Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Isänmaallinen Kansanrintama’

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1978

Tammikuu

3.1. Ilta-Sanomat uutisoi: “Mainosteippi raskas todiste”. Kursiivin savuavista tiloista oli löytynyt Pekan liikkeen mainosteippiä. Samana päivänä Turun Sanomat otsikoi “Mielisairas vai ei… Näytöt Kursiivin poltosta pitävät”. Uusi Suomi kirjoitti samana päivänä: “Syytetty Lehtonen ei muista mitään koko 70-luvulta” (Mesikämmenen arkistot). Uuden Suomen jutussa mainitaan, että Pekan joukkoihin soluttautunut Risto Tammi oli ollut todistamassa oikeudessa. Tuntemattomaksi jäänyt lehti otsikoi: “Vangituilla lista räjäytyskohteista” (Mesikämmenen arkistot).

tammisiitoin1Samana päivänä Uusi Suomi kirjoitti: “Syytetyn sormenjäljet Kursiivin palopaikalla”. (…) “Lehtosen avustaja asianajaja Alexander Schichmann ilmoitti päämiehensä epäilevän, että hänet olisi hypnotisoitu tekemään rikos. IKR:n “valtakunnanjohtaja” liikkeenharjoittaja Timo Pekka Olavi Siitoin, synt. 1944 julisti, ettei hänelle ole mitään osuutta Kursiivin asiassa. – Jos minä siellä olisin ollut, en minä omaa teippiäni olisi käyttänyt, Siitoin selitti ja jatkoi. – En minä sentään aasi ole.” “(…) Kolmannen syytteen mukaan Siitoinin Vehmaalla sijaitsevasta huvilasta oli takavarikoitu 1470 rynnäkkökiväärin patruunaa ja 300 paukkupatruunaa, joihin Siitoinilla ei ollut hallussapitolupaa” (Mesikämmenen arkistot).

4.1. Tiedonantaja otsikoi: “Fasisteille vaaditaan ankaraa rangaistusta” (Mesikämmenen arkistot).

puhuipussiin6.1. Suomen Kuvalehti kirjoitti: “Naantalilainen liikemies Pekka Siitoin, 33, symbolisoi sitä, mikä meillä, Pariisin rauhansopimuksen perusteella on kiellettyä ja siksi silmällä pidettävää. Hän on fasisti eikä sitä kiellä. Pikemmin hän on siitä ylpeä ja pitää tärkeänä, että asiasta puhutaan.” Suomen Kuvalehti julkaisi Pekasta jutun otsakkeella ”Fasisti” (Mesikämmenen arkistot). Tiedonantaja kertoi samana päivänä, että Kotkan poliisimestari oli jättänyt sisäasiainministeriölle “esityksen uusfasistien Kotkassa toimivan järjestön lakkauttamisesta” (Mesikämmenen arkistot).

10.1. Tiedonantaja kirjoitti: “Kursiivin palon tutkimuksissa pahoja aukkoja”, ”IKR:n jäsenillä aseita. Fasistit edelleen valmiita väkivaltaan”, ”Vain tunti palohälytyksen jälkeen: Siitoin sai tiedon etsintäkuulutuksesta” (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin Tiedonantaja otsikoi myös “Poliiseja fasistien ampumaharjoituksissa” (Mesikämmenen arkistot).

12.1. Tiedonantaja kirjoitti: “Etsintäkuulutus vuoti fasistijohtajalle. Varoittiko poliisi Siitointa etukäteen?”. Tämän lisäksi lehdessä oli juttu ”Turun poliisi kiistää osallisuutensa vuotoon” (Mesikämmenen arkistot).

13.1. Tiedonantaja otsikoi: “Uutta aineistoa fasistien toiminnasta”. Jutussa todettiin mm. näin: “Kirjapaino Kursiivin murhapoltto tapahtui 26. marraskuuta. Fasistien tarkoituksena oli räjäyttää koko rakennus ihmisineen ilmaan. Painoon asetettu pommi ehdittiin kuitenkin purkaa ennen räjähdystä” (Mesikämmenen arkistot).

ensimmaisettodistajat17.1. Kansan Uutiset kirjoitti: “Ensimmäiset todistajat Kursiivin murhapoltossa”: “‘Valtakunnanjohtaja’ Pekka Siitoin perusteli naisista käydyllä riidalla alibin valehteluaan poliisikuulusteluissa Kursiivin murhapolton käsittelyn jatkuessa eilen Helsingin raastuvanoikeudessa”. Helsingin Sanomat kirjoitti samana päivänä: “Kursiivin syytetyillä kaunoja keskenään. Oikeus kuuli Siitointa suljettujen ovien takana.” (…) Suljettujen ovien takana käydystä keskustelusta laadittiin lyhyt selonteko, jonka mukaan Pekka Siitoin ja laitosmies Seppo Lehtonen riitaantuivat lokakuussa naisasioista” (Mesikämmenen arkistot).

kub2Samana päivänä Tiedonantaja kirjoitti mm. seuraavaa: “(…) Kuulusteluissa Siitoin on väittänyt, ettei hän varhain aamulla 26.11. tiennyt mitään koko murhapoltosta. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan “kuulusteltava halusi vielä tehostaa väitettään toteamalla, että palon sytyttäjä tai sytyttäjät ovat olleet tuolloin vasta matkalla Helsingistä Turkuun”. Oikeuden puheenjohtaja sai Siitoinin suun loksahtamaan kysymällä, mistä hän tiesi sytyttäjien olleen tulossa juuri Turkuun.” Jutussa kerrottiin myös mm. Pekan ottoisä Olavi Siitoimen todistaneen oikeudessa ja tunnustaneen hoitaneensa järjestön jäsenkortistoa” (Mesikämmenen arkistot).

18.1. Uusi Suomi uutisoi: “Siitoin siirtyy tutkimaan mytologiaa” (Mesikämmenen arkistot).

Näistä ajoista Esa Taberman totesi: ”Oikeudenkäynnin aikana jonkinlainen toiminta oli elpymässä huolimatta viranomaisten pyrkimyksestä lamauttaa koko toiminta ja Turkuun syntyi alkuvuodesta 1978 ns. Neljän Kopla. Siihen kuuluivat minä, Tammi (silloin vielä Risto), Turkuun muuttanut Jari H. ja vankilasta piankin vapautettu Timo Pekkala. (…)” (Mesikämmen: Esa Taberman puhuu!)

28.1. Helsingin Sanomat uutisoi: “Oikeus setvi Kursiivin paloa yli 10 tuntia. Kahdeksan todistajaa työllisti oikeuden”. Jutusta selviää mm. seuraavaa: “Lehtonen kävi viikkoa ennen Kursiivin paloa läpi voimakkaan kriisin, joka sekoitti hänet”. “Lehtonen leikkii legoilla”-otsakkeen alla kerrotaan: “Pyykkönen arvioi Lehtosen menneen viime aikoina vain huonompaan suuntaan. ‘Hän on lapsellinen ja leikkii mielellään legoilla’, sanoi Pyykönen. Hän arveli Lehtosen keskustelevan oikeudessakin vain Luciferin kanssa. Luciferista on muodostunut Lehtoselle hyvin tärkeä keskustelukumppani” (Mesikämmenen arkistot).

Kansan Uutiset uutisoi samana päivänä otsakkeella “Rituaalivala Kursiivin murhapolttoa salaamassa”: “Kursiivin murhapolton uudeksi mahdolliseksi taustakuvioksi tuli eilen rituaalivala, josta syylliseksi epäiltynä vangittu ‘puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on kertonut ollessaan psykiatrisessa hoidossa Helsingin keskusvankilassa. Sairaalan ylilääkäri, tunnettu psykiatri Lauri Pyykönen uskoo Lehtosen kertomuksen ‘tummalle Pekka nimiselle miehelle, jolla on viikset’ vannotusta salaamisvalasta perustuvan todellisiin tapahtumiin” (Mesikämmenen arkistot).

Tammikuussa Pekan oikeusavustaja Raimo Iivarinen totesi johonkin väliin, että “todistajia ei ole, eikä tule”. Samalla hän vaati Pekan päästämistä vapaaksi (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin lehtien otsikoissa tiedettiin kertoa myös, että “Pekka Siitoin hallitsi Seppoa”. Kansan Uutiset kyseli, oliko Siitoimen ja hänen ryhmiensä tekemiset “Huuhaa hommaa vai vaarallista fasismia?” (Mesikämmenen arkistot). Poliisin kuulusteltavaksi kutsuttiin suuri määrä ihmisiä, mm. populaarihypnotisoija Olliver Hawk, jonka Seppo Lehtonen oli kuuluisteluissa maininut. Hawkilta kysyttiin oliko hän ollut Siitoimen kanssa tekemisissä ja opettanut tälle hypnotismia. Hawk kiisti nämä (Mesikämmenen arkistot).

Helmikuu

2.2. Tiedonantajassa oli suuri Kursiivin iskua käsittelevä juttu otsakkeella “Suojelupoliisi tiesi etukäteen”. Jutussa kerrottiin seuraavaa: “Suojelupoliisi oli jo usean vuoden ajan tarkkaillut Pekka Siitoinin johtamia fasistiryhmiä. Olen varma, että Suopo oli soluttanut miehiä sisään. Näiden täytyi olla tarkkaan tietoisia fasistien toiminnasta ja keinoista, joita oli määrä käyttää työväenjärjestöjä vastaan. Mutta viranomaiset eivät tehneet mitään ennen murhapolttoa. Vasta sen jälkeen, kun syntyi valtavan laaja suuttumus fasistien toimien johdosta, lähdettiin liikkeelle. Tämä on yksi hätkähdyttävä tosiasia, joka on tullut päivänvaloon Kursiivin murhapolton selvitysten yhteydessä” (Mesikämmenen arkistot). Tiedonantaja uutisoi samana päivänä myös otsikolla “Fasisteilla yhteyksiä myös armeijaan ja poliisin (Mesikämmenen arkistot).

3.2. Kursiivin isku on jälleen oikeudessa (Mesikämmenen arkistot).

4.2. Kansan Uutiset julkaisi pitkän ja varsin mielenkiintoisen jutun “Kissoja keittämällä fasistiksi”. Jutussa kirjoitettiin mm. seuraavaa: “Vain muutama on hakeutunut Siitoinin joukkoon äärioikeistolaisista, kiihkoisänmaallisista ja kommunismin vastaisista lähtökohdista. Suurin osa myöhemmin IKR:n formuihin päätyneistä on aluksi ollut kiinnostunut vain ns. hengentieteistä ja liittynyt ensin ainoastaan Turun hengentieteen seuran jäseneksi” (Mesikämmenen arkistot).

vangittunavapaalla

14.2. Tiedonantaja listasi keitä oli jutun vuoksi vangittuna ja keitä vapaana. Esittelyn saivat johtaja, sytyttäjä, sotilaskouluttaja, pomminlähettäjä ja “piirikomendantti”. Lehden otsikko kertoi: ”Todistajat oikeudessa: Siitoin kauppasi aseita ja räjähteitä kannattajilleen” (Mesikämmenen arkistot).

21.2. Turun Sanomissa julkaistiin lyhyt jutun otsikolla “Uusi todistaja Kursiivin jutussa”. Todistaja oli Kursiivin vastapäisen koulun vahtimestari. Kansan Uutiset kertoi hänen todistuksestaan mm. seuraavaa: “Tuhopolton jälkeen todistaja ilmoitti nähneensä joko Lsutzu Belletin tai Datsunin lähteneen lujaa Kursiivin luota. – Autossa oli neljä-viisi kaveria ja ne huusivat jotain saksaksi. En tiedä, oliko se pelleilyä vai jotain muuta” (Mesikämmenen arkistot).

24.2. Uusi Suomi otsikoi: “Kursiivin jutussa filmi ja todistajia” (Mesikämmenen arkistot).

IKRfilmi25.2. Helsingin Sanomat uutisoi: “Kursiivin palon syyttäjä toi oikeuteen IKR-filmin”. Filmi oli paljon kohua herättänyt Veckans Puls-ohjelman jakso, joka käsitteli Siitointa ja IKR:n toimintaa. “Ennen tv-filmin esittämistä oikeus kuuli todistajana Veckans Puls -ohjelman toimittajaa. Hän toimitti lokakuussa puolen tunnin pituisen tv-ohjelman IKR:n päämääristä, taustasta sekä sota- ja marssiharjoituksista”. Tämän jälkeen jutussa summattiin IKR:n rahankeruusuunnitelmia, Veckans Puls-ohjelman sisältöä, sekä mm. “päivän mielenkiintoisimman todistajan” lausuntoa: “Päivän mielenkiintoisin todistaja oli Siitoinin entinen liiketuttava. Hän oli muutama vuosi sitten perustanut liikeyrityksen Siitoinin kanssa. Hänen mielestään yritys kaatui Siitoinin töppäilyihin. Hänen mukaansa Siitoin aikoi joskus 1973-74 puhua terrorismista. Siitoin oli tuolloin sanonut, että terrori on toimintaa, joka tuottaa hyvin rahaa” (Mesikämmenen arkistot).

Samana päivänä tuntemattomaksi jäänyt lehti otsikoi “‘Terrorismilla rahaa’ Kovia väitteitä kursiivin jutussa”. Jutussa käytiin läpi mm. väitettä Siitoimen pyrkimisestä päästä CIA:n riveihin (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

Maaliskuussa alkoi Siitoimen kannattajien toinen terrorikampanja aalto, jossa vaadittiin Siitoimen vapauttamista (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275).

hakaristijuttu26.3. Kansan Uutiset uutisoi: “Turussa tuhopolttoja ja hakaristimaalailuja”. Jutun ingressi summasi: “Turussa ovat fasistisen IKR:n jäsenet intoutuneet parina viime viikonloppuna uusiin terroritoimiin. Viikko sitten 24.2. klo 23.30 sytytettiin Yliopistonkatu 12 kellarissa tuhopoltto ja toinen tuhopoltto tapahtui lauantai-iltana 25.2. klo 19 aikaan Brahenkatu 10 ullakkotiloissa. Molemmissa tapauksissa tuli poliisille soitto, jossa ilmoitettiin IKR:n olevan tekojen takana ja että näin tulee jatkumaan siihen asti kunnes vangittuna oleva valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin vapautetaan.” Samana päivänä Kansan Uutiset otsikoi: ”Turussa tuhopolttoja ja hakaristimaalailuja” (Mesikämmenen arkistot).

8.3. Tiedonantaja otsikoi: ”Järjestöissä vaaditaan murhapolttajia tilille. Fasistien taustavoimia ei saa jättää rauhaan” (Mesikämmenen arkistot).

11.3. Kansan Uutiset otsikoi: ”Fasistijuttu RO:ssa. Siitoinin aseet käyttökelpoisia” (Mesikämmenen arkistot). Samassa lehdessä oli myös juttu “Siitoin lupasi julkaista Leinon vangin kirjan”. Juttu käsitteli iäkästä insinööriä, joka oli ollut vankina Neuvostoliitossa ja kirjoittanut näistä kokemuksistaan kirjan. Mies oli ollut mukana myös Nauvoon tapahtuneella kissankeittomatkalla edellisvuonna (Mesikämmenen arkistot).

14.3. Tiedonantaja kirjoitti: “Fasistien aseita todistuskappaleina”, ”Murhapoltto oikeudessa 8. kerran. Fasistien aseita todistuskappaleina” (Mesikämmenen arkistot).

18.3. Tiedonantaja kirjoitti: “Monta asiaa täysin selvittämättä. Kaksitoista kysymystä murhapolton tutkijoille”. Jutussa kerrottiin: “Kursiivin murhapolton poliisitutkimukset on lopetettu. Poliiseilta ei näin ollen enää tule uutta tietoa oikeudenkäyntiin, jossa selvitetään Kursiivin murhapolttoa ja fasistien muuta rikollista toimintaa.”

Jutussa esitettiin kritiikkiä poliisin toimintaa kohtaan ja esitettiin 12 kysymystä tapaukseen liittyen: ”1) Oliko Lehtonen rikospaikalla yksin? (“On esitetty vahva epäilys, ettei Lehtonen kyennyt tekemään tätä kaikkea yksin. Oliko sytyttäjiä useampia, sitä ei ole selvitetty”), 2) Miten sytyttäjät osasivat kulkea kirjapainossa?, 3) Ketkä liikkuivat rikosyönä Kursiivin tienoilla Morris Marinalla?, 4) Ketkä poliisit ovat olleet mukana fasistien toiminnassa? (“Siitoin on sanonut, että hän pelasti monta poliisia ja upseeria hävittäessään jäsenluetteloitaan ennen kotietsintää. Poliisien osallisuutta eivät poliisit ole saaneet selville.”), 5) Ketkä toimiupseerit ovat osallistuneet fasistien toimintaan mm. luovuttamalla fasisteille ampumatarvikkeita?, 6) Miksi fasistien rahoittajia ei ole edes yritetty löytää?, 7) Miksi moni fasistimieliseksi tiedetty on jätetty kuulustelematta?, 8) Miksi vain viittä syytetään oikeudessa?, 9) Miksi Timo Pekkala päästettiin vapaalle jalalle?, 10), Onko poliisin sisällä tapahtunut vuoto tutkittu? (“Vain muutama tunti Kursiivin murhapolton jälkeen Siitoin sai joltakulta poliisilta tiedon tapahtumasta. Siitoin rupesi heti puuhaamaan epäiltyä Timo Pekkalaa ‘maan alle’ ja tiesi varautua poliisin tuloon ja kotietsintään. Apulaisosastopäällikkö Väinö Rantio on myöntänyt, että tieto vuoti poliiseilta. Rantion mielestä kyseessä oli ‘työtapaturma’”), 11) Onko selvitetty fasistien toiminnan sallineiden viranomaisten toiminnan lainmukaisuus? (“Monet viranomaiset ovat suhtautuneet fasistien toimintaan leväperäisesti. Esimerkiksi Turun poliisilaitos on jopa antanut fasisteille lupia mielenosoituksiin, joissa on vaadittu Suur-Suomen perustamista, lakkojen kieltämistä ja Kekkosen poistamista presidentin paikalta.”), 12) Miksi fasistista toimintaa ei ole lopetettu myös käytännössä?” (Mesikämmenen arkistot).

hymyristikkoNäihin aikoihin Tiedonantajassa julkaistiin myös laaja artikkeli “Minne ulottuvat äärioikeiston lonkerot”? (Mesikämmenen arkistot).

Hymy-lehden maaliskuun numerossa on sanaristikko, josta löytyy myös Pekka.

Huhtikuu

2.4. Lehdet uutisoivat pommiuhasta Kursiivin painotalolla (Mesikämmenen arkistot).

18.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Sytyttikö Siitoin murhapolton?” (Mesikämmenen arkistot).

24.4. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Suopon virkailija kuultavaksi Kursiivin jutussa”. Samassa lehdessä oli myös juttu otsikolla ”Psykiatri: Ei tarvetta Siitoinin mielentilan tutkimukseen” (Mesikämmenen arkistot).

25.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Fasistit töhrivät Kom-teatterin oven” (Mesikämmenen arkistot).

27.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Tiedonantaja huomenna. Murhapoltosta syytetyn äiti puhuu” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin oikeudessa hylättiin vaatimus Siitoimen vapaaksi päästämisestä, vaatimus Siitoimen asiakkasluettelon ja vieraskirjan esittämisestä oikeudelle ja vaatimus kuulla paria SUPO:n kuulustelemaa henkilöä. Käytännössä tämä tarkoitti myös sitä, että SUPO saatiin juttuun kuultavaksi. Näiden lisäksi oikeudessa esitettiin ja kiistettiin korvausvaatimuksia (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

9.5. Kansan Uutiset otsikoi: ”’Valtakunnanjohtaja’ vapaaksi vankilasta”. Siitoin määrättiin 1000 markan sakon uhalla oikeuteen asian tullessa seuraavan kerran esille 28.6. Samalla oikeus määräsi toisen yhä vangittuna olleen syytetyn Seppo Lehtosen mielentilatutkimukseen (Mesikämmenen arkistot).

oikeudessa

15.5. Naantalin raastuvanoikeus lakkautti lopullisesti Siitoimen järjestöt (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275, Mesikämmenen arkistot).

16.5. Turun Sanomat uutisoi: ”Oikeus lakkautti fasistiyhdistykset”. Yhdistykset olivat Isänmaallinen Kansanrintama, Turun Hengentieteen Seura, Isänmaa ja vapaus, sekä Pegasos-Seura. Siitoin ilmoitti tyytymättömyytensä päätökseen (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 34 vuotta.

Näihin aikoihin Kursiiviin tulee uhkaussoitto pommista (Mesikämmenen arkistot).

Pekka perusti Kansallis-Demokraattisen Puolueen kesällä 1978, olessaan puolen vuoden tutkintovankeuden jälkeen lomalla (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 178). KDP ei koskaan ollut puoluerekisterissä, eikä se ollut edes rekisteröity yhdistys, jotta yhdistyslainsäädäntö ei koskisi sitä. Käytännössä se toimi kuitenkin virallisen yhdistyksen tavoin. Kansallis-Demokraattinen Puolue oli järjestetty paikallisosastoihin ja paikalliskomendantteja oli eri puolilla Suomea. KDP kuului myöhemmin lyhyen aikaa Kansallinen Rintama (aikaisemmin Kansallinen Liittoneuvosto) -nimiseen suomalaisten kansallismielisten järjestöjen kattojärjestöön, jonka puheenjohtajana toimi Väinö Kuisma. Muut jäsenjärjestöt olivat Arjalainen Germaaniveljeskunta, Arjalaisen Veren Liitto ja Suomen Kansallisrintama, joka toimi aluksi itsenäisenä järjestönä, sittemmin KDP:n alaisuudessa (Mesikämmenen arkistot).

Kesäkuu

1.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Viranomaiset toimettomia. Fasistit jatkavat tihutöitään”. Lehti kertoo osakseen tulleista uhkaussoitoista, lapuista, yms. (Mesikämmenen arkistot).

20.6. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Kursiivin tuhopolton syytetty pakeni armeijasta” Juttu käsitteli Timo Pekkalaa (Mesikämmenen arkistot).

16.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Turun poliisi: Emme etsi Pekkalaa” (Mesikämmenen arkistot).

22.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Pekkala jätti viestin: Tiedän fasistien asekätköt” (Mesikämmenen arkistot).

27.6. Kansan Uutiset otsikoi: ”Pekkalan katoamisessa useita outoja piirteitä” (Mesikämmenen arkistot).

28.6. Kursiivin tapausta käsitellään jälleen oikeudessa (Mesikämmenen arkistot).

29.6. Aamulehti kirjoitti: “Kursiivi: Ratkaisu siirtyy. Vielä kolmanteentoista käsittelyyn ehtii kirjapaino Kursiivin murhapolttoa käsittelevä oikeudenkäynti (Mesikämmenen arkistot).

30.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Onko Suomen armeija fasistien koulutuspaikka?” (Mesikämmenen arkistot).

Heinäkuu

Timo Pekkala saadaan kiinni karkumatkaltaan. ”Karkuri-Pekkala poliisin käsiin Turussa”, uutisoi tuntemattomaksi jäänyt lehti (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Pekka myi liikehuoneistoaan Turussa (Mesikämmenen arkistot).

5.7. Kansan Uutiset otsikoi: ”Vääristä valoista uusia syytteitä uusfasisteille?” (Mesikämmenen arkistot).

10.7. Pekka kirjoitti Sleepy Sleepers fan clubille kirjeen, jossa hän kiitti bändiä clubin kunniajäsenyydestä, kertoi arvostavansa bändin show-toimintaa, sekä haluavansa kunnioittaa bändin esiintymistä parin adjutanttinsa kanssa (Mesikämmenen arkistot).

20.7. Kansan Uutiset otsikoi: ”Turun järjestötalon portailla pommipaketti” (Mesikämmenen arkistot).

21.7. Turun Sanomat uutisoi: ”Kursiivin palosta syytetty perui puheensa”. Timo Pekkala muutti kertomustaan niin, että Siitoimen syyllisyys lisääntyi. Aiemmin hän oli kertonut, ettei Siitoin ollut yllyttänyt ketään väkivaltaiseen toimintaan, nyt hän oli asiasta toista mieltä (Mesikämmenen arkistot).

22.7. Tuntematon lehti kirjoitti: “Uusia todisteita Siitoinia vastaan. Kursiivin murhapoltosta syytetty Timo Pekkala on ilmoittanut Helsingin raastuvanoikeudessa haluavansa muuttaa oikeudenkäynnissä aiemmin antamiaan lausuntoja.” (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu 

3.8. Uusi Suomi otsikoi: Kursiivin juttuun uusia pöytäkirjoja. Poliisi tutkii perättömiä lausuntoja” (Mesikämmenen arkistot).

23.8. Tiedonantaja: “SFT: Fasistisiin ilmiöihin suhtauduttava vakavasti” (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Kursiivin palosta tulossa lisää oikeudenkäyntejä”. Uudet oikeudenkäynnit liittyvät väärien valojen antamisiin (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Turun Sanomat: “Pekkala muutti kertomuksiaan. Lenin-museokin yritettiin räjäyttää” (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti elokuun 1978 lopulla: “Fasistit asialla Kuusankoskella. Savupommi SKP:n 60-vuotisjuhlaan” (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

3.10. Uusi Suomi: “Kursiivin juttuun uusia pöytäkirjoja. Poliisi tutkii perättömiä lausumia” (Mesikämmenen arkistot).

11.10. Tiedonantaja otsikoi: ”Kursiivissa pommiuhka. Puhelu jäljitettiin” (Mesikämmenen arkistot).

31.10. Tiedonantaja otsikoi: ”Mielentilatutkiusta arvosteltiin oikeudessa”. Turun Sanomat otsikoi samana päivänä: ”Kursiivi mutkistui” (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

8.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Fasistien uusi tuhopoltto”. Juttu kertoi: ”Etelä-Saimaan sosialistisen nuorisoliiton toimisto sytytettiin perjantain vastaisena yönä tuleen. Teon tekijät jättivät paikalle näkyvän ‘käyntikortin’ maalaamalla ulko-oveen hakaristin” (Mesikämmenen arkistot).

10.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Murhapoltto-oikeudenkäynti päättymässä. Fasisteille annettava kovat rangaistukset” (Mesikämmenen arkistot).

kursiivi4

13.11. Siitoin saa viiden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen Kursiivin iskuun yllyttämisestä, laittomien aseiden ja patruunoiden hallussapidosta, sekä Pariisin rauhansopimuksessa kiellettyjen järjestöjen perustamisesta. Pekka joutuu Katajanokalle tutkintovangiksi eristysselliin (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 64, SUPO:n 50v. Kirja, s. 275)

14.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Viisi vuotta vankeutta. Siitoin pääsyyllinen Kursiivin murhapolttoon”. Uusi Suomi otsikoi: ”Päätös Kursiivin jutussa: Pääsyytetyille vankeutta ja suuret korvaustuomiot”. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Kursiivin murhapolttojuttu päätökseen. ‘Valtakunnanjohtajalle’ viisi vuotta vankeutta”. Kotimaa otsikoi: ”Kursiivin murhapoltosta päätös: Lehtonen sytytti painon Siitoimen käskystä” (Mesikämmenen arkistot).

17.11. Tiedonantaja otsikoi: ”SKP:n Joensuun piiri: Kaikki fasistinen toiminta saatava loppumaan” (Mesikämmenen arkistot).

Siitoimen saaman tuomion jälkeen eduskunnassa oli pommiuhka. Poliisi pidätti miehen, jonka epäiltiin aikoneen ”räjäyttää eduskuntatalo”. Samoihin aikoihin tehtiin myös uhkaussoittoja, mm. Kursiiviin tuli soitto, jossa uhattiin kostaa Siitoimen saama rangaistus. Soittaja sanoi edustavansa ”Siitoimen kostoryhmää” (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

kaskenkatu6Nordlingin mukaan Pekan saatua vankilatuomion hänen tärkeimmät tukihenkilönsä olivat hänen isänsä Olavi Valdemar, puoluesihteeri Juhani Tuomiluoto ja Jarmo Salonseutu. Vankilassa ollessaan Siitoin kävi runsaasta kirjeenvaihtoa mm. entisen SS-mies Viljo Jokivirran kanssa (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 88, 89).

Vuonna 1978 Siitoimesta ja hänen ryhmästään ohjasivat Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto dokumentin Vaaran merkit (Mesikämmenen arkistot).

lukeeHymy julkaisi Seppo Lehtosen äidin ja tyttöystävän haastattelun otsikolla ”Pekka Siitoin vei poikani”. Jutun väliotsikoissa todettiim mm., että “Seppo palvelee Saatanaa” (Mesikämmenen arkistot).

1978 Pekka liittyi takaisin ev.lut kirkkoon, oltuaan kahdeksan vuotta kirkosta eronneena. Syyksi tähän hän 1983 kertoi: “Se johtuu siitä, että sukulaiset haukkuivat ja painostivat, että minut tapetaan siellä vankilassa, enkä saa kunnon hautajaisia, vedetään johonkin maakuoppaan. Eikä sukulaiset uskalla edes tulla hautajaisiin, koska minut on “erotettu” kirkosta. Ajattelin, että tehdään sukulaisten mieliksi ja liityin takaisin. Mutta ei se tarkoita, että hyväksyisin kirkon linjan. Olen okkultisti, eli hengentieteen harrastaja, ja se on paljon laajempaa ja tärkeämpää kuin nykyinen kirkkouskovaisuus” (haastattelu Bambi-lehdelle 3/1983, Mesikämmenen arkistot).

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1977

Helmikuu

karjala1Nykyposti julkaisi Pekasta ja hänen porukoistaan helmikuun alussa jutun otsakkeella ”Nykyposti uusfascistien sotaharjoituksissa. Palautamme Karjalan takaisin Suomelle!” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 270, Mesikämmenen arkistot).

15.2. on Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjaan merkitty seuran viimeinen kokous. Aiheeksi on merkitty “maalaus talkoot + vapaa keskustelu”. Siitoin on merkitty kokouksen puheenjohtajaksi. Hänen lisäkseen paikalla on ollut kolme muuta henkilöä (Mesikämmenen arkistot).

16.2. Aamulehti kirjoitti otsikolla ”Natsipaukku” Siitoimesta ja hänen ryhmistään. Jutussa todettiin mm. näin: ”Toisaalta viranomaisten passiivisuus asiassa on ollut ymmärrettävää; psykiatria ei liene ulkoministeriön keskeisin toimintapiiri” (Mesikämmenen arkistot).

22.2. klo 18.00 on Turun Hengentieen Seuran vieras – tai jäsenkirjaan merkitty Pegasos-seuran kokous. Aiheeksi on merkitty “vapaa keskustelu”. Puheenjohtajaksi on merkitty Siitoin. Paikalla on Siitoimen lisäksi ollut kolme muuta henkilöä, mm. Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Hymy julkaisi Siitoimesta ja hänen ryhmästään jutun otsikolla ”Taisto Sinisalolle soitellaan. Sinut tapetaan Taisto!” Juttu käsitteli vasemmistolaisen Sinisalon Siitoimen porukoilta saamiaan uhkailusoittoja yms. (Mesikämmenen arkistot).

sinuttapetaantaisto1Joskus näihin aikoihin Esa Taberman ja Timo Pekkala liittyivät IKR:n. Taberman todisti nähneensä pian tämän jälkeen Pekan Vehmaan huvilalla seuraavaa: ”1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!” (Mesikämmenen haastattelu: Esa Taberman puhuu!)

Maaliskuu

15.3.-päivämäärä mainitaan Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjan viimeisellä sivulla seuraavasti, todennäköisesti aivan saman vuoden lopussa tehdyssä merkinnässä: “NATSISMI LOPETTI KOKOUKSET 15.3.-77 JA VANKILA KUTSUU MEITÄ JOULUKUUSSA -77. NM. KURSIIVI MURHAPOLTTO. PS. OLIN SYYTÖN.”

Huhtikuu

Näihin aikoihin Pekan toiminnasta kerrottiin NSAAP:n julkaisussa NS-Bulletinissa. Pekka sai paljon kannustavia yhteydenottoja ja oli tyytyväinen asiasta (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273).

Toukokuu

vappumarssiturussa8.5. Kansan Uutiset otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Hakaristimiehet marssilla Turussa” (Mesikämmenen arkistot).

9.5. Tuomittiin Nauvossa Siitoimen ryhmiin kuulunut Veli Antti Sipilä kissan elävältä keittämisestä. Kansan Uutiset julkaisi 4.2. 1978 asiasta jutun, jossa kerrottiin mm. näin: “Siitoinin kirjoissa kuvailluista rituaaleista ainakin joitakin on kokeiltu myös käytännössä. Siitoinin järjestöihin kuulunut insinööri Veli Antti Sipilä tuomittiin 9.5. 1977 Nauvon kihlakunnanoikeudessa kolmen jaloistaan sidotun kissan elävältä keittämisestä. Oikeuden pöytäkirjojen mukaan Siitoin oli toiminut rituaalissa asiantuntijana ja oikeudessa hän vahvisti rituaalin noudattaneen julkaisemassaan teoksessa Musta magia I selostettua kaavaa” (Mesikämmenen arkistot).

10.5. Tiedonantaja otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Rauhansopimusta rikotaan, hallitus vaikenee”. Samassa numerossa lehti otsikoi myös ”Yleisradio mainosti fasisteja” (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 33 vuotta.

Heinäkuu

belgiaiskansi20071977Pekka matkusti neljen hengen ryhmänsä kanssa kanssa Belgiaan Vlaamse Militant Ordern (VMO) järjestämään uusnatsijärjestön kolmipäiväiseen tapaamiseen Diksmuidiin. Oppaina heillä oli kokeneemmat ruotsalaiset kontaktinsa. Pekka ja porukkansa esiintyivät univormuissa, mikä oli kiellettyä ja minkä vuoksi heidät pidätettiin. Joitain heidän matkalta ostamia tavaroita takavarikoitiin (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273, Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 57).

20.7. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsijuhlat Belgiassa. 4 suomalaista pidätettiin” (Mesikämmenen arkistot).

21.7. Demari otsikoi ”Uusnatsien juhlanloppu putkassa”. Samana päivänä Aamulehti otsakoi ”Suomalainen natsiryhmä putkaan Belgiassa”. Turun Päivälehti otsikoi samana päivänä: ”Siitoin ‘puolusti’ aatettaan nyrkein” (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

pekkajaliautolla12.8. Kansan Uutiset uutisoi: ”Fasistit aikovat marssia Kotkassa ensi sunnuntaina” (Mesikämmenen arkistot).

15.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Sisäministeriö kielsi Kotkan fasistimarssin” (Mesikämmenen arkistot) .

16.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Fasismi ei ole naurun asia” (Mesikämmenen arkistot).

16.8. Turun Päivälehti kertoi: ”Pekka Siitoin ajeli yksin autolla Kotkassa” (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Tiedonantaja uutisoi: ”Turun poliisi salli taas natsiesiintymisen” (Mesikämmenen arkistot) .

27.8. Turun Sanomat otsikoi “Uusnatsien kieltäminen valmisteilla” (Mesikämmenen arkistot).

Samoihin aikoihin myös Puolan reserviläisjärjestön viikkolehti Za Wolnose i Lud kirjoitti Siitoimesta ja hänen porukoistaan, muistuttaen Pariisin rauhansopimuksesta (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

9.9. Kansan Uutisten Turun toimistoon lähetettiin pommipaketti. Lähetyksen takana oli Pekan ”varavaltakunnanjohtajaksi” nimittämä kotkalainen varastomies. Pommi oli suutari, mutta tapaus sai viranomaiset muuttamaan näkemystään siitä, että Siitoimen ja hänen ryhmiensä toiminta ei ollut vain kovaäänistä ja provosoivaa, harmitonta puuhastelua. Tämän kautta sai alkunsa Siitoimen järjestöjen lakkauttamisen valmistelu (SUPO:n 50v. Kirja, s. 274).

12.9. Kansan Uutiset raportoi “Rikospoliisi jatkaa Turun pommipaketin lähettäjän etsimistä” (Mesikämmenen arkistot).

20.9. Suomen demokraattisen nuorisoliiton Vaasan piirijärjestön toimistoon lähetettiin pommipaketti (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

Veckans Puls tekee Siitoimesta ja hänen ryhmästään kohua herättävän puolen tunnin ohjelman Vehmaalla (Mesikämmenen arkistot).

rhodesiaSamaan syssyyn nousi soppa myös IKR:n lehtisten pohjalta, joissa värvättiin työttömiä palkkasotilaiksi Rhodesiaan. Kansanedustaja Mikko Ekorre (kd) teki asiasta eduskuntakyselyn. Uusi Suomi uutisoi asiasta: ”IKR:n lehtisistä eduskuntakysely”. Helsingin Sanomat uutisoi samasta aiheesta otsikolla ”IKR värvää suomalaisia Rhodesiaan palkkasotureiksi” (Mesikämmenen arkistot).

29.10. Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kävivät Tampereella aikeenaan räjäyttää Lenin-museo. Tammikuussa 1978 Tiedonantaja kertoi tästä seuraavaa: ”Pekkala kertoi keskiviikkona Helsingin raastuvanoikeudessa Siitoimen suunnitelmista räjäyttää ja tuhopolttaa kommunistikohteita, mm. puoluetoimistoja ja lehtitaloja. Yksi kohde oli Tampereen Lenin-museo. Pekkalan mukaan yritys epäonnistui 29. viime lokakuuta, kun räjäytyksen yrittäjät eivät kyenneet tunkeutumaan museorakennukseen. Pekkala ja Lehtonen olivat vain maalailleet hakaristeja rakennuksen seiniin”. Lisätarkennus Tampereelle suunnitelluista iskuista on perin mielenkiintoinen: “Käsky räjäyttämiseen oli Lehtosen mukaan ‘tullut Siitoimen välityksellä henkimaailmasta’. Samoin olivat henget määränneet miehet lähtemään heti räjäytyksen jälkeen pakenemaan Tampereelta”. (…) “Samalla matkalla miehet kävivät vielä töhrimässä Kansan Uutisten ja Suomi-Neuvostoliitto-Seuran toimistojen seiniä” (…) “Pekkala kertoi vielä, että Siitoin oli fasistijärjestön johtokolmikon keskusteluissa kannattanut terroritoimintaa kommunistisia lehtiä ja puoluetoimistoja vastaan. Pekkalan mukaan Siitoin oli myös todennut, että ‘kyllä me vielä sen pankkiryöstönkin teemme.’” (Mesikämmenen arkistot). Vuonna 1979 Tiedonantaja tiesi kertoa, että myös Esa Taberman oli Tampereella Pekkalan ja Lehtosen kanssa (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

4.11. Sisäasiainministeriö lakkautti väliaikaisesti kaikki Siitoimen järjestöt: Turun Hengentieteen Seura, Pegasos-seura, Isänmaa ja vapaus, Isänmaallinen Kansanrintama (Mesikämmenen arkistot).

naantalirob5.11. Aamulehti kirjoitti “Ministeriö kielsi neljä järjestöä”. Helsingin Sanomat kirjoitti samana päivänä: “Fasistijärjestöjen lakkautus voimaan heti. Poliisi haki Siitoinin kotoa kuulusteltavaksi”. Siitoimen seurat kiellettiin kuitenkin vain väliaikaisesti, ei lopullisesti (Mesikämmenen arkistot).

7.11. Helsingin Sanomat uutisoi: “Siitoin perusti uusia yhdistyksiä kiellettyjen tilalle”: “Pekka Siitoin on perustanut Turussa sisäasiainministeriön perjantaina lakkauttaman neljän yhdistyksen tilalle kaksi uutta järjestöä, joiden nimet ovat Suomalainen kansanrintama ja Salainen veljeskunta (…) ‘Salainen veljeskunta’ on Siitoinin mukaan lähinnä mystinen liike, joka jollain tavalla muistuttaa vapaamuurareita. ‘Tulemme perustamaan aina uusia yhdistyksiä lakkautettujen tilalle’, Siitoin sanoi” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Risto Tammi liittyi, tai paremminkin soluttautui, Siitoimen porukoihin. Häneen suhtauduttiin varauksella alusta asti (Mesikämmenen: Ihmeellinen Abdullah, osa 1).

iltasanomattulella8.11. Ilta-Sanomissa ilmestyy Kätsyn tekemä pilapiirros Siitoimen porukoista. Kuvassa on teksti ”Pojat, pojat, eipäs leikitä tulella!” Samana päivänä Kansan Tahto kirjoitti otsikolla “Fasismi ja rauhansopimus”: “Rauhansopimuksen määräyksistä huolimatta fasistiset järjestöt näyttävät olevan aivan luvallisia. Niiden jäsenet saavat esiintyä julkisesti hakaristiunivormuissaan, levittää aineistoaan ja pitää aseharjoituksiaan (Turku). He saavat lähetellä kirjepommeja (Vaasa) ja uhkauskirjeitä tai vaatia valtakunnanrajojen siirtämistä, kommunistien ‘listimistä’ tai värvätä miehiä rotusortajien palkkajoukkoihin (Kemi). Viranomaiset vain levittelevät käsiään, oikeuskansleri ei ole tietääkseenkään ja hallitus on vaiti. Näinkö meillä rauhansopimusta noudatetaan?” (Mesikämmenen arkistot).

15.11. Tiedonantaja kertoi “Hakaristimiehet liikkeellä: Kirjapaino Kursiivin seinät töhrittiin”: “Tapaus osoittaa, että sisäministeriön päätöksestä huolimatta maamme fasistit jatkavat toimintaansa”. Lehdessä kerrottiin myös, että Kursiivin työläiset olivat “huolissaan äärioikeiston hyökkäyksistä”: (…) “hyökkäykset ovat jopa kohdistuneet suoranaisesti joihinkin työntekijöihin, mm. autolähetti on yritetty suistaa tieltä ja lehden yökuljettajan pääsy kirjapainoon on yritetty estää väkivalloin” (Mesikämmenen arkistot).

16.11. Pekan mukaan Seppo Lehtonen erotettiin IKR:stä näihin aikoihin: “Lehtonen seikoili jo monta kuukautta ennen tapahtumaa [Kursiivin iskua] ja hänet erotettiin puolueesta 10 päivää ennen Kursiivin tuhopolttoa. Hän tulkitsi sen epäluottamuslauseeksi, että häneen ei luoteta puolueessa, koska hän ei ole tarpeeksi rohkea, ja meni ja teki tämän jutun yksinään. Me ei tiedetty asiasta mitään” (haastattelu Bambi-lehdessä 3/1983, Mesikämmenen arkistot).

17.11. Naantalin raastuvanoikeus vahvisti sisäasianministeriön 4.11. tekemän päätöksen Siitoimen järjestöjen lakkauttamisesta (SUPO:n 50. kirja, s. 274-275).

18.11. Turun Omakotilehti kirjoitti: “Pekka Siitoimen usko fasisti-ideologiaansa on järkkymätön” (Mesikämmenen arkistot).

murhapolttojapommi26.11. Kommunistien Tiedonantaja-lehteä painavaan kirjapaino Kursiiviin iskettiin Helsingissä lauantain vastaisena yönä (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Kansanuutiset kirjoitti: “Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa Kursiivi Oy:n kirjapainossa yritettiin lauantain vastaisena yönä murhapolttoa. Kirjapaino sytytettiin tuleen ja kirjapainoon oli sijoitettu pommi, jonka armeijan pioneeriosasto ehti purkaa ennen räjähdystä (…) Oletettavasti viime aikoina toimintaansa tehostaneiden fasistien toimesta tehty murhapoltto vaurioitti mm. Kursiivi Oy:n kirjapainon paperivaraston ja kaksi offset-konetta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Karjalainen kirjoitti: “Helsingin palolaitos sai asiasta tiedon aamulla klo 6.18, ja useista palopesäkkeistä sytytetty palo saatiin pian hallintaan (…) Rikoksen tutkintaa varten on perustettu laajapohjainen tutkijaryhmä, johon kuuluu tutkijoita ja asiantuntijoita keskusrikospoliisista, Helsingin rikospoliisista sekä eräistä muista poliisipiireistä. Poliisi ei tutkimusten tässä vaiheessa anna tutkijaryhmän nimiä julkisuuteen. Asian johdosta on tiettävästi oltu yhteydessä myös sisäministeriöön. Suojelupoliisi tutkii myös tapausta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Eteenpäin kirjoitti: “Lehden mukaan vahinkojen suuruudet ovat 1,5-2 milj. markkaa. Vakuutukset kattavat ne vain osin (…) Iisalon mielestä palo on poliittista sabotaasia, ja hän katsoi sen johtuneen siitä, että Tiedonantaja on käsitellyt sivuillaan kaikkein laajimmin ja yksityiskohtaisimmin fasistien toimintaa Suomessa. Lauttasaaressa Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivin seiniin oli Iisalon kertoman mukaan töhritty kaksi viikkoa sitten hakaristejä, ja tämän jälkeen pari päivää myöhemmin oli Tiedonantajan toimitukseen tullut soitto, jossa ilmoitettiin, että lähiaikoina Kursiivi aiotaan räjäyttää ilmaan” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Turun Sanomat uutisoi: “Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivi Oy:n palon havaitsivat Merimiesammattikoulun oppilaat, jotka herättivät kirjapainon talonmiehen. Tällöin kirjapainossa oli jo savua niin, ettei sinne ollut menemistä. Talonmies hälytti palokunnan kello 6.18″ (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Helsingin Sanomat kirjoitti: “Lehti katsoo, että murhapoltto oli poliittinen sabotaasi ja johtui lehden puuttumisesta laajalti fasistien toimintaan Suomessa. Samaa varhempaa sarjaa on toimituksen mukaan Vaasassa SDNL:n toimistoon lähetetty kirjepommi (…) Kursiivin latomo ei vaurioitunut palossa. Pahimmat vauriot kärsi kaksi offset-konetta. Iisalon mukaan Tiedonantajan painamiseen voidaan käyttää vanhoja rotaatiokoneita” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Uusi Suomi kirjoitti: “Helsingin palolaitoksen saapuessa paikalle tuli oli jo ehtinyt levitä pohjakerroksesta olevasta lehtipainosta toisessa kerroksessa sijaitsevan latomon porraskäytävään. Kahden offsetpainokoneen lisäksi palossa tuhoutui kirjapainon paperivarasto. ‘Jos tuli olisi ehtinyt levitä laajemmalle, olisi räjähdysvaara ja ihmishenkien menetys ollut mahdollista. Talossahan asuu talonmies perheineen’, kertoi Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen (…) Päätoimittaja Jokisen mielestä kirjapainon palo oli poliittinen murhapoltto. ‘Vastaaanlaista ei ole sattunut Suomessa 1930-luvun jälkeen’ (…) Jokisen arvelujen mukaan paloa oli sytyttämässä useita henkilöitä. ‘Palopesäkkeitä löydettiin ainakin kolme. Taloon oli luultavasti murtauduttu ikkunan kautta. Yön aikana talon ulkoseiniin oli ilmestynyt uusia hakaristejä’” (Mesikämmenen arkistot).

ukk27.11. Presidentti Urho Kekkonen mainitsi SKDL:n vaalijuhlassa Kulttuuritalolla seuraavaa: “Eräiden viimeaikaisten ilmiöiden vuoksi katson tarpeelliseksi todeta, että Suomi ei ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti”. Vaalijuhlissa oli poikkeuksellisen tiukat turvallisuusjärjestelyt (Mesikämmenen arkistot). Pian tämän jälkeen Tiedonantaja uutisoi äärioikeiston raivostuneen presidentti Kekkosen fasismin vastaisesta lausunnosta: “Suomen äärioikeisto on katkerana ottanut vastaan tasavallan presidentti Urho Kekkosen lausunnon, jossa tämä totesi ‘ettei Suomi ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti’ (Mesikämmenen arkistot).

28.11. Ilta-Sanomat kertoi poliisien olevan “terroristin jäljillä”. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin polttajat karkuteillä”. Saman päivän aikana poliisi teki ensimmäisen pidätyksen. Pidätetty on Timo Pekkala, IKR:n koulutuspäällikkö, joka on aiemmin palvellut mm. muukalaislegioonassa (Mesikämmenen arkistot).

kekkonentahtaimessa29.11. Ilta-Sanomat uutisoi otsikolla “Pidätyksiä Kursiivin palossa. Poliisi tutkii televisionauhaa” (Mesikämmenen arkistot).

29.11. IKR pitää Siitoimen liiketiloissa kokouksen. Tiedonantaja lehti tiesi kertoa tästä 10.1.1978 seuraavaa: “Poliisin tietojen mukaan Siitoinin liikkeessä pidettiin tiistaina 29. marraskuuta eli kolme päivää tuhopolton jälkeen kokous, jossa oli joitakin Siitoinin lähimpiä miehiä. Selvityksen mukaan juuri Siitoin oli tässä tilaisuudessa vaatinut kommunistien toimintapisteitten tehokasta häirintää. Häirintä olikin tähän aikaan hyvin vilkasta. Moniin SKP:n ja muiden demokraattisten järjestöjen toimistoihin ja tilaisuuksiin tuli soittoja tai kirjelappuja, joissa uhattiin räjäytyksillä ja yksityisiin ihmisiin kohdistuvalla väkivallalla. Kokouspäivänä eli 29. marraskuuta Siitoinin johtamat fasistit häiritsivät Turussa järjestettyä rauhanmarssia” (Mesikämmenen arkistot).

pravda29.11. Pravda kirjoitti Kursiivin iskusta (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Tiedonantaja uutisoi, että “fasistit uhkaavat uusilla terroriteoilla”. Jutunteon aikaan oli Kursiivin iskun johdosta pidätetty yksi henkilö ja useita oli kuulusteltu. Rikospaikalta oli löytynyt Siitoimen firman mainosteippiä ja Siitoimelle myötämieliset tahot olivat tehneet uusia pommiuhkauksia. Samassa lehden numerossa kerrottiin myös Pravdan uutisoineen Kursiivin iskusta, Tauno Palon olleen iskun vuoksi järkyttynyt ja Hannu Salaman lahjoittaneen Kursiiville 500mk (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Kursiivin palo: Turun fasistien jäsen pidätetty”. Tekijä mainittiin taustavaikuttajaksi. Samassa numerossa otsikoitiin myös ”Kursiivin polttajien haku ulottuu yli Etelä-Suomen”, ”Meidän perhe oli kuolemanvaarassa” (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

1.12. Tiedonantaja otsikoi: ”Oikeuskansleri lupaa: Fasistien taustavoimat tutkitaan”. Samassa numerossa kerrotaan eduskunnalle tehdystä kyselystä, jonka allekirjoitti kolmisenkymmentä kansanedustajaa. Kysely koski sitä, millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä fasismin vaaraa vastaan. Lehti uutisoi myös Kursiivin iskun takia järjestetyistä rauhanmarsseista Turussa, Tampereella, Helsingissä, Kemissä ja Oulussa. Lisäksi lehdessä on juttu otsikolla ”Järjestöiltä tulvii kannanottoja. Fasistit saatava lukkojen taakse”. Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi myös otsakkeella ”Lehtityöntekijöiden vaatimus: Hallituksen estettävä fasistien toiminta”. Samana päivänä Varaylipoliisipäällikkö Kyösti Jousimaa sanoo, ettei Pariisin rauhansopimus päde Suomessa fasistien toimintaan nähden. Saman päivän aikana pidätetään kaksi uutta epäiltyä, joista toinen on Seppo Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

2.12. Tiedonantaja tiesi kertoa, että Kursiivin iskuun liittyen oli tehty kolme pidätystä (Mesikämmenen arkistot).

3.12. paljastui, että Pekka oli valehdellut Lehtoselle alibin. Myös Timo Pekkala muutti kertomustaan tapahtuneesta (Mesikämmenen arkistot).

20.12. Ilta-Sanomat kertoo: “Siitoinille syyte myös aseellisen toiminnan valmistelusta”. Jutussa todettiin myös, että “poliisi odotti istuntohuoneistoon mellakkaa. Sitä varten paikalle oli asetettu poliisivartio”(Mesikämmenen arkistot) .

mielentilaa20.12. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin palo: Syytetylle esitetään mielentilatutkimusta” (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin Tiedonantaja kertoi Seppo Lehtosesta mm. seuraavaa: “‘Puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on vankilassa ollut hoidettavana psykiatrisella osastolla, jossa hänestä on tehty alustava mielentilatutkimus. Sen mukaan Lehtonen ei muista mitään vuosista, jotka on kuulunut Siitoinin järjestöihin. Hän on ilmoittanut valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoavan itseään. Vankilan psykiatrin mukaan Lehtonen on poikkeava ja pitää itseään huomattavasti todellista ikäänsä nuorempana. Psykiatri suosittelee Lehtosta mielentilatutkimukseen” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi otsikolla ”Fasistit taas liikkeellä Helsingissä”. Jutussa kerrottiin IKR:n nimissä levitetyistä kovasanaisista Neuvostoliiton ja kommunismin vastaisista monisteista Helsingissä (Mesikämmenen arkistot).

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERAJoulukuussa käynnistyi myös laajan ”terrorikampanjan” ensimmäinen aalto oikeusmurhan estämiseksi. IKR:n nimissä lähetettiin SUPO:on kirje, jossa uhattiin räjäyttää Yleisradio ja suistaa junia kiskoilta ellei Kursiivin iskusta tuomittuja vapauteta. Pommi-iskulla uhattiin myös Rauhanpuolustajia ja Paasikivi-seuraa (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275).

31.12. Uusi Suomi teki vuosikatsauksen, ja numeron kannessa oli myös Siitoin (Mesikämmenen arkistot) .

Yleistä

mm12pkPekka julkaisi kirjoittamansa vihkosen Paholaisen Katekismus (Kansallis-mytologinen yhdistys).

Suomen lehdissä alkoi esiintyä juttuja, joiden mukaan Siitoin saisi aseita armeijasta ja rahaa ulkomailta. Pekka tunnustaa ”pikkusummien” saamisia Saksasta ja Yhdysvalloista, mutta Nordlingin mukaan Pekka olisi näyttänyt myös kuitteja suuremmista summista (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 67, Mesikämmenen arkistot).

Kursiivin iskun jälkeen Hymy julkaisi provosoivan jutun, jossa todettiin mm. ”Kursiivin räjähdyksen ainoa hyötyjä oli Tiedonantaja” (Mesikämmenen arkistot).

pum1

Kursiivin iskusta löytyy filminpätkää YLE:n arkistoista.

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1976

Helmikuu

24.2. Pekan paras liiketuttava lähetti tämän vaimolle kovasanaisen kirjeen. Kirjeessä todettiin, että Pekka teki 30.7.1975 reaaliomaisuuden kavalluksen yhtiössä, että Siitoimen perheellä on edessä häätö yhtiön huoneistosta, että ulosmittaukset yhtiössä alkavat pian ja että laki tulee kyllä hitaasti mutta varmasti asiassa toteutumaan. Tämän lisäksi kirjeen kirjoittaja paheksui Pekan Saatana-sympatioita, ”miltei jokapäiväistä juopottelua”, syytti Pekkaa ”väkisinotetuista nuorista” ja kirjoittajan hengen uhkaamisesta – josta hän kirjeen mukaan oli soittanut poliisille. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon, omakustanne 2012, 76-78).

Näihin aikoihin Pekka perusti Isänmaa ja vapaus järjestön. Ryhmän puheenjohtaja ja ainoa virallinen toimihenkilö oli Simo Törni, mutta Siitointa epäiltiin varsinaiseksi puuhamieheksi. (SUPO:n 50v. Kirja, s. 264).

Huhtikuu

7.4. Isänmaa ja vapaus-järjestö jättivät Turun poliisille ilmoituksen mielenosoituksesta, jonka aikoivat pitää 1.5. Turussa.

11.4. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Turun Piirijärjestön 31. edustajakokous pyysi valtioneuvostoa ryhtymään toimenpiteisiin Isänmaa ja vapaus-järjestön 1.5. mielenosoituksen estämiseksi. Siitoin päätyi SUPO:n kuulusteltavaksi. Turun poliisilaitos suhtautui mielenosoitukseen myöntyvästi, jos se vain pidettäisiin hieman suunniteltua myöhemmin päällekkäisten tilaisuuksien välttämiseksi (SUPO:n 50v. Kirja, s. 264).

Toukokuu

vappumarssitie21.5. Vapunpäivänä Isänmaa ja vapaus-järjestö järjesti Turussa mielenosoituksen ja -marssin kommunismia ja sosialismia vastaan (SUPO:n 50v. Kirja, s. 264). Tilaisuus pidettiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan, ei Turun poliisin toivoman aikataulumuutoksen mukaan. Tilaisuuteen otti Pekan lisäksi osaa hänen vaimonsa, Simo Törni, yksi ylioppilas, yksi nuori mies ja rummunsoittaja. Kuulijoita ilmaantui kaiken kaikkiaan n. 70, mutta keskimäärin paikalla oli aina 10 ihmistä kerrallaan (SUPO:n 50v. Raportti, s. 264).

2.5. Tiedonantaja otsikoi: “Äärioikeistolaiset marssivat Turussa: Työttömät keskitysleirille” (Mesikämmenen arkistot).

5.5. Ilta-Sanomat otsikoi kannessaan: ”Äärioikeisto nostaa päätään Turussa” (Mesikämmenen arkistot).

12.5. Turun Päivälehti otsakoi: ”Käykää avoimeen keskusteluun!” Aiheena oli Siitoin ja hänen ryhmänsä (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 32 vuotta.

Kesäkuu

23.6. Ilta-Sanomat otsikoi pääsivullaan: ”Syyte rotulain rikkomisesta. Uusnatsit raastupaan”. Juutalaisten keskusneuvosto haastoi Siitoimen oikeuteen. Erityisesti jutussa nostettiin esille Föreningen Veronican edellisenä vuonna julkaisema Siionin viisaiden salaisuudet sekä Turun Hengentieteen Seuran viikkojulkaisu Nationalisti-Pasuuna.

Elokuu

Miestenlehti Jermussa (8/1976) ilmestyi juttu Siitoimesta ja Turun Hengentieteen Seurasta otsakkeella “Turun Saatananpalvojien rituaalimenot“.

rituaalimenot219.8. Ilta-Sanomien lööpin pääotsikko on ”Poliisi tutkii kissojen keittämistä elävältä” (Mesikämmenen arkistot). Tapaus liittyi epäilyihin Turun Hengentieteen Seuraa ja sen jäseniä kohtaan. SUPO:n 50v. Kirjan mukaan näin todella myös tapahtui (s. 268).

21.8. Uusi-Suomi julkaisi jutun otsakkeella ”Poliisi tutkii turkulaista rituaalia. Keitettyjen kissojen kohtalosta ilmianto (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

16.9. Pekka teki kantelun oikeusasiamiehelle siitä, että hänen teoksiaan on poistettu Turun ja Tampereen kaupunginkirjastoista ”kommunistien painostuksesta” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 68).

17.9. Uusi-Suomi otsikoi: ”Kissakeitto kiehuu yhä. Puheenjohtaja asiantuntijana rituaaleissa” (Mesikämmenen arkistot).

valtiokysely21.9. Pekasta ja hänen järjestöistään tehtiin kirjallinen kysely eduskunnalle. Kyselyn ovat allekirjoittaneet Marjatta Stenius, Pauli Puhakka, Heimo Rekonen, Ensio Laine ja Taisto Sinisalo (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuussa Pekka otti yhteyttä Simo Törniin, Tapani Saarniin, Kauko Kareen ja historioitsija Vuolaan. He pitivät kokouksen Tampereen edustussaunassa ja perustivat Isänmaallisen Kansanrintaman (IKR). ”Päätimme sen kunniaksi hypätä avantoon. Ainoastaan Simo Törni, Lauri Törnin veljenpoika hyppäsi ja minä… muut eivät uskaltaneet” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 167). Seuraan saattoi liittyä vain Pegasos-seuran luotettavat jäsenet.

Nordlingin kirjassa Pekka sanoo Hitler-viiksiensä olleen tältä ajalta: ”Silloin kun perustettiin tämä IKR niin silloin haluttiin, että ihmiset tietävät mistä tässä on kysymys. Minulta pyydettiin, että voisinko pitää Hitler-viiksiä. Mä sanoin, että se on kunniapyyntö minulle, asia sopii. Se oli tämmöinen yksinkertainen juttu” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 182). Tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa, sillä jo lokakuussa 1975 olleessa Suomessa palvotaan Saatanaakin-jutussa Pekalla on jo Hitler-viikset, kuten SUPO:n 50v. Kirjassakin todetaan. Pekan muisti lienee tässä asiassa pätkinyt.

Näihin aikoihin Turun Hengentieteen Seuran viikottain julkaistu lehti muutti nimeään Nationalisti-Pasuunasta Pohjantähdeksi. Lehdessä oli avointa Neuvostoliiton halveksuntaa ja Hitlerin Saksan ihailua (SUPO:n 50v. Kirja, s. 265).

Lokakuu

12.10. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “noituus suhteessa kansallismytologiaan” (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

2.11. Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aiheena oli “nationalismi maailmassa III osa”. Siitoin on merkitty kokouksen puheenjohtajaksi (Mesikämmenen arkistot).

9.11. Turun Hegentieteen Seura kuunteli nauhalta vieraskielisen äänityksen aiheesta “kolmannen valtakunnan tarkoitus”. Seura merkinsi vieras- tai jäsenkirjaansa henkilön, joka tulkkasi äänitteen paikalla olleille (Mesikämmenen arkistot).

30.11. klo 18.00 Seppo Lehtonen esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “okkulttinen tieni”. Paikalla oli Lehtosen lisäksi Siitoin ja kolme muuta henkilöä (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

tampereella8.12. Siitoin ja muutama kannattajansa ilmestyivät univormuissa Helsingin raastuvanoikeuteen, jonne he olivat haastaneet Kansan Uutiset kunnianloukkauksesta ja herjauksesta. Siitoimen mukana oikeudessa on Erkki Annila, Jorma Salonen, Elsa Leino ja Seppo Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

11.12. Kansanuutiset otsikoi: ”Uusnatseja, onko heitä?” Juttu käsitteli Siitoimen tekemää Kansan Uutisten oikeuteen haastamista kunnianloukkauksesta ja herjauksesta (Mesikämmenen arkistot).

14.12. klo 18.00 Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aihe oli “hengen tehtävä ym. vapaata keskustelua”. Puheenjohtajaksi on poikkeuksellisesti merkitty Seppo Lehtonen, jonka lisäksi paikalla on ollut kolme muuta henkilöä. Seuran vieras- tai jäsenkirjassa on kokouksen kohdalla merkintä: “Huomautus: Päätöskokous 1976. Siitoin Ruotsissa veljesjärjestön vieraana” (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

harwoodPekka julkaisi Simo Hirvelän kirjoittaman vihkosen Tie tietoon (Pegasos-seura) sekä suomennoksen Minne Katosi 6000000 ihmistä? Richard Harwoodin kirjasta Did six million really die? (Pegasos-seura, Siitoin-filmin offsetpaino, Turku). Harwoodin kirja oli ensimmäinen Suomessa julkaistu historiarevisionistinen teos. Pekka käännätti tai käänsi ja julkaisi sen ruotsalaisen kontaktinsa Lantzin pyynnöstä (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273). Näihin aikoihin Pekalla oli jo myynnissä, suomeksi ja ruotsiksi, myös painattamaansa kestohittiä Musta Raamattu.

Tänä vuonna Pekka tutustui amerikkalaiseen natsijulkaisuun The Truth at Last.

spiritismilautaIKR:n toiminnan oleellinen osa oli materiaalin jakaminen niin omille kuin potentiaalisille kannattajille. Tuotevalikoimaan sisällytettiin myös ”ryhdikästä musiikkia, spiritistinen peli, lippuja ja hihanauhoja. Omaperäisin tuote oli salaisten rituaalien avulla hengenvoimaa täyteenladattu okkultistinen taikasormus, jonka oli määrä ‘antaa käyttäjälleen turvallisuutta vastavoimien suhteen’” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 269).

Pekasta alkoi ilmestyä lehdissä varsin paljon juttuja, mitä hän myös toivoi – ja käytti kaikki tilaisuudet päästäkseen julkisuuteen. Pekka muistelee: ”Vuonna 1976 sain haastattelupalkkioita yhteensä 26000 markkaa. Siinä oli Hymy-lehti mukana ja monia muita aikakausilehtiä. Päivälehdet eivät maksaneet mitään, mutta aikakausilehdet maksoivat” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 69).

hengentieteenseurarekryPekka kirjoitti itsestään salanimellä Klaus Jorvas humoristisen tekstin Siitoin der Führer – Wir folgen dir! (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 78-87).

Pekka väitti tässä vaiheessa seuroihinsa kuuluneen yhteensä yli 2500 jäsentä ja seuroilla olleen monia yhteyksiä samanhenkisiin ryhmiin ympäri Eurooppaa (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 85). Turussa järjestettiin 1976-77 useita pieniä, mutta näyttäviä mielenosoituksia tai häirittiin vastaavasti muiden mielenosoituksia (SUPO:n 50v. Kirja, s. 270).

Nordlingin mukaan ruotsalainen Nordiska Rikspartiet lähestyi Siitointa. Yhteistyö alkoi 1976 ja jatkui noin vuoden päivät. Suojelupoliisi kielsi Pekkaa yhteistyöstä NRP:n kanssa ja Pekan tähän ilmeisesti suostuttua katsoi Pekan tekemisiä jossain määrin läpi sormien. Pekka loi kontaktin myös Ahvenanmaalla olleeseen Levande Jord-natsijärjestöön jota pyöritti Claes Landz. Tätä kautta Pekka sai lisää kontakteja (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 13, 54).

SUPO:n 50v. kirjan mukaan Pekka ei saanut vakiinnutettua suhteita Ruotsiin, koska siellä Pekan toimintaa pidettiin hölmönä, niin poliittisesti kuin henkimaailman juttujen osalta. Englanninkielen opiskelut aloittanut Pekka oli rauhoitellut Landzia kirjeitse näin: ”Finlands people like propaganda who is little barbaartype. Many many yong boys think we are very strong mans, that we are in picture with guns and show finlands and russians new grenze (grossfinland)…” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 272).

– – –

Read Full Post »

Kursiivin iskua ja sen jälkimaininkeja käsittelevä sarja jatkuu. Tällä erää käydään läpi mm. seuraavia aiheita: Lisäsyyte aseellisen toiminnan valmistelusta, väitteet SUPO:n ennakkotiedoista Siitoimen ryhmän toiminnasta, armeijan ja poliisin kytkökset Siitoimen ryhmiin yleisemminkin, Seppo Lehtosen ja Timo Pekkalan tarinat tapahtumista, Siitoimen ryhmien toiminnan rahoitus, hypnotismi osana Kursiivin iskua ja Oliver Hawkin kuulustelu asian tiimoilta. Monia muitakin mielenkiintoisia juttuun liittyviä ulottuvuuksia löytyy tälläkin kertaa käsitellyistä lehtileikkeistä.

– – –

Uusi Suomi kirjoitti 29.1.1978: “Lisäsyyte aseellisen toiminnan valmistelusta”: “Aseellisen toiminnan valmistelua koskemaan laajeni syyte, kun Helsingin raastuvanoikeus käsitteli perjantaina pitkään venyneessä istunnossa marraskuussa Helsingissä tapahtunutta Tiedonantaja-lehden kirjapainon Kursiivin murhapolttoa (…) Kaikki syytetyt ovat kuuluneet rekisteröimättömiin Isänmaallinen Kansanrintama, Turun Hengentieteen Seura, Isänmaa- ja Pegasos-Seura -nimisiin yhdistyksiin. Kirjelmän mukaan toiminnalla on ollut tarkoitus vaikuttaa valtiollisiin asioihin. Tähän päämäärään on tähdännyt yhdistyksissä harjoitettu ampumatoiminta ja sotilaskoulutus. Syyttäjä korostikin, että kaikkia näitä yhdistyksiä voidaan pitää aseelliseen valmistautumiseen nähden sotilaalliseen tapaan järjestäytyneinä. Kaikki syytetyt ovat niin ikään käyttäneet julkisissa esiintymisissään virka- ja sotilaspukujen luonteisia asuja arvomerkkeineen”.

Tiedonantajassa oli 2.2.1978 suuri Kursiivin iskua käsittelevä juttu otsakkeella “Suojelupoliisi tiesi etukäteen”. Jutussa kerrottiin seuraavaa: “Suojelupoliisi oli jo usean vuoden ajan tarkkaillut Pekka Siitoinin johtamia fasistiryhmiä. Olen varma, että Suopo oli soluttanut miehiä sisään. Näiden täytyi olla tarkkaan tietoisia fasistien toiminnasta ja keinoista, joita oli määrä käyttää työväenjärjestöjä vastaan. Mutta viranomaiset eivät tehneet mitään ennen murhapolttoa. Vasta sen jälkeen, kun syntyi valtavan laaja suuttumus fasistien toimien johdosta, lähdettiin liikkeelle. Tämä on yksi hätkähdyttävä tosiasia, joka on tullut päivänvaloon Kursiivin murhapolton selvitysten yhteydessä. Siitä muistuttaa SAK:n lakimies Arjo Suonperä, mies, joka tietää mistä puhuu”.

Jutussa haastateltu varatuomari Arjo Suonperä käy läpi Siitoimen ja joukkojensa versiota Kursiivin iskun tiimoilta. Hän tuo esiin, miten tuo tarina muuttui tapahtumien edetessä.

Edellisen jutun kylkiäisenä oli pienempi juttu otsakkeella “Liikekumppani oikeudessa: Siitoinilla paljon “löysää rahaa”. Jutussa mainittu liikekumppani kertoo, että Siitoin olisi alkanut puhua jo vuosina 1973-1974 terrorismista ja että sen tarkoituksena olisi ollut varojen hankkiminen. Saman liikekumppanin mukaan Siitoin oli kertonut, että hänellä oli varakkaita rahoittajia.

Tuntemattomaksi jäänyt lehti (todennäköisesti Tiedonantaja) kirjoitti samoihin aikoihin otsakkeella “Fasisteilla yhteyttä armeijaan ja poliisiin”: “Pekka Siitoinin johtaman fasistijärjestön toimintaan on osallistunut myös armeijan kantahenkilökuntaan kuuluvia ja poliiseja. Joiltakin armeijaan kuuluvilta Isänmaallinen kansanrintama on saanut mm. armeijalle kuuluvia ammuksia ja räjähteitä. Ainakin kaksi poliisia on osallistunut IKR:n ampumaharjoituksiin, joista nyt on tullut syyte viidelle fasistille. Joidenkin poliisien ja armeijan henkilökuntaan kuuluvien osallistuminen fasistien toimintaan tulee ilmi myös keskusrikospoliisin tutkintapöytäkirjassa. Keitä nämä upseerit ja poliisit ovat, sitä ei keskusrikospoliisi ole saanut selville. Jos heidät saadaan kiinni, tiedetään jo enemmän fasistien paljon puhutuista taustavoimista”.

Tuntemattomaksi jäänyt lehti uutisoi siitä, miten SUPO päätyi kuultavaksi jutussa. Jutussa tiedettiin monen muun mielenkiintoisen seikan lisäksi kertoa, että “Suonperä väitti kirjelmässään mm., että Siitoimen Isänmaallinen Kansanrintama jatkaa eri nimillä toimintaansa. Suonperän väitteen mukaan äskettäin on taas perustettu kaksi uutta järjestöä”.

Kansan Uutiset kirjoitti varsin kattavan jutun otsakkeella “Huu-haa-hommaa vai vaarallista fasismia?” Jutun ingressi kertoi: “‘Valtakunnanjohtaja’ Pekka Siitoin haluaisi ensimmäisenä Suomessa olla sukupuoliyhteydessä ufo-naisen kanssa. ‘Puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on saanut johtajaltaan määräyksen kirjoittaa ‘Rakkautta Karjalan tanhuvilla’ -nimisen kirjan. Oliver Twistiä, Oliver Hawkia, Aino Kassista, hypnoosia, ‘hengen asioita’ ja mielisairautta. Kaikkea tätä vilisee Kursiivin murhapolttojutun kuulustelujen poliisitutkintapöytäkirjassa.”

Jutussa käydään läpi mm. Seppo Lehtosen roolia ja siihen liittyviä kummallisuuksia. Mm. seuraavaa selviää jutusta: “Poliisin tutkimusten edettyä Lehtoselle sanottiin hänen kenkänsä jäljen löytyneen Kursiivin kirjapainosta. Lehtonen vastasi, että jos jälki on kerran löytynyt niin myös ruumiin on täytynyt olla liikkeellä. Kuulusteltava kuitenkin kiisti muistavansa olleensa murhapolttopaikalla ja sanoi syyksi muistamattomuuteensa osallistumisensa Siitoinin hengentieteelliseen toimintaan. Lehtonen esitti, että Pekka Siitoin on mahdollisesti hypnotisoinut hänet”.

Timo Pekkalan osuudesta Kursiivin iskuun tiedetään kertoa seuraavaa: “Aluksi Pekkala kiisti täysin osuutensa murhapolttoon, mutta muutti myöhemmin tarinaansa ja kertoi suunnitelleensa Siitoinin ja Lehtosen kanssa useiden kommunistikohteiden tuhoamista. Näiden joukossa olivat olleet mm. Kansan Uutisten ja Tiedonantajan toimitalot. Lisäksi Pekkala tunnusti ehdottaneensa pankkiryöstöä uusnatsien toiminnan rahoittamiseksi. Vauhtiin päästyään Pekkala kertoi nähneensä ennen murhapolttoa Lehtosella samanlaisen pommin kuin Kursiivin painosta palon yhteydessä löydettiin. Edelleen Pekkala muisti Lehtosen sanoneen hänelle, että hän oli maalannut ennen paloa Kansan Uutisten ja Kursiivin seiniin ilmestyneet hakaristit.”

Jutussa nostettiin esiin myös epäilys siitä, että Lehtonen olisi toiminut yksin: “Lehtosen toimiminen yksin ei vaikuta kovin uskottavalta. Kursiiviin oli pommin lisäksi kannettu melkoinen määrä sytytysmateriaalia ja itse sytytyspuuhan on täytynyt kestää varsin pitkän ajan; olihan mm. talon rappukäytävä valeltu jollakin nesteellä aina ylintä kerrosta myöten. Poliisi onkin löytänyt murhapolttopaikalta myös muita kuin Lehtosen jättämiä jalanjälkiä. Niiden aiheuttajia ei kuitenkaan ole pystytty selvittämään. Myös monia Veneentekijäntien seuduilla paloyönä liikkuneita on kuulusteltu. Eräs vartija kertoo nähneensä vaalean henkilöauton, joka oli kulkenut kovalla nopeudella Helsingin keskustan suuntaan. Autossa vartija muistaa nähneensä kaksi henkilöä.”

“Ihmetystä herättää myös murhapolttajan tai murhapolttajien toimenpiteiden tehokkuus. Kirjapainoon oli murtauduttu parhaasta mahdollisesta paikasta, pommi oli sijoitettu arvokkaimman painokoneen viereen, muutkin sytytykselle otolliset paikat oli löydetty pimeissä ja sokkeloisissa tiloisassa varsin varman tuntuisesti. Timo Pekkala on kiistänyt laaditun yksityiskohtaisia suunnitelmia kaavailtujen kohteiden tuhoamisesta. Tuhotyön jäljet Kursiivissa panevat epäilemään kuitenkin tällaisten olemassaoloa.”

Myös Oliver Hawk eli Olavi Hakasalo vedettiin juttuun mukaan. Alaotsakkeen “Aino Kassinen ja Oliver Hawk” alta löytyi seuraavaa: “Lähes kaikista Siitoinin kannattajista on tullut uusfasisteja ‘hengentieteellisten’ harrastusten kautta. Ensin on liitytty Turun hengentieteen seuraan tai Pegasos-seuraan kuuntelemaan juttuja ufoista ja lucifeeruksista. Tämäntyyppistä toimintaa Siitoin on pyörittänyt jo viitisen vuotta. Vasta pari vuotta sitten Siitoin ryhtyi järjestämään selvästi fasistista toimintaa: vähitellen hankittiin uniformuja, pamppuja, kypäriä, lippuja ja muuta rekvisiittaa”.

“‘Puoluesihteeri’ Seppo Lehtosenkin tie fasistiksi alkoi Aino Kassisen kirjan lukemisesta. Tämä sai hänet liittymään Siitoinin järjestöihin. Siitoin on mainostanut itseään Kassisen parhaana oppilaana. Poliisin kuulusteltavaksi on joutunut myös tunnettu hypnotisoija Oliver Hawk eli Olavi Hakasalo jonka yhteyksistä Siitoiniin kuulusteluissa kertoi Lehtonen muistaen kuitenkin nimen Oliver Twist. Hakasalo kiistää antaneensa Siitoinille mitään hypnoosiin liittyviä neuvoja tai ohjeita. Hänen mielestään Siitoinilla on ollut mahdollisuus itse hankkia itselleen hypnotisoijan kyvyt.”

Read Full Post »

Kursiivin iskua ja sen jälkimaininkeja käsittelevä sarja jatkuu.

Tällä erää käytävät lehtileikkeet ovat enimmäkseen vuoden 1978 alkupuolelta ja niissä käydään läpi mm. Siitoimen Lehtoselle antamaa alibia, syytettä aseellisesta varustautumisesta, “Siveyden Liiton” Siitoimen toiminnalle antamaa hyväksyntää, kissojen keittämisen ja Saatanan kanssa tehdyn liiton esille nostamista oikeudessa, Tampereen Lenin-museoon suunniteltua mutta plörinäksi mennennyttä iskua (johon kehoitus oli saatu “henkimaailmasta”), Siitoimen ja Lehtosen mielenterveyttä, Washingtonista haettavia rahoja (joilla oli tarkoitus ostaa “aseita ja jeeppejä”), Siitoimen nauttimaa poliisien suojelua, yms. seikkoja. Myös Pekan idea pankkiryöstöstä, kansallismytologiaan pohjautuva nationalismi, okkulttisia voimia omaava valtakunnanjohtaja ja Saatanan kiroamaksi joutuminen mainitaan.

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti: “Kertomukset muuttuivat samana päivänä. Siitoin valehteleli kumppanilleen alibin”.

Tiedonantaja kirjoitti: “Fasisteille syyte myös aseellisesta varustautumisesta. Fasistisen Isänmaallisen Kansanrintaman kolmea johtohenkilöä syytetään myös sotilaallisiin järjestöihin kuulumisesta ja aseellisen toiminnan valmistelusta.”

Jutussa todettiin myös, että “Kirjelmän mukaan Siitoinin johtamilla järjestöillä on ollut tarkoitus vaikuttaa valtiollisiin asioihin. Isänmaallisessa Kansanrintamassa ja kolmessa muussa Siitoinin johtamassa järjestössä on harjoitettu ampumista ja annettu sotilaskoulutusta. Syyttäjä korosti, että kaikkia näitä järjestöjä voidaan pitää sotilaallisesti järjestäytyneinä. Kaikki syytetyt ja myös useat muut järjestöjen toimintaan osallistuneet ovat käyttäneet julkisesti virka- ja sotilaspukujen kaltaisia asuja arvomerkkeineen. Syyttäjä luonnehti Siitointa toiminnan alullepanijaksi, joka on lisäksi syyllistynyt yllytykseen ja viettelyyn.”

Tiedonantaja kirjoitti myös otsakkeella “Siitoin antoi käskyn tuhotöihin”. Juttu pitää sisällään seuraavia yksityiskohtia: “Fasistijärjestön jäsenet Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala aikoivat viime lokakuussa tuhota Tampereen Lenin-museon tai Hämeen Yhteistyön kirjapainon Pekka Siitoimen käskystä. Pekka Siitoin oli henkilö, joka pari viikkoa ennen Kursiivin murhapolttoa soitti Tiedonantajan toimitukseen ja ilmoitti, että Kursiivi räjäytetään pian.” Mainittua Tampereen Lenin-museo-episodia tullaan käymään läpi myöhemmissä posteissa.

Saman jutun ohessa kirjoitettiin myös “Siveyden Liitto”-nimisestä järjestöstä, joka sanoi olleensa Pekan kanssa “samoilla linjoilla” (tämä ei kyllä varmaankaan pitänyt paikkaansa mitä “siveyteen” tulee…)

Lehti jatkoi: “Siitoimen ja Pekkalan välit näyttävät nyt katkenneen, Pekkalan muutettua aiempia kertomuksiaan joutui Siitoin ahtaammalle. Pekkala kertoi keskiviikkona Helsingin raastuvanoikeudessa Siitoimen suunnitelmista räjäyttää ja tuhopolttaa kommunistikohteita, mm. puoluetoimistoja ja lehtitaloja. Yksi kohde oli Tampereen Lenin-museo. Pekkalan mukaan yritys epäonnistui 29. viime lokakuuta, kun räjäytyksen yrittäjät eivät kyenneet tunkeutumaan museorakennukseen. Pekkala ja Lehtonen olivat vain maalailleet hakaristeja rakennuksen seiniin.”

Lisätarkennus Tampereelle suunnitelluista iskuista on perin mielenkiintoinen: “Käsky räjäyttämiseen oli Lehtosen mukaan ‘tullut Siitoimen välityksellä henkimaailmasta’. Samoin olivat henget määränneet miehet lähtemään heti räjäytyksen jälkeen pakenemaan Tampereelta”.

Lehdessä kerrottiin myös muista maalailuoperaatioista ja toteutumatta jääneistä suunnitelmista: “Samalla matkalla miehet kävivät vielä töhrimässä Kansan Uutisten ja Suomi-Neuvostoliitto-Seuran toimistojen seiniä” (…) “Pekkala kertoi vielä, että Siitoin oli fasistijärjestön johtokolmikon keskusteluissa kannattanut terroritoimintaa kommunistisia lehtiä ja puoluetoimistoja vastaan. Pekkalan mukaan Siitoin oli myös todennut, että ‘kyllä me vielä sen pankkiryöstönkin teemme.'”

Seuraavassa kuvassa (kohta “B”) löytyy Tiedonantajan artikkelikatkelma, jossa kerrottiin Siitoimelta takavarikoiduista aseista, pommiasiantuntijan näkemyksistä Kursiivin iskussa käytetyn pommin tuhovaikutuksista sekä Lehtosen mielentilasta.

Samassa kuvassa on myös Turun Sanomissa 21.2. julkaistu lyhyt juttu “Uusi todistaja Kursiivin jutussa”.

Helsingin Sanomat uutisoi otsakkailla “Kursiivista löydetty pommi räjähti koeräjäytyksessä” sekä “Fasismista syytettyjen seurojen lakkautuksesta ei vielä päätöstä”.

Ensinmainitussa artikkelissa todettiin mm. seuraavaa: “Muutama päivä sitten viemäriputkenpätkästä ja kolmesta dynamiittipötköstä rakennettu pommi räjähti täydellisesti Santahaminan varuskunta-alueella järjestetyssä koeräjäytyksessä”. Jälkimmäisessä artikkelissa taas tiedettiin kertoa Pekan seurojen lakkauttamisen lisäksi myös seuraava mielenkiintoinen väite: “Siitoin sanoi, että mm. Hengentieteen seuran naisjaostossa on noin 1300 jäsentä. ‘Useimmat heistä eivät edes tiedä mitään IKR:stä tai Isänmaa ja vapaus -järjestöstä’, Siitoin sanoi.”

Kansan Uutiset julkaisi 4.2. 1978 pitkän ja varsin mielenkiintoisen jutun “Kissoja keittämällä fasistiksi”. Jutussa kirjoitettiin mm. seuraavaa: “Vain muutama on hakeutunut Siitoinin joukkoon äärioikeistolaisista, kiihkoisänmaallisista ja kommunismin vastaisista lähtökohdista. Suurin osa myöhemmin IKR:n formuihin päätyneistä on aluksi ollut kiinnostunut vain ns. hengentieteistä ja liittynyt ensin ainoastaan Turun hengentieteen seuran jäseneksi.”

Lisäksi lehti kirjoitti: “‘Lähtökohtana on eräänlainen ‘arjalainen ihmisryhmä’, jonka ajatukset ja teot edustavat luovuutta ja yksilöllisyyttä. Käytännöllisesti katsoen kaikki luova kulttuurityö on peräisin tästä ihmisryhmästä, jolla Siitoinin mukaan on intuitiivinen yhteys korkeampaan minäänsä’, sanotaan krp:n tiivistelmässä (…)”.

Lisäksi jutussa kerrottiin, että “Siitoinin mukaan sosialismi ja kommunismi ovat hengentieteiden kannalta katsottuna vapaan maailman ja korkeimpien henkisten periaatteiden vastaisia. Siitoin haluaisi Suomeen johtajavaltaisen hallintojärjestelmän, jossa kaikki valta viime kädessä keskittyisi okkulttisia kykyjä omaavalle valtakunnanjohtajalle. Siitoinin mukaan kansan henkinen kehitystaso ei edellytä kansanvaltaa. Suomalaisille hän suosittelee kansallismytologiasta löydettävissä olevaa nationalismia.”

“Liittoutuminen Saatanan kanssa”-otsakkeen alla tiedettiin kertoa, että “Siitoinin teoksissa on keskeinen asema myös liittoutumisella Saatanan kanssa. Tämän liiton solmimiseksi edellytetään mm. rituaalia, jossa kissa keitetään elävänä ja eri sukupuolta olevat harjoittavat yhdyntää hierottuaan sitä ennen toisensa lähes kauttaaltaan eläimen verellä. Siitoin esittää monia karmaisevia esimerkkejä Saatanan palvomisesta ja toteaa, että saatananpalvoja saa valehdella ja pettää niin paljon kanssaihmisiään kuin mahdollista, mutta omalle järjestölle täytyy olla ehdottoman uskollinen eikä sen toiminnasta saa ulkopuolisille kertoa ilman puheenjohtajan lupaa. Järjestönsä pettänyt joutuu Siitoinin mukaan Saatanan kiroukseen, jonka seurauksena on mielisairaala, hautausmaa tai piloilla oleva loppuelämä. (Kursiivin murhapolttopaikalle sormenjälkensä jättänyt IKR:n ‘puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on psykiatrisessa hoidossa kertonut mustaviiksiselle Pekalle vannomastaan rituaalivalasta joka estää häntä puhumasta murhapoltosta. Valan pettämisestä Lehtonen uskoo seuraavan kuoleman).

Jutussa mainitaan myös tapaus, jossa Pekan kirjoittama kissankeittorituaali on oikeasti toteutettu ainakin vuonna 1977 Nauvossa: “Siitoinin kirjoissa kuvailluista rituaaleista ainakin joitakin on kokeiltu myös käytännössä. Siitoinin järjestöihin kuulunut insinööri Veli Antti Sipilä tuomittiin 9.5. 1977 Nauvon kihlakunnanoikeudessa kolme jaloistaan sidotun kissan elävältä keittämisestä. Oikeuden pöytäkirjojen mukaan Siitoin oli toiminut rituaalissa asiantuntijana ja oikeudessa hän vahvisti rituaalin noudattaneen julkaisemassaan teoksessa Musta magia I selostettua kaavaa”.

Seppo Lehtosen mielenterveyden tutkimiseen oli aivan selvät syyt, mutta joidenkin mukaan myös Siitoimen mielenterveyttä olisi kenties pitänyt tutkia. Uusi Suomi uutisoi: “Raastuvanoikeus kysyy: Pitääkö Siitoin asettaa mielentilatutkimukseen?” Jo ingressissä kuitenkin todettiin, että “Kukaan ei vaatinut Siitoinin mielentilatutkimusta”.

Varsin mielenkiintoisessa jutussa kerrottiin myös Kursiivia vastapäätä asuneen talonmiehen todistajalausunnosta, jossa todettiin mm. että “Tuhopolton jälkeen todistaja ilmoitti nähneensä joko Lsutzu Belletin tai Datsunin lähteneen lujaa Kursiivin luota. – Autossa oli neljä-viisi kaveria ja ne huusivat jotain saksaksi. En tiedä, oliko se pelleilyä vai jotain muuta.”

Jutun “Rahaa ja aseita”-otsakkeen alta löytyy varsin huimaa tekstiä: “Suonperän nimeämänä todistajana kuultiin entistä naisliikkeenharjoittajaa. Hän sanoi maksaneensa Turun Hengentieteellisen seuran kannatusjäsenmaksun yhden kerran, vuonna 1975. Todistaja sanoi osallistuneensa noin kymmeneen seuran kokoukseen, mutta ei osallistunut Siitoinin järjestöjen toimintaan muulla tavalla. Todistaja kertoi, että Siitoin puhui hänelle SKYP:n puoluekokoukseen Seinäjoelle 1975 mentäessä vallasta, jota Siitoin tavoitteli. Siitoin oli puhunut todistajalle myös tuhotöistä, jotka olisivat Siitoinin mukaan eräs keino valtaan pääsyyn ja yleisön hyväksymiseen.”

“- Siitoin uhkasi räjäyttää ainakin sellaiset paikat, missä on paljon kommunisteja. Todistajan mukaan Siitoin pyysi häntä lentämään Washingtoniin Yhdysvaltoihin, josta olisi pitänyt tuoda huomattava summa rahaa, 5000000-1000000 markkaa. – Rahoilla olisi hankittu aseita ja jeeppejä.”

“Todistaja ei pystynyt selittämään, miksi Siitoin pyysi juuri häntä tähän tehtävään, vaikkei hän edes osannut englannin kieltä. Toisella kertaa todistaja sanoi kuulleensa Siitoinin keskustelleen erään toisen henkilön kanssa puolustusvoimista varastetuista patruunoista, jotka ‘joku’ toimittaisi. Samassa yhteydessä oli todistajan mukaan puhuttu myös halkaistuista kivääreistä.”

“Siitoin oli todistajalle puhunut heikkomielisistä, vastustuskyvyttömistä ihmisistä, joita voi ohjailla ja teettää mitä tahansa. – Ne menevät vaikka patruunatehtaaseen, Siitoin oli sanonut. Todistaja sanoi, että ‘tällöin minua vihlaisi.'”.

“Uhkasi aseella”-otsakkeessa oli mukana myös nyt ajankohtaista pääsiäisteemaa: “Todistaja kertoi kerran ‘siivoustalkoissa’ arvostelleensa Siitoinia, jolloin tämä vetäisi aseen ja ‘uhkasi ampua tuollaiset akat’. Todistaja kertoi kirjoittaneensa Siitoinista ja tämän toiminnasta tasavallan presidentille vuoden 1976 pääsiäisviikolla. – Muiden viranomaisten puoleen en ole kääntynyt.”

Samassa kuvassa on myös juttu “Päätös Siitoinin seuroista siirtyi”, jossa kerrottiin Siitoinin seurojen lakkautuspäätöksen lykkääntymisestä.

Tuntematon lehti kirjoitti: “Pääsyytetyllä muistikatkos” (…) “Tuovisen mielestä on kuitenkin ilmeistä, että jos Lehtonen poliisitutkimuksissa havaitaan syylliseksi murhapolttoon, tämä teko on tapahtunut täydellisen muistikatkon vallassa”. Lisäksi kerrottiin seuraavaa: “Istunnossa käsiteltiin lisäksi laveasti Siitoimen ja erään hänen johtamassaan järjestössä mukana olleen todistajan välisiä suhteita. Kyseinen helsinkiläisnuorukainen oli oman kertomansa mukaan joutunut linjariitoihin Siitoimen kanssa syytettyään tätä ‘aatteen petturiksi ja huonoksi natsiksi’.

Tiedonantaja uutisoi otsakkeella “Turun poliisi suojeli fasisteja” seuraavaa: “Kursiivin murhapoltosta syytetty Seppo Lehtonen kehuskeli äidilleen, että poliisi kyllä suojelee heitä, kun he marssivat kaduilla natsipuvuissaan.”

Read Full Post »

Tällä kertaa Kursiivin iskusta tulee isohko mälli huimaa asiaa. Jutun juoni tiivistyy ja saa sellaisia ulottuvuuksia ja käänteitä, että kasassa on varsin hyvän salapoliisikertomuksen ja salaliittoteoriankin ainekset.

Mitä todella tapahtui? Toimiko Seppo Lehtonen yksin vai ei? Kenelle kuuluivat salaperäiset toiset kengänjäljet Kursiivin tiloissa iskun ajoilta, kuka oli tämä “Joe Doe # 2” jota ei koskaan identifioitu? Toimiko Lehtonen jossain määrin nuoren miehen harkitsemattomasta vimmasta ja oliko Pekalla ollut Lehtosen tyttöystävän kanssa sutinaa? Vai oliko miesten tulehtuneilta vaikuttavat suhteet vain hämäystä ja osa heidän suunnitelmaansa? Onko Kursiivin iskussa mahdollisesti mukana ollut tai olleet Lehtosen avustajat vielä elossa ja vapaana? Oliko Lehtonen vain yksinkertainen syntipukki, joka oltiin käsitelty toimimaan kuin eräänlainen “Manchurian candidate“, jotta Suomelle poliittisesti kiusallinen neuvostoliittovastainen Siitoin saatiin vankilaan? Kuka vuosi tiedon Pekkalan pidätysmääräyksestä ennätysajassa Pekalle? Miksi puolustusvoimat ei nostanut syytteitä Pekan hallussa laittomasti olleista panoksistaan? Mitä poliisi todella teki ja mitkä olivat poliisin suhteet Pekkaan kulissien takana? Oliko Pekan joukoissa muitakin soluttautujia kuin Risto “Abdullah” Tammi? No, vaikka villeimmät ja kieliposkessa tehdyt spekulaatiot Kursiivin iskun tiimoilta jättäisi sikseen, jää jäljelle kuitenkin vielä suuri määrä oikeasti mielenkiintoisia kysymyksiä – kuten kysymykset Lehtosen mahdollisista avustajista.

– – –

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti: “Todistajat: Pekka Siitoin hallitsi Seppoa”. (…) “Tuntui, että Seppo ei päässyt elokuviinkaan ilman Pekka Siitoinin lupaa. Sepon virkistysmatka erääseen hiihtokeskukseenkin peruuntui sen takia, että Siitoin piti sitä aatteen vastaisena. Näin todisti Kursiivin murhapoltosta syytetyn laitosmies Seppo Lehtosen tyttöystävä Virpi Alanen eilen Helsingin raastuvanoikeudessa.”

Mielenkiintoisessa lehtileikkeessä kerrotaan mm. seuraavaa: “Tulipaloa seuraavana sunnuntaina Lehtonen oli vieraillut tyttöystävänsä ja tämän isän kertoman mukaan Alasten kotona Espoossa. – Silloin Seppo esitti lehdestämme Kursiivin paloa käsittelevän uutisen ja sanoi, että hänestä saatetaan tehdä syntipukki, Virpi Alanen kertoi.”

Tuntemattomaksi jäänyt lehti otsakoi: “Kursiivin poltosta syytetyn mielentilaa selvitettiin oikeudessa”. Jutusta selviää mm. seuraavaa: “Lehtonen kieltäytyy myös keskustelemasta Pekka Siitoimesta, vaikka selvästi käykin ilmi Lehtosen pelko ja viha Siitointa kohtaan.”

Uusi Suomi kirjoitti 3.1. 1978: “Syytetyn sormenjäljet Kursiivin palopaikalla”. (…) “Lehtosen avustaja asianajaja Alexander Schichmann ilmoitti päämiehensä epäilevän, että hänet olisi hypnotisoitu tekemään rikos. IKR:n “valtakunnanjohtaja” liikkeenharjoittaja Timo Pekka Olavi Siitoin, synt. 1944 julisti, ettei hänelle ole mitään osuutta Kursiivin asiassa. – Jos minä siellä olisin ollut, en minä omaa teippiäni olisi käyttänyt, Siitoin selitti ja jatkoi. – En minä sentään aasi ole.”

“(…) Lehtonen kertoi mm. nyt muistavansa, että hän oli ollut huoneessa, jonka seinällä oli roikkunut hakaristein koristeltu kivääri ja tuoleissa istunut kaksi miestä. Toinen heistä oli ollut sama ruskeapukuinen mies (Siitoin?), joka istui oikeussalissa. Mies oli antanut hänelle jotakin ainetta käsivarteen ja puhutellut.”

“(…) Kolmannen syytteen mukaan Siitoinin Vehmaalla sijaitsevasta huvilasta oli takavarikoitu 1470 rynnäkkökiväärin patruunaa ja 300 paukkupatruunaa, joihin Siitoinilla ei ollut hallussapitolupaa.”

Tiedonantaja otsikoi 4.1. 1978: “Fasisteille vaaditaan ankaraa rangaistusta”:

Tiedonantaja kirjoitti 6.1. 1978: “Esitys fasisti-järjestön lakkauttamisesta”:

Samassa Tiedonantajan numerossa otsikoitiin myös “Murhapoltto osoitti fasismin vaaran”:

Suomen Kuvalehti kirjoitti 6.1. 1978: “Naantalilainen liikemies Pekka Siitoin, 33, symbolisoi sitä, mikä meillä, Pariisin rauhansopimuksen perusteella on kiellettyä ja siksi silmällä pidettävää. Hän on fasisti eikä sitä kiellä. Pikemmin hän on siitä ylpeä ja pitää tärkeänä, että asiasta puhutaan.”

Tiedonantaja kirjoitti 10.1. 1978: “Kursiivin palon tutkimuksissa pahoja aukkoja” (…) “Moni Tiedonantajajan kirjapainon murhapolttoon liittyvä asia on edelleen hämärän peitossa. Kuukauden kestäneen työn tuloksena syntynyt yli 200-sivuinen Helsingin rikospoliisin tutkintapöytäkirja jättää monia kysymyksiä vastaamatta. Fasistisen Isänmaallisen Kansanrintaman rahoittajista, sen taustavoimista ja yhteyksistä ei poliisin pöytäkirjoissa ole tietoja. Myös monet rikoksen suorittamiseen liittyvät seikat ovat jääneet avoimiksi.”

“(…) Sen puolesta, että murtautujia olisi ollut useampia, puhuu moni seikka. Ensinnäkin kirjapainoon oli kannettu melkoinen määrä tavaraa. Sinne oli viety pommi, nesteellä täytetty muovikanisteri ja Marco-pullo, jotka jäivät ehjiksi, sekä vielä astiat, joissa kuljetettiin kirjapainon sisätiloihin ne palavat nesteet, joilla oli valeltu mm. paperivarastoa ja seiniä ja kirajapainon seiniä kolmanteen kerrokseen saakka. Toinen seikka, joka viittaa useampaan murtautujaan, on se, että kirjapainon sisätiloissa oli tehty paljon. Oli mm. sytytetty pommin sytytyslankaa ja vielä kierretty talo ja maalattu ulkopuolelle oveen hakaristi. Kaikki tämä on vienyt paljon aikaa. Ja on otettava huomioon, että se tapahtui pimeänä syysyönä täysin pimeissä tiloissa. Sytyttäjä tai sytyttäjät ovat siis tarvinneet valolähdettä. Seppo Lehtosen jalanjälkien lisäksi rikospaikalta löytyi muita jalanjälkiä. Niiden alkuperää ei ole pystytty selvittämään.

Jutussa myös todetaan, että “heti rikoksen tapahduttua poliisin edustajat totesivat, että kyse on erittäin taitavasti tehdystä rikoksesta, jota yksi ihminen tuskin kykenee suorittamaan.”

Eräs mielenkiintoinen kysymys herää luettaessa listaa kuudesta mainitusta epäillystä. Nimien joukossa on myös “turkulainen entinen ompelija Mirjam Ramström, 43”, jonka on kerrottu osallistuneen IKR:n toimintaan. Onko tämä nainen sukua kuuluisalle Thelma Ramströmille, josta Pekka oli ottanut valokuvaliikkeessään palkittuja kuvia?

Sama Tiedonantajan numero jatkoi: “Timo Pekkala on kuulusteluissa tunnustanut, että Pekka Siitoin, Seppo Lehtonen ja hän itse ovat lukuisia kertoja suunnitelleet useiden kommunististen kohteiden räjäyttämistä. Kursiivin lisäksi listalla on ollut Kansan Uutisten toimitus ja useita SKP:n piiritoimistoja. Pekka on tunnustanut myös sen, että “järjestöllä” eli Isänmaallisella Kansanrintamalla on syksyllä jo melko pitkään ennen Kursiivin polttoa ollut hallussaan pommi. Muut todistajat ovat vahvistaneet tällaiset puheet.”

(…) “Muukalaislegioonassa koulutusta hankkinut Pekkala on esiintynyt asiantuntijana ja esittänyt useampia vaihtoehtoisia tapoja valmistaa pommeja.

(…) Pekkala on se IKR:n jäsen, jonka television Veckans Puls-ohjelmassa sanoi olevansa valmis kaikkiin laillisiin ja laittomiin keinoihin, jopa aseelliseen toimintaan, kommunismin tuhoamiseksi. Poliisikuulusteluissa Pekkala on vahvistanut, olevansa edelleen samaa mieltä.”

Samassa artikkelissa puitiin myös IKR:n jäsenten hallussa olevia tulenosoitussoihtuja, joista yhtä oltiin käytetty kirjepommina SDNL:n Vaasan piiritoimistoa vastaan, sekä Siitoimen hallussa olevaa asevarastoa. Esiin nostetaan myös tieto, että Siitoin oli saanut tiedon tuntemattomalta lähteeltä vain tunti Kursiivin iskun jälkeen. Tiedonantaja kirjoitti:

“Kirjapaino Kursiivi sytytettiin tuleen tuleen aamuyöllä 26. marraskuuta. Palokunta sai hälytyksen klo 6.18. Vain vajaa tunti myöhemmin eli klo 7.00-7.10 Pekka Siitoin soitti fasistijärjestönsä jäsenelle Esa Tabermanille ja pyysi tätä hoitamaan järjestön koulutuspäällikön Timo Pekkalan “maan alle”. Siitoin kehotti Tabermania välittämään Pekkalalle sanan, että tämä on etsintäkuulutettu. Pekkalan oli määrä hankkiutua “maan alle” eli poliiseja piiloon. Katoaminen ei kuitenkaan onnistunut. Pekkala pidätettiin maanantaina 28. marraskuuta. Hän on Seppo Lehtosen ja Pekka Siitoimen kanssa syytettynä Kursiivin palosta.”

Tämän jälkeen jutussa käydään läpi Siitoimen Lehdolle ja Pekkalalla valehdellut alibit, sekä sitä, miten pian Kursiivin iskun jälkeen IKR jatkoi toimintaansa:

“Poliisin tietojen mukaan Siitoinin liikkeessä pidettiin tiistaina 29. marraskuuta eli kolme päivää tuhopolton jälkeen kokous, jossa oli joitakin Siitoinin lähimpiä miehiä. Selvityksen mukaan juuri Siitoin oli tässä tilaisuudessa vaatinut kommunistien toimintapisteitten tehokasta häirintää. Häirintä olikin tähän aikaan hyvin vilkasta. Moniin SKP:n ja muiden demokraattisten järjestöjen toimistoihin ja tilaisuuksiin tuli soittoja tai kirjelappuja, joissa uhattiin räjäytyksillä ja yksityisiin ihmisiin kohdistuvalla väkivallalla. Kokouspäivänä eli 29. marraskuuta Siitoinin johtamat fasistit häiritsivät Turussa järjestettyä rauhanmarssia.”

Tiedonantaja kirjoitti 12.1. 1978: “Etsintäkuulutus vuoti fasistijohtajalle. Varoittiko poliisi Siitointa etukäteen?”

“(…) Turun poliisin osastonjohtaja Nyström kiistää, että hänellä tai Turun poliisilla olisi mitään osuutta Timo Pekkalan etsintäkuulutusta koskeneen tiedon vuotamiseen fasistijohtaja Pekka Siitoinille.”

“(…) Eilisessä Tiedonantajassa julkaistussa lausunnossa Helsingin poliisin apulaisosastonjohtaja Väinö Rantio myönsi vuodon tapahtuneen, mutta ei kertonut mikä taho siihen oli syyllistynyt. Helsingin poliisijohto luonnehtii etsintäkuulutustiedon vuotamista Siitoinille “tapaturmaksi.”

“(…) Siitoin itse on useissa yhteyksissä kehunut yhteyksillään poliisiin, muun muassa Turun poliisiin. Vielä viime syksynä fasistit saivat vapaasti jakaa lentolehtisiään Turussa ilman että poliisi olisi asiaan puuttunut.”

“(…) Rantion mukaan Helsingin poliisi on tietoinen siitä, kuka tai mikä taho Siitoinille oli vuotanut. “Täältä tieto ei kuitenkaan mennyt”, Rantio vakuuttaa. Etsintäkuulutusta koskeneen tiedon vuotaminen auttoi monella tavalla fasisteja ja vaikeutti murhapolton selvittämistä. Tästä huolimatta poliisi ei tiettävästi ole ryhtynyt toimenpiteisiin vuodon takana ollutta tai olleita vastaan.”

Helsingin Sanomat kirjoitti 17.1. 1978: “Kursiivin syytetyillä kaunoja keskenään. Oikeus kuuli Siitointa suljettujen ovien takana.” (…) Suljettujen ovien takana käydystä keskustelusta laadittiin lyhyt selonteko, jonka mukaan Pekka Siitoin ja laitosmies Seppo Lehtonen riitaantuivat lokakuussa naisasioista.”

Samassa jutussa kerrottiin myös seuraavaa:

“(…) Oikeudessa Siitoin kertoi Lehtosen kiristäneen häntä kertomaan kuulusteluissa valhetta. Kiristämiseen Lehtonen käytti Siitoimen mukaan jotain naisjuttua.”

“(…) Todistaja kertoi tutustuneensa myös Lehtoseen. Vajaa viikko ennen Kursiivin paloa todistaja oli tavannut Lehtosen Naantalissa. Tällöin Lehtonen oli uskonut hänelle salaisuuden. Lehtonen oli päättänyt siirtää Turun Taidemuseon mäellä seisovan Lenin-patsaan kuorma-autolla Aurajokeen. Todistaja ei pitänyt Lehtosen puheita hulluina.”

Tiedonantaja otsikoi 13.1. 1978: “Uutta aineistoa fasistien toiminnasta”. Jutussa todettiin mm. näin: “Kirjapaino Kursiivin murhapoltto tapahtui 26. marraskuuta. Fasistien tarkoituksena oli räjäyttää koko rakennus ihmisineen ilmaan. Painoon asetettu pommi ehdittiin kuitenkin purkaa ennen räjähdystä.”

Tiedonantaja otsikoi 17.1. 1978: “Fasisteille vaaditaan ankaraa rangaistusta”.

Sama juttu jatkoi: “Lehtosen syyllisyys tekoon on selvitetty vedenpitävästi samoin kuin Siitoinin ja Pekkalan osuus yllyttäjinä, Suonperä totesi. Edelleen hän totesi, että on täysin mahdollista, että Siitoin on itse ollut paikan päällä rikosta suorittamassa. Hänen Naantalissa olonsa rikosyönä on vain Siitoinin vaimon lausunnon varassa.”

“(…) Tutkintapöytäkirjat osoittavat myös, että Siitoin on antanut fasistijärjestönsä jäsenille ohjeen kertoa poliiseille hämäystarkoituksessa “henkimaailman asioista”. Lehtonen rupesi noudattamaan tätä ohjetta heti huomattuaan, että poliisilla oli pitävät todisteet hänen syyllisyydestään.”

“(…) Kuulusteluissa Siitoin on väittänyt, ettei hän varhain aamulla 26.11. tiennyt mitään koko murhapoltosta. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan “kuulusteltava halusi vielä tehostaa väitettään toteamalla, että palon sytyttäjä tai sytyttäjät ovat olleet tuolloin vasta matkalla Helsingistä Turkuun”. Oikeuden puheenjohtaja sai Siitoinin suun loksahtamaan kysymällä, mistä hän tiesi sytyttäjien olleen tulossa juuri Turkuun.”

Artikkelissa myös kerrottiin, että oikeudessa oltiin Siitoimen ja Lehtosen riitaantumista kyseenalaistettu seuraavin perustein:

“Suonperä kuitenkin osoitti poliisitutkintapöytäkirjoihin vedoten, että Lehtonen oli mm. 29.11. eli kolme päivää murhapolton jälkeen yhdessä Siitoinin kanssa suunnittelemassa jatkotoimenpiteitä. Siitoinin liikkeessä pidetyn kokouksen jälkeen Siitoin ja Lehtonen menivät vielä yhdessä häiritsemään Rauhanpuolustajain järjestämää fasisminvastaista mielenosoitusta.”

“(…) Edelleen Suonperä puuttui jutun poliisitutkimuksessa ilmenneisiin puutteisiin, mm. siihen, ettei ole selvitetty, ketkä muut kuin Lehtonen ovat olleet mukana Kursiivissa murhapolttoa ja räjäytyksen yritystä suorittamassa.”

“(…) Pekka Siitointa puolustaa oikeudessa asianajaja Raimo Iivarinen, joka on tunnettu kokoomuslainen. Hän on mm. kokoomuksen varavaltuutettu Turun kaupunginvaltuustossa. Iivarinen hoitaa myös muita Siitoinin asioita”.

“(…) Hämmästystä herätti myös se, että puolustusvoimilla ei ollut mitään vaatimuksia jutussa, vaikka Siitoinilla oli ollut hallussaan puolustusvoimain omaisuutta, mm. lähes 1500 rynnäkkökiväärin patruunaa ja laatikollinen tulenosoituspanoksia. Ne on epäilemättä varastettu, mutta puolustusvoimilla ei silti ole vaatimuksia.”

Kansan Uutiset kirjoitti 17.1. 1978: “Fasismista” (…) “Onko kyseessä vakava oikeistovaara vai pienen tärähtäneen ryhmän puuhailu”.

Tiedonantaja otsikoi johonkin väliin: “Poliiseja fasistien ampuma-harjoituksissa”. (…) “Kaksi tamperelaista poliisia on osallistunut Pekka Siitoinin johtaman fasistijärjestön ampumaharjoituksiin. asian on paljastanut yksi järjestön jäsen keskusrikospoliisin kuulusteluissa.” Poliisi ja Suopo nostettiinkin oikeudenkäynnissä myöhemmin esiin melko mielenkiintoisesti, mistä tulee olemaan lisää tämän juttusarjan myöhemmissä osissa.

Uusi Suomi uutisoi 18.1. 1978: “Siitoin siirtyy tutkimaan mytologiaa”. Pitkä ja varsin kattava artikkeli sisältää mm. seuraavia mielenkiintoisia yksityiskohtia:

(…) “Istunnossa kävi ilmi, että IKR:n “valtakunnanjohtaja”, liikkeenharjoittaja Timo Pekka Olavi Siitoin, synt. 1944, oli kuulusteluissa vakuuttanut poliisille, että hän jättää politiikan ja siirtyy tutkimaan kansallismytologiaa.”

“(…) Toinen syytetty rakennusmaalari Timo Samuli Pekkala, synt. 1956, taas kertoi karanneensa muukalaislegioonasta ja marssineensa 300 kilometria autiomaan halki Etiopiaan ja joutuneensa siellä vakoilijaksi epäiltynä putkaan. Kahden ja puolen kuukauden kuluttua Pekkalan oli onnistunut lopulta salateitse toimittaa kirje Suomen lähetystöön ja sen avulla hankkia itselleen vapaus ja paluuliput kotimaahan.”

“(…) Siitoinin avustaja asianajaja Raimo Iivarinen epäili vastineessaan, että kysymyksessä saattaa olla provokaatio. Hän katsoi, ettei ehdotonta näyttöä siitä, että Lehtonen olisi syypää Kursiivin paloon, ole vielä esitetty. Iivarinen huomautti siitäkin, että kaikki IKR:n jäsenet on esitutkinnassa kuulusteltu, eikä kukaan heistä ole väittänyt Siitoinin yllyttäneen väkivaltaan. Kirjelmän mukaan on myös otettava huomioon, että teko on tehty mahdollisesti kostoksi ja Siitoinin mustamaalaamiseksi. Ilmoitettuaan Lehtosen ja kolmannen syytetyn rakennusmaalari Timo Samuli Pekkalan, synt 1956, kuuluneen kommunisteihin Iivarinen arveli, että nämä on ehkä tarkoituksella solutettu järjestöön, jotta Siitoin saataisiin syytteeseen teosta, josta voi joutua 5 vuodeksi vankeuteen.

“(…) Esitutkinnassa Siitoin oli joutunut tunnustamaan, että hän oli valehdellut. Hän oli näet järjestänyt alibin Lehtoselle. Siitoin oli vakuuttanut poliisille tietävänsä, että Lehtonen oli ollut marraskuun 26. päivän vastaisen yön yli Kursiivin paloa edeltäneen yön kotonaan. Siitoinin mukaan Lehtonen oli lähtenyt matkalle ja vaatinut Siitoinia todistamaan vallan muuta. Oikeudessa Siitoin pyysi istuntosalin tyhjentämistä, jotta oikeus saisi kuulla syyn. – Mennään intimiteettisuojan alueelle, hän selitti. Oikeus päättikin kuulla Siitoinia suljetuin ovin ja ilmoitti sen jälkeen Siitoinin väittäneen Lehtosen uhkailleen häntä naisasioilla.”

” (…) Kun Suonperä tiedusteli Siitoinilta, mitä eräässä IKR:n kokouksessa oli keskusteltu, Siitoin ilmoitti: – Naisista, Suur-Saksan armeijan tulevaisuudesta ja niistä vahingoista, joita kommunistit toiminnallaan ovat tälle maalle aikaansaaneet.”

“(…) Todistaja kertoi, että Hengentieteen Seuran kokouksista oli väki kohta vähentynyt, kun politiikka vedettiin toimintaan mukaan. Suopokin oli pian sen jälkeen kiinnostunut asiasta, ja sen miehet käyneet kerran viikossa hakemassa julkaisuja. Siitoinin suu levisi leveään hymyyn ja hän taputteli tyytyväisenä käsiään, kun hän kuuli todistajan kertovan Lehtosen suunnitelmista. Todistaja näet sanoi Lehtosen ilmoittaneen marraskuussa, että hän aikoi kuljettaa Leninin patsaan Turun taidemuseon edestä Aura-jokeen.” (Mainittu Leninin patsas on muuten edelleen Turun taidemuseon edessä. Mesikämmen on sitä mieltä, että sille parempi paikka voisi todellakin olla Aurajoessa).

“(…) Siitoin oli todistajille valittanut, ettei hän pelkää kommunisteja, vaan omia miehiä. Niinikään Siitoin oli todennut Lehtosen tulleen hulluksi ja sanonut, ettei hänen kanssaan voi enää asua samassa talossa. Lehtonen olikin sanottu irti talonmiehen toimestaan ja poistettu pari päivää myöhemmin IKR:n jäsenluettelostakin.”

“(…) Toimistoapulainen selitti Siitoinin sanoneen, että hän on ehdoton johtaja. Mitä hän määrää, se tehdään. Todistaja selitti kuitenkin, ettei se mitään merkinnyt. Ainoa määräys oli ollut, mihin mennään nukkumaan.”

Lopuksi vielä pieni kevennys: Sanaristikko Hymy-lehdestä vuodelta 1978. Pekan kuva on ristikossa ylhäällä, äärioikealla (sopiva paikka!). Kuva ristikosta on Pekan omista arkistoista, joten kaikella todennäköisyydellä ristikko on myös Pekan itsensä täyttämä.

Read Full Post »

Mesikämmen törmäsi Facebookissa Pekka Siitoin Fan Club -nimisessä ryhmässä jonkin aikaa sitten henkilöön nimeltä Esa Taberman. Tabermanin nimi oli tullut vastaan joskus aiemminkin Siitoimen yhteydessä, mutta vain jotenkin ohimennen. Tällä kertaa em. ryhmässä tuli esiin, että Taberman oli ollut mukana Pekan porukoissa kuuluisalla 70-luvulla. Tämä herätti ajatuksen, josko Taberman suostuisi pieneen haastatteluun asian tiimoilta – ja suostuihan hän.

Tästä on tuloksena seuraava nettiviestien pohjalta kursittu haastattelu, jota voitaneen pitää harvinaisena katsauksena Siitoimen ja hänen porukoittensa toimintaan 70-luvulla. Mesikämmen ei muista äkkiseltään ensimmäistäkään vastaavaa tuolloisen sisäpiiriläisen (tai ulkopuolisenkaan) haastattelua aiheen tiimoilta, poislukien Nordlingin ja Koskelan kirjassa Pekka Siitoin, Suomen Führer, olleen Pekan itsensä haastattelun, jossa aihepiiriä luonnollisesti ruodittiin. Pekan ja hänen ryhmiensä edesottamuksista 80-luvulta eteenpäin taas löytyy em. kirjan lisäksi myös Mesikämmenen tekemästä Kai M. Aallon haastattelusta.

Tässä blogissa viime aikoinakin paljon käsiteltyä Kursiivin vuoden 1977 iskua käydään sitäkin tässä haastattelussa luonnollisesti läpi. Ajankohta tähän haastatteluun on sikäli sopiva, että kuluvan kuun 26. päivä tulee Kursiivin iskusta kuluneeksi 34 vuotta.

Taustaa

Kuka olet ja mitä teet? Mitä nykyään teet poliittisesti, onko ideologiasi muuttunut miten sitten 70-luvun?

Siirryin juuri eläkkeelle Turun kaupungin palveluksesta (talkkarina vuodesta 1984, sitä ennen useita työsuhteita mm. yövartijana, varastomiehenä, ruosteharjaajana yms.)

Mitä ideologiaani tulee, niin eräin osin se on sama kuin 70-luvulla, mutta jo tuolloin en ollut mikään “natsi”, jos kyse on selkeästä määritelmästä, mitä “natsiuteen” tulee.

Pekka Siitoin

Mitä kautta ja milloin tutustuit Pekka Siitoimeen? Ensivaikutelmat ja muistikuvat?

Tutustuin Siitoimeen 1974 aluksi tilaamalla häneltä kirjallista materiaalia, pian myös henkilökohtaisestikin. Pidin häntä tuolloin kohtuullisen karismaattisena henkilönä, joka oli yllättävänkin älykäs, mutta jossain määrin kykenemätön laatimaan pitkäntähtäimen suunnitelmia, jonka tietopohja oli horjuva ja jolla oli paheneva alkoholiongelma, mikä ensitapaamisella ei ollut niin ilmeistä.

Olit mukana Siitoimen porukoissa 70-luvulla aina Kursiivin iskuun asti. Millaisia Pekan ryhmien tapaamiset olivat? Järjestettiinkö kaikki tapahtumat Pekan Kaskenkadun liikkeen alakerrassa?

Kävin 1974-1975 Kaskenkadun kellaritiloissa pidetyissä Hengentieteen kokouksissa ja keskustelin muutaman kerran lyhyesti Siitoimen kanssa politiikasta muissakin yhteyksissä. Asevelvollisuuteni suoritus 1975-1976 keskeytti lähes täysin yhteydenpidon pitkäksi aikaa. Tuolloin Pekan kontaktit VS:n ulkopuolelle olivat, jos niitä oli, minun tietämättömissäni.

Kävitkö Pekan kotona, ja jos kävit, niin millaista siellä oli?

En käynyt tuolloin suhteemme luonteestakin johtuen Pekan kotona. Suhteeni Pekkaan oli etäinen aina vuoteen 1977 asti.

Millainen mies Pekka oikein oli kun hänet paremmin tunsi? Vastasiko julkisuuden kuva yksityishenkilöä? Oliko Pekka oikeasti niin kova naistenmies kuin antoi ymmärtää? Millainen Pekan viinankäyttö oli 70-luvulla? Ilmeisesti homma pysyi varsin hyvin hanskassa vielä tuolloin? Mitkä olivat mielestäsi Pekan parhaimmat ja heikoimmat puolet? Missä olit hänen kanssaan eniten samaa mieltä, missä vähiten? Mistä kehuisit häntä, mistä kritisoisit?

Pekan alkoholiongelma pysyi hallinnassa vielä 70-luvun, joskin sen olemassaolon jo huomasi. Hänen naissuhteensa olivat runsaat ja hän oli lähes avoimesti uskoton avioliitossaan. Suhteissa Pekkaa kiinnosti enemmän määrä kuin laatu, ts. riitti kun partnerilla oli “hame ja hän hengitti”. Paljon myöhemmin 90-luvulla eräs Vehmaan mökillä “orgioihin” osallistunut tyyppi kertoi uskomattomia tarinoita, joita en voi täysin uskoa, mutta 1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!

Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!

Pekka oli kiistatta jossain määrin karismaattinen ja hyvinkin huumorintajuinen, muttei mikään vakavastiotettava suuri johtaja. Hänellä oli kyky itseironiaan ja hänen toimintansa tähtäsi usein enemmänkin performanssiin kuin merkityksellisiin päämääriin. Pekkala luonnehti hänen ideologista substanssiaan sanoilla: “Viina, vittu ja saatanan Kekkonen”. Se oli liian pelkistetty, mutta ei täysin hakoteilla oleva kommentti.

Turun hengentieteen seura

Millaista meno oli Turun hengentieteen seurassa? Otit osaa muutamiin seuran kokouksiin, ja mukana oli mm. nyt jo edesmenneet Timo Pekkala ja Seppo Lehtonen, jotka sattuneesta syystä olivat näkyvästi esillä myös Kursiivin oikeudenkäynnissä. Mitä tuumasit seuran toiminnasta?

Osallistuin Turun hengentieteen seuran kokouksiin rajoitetussa määrin jo siksi, etten jo tuolloin uskonut tuonpuoleiseen ja pidin menoja lähinnä Pekan vedätyksenä.

Millaista väkeä kävi paikalla, millaista seuran järjestämä toiminta ja ohjelma oli? Ilmeisesti paikalla kävi vierailevia gurujakin?

Mukana oli useita naishenkilöitä, jotka jo tuolloin määrittelin omassa elämässään turhautuneiksi ja jotka kävivät näissä kokouksissa saadakseen elämäänsä sisältöä. Ehkä he saivatkin, sillä Siitoimella oli kai suhde heistä useisiin. Itse hän kehui olleensa suhteessa tunnettuun selvännäkijään Aino Kassiseen ja tämä pitänee paikkansa. Ainakin he tunsivat toisensa.

Siitoimella taisi olla yksityisiä “hedelmällisyysmenojaan”, mutta noin ylipäätään kaikenkarvaiset meediot ja spiritistit (mm. tyyppi, joka esiteltiin Sarawakin sulttaanina) olivat osin kaiketi tosiuskovia.

Millainen Turun hengentieteen seuran “temppeli” oli tilana? Mitä siellä oli? Vanhoista lehtijutuista on saanut vaikutelman, että paikalla oli tuolirivejä, kuvat Jeesuksesta, Luciferista ja Saatanasta, iso pyöreä peili, yms.

Siitoimen “temppelitila” oli paljossa kuvatun kaltainen. Hänellä saattoi olla ennen politiikkaan sekoamistaan kunnianhimoisia hankkeita seuran tulevaisuuden suhteen ja ainakin hän julkaisi monilla tekijänimillä alan kirjallisuutta. Ko. seuran toiminta oli paljossa hiipunut vuoteen -77 mennessä.

Isänmaallinen kansanrintama

Turun hengentieteen seuraa enemmän sinua kiinnosti Isänmaallinen kansanrintama, eli IKR. Kerrotko tästä? Et tainnut olla niinkään kiinnostunut hengentieteistä kuin politiikasta ja poliittisesta toiminnasta?

Vuoteen -77 asti en ollut äärimmäisen läheisissä tekemisissä Siitoimen kanssa, koska en ottanut häntä todesta, mutta kaksi seikkaa muutti kesällä -77 mieleni. Ensinnäkin kommunistien voimakas reaktio herran toimintaan ja toiseksi Afrikasta kotiutuneen Pekkalan vaikutus. Hän oli sitä mieltä, että koska Siitoimen järjestö oli vielä pieni niin henkilökohtaisella panoksellamme voisimme kenties todella pistää asioihin vipinää. Niin liityimme IKR järjestöön, joskin petyimme kun tutustuimme asioihin paremmin. Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Ylläoleva on totuus kesän -77 tilanteesta ja paljon mainostetut salaiset sotaharjoituksetkin olivat 10% totta ja loppu oli Pekan katteetonta puhetta ja kommunistista fictiota, jolla yritettiin todistella, että Suomi oli luokkasodan partaalla.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Pekan tämän kauden vaikuttavimpia touhuja oli myös SKYP:n romahduksen kiihdyttäminen. Kesällä -75 luin sotilaskodissa Suomen Kuvalehden ison jutun SKYP:n puoluekokouksesta, jossa ko. puolueen tuolloinen jäsen varasti shown uniformuesiintymisellään ja poliittisesti hyvin epäkorrekteilla julkisilla puheillaan. Lehti kauhisteli avoimesti, mutta tietyllä tavalla se oli Pekan tähtihetki! Hän taatusti nautti joka sekunnista ko. performanssissa…

Onko vaikutelmani oikea, että vaikka IKR:lle naureskeltiinkin, niin se otettiin myös varsin vakavasti – ja että 70-luvulla ylipäätään oli Pekan poliittinen kulta-aika?

70-luku oli Pekan “kulta-aikaa”, koska hänen toimintansa herätti valtavaa huomiota, maan ilmapiiri suosi pelkällä pysähtyneisyydellään hänen kaltaistaan kuvainsärkijää ja taistolaiset tekivät hänelle saman, minkä jenkit aikoinaan Pancho Villalle. 

Jos Pekka olisi elossa, mitä arvelisit hänen ajattelevan nykyisistä suomalaisista puolueista ja politiikasta ylipäätään? Mitä Pekka mahtaisi tuumata Timo Soinista, joka on entinen SMP:n mies, kuten Pekkakin oli?

Soinin vaalivoitto saattaisi piristää Pekkaa, mutta ei hän tähän luottaisi.

Kursiivin isku

Missä määrin tunsit, olit tekemisissä Seppo Lehtosen ja Timo Pekkalan kanssa, jotka olivat syytettyinä Kursiivin iskusta ja saivat siitä myös tuomiot? Miten kuvailisit näitä edesmenneitä alan miehiä? Tunsitko heidät hyvin?

Tunsin sekä Lehtosen, että Pekkalan. Pekkala oli itseasiassa yksi harvoista ihmisistä, joita saatoin vähän totuutta venyttäen nimittää läheiseksi ystäväksi. Luotin häneen jossain määrin. Hän oli niitä harvoja, joiden kanssa pystyin keskustelemaan samalla tasolla ja kadehtin hänen kameramuistiaan ja tappavan kirkasta ajatteluaan. Lehtonen herätti minussa epämääräistä huolta joka selkiytyi hiukan ennen Kursiivia kun ymmärsin, että hän oli “sekoamassa”.

Tuliko Kursiivin isku sinulle tai muille Pekan porukoissa olleille yllätyksenä, vai osattiinko sellaista jotenkin odottaa? Olivatko Lehtonen, Pekkala, Siitoin tai muut puhuneet siitä mitään etukäteen Pekan porukoissa olleille? Vai oliko Lehtonen puhtaasti sooloillut koko jutun?

Siitoimen vastuu oli siinä, että hän tiesi varmaankin Lehtosen kyhäilleen jonkinmoista pommia (minäkin pääsin asiasta hajulle jossain määrin hiukan ennen tapahtumien alkua), eikä hän ymmärtänyt, missä mennään. Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Ts. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Hyvin kuvaavaa on se, että Lehtonen käytti pomminsa kokoamiseen Siitoimen firman mainosteippiä, mitä hyödykettä hän muutenkin sormenjälkiensä ohella levitteli rikospaikalle!

Siitoimen virhe oli sekin, ettei hän välittömästi ja täysillä sanoutunut irti Lehtosesta vaan yritti rakentaa hänelle jopa alibin. Toisaalta, tuomiot oli, näin epäilen, laadittu jo etukäteen. Pekkalakin sai puolivuotta, vaikka ei aidosti tiennyt mitään Lehtosen aikeista ja tuomio tuli “aseellisen järjestön johtamisesta” tms., mikä oli täyttä shittiä se. Herraa oli vain pidetty kuukausia tutkintovankeudessa ja jo se loi paineita tuomioon!

Kuulusteliko poliisi myös sinua iskujen tiimoilta? Entä muita Pekan seuroihin kuuluneita?

Poliisi kuulusteli satoja henkilöitä ja suuri osa näistä todisti oikeudessa aina erästä Siitoimen liikkeessä viikoittain morjestamassa käynyttä ikiliikkujan keksijää myöten! Itse todistin kolmesti oikeudessa ja todistajan aitiossa poikkesi mm. myös kommunistien IKR:n riveihin soluttama Risto, nykyisin Abdullah, Tammi. Voisin kertoa hänestä paljonkin, mutta herra saattaa olla hanakka olemattoman kunniansa perään.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi, jossa hyvin eksentriset tyypit (kuten mainittu ikiliikkujan kehittelijä ja Pekan seksikumppanit ml Rakel M., tuo mainio opetuslapsi!) todistivat osin siksi, että kommunistit halusivat todistaa, että Pekalla oli takanaan hyvin suuri järjestö ja jopa se tuhatlukuinen armeija, jolla Pekka aina puolitosissaan vitsaili.

Allekirjoittanut sanoi alkuvuodesta -78 muutamia kovia sanoja oikeudelle ja pääsi Tiedonantajaan kuvan kera. Ei jäänyt viimeiseksi kerraksi.

Mitä mieltä olit Siitoimen, Pekkalan ja Lehtosen saamista tuomioista? Oliko tuomio mielestäsi oikeudenmukainen?

Suoraan sanoen, niin tuomiot olivat vähintään kiistanalaisia. Pekkala olisi pitänyt kokonaan vapauttaa, Siitoimen touhut olisivat oikeuttaneet lakia venyttäen enintään muutaman kuukauden tuomioon ja Lehtonen olisi pitänyt tuomita pelkkään hoitoon kunnes tervehtyy. Siitoin oli mielestäni yllyttänyt apureitaan ilkivallan tekoihin ja hän kai tiesi, että Lehtonen kyhäili pommia, mutta siinä kaikki sitten olikin ja tuonkin kiistaton oli niin ja näin.

Olitko Pekan kanssa tekemisissä vielä Pekan vankilassa istumisen ja vankilasta vapautumisen jälkeen?

Olin Pekan kanssa jonkinmoisissa morjes-väleissä Pekan vapauduttua. Vielä 2000-luvulla soitin muutaman kerran.

Milloin ja mihin Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kuolivat? Olitko heidän kanssaan tekemisissä Kursiivin oikeudenkäynnin aikoihin tai vielä sen jälkeen?

Pekkala kuoli jo -79 alkoholi/lääkeaine myrkytykseen. Se oli mielestäni typerä tapa kuolla, eikä oikein hänen arvoisensa. Hänen kanssaan sekoillut tyyppi kuoli 2002 Jouluna tappamalla itsensä. Lehtosta en tavannut -78 jälkeen.

Lopuksi

Kaduttaako, että olit mukana Pekan porukoissa ja niiden aktiviteeteissä? Vai oliko se siihen aikaan parasta, mitä poliittisella rintamalla maassamme mielestäsi oli?

Kadunko jotain? En oikeastaan. Menin mukaan koska uskoin voivani kehittää jotain ja vaikka se oli virhearvio, niin opin jotain ja opin tuntemaan muutamia ihmisiä. Pekkakin virheineen oli mielenkiintoinen tyyppi, vaikka hänen merkityksensä olikin lähinnä sama kuin mitä muuten unohtuneella Koposella hänen touhuttuaan hiukan aiemmin jonkun naisen kanssa flyygelin päällä julkisella paikalla! Joillakuilla alkoi ns. “keittää” ja he reagoivat tavalla, joka pitkänpäälle sai heidät näyttämään vähän tyhmiltä.

Nykyajallemme on ominaista se, että Pekka koettiin suuremmaksi uhaksi maallemme ja sen hyvinvoinnille kuin joku kansainvälisiä yhteyksiä omaava ja oikeasti väkivaltainen “kansallinen vastarintaliike”.

Miten Suomi on muuttunut poliittisesti sitten 70-luvun? Mikä on samaa, mikä on erilaista?

Noin yleisesti ottaen Suomi oli tuolloin ja yhä vieläkin “yhden totuuden” maa. Joka väittää muuta voi miettiä tykönään, miten joku Halla-aho on niin demonisoitu persoona jos näin ei olisi ja häntä ei koettaisi uhaksi. Kannattaa muistaa, että elokuvassa Kaasua komisario Palmu tuolloinen toisinajattelija kuvattiin hyvin helposti tunnistettavana mm. USA:a ja uusnatseilta rahoitusta saavana pääpahiksena! Se voisi tapahtua nyttenkin.

Jos sinulla olisi valta muuttaa Suomea miten vain, niin mitä muuttuisi ja miksi?

Mitä tulee mielipiteisiini ns. “natsi ideologiaan”, niin pidän siiheen kirjaimellisesti uskovia kuolleen hevosen ruoskijoina. Omaan ajatteluuni ovat vaikuttaneet mm. Lenin (Mitä on tehtävä?, Valtio ja Vallankumous) ja Platon enemmän kuin Hitler.

Joissain kysymyksissä olen hyvinkin vapaamielinen kun taas jotkut näkymykseni ovat hyvin drastisia. Uskon, että ideologioiden on selvittävä tieteen haasteesta kestääkseen ja lopullinen ideologia on fiktio, koska entropia voittaa aina lopuksi.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Onni? Historia ei tunne onnellisia loppuja.

– – –

Mesikämmen kiittää Esa Tabermania haastattelusta.

Haastattelussa käytetty muokattu Tabermanin kuva on alunperin julkaistu Turun Sanomien Extra-viikkoliitteessä 17.1.2004. Kuva löytyy alkuperäisessä muodossaan Tuomas Tähden blogista, josta löytyy hänen Turun Sanomien em. numeroon kirjoittamansa artikkeli Sisu on kansallisen identiteetin asialla.

Read Full Post »

« Newer Posts - Older Posts »