Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Iiro Nordling’

kansalliskirjasto1Mesikämmen kävi jonkun aikaa sitten viimein tutkimassa Kansalliskirjaston 2010 auennutta Siitoin-kokoelmaa. Kokoelma on todella massiivinen ja pitää sisällään mm. Mount Everestin kokoisen vuoren Pekan kirjeenvaihtoa aina 70-luvun alusta 2000-luvun puolelle. Mukaan mahtuu varsin paljon sensitiivistä aineistoa, minkä vuoksi suuri osa siitä onkin luokiteltu käyttöehdon alaiseksi. Tämä tarkoittaa, että aineistossa on paljon sellaista, mistä ei voi ilman lupaa sanoa halaistua sanaa. Mukaan mahtuu kuitenkin paljon myös lehtileikkeitä, monisteita, yms. yleisesti muualtakin kaivettavissa olevaa aineistoa, yms. vähemmän sensitiivistä materiaalia.

Tiettävästi ensimmäisenä tai ainakin ensimmäisten joukossa tätä Siitoin-kokoelmaa kävi tonkimassa Iiro Nordling. Hän istui omien sanojensa mukaan ”useita viikkoja” kokoelman ääressä kirjaansa Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon (omakustanne, 2012) varten. On helppo uskoa, että tuon jättiläismäisen kokoelman parissa saa helposti vierähtämään viikkoja jos ei peräti kuukausia tai jopa vuosia. Mesikämmeneltä vierähti päivän verran kuin siivillä kokoelman parissa eikä siinä ajassa ehtinyt muuta kuin tehdä pari täsmäkaivelua ja aineiston yleishahmotuksen. Yhtä ja toista mielenkiintoista kyllä siinäkin ajassa tuli päivänvaloon…

– – –

Aiheeseen liittyen:

Suomen Führer, osa II.

Read Full Post »

Post 2003

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

Post 2003-postissa listataan Siitoimeen liittyviä mainintoja, tapahtumia, kirjoja, levyjä, yms., mitä hänen kuolemansa jälkeen on tullut esiin ja julkaistu.

– – –

Post 2003

2003

Pekan puhelinvastaajasta löytyi hänen kuolemansa jälkeen viestejä niin ajalta, jolloin hän oli vielä hengissä kuin myös ajalta, jolloin hän oli jo kuollut. Eräs näistä viesteistä oli Kai M. Aallon, jonka Siitoin oli ennen kuolemaansa nimennyt seuraavaksi valtakunnanjohtajaksi. Aallon viesti oli surunvalittelu Siitoimen poismenon johdosta (Mesikämmenen arkistot).

Pekan kuolinilmoitus ilmestyi Turun Sanomissa (Mesikämmenen arkistot).

Turun Sanomissa ilmestyi 14.12. pieni muistokirjoitus Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Nainen, jonka kanssa Pekka sai viimeisen lapsensa, soitti Leo Mellerin isännöimään hengelliseen radio-ohjelmaan ja puhui Mellerin kanssa mm. Pekan mahdollisesta taivaspaikasta (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt uskovainen nainen osti Pekan kuolinpesän ostaneelta liikkeeltä kaikki myynnissä olleet Pekan painattamat Mustat Raamatut ja poltatutti ne (Mesikämmenen arkistot).

2006

Voimakyykkääjä-niminen legendaarinen nettihahmo mainitsi Siitoimen ”Johtajana” ”reklamaatiossaan R-kioskille” (Mesikämmenen arkistot).

nordling1Iiro Nordlingin ja Olavi Koskelan kirjoittama Pekka Siitoimen elämänkerta Suomen Führer: Valtakunnajohjata Pekka Siitoin (1944-2003)  ilmestyi omakustanteena.

“Jonathan Shedd/Video Werewolf archival outtake” julkaisi undergroundina DVD:n Pekka Siitoin: Taisteluni (Mesikämmenen arkistot).

2008

Black metal-yhtye Rivologi julkaisi ensimmäisen demo-kasettinsa. Bändin koko konsepti oli ja on kauttaaltaan Siitoimen inspiroima (Mesikämmenen arkistot).

Ajankohtainen kakkonen esitti ohjelman Abdullah Tammen salattu elämä. Ohjelmassa Tammi kertoi mm. soluttautuneensa Siitoimen joukkoihin 70-luvulla vakoilumielessä. Tammi julkaisi asiasta vuonna 2012 myös oman selontekonsa YouTubeen.

Vomit Pint-yhtye julkaisee levyn Abortion is service to mankind, jolta löytyy kappale “I’ve got crush on Pekka Siitoin”.

Näihin aikoihin ilmestyi myyntiin ensimmäinen versio ”Kiitos 1944-2003”-t-paidasta (Mesikämmenen arkistot).

Aamuset julkaisi Nostalginen Turku-juttusarjassaan Pekasta tekstin “Naantalin natsi” (Mesikämmenen arkistot).

2009

Suomi 24:llä ilmestyi posti ”Pekka Siitoin nähty Hangossa” (Mesikämmenen arkistot).

Rivologilta julkaistiin split-julkaisu S.A.D.O.S.-yhtyeen kanssa nimeltään Aamuruskon pojat ja tyttäret (Mesikämmenen arkistot).

Kivesveto Go Go:n Saatana kutsuu minua 7″ sisältää sarvilla tuunatun kuvan Pekasta.

Pekka Siitoimen siviilipalveluslehteen alunperin 1993 antama haastattelu julkaistiin Blood Ceremony-elokuvalehdessä ennenjulkaisemattomien valokuvien kera (Mesikämmenen arkistot).

rituaalimenot2Vuonna 2009 Nightsatan, The Seekrets ja Black Totem tekivät kolmen keikan minikiertueen. Tampereella lisänä oli myös Steel Mammoth. Kiertueen julisteessa ja muussa mainosmateriaalissa oli legendaarinen rituaalikuva Pekasta vuoden 1976 Jermu-lehdestä (Mesikämmenen arkistot).

Pekasta oli kappale Hannu Lauerman kirjassa Pahuuden anatomia (Edita).

2010

Miki Brunoun ohjaama dokumenttifilmi Isän valtakunta esitettiin YLE:llä. Filmi kertoo Siitointen elämästä Paul Adolf Siitoimen näkökulmulmasta.

Naantalilainen tuntemattomaksi jäänyt SDP:n jäsen kirjoitti muistojaan Pekasta Naantalin SDP:n nettisivuilla (Mesikämmenen arkistot).

Fingerporissa ilmestyi kaksi strippiä Siitoimesta (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen julkaisi Das Fest! 50-postia Pekka Siitoimesta!-juhlapostin.

Uskontotieteilijä, tri Kennet Granholm kirjoitti Pekka Siitoimesta tekstin Worshipping the Devil in the name of God (Mesikämmenen arkistot).

Malheur toi julkisuuteen ensimmäisen tunnetun version Pekkagrammista.

Pekka Siitoin-soundboard sekä Pekka Siitoin-built my Panzerwagen-tribuutit ilmestyivät nettiin.

Pekka laitettiin etikettiin Hänvin-tribuuttikuvassa (Mesikämmenen arkistot).

Huutonetissä myytiin Pekka Siitoimen shortseja. Lähtöhintana oli 100e (Mesikämmenen arkistot).

Ruoveden Hengentieteen Seura laittoi valkoista ”pekkagrammi”-t-paitaa myyntiin. Paita oli hitti ja se myytiin loppuun nopeasti (Mesikämmenen arkistot).

pekkakortti1Turun Hengentieteen Seura perustettiin uudestaan joulukuussa Turussa (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi julkaisi postin Pekka Siitoin on nykyään vampyyri! Postin perässä on kysely, ”oletko törmännyt vampyyri-Pekkaan?”

Pertti Jarla kertoi Metropolin haastattelussa pitävänsä Pekasta huumorimielessä sekä omistavansa Pekan omistuksessa olleita pieniä luita, yms. (Mesikämmenen arkistot).

Kokoomusnuorten Janne Pihjala mukaili Pekkaa sanomalla ”Kaikesta huolimatta olen kivenkova liberalisti, anarkisti ja kapitalisti. Siitä minä nautin. Sosialismi on sairautta”. Media noteeraa asian (Mesikämmenen arkistot).

2011

ihmisen_poikaMike Pohjolan Ihmisen Poika (Gummerus) ilmestyi. Kirjassa kerrotaan myös Siitoimesta (Mesikämmenen arkistot).

YouTubeen ilmestyi Pekka Siitoin überpartyremix-tribuutti.

Facebookiin perustettiin Pekka Siitoin Fan Club.

Turun Hengentieteen Seura painatti Siitoimesta useampaa erilaista postikorttia (Mesikämmenen arkistot).

Hardcore punk-yhtye Kiljuvelka-70:n CD:llä Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa on kappale nimeltä Kiljukeisari, joka kertoo Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Total Fucking Underground Publishing uudelleenjulkaisi Pekan mustaa magiaa käsittelevät teokset Musta Magia I & II sekä Paholaisen katekismus yksissä kansissa nimellä Musta Magia trilogia. Julkaisu oli tehty ”Pekan muistoa kunnioittaen” (Mesikämmenen arkistot).

tfup161Esoteerista industrial-melua tekevän Will over Matter:n CD:llä Lust for Knowledge on kappale ”Viiden tunnin puhelu”, jossa on käytetty pitkä pätkä Pekan Radio Inarille antamaa haastattelua (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen julkaisi Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!-juhlapostin.

Pekan kuolinpäivää muisteltiin. Asiasta luotiin Facebookiin tilaisuus (Mesikämmenen arkistot).

Ruoveden Hengentieteen Seura laittoi mustan ”pekkagrammi”-t-paidan myyntiin. Paita, josta tehtiin 88 numeroitua kappaletta, oli jälleen suuri hitti ja se myytiin nopeasti loppuun (Mesikämmenen arkistot).

wachtKarvareuhka productions-ryhmän elokuva Wacht am Rhein ilmestyi nettiin. Pekka on eräs elokuvan päähahmoista ja hänen kuolemattomia lausahduksiaan kuullaan pitkin elokuvaa (Mesikämmenen arkistot).

Kai M. Aalto antoi Mesikämmenen blogille haastattelun. Haastattelussa käytiin läpi mm. Aallon tuttavuutta Pekkaan sekä Pekan ryhmien toimintaa (Mesikämmenen arkistot).

Esa Taberman antoi Mesikämmenen blogille haastattelun. Haastattelussa käytiin läpi Tabermannin tuttavuutta Pekkaan sekä Pekan ryhmien toimintaa 70-luvulla, ynnä Kursiivin iskua ja sitä seurannutta oikeudenkäyntiä (Mesikämmenen arkistot).

Nightsatan, The Seekrets ja Black Totem tekivät jälleen kolmen keikan minikiertueen. Kiertueen julisteissa ja muussa mainosmateriaalissa oli jälleen kuva Pekasta rituaalimenoissaan vuoden 1976 Jermu-lehdestä (Mesikämmenen arkistot).

Basso-lehti arvosteli Siitoimen teoksen Ufot, uskonto ja paholainen (Mesikämmenen arkistot).

Facebookiin ilmestyy ryhmä, jossa Pekalle vaaditaan patsasta Naantaliin (Mesikämmenen arkistot).

Esa Taberman muisteli Mesikämmenen blogissa Pekkaa ja ”arkkipiispatarta” (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi järjesti ensimmäiset Hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisat. Kisojen ylituomariksi ja suojelijaksi tuli Kai M. Aalto. Kisapalkintoina oli mm. uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran toimesta Pekka Siitoin-postikortteja. Kisat saivat osakseen suurta suosiota ja ne noteerattiin Helsingin Sanomien NYT-liitettä myöten (Mesikämmenen arkistot).

Kymenlaakson Esoteeris-Mytologisen Seuran Antti Joutsi suunnitteli uuden sadan markan setelin, jossa Pekka komeili kuvassa (Mesikämmenen arkistot).

2012

Esa Taberman muisteli Mesikämmenen blogissa Pekkaa ja Kemin ”komendantti H”:ta (Mesikämmenen arkistot).

Abdullah Tammi laittoi YouTubeen videon, joka on “Tammen kertomus miten soluttauduin Pekka Siitoimen järjestöön ja taistelussani fasismia sekä natsismia vastaan.”

Sauli Niinistön presidenttivaalikampanjaa varten tehty video päätyi hivenen tuunattuna versiona YouTubeen. Videolla Sauli puhelee vampyyri-Pekan kanssa.

Facebookiin perustetaan ruotsinkielinen fanisivu Pekalle: Vi som dyrkar Timo Pekka Olavi Siitoin.

Pekka pärjäsi postyyminä toiseksi parhaiten Mesikämmenen varjopresidentinvaaleissa (Mesikämmenen arkistot).

Halthan bongasi Helsingin alueelta ”Siitoin elää”-spraymaalauksen (Mesikämmenen arkistot).

Pekasta ilmestyi ”Pekkagram”-patchiä mm. Huutonettiin myyntiin (Mesikämmenen arkistot).

nordling2Iiro Nordlingin toinen Pekkaa käsittelevä kirja Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon ilmestyi omakustanteena (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi julkaisi postin koskien Pekan syntymäpäivää. Juhlapuheen asiaa koskien kirjoitti Kai M. Aalto (Mesikämmenen arkistot).

Iron Sky-elokuvan teattereihin tulon aikoihin Mesikämmen julkaisi Iron Siitoin-artikkelin, joka sai paljon huomiota. Artikkelille myhäili hyväntuulisen huvittuneena mm. Iron Skyn ohjaaja Timo Vuorensola (Mesikämmenen arkistot).

Pekasta ilmestyi toinen ”Kiitos 1944-2003” t-paita. Samoihin aikoihin ilmestyi myös erilaisia ammattimaisesti teetettyjä Pekka-rintanappeja (Mesikämmenen arkistot).

nn2Nauravat Natsit-c-kasetti uudelleenjulkaistiin tuntemattoman tahon toimesta CD:nä. Painos myytiin loppuun alle kolmessa viikossa (Mesikämmenen arkistot).

Internettiin ilmestyi kuva jonkun muusikon tekemästä Pekka Siitoin-kitarapedaalista (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi järjesti toiset Hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisat ja kirjoitti niiden yhteydessä mm. Pekan hypnoottis-magneettisesta katseesta. Kisat olivat vielä suositummat kuin aiempana vuonna ja ne saivat jälleen osakseen huomiota mm. Helsingin Sanomien NYT-liitteessä (Mesikämmenen arkistot).

Dan Koivulaakso, Li Andersson ja Mikael Brunilan Äärioikeisto Suomessa julkaistiin. Kirjassa mainitaan myös Siitoin muutamaan kertaan (Mesikämmenen arkistot).

Olavi Koskelaa, Pekan joukoissa toiminutta miestä, haastateltiin YLE:n Suomalainen mies-ohjelmasarjassa. Haastattelussaan Koskela kertoi paljon myös Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Boyd Ricen ensimmäisellä Suomen keikalla kuultiin Pekka-aiheisia huutoja kappaleiden välissä (Mesikämmenen arkistot).

outokutsuTurun Hengentieteen Seura ilmoitti vihkivänsä Suomen Luciferille ja Saatanalle Pekan kuolinpäivänä ja julkaisevansa rituaalikaavan, jota kuka tahansa voi käyttää samaan rituaaliin. Asiasta nousi kohu. Facebookiin perustettuun Turun Hengentieteen Seuran tilaisuussivuun liittyi n. 18000 ihmistä ja sen vastarukoustapahtumaan n. 28000 ihmistä. Mm. Iltalehti uutisoi asiasta ja siitä kirjoittavat blogeissaan mm. Leo Meller ja Jouko Piho (Mesikämmenen arkistot).

Hokke Rädyn räp-biisi Fyyrerin uudet vaatteet ilmestyi nettiin. Kappaleessa räpätään Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Helsingin juhlaviikoilla oli “monitaiteellinen näyttämöteos” nimeltään Ufot, uskonto ja pakolainen. Nimi mukaili tietysti 1974 julkaistun Pekan teoksen Ufot, uskonto ja paholainen” nimeä (Mesikämmenen arkistot).

Unclean julkaisi äänitteen Deranged, jolta löytyi Pekka-raita H.P.S. (Mesikämmenen arkistot).

Pekkaa muisteltiin hänen kuolinpäivänään. Facebookissa oli asiasta oma tapahtumansa. Mesikämmen uutisoi asiasta (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogin haastatteluissa tänä vuonna Pekasta kertoivat mm. Kymenlaakson Esoteeris-Mytologinen seura, Leon Kosmos, Antti Joutsi, Ilmari Pöyhönen, Ötöpesän jengi ja Halthan. Blogissa ilmestyi juhlapostit Das Fest III ja IV – 150 ja 200 postia Pekka Siitoimesta (Mesikämmenen arkistot).

2013

Mesikämmen laittoi blogiinsa alasivun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa esitetään kronologisesti Pekka Siitoimen elämän tapahtumia.

Rivologilta ilmestyi demo Sexuaalisuus ja Saatanan palvonta (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen julkaisi Das Fest V! 300 postia Pekka Siitoimesta!-juhlapostin.

Bestial Burst julkaisi kasetin The Lost tapes of Bestial Burst, jolla on mukana neljä aiemmin julkaisematonta kappaletta Rivologilta (Mesikämmenen arkistot).

Turun Hengentieteen Seura myönsi Kai M. Aallolle seuran kunniajäsenyyden. Seura totesi asiasta näin: “Tämä johtuu tietysti siitä syystä, että Te olitte Mestari Siitoimen toiminnassa kunniakkaasti mukana ja koska Mestari Siitoin nimesi Teidät hänen seuraajakseen. Tämän lisäksi Te olette esimerkillisesti pitäneet kaikki nämä vuodet yllä niin Mestari Siitoimen mainetta, nimeä ja kunniaa, sekä jatkaneet Ikuista Taistelua kaikkien Oikeiden, Kauniiden, Hyvien ja Pyhien asioiden puolesta (Mesikämmenen arkistot).

Rytmihäiriö julkaisi kuvia tuoreista studiosessioistaan. Eräässä kuvassa eräällä bändin jäsenellä oli päällään Pekka Siitoin-kiitos-paita (Mesikämmenen arkistot).

Esa Taberman kirjoitti pienen muistelunsa Kaken ihmeellinen seikkailu Siitoin-universumissa. Mesikämmen julkaisi kirjoituksen.

Juho L. laittoi YouTubeen dokumentin Sieg Heil Suomi (1994) kokonaisena. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kyseinen dokumentti ilmestyi nettiin kokonaisena.

Helsingin Sanomat mainitsee Siitoimen Ilkka Malmbergin artikkelissa Aina vain paranee: Aina välillä nousee uusnatsijärjestöjä kuten Pekka Siitoinin Isänmaallinen Kansanrintama, Arjalaisen Veren Liitto ja Arjalainen Germaaniveljeskunta, mutta niiden kannatus on olematonta verrattuna niiden saamaan julkisuuteen.

bitcoinsiitoinJiri Keronen suunnitteli Pekka Siitoin-bitcoin setelin.

Iltalehdessä oli “Taistolaiset”-liite. Sen Tiedonantajaa käsittelevässä jutussa sivulla 44 kerrottiin näin:

Tiedonantaja sai sympatioita kun uusnatsit polttivat lehteä painaneen Kursiivin kirjapainon. Tiedonantajan mittatikulla joukkokokous syntyi aina silloin, jos paikalla oli vähintään kaksi ihmistä. Tämän opin mukaisesti otettiin kaikki irti suomalaisesta äärioikeiston noususta, vaikka hankkeen takaa paljastui höperön maineessa ollut turkulainen Pekka Siitoin (Mesikämmenen arkistot).

Valtakunnanjohtaja ja Luciferin arkkipiispa Pekka Siitoin mainittiin Rumba-lehdessä olleessa ruotsalaisen Year of the Goat-bändin haastattelussa.

Rytmihäiriö julkaisi uuden levyn Todellisuuden mestari. Levyltä löytyy pari selvää viittausta Siitoimeen ja hänen legendansa maastoon (Mesikämmenen arkistot).

NaantalinterveisetSarjakuvataiteilija ja kuvittaja Mika Lietzén teki Pekka & Muumi-piirroksen. Kuva löytyy Lietzénin sivuilta ja sen yhteydessä on teksti: “Iloiset kevätterveiset Naantalista! Toivottavat Pekka Siitoin ja Muumi. Heil from Naantali! From a local nazi drunkard and Moomin” (Mesikämmenen arkistot).

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen N:o 494:n sivu 22 kertoi, että Mesikämmenen blogi on ensimmäisen kymmenen kisaan mukaan otetun blogin joukossa. Blogia kuvaillaan liitteessä sanoin: “kirjoituskokoelma aiheenaan Pekka Siitoin” (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen kävi tutkimassa Suomen kansalliskirjaston Siitoin-kokoelmaa ja kirjoitti mm. arkistoissa olevasta Turun Hengentieteen Seuran vieras- ja jäsenkirjasta.

Mesikämmenen blogi järjesti Pekan virtuaaliset 69.-syntymäpäiväjuhlat. Juhliin otettiin osaa ympäri Suomea. Kai M. Aalto kirjoitti juhlapuheen.

Isänmaan toivoilta kysyttiin Nyt-lehden suuressa abikyselyssä 31.5. “Missä ammatissa toimit 30-vuotiaana ja paljonko ansaitset kuukaudessa?” Vastauksista löytyi myös “valtakunnan johtaja” 9000 euron kuukausipalkalla.

“Spugedeelista folkkia” soittava Belsebub & perisynnit julkaisi ep:n “Järjen isä”. Bändin Pekka-inspiroituneisuus näkyy levyn nimen lisäksi myös bändin logosta.

Mesikämmen julkaisi juhlapostin Das Fest VI! 350 postia Pekka Siitoimesta!

Mesikämmen haastatteli Rivologia.

Mesikämmen osti Pekan mainoskylttejä, leimasimia, yms. ja kirjoitti niistä postin.

Musiikkitoimittaja Nalle Österman kertoi Mesikämmenen tekemässä haastattelussa, että Pekka herättää hänessä “lämpimiä ajatuksia”. Nalle totesi Pekasta myös näin: “Pekka Siitoin oli väkevä kansallinen provokaattori, jolla tuntui olevan toimissaan myös pilkettä silmakulmassa.”

Pekka-seteliä käytettiin ensimmäisen kerran maksun välineenä ja Pekka ilmestyi ympäri Suomen ihmisten ikkunoihin.

Rytmihäiriön Otto ja Janne kertoivat ajatuksiaan Pekka Siitoimesta Mesikämmenen tekemässä haastattelussa.

Ylen Elävä arkisto-sivuille ilmestyi pätkiä Utopia on paikka jota ei ole – miksi sinne halutaan niin paljon?ohjelmasta. Mukana oli myös Pekan kommentteja Natsi-Saksasta.

“Tohtori Kronos” muisteli Pekkaa ja muita aiheeseen liittyviä juttuja vuosikymmenien varsilta Mesikämmenen blogille.

Pekan valokuva vilahti metallibändi Dark Days Aheadin musiikkivideolla kappaleeseen M.M.M.

Will over matter antaa esimakua tulevalta julkaisultaan Mesikämmenen blogin kautta. Kappaleessa Toisesta maailmasta on käytetty noin kahdentoista minuutin verran Pekan ja poikansa Petrin (tuolloin viisivuotias) jutustelua henkiolennoista ja ufoista. Pätkä löytyy kasetilta Petrin ufokokemukset, joka on äänitetty 8.3.1972. (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen esitteli ennennäkemättömiä Pekka-filmejä: Kurssilaisten vapaatunnit, Muisto vain, The worryin’ kind, Iloinen leski, Luojan kiitos, Päijänne kutsuu (Mesikämmenen arkistot).

Malheur laittoi myyntiin tekemäänsä Pekka-paitaa (Mesikämmenen arkistot).

Nimerkki K-SAP.T.P kirjoitti Venomin In league with Satan-biisin Pekka-muotoon (Mesikämmenen arkistot).

Pekkaa siteerattiin Turmion Kätilöt-yhtyeen uudella levyllä Technodictator (Mesikämmenen arkistot).

pekkabaphomet2Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa oli mukana Kaakkois-Tampereen Nihilistiliitto (tunnus: SIITOIN).

Freak Animal Records julkaisi Will over Matterin Toisesta maailmasta c-kasetin. Kasetin nimikappaleessa on käytetty Pekan ääntä (Mesikämmenen arkistot).

Kymenlaakson Esoteeris-Mytologisen Seuran Frater Ignis Cultor teki kappaleen Tribute to master Siitoin (Mesikämmenen arkistot).

Horror-Shop laittoi myyntiin Pekka-paitaa “Saatana elää ja voi hyvin” (Mesikämmenen arkistot).

Facebookiin ilmestyi ryhmä nimeltä Pekka Siitoimen kuoleman muistopäivä 2013 (Mesikämmenen arkistot).

8.12. 2013 tuli kuluneeksi 10 vuotta valtakunnanjohtajan kuolemasta. Asiaa muistettiin ympäri maata.

– – –

2014

Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon legendaarinen dokumentti Vaaran merkki näytetään elokuvateatteri Orionissa 26. ja 29.3. (Mesikämmenen arkistot).

Helsingin Sanomien Nyt-sivusto uutisoi, että BrewDogin uuden Suomi-oluen nimeksi oli mielenkiintoisimpana ehdotuksena mukana Pekka Siitoin (Mesikämmenen arkistot).

Aavetaajuus julisti kirjoituskilpailun Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Pekka on esillä Kivesveto Go Go:n YouTubeen ilmestyneellä musiikkivideolla kappaleeseen Hautausmaa.

Perttu Häkkisen Yle-puhe -ohjelmassa oli 20.5. Pekka-teema.

Pekan 70v.-syntymäpäiviä vietettiin ympäri Suomea (Mesikämmenen arkistot).

Turun Hengentieteen Seura painatti Pekan 70v.-juhlien kunniaksi Pekan legendaarisen spiritismipelin uudelleen.

Vuoden aikana mm. Kymenlaakson esoteeris-mytologisen seuran jäsenten Facebookkiin Fingerporin aineksista tekemä Heil Hitlerpori käsitteli monet kerrat Pekkaa.

HH88-nettikauppa laittoi myyntii 3. version ns. Kiitos-paitaa.

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

2001

Helmikuu

Iiro Nordling haastatteli Pekkaa 11.-12.2 Vehmaalla. Nordling huomioi haastattelusta: ”Haastattelussa kului pari yötä ja haastateltava nautti useamman pullollisen Suomeen salakuljetettua itä-vodkaa”. Haastattelun jälkeen Siitoin sanoi Nordlingin ”jotenkin ymmärtävän” häntä ja toivoi tämän tekevän hänestä kirjan (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 5, 164).

Toukokuu

20.5. Pekka täytti 57 vuotta.

Yleistä

Pekka tunnusti haastattelussa Iiro Nordlingille organisoineensa 70-luvun puolivälissä häirintäsoitot kommunistisille toimittajille sekä palopommihyökkäyksen Kansan Uutisten toimitukseen. Siitoin teki tämän koska katsoi tekojen rikosoikeudellisesti vanhentuneen (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 13, 61).

– – –

Read Full Post »

Kukapa ei olisi kuullut Mustasta Raamatusta?

Melko useat ovat opusta joskus käsissään hypistelleetkin, hieman harvemmat jaksaneet tuon melko pitkäveteisen pierugrimoiren läpi lukeakin, ja sitten on niitä, ketkä keräilevät kaikenlaista alan huurua, kuten Mesikämmen, ja ovat hankkineet tästäkin klassisesta grimoiresta useampiakin eri versioita hyllyynsä.

Mesikämmen osti ensimmäisen editionsa Mustaa Raamattua joskus hamalla 80-luvulla. Kuten useimpien ketkä tuohon aikaan teoksen käsiinsä hankkivat, myös Mesikämmenen hankkima laitos oli ehtaa Siitoin-filmi oy:n amatööripainotyötä. Tuossa huonosti painetussa mustiin paksumpiin paperikansiin huonosti liimatussa nivaskassa oli tietynlaista outoa lumoa, jos tämän sortin asiat jollain tapaa kiinnostivat. Kirjalla oli tietynlainen hämärä aura, mihin vaikutti osaltaan se, että tuohon maailman aikaan teosta ei saanut suomeksi oikeastaan muualta kuin Pekka Siitoimen postimyynnistä. Pekan puoluesihteerinä toiminut Olavi Koskela on myöhemmin kertonut Iiro Nordlingin kanssa kirjoittamassaan Suomen Führerissä, että teos oli postimyynnin parhaiten kaupaksi käyneitä tuotteita.

Sittemmin teos on julkaistu korjailtuna versiona suomen kielellä uudestaan. Asiassa on ansioitunut kustantamo nimeltä Salakirjat. Ensimmäinen Salakirjojen julkaisema laitos Mustasta Raamatusta oli pokkari, nyt saataville on tullut varsin näyttävä kovakantinen versio.

Salakirjojen kovakantinen versio Mustasta Raamatusta on loistava esimerkki siitä, miten hyvännäköiset kirjat myyvät paremmin kuin kirjat, joissa on keskinkertaiset tai jopa rumat kannet. Mesikämmen oli jo aikapäiviä sitten tullut siihen tulokseen, että eri versioita tästä sisällöltään melko tylsästä opuksesta on hyllyssä jo enemmän kuin tarpeeksi – mutta tämä Salakirjojen julkaisema laitos näytti kuitenkin niin hyvältä, että kirja tuli hankittua. Samaan hengenvetoon voisi todeta, että jos tämän alansa klassikon on joskus harkinnut hankkivansa mutta ostos on jäänyt tekemättä, niin tämä versio kannattaa kokoelmiinsa ostaa. Opus ei ole ainoastaan kaunis ja laadukas painotyö, vaan siihen on lisätty myös erinomainen johdanto, joka kertoo hyvin teoksen varsin mielenkiintoista historiaa niin Suomessa kuin muualla maailmalla.

Siitä huolimatta, että kirja on tullut helpommin saatavaksi kuin ennen ja se on ehkäpä menettänyt jotain sen lumoon liittyvästä aurasta, elävät kirjaan liittyvät uskomukset kuitenkin ainakin jossain määrin kansan syvissä riveissä. Mesikämmen todisti viime vuonna eräässä divarissa, miten joku vanhempi mies lähestyi liikkeen pitäjää ja arkaillen kysyi, olisiko hänellä myydä Mustaa Raamattua. Ei ollut. Tilanne ja tunnelma oli kuin jostain lovecraftimaisesta käsikirjoituksesta, missä hämärästä kirjakaupasta oltaisiin nyt-on-tosi-kyseessä -hengessä oltu etsimässä Necronomiconia.

Olisi muuten mielenkiintoista kuulla millaisia tarinoita ja muisteloita ihmisillä tähän kirjaan liittyen on. Tietääkö kukaan kirjan takia lopullisesti järkensä valon menettäneitä? Sellaisiakin kuulemma on.

Aiheeseen liittyen:

Salakirjat


Anne Pönni kertoo mm. mustien lateksihousujen ja Mustan Raamatun vaaroista, sekä jälkimmäisen ostosreissusta Pekka Siitoimen luo
(lateksihousuja hän ei tiettävästi ostanut Pekalta).

Rikosraportin laatudokumentissa mm. Riku Rinne kertoo, miten saatanapalvojajengin johtaja luki Mustasta Raamatusta.

Kirkon av-keskuksen laatudokumentissa Saatana kutsuu minua entinen saatananpalvoja kertoo miten jengin johtaja Sepi luki jengille Mustaa Raamattua.

Mustan Raamatun loitsut heräävät -lehtiartikkeli vuodelta 1978.

Dosentti S. Albert Kivinen kertoo Mustan Raamatun alkuperästä ja sisällöstä.

– – –

P.S. Tämä ei ollut maksettu mainos. Mesikämmen kyllä mielellään ottaa kirjailijoilta ja kustantamoilta kirjoista arvostelukappeita vastaan ja sitten kirjoittaa niistä, joten tarjota sopii.

Read Full Post »

Suomen Führer, osa II

Alkusoitto: Suomen Führer, osa I

Kolme vuotta Pekka Siitoimen kuoleman jälkeen ilmestyi Iiro Nordlingin ja Olavi Koskelan kirja Suomen Führer, Valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin 1944-2003. Teoksessa, jota tässä blogissa on useaan kertaan aiemmin siteerattu, käytiin läpi niin Pekan elämäntarinaa kuin kylmän sodan aikaista Suomen poliittista ilmapiiriä johon Pekan toiminta kontekstualisoitui, sekä tietysti nationalistisen tai kansallismielisen toiminnan muutoksia vuosien varsilla muutenkin.

Suurimman osan reilun 200-sivuisen teoksen tekstistä kirjoitti Nordling, Koskelan täydentäessä kuvaa varsin elävästi kirjoitetuilla muistoilla Pekan niiltä Naantalin vuosilta, jolloin Koskela asui Pekan kanssa samassa talossa ja oli Pekan puolueen KDP:n toiminnassa aktiivisesti mukana. Kai M. Aalto kertoi viime vuonna Mesikämmenelle antamassaan haastattelussa, että häntä oli alunperin myöskin pyydetty mukaan kirjoittamaan tuota kirjaa. Aalto oli syystä tai toisesta kuitenkin kieltäytynyt kunniasta. Hän valotti ensimmäisen kerran syvemmin menneisyyttään Pekan riveissä tuossa edellämainitussa haastattelussa.

Suomen Führer oli n. 200 kappaleen omakustanteena tehty laitos, joka olisi kaivannut kovasti oikolukua ja ammattimaisempaa taittoa, eikä muutama kuvakaan Pekan värikkään elämän varrelta olisi ollut pahitteeksi sisältöä tukemaan. Näiden seikkojen lisäksi kirja painottui esittämään ja pohtimaan Pekan elämää ja toimintaa sen poliittisen ulottuvuuden kautta. Tämä tarkoitti sitä, että Pekan tosissaan ottamat hengentieteet jäivät teoksessa hyvin pieneen rooliin, ja se mitä aiheesta kerrottiin osoitti sen, ettei uskontotieteen piiriin kuuluvat asiat ole Nordlingin ominta alaa. Jokainen kirjoittaa tietysti omasta näkökulmastaan, niin myös historiaa opiskellut Nordling, joka on myös myöntänyt Suomen Führerin puutteet.

Puutteistaan huolimatta tuo opus oli kuitenkin ensimmäinen Pekasta tehty elämänkerta ja se onnistui maalaamaan kohteestaan tietyistä kulmista katsoen varsin informatiivisen kuvan. Tietyllä tapaa teoksen hiomattomuus jopa sopi kohteeseensa, kun miettii niin Pekan elämää kuin hänen itse kustantamiaan kirjojaankin. Tarkkaavainen lukija löysi niistäkin kuitenkin homman ytimen ja sen mehut.

Suomen Führerin painos on sittemmin myyty loppuun, mutta halukkaat voivat pienellä pitkäjänteisyydellä löytää niitä silloin tällöin mm. Huutonetistä.

– – –

Suomen Führer, osa II

Nyt alkuvuodesta 2012 ilmestyi Huutonettiin Nordlingin uusin kirja Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Suomen kansallismielisten lyhyt historia 1970-2012. Kuten Suomen Führer, niin myös tämä uusi teos olisi kaivannut kipeästi oikolukua ja muutakin hiomista, taitosta ja kansista alkaen, aina sisällysluetteloon (joka puuttuu kokonaan), ja sisältöön asti. Kirja on jälleen julkaistu omakustanteena, painosmäärän jäädessä tällä kertaa vain sataan kappaleeseen. Sivuja on jälleen reilu pari sataa. Sisältöä tukevaa kuvitusta ei teoksessa ole tälläkään kertaa. Mikäli kirja kiinnostaa, kannattaa kipin kapin suunnata Huutonettiin ja hankkia tämä opus, joka epäilemättä myydään pian loppuun.

Kirjan takakansi kertoo teoksesta ja sen tarkoituksesta seuraavaa:

Kirja pyrkii tarjoamaan katsauksen Suomen äärioikeiston vaiheisiin Pekka Siitoinin ajoista nykyhetkeen. Pekka Siitoinin arkiston aukeaminen vuonna 2010 tarjosi aiheen kirjalle. Vietin useita viikkoja kansalliskirjastossa penkomassa tuota valtavaa aineistoa. Havaitsin sen oivaksi aineistoksi tutkia kuinka antikommunismista ja kekkosvastaisuudesta alkanut äärioikeiston kehitys on kulkenut nykyiseen persuaikaan ja Halla-ahon maahanmuuttokriittisyyteen.

Lähtökohta on Pekasta kiinnostuneelle mitä herkullisin. Kansalliskirjaston Siitoin-kansiot tosiaan avautuivat vuonna 2010. Pekka lähetti elämänsä aikana runsaskätisesti itseään koskevaa aineistoa kansallisarkistoon, jossa ne ovat antaneet odottaa itseään. Eräs Mesikämmenen tuttu oli puhunut asiasta jo vuosia, aikomuksenaan hyödyntää noita arkistoja omaan akateemiseen jatkotutkintoonsa. Tarkoituksena oli, että Mesikämmen olisi hypännyt tämän tutun kyytiin ja Pekan arkistoja oltaisiin menty yksissä tuumiin tutkimaan, useampaankin kertaan. Ne reissut ovat antaneet odottaa itseään. Ensimmäisenä tai ainakin ensimmäisten joukossa arkistoille ehti Nordling. Voin kuvitella, miten kiehtovia hetkiä hän on noina kansallisarkistossa viettämiensä viikkojen aikana kokenut.

Nordlingin uuden teoksen suurin vahvuus onkin siinä käytetty ainutlaatuinen arkistomateriaali. Mikäli teoksessa olisi yleisen aihepiirin kontekstualisoinnin lisäksi viitattu aiempaan aihepiiriä sivuavaan tutkimukseen ja pureuduttu aineistoon jostain selkeästä ja hyvin valitusta näkökulmasta käsin, olisi tuo aineisto päässyt avautumaan ja puhumaan varmasti paljon nykyistä paremmin. On selvää, että Nordling ei ole pyrkinyt tekemään teoksestaan akateemista tutkimusta, mutta siitä huolimatta ainakin avainkäsitteiden määrittelyä olisi pitänyt tehdä huomattavasti nykyistä paremmin, sillä jo teoksen populaarimpikin käsittely sitä vaatisi edes jotenkin. Nyt avainkäsitteet jäävät hyvin väljästi pyörimään läpi teoksen. Mm. äärioikeistoa tai kansallismielisyyttä ei määritellä teoksessa juuri ollenkaan. Tästä seuraa yhtä ja toista, mm. hyvin väljästi tehtyä ja monin paikoin perusteetonta Siitoimen niputtamista samaan laatikkoon kuin Halla-aho.

Myös itse aineistosta, joka on kirjan suurin vahvuus, olisi ollut hyvä kuulla enemmän, ja aineistoon viittaaminenkin olisi voinut olla tarkempaa. Nordlingin teos on varsin yleisiä suuntaviivoja ja kirjan aihepiirin maastoa maalaileva. Kansallisarkiston materiaalien käsittely jää lähinnä kuvailevaksi, eikä aineiston syvempää analyysiä ole. Kaikki edellä oleva on harmillista, sillä aineisto olisi ollut varmasti kohtuullisen helppo saada avautumaan ja puhumaan enemmän kuin mitä lopputulos on nyt.

Tämän lisäksi jo teoksen aihepiirin rajaus olisi kannattanut jättää suosiolla itse Pekkaan, sillä teoksen aineisto käsittelee selvästi ennen kaikkea Pekkaa, on melko äsken avautunutta ja siksi ainutlaatuista ja tämän päälle sitä on vielä paljon. Halla-ahosta on teoksessa hyvin vähän, eikä teoksen nimeäminen Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon ole sen vuoksi hyvin perusteltua. Kun katsoo, mitä Nordlingilla on Halla-ahosta sanottavaa, olisi Halla-aho kannattanut jättää kirjan nimestä yksinkertaisesti pois. Osuvampi nimi teokselle olisi vaikka Suomen Führer, osa II. En usko, että Nordling on kirjan raflaavalla nimeämisellä halunnut saada kirjalleen lisähuomiota, kun ottaa huomioon jo sen, miten pienestä painoksesta on kyse. Mutta jos tarkoituksena on ollut kirjoittaa “Suomen kansallismielisten lyhyt historia 1970-2012”, olisi niin Halla-ahosta kuin muistakin kenttään niputetuista nimistä pitänyt kirjoittaa huomattavasti enemmän. Nyt otsake ei vastaa sisältöä. Tämä kirja käsittelee ennen kaikkea Pekkaa.

Kaiken tämän kritiikin jälkeen on kuitenkin sanottava, että teoksen Pekkaa koskevan epäilemättä uutteran arkistonkaivuun kautta paperille tuodut löydöt ovat kenelle tahansa Pekasta kiinnostuneelle mitä herkullisinta luettavaa. Se antaa paljon anteeksi kirjan puutteista. Arkistojen löytöjen esittely ei jää vain Pekan poliittiseen ulottuvuuteen, vaan mukana on myös aimo annos Pekan hengentieteeseen liittyviä löydöksiä. Myös Pekan teatteritaustaa koskien kirjassa on hyvin mielenkiintoista materiaalia. Nordlingin heikkoudet uskontotieteen aihepiiriin kuuluvan materiaalin käsittelyssä ei tällä erää haittaa, koska hän on antanut Pekan oman äänen puhua puolestaan, jättäen liiallisen tulkinnan niistä viisaasti sikseen.

Puutteistaan huolimatta suosittelen tätä teosta kaikille, ketkä ovat Pekan sanomisista, tekemisistä ja legendasta kiinnostuneita. Opus täydentää Suomen Führeriä hienosti. Jos vain jomman kumman Nordlingin Pekka-kirjoista haluaa lukea, niin tämä voisi olla se parempi.

– – –

Otteita Suomen Führer II:sta

Seuraavassa muutamia otteita Nordlingin teoksesta, sekä niiden kommentointia. Lisäksi yhteenvetoa teoksen sisällöstä muutenkin.

Kuten edellä on jo tullut mainittua, on Nordlingin teoksessa sen keskeisten käsitteiden (mm. oikeisto, äärioikeisto, kansallismielisyys) määrittelemättömyys eräs teoksen vakava ongelma. Osittain tästä johtuen seuraa usein seuraavan tapaista maalailua, jossa ei ristiriitaisuuksia ja ilmeisiä perusteettomia yhteen niputtamisia puutu. Myös solvaamis-sanan käyttöä voidaan alla olevassa kritisoida parillakin tapaa. Jätän asian tarkemmin avaamisen lukijalle itselleen.

Jussi Halla-ahosta on mediassa tullut käsite ja häntä voisi pitää Pekka Siitoinin jälkeen maamme tunnetuimpana elossa olevana “natsina”, vaikkei hän sellaista viittaa haluakaan sovittaa itselleen. Eikä natsi-termi rehellisesti ajateltuna olekaan tänä päivänä muuta kuin leimaamistarkoituksessa käytetty pilkkakirves. Erkki Tuomiojan ja Tarja Halosen liittäminen kommunismiin on lähempänä totuutta, kuin Halla-ahon kytkeminen natsismiin. Halla-aho tunnetaan julkisuudessa maahanmuuttokriittisyydestään ja Islamin profeetta Muhammedin solvaamisesta. (s. 23)

Seuraava siteeraus pitää sisällään useampia huvittavia seikkoja:

Samoin homojen vastaisuutta oli mukana myös Pekka Siitoinilla, joka ei itse perverssejä juttuja harrastaneena ollut mikään koti, uskonto ja isänmaa-aatteen mannekiini. Helsingissä ja maassamme 2000-luvulla yleisemminkin vallitsevan ilmapiirin vuoksi Halla-aho ei halua profiloitua tuolla teemalla. Hänen kannattajissaan on jopa homoutta kannattavia ihmisiä mm. Muutos 2011 puolueen Jiri Keronen. Kerosen neronleimaus oli esittää avioliitto “homojen hommaksi” . (s. 29)

Pitääkö Nordling homoseksuaalisuutta perverssinä? Asia jää hivenen auki, mutta siltä vaikuttaa. Halla-aho ei varmaankaan ole profiloitunut homovastaisella teemalla koska sellainen ei ole hänen ajamiensa asioiden keskiössä – eikä Halla-aho ymmärtääkseni ole mitenkään homovastainen. Jiri Keronen taas ei tietääkseni “kannata homoutta”, vaan homojen tasa-arvoa.

Eräs mielenkiintoinen kirjan hengentieteitä koskeva seikka on se, miten tärkeäksi Pekka koki Trevor Ravenscroftin teoksen Pyhä Keihäs. Asian tiimoilta Mesikämmen oli muuten ensimmäinen, joka internetissä esitti, että juuri tuo teos onnistui niputtamaan Pekalle 70-luvun alussa niin hengentieteet kuin politiikankin yhteen, ja sai Pekan lopulta kallistumaan julkinatsiksi. Esitin tämän näkemyksen joulukuun 4. päivä vuonna 2010 artikkelissa Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi. Nordlingin arkistonpenkominen vahvistaa näkemykseni paikkansapitävyyden. Asiaan viitataan teoksessa useampaankin kertaan, mm. seuraavissa kohdissa:

Siitoinin suurin natsismiin innoittanut teos ennen Kursiivin tapausta oli Ravenscoftin Pyhä Keihäs. Tämä teos näyttää kolahtaneen Siitoiniin hänen opiskellessaan hengentieteitä 1970-luvun alussa. Siitoin kertoo monissa kirjeissä lukeneensa ko. teoksen heti tuoreeltaan 1974. (s. 45)

Kirjeenvaihdosta käy selväksi, että Siitoinille suurin totuus kansallissosialismista löytyi Ravenscoftin teoksesta Pyhä Keihäs. (s. 46)

Pekan istuessa vankilassa hän luki paljon kansallissosialismiin liittyvää historiankirjoitusta. Kirjojen ääressä hän koki toisinaan myös seuraavanlaisia maagisia ahaa-elämyksiä:

Siitoin kirjoittaa maagisesta yhtäläisyydestä oman ja Hitlerin elämän välillä Tuomiluodolle 23.7.1979: “Luin tässä eilen Hitler-kirjaa. Silmiini sattui mielenkiintoinen kohta. Vuonna 1923, sai Hitler 5 vuoden tuomion poliittisesta vehkeilystä. Minäkin sain RO:ssa 5 vuoden tuomion, myös poliittisista syistä. Hitler oli 34-vuotias, kun hän joutui linnaan. Niin olin minäkin. Hitler täytti vankilassa 35 vuotta. Hitler pääsi vankilasta pois ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin täytti 36 vuotta. Mikäli minä pääsen pois ennen 20.5.1980, niin tämäkin toistuu. Ihmeellistä yhteensattumaa, eikö totta? Tällä saattaa olla jokin “maaginen” merkitys?” (s.47)

Jo edellä mainitsemassani artikkelissani Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi pohdin Pekan elämän selkeitä eri vaiheita ja niiden osittaista päällekkäin nivoutumista. Rivologia ja ördäys kasvoi ajan saatossa, mutta merkkejä siitä oli jo varhain. Eräs tällainen esimerkki rivologiasta löytyy Pekan kirjeestä Suomen Uutisten päätoimittaja Enävaaralle 70-luvun alkupuolella. Siteerauksessa mainittu “asiantuntijaryhmä” oli epäilemättä Turun hengentieteen seura.

Lähetän ohessa erään varsin ajankohtaisen kirjoituksen Suomen Uutisiin julkaistavaksi, mielellään seuraavassa lehdessä. Kuulun erääseen ns. asiantuntijaryhmään täällä Turussa, jossa käsitellään seksuaalista käyttäytymistä eri tilanteissa… Kunnioittavasti samalla pyydän teitä järjestämään minulle lehtimieskortin, jotta pääsen tekemään helpommin juttuja politiikasta ja muista tärkeistä asioista. (s. 60)

Nordling painottaa teoksessaan useaan otteeseen Pekkaa asiassa kuin asiassa näyttelijänä, minkä painotuksen Mesikämmenkin allekirjoittaa. Tapa jolla Nordling asiasta teoksessaan kirjoittaa, herättää kysymyksen, että missä määrin Nordling on saanut tulkinnalleen ideaa vaikkapa juuri tuosta Mesikämmenen edellä mainitusta artikkelista. Kenties jossain määrin, mutta kenties Nordling on päätynyt tähän melko itsestään selvään näkökantaan aivan omillaan.

Turun hengentieteen seuraa ruoditaan kirjassa kiitettävästi. Kuuluisa rituaalimenokuva, jonka täsmällinen alkuperä on ollut Mesikämmenelle aiemmin hämärässä, paljastuu Nordlingin salapoliisityön jäljiltä Jermu-lehdeksi.

Myös Pekan elämän alamäkeen luisua valotetaan kirjassa Pekan omin dokumentein. Mukana on mm. Pekan vaimolle erään naapuruston asukkaan lähettämä kirje, joka pitää sisällään rajuja syytöksiä kavalluksista ja jopa väkisinmakaamisista. Mielenkiintoista asiaan liittyen on se, että Pekka pisti tällaistakin materiaalia itsestään kansallisarkistoon, eikä siivonnut kuvaansa, kuten varmasti moni olisi tehnyt. Nordling toteaakin, että “harva henkilö olisi yhtä rehellinen omien likaisten asioidensa jättämisestä muiden tutkittavaksi” (s. 77)

Pekan vankilasta vapautumisen jälkeen ilmestyi jakeluun “Klaus Jorvaksen” teksti Siitoin Der Führer – Wir Folgen Dir!, jossa puolitotuudellisesti maalaillaan kuvaa Pekasta. Lyhyehkö teksti on julkaistu kirjassa kokonaisuudessaan. Teksti on Pekkaa von Münchausenina parhaimmillaan, sen verran värikästä on sen kerronta ja sisältö. Mesikämmen pitää lähes varmana, että tuo teksti oli Pekan itsensä kynäilemä. “Jorvaksen” teksti päättyi seuraavaan perin pekkamaiseen julistukseen:

ILMAN HIRTEHISHUUMORIA ON MAAILMAMME KÖYHÄ, SILLÄ TOTISIA TOSIKKOJA, JOTKA EIVÄT YMMÄRRÄ HAUSKUUTTA, ON AIVAN LIIKAA!

Pekan harjoittamaa hengentiedettä on usein ja perustellusti pidetty karskin maanläheisenä ja pragmaattisena, vaikka sen teoreettinen pohja huitoo usein mitä korkeimmissa metafyysisissä sfääreissä. Kirjasta löytyy osuva esimerkki siitä, minkälaisia neuvoja ja mihin tyyliin Pekka saattoi antaa hänen puoleensa hengentieteellisistä syistä kääntyneille opastusta tarvitseville ihmisille. Seuraavan neuvon Pekka antoi jollekin nuorelle miehelle 21.1.1980:

…mutta kaikesta huolimatta täytyy aina muistaa, että naiset ovat maailman katalampia, kieroimpia ja ilkeimpiä olentoja, joihin ei voi koskaan luottaa ja joille ei koskaan saa antaa valtaa. Nainen on hyvä orja, mutta huono isäntä. Kaikki menee hyvin niin kauan kuin mies osaa pitää naisensa kurissa ja ojennuksessa, eikä anna tälle tilaisuutta hyppiä silmille”. Lisäksi: “Toinen asia, joka sinun on ehdottomasti opittava on se, että pidät turpasi kiinni. Et ikinä saa vakituista paikkaa ja kunnon ystäviä, jos lörpötät jokaiselle elämäntarinasi ikävät puolet. Siis päätä nyt itsellesi se, ettet kerro enään kenellekään yhtään mitään ja muista myös tämä. Mikäli minä olisin työnantajasi ja tietäisin ne jutut mitä olet minulle kertonut, niin saisit kallossinkuvan takapuoleesi. Ellet tätä opi, niin pirukaan ei voi sinua auttaa, vaan saat elää elämäsi liekki majoissa. OPI SIIS TÄMÄ! (s. 91)

Meno 70-luvun kylmän sodan Suomessa oli hurjaa. Kun Pekka joutui linnaan, jatkoivat Pekalle myötämieliset tahot silti touhujaan. Alla esimerkki.

Kotkassa toiminta oli myöskin Siitoinin käsistä pois, mutta antikommunistien aktivismi jatkui siellä vahvana. Siellä mm. maalattiin Leninin patsas punaiseksi Siitoinin vankilaan joutumisen jälkeen. Siitäkin tuli kansainvälinen selkkaus ja mm. ulkoministeri Paavo Väyrynen valitteli tapahtunutta maailmalle. (s. 93)

Muistaakohan Väyrynen tapahtuneen? Mesikämmenen blogissa haastateltu Esa Taberman tulee monen muun ohella teoksessa mainituksi. Tabermannista kirjoitetaan hivenen enemmän kuin monista muista Pekan joukoissa 70-luvulla olleista henkilöistä, ja häntä myös siteerataan Abdullah Tammen suhteen pitkästi. Pekka oli soluttautujien suhteen ilmeisen tarkkana, ja Tammen tapaus osoittaa, että hänellä oli siihen perustellut syynsä.

Pekan vankilaan saamat uhkaukset kirjeitse ovat karua luettavaa. Vankilasta käsin Pekka lähetti säännöllisesti myös presidentti Kekkoselle kirjeitä. Hän mm. kertoi olevansa valmis kulissien takaiseen korvaukseen siitä hyvästä, että hän joutui poliittisista syistä vankilaan. Vastakaikua ei tullut ja Pekan sävy Kekkoselle kiristyi kirjeissä. Romanssinnälkäänsä Pekka hoiti vankilasta käsin myöskin kirjeitse, viritteillä oli mm. pari avioliittoa. Romantiikan luokkaan meneviin siteerattuihin kirjeisiin kuuluu myös erään taideopiskelijaneidon kirje Pekalle, jossa neito tilittää olan takaa mm. siitä, miten Pekka piti häntä huorana. Tulikivenkatkuinen ja tahattoman humoristinen kirje on erokirje.

Kokonaisuudessaan on teoksessa julkaistu myös Kursiivin iskun tehneen Seppo Lehtosen nimiin laitettu kirje, jota Pekka yritti käyttää todistusaineistona Kursiivin jutussa omasta syyttömyydestään. Kirje, jossa Lehtosen nimeen on liitetty titteli “Lusiverin poika”, on mielenkiintoinen kuriositeetti, mutta kaikella todennäköisyydellä se on Pekan itsensä kirjoittama.

80-luvulla Pekan kurssi oli laskusuhdanteinen ja jäsenkato KDP:stä oli tosiasia. Tilanteen keskellä Pekka joutui puolustelemaan myös hengentieteiden harjoittamista, joka monille KDP:n jäsenille oli kuin punainen vaate:

Okkultismi on hyvä ja tärkeä asia ja kuten tiedättekin, niin koko kolmannen valtakunnan ylin johto harrasti sitä. Asiasta on monia kirjoja, kuten esimerkiksi Pyhä Keihäs, joka kertoo Hitlerin vihkiytymisestä asiaan, jne. Sanontasi, etteivät okkultismin harrastajat ole järki-ihmisiä on täysin väärä. Asia on täysin päinvastoin. Tietenkin on selvää, että monet häiriintyneet ihmiset kiinnostuvat okkultismista ja tulevat mukaan toimintaan siksi, etteivät ole löytäneet muilta tahoilta apua. Sama pätee myös muissa uskonlahkoissa. (s. 135)

Homma suistui 80-luvulla kovaan laskuun, mistä Nordling löytää pohjalukemat KDP:n Rautaristi-lehdestä:

Vuonna 1982 alkaa näkyä Siitoinin veltostuminen. Lehdessä on juttua mm. Dallas-sarjasta ja Sleepy Sleepersistä – KDP on yksimielisesti valinnut sleepparit Suomen suosituimmaksi yhtyeeksi. Vuonna 1984 jutut madaltuvat entisestään. Lehdessä pohditaan sitä, että Pirkka-Pekka Petelius on hyvä mies ja tosi arjalainen. Riman alitus lienee spermapankin perustaminen (s. 139)

80-luvun yhteydenotoista mainitaan ulkomailta David Dukelta ja National Alliancelta tulleet kirjeet. Duken kirje myös siteerataan kokonaisuudessaan. Pekalta siteerataan kokonaisuudessan kirje Pentti Linkolalle, jonka Pekka halusi nimetä KDP:n kunniajäseneksi. Linkola ei vastannut kirjeeseen.

Pekalle ominainen huumori on läsnä teoksen alusta loppuun. Loppupuolelta teosta löytyy tästä esimerkkinä huima teksti Suojelupoliisin puliukot:

Supon tärkein ase ääriryhmien oikealta/vasemmalle vakoilussa ovat puliukot. Kaikissa yleisissä tilaisuuksissa, joissa ns. ääriryhmät esiintyvät, on vähintään 1-2-naamioituneita ns. puliukkoja, likaiset vaatteet päällä ja lippalakki päässä. Yleensä niillä on Lasol-pullo taskussa, jossa ei tietenkään ole sitä ainetta, vaan vettä. He esiintyvät ko. juoppoina lähellä puhujankoroketta ja juovat vettä Lasol-pulloistaan. Osalla on kuulolaite, joka on käytännössä naamioitu radiolähetin, joka lähettää ko. tilaisuuden viestit Supon päämajaan. Välistä niillä on lähetin kauluksen alla näkymättömissä. Rinnassa heillä on usein kirkas merkki, jossa on piilokamera. Nämä valejuopot herättävät hilpeyttä yleisön keskuudessa Lasol-pullojensa kanssa, koska yleisesti ottaen suomalaiset juopot rakastavat kanssakumppaneitaan. Näin Supo saa äänitettyä ja kuvattua rauhassa ko. tilaisuudet ja yleisesti ottaen tyhmät nauris-aivo suomalaiset eivät “hoksaa” mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Führer ei voi todeta muuta kuin sen, että autuaita ovat puupäät sillä he eivät huku vaan kelluvat. Heil Hitler! (s. 196-197)

Olen hyvin kriittinen Nordlingin tavasta niputtaa Pekka samaan laatikkoon Halla-ahon kanssa, sekä hänen löyhästä tavastaan käyttää käsitteitä (oikeisto, äärioikeisto, jne.), kuten on jo aiemmin käynyt ilmi. Jostain olen kuitenkin hänen kanssaan samaakin mieltä, jos unohdetaan Halla-ahon laskeminen äärioikeistoon kuuluvaksi. Aivan teoksensa lopussa Nordling toteaa:

Vielä 1980-luvulla Euroopan äärioikeisto oli mieluummin arabien nationalismia tukevaa. Islam ei ehkä silloin ollut niinkään tapetilla. (s. 200)

Pekka itse on tästä hyvä esimerkki. Musta magia-teoksissaan hän viittasi positiiviseen sävyyn Koraaniin miehen ja naisen välisistä suhteista puhuessaan, ja yleissävy arabimaita kohtaan oli Pekalla muutenkin positiivinen.

Lopuksi voisi vielä sanoa, että on hyvä, että joku on kansallisarkiston Pekka-kansioita jo tutkinut ja aiheesta kirjoittanutkin. Olisi sääli, jos kukaan ei olisi näin jo tehnyt. Vaikka olen kautta tämän katsauksen kovinkin sanoin arvostellut Nordlingin uuttakin kirjaa, on Nordling kuitenkin saanut Pekasta jo kaksi kirjaa ulos. Muita kirjoja samasta aiheesta ei ole ilmestynyt. Kritisointi on aina tietysti helpompaa kuin se, että alkaa itse toimeen ja kirjoittaa aiheesta, kenties paremman teoksen. Alan harrastajille molemmat Nordlingin kirjat ovat joka tapauksessa kulttikamaa.

Read Full Post »

Mesikämmen törmäsi Facebookissa Pekka Siitoin Fan Club -nimisessä ryhmässä jonkin aikaa sitten henkilöön nimeltä Esa Taberman. Tabermanin nimi oli tullut vastaan joskus aiemminkin Siitoimen yhteydessä, mutta vain jotenkin ohimennen. Tällä kertaa em. ryhmässä tuli esiin, että Taberman oli ollut mukana Pekan porukoissa kuuluisalla 70-luvulla. Tämä herätti ajatuksen, josko Taberman suostuisi pieneen haastatteluun asian tiimoilta – ja suostuihan hän.

Tästä on tuloksena seuraava nettiviestien pohjalta kursittu haastattelu, jota voitaneen pitää harvinaisena katsauksena Siitoimen ja hänen porukoittensa toimintaan 70-luvulla. Mesikämmen ei muista äkkiseltään ensimmäistäkään vastaavaa tuolloisen sisäpiiriläisen (tai ulkopuolisenkaan) haastattelua aiheen tiimoilta, poislukien Nordlingin ja Koskelan kirjassa Pekka Siitoin, Suomen Führer, olleen Pekan itsensä haastattelun, jossa aihepiiriä luonnollisesti ruodittiin. Pekan ja hänen ryhmiensä edesottamuksista 80-luvulta eteenpäin taas löytyy em. kirjan lisäksi myös Mesikämmenen tekemästä Kai M. Aallon haastattelusta.

Tässä blogissa viime aikoinakin paljon käsiteltyä Kursiivin vuoden 1977 iskua käydään sitäkin tässä haastattelussa luonnollisesti läpi. Ajankohta tähän haastatteluun on sikäli sopiva, että kuluvan kuun 26. päivä tulee Kursiivin iskusta kuluneeksi 34 vuotta.

Taustaa

Kuka olet ja mitä teet? Mitä nykyään teet poliittisesti, onko ideologiasi muuttunut miten sitten 70-luvun?

Siirryin juuri eläkkeelle Turun kaupungin palveluksesta (talkkarina vuodesta 1984, sitä ennen useita työsuhteita mm. yövartijana, varastomiehenä, ruosteharjaajana yms.)

Mitä ideologiaani tulee, niin eräin osin se on sama kuin 70-luvulla, mutta jo tuolloin en ollut mikään “natsi”, jos kyse on selkeästä määritelmästä, mitä “natsiuteen” tulee.

Pekka Siitoin

Mitä kautta ja milloin tutustuit Pekka Siitoimeen? Ensivaikutelmat ja muistikuvat?

Tutustuin Siitoimeen 1974 aluksi tilaamalla häneltä kirjallista materiaalia, pian myös henkilökohtaisestikin. Pidin häntä tuolloin kohtuullisen karismaattisena henkilönä, joka oli yllättävänkin älykäs, mutta jossain määrin kykenemätön laatimaan pitkäntähtäimen suunnitelmia, jonka tietopohja oli horjuva ja jolla oli paheneva alkoholiongelma, mikä ensitapaamisella ei ollut niin ilmeistä.

Olit mukana Siitoimen porukoissa 70-luvulla aina Kursiivin iskuun asti. Millaisia Pekan ryhmien tapaamiset olivat? Järjestettiinkö kaikki tapahtumat Pekan Kaskenkadun liikkeen alakerrassa?

Kävin 1974-1975 Kaskenkadun kellaritiloissa pidetyissä Hengentieteen kokouksissa ja keskustelin muutaman kerran lyhyesti Siitoimen kanssa politiikasta muissakin yhteyksissä. Asevelvollisuuteni suoritus 1975-1976 keskeytti lähes täysin yhteydenpidon pitkäksi aikaa. Tuolloin Pekan kontaktit VS:n ulkopuolelle olivat, jos niitä oli, minun tietämättömissäni.

Kävitkö Pekan kotona, ja jos kävit, niin millaista siellä oli?

En käynyt tuolloin suhteemme luonteestakin johtuen Pekan kotona. Suhteeni Pekkaan oli etäinen aina vuoteen 1977 asti.

Millainen mies Pekka oikein oli kun hänet paremmin tunsi? Vastasiko julkisuuden kuva yksityishenkilöä? Oliko Pekka oikeasti niin kova naistenmies kuin antoi ymmärtää? Millainen Pekan viinankäyttö oli 70-luvulla? Ilmeisesti homma pysyi varsin hyvin hanskassa vielä tuolloin? Mitkä olivat mielestäsi Pekan parhaimmat ja heikoimmat puolet? Missä olit hänen kanssaan eniten samaa mieltä, missä vähiten? Mistä kehuisit häntä, mistä kritisoisit?

Pekan alkoholiongelma pysyi hallinnassa vielä 70-luvun, joskin sen olemassaolon jo huomasi. Hänen naissuhteensa olivat runsaat ja hän oli lähes avoimesti uskoton avioliitossaan. Suhteissa Pekkaa kiinnosti enemmän määrä kuin laatu, ts. riitti kun partnerilla oli “hame ja hän hengitti”. Paljon myöhemmin 90-luvulla eräs Vehmaan mökillä “orgioihin” osallistunut tyyppi kertoi uskomattomia tarinoita, joita en voi täysin uskoa, mutta 1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!

Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!

Pekka oli kiistatta jossain määrin karismaattinen ja hyvinkin huumorintajuinen, muttei mikään vakavastiotettava suuri johtaja. Hänellä oli kyky itseironiaan ja hänen toimintansa tähtäsi usein enemmänkin performanssiin kuin merkityksellisiin päämääriin. Pekkala luonnehti hänen ideologista substanssiaan sanoilla: “Viina, vittu ja saatanan Kekkonen”. Se oli liian pelkistetty, mutta ei täysin hakoteilla oleva kommentti.

Turun hengentieteen seura

Millaista meno oli Turun hengentieteen seurassa? Otit osaa muutamiin seuran kokouksiin, ja mukana oli mm. nyt jo edesmenneet Timo Pekkala ja Seppo Lehtonen, jotka sattuneesta syystä olivat näkyvästi esillä myös Kursiivin oikeudenkäynnissä. Mitä tuumasit seuran toiminnasta?

Osallistuin Turun hengentieteen seuran kokouksiin rajoitetussa määrin jo siksi, etten jo tuolloin uskonut tuonpuoleiseen ja pidin menoja lähinnä Pekan vedätyksenä.

Millaista väkeä kävi paikalla, millaista seuran järjestämä toiminta ja ohjelma oli? Ilmeisesti paikalla kävi vierailevia gurujakin?

Mukana oli useita naishenkilöitä, jotka jo tuolloin määrittelin omassa elämässään turhautuneiksi ja jotka kävivät näissä kokouksissa saadakseen elämäänsä sisältöä. Ehkä he saivatkin, sillä Siitoimella oli kai suhde heistä useisiin. Itse hän kehui olleensa suhteessa tunnettuun selvännäkijään Aino Kassiseen ja tämä pitänee paikkansa. Ainakin he tunsivat toisensa.

Siitoimella taisi olla yksityisiä “hedelmällisyysmenojaan”, mutta noin ylipäätään kaikenkarvaiset meediot ja spiritistit (mm. tyyppi, joka esiteltiin Sarawakin sulttaanina) olivat osin kaiketi tosiuskovia.

Millainen Turun hengentieteen seuran “temppeli” oli tilana? Mitä siellä oli? Vanhoista lehtijutuista on saanut vaikutelman, että paikalla oli tuolirivejä, kuvat Jeesuksesta, Luciferista ja Saatanasta, iso pyöreä peili, yms.

Siitoimen “temppelitila” oli paljossa kuvatun kaltainen. Hänellä saattoi olla ennen politiikkaan sekoamistaan kunnianhimoisia hankkeita seuran tulevaisuuden suhteen ja ainakin hän julkaisi monilla tekijänimillä alan kirjallisuutta. Ko. seuran toiminta oli paljossa hiipunut vuoteen -77 mennessä.

Isänmaallinen kansanrintama

Turun hengentieteen seuraa enemmän sinua kiinnosti Isänmaallinen kansanrintama, eli IKR. Kerrotko tästä? Et tainnut olla niinkään kiinnostunut hengentieteistä kuin politiikasta ja poliittisesta toiminnasta?

Vuoteen -77 asti en ollut äärimmäisen läheisissä tekemisissä Siitoimen kanssa, koska en ottanut häntä todesta, mutta kaksi seikkaa muutti kesällä -77 mieleni. Ensinnäkin kommunistien voimakas reaktio herran toimintaan ja toiseksi Afrikasta kotiutuneen Pekkalan vaikutus. Hän oli sitä mieltä, että koska Siitoimen järjestö oli vielä pieni niin henkilökohtaisella panoksellamme voisimme kenties todella pistää asioihin vipinää. Niin liityimme IKR järjestöön, joskin petyimme kun tutustuimme asioihin paremmin. Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Olimme odottaneet jonkinlaista toiminnallista alkusolua, mutta kyseessä oli hyvin sekava kokoelma persoonia, jotka olivat ideologisesti täysin pihalla, joista osa oli entisiä ja nykyisiäkin mielisairaalapotilaita, naisjärjestön puheenjohtaja paransi seksuaalisia turhautumiaan Pekan avulla ymmärtämättä, missä oli mukana ja “puoluesihteeri” Lehtosen kehittyvä psykoosi oli jo tuolloin maallikonkin havaittavissa.

Ylläoleva on totuus kesän -77 tilanteesta ja paljon mainostetut salaiset sotaharjoituksetkin olivat 10% totta ja loppu oli Pekan katteetonta puhetta ja kommunistista fictiota, jolla yritettiin todistella, että Suomi oli luokkasodan partaalla.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Minä ja Pekkala seurasimme sitä touhua muutaman kuukauden ennen Kursiivia ja yritimme kehittää jotain, joka saisi toiminnan raiteilleen. Emme ehtineet ja sitten jo mopo karkasikin.

Pekan tämän kauden vaikuttavimpia touhuja oli myös SKYP:n romahduksen kiihdyttäminen. Kesällä -75 luin sotilaskodissa Suomen Kuvalehden ison jutun SKYP:n puoluekokouksesta, jossa ko. puolueen tuolloinen jäsen varasti shown uniformuesiintymisellään ja poliittisesti hyvin epäkorrekteilla julkisilla puheillaan. Lehti kauhisteli avoimesti, mutta tietyllä tavalla se oli Pekan tähtihetki! Hän taatusti nautti joka sekunnista ko. performanssissa…

Onko vaikutelmani oikea, että vaikka IKR:lle naureskeltiinkin, niin se otettiin myös varsin vakavasti – ja että 70-luvulla ylipäätään oli Pekan poliittinen kulta-aika?

70-luku oli Pekan “kulta-aikaa”, koska hänen toimintansa herätti valtavaa huomiota, maan ilmapiiri suosi pelkällä pysähtyneisyydellään hänen kaltaistaan kuvainsärkijää ja taistolaiset tekivät hänelle saman, minkä jenkit aikoinaan Pancho Villalle. 

Jos Pekka olisi elossa, mitä arvelisit hänen ajattelevan nykyisistä suomalaisista puolueista ja politiikasta ylipäätään? Mitä Pekka mahtaisi tuumata Timo Soinista, joka on entinen SMP:n mies, kuten Pekkakin oli?

Soinin vaalivoitto saattaisi piristää Pekkaa, mutta ei hän tähän luottaisi.

Kursiivin isku

Missä määrin tunsit, olit tekemisissä Seppo Lehtosen ja Timo Pekkalan kanssa, jotka olivat syytettyinä Kursiivin iskusta ja saivat siitä myös tuomiot? Miten kuvailisit näitä edesmenneitä alan miehiä? Tunsitko heidät hyvin?

Tunsin sekä Lehtosen, että Pekkalan. Pekkala oli itseasiassa yksi harvoista ihmisistä, joita saatoin vähän totuutta venyttäen nimittää läheiseksi ystäväksi. Luotin häneen jossain määrin. Hän oli niitä harvoja, joiden kanssa pystyin keskustelemaan samalla tasolla ja kadehtin hänen kameramuistiaan ja tappavan kirkasta ajatteluaan. Lehtonen herätti minussa epämääräistä huolta joka selkiytyi hiukan ennen Kursiivia kun ymmärsin, että hän oli “sekoamassa”.

Tuliko Kursiivin isku sinulle tai muille Pekan porukoissa olleille yllätyksenä, vai osattiinko sellaista jotenkin odottaa? Olivatko Lehtonen, Pekkala, Siitoin tai muut puhuneet siitä mitään etukäteen Pekan porukoissa olleille? Vai oliko Lehtonen puhtaasti sooloillut koko jutun?

Siitoimen vastuu oli siinä, että hän tiesi varmaankin Lehtosen kyhäilleen jonkinmoista pommia (minäkin pääsin asiasta hajulle jossain määrin hiukan ennen tapahtumien alkua), eikä hän ymmärtänyt, missä mennään. Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Ts. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Siitoin ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli. Lehtonen oli lähdössä “Kuuhun”.

Hyvin kuvaavaa on se, että Lehtonen käytti pomminsa kokoamiseen Siitoimen firman mainosteippiä, mitä hyödykettä hän muutenkin sormenjälkiensä ohella levitteli rikospaikalle!

Siitoimen virhe oli sekin, ettei hän välittömästi ja täysillä sanoutunut irti Lehtosesta vaan yritti rakentaa hänelle jopa alibin. Toisaalta, tuomiot oli, näin epäilen, laadittu jo etukäteen. Pekkalakin sai puolivuotta, vaikka ei aidosti tiennyt mitään Lehtosen aikeista ja tuomio tuli “aseellisen järjestön johtamisesta” tms., mikä oli täyttä shittiä se. Herraa oli vain pidetty kuukausia tutkintovankeudessa ja jo se loi paineita tuomioon!

Kuulusteliko poliisi myös sinua iskujen tiimoilta? Entä muita Pekan seuroihin kuuluneita?

Poliisi kuulusteli satoja henkilöitä ja suuri osa näistä todisti oikeudessa aina erästä Siitoimen liikkeessä viikoittain morjestamassa käynyttä ikiliikkujan keksijää myöten! Itse todistin kolmesti oikeudessa ja todistajan aitiossa poikkesi mm. myös kommunistien IKR:n riveihin soluttama Risto, nykyisin Abdullah, Tammi. Voisin kertoa hänestä paljonkin, mutta herra saattaa olla hanakka olemattoman kunniansa perään.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi.

Koko oikeudenkäynti oli massiivinen farssi, jossa hyvin eksentriset tyypit (kuten mainittu ikiliikkujan kehittelijä ja Pekan seksikumppanit ml Rakel M., tuo mainio opetuslapsi!) todistivat osin siksi, että kommunistit halusivat todistaa, että Pekalla oli takanaan hyvin suuri järjestö ja jopa se tuhatlukuinen armeija, jolla Pekka aina puolitosissaan vitsaili.

Allekirjoittanut sanoi alkuvuodesta -78 muutamia kovia sanoja oikeudelle ja pääsi Tiedonantajaan kuvan kera. Ei jäänyt viimeiseksi kerraksi.

Mitä mieltä olit Siitoimen, Pekkalan ja Lehtosen saamista tuomioista? Oliko tuomio mielestäsi oikeudenmukainen?

Suoraan sanoen, niin tuomiot olivat vähintään kiistanalaisia. Pekkala olisi pitänyt kokonaan vapauttaa, Siitoimen touhut olisivat oikeuttaneet lakia venyttäen enintään muutaman kuukauden tuomioon ja Lehtonen olisi pitänyt tuomita pelkkään hoitoon kunnes tervehtyy. Siitoin oli mielestäni yllyttänyt apureitaan ilkivallan tekoihin ja hän kai tiesi, että Lehtonen kyhäili pommia, mutta siinä kaikki sitten olikin ja tuonkin kiistaton oli niin ja näin.

Olitko Pekan kanssa tekemisissä vielä Pekan vankilassa istumisen ja vankilasta vapautumisen jälkeen?

Olin Pekan kanssa jonkinmoisissa morjes-väleissä Pekan vapauduttua. Vielä 2000-luvulla soitin muutaman kerran.

Milloin ja mihin Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kuolivat? Olitko heidän kanssaan tekemisissä Kursiivin oikeudenkäynnin aikoihin tai vielä sen jälkeen?

Pekkala kuoli jo -79 alkoholi/lääkeaine myrkytykseen. Se oli mielestäni typerä tapa kuolla, eikä oikein hänen arvoisensa. Hänen kanssaan sekoillut tyyppi kuoli 2002 Jouluna tappamalla itsensä. Lehtosta en tavannut -78 jälkeen.

Lopuksi

Kaduttaako, että olit mukana Pekan porukoissa ja niiden aktiviteeteissä? Vai oliko se siihen aikaan parasta, mitä poliittisella rintamalla maassamme mielestäsi oli?

Kadunko jotain? En oikeastaan. Menin mukaan koska uskoin voivani kehittää jotain ja vaikka se oli virhearvio, niin opin jotain ja opin tuntemaan muutamia ihmisiä. Pekkakin virheineen oli mielenkiintoinen tyyppi, vaikka hänen merkityksensä olikin lähinnä sama kuin mitä muuten unohtuneella Koposella hänen touhuttuaan hiukan aiemmin jonkun naisen kanssa flyygelin päällä julkisella paikalla! Joillakuilla alkoi ns. “keittää” ja he reagoivat tavalla, joka pitkänpäälle sai heidät näyttämään vähän tyhmiltä.

Nykyajallemme on ominaista se, että Pekka koettiin suuremmaksi uhaksi maallemme ja sen hyvinvoinnille kuin joku kansainvälisiä yhteyksiä omaava ja oikeasti väkivaltainen “kansallinen vastarintaliike”.

Miten Suomi on muuttunut poliittisesti sitten 70-luvun? Mikä on samaa, mikä on erilaista?

Noin yleisesti ottaen Suomi oli tuolloin ja yhä vieläkin “yhden totuuden” maa. Joka väittää muuta voi miettiä tykönään, miten joku Halla-aho on niin demonisoitu persoona jos näin ei olisi ja häntä ei koettaisi uhaksi. Kannattaa muistaa, että elokuvassa Kaasua komisario Palmu tuolloinen toisinajattelija kuvattiin hyvin helposti tunnistettavana mm. USA:a ja uusnatseilta rahoitusta saavana pääpahiksena! Se voisi tapahtua nyttenkin.

Jos sinulla olisi valta muuttaa Suomea miten vain, niin mitä muuttuisi ja miksi?

Mitä tulee mielipiteisiini ns. “natsi ideologiaan”, niin pidän siiheen kirjaimellisesti uskovia kuolleen hevosen ruoskijoina. Omaan ajatteluuni ovat vaikuttaneet mm. Lenin (Mitä on tehtävä?, Valtio ja Vallankumous) ja Platon enemmän kuin Hitler.

Joissain kysymyksissä olen hyvinkin vapaamielinen kun taas jotkut näkymykseni ovat hyvin drastisia. Uskon, että ideologioiden on selvittävä tieteen haasteesta kestääkseen ja lopullinen ideologia on fiktio, koska entropia voittaa aina lopuksi.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Onni? Historia ei tunne onnellisia loppuja.

– – –

Mesikämmen kiittää Esa Tabermania haastattelusta.

Haastattelussa käytetty muokattu Tabermanin kuva on alunperin julkaistu Turun Sanomien Extra-viikkoliitteessä 17.1.2004. Kuva löytyy alkuperäisessä muodossaan Tuomas Tähden blogista, josta löytyy hänen Turun Sanomien em. numeroon kirjoittamansa artikkeli Sisu on kansallisen identiteetin asialla.

Read Full Post »

Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!

Blogin Pekka-posteista sanottua

Mesikämmen-blogi – kirjoittaja on julkaissut parhaan Pekkaa käsittelevän artikkelisarjan, mitä blogistanissa on nähtyNarian

Kertakaikkiaan sellainen folkloristinen pikkujättiläinen, ettei moista voisi kuvitella olevan olemassakaan (…) Ötöpesän jengi on lukenut nämä kaikki, eikä ennen sitä olisi voinut kuunaan kuvitellakaan, että Pekka Siitoimesta olisi missään näin paljon materiaalia. Ja mikä parasta, vapaasti saatavillakin! (…) Ehdottomasti rautaristin, suojaviitan, kumimanttelin ja kaasunaamarin arvoinen teko!Ötöpesän jengi

Vuoden blogistipalkinto ja kiljukanisteripalkinto! Tämä on yleensä vaiettua kulttuurihistoriaa yhdestä Suomen kummallisimmista ja viihdyttävimmistä miehistäJokunen

Blogihan on ollut varsinainen kylttyyriteko. Näiden Pekka-artikkelien taso vaatisi suorastaan niiden sitomista kansien väliin! “Helvetin hyvä”, sanoisi Peksi. Go on!A

Ylivoimaisesti parhain sivusto hengentieteen Mestari Pekka Siitoimesta – B.S. Müller, uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran sisäpiirin jäsen

100 Postia

100. Kursiivin isku, osa 4
99. Kursiivin isku, osa 3
98. Kursiivin isku, osa 2
97. Täällä vartioin minä!
96. Kursiivin isku, osa 1
95. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 3
94. Alfauros laittoi asioita kuntoon.
93. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 2
92. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 1
91. IKR:n plörinäksi mennyt Belgian matka 1977
90. “Worshiping the Devil in the name of God”
89. Siitoin-filmi oy, osa 5
88. Siitoin-filmi oy, osa 4
87. Kai M. Aalto puhuu! (osa 2/3)
86. Siitoin-filmi oy, osa 3
85. Turun Hengentieteen Seura, osa 11
84. Turun Hengentieteen Seura, osa 10
83. Turun Hengentieteen Seura, osa 9
82. Pekka ja SMP/SKYP
81. IKR:n plörinäksi mennyt Kotkan marssi 1977
80. Lisähuomioita Pekan mielenosoitustoiminnasta, yms.
79. Pekka ja vappu, osa 4/4
78. Pekka ja vappu, osa 3/4
77. Pekka ja vappu, osa 2/4
76. Pekka ja vappu, osa 1/4
75. Pekan perheonnea
74. Arjalanpaisti ja arjalanpiirakat
73. Kai M. Aalto puhuu! (osa 1/3)
72. Mitä Pekka Siitoin ajattelisi perussuomalaisista?
71. Pekka Siitoin: Jag ska befria Norden!
70. Pekan mietteitä ennen eduskuntavaaleja 1983
69. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 3
68. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 2
67. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 1
66. Pekkagrammi, osa 2
65. Pekka Siitoin ja rock ‘n’ roll
64. Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa
63. Pekka Siitoin Fingerporissa
62. Tulella leikkimisestä
61. Talo, jossa Pekka Siitoin asui (osa 2)
60. Pekka presidentiksi?
59. Kommunismin ja kokoomuksen uhka
58. Valtakunnanjohtaja ja Italia
57. Valtakunnanjohtaja ja Varkaus
56. Kiljukeisari
55. Valtakunnanjohtajan kiljuepisodi
54. Pekka Siitoin -anagrammit ja postyymi Finlandia-palkinto
53. Hyvää uutta vuotta!
52.Turun Hengentieteen Seura, osa 8
51. Das Fest! 50 postia Pekka Siitoimesta!
50. Arkistojen aarteita ja Pekka Siitoin soundboard.
49. Luvassa hypnoottis-magneettista menoa.
48. Turun Hengentieteen Seura, osa 7.
47. Rivologin rodunjalostusta.
46. Turun Hengentieteen Seura, osa 6.
45. Pekkagrammi.
44. Ääretön rakkaus.
43. Siitoin-filmi oy, osa 2.
42. Pekan lähtö.
41. Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.
40. Pekka Siitoimen shortsit.
39. Hyvät naiset, olette kaikki kauniita!
38. Kassisen perintöprinssi.
37. Mikä erottaa fasistin kommunistista?
36. Mesikämmenen jengi.
35. Pekka Siitoin built my Panzerwagen.
34. Turun Hengentieteen Seura, osa 5.
33. Turun Hengentieteen Seura, osa 4.
32. Seurakuntavaalit.
31. Turun Hengentieteen Seura, osa 3.
30. Turun Hengentieteen Seura, osa 2.
29. Turun Hengentieteen Seura, osa 1.
28. Pentagrammon, clavis, cranium, sciurus, circumferentia, logos, gravis admodum, et diaboli.
27. Siitoin-filmi oy.
26. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta?
25. Toinen todellisuus.
24. Mitä Pekka Siitoin sanoi Anton LaVeystä ja satanismin historiasta?
23. Pekka Siitoimen iltarukous.
22. Isän valtakunta kuvina.
21. Isän valtakunnan jälkipyykkiä.
20. Pekan parhaat, osa 7.
19. Pekan parhaat, osa 6.
18. Pekan parhaat, osa 5.
17. Pekan parhaat, osa 4.
16. Pekan parhaat, osa 3.
15. Pekan parhaat, osa 2.
14. Pekan parhaat, osa 1.
13. Isän valtakunta.
12. Arkistojen kätköistä.
11. Päivän lainaus ja kysymys.
10. Pekka Siitoin on nykyään vampyyri!
9. Hypnoottis-magneettinen katse ja sen alkuperä.
8. Mitä Pekka Siitoin sanoi äidilleni.
7. Luciferin arkkipiispan nauru.
6. Talo, jossa Pekka Siitoin asui.
5. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 4/4).
4. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 3/4).
3. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 2/4).
2. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 1/4).
1. Should I laugh or cry?

Ja jatkoa seuraa…

Mesikämmenen postit valtakunnanjohtajasta eivät tähän lopu. Postit jatkuvat Kursiivin tapauksen tonkimisella, minkä jälkeen pääsemme Pekan saaman vankeustuomion käsittelyyn, ja sen jälkeen Pekan vankilanjälkeiseen elämään. Materiaalia löytyy vielä hyväksi toviksi eteenpäin. Näiden sadan ensimmäisen postin jälkeiset Pekka-postit löytyvät helposti blogin oikeasta alapalkista “tags”-osiosta sanalla “Pekka Siitoin”. Siitä klikkaamalla löytyy lista kaikista blogin Pekka-aiheisista posteista, mitä tämän 100. postin jälkeen on julkaistu.

Read Full Post »

Older Posts »