliiton kesto “yli 15 vuodesta” “yli 20 vuoteen” ja loppulinkkeihin on Joukon toiveesta lisätty Suomen laillisuuspuolueen kotisivulinkki.]

– – –

Aiheeseen liittyen:

Jouko Piho puhuu! Mesikämmenen tekemä haastattelu.

Tilaa Pihon kirja alennushintaan 10e + postit täältä.

Jouko Pihon uudet ja vanhat kotisivut.

Jouko Piho Facebookissa.

Jouko Piho Twitterissä.

Jouko Piho Fingerporissa.

Jouko Piho Hikipediassa.

Jouko Piho kertoi Radio Cityn haastattelussa demoneista.

Joukon Pihon perustaman Laillisuuspuolueen kotisivut.

Advertisements

Read Full Post »

nurembergthelastbattleNuremberg: the Last Battle (Focal Point, 1996) by David Irving is a very thought provoking book. It is well researched and written and gives a good larger context and view on what happened before, during and also after the trial.

The book can be found as a free pdf-book from Irving’s webpage where it can also be ordered as a regular book. I highly recommend it for anyone interested in the subject.

While the book is throughoutly fascinating from cover to cover I would suggest one to read at least its pages 35-39 (60-66 in the free pdf-book) where Irving summarises how there were few crimes listed in the indictment of the German war criminals, as finally drawn up in October 1945, of which one or other of the four prosecuting powers was not itself guilty.

The list of these crimes should give everyone some fresh reminders of a deep hypocrisy so common in politics. Some keywordwords here: Atomic bombings of Hiroshima and Nagasaki, Dachau massacre, Soviet Unions unprovoked attack on Finland, Katyn massacre, Ribbentrop-Molotov pact, Churchill’s 1939 and 1940 orders for unrestricted naval warfare, Churchill’s 1940 orders for the invasion of Norway, British troops machine-gunning the fleeing survivors of the German fleet auxiliary Altmark in April 1940 and those of the sinking minesweeper Ulm in September 1942, Churchill’s orders for military occupation of Iceland in 1940 and of Persia in August 1941, bombing of Hamburg, Dresden and Pforzheim, sinking of German refugee ship Cap Arcona, and so on (see the pdf-book’s pages 60-66).

See Wikipedia’s summary of criticism against the Nuremberg trial from here.

In the closing remarks of the book Irving writes:

The world saw Nurenberg as the old-fashioned practise of the victors putting the vanquished to the sword, behind a facade of retroactive law and elegant speeches. As the years passed this view was entrenched by the absence of similar trials where aggressive war was clearly established. The Soviet Union planned an aggressive campaign against South Korea, but as the New York Times was to comment in 1951: ‘A powerful aggressor, if undefeated in war, cannot and will not be punished.’ (page 312, pdf-book’s page 452).

When the armed forces of Britain, France and Israel conspired together and lauched their attack on Egypt in 1956, Rudolf Hess’ lawyer Alfred Seidl inquired of the British Foreign Office whether the British prime minister Eden was to be brought before any tribunal to account for himself. The tragic truth was that Nuremberg had set no real precedent in international law. A resolution presented in 1946 to the United Nations Organisation relating to the codification of the principles established at Nuremberg was referred to the organisation’s International Law Committee, and buried without ceremony” (page 312, pdf-book’s page 452).

Well, maybe Nuremberg effected the international law more than Irving gives it credit, but… can you think of some countries and their war criminals (in addition to those mentioned above) after the second world war being guilty (and still not put on trial anywhere) of the same or similar crimes of which the nazis were indicted for and sentenced of at Nuremberg? (as a reminder, those nazis were indicted for: 1) participation in a common plan or conspiracy for the accomplishment of a crime against peace, 2) planning, initiating and waging wars of aggression and other crimes against peace, 3) war crimes, 4) crimes against humanity). I can easily think of a country or two like that…

Read Full Post »

Leo Meller on legenda jo eläessään. Siitä kertoo jo se, että hänellä on oma fan clubinsakin. Mesikämmen päätti, että tuon porukan ihmisiä pitää haastatella ennen kuin tempaus tulee – sillä silloin haastattelun tekeminen on jo liian myöhäistä. Clubin ilosanomasta Mesikämmen sai kertomaan neljä väkevää todistajaa, joilla on tempaustakuu.

Olette Leo Meller Fan Clubin (LMFC) ydinryhmää – mistä ryhmässä on oikein kyse? Ainakaan tavallisten uskovaisten ryhmästä ei selvästikään ole kyse, muttei mistään pilkkaryhmästäkään, onko näin?

H: On. Ryhmä koostuu lähinnä meistä jotka nautimme Mellerin verbaalista nerokkuudesta ja karismasta noin viihteellisessä mielessä, jos niin voi sanoa.

T: Pilkkaryhmästä ei ole kyse. Arvostamme lämpimässä humoristisessa hengessä Leon karismaattista persoonaa, vaikuttavaa artikulaatiota, visionäärisiä näkemyksiä ja laajaa tuotantoa ja vaikuttavia live-esiintymisiä, jotka jättävät Rammsteininkin toiseksi. Tietyssä mielessä tämän ryhmän olemassaoloa voi pitää merkkinä siitä, että Leo on alansa suurmies. Ihan kenen tahansa hyväksi ei tällaisia ryhmiä perustella.

J: Ei todellakaan ole kyse mistään pilkkaryhmästä vaikkakin sellaisia syytöksiä on meidän suuntaan heitetty. Kyse on enemmänkin Leon karismasta ja puhetaidoista (esiintymisistä) nauttiva ryhmä, jolla on myös oikein hyvä ja hurtti huumorintaju. Uskon että Leo salaa tykkää LMFC:stä.

Ensimmäiset muistikuvanne Leosta? Koska jäitte Leon lumoihin?

F: Leon Rock-kirja, se päätyi nopeasti vanhempieni käsiin ja sillä oli välillisesti suurehko vaikutuksensa nuoren hevirokkarin elämään. Myös Leon muu materiaali ja seurakunnan painopisteet tuli tutuksi.

T: Rock-kirja teki nuoreen metallimuusikkoon ja okkultistiin lähtemättömän vaikutuksen, samoin Enkeliruhtinas, nyt! -dokumentti. Sen jälkeen on Leon magia pitänyt vahvasti pauloissaan.

J: Eka muistikuva Leosta on Okei-lehdestä missä oli peräti 4 sivua pitkä artikkeli heavy metallin pahuudesta ja puhujana oli asiantuntija Leo Meller :) Vuosi oli muistaakseni 1985 ja seuraavana vuonna ilmestyi legendaarinen kirjanen rockista, siitä Leon diggaaminen alkoi ja huipentui 90-luvulla tapaamiseen :)

Millaista muuta “alan taustaa” teillä on, onko uskovaisten kanssa tullut paljonkin oltua tekemisissä?

F: Merkittävä osa nuoruutta.

T: Itselläni ei ole minkäänlaista alan taustaa, eikä umpiuskovaisia ole ollut lähipiirissä tai ystävien joukossa. Tausta näiden juttujen suhteen on ollut lähinnä uskovaisten touhujen huvittunutta, mutta aidosti kiinnostunutta uskontotieteellistä seurailua, kaupungita löydettyjen traktaattien keräilyä, yms.

J: Onhan niiden kanssa tullut usein keskusteltua, koulun lähiystävissä oli pari kiihkouskovaistakin jotka sitten lopulta eivät enää puhuneet tai katsoneet suuntaani kun pääsimme yläasteelle koska kyseenalaistin kaiken liiaksi heidän mielestä :) Tosin yksi heistä antoi myöhemmin käteeni ISON metallivastaisen lehden :)

Millaisia ihmisiä LMFC:n kuuluu? Onko Leoa itseään pyydetty seuraan vaikka kunniajäseneksi?

H: LMFC:ssa on mm. entisia uskovia sekä alaan muuta kautta kosketuksen saaneita, alan asiantuntijoita, jotka tiedostavat äärikristillisyyteen kuuluvan viihdearvon. Leo ei valitettavasti käytä sosiaalista mediaa, olisi kyllä upeaa saada itse Mestari kunniavieraaksi. Olen miettinyt että tarvitaan voimakasta hengen johdatusta jotta näin kävisi.

LMFC toimii ennen kaikkea Facebookissa suljettuna ryhmänä, vaikka “majakkana” toimiva blogisivukin löytyy.

F: klubin jäsenet tuntuvat melkein kaikki tietävän ja/tai tuntevan herätysliikkeen kentän, joko henkilöhistoriansa tai opintojensa puolesta, tai he muuten seuraavat kenttää jolla Leo keikkailee. Jäsenet eivät suhtaudu Leoon kritiikittömästi mutta ovat postmodernisti vaihtaneet Leon tulkintakontekstin.

J: Laajalta piiriltä kaikenkarvaisia ja vähemmän karvaisia ihmisiä kuuluu ryhmään. Leo olisi kyllä SUURI kunnia saada seuramme jäseneksi mutta uskon että Leo ei pysty siihen kiireiltään liittymään.

Millä perusteella Facebook-ryhmään pääsee tai sieltä lentää ulos? Molempiahan on ilmeisesti tapahtunut.

H: Anokaa niin teille annetaan, pätee tähän. Paitsi jos edustat ääriryhmää, koska valitettavasti äärikristityt eivät kykene toimaan ryhmän hyvän hengen mukaisesti.

Miksi ryhmä on ns. suljettu, eli sen keskusteluja ei näe kuin ryhmään hyväksytyt jäsenet?

F: Ryhmä on suljettu koska sen jäseniltä toivotaan kykyä nähdä herätysliikkeiden ilmiöt toisessa valossa kuin missä ne yleensä esitellään. Se perinteinen valaistus, se on pirun tylsä. Lisäksi itsensä etäännyttäminen poliittisista ja uskonnollisista viitekehyksistä on varmaan käytännössä välttämätöntä. Ja kyky nauraa itselleen Leon tahdissa.

J: JOS ryhmä olisi avoin kaikille olisi meillä kädet täynnä töitä poistaa sieltä asiattomia viestejä joita sinne välillä tupsahtelee hieman liian tiukkapipoisilta immeisiltä. Salaseura tämä ei kuitenkaan ole vaikka sellaistakin on väitetty.

LMFC:n sisällä on väliin ollut ilmeisesti varsin hauskoja joskin tyypillisiä uskovaisten ja ei-uskovaisten välisiä keskusteluja. Miten näihin keskusteluihin suhtaudutaan puolin ja toisin, miten ne yleensä päättyvät?

H: Oi kyllä, yleensä se alkaa uskovaisten puolelta huutamisella ja päättyy täysin mauttomaan uhkailuun sekä jäsenyyden menettämiseen. Omaa ryhmää ne lähinna huvittaa, vaikkei yllätä. Tavattomuudellaan he todistavat oikeaksi sen, minkä me jo tiedämmekin.

T: Tilanne on mielenkiintoinen. Siitä huolimatta, että ennen ryhmään hyväksymistä kaikki jäsenkandidaatit ovat nähneet ryhmän infon, jossa kerrotaan mistä on kyse, ryhmään toisinaan pullahtaa ihmisiä jotka mielensäpahoittaneen hurskasta viittaa kantaen alkavat sitten ryhmän sisällä verbaaliseen pyhään sotaan. Niihin sitten lämminhenkisesti kirjoitetaan vasta-argumentteja, jos jaksetaan ja viitsitään. Homma päättyy yleensä siihen, että meuhkaajilta palaa jossain vaiheessa käämit ja he lähtevät ryhmästä, tai jos he alkavat vaikuttaa uhkaavilta (sitäkin on tapahtunut), heidät poistetaan ryhmästä.

Harvoja tällaisia tapauksia ryhmässä on ollut, mutta muutama sellainen varsin viihdyttävä tapaus on ryhmään eksynyt. Tähän väliin on muuten huomautettava, että ainakaan kukaan LMFC:n ydinryhmäläinen ei näe tarpeelliseksi saati fiksuksi mennä minnekään uskovaisten ryhmään meuhkaamaan siihen tyyliin, mihin uskovaisia on LMFC:n toisinaan eksynyt. Tässä kohtaa on tietysti muistettava, että meillä ei olekaan lähetyskäskyn oikeutusta moiseen hieman ylimieliseen ja ei niin hyvin sympatioitakaan puolelleen saavaan toimintaan.

J: Tähän tuli Sionin viisailta H. ja T. jo niin kattavia vastauksia että Veli J. pysyy hiljaa.

Onko ryhmällä ollut tapaamisia tai onko sellaisia suunnitteilla?

F: On, omat suviseurat on viritteillä, tosin vain oikeauskoisille. Tällä haavaa.

J: Ensimmäistä suunnitellaan ja jännitylksellä odotetaan toteutuuko profetia tämän suhteen!

T: Kyllä. Tänä vuonna Suomen eteläisimmällä alueella. Alue on valittu symbolisesti tarkkaan – pyrimme pääsemään mahdollisimman lähelle Israelia maamme rajojen sisäpuolella.

Jos mormoneilla on maagiset alusvaatteet, on LMFC:n die hard-jäsenillä LMFC-paita. Millaisia ylimaallisia voimia paidan käyttö tuo tullessaan? Ilmeisesti suuria, sillä kuulopuheen mukaan joku ryhmän jäsen pukeutui tuohon paitaan suurella vaivalla ennen äkillistä sairaalaan joutumistaankin ambulanssikyydillä – pitääkö tämä paikkansa? Mikä ajatus tässä oli takana?

J: Leo-paita on suoja kaikkea vastaan ja sisältää Mestarin maagiset sanat lopun ajoista [paidan selkäpuolella on teksti “Me elämme lopunajan viimeisiä päiviä” sekä Leon nimikirjoitus – Mesikämmen huom.] Vaikka paita oli tuskallista saada päälle piti se saada ylle ambulanssimiehistön avustamana, koska eihän sitä voinut olla varma onko tämä se viimeinen lähtö vaiko ei kun ei kertaakaan olla ambulanssilla kotoa jouduttu hakemaan. Mietin siinä että JOS käy pahasti ja lähtö tulee on mukana Leon sanat: Elämme lopunajan viimeisiä päiviä! Leo kuitenkin suojeli paidan haltijaa ja hyvän lääkityksen voimin pystyin omin jaloin poistumaan saraalasta viiden tunnin makoilun jälkeen! Leo on väkevä!

F: Paita on vähän kuin papin tai rabbin virka-asu. Tiettävästi se on ainoa tunnettu tekstiili joka kykenee ihmetekoihin kuten parantamaan sairaita, vaikka sen on luotettavasti dokumentoitu myös suojelevan kantajaansa ja siinä on mukava matkustaa yksityiskoneella Suomi-Ranska väliä.

T: Yhdyn edellisiin puhujiin, verbaalisesti.

Ymmärtääkseni ryhmä on tuottanut myös muita Siionin henkivaltoja kanavoivia objekteja, mm. jäsenkortin, jonka kautta jäsenellä on tempaustakuu, kyniä, jääkaappimagneetteja, bannerin, sekä viini- ja viinapullon etikettejä – kerrotteko näistä ja niiden vaikutuksista enemmän?

H: Kortin kantajallahan on tietysti tempaustakuu joka on ajankohtainen, nyt kun elämme lopunajan aikoja. Viina ja viinietiketeillahan prosentit juomassa tietysti tuplaantuu! Jos Jeesus muutti veden viiniksi, se ei ollut temppu eikä mikään, takaan että Leo muuttaa viinin viinaksi ja viinankin 66,6 prosenttiseksi. Leo-magneetti jääkaapin ovessa taas tavallaan ikäänkuin kestosiunaa ruuan siellä takana.

T: Suunnitteilla on myös Israelin tähti-lautapeli.

J: Leo-viini odottaa suvitapaamista ja kaikki paperini allekirjoitan Leon siunaamalla kynällä ja jääkaappiani suojelee Leo-magneetti ja lompakossani on AINA tempaustakuu-kortti mukana!!! Kohta pääsee KUNNOLLA suunnitelemaan peliä Israelin tähti kun saa tavarat varastosta omaan kotiin.

LMFC:llä on jopa oma versionsa uskontunnustuksesta. Osaavatko kaikki ryhmän jäsenet sen ulkoa?

H: Hieno tunnustus onkin, en usko että kaikki osaavat sitä vielä ulkoa, mutta onhan tässä vielä aikaa harjoitella, ehkä saamme kaikki tunnustaa sen yhteen ääneen, tulevassa Patmoksen LMFC-tilaisuudessa.

J: Sen ehtii vielä oppimaan ulkoa!

Onko Leo alfauros? Miksi ihailet Leoa? Mikä hänessä eniten viehättää?

H: Leo on todellinen alfauros, hänen katseessaankin on sellaista voimaa että Pekka Siitoimen hypnoottismagneettinen katsekin häviää leikiten, Leo ottaa tilan ja naisen haltuun pelkällä olemuksellaan. Leon koko olemus huutaa tiukkaa johtajuutta ja pakottaa polvilleen kaikki jotka sen vaikutuksen piiriin joutuvat.

T: Ilman muuta on. Leo antaa kaikille tosimiehille jämerän arkkityyppisen mallin siitä, millaista on olla väkevä miehinen hengensoturi lopunaikojen maailmassa. Tämä tietysti vetoaa kaikkiin naisiin magneetin tavoin. Jo nimi, Leo, eli leijona, kertoo oleellisen.

J: Kysymykseen vastattu jo niin avarasti että ei voi muuta kommentoida, Leo on UROS!

Onko Leo Suomen paras kristitty?

S: Onko Kristus messias? Tästähän ei ole epäilystäkään.

F: Parhaan kristityn tittelistähän ei kristittyjen ole kai sopiva kilpailla, otaksuttavasti juuri siksi että sellainen epämääräisen maallinen kunniantavoittelu loukkaisi Mestarin kunniaa.

T: Kilpailijoissa on kovia nimiä, kuten Veli Saarikalle, mutta Leo hallitsee suvereenisti.

J: Leo tietää kuka Leo on ja me tiedämme kuka ja mitä Leo on!

Leo on ollut uransa aikana varsin tuottelias. Mikä tai mitkä Leon kirjat, äänitteet, tai muut dokumentit ovat suosikkejanne ja miksi?

T: Rock-kirja on ylivoimainen suosikkini. Äänitteistä Avaruusmessias ajan merkkinä kuuluu huippuihin, sillä se murskasi lapsuuteni ulkoavaruuden sankaria kohtaan kokemani valheelliset käsitykset perusteellisesti. Monia muitakin hienoja äänitteitä ja kirjoja löytyy, mutta nuo ovat omissa kirjoissani yli muiden.

J: Leon ROCK-kirja on legendaarinen, omistan parit muutkin tallenteet joista yhden sain aikoinaan kolmena kappaleena omaan käyttööni, siinä kuuluu tuttu äänikin välillä. Paras TV-toteutus on ehdottomasti Enkeli Ruhtinas NYT!

Keräilevätkö klubin jäsenet Leon tuotoksia?

T: Totta kai. Kirjoja, äänitteitä, lehtisiä, mitä vain Leoon liittyvää. Monella clubin jäsenellä on varsin mittavat kokoelmat.

J: TOTTAKAIT!

Pitäisikö Leon klassikosta Rock tehdä päivitetty uusintapainos ja jos, niin miksi?

H: Ehdottomasti pitäisi! Tässä on tullut sen verran uutta genrea markkinoille että olisi mahtavaa saada Leon päivitetty mielipide ja tulkinta näistä, toisaalta liian avoin “saatanallisuus” musiikissa saattaa viedä siitä tulkitsemisen ilon. Ehkei siinä ole Leolle haastetta tarpeeksi.

T: Ilman muuta! Tätä olen jo useiden vuosien ajan rukoillut. Sitten Rock-kirjan julkaisun on Leon teoksessa osoittamallaan tavalla Saatanan esiinmarssi käynyt aina vain julkeammaksi niin meillä kuin muualla maailmalla. Norjassa ovat saatanalliset metallimuusikot polttaneet kirkkoja kuin kokkoja ikään ja onpa Suomessakin leimahdellut. Kukaan muu kuin Leo ei pystyisi sanoillaan koskettamaan maamme nuoria ja vähän vanhempiakin rock- ja tanssimusiikin vaaroista kuten Leo. Rock-kirjasta pitäisi saada myös Leon lukema äänikirja.

J: Ehdottomasti, niin paljon on rockin saralla tapahtunut vuosien aikana että Leon viisauksia pitäisi saada päivitetty ja kansan tietoon!

Oletteko koskaan tavannut Leoa? Entä ryhmän muut jäsenet? Millaisia tapaamiset ovat olleet?

T: Jotkut ryhmän jäsenet ovat tavanneet, mutta suurin osa ei ole. Itse olen tavannut Mestarin kerran. Sain tuolloin kunnian puhua hänen kanssaan ja paiskata lopuksi kättä, minkä päälle vielä toivotimme toisillemme Jumalan siunausta.

J: Olen tavannut Leon ja istunnut vastakkain Leon kanssa tuntitolkulla, taisin kaiken kaikkiaan viettää Leon seurassa 5 tuntia syöden pari sämpylää ja juoden kahviakin hänen kanssaan. Sitten menimme studioon puhumaan radio-aalloille livenä, oli oikein hauska hetki ja tapahtuma, siitä on myös tallenne olemassa jonka sain kolmena kappaleena itselleni käyttöön, tosin monien muuttojen jälkeen enää 1 kappale on olemassa itselläni. Leon tapaaminen oli karismaattinen kohtaaminen, iloinen ja lämmin (kunnes poistuin), jonka jälkeen tuli pari kommenttia mihin en enää pystynnyt vastaamaan koska en ollut paikalla :)

Onko Patmoksesta oltu teihin yhteydessä? Jos on, niin millaista kommunikointi on ollut?

J: Ainoastaan tuolloin 90-luvulla olin yhteydessä Leoon kun keskustelimme.

H: Sain ilokseni Leolta meilin takaisin, jossa hän oli yllättynyt yhteydenotostani ja pyysi valokuvia minusta mutta ikävä kyllä kuvissani näkyvä LMFC-paita taisi peläyttää hänet ja aiheuttaa jonkinlaisen väärinkäsityksen.

T: Eräs Patmoksen työntekijä postitteli minulle yhteen väliin, hyvin asiallisen oloinen kaveri ja taisi olla huumorintajuakin. Sain kutsun tulla käymään tukikohdassa kahvillakin, jos sinnepäin sattuisin matkaamaan.

Mitä suunnitelmia LMFC:llä on tulevaisuuden suhteen? Varaudutteko tempaukseen? Koska tempaus tulee?

T: Olemme varautuneet tempaukseen jäsenkorteillamme, joiden kantajilla on tempaustakuu. Tempaus tulee varmasti jossain vaiheessa, sillä kuten mestari on sanonut, me elämme lopunajan viimeisiä päiviä.

J: Tempaisu voi tulla hetkenä minä hyvänsä ja jäsenkortin mukaan on tempaustakuu milloin tahansa.

Vaikka klubissa hyväntuulisen ja lämpimän humoristisesti fanitetaan Leoa, on ryhmän jäsenillä myös selkeitä erimielisyyksiä ja kriittisyyttä Leon näkemyksiä kohtaan. Israelin ja Palestiinan suhteet ovat ilmeisesti eräs tällaisista asioista – pitääkö tämä paikkansa ja jos niin miksi?

F: Kriittisyys on jalostumatonta sarkasmia.

T: Kyllä pieniä erimielisyyksiä löytyy, mm. juuri tuosta Palestiinan kysymyksestä.

J: Tietyt asiat koskien Palestiinaa on tuonnut erimielisyyksiä esille. Mutta ainahan näitä on.

Pitäisikö Palestiina julistaa mielestänne itsenäiseksi? Onko LMFC:llä tähän virallista linjaa?

H: Ehdottomasti pitäisi, ja uskoisin että LMFC:n linja on kaikessa oikeamielisyydessään tässä aika yhtenäinen. Olemmehan “humanisteja”.

T: Kyllä pitäisi. Näin jouduttaisimme Jeesuksen toista tulemista.

J: Kyllä pitäisi.

Pahat kielet ovat sanoneet Leosta vuosien varsilla kaikenlaista, mm. Helsingin Sanomat 17.9. 2000 erikoissivuillaan julkaisemassaan artikkelissa “Leo Meller, taivaan sisäpiirikauppias“. Mitä mieltä olet tällaisista teksteistä?

F: Mainittu artikkeli on ansioitunut ja soisin enemmänkin julkisuudessa vastaavankaltaista kirjoittelua herätysliikkeiden voimahahmoista ja heidän lahkojensa toiminnasta.

T: Kolikolla on aina kaksi puolta.

J: Raamatusta löytyy kaikkeen vastaus, myös se, että yleensä sivuilla on kaksi puolta ja jommasta kummasta löytyy se oikea vastaus. Leo tietää sen mutta suuressa viisaudessaan hän haluaa koetella meitä.

Mikä on Baphomet-kansio?

T: Baphomet-kansio on salainen asiakirja, jota säilytetään tiettävästi Porissa. Se sisältää vaiettua totuutta rappareista ja kaikenlaisista saatanallisista kreikkalais-humanisteista liberaaleista, jotka sotivat Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaa vastaan. Baphomet-kansiossa on myös hetero pride-manifesti ja se on sinetöity sanoin Deus Protector Noster!

J: Baphomet-kansio on NIIN salainen kansio että sen olemassa olosta ei moni tiedä ja jos tietää liikaa voi joutua sen syövereihin menettäen sielunsa, uskoisin että siellä mainitaan jo LMFC myöskin suurena salaliittona tahrata Mestari Leon maine vaikka asia ei näin ole. Mutta me humanisteina ja demokratian perusmuurareina pidämme vuohet kylläisinä jotta saamme niistä maitoa jaettavaksi, ja varmemman paikan kansiossa…

Mikä tekee teidät onnellisiksi?

F: Minut tekee onnelliseksi kauniit, hyvät ja oikeamieliset asiat.

T: Hurskaat asiat, mestarin opetukset ja Jumalan ruoska.

J: Aika moni asia joista tässä veljet jo mainitsivat kaikki tärkeimmät.

– – –

Mesikämmen kiittää LMFC:n haastatteluun osallistuneita jäseniä.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Keikka-arvio: Leo Meller Turussa 27.9.

Keikka-arvio: Leo Meller Turussa 22.8.

Totuus E.T.:stä.

Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta?

Read Full Post »

There has been a very interesting documentary called My Swastika in the making for some time now. The documentary deals with the swastika debate, investigating the psychological, sociological, anthropological and human aspects of this controversial and spiritual symbol.

I met the documentary team and spent some time with them when they were in Finland earlier this year. I had in my mind already back then that it would be interesting to interview Dominick Crowley (writer/director/presenter/executive producer) about the film. I had fascinating long talks with him and the team about the symbol and tons of things involved.

Some months passed and we stayed in touch. At some point I remembered my idea of an interview and I finally sent a bunch of questions to Dominick. The following interview is the result of those questions and Dominick’s answers 卐

Some background

Nice to speak to you again, Dominick! How are you?

I am very well since our last meeting. At the moment we are very productive in the new company that will be producing the My Swastika documentary. It is being produced by 3rd Prophecy, a film company, just formed, that will be specializing in new, thought provoking films and documentaries. We are very excited.

If this interview could take place anywhere, anytime in the universe, where and when and why there and then?

Well, without trying to predict where we will be in 23 years but I would ideally like to have this interview when I am 60, in the conservatory of my beautiful self-sufficient, country home. Why 60? Well even at the age of 37 I do not consider myself to know all the facts about this subject. If this interview had be done just last year I would have a completely different set of answers to your questions. With each year we gather new knowledge and develop ourselves intellectually, morally and spiritually. So to give better, more informed answers, in a beautiful relaxing environment, then how about my place at 1pm on the 30th of June in 2034?

For those who don’t know you, please introduce yourself. Who are you, what you’ve done and what you do currently?

I was born in central Dublin in 1974. The son of a Butcher and Hygienist (but back then they were know as Cleaners). From an early age I was attracted to Spirituality, the Arts and Orientalism. I was very much the Irish Catholic and felt a strong relationship with God. In my search to expand my spiritual education I explored everything from Witchcraft to Judaism. At 16 I had the good fortune to meet the Hare Krishna movement (ISKCON) where I was introduced to the Hindu Gods and Eastern philosophy and meditation. I was active in this faith for about 9 years until I decided to explore the more “mundane” aspects of live. I became a health fanatic and, instead of rejecting my human body, I fed it. I had an ambition to become a body builder. I trained with a very outgoing character who saw my theatrical energy and insisted I should become an actor, to which I followed his advice and ended up threading the boards, which then led to film, which then led to directing and producing. Now at the helm of my own film company, and with the culmination of my past experiences, I am producing a ground breaking documentary called My Swastika

My Swastika

What My Swastika is all about? Who will be interviewed in the film, where you have been making it? What kind of crew you’ve been making the film with? What you aim to achieve with the documentary? Is the film first of its kind?

My Swastika is a documentary that explores the Swastika symbol, the people who would like to see it used worldwide, the people who would like it banned worldwide and the mentality and psychology of both. We explore the true history, which is very absent from school books, of the symbol which debatably dates back nearly 18,000 years. We look at the Swastika Reclamation movement to see if the Swastika can be used again in the West and by what means they are using to spreading their vision. We talk to Academics who are asked to examine this movement and the goals that they wish to achieve to see if it is actually possible. We also talk to people who see this reclamation movement as something dangerous and not to be taken lightly.

So far we have interviewed people from Hinduism, Falun Dafa, Pagans and others who use the symbol daily. We spoke also to military archivists, Jewish Rabbi, a psychologist, cult buster and not to forget, the everyday guy on the street.

Earlier this year our crew and I went through Europe in search of the answers to our questions. A small crew of four people who, without being paid for their work, gave their valuable time and energy to help make this documentary happen. I think people are happy to help out so much because of what we are actually trying to achieve with this project.

With the documentary our real goal is to open peoples eyes and reveal the things which you are not supposed to know.

It is a one of a kind documentary which goes out of its way to save a burning witch from the pyre. What joy it is for a filmmaker to be able to attempt a project that will change the way we see something that we were exposed to at school and was told was the truth. To bring the real truth to the audience is something worth giving your time to. With the documentary our real goal is to open peoples eyes and reveal the things which you are not supposed to know.

Do you remember the first moment of getting the idea for the documentary? How it all got started? Was it like a moment of “Yes! This is a must thing to do!” or more like “Hmm, this is somewhat crazy idea, but it would be an interesting thing to do…”?

The moment I got the idea for the documentary was when I was sitting on the steps of Original Skin Tattoo studio with my good friend Phil Cummins. We were relaxing after filming Phil’s son tattooed him. His son was 8 at the time and the tattoo was a Swastika. Don’t worry, he was supervised at all times by the hygiene conscious Phil and his assistant Dave. Over a coffee Phil explained his passion for Swastika and his mission to reclaim the symbol. This was all very very interesting and I thought immediately that it was a worthy story to tell. Now, at that time I envisioned only a 10 minute documentary. As I researched I understood that all this info would not fit into that time duration, so I thought best 20 minutes. 2 years later and looking at all the information gathered and a documentary that is 90 mins long I still think its is not enough time.

Although there has been much enthusiasm for the film, you’ve also faced lots of challenges with the documentary, which tells that the subject is hot, if not outright tabu. Tell us about the challenges regarding funding the film, prejudices involved, getting people to the documentary, etc. You must have expected challenges in making the documentary but has it been tougher than what you thought?

Straight off the bat, one of the first challenges I had, personally, was say the word Swastika in public. When first talking to friends about the project when I first started, I would tell them what subject it was, rather the same was as you would tell a racist joke while in a public place. Very quietly. After overcoming that hurdle the next was how to present the documentary. Knowing how to word and visualize the documentary was no easy task. I knew the subject I wanted to sing about but was finding it hard to find the right notes.

Funding was, and still is, the biggest hurdle of all. We are too taboo to be associated with mainstream funders and have been put through a loop the loop with funding sites. Even just setting up an email account for the documentary was difficult. The word Swastika was seen as an unacceptable word to be used as a mail address. We first tried myswastika, rejected, the my-swastika, rejected, my.swastika, my/swastika and my:)swastika. All rejected. In the end we found myswastik@ slipped through. As a side story I even tried to create a mail address name that could be more unacceptable than Swastika. So I tried to create a mail address as c$£tf^&k%£r&&pist@hotmail.com.(censored version). It was accepted.

So far there has been no help from the industry itself and all work and funding has come through donated items to auction, Gentle Swastika Collective t-shirt sales and our own personal pleas to Swastika supporters. I have to say that one of the first people who gave a Geronimo cheer and helped us from the beginning was Dr Kevin Sisk from Canada. It is people and donations like that which helps us continue.

As for the documentary being tougher than what I thought? Yes. It has been a near Herculean task for us but has educated us on so many levels.

Talking about swastika today the discussion turns sooner or later to Nazi-Germany. How much this Nazi-angle to the symbol dominate the discussion and feelings about the symbol here in the Western world still? What does that tell about what Nazis did to the symbol and what it tells about the symbol itself?

Today, to the common Western person there is no difference between the two images. The peaceful Swastika and the Nazi Hakenkreuz. But you will be shocked to know that this is not entirely the fault of the Nazi’s. This is also the fault of Westerners! It is the continuation of a witch-hunt that happened in the 1930s and still exists today. Every day you can see movies, books, graffiti, etc. that associates the Swastika with the Nazis, and not all of it depicts the Hakenkreuz in its strict red, white and black coloring. Some depictions just show Hindu Swastika’s, Jain Swastika or even Buddhist Swastikas without understanding what they are depicting. By the West consistently associating the Swastika with the Nazis and not having knowledge of the difference between the Swastika and Hakenkreuz then, we as Westerners, reinforce their ownership of that image.

I always make the point that it is like jailing Charles Manson twin brother up for looking like his brother. We have to now start making a difference between the two. We have to identify that Charles and John Manson are not the same and should not be held for the others crime.

In Germany they didn’t, and don’t call the Nazi image Swastika. They call it Hakenkreuz. Most German people I spoke to didn’t know what a Swastika was. But they knew what Hakenkreuz was.

Swastika is innocent and is untarnished by Nazis. It is our view that is tarnished. As long as we in the West repeatedly remind ourselves of that connection then reclaimationists will have a hard road ahead.

To answer your other point quickly, the Nazis did not do anything to the symbol. Same as you don’t do anything to a lock when you put a key in it, other that open it. I don’t think the symbol has, is, or will be tainted. Rather I think our perceptions, understanding and knowledge of the symbol is tainted. I don’t see Swastika as the Godhead or a goal in itself. I see it as a gateway, a tool, a desire stone. Swastika gives you what you most desire or opens a door to your desires, but like all intentions what you get back may not be what you want and may come out in a negative rebound or expression. Nazis put impure ideals in their desire, what they got back was destruction. So Swastika is innocent and is untarnished by Nazis. It is our view that is tarnished. As long as we in the West repeatedly remind ourselves of that connection then reclaimationists will have a hard road ahead.

How much there has been change in Western peoples view and experience of the symbol since the end of the WW II? Are we as Western people still profoundly stuck with the Nazi-association or are we getting over it sooner or later? Will swastika be reclaimed back to its former glory or is it a hopeless idea?

Very little. Apart from very small pockets of post war Swastika Reclamation supporters. It was very isolated and could only gain expression amongst the ranks of artists and academics. And even then it was a taboo subject. Canadian artist Manwoman‘s appearance in the book Modern Primitives, a book that focused on the growing tribal sub culture of tattooists, body modifications and artists at that time. His bold statement of tattooing Swastikas all over his body and views on the “sacred” Swastika gave the modern reclamation movement its foundations. It is only over the last 10 years that there has been an explosion in Swastika Reclamation movement. The Internet is one main factor for this. There is change, slow but progressive. Word is definitely spreading.

I think to truly reclaim Swastika you must first reclaim its meaning. To display the symbol is easy but to display its meaning is a completely different story.

As for will it be reclaimed? As long as Westerners can’t tell the difference between what a Swastika is and what a Hakenkreuz is, and as long as reclaimationists can’t tell the difference between the symbol and the meaning, then I think it will experiences a few stumbles on its way. I see many people collecting the symbol as way of half rebellion and half hobby but only see a few core sections extolling swa-asti-ka. I try not to use the term “the fight to reclaim the Swastika” for how can you reclaim all well being through fighting? I think to truly reclaim Swastika you must first reclaim its meaning. To display the symbol is easy but to display its meaning is a completely different story.

Who are the most important persons and groups who seek to reclaim swastika? How are they doing in their cause? What people who would like to reclaim swastika can do about it?

Everyone is as equally important as each other in reclaiming the symbol. Each group is trying to reclaim their Swastika in their way and at their own time. The majority or these groups reclaim the symbol simply by using it as their faith’s, group’s or individual thinking draws them to.

Reclaiming anything takes three things. Hard data, an understanding of the information and that information in action.

I think also if people want to reclaim the symbol the best thing they can do is what I would call a 3 step program. Step 1: Read and read and read. Not just the information on the internet, but books on the subject. If your national library, college or museum has a reading room, make use of it. Find out as much information on the subject as you possibly can. Step 2: Put all the collected information into the back of your head and meditate on what you have learned. Step 3: Understand and put into practice what you have learned about Swastika. Reclaiming anything takes three things. Hard data, an understanding of the information and that information in action.

What are the most “swastika friendly” and “swastika banning” areas in the Western world currently and how that manifests?

I was recently asked if there was any Swastika Reclamation movement in the East. Not to my knowledge in any case. In the East the Swastika is as common as the Cross in the West, it is part of the everyday culture and ambiance in its Hindu or Buddhist orientated cities. You could say that these would be Swastika Friendly areas.

In the East the Swastika is as common as the Cross in the West, it is part of the everyday culture and ambiance in its Hindu or Buddhist orientated cities.

There are also some areas in Europe that are inwardly Swastika Friendly but due to its sensitive neighbours it holds the symbol and its history to them in archive only. Finland is a fine example. Stemming from the formation of the history of the Finnish air force and the artist Gallen-Kallela’s use in design and decorations for the former, the symbol holds a place in Finnish history but sadly, like the Hopi Indian tribe, dropped its prominent use in favour for discretion. Still today I have spoken to many Finns who see this symbol as part of their proud and daring history and acknowledge its relevance to their historical national identity. Germany and Poland on the other hand have pretty much zero tolerance for the symbol. In the belly of the beast, as I call the two, the image is too strong. There are so many reclaimationists in these countries though. Some come under fire and some are simply seen as anarchists.

The strangest story I have heard is that of a young boy in Beer Sheba, Israel. The police were called to his home when a neighbour saw that on his jacket was a Swastika. The boy liked a certain heavy metal band that happened to have the symbol on the album and like all kids of that age had drawn it on his rocker jacket. Now due to the fact that Israel actually does not have an exact law on this they could not figure out what to do.

How swastika is viewed outside the Western world today? How Nazi use of the symbol and associations involved have effected non-westerners experience of the symbol? Or has the symbol been more or less immune to the Nazi taint for example among hindus and buddhists in the East?

Outside the Western world Swastika is seen in a relevant context to the country it is seen in. Even by Westerners abroad. I lived in Israel and have many Jewish friends who travel to the Far East. They see Swastika everywhere and understand the context in which it is seen in those countries; still holding that fear and distrust of the symbol which has been educated to them. The youth in the West and in most English speaking are continuously brainwashed as to the Nazi connection with the symbol. The word Swastika is continuously tied to the Nazi party through literature, cinema, and political security. Swastika, in all its form, has become the Nazi party and their history in their absence. I re-illiterate that the Nazis never officially referred to their banner as a Swastika. It is the Westerners who gave it that title and it is the Westerners who tarnish the symbol and its true meaning.

I re-illiterate that the Nazis never officially referred to their banner as a Swastika. It is the Westerners who gave it that title and it is the Westerners who tarnish the symbol and its true meaning.

As for the symbol being immune to Nazi connotations amongst the Hindus and Buddhist. Has the Crucifix been tarnished amongst Christians even after its use by the K.K.K?

What have been the best experiences in making the documentary? The worst? The most surprising? The most odd? Any special stories you’d like to share?

Meeting new friends. Mr “Sponge”. What was told to me in the Hindu Temple in Warsaw. The Jewish synagogue in Dublin. You will have to watch the dvd to understand. Spoilers!

If you could go back in time, would you still start making the documentary? Has it been too much trouble, worth it all?

All I can do is what the Universe wants me to do. Even if I travelled back in time I would probably do it all over again, simply because that is what the Universe wanted me to do. As for trouble. Getting out of bed in the morning can cause trouble. Trouble is trouble, no matter where it comes from or what you are doing. So at least all the troubles I have experienced has been while doing my work with my given skills as a human being.

How has your personal relationship to Swastika changed during making the documentary? Have you started to see swastikas here and there, everywhere? Has swastika “started to speak to you”? I guess your relationship to symbol has got deeper and more personal, right? What are the angles to swastika that you personally find most interesting?

If I was to answer any of these questions I would end up giving away my conclusion in the documentary. But I will answer one question. There is not a single angle of Swastika I don’t find interesting. It really is the most interesting subject. It covers everything. Totally fascinating.

Now that you’ve been exploring the symbol, studying it, interviewing people about it, what do you think swastika is really about at its core? What is a swastika? What is at the core of this ancient and universal symbol?

I am afraid this answer must wait until people see the documentary. I will say one thing though. When I found out what Swastika is, I ended up in a intellectual daze for 3 days. Spoilers 卐

Future

Most of the film has been filmed, right? When can we expect the film to come out? Do you plan the film to be seen at some film festivals, will it be in theaters, etc.?

90% of the documentary has been filmed. We are still waiting on certain academics to have free time, but their interviews will be slotted in when they are ready. We were actually due to release this summer, but due to financial problems we were delayed in getting to footage we needed.

We are now in post production stage and hope to be ready by January 2011. After the film is ready we will be touring Europe and hopefully further. Attending film festivals on all scales to promote the documentary. As for theaters, well this all hangs on a distributor deal. I have constantly been asked when the film is ready, when it will be released etc. Most think that the filmmaking process is, point, shoot, print and abracadabra. In reality there is a lot of politics and deals to deal with before the public ever get to see a finished film. A very tricky road. We are presently looking at distributors in China and Japan.

Will the DVD have bonus materials? Where it can be ordered?

Yes there will be bonus material. Again we can’t possibly add all material to the actual documentary but with the option of bonus material we can add a few extra treats. As for ordering. We will be taking orders by late December 2011 and will release by mid January 2012

Why should everybody see My Swastika documentary?

I wish I could give that answer. Why should anybody see anything, because they want to. I cannot push Swastika or the views of the interviewees onto anyone. All I can answer, really, is that people should see this documentary because there is no one who will stop you. And if they do stop you then all the more reason to see it.

What you will do once My Swastika is completed? Do you have an idea for the next film already in your mind?

I shall take very long break. It has and is an exhausting process and I will look forward to some time to concentrate on writing. Our next project idea is a documentary that concentrates on the subject of animal shelters and animal welfare in so called advanced first world countries.

What makes you happy?

Having two of the most amazing women in my life. My Fiance, Kasia and my daughter Kai 卐

– – –

Thank you for the interview, Dominick! Swastika blessings! 卐

– – –

Some related links:

My Swastika in Facebook.

My Swastika official webpage.

My Swastika YouTube channel.

Interview with Dominick regarding My Swastika on DCTV (from 14:35 forward).

My notes on the origin of swastika.

– – –

– – –

Read Full Post »

10 vuotta syyskuun 11. terrori-iskuista – Mitä todella tapahtui? (osat 1, 2, ja 3/10)

Syyskuun 11. 2001 terrori-iskuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Mesikämmen julkaisee uusintana osissa viime vuonna kirjoittaneensa 10-osaisen artikkelisarjan aiheesta. Artikkelien perään on lisätty joitain vuoden varrella kerääntyneitä aihetta koskevia päivityksiä, uutisia, yms.

Mitä todella tapahtui?

1/10) Yhdeksän vuotta syyskuun 11. 2001 tapahtumista

2/10) Iskuja edeltäneet tapahtumat ja etukäteistieto päivän tapahtumista

3/10) Maailman tehokkaimman ilmatorjunnan lamaantuminen

– – –

Katso aiheesta myös posti DUN:n 9/11-seminaari – 10 vuotta.

– – –

– – –

Artikkelin osa 4/10 löytyy täältä.

Read Full Post »

Johdanto

Siinä, että Leo Meller saapuu kaupunkiin, on aina jotain elämää suurempaa. Luvassa on aina rautaisan karismaattinen ja maskuliininen show, joka pistää mummoilla sydänmentahdistajat hakkaamaan villisti ja ruskeat tukisukkahousut savuamaan. Miehille Meller antaa arkkityyppisen mallin siitä, millainen on väkevä evankelista joka taistelee Jumalan puolesta läpeensä rappeutuneessa ja syntisessä maailmassa näin lopunaikoina. Leo Meller ja Suomen Siion on niitä artisteja, joista mm. Helsingin Sanomat ja Kirkko & Kaupunki ovat meitä vuosien varsilla varoittaneet. Turhaan ei Melleriä edelleen lasketa maamme rajun kristillisen undergroundin ykkösartistiksi. Maanantai-illan kuvia kumartelematon show Turun VPK:n talolla osoitti sen jälleen.

Jeesuksen Nimessä kerjään Sinua tulemaan tilaisuuteen JO KELLO 17. Olet velkaa itsellesi ja rakkaillesi kuulla Herran antaman sanoman.

Jos edellisvuotena viimeksi kokemani Mellerin keikka Turussa oli silkkaa rautaa, niin tämänkertaisesta keikasta saattoi jo etukäteen odottaa jotain vielä huimempaa. Patmoksen sivuilla kun oli ennen keikkaa seuraava kryptinen tiedotus, jonka perusteella osasi odottaa erityisen vaikuttavaa settiä:

TURKU – Ajankohtainen ja karismaattinen patmosilta, vieraana tri SAMUEL MAHER.

Pyhä Henki antoi minulle maanantai-iltaan sanoman, jonka kaltaista en koskaan ole tuonut julki. Jos suinkin mahdollista, Jeesuksen Nimessä kerjään Sinua tulemaan tilaisuuteen JO KELLO 17. Olet velkaa itsellesi ja rakkaillesi kuulla Herran antaman sanoman. Yliampumatta uskallan sanoa: sanoma vaikuttaa tulevaisuuteesi syyskuusta alkaen” LEO MELLER.

Varsinaisessa illan ohjelmassa alkaen klo 19 kanssamme on Kairon Patmossairaalan ylilääkäri SAMUEL MAHER ja hänen tiiminsä. Näitten ystävien palvelutyössä jopa kuolleita herää! Ihmeellisiä parantumisia tapahtuu. Tri Maher on taitava lääkäri ja vaikuttava, innoittava Raamatun opettaja. Tule ja koe oma ihmeesi.

Mukana PIRKKO SÄILÄ ja PASI TURUNEN.

Pelkästään yllä oleva teksti osoittaa eräästä kulmasta sen, miksi Meller on niin valovoimainen artisti. Hänen tulkintakykynsä on ilmiömäistä. Miettikääpä nyt, niin yllä mainitussa kuin monessa muussakin asiassa, Meller vetää kosmisesta hatustaan toinen toistaan villimpiä profetioita, varoituksia, kytköksiä asioiden välillä yms. ja aloittaa niiden pohjilta tilaisuuksia, kampanjoita (viimeisimpinä mm. Aktio Joosef, Totuusaktio Israel ja Rukousrintama Suomen ja Israelin puolesta), yms., ja myy koko paketin faneilleen, jotka ovat kerta toisensa jälkeen haltioissaan tarjotusta inspiroivan tuoreesta näkökulmasta ja visiosta, mikä se sitten milloinkin on. Tähän liittyy myös Mellerin uusiutumiskyky, vaikka hän samoja teemoja periaatteessa vuosikymmenestä toiseen kierrättääkin. Erään kristillisen kirpputorin kassatäti totesi kerran eräälle ystävälleni tämän ostaessa pariakymmentä Meller-kasettia tukkuhintaan, että tämä on kyllä aika hurjaa materiaalia… ja tähän voi jäädä koukkuun. Mielestäni tuo kuvaa Mellerin karismaa ja taitoja viihdyttäjänä varsin hyvin.

Tämä on kyllä aika hurjaa materiaalia… ja tähän voi jäädä koukkuun.

Mellerin genre on monella tapaa vaativa, mm. sen vuoksi, että hänen esittämät tulkinnat eivät kerta kaikkiaan toimisi genretietoisille faneille ilman artistin timantinkovaa itsevarmuutta. Ja sitähän Mellerillä on. Jos hänellä ei sitä olisi, ei hän pystyisi myymään yleisölleen rajuja omia tulkintojaan edellä mainitun kaltaisesti toteamalla: “Olet velkaa itsellesi ja rakkaillesi kuulla Herran antaman sanoman”. Tähän ei kuka tahansa pysty. Mutta Meller pystyy, koska hänellä on erikoiskyky kertoa, mitä Jumalalla on meille asiaa. Profeetalliseen lopun ajan Siion-genreen kuuluu sekin haasteellisuus, että on osattava vyöryttää uusia visioita niin, että aiemmat toteutumattomat ennustukset yms. eivät jää kuulijoita vaivaamaan. Meller on onnistunut tässä jo monet kerrat, ja epäilemättä hän onnistuu siinä taas uudelleen, mm. nyt kuumimpana hittinä olevan Israelin tilanten kanssa.

Patmoksen sivuilla ei tämän kertaisen Turun keikan varsinaista teemaa suoraan kerrottu, mutta se paljastui paikallislehdestä: Paljastaako Israelin Jumala miekan pakanakansoja vastaan YK:ssa 20.9.2011 – mikä on Suomen kohtalo ennustusten valossa? Asiasta uutisoitiin keikan edellä myös Leo Meller Fan Clubin sivuilla.

Showtime!

Itse keikka polkaistiin Turun VPK:lla käyntiin täsmällisesti ajallaan. Koska Meller on suuri nimi, niin hän tietysti tarvitsee itselleen lämppärin, vaikka toimisikin itse pääartistin lämppärinä. Mellerin lämmittelystä vastasi Patmoksen levymerkille työskentelevä Pirkko Säilä.

Säilän setti oli lyhyt mutta iskevä. Introna kuultiin jo aiemmilta kerroilta tutuksi tullut Turkuun on niin ihana tulla, kun tänne tulee, on sellainen olo kuin tulisi kotiin. Jostain syystä tästä muistui mieleeni kauppatorin vieressä, yökerho Börsin sisäänkäynnin tienoilla oleva arvoituksellinen seinäreliefi, jossa Daavidin tähdellä koristeltu laiva kyntää merta purjeet pullollaan. Onko Turku Suomen Siionin salaisia voimapisteitä? Tätä ei Säilä kertonut.

Intron jälkeen lämppärin setti koostui Patmoksen uusimpien tuotteiden mainostamisesta. Eräästä Patmoksen myymästä kirjauutuudesta luettiin näytteeksi ohjeita kristityille. Ohjeisiin kuului mm. se, että kanssauskovaisten väärintekemisistä, synneistä, ei saanut puhua ei-uskovaisille. Nämä sanat jäivät päähäni soimaan Säilän setistä parhaiten. Kävin myöhemmin katsomassa Patmoksen merchandisen keikkapaikan takaosassa. Kirjoja ja CD-levyjä oli reilusti, mutta bändipaitoja ei ensimmäistäkään. Kauppa kävi hyvin.

Meller astui lavalle huolettomassa asussa, lyhythihaisessa paidassa, jonka hän oli jättänyt tumman harmaiden housujen päälle. Asuvalinta oli hämäävä, sillä itse setti oli kaikkea muuta kuin huoleton ja kepeä. Mellerin maanantai-illan setti oli rankin, mitä olen hänen nähnyt koskaan esittävän. Esityksen sisältö oli hyvin raskasta ja mustaa, mikä tietysti heijastelee aikoja, joita nyt elämme. Raskautensa ja mustuutensa puolesta tämä Mellerin setti oli tyylisuunnaltaan ehkä raskainta lopunaikojen verbaalista unblack metallia, mitä maassamme on koskaan esitetty. Stryper-faneilta menee tällaista materiaalia kuunnellessa kurat housuun.

Pakanakansat vs. Israel

Heti setin alkuun tehtiin selväksi, mistä on kyse. Israel on pakanakansojen uhkaamana, ja tämä heittää ei ainoastaan Israelin, vaan koko maailman ylle suuren synkän pilven. Maailmantilanne sai artistin erittäin herkkään ja intensiiviseen iskuun jo keikan alkumetreillä. Kuten tiedämme, kuuluu Mellerin vakiosettiin aina tavalla tai toisella Israel ja lähes aina myös lopunajat. Tällä kertaa nämä kummatkin olivat setissä korostetun vahvasti läsnä.

Me elämme lopunajan viimeisiä päiviä.

Keikan ensimmäiset osat avasivat tulevaa YK:n yleiskokousta väkevän raamatullisesti. Meller esitti, että YK:n seuraava yleiskokous, 66. sellainen, ei ole sattumalta 66… luvussa on yhtä 6:sta vaille ihmisen luku 666, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että me elämme lopun ajan viimeisiä päiviä. Näissä lopun ajan tapahtumissa Israel näyttelee tietysti hyvää roolia, ja Palestiina taas pahaa roolia. Palestiinan itsenäisen valtion tunnustaminen (myös niiden maiden osalta, jotka eivät näin ole vielä tehneet, Suomi ja USA mukaanlukien) on Mellerin mukaan helvetillinen siirto maailman shakkilaudalla, ja sellaista ei saisi tapahtua. Kappaleessaan YK 666 Meller esitti palestiinalaisten esittämää pilkkaa juutalaisista varsin dramaattisin sanoin: Ja yksikään juutalainen ei koskaan enää tule tuon meidän pyhän vuoren juurelle… jälkeen YK:n 66. yleiskokouksen synti ja saasta nimeltä juutalaiset ja Israel pyyhitään pyhältä maalta!

Tässä vaiheessa keikkaa huomasin, että jopa Mellerin Raamatuin ja muistikirjoin varustautuneet die hard -fanit ottivat rohkaisevaa ryyppyä ja nitroa kului. Ja keikka oli vasta alkanut!

Toinen mieleen jäänyt numero keikan alkupuoliskolta oli biisi nimeltä Valkoisen talon www-sivut. Yhteiskunnallisesti kantaaottavissa sanoissa Meller kritisoi sitä, että Valkoisen talon www-sivuilla on jo pitkään oltu mainitsematta, että Jerusalem on Israelin pääkaupunki!… Jerusalem on ryöstetty palestiinalaisille! Tällä Meller antoi tietysti ymmärtää, että USA jo valmistelee osaltaan Palestiinan valtion tunnustamista.

Kappale esitteli myös teeman, joka kantoi hienosyisesti läpi koko loppusetin, nousten esiin aika ajoin: Israelin pyhä Jumala aloittaa siivoamisen omasta talostaan! Meller lauloi: Sillä katso, siitä kaupungista alkaen, joka on otettu minun nimiini, minä aloitan onnettomuuden tuottamisen! Sen sijaan, että Meller olisi selvästi avannut, mitä tämä tarkoittaa, hän suhteessa tarinankulun loogisuuteen esitti yllättäen aivan huiman armolahjoja koskevan soolon, jossa oli jazzahtavaa vivahdetta sikäli, että siinä vedeltiin aivan omissa sfääreissä, silti maastoutuen hienosti kappaleen pohjalla kulkevaan rytmiin. Veikkaan, että vähemmän teologiaan perehtynyt yleisö ei ymmärtänyt soolon hienouksista yhtään mitään, mutta hyvin tämäkin osio näytti silti yleisöön uppoavan.

Meller oli jo keikan tässä vaiheessa osoittanut monipuolista skaalaa niin vokaaleissa (aina syvästä surusta ja tuskasta tuliseen ja vimmaiseen paatokseen asti) kuin lavaliikehdinnässäkin – tämä oli tietysti tuttua ja taidokasta Melleriä. Kokonaisuudessaan keikan alkuosio oli sävyiltään erittäin monipuolinen, mieleen tuli niin kristitty doom metal kuin kristitty emogoottirock, pääpainon ollessa selvästi jo mainitussa verbaalisessa unblack metallissa.

Taivaassa on jo usean kuukauden ajan soitettu shofar-torvia, ja vain ympärileikatut Jumalan valitut voivat sen äänen kuulla.

30 rabbia oli selvä täytebiisi, mutta ei millään muotoa yhdentekevä. Kappale kertoi 30 rabbista, jotka ovat viime vuosina kohdanneet messiaan, Jeshuan. Tätä seurasi kappale Taivaalliset pasuunat, jonka sanat kertoivat siitä, että Taivaassa on jo usean kuukauden ajan soitettu shofar-torvia, ja vain ympärileikatut Jumalan valitut voivat sen äänen kuulla. Meller korosti kappaleen sanoja niin, että ne toistettiin pariin kertaan, samalla havainnollistavasti ilmatorvea soittaen. Tässä vaiheessa niin minua kuin varmasti monia muitakin kävi hieman harmittamaan oma ympärileikkaamattomuus, sillä olisihan se nyt nastaa kuulla, mitä hermeettistä lähetystä Taivaasta on jo parin kuukauden ajan maahan oikein lähetetty. No, esinahoista huolimatta Meller sai meidät tuntemaan, että olemme Jumalan valittuja ja Suomen Siionia!

Pakanakansojen myrsky ja maan ääret

Pakanakansojen myrsky sijoittui keikan keskivaiheille ja esitteli Melleriä parhaimmillaan. Tässä biisissä Meller otti vanhoja keikkojensa kestoelementtejä ja mestarillisesti tulkitsi niitä ajankohtaisin sävyin. Meller lauloi: Kun pakanakansojen myrsky alkaa, se alkaa maan perimmäisistä ääristä… Hän jatkoi julistamalla, että kun kaikkialla puhutaan Suomesta, niin puhutaan maan ääristä (Fin-land), maan lopusta. Me olemme maan loppu, me Suomalaiset!, Meller jylisi tavalla mikä hieman muistutti minua Lemmyn verbaalisesta ulosannista Motörheadin kappaleessa Sex and death. Meller jatkoi raamatullisesti (Jeremia 25:31): Pauhinta käy maan ääriin asti, sillä Herralla on riita kansoja vastaan, hän käy oikeutta kaiken lihan kanssa, jumalattoman hän antaa miekalle alttiiksi… Jumalattomat, keitä ne sitten ovat? Meller antoi kysymykseen saman tien selkeän vastauksen, upean dramaattisesti ääntään käyttäen: Jumalaton ihminen on ihminen, jolle Jumalan on sanonut, tästä hetkestä eteenpäin… Minä. En. Enää. Välitä… Sinusta.

Me olemme maan loppu, me Suomalaiset!

Edellämainittu kohta osaltaan alleviivasi sitä, että uusissa sanoituksissaan Meller on ottanut Jumalan tulkinnassaan varsin vanhatestamellisen painotuksen – armollinen ja rakastava, anteeksiantava Jumala on taka-alalla ja oikukas, tuittuileva, tantrumeita vetävä kosminen sadisti on päästetty valloilleen. Mutta tämä on ymmärrettävää, kun asia laitetaan nyt akuuttiin Israelin kontekstiin.

Maan äärien käsittelyssä nostettiin rohkeasti esiin myös suorasanaisesti demonisia nimiä. Meller riimitteli, että maan ääret eivät ole vain yksi ainut pohjoinen alue, esim. Suomi, Ruotsi, tai Norja, vaan että käsitteellä viitataan pohjoiseen yleisesti, ja erityisesti em. maan lopun maihin, Jerusalemista katsoen. Itärajan alue ei kuulu viimeisissä tapahtumissa Mellerin kuvaamiin maan ääriin. Itärajan alueillamme on Mellerin mukaan oma kohtalonsa, johon viimeisissä tapahtumissa vaikuttavat Goog, Maagog, Beesek ja Buubal. Tämä oli eräs keikan väkevimpiä unblack metal -hetkiä ja se kirvoittikin yleisöstä erityisen paljon amen, halleluja! -huutoja.

Norja, Suomi, ja lopun ajan tummat pilvet

Meller omisti keikasta huomattavan siivun Norjan tilanteen käsittelyyn. Hän muistutti, että Norja on ollut maan äärien maista jo vuosikymmenien ajan Israelia eniten tukeva ja että Jumala on tämän vuoksi siunannut Norjaa suurella vauraudella, erityisesti öljyn kautta. Artisti muistutti myös, että hänen henkinen oppi-isänsä oli suuri Norjan ystävä, ja että hän itsekin suuresti rakastaa Norjaa. Onhan hän mm. asunut Norjassa, saarnannut Norjassa ja kääntänyt tekstejä norjasta suomeksi. Tässä vaiheessa illan ohjelmaa Meller käytti erittäin näyttävästi eräitä keikkojensa vakioelementtejä, nimittäin lähteittensä fyysisten kappaleitten esittelyä ja dramaattista heiluttelua.

Bravo! bravo! bravo!, nyt alkaa kiva leikki, nyt näytetään mitä juutalaiset siat ovat!

Utøyan saari oli epäilemättä illan kontroversaalein biisi. Siinä Meller kertoi siitä, mitä hänen näkemyksensä mukaan saarella tapahtui, kun Anders Behring Breivik alkoi siellä julman verityönsä: Nämä nuoret eivät suinkaan huuda kauhusta, vaan he ovat huvittuneita, mitä he luulevat olevan tapahtumassa? He muistavat mitä heille on opetettu Israelin terrorista palestiinalaisia vastaan… ja he kuvittelevat, nyt alkaa, kun ministeri on lähtenyt kaksi päivää sitten, nyt alkaa havainnollistettu draama, jonka tarkoituksena on käytännössä opettaa meille, mitä palestiinalaiset raukat joutuvat kärsimään, kun juutalaiset tulevat yllättäen aseineen ja tappavat palestiinalaisia. Ja ensimmäiset, jotka surmataan, niin heidän viimeiset sanansa eivät suinkaan ole kauhunhuudot, vaan heidän viimeiset sanansa silminnäkijän mukaan ovat “bravo! bravo! bravo!, nyt alkaa kiva leikki, nyt näytetään mitä juutalaiset siat ovat!”

Jollain lailla em. biisi, sen esitystapa ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuivat minusta hivenen oudoilta ja sopimattomiltakin. Meller muistutti, että ennen verilöylyä saarella oli esiintynyt puhuja, joka kirjaimellisesti pui nyrkkiä kaikkivaltiaalle Jumalalle, ja joka hyvän paimenen sijaan oli susi, joka vei laumansa syvemmälle Jumalan kovien tekojen kosketukseen. Minulle jäi hieman auki, liittyikö verilöyly Mellerin mielestä jotenkin jo keikan alkupuolella esitettyyn ajatukseen, että “Jumala aloittaa siivoamisen omasta talostaan” ja että oliko tapahtuma jollain lailla Jumalan vihan ilmaisu rakkaalle maan äären kansalleen, tai jotain sellaista. No, monet vaikutusvaltaiset ja hienot taiteilijat ovat kautta aikain esittäneet asioita kärjekkäästi, provosoiden ja jopa tahallaan ikävään valokeilaan astuen. Näin he ovat onnistuneet osoittamaan jotain vallitsevista kulttuurisista normeista, rajoista, siitä, miten me määrittelemme itseämme ja kulttuuriamme. Utøyan saari muistuttikin minua em. seikkojen vuoksi mm. Boyd Ricesta, jolta Meller on epäilemättä saanut eri tavoin vaikutteita.

Suomi kuvataan lehmänä ja taivaasta kuuluu sana: Se tapetaan!

Yhteiskunnallisesti vaikuttamaan pyrkivä kappale oli myöskin Suomi on lehmä, jossa Meller oli käyttänyt sanoina jonkun anonyyminä pysyttelevän henkilön unta. Kappaleessa Suomi kuvataan miehenä, joka kulkee eteenpäin. Hänen vieressään kerrotaan olevan tekstin, jossa sanotaan Jumalan yrittäneen estää Suomea menemästä EU:ssa eteenpäin, aina vuoteen 1999 asti. Tämän jälkeen kerrotaan, että tuon vuoden jälkeen Jumala ei ole Suomesta enää välittänyt. Kappale päättyy armottomaan visioon, jossa Suomi kuvataan lehmänä ja taivaasta kuuluu sana: Se tapetaan! Olin haistavinani kappaleessa lievää plagiointia CMX:n vanhasta hitistä Jumalan ruoska, mutta voi olla, että kappaleiden yhteneväisyydet ovat silkkaa sattumaa.

Onnistuneen keikan lopuksi Meller teki vielä perinteiset rock-kliseet, eli nostatteli hurmioituneen yleisön käsiä, ja VPK:n salissa tehtiinkin liki aaltoja Jumalalle. Meller lopetti keikan dramaattisesti todeten: Jos sinä et ole Jumalan ihminen tänä iltana tässä huoneessa, miten sinä uskallat elää? Jos sinulla ei ole Jeesusta vapahtajana, miten sinä uskallat kuolla? Jos sinulla ei ole pyhän hengen täyteyden kastetta, miten sinä kuvittelet selviäväsi arjesta, jota eletään tänä syksynä? Sinä tarvitset Jeesusta… ja sinä voit nostaa kätesi… tämä kutsu ei toistu tämän puhujan toimesta tänä iltana… sinä voit nostaa kätesi, nyt, juuri nyt, juuri nyt ja sanoa, Jeesus, otan sinut vastaan! Joku huusi tähän hurmiossa: Lisää pyhää henkeä! ja Meller komppasi asiaa.

Sinä tarvitset Jeesusta… ja sinä voit nostaa kätesi… tämä kutsu ei toistu tämän puhujan toimesta tänä iltana.

Jos tämän keikkaraportin aluksi tein huomion Mellerin itsevarmuudesta ja käsityksestä itsensä ainutlaatuisuudesta artistina, voisi saman huomion tehdä tässäkin kohtaa. Huomatkaa keikan lopetuspuheesta kohta “…tämä kutsu ei toistu tämän puhujan toimesta tänä iltana” – Meller tietää, että hänen kutsustaan Jeesukseen sydämeen ottaminen on ainutlaatuisen hienoa ja arvokasta. Hän on tähti. Hän tuntee arvonsa.

Keikan jälkeen Pirkko Säilä vielä johti pienen rukouksen, josta mieleeni jäi elävästi, että Jumalan käy niin paljon Israelia sääliksi, että hän säälii siellä pientä sorakasaakin.

Patmoksen ilmaismateriaali keikkapaikalla

Rukouksen jälkeen yleisölle jaettiin avokätisesti Patmoksen materiaalia, missä kerrotaan tarkemmin Mellerin keikan kappaleiden sanoista ja taustoista, sekä siitä, mitä materiaalia Patmoksella on myynnissä ja mille tilille voi maksaa Israelin hyväksi vapaavalintaisen summan (mutta 50€:tä suositellaan). Nämä materiaalit ovat hurjaa luettavaa, kuten valtavirtaa vastaan porskuttavalta underground-artistilta sopii odottaakin.

Koskaan ei Israelin edessä ole ollut niin massiivia kielteisyyden muuria kuin YK:n seuraavassa yleiskokouksessa.

Aktio Joosef -info kertoo, että koskaan ei Israelin edessä ole ollut niin massiivia kielteisyyden muuria kuin YK:n seuraavassa yleiskokouksessa. Tämän lisäksi kerrotaan, että maailma on palautumassa Kolmannen valtakunnan henkiseen ja hengelliseen ilmastoon (tähän väliin on hyvä muistuttaa, että on olemassa myös mielipiteitä, joiden mukaan Israel on itse harjoittanut varsin “natsistista” politiikkaa suhteessa palestiinalaisiin aina vuodesta 1947 asti).

Infossa Patmos kertoo myös olevansa lahjoitusrahoituksella mukana lobbaustoiminnassa (!) Israelin hyväksi. Kyseessä sanotaan olevan hengellisen sodankäynnin Israelin, Raamatun ja jopa Jumalan kunnian puolesta. Nyt ennen YK:n yleiskokousta USA:n presidentti Obaman kerrotaan sanelleen Israelille vaatimuksen suostua valtiolliseen holokaustiin. Halosta ojennetaan valitsemaan sanansa YK:n yleiskokouksessa oikein. Mikäli “pakanakansojen vaatimuksiin” suostutaan olisimme kertaiskulla syvällä viimeisten päivien profetioiden täyttymisessä. Tämä on raamatullista hardcorea, jos mikä!

Pienempi Aktio Joosef -lappu kertoo Mellerin visiosta Aktio Joosefin suhteen. Kyseessä on pyrkimys palata “Joosefin talousohjelmaan”. Meller kirjoittaa: Kuukausien ajan olen seurannut Herran Hengen vaikutusta. Minusta on tullut Joosefin ja erityisesti hänen talousfilosofiansa oppilas. Olen ihmetellen oppinut ja oppinut – ja samalla miettinyt, mitä aikaa varten henkeeni sijoittuu aivan mullistava kokonaisfilosofia kylvämisestä ja niittämisestä, sijoittamisesta ja siitä elämisestä. Myöhemmin Meller toteaa, että TOTUUSAKTIO ja AKTIO JOOSEF aivan ilmeisesti liittyvät toisiinsa jumalallisessa kutsumuksessa ja ohjauksessa. Lisäksi: Olen myös saanut henkeeni nostattaa esiin RUKOUSRINTAMAN SUOMEN JA ISRAELIN PUOLESTA. Ilmeisesti nämä kaksi ilmiötä jollakin tavalla sitoutuvat toisiinsa. Syyskuussa tiedät enemmän. Mitä luovuutta! Tällaiseen ei pysty kuin aidosti monilahjakas ja rohkea taiteilija!

Leo Meller ottaa esille raamatullisia hahmoja, joiden sisälle hän asettaa sinut. Olet esimerkiksi ‘käsille koottu imetyksestä elävä karitsa’ – Jumalallasi on jopa rinnat sinua varten!

Paperin toisella puolella mainostetaan Kalevi Lehtisen kirjaa ja kehoitetaan ostamaan myös hänen CD-levyjä: Kuuntele Kalevin erilaisimpia äänitteitä. Paperin yläpuolella mainostetaan CD-levyjä Koko ihmisen terveeksi tuleminen ja Ajat ovat vaikeat – näin Jumala hoitaa omiansa armosta perille. Viimeksimainitusta kerrotaan mm. näin: Leo Meller ottaa esille raamatullisia hahmoja, joiden sisälle hän asettaa sinut. Olet esimerkiksi ‘käsille koottu imetyksestä elävä karitsa’ – Jumalallasi on jopa rinnat sinua varten! Et ole orpokodissa – nämä ja muut esikuvat opettavat sinua. Äänitteet ovat osa Sana, henki, rukous ’10 -tapahtumaa, josta todetaan: …hämmentävien henkivaltojen, taistojen, uhrien että suuren siunauksen tapahtuma. Psykedeliaa ja esoteerista erotiikkaa!

Miten sinun rahalahjasi monistuu -paperi vetoaa lukijaan sillä, että jos olisimme voineen olla paikanpäällä Jeesuksen aikaan, olisimme olleet valmiita todella paljon palvomaan häntä ja tekemään hänen vuokseen. Tähän vedoten pyydetään nyt samanlaista panosta Israelin lobbausrahoiksi. Lapussa todetaan: 3000 x 50€: Saisimme vastata ‘kyllä’ Israeliin. Tilisiirtokuitissa on tunteisiin vetoava kuva halaavista ihmispoloista ja teksti Rakkauden kautta vaikuttava uskoni. Tämä tekoni Israelin elämäksi koetuksen hetkissä 2011. Palestiinan valtion perustamisen puolesta seuraavassa YK:n yleiskokouksessa äänestäviä kutsutaan jälleen pakanoiksi ja Tarja Halosen linjanvetoja arvuutellaan.

Jos Tarja Halonen antaa äänensä Israelin tuhoksi, nyt hänen puheensa huomioidaan. Taivaassa.

Jykevin ilmaismateriaaleista on Totuusaktio Israel -tabloid. Sen kannessa on kuva Tarja Halosesta puhumassa YK:ssa, kuvan alla teksti: Tasavallan presidentti Tarja Halonen puhunee YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2011. Aikaisemmat puheet ovat olleet tasaisia. Jos Tarja Halonen antaa äänensä Israelin tuhoksi, nyt hänen puheensa huomioidaan. Taivaassa. Miettikää sitä.

Mellerin keikan jälkeen päätin katsoa vielä, millainen egyptiläinen pääartisti oikein oli miehiään. Jo ensimmäisen kappaleen aikana tuli kuitenkin selväksi, että vaikka mainosteksti lupasi kovaa kamaa (“hän on herättynyt kuolleen eloon”), niin Samuel Maher bändeineen oli kuitenkin aika keskinkertaista kristillistä perussettiä.

Illan kovin artisti oli ilman epäilyn häivää Leo Meller.

– – –

Read Full Post »

Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!

Blogin Pekka-posteista sanottua

Mesikämmen-blogi – kirjoittaja on julkaissut parhaan Pekkaa käsittelevän artikkelisarjan, mitä blogistanissa on nähtyNarian

Kertakaikkiaan sellainen folkloristinen pikkujättiläinen, ettei moista voisi kuvitella olevan olemassakaan (…) Ötöpesän jengi on lukenut nämä kaikki, eikä ennen sitä olisi voinut kuunaan kuvitellakaan, että Pekka Siitoimesta olisi missään näin paljon materiaalia. Ja mikä parasta, vapaasti saatavillakin! (…) Ehdottomasti rautaristin, suojaviitan, kumimanttelin ja kaasunaamarin arvoinen teko!Ötöpesän jengi

Vuoden blogistipalkinto ja kiljukanisteripalkinto! Tämä on yleensä vaiettua kulttuurihistoriaa yhdestä Suomen kummallisimmista ja viihdyttävimmistä miehistäJokunen

Blogihan on ollut varsinainen kylttyyriteko. Näiden Pekka-artikkelien taso vaatisi suorastaan niiden sitomista kansien väliin! “Helvetin hyvä”, sanoisi Peksi. Go on!A

Ylivoimaisesti parhain sivusto hengentieteen Mestari Pekka Siitoimesta – B.S. Müller, uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran sisäpiirin jäsen

100 Postia

100. Kursiivin isku, osa 4
99. Kursiivin isku, osa 3
98. Kursiivin isku, osa 2
97. Täällä vartioin minä!
96. Kursiivin isku, osa 1
95. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 3
94. Alfauros laittoi asioita kuntoon.
93. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 2
92. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 1
91. IKR:n plörinäksi mennyt Belgian matka 1977
90. “Worshiping the Devil in the name of God”
89. Siitoin-filmi oy, osa 5
88. Siitoin-filmi oy, osa 4
87. Kai M. Aalto puhuu! (osa 2/3)
86. Siitoin-filmi oy, osa 3
85. Turun Hengentieteen Seura, osa 11
84. Turun Hengentieteen Seura, osa 10
83. Turun Hengentieteen Seura, osa 9
82. Pekka ja SMP/SKYP
81. IKR:n plörinäksi mennyt Kotkan marssi 1977
80. Lisähuomioita Pekan mielenosoitustoiminnasta, yms.
79. Pekka ja vappu, osa 4/4
78. Pekka ja vappu, osa 3/4
77. Pekka ja vappu, osa 2/4
76. Pekka ja vappu, osa 1/4
75. Pekan perheonnea
74. Arjalanpaisti ja arjalanpiirakat
73. Kai M. Aalto puhuu! (osa 1/3)
72. Mitä Pekka Siitoin ajattelisi perussuomalaisista?
71. Pekka Siitoin: Jag ska befria Norden!
70. Pekan mietteitä ennen eduskuntavaaleja 1983
69. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 3
68. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 2
67. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 1
66. Pekkagrammi, osa 2
65. Pekka Siitoin ja rock ‘n’ roll
64. Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa
63. Pekka Siitoin Fingerporissa
62. Tulella leikkimisestä
61. Talo, jossa Pekka Siitoin asui (osa 2)
60. Pekka presidentiksi?
59. Kommunismin ja kokoomuksen uhka
58. Valtakunnanjohtaja ja Italia
57. Valtakunnanjohtaja ja Varkaus
56. Kiljukeisari
55. Valtakunnanjohtajan kiljuepisodi
54. Pekka Siitoin -anagrammit ja postyymi Finlandia-palkinto
53. Hyvää uutta vuotta!
52.Turun Hengentieteen Seura, osa 8
51. Das Fest! 50 postia Pekka Siitoimesta!
50. Arkistojen aarteita ja Pekka Siitoin soundboard.
49. Luvassa hypnoottis-magneettista menoa.
48. Turun Hengentieteen Seura, osa 7.
47. Rivologin rodunjalostusta.
46. Turun Hengentieteen Seura, osa 6.
45. Pekkagrammi.
44. Ääretön rakkaus.
43. Siitoin-filmi oy, osa 2.
42. Pekan lähtö.
41. Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.
40. Pekka Siitoimen shortsit.
39. Hyvät naiset, olette kaikki kauniita!
38. Kassisen perintöprinssi.
37. Mikä erottaa fasistin kommunistista?
36. Mesikämmenen jengi.
35. Pekka Siitoin built my Panzerwagen.
34. Turun Hengentieteen Seura, osa 5.
33. Turun Hengentieteen Seura, osa 4.
32. Seurakuntavaalit.
31. Turun Hengentieteen Seura, osa 3.
30. Turun Hengentieteen Seura, osa 2.
29. Turun Hengentieteen Seura, osa 1.
28. Pentagrammon, clavis, cranium, sciurus, circumferentia, logos, gravis admodum, et diaboli.
27. Siitoin-filmi oy.
26. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta?
25. Toinen todellisuus.
24. Mitä Pekka Siitoin sanoi Anton LaVeystä ja satanismin historiasta?
23. Pekka Siitoimen iltarukous.
22. Isän valtakunta kuvina.
21. Isän valtakunnan jälkipyykkiä.
20. Pekan parhaat, osa 7.
19. Pekan parhaat, osa 6.
18. Pekan parhaat, osa 5.
17. Pekan parhaat, osa 4.
16. Pekan parhaat, osa 3.
15. Pekan parhaat, osa 2.
14. Pekan parhaat, osa 1.
13. Isän valtakunta.
12. Arkistojen kätköistä.
11. Päivän lainaus ja kysymys.
10. Pekka Siitoin on nykyään vampyyri!
9. Hypnoottis-magneettinen katse ja sen alkuperä.
8. Mitä Pekka Siitoin sanoi äidilleni.
7. Luciferin arkkipiispan nauru.
6. Talo, jossa Pekka Siitoin asui.
5. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 4/4).
4. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 3/4).
3. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 2/4).
2. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 1/4).
1. Should I laugh or cry?

Ja jatkoa seuraa…

Mesikämmenen postit valtakunnanjohtajasta eivät tähän lopu. Postit jatkuvat Kursiivin tapauksen tonkimisella, minkä jälkeen pääsemme Pekan saaman vankeustuomion käsittelyyn, ja sen jälkeen Pekan vankilanjälkeiseen elämään. Materiaalia löytyy vielä hyväksi toviksi eteenpäin. Näiden sadan ensimmäisen postin jälkeiset Pekka-postit löytyvät helposti blogin oikeasta alapalkista “tags”-osiosta sanalla “Pekka Siitoin”. Siitä klikkaamalla löytyy lista kaikista blogin Pekka-aiheisista posteista, mitä tämän 100. postin jälkeen on julkaistu.

Read Full Post »

Older Posts »