Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Hitler’

AaltokannessaMesikämmen sai I.V.:n ystävällisellä avustuksella käsiinsä toisenkin Alibin, jossa Kai M. Aallosta on ollut juttu. Edellinen näistä jutuista oli vuodelta 1986. Mesikämmen kiittää I.V.:tä!

– – –

Lehden kannessa on kuva Aallosta ja teksti: “Komentaja Aalto: ‘Natsit pelastavat Suomen!'”

Jutun otsake kertoo: “Natsijohtaja Aalto uhoaa pelastavansa Suomen. ‘Uusnatsit liikkeelle vappuna'”. Ingressi summasi mm. näin: “Uusnatsit yrittävät nostaa päätään Suomessa. Oululainen natsijohtaja, gauleiter Kai Michael Aalto, 26, julistaa, että Oulussa marssii tulevana vappuna natsien riveissä tuhat ihmistä.”

Juttu kertoi seuraavaa: “Vappuna kuullaan Oulussa kovaa tekstiä, sillä Pekka Siitoimen Kansallisdemokraattisen puolueen KDP:n varajohtaja Kai Michael Aalto pitää fasistista diktatuuria ihannoivan vappupuheen. – Sitten pyrin Oulun kaupunginvaltuustoon tulevissa kunnallisvaaleissa. Menen läpi niin että rytinä käy, 26-vuotias Hitlerin palvoja uhoaa.”

Suomessa on vallalla rappiodemokratia, jossa typerä enemmistö päättää asioista.

Kuvateksti kertoi: Suomessa on vallalla rappiodemokratia, jossa typerä enemmistö päättää asioista, natsijohtaja Michael Aalto sanoo.

aalto1

aalto2

Juttu jatkui: “Kai Aalto pääsi viimeksi julkisuuteen toukokuussa 1986. Hän ja toinen oululainen Markku Järvenpää suunnittelivat huimapäisesti lentokonekaappausta” (…) “Lentokonekaappaus ei onnistunut, vaan suunnitelmat menivät alusta alkaen pieleen. Kaappausoperaatioon liittyi dramatiikan lisäksi surkuhupaisiakin piirteitä. Aalto ja Järvenpää näet harjoittelivat ‘hypnoottis-magneettisia katseita’, joilla piti olla ihmisiä lamauttava vaikutus.”

Anarkistit olivat tehneet Aallolle jäynää: “Aalto ei halua esiintyä ensimmäisellä nimellään, vaan haluaa käyttää toista etunimeään, Michaelia, joka on hänen ‘taiteilijanimensä’. – Viholliset oppivat muuten tuntemaan, ja puolustautuminen käy vaikeaksi, Oulun natsijohtaja selittää nimiongelmaa. Aallon ‘viholliset’ ovat jo löytäneet hänet taiteilijanimestä huolimatta, sillä hänelle tulee – ilmeisesti ensimmäisenä suomalaisena natsina – Aku Ankka. Ehdottomasti ei-fasistisen lehden ovat Aallolle tilanneet ilmeisesti Oulun anarkistit.”

aalto4

Aalto linjasi poliittisesti mm. näin: “Michael Aalto vaatii Pekka Siitoimen tavoin Suomeen rautaista kuria ja kunnon diktatuuria, jolla maan asiat laitetaan järjestykseen. – Diktatuuria tarvitaan poikkeusoloissa tilanteen järjestämiseksi nopeasti tavanomaiseksi (…) Vuodesta 1982 natsien toiminnassa mukana ollut Aalto perusti oman puolueensa, Kansallisrintaman, 22.3.1991 (…) – Nakkaisin ulos myös monikansalliset suuryhtiöt ja lopettaisin suurkapitalistien riistotoiminnan, Aalto luettelee tavoitteita. Myös Euroopan yhteisö on Aallolle mörkö, jota pitää ehdottomasti vastustaa. Suomen liittyminen EY:hyn olisi katastrofi. – Me menettäisimme kansallisen kunniamme, vapautemme, identiteettimme ja itsenäisyytemme.”

EY:hyn ei voida mennä ilman perustuslain muutosta. Perustuslain mukaan se, joka saattaa tai yrittää saattaa Suomen vieraan vallan alaisuuteen, tuomittakoon maanpetoksesta enintään kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja kansalaisluottamuksen menettäneeksi.

Euroopan Yhteisöön liittymisestä Aalto tykitti vielä lisää: “Hän vaatii presidentti Mauno Koiviston ja pääministeri Esko Ahon hallituksen asettamista Valtakunnanoikeuteen. – Heidät on tuomittava maanpetoksesta enintään 10 vuodeksi kuritushuoneeseen. Aalto ihmettelee, ettei kukaan asianajaja ole nostanut juttua presidenttiä ja hallitusta vastaan myönteisen EY-ratkaisun vuoksi. Natsit uhkaavat nostaa jutun vielä tämän kevään aikana. – EY:hyn ei voida mennä ilman perustuslain muutosta. Perustuslain mukaan se, joka saattaa tai yrittää saattaa Suomen vieraan vallan alaisuuteen, tuomittakoon maanpetoksesta enintään kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja kansalaisluottamuksen menettäneeksi, Aalto selostaa. – Me tahdomme taistella viimeistä miestä, viimeistä piirtoa ja viimeistä veripisaraa myöten rakkaan sinivalkoisen Suomemme puolesta, julistaa Oulun gauleiter.”

Siitoimen KDP:stä mainittiin näin: “Aalto väittää, että Siitoimen johtamassa KDP:ssä on mukana myös poliiseja ja armeijan henkilökuntaa. Poliiseista noin 50 prosenttia ja armeijasta jopa 60-70 prosenttia myötäilee natseja. – KDP:hen kuuluvat poliisit ja sotilaat ovat ilmeisesti salajäseniä. Näin olleen minun ei tarvitse tätä periaatteessa tietää, sen tietää yksin Pekka Siitoin, Aalto selittää.”

aalto5

Tämän jälkeen jutussa käydään läpi edellinen Alibin juttu Aallosta. Sitten päästään tulevaan vappumarssiin: “Vappuna lähdemme marssimaan. Marssille tulee ehkä tuhat osallistujaa ja minä pidän vappupuheen. Pekka Siitoin ei tule Ouluun vaan heillä on Turussa päin omat mahtavat pippalonsa, Aalto kertoo. Aalto ottaa esiin megafonin ja antaa näytteen mahdollisesta vappupuheestaan: – Täyttäkää paikkanne rikkumattomassa veljeydessä taistellessamme kohti uutta fasistisen diktatuurin nousua! Älkää ikinä antako rakkautemme isänmaatakohtaan kuolla. – Muistakaa, että niin kauan kuin on pisarakin toivoa, niin kauan säilyy elämän kipinä ja se antaa meille uskoa, voimaa ja rohkeutta kohdata vihollinen silmästä silmään, nousta jälleen tuhkasta ja raunioista ja saavuttaa jälleen kansallinen kunniamme ja vapautemme.”

aalto6

Jutun lopussa on tiukkaa tekstiä mm. vastustajista ja päivittäisestä turvallisuudesta: ” – Minulla on aina joko kättä pidempi mukana tai turvallisuusmies vähän matkan päässä perässä.”

aalto7c

Aiheeseen liittyen:

Kai M. Aalto Ajankohtaisessa Kakkosessa 25.2.1992.

Kai M. Aalto Mediakomppania-ohjelmassa 1994.

Kai M. Aalto puhui 1986!

Read Full Post »

Mäntsälä-lehti julkaisi 3.11.2010 seuraavan jutun 26.10. samana vuonna YLE:llä näytetystä Miki Brunoun ohjaamasta dokumenttielokuvasta Isän valtakunta.

– – –

Isän valtakunnassa kailotettiin Sieg Heilia. Miki Brunou teki dokumentin Pekka Siitoimen perheestä

iv4”Isän valtakunta on kouluesimerkki siitä, miten dokumentissa kuvattu henkilö saadaan näyttämään täydelliseltä pelleltä.”

”Tekijä olikin joku opiskelija vissiin, ja nimestä (Miki Brunou) päätellen mahdollisesti mamu? ”

”Brunou teki kulttuuriteon. Jos ei kelpaa natsit, niin tehkää itse helvetti parempi vaikka Windowsin moviemakerilla.”

”Nimestä (Miki Brunou) päätellen mahdollisesti mamu. ”Nämä kommentit ilmestyivät netin Suomi24-keskustelupalstalle viime viikolla, kun Mäntsälästä kotoisin olevan Miki Brunoun – ei siis nettikeskustelijan epäilemän mamun eli maahanmuuttajan vaan kapinapitäjän kasvatin – ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva Isän valtakunta oli saanut ensiesityksensä TV1:ssä.

Dokumentti kertoo Hitlerin kolmatta valtakuntaa avoimesti ihailleen uusnatsin, valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimen perheen tarinan vanhimman pojan Paul Siitoimen suulla.

Pekka Siitoin piti 1970-luvulla Turussa valokuvausliikettä ja harrasti lyhytelokuvien tekoa. Brunou sai idean omaan filmiinsä, kun tuttava osti kotikutoisen natsipäällikön kuolinpesän huutokaupasta laatikollisen Siitoimen kaitafilmejä ja kelanauhoja.

Niille ovat tallentuneet sekä korskeat ”Sieg Heil” -natsitervehdykset, ylimieliset ”sääli on sairautta” -lausunnot ja surkuhupaisat ”hyvää päivää, isänmaallisen kansanrintaman sotilaat” -marssisulkeiset että hellyttävät kuvat äidin ja neljän lapsen arkisesta onnesta ja laulavasta ja näyttelevästä isästä, joka oli myös satanismista innoitusta ammentanut mystikko ja selvänäkijä Aino Kassisen oppilas.

– Ne valottavat uudelta suunnalta suurelle yleisölle tuntemattomaksi jäänyttä kuvaa Siitoimesta, Brunou sanoo.

– Pekka Siitoin on epäonnistuneen taiteilijan arkkityyppi. Jos hän olisi päässyt sillä saralla pidemmälle, ei olisi syntynyt polttavaa tarvetta päästä julkisuuteen kansallissosialismin kautta.

Isän valtakunta on kertomus hajonneesta perheestä ja pakkomielteidensä riivaamasta isästä, joka piti kiinni vihatusta aatteestaan, vaikka perhe ympärillä kärsi ja ajautui hiljalleen traagiseen kohtaloonsa.

Pekka Siitoin on epäonnistuneen taiteilijan arkkityyppi. Isän maineen takia pikku-Hitlereiksikin pilkatuista lapsista Petri kuoli auto-onnettomuudessa 18-vuotiaana ja anoreksiaan sairastunut Elina 28-vuotiaana, maailmalle lähtenyt Annukka ei palannut kotimaisemiin edes vanhempiensa hautajaisiin eikä isänsä tavoin ryyppäämään ratkenneen Paulinkaan elämä ole ollut ruusuilla tanssimista. Hän on irtisanoutunut isänsä aatemaailmasta.

– Dokumenttia tehdessä tiedostin siihen liittyvät uhkat, Brunou sanoo: nurkan takana vaani koko ajan vaara tragedioilla mässäilystä.

Luottamuksellisen suhteen rakentaminen elokuvaan aluksi skeptisesti suhtautuneeseen Paul Siitoimeen vei oman aikansa. Muun muassa rajallinen kuvausaika ja dokumentin mahduttaminen puoleen tuntiin karsi mahdollisuuksia Paulin nyt nähtyä monitahoisemman henkilökuvan rakentamiseen.

– Toivottavasti prosessi oli kuitenkin terapeuttinen ja auttaa Paulia elämässä eteen päin, Brunou viittaa menneisyyden traumojen kohtaamisen tärkeyteen.

Filmin matka leikkauspöydältä tv-ruutuun oli pitkä. Aloittelevaa kollegaa kannusti muun muassa mainetta niittänyt dokumenttiohjaaja Jouko Aaltonen, joka dokumentin demoversion nähtyään vinkkasi Brunouta: ota yhteyttä Yleisradioon.

Mäntsälän lukiosta vuonna 2001 ylioppilaaksi kirjoittanut ja pari vuotta kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa opiskellut Miki Brunou (28) valmistui viime keväänä Turun Taideakatemian elokuvalinjalta. Isän valtakunta on hänen lopputyönsä.

Elokuvan tekijänä minua kiinnostaa ulkopuolisuus. Freelance-ohjaajan uraa aloitteleva Brunou suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen dokumenttielokuvien parissa.

– Uskon, että hyvät ideat kantavat, hän sanoo ja paljastaa vireillä olevan jo kaksi uutta projektia.

– Elokuvan tekijänä minua kiinnostaa ulkopuolisuus – on se sitten ihmisen oma valinta tai olosuhteiden pakosta johtuva.

Mäntsälässä Miki Brunou tunnetaan muun muassa Apposen kiinteistössä monet harjoitukset pitäneessä Mesmeristä, jossa ovat soittaneet myös Otto Pietinen, Teemu Vattulainen, Sampo Oikarinen ja Kalle Pekkala. Viime vuonna bändi muun muassa julkaisi albumin The Ghost of a Tennis Court.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Mesikämmenen aiemmat postit Isän valtakunta-dokumentista.

Read Full Post »

Tiedonantajan juttu NRP:stä vuodelta 1978.

Tiedonantajan juttu NRP:stä vuodelta 1978.

Tommi Kotonen on kirjoittanut erittäin hyvän tekstin Ylikansallista nationalismia – Ruotsalainen äärioikeisto Suomessa 1970-luvulla, joka julkaistiin äskettäin Ennen ja nyt – historian tietosanomat sivustolla.

Kotonen kertoo tekstissä myös Pekka Siitoimen yhteyksistä Nordiska rikspartietiin. Mesikämmen on aiemmin maininnut Siitoimen yhteyksistä NRP:n posteissaan Kursiivin isku, osa 2 ja blogin Valtakunnanjohtajan elämä-alasivun vuoden 1976-kohdalla. Näistä jälkimmäisessä Mesikämmen summasi asian seuraavasti:

Nordlingin mukaan ruotsalainen Nordiska Rikspartiet lähestyi Siitointa. Yhteistyö alkoi vuonna 1976 ja jatkui noin vuoden päivät. Suojelupoliisi kielsi Pekkaa yhteistyöstä NRP:n kanssa ja Pekan tähän ilmeisesti suostuttua katsoi Pekan tekemisiä jossain määrin läpi sormien. Pekka loi kontaktin myös Ahvenanmaalla olleeseen Levande Jord-natsijärjestöön jota pyöritti Claes Landz. Tätä kautta Pekka sai lisää kontakteja (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 13, 54).

SUPO:n 50v. kirjan mukaan Pekka ei saanut vakiinnutettua suhteita Ruotsiin, koska siellä Pekan toimintaa pidettiin hölmönä, niin poliittisesti kuin henkimaailman juttujen osalta. Englanninkielen opiskelut aloittanut Pekka oli rauhoitellut Landzia kirjeitse näin: ”Finlands people like propaganda who is little barbaartype. Many many yong boys think we are very strong mans, that we are in picture with guns and show finlands and russians new grenze (grossfinland)…” (SUPO:n 50v. kirja, s. 272).

Finlands people like propaganda who is little barbaartype. Many many yong boys think we are very strong mans, that we are in picture with guns and show finlands and russians new grenze (grossfinland)Pekka Siitoin.

Artikkelissaan Kotonen kirjoittaa asiasta tätä perusteellisimmin. Siitoimesta hän kirjoitti seuraavasti:

– – –

NRP:n aktiivinen toiminta jatkui Suomessa 1970-luvun puoliväliin asti. Ilmoituksia heidän lentolehtistään, hakaristien piirtelystä ja muusta vahingonteosta saapui Suojelupoliisille parhaimmillaan lähes viikoittain. Erään Suojelupoliisille tulleen ilmoituksen mukaan Mandellin laatimien lehtisten painosmäärä oli jopa 3000. NRP:n suomeksi käännettyjä lentolehtisiä jaettiin lehtien toimituksiin, niitä leviteltiin yliopistoilla ja postitettiin äärivasemmistolaisille. Jotain toiminnan merkittävyydestä kertonee sekin, että Kekkosen poikkeuslailla toteutetun uudelleenvalinnan jälkeen NRP päätyi mukaan presidentille toimitettuihin Suojelupoliisin katsauksiin.

Toiminta näyttää 1970-luvun jälkipuoliskolla osin hiljenneen sen vuoksi, että turkulainen valokuvaaja ja okkultisti Pekka Siitoin varasti kaiken huomion äärioikeistokentällä. Osa vanhoista toimijoista jättäytyi kokonaan pois toiminnasta ja osa liittyi Siitoinin joukkoihin. Myös Suojelupoliisissa todettiin uuden toimijan vaikutus: ”Muiden äärioikeistolaisten keskuudessa pelätäänkin sitä, että tämä pikku-hitler omahyväisenä ja itsekkäänä sekä vain itseään esille tuovana saattaa pilata koko heidän toimintansa tarkoituksen ja asiallisuuden”.

Suojelupoliisin päällikkö Arvo Pentti epäili sisäasiainministeriölle 8.10.1976 lähettämässään kirjelmässään Siitoinin toimien olevan vain tahallista härnäämistä:

“Vaikuttaa siltä, että Siitoin’in poliittinen toiminta olisi täysin keinotekoista. Erään Siitoinin tuttavan kertoman mukaan ensin mainitun tarkoituksena ei olisi puolueen perustaminen vaan Suomen kommunistien, Suomen ulkopoliittisen johdon ja Neuvostoliiton härnääminen.”

Yhteistyö Siitoinin ja NRP:n välillä oli alkanut vuoden 1976 aikana jatkuen tiiviinä reilun vuoden ajan. Vielä vuonna 1977, Siitoinin oikeudenkäynnin aikaan, yhteistyö ruotsalaisten aatetoverien kanssa oli sellaisella tolalla, että esimerkiksi Mandell saapui paikalle tueksi. Välit olivat tosin jo viilenneet. Ruotsalaisia yhteistyökumppaneita häiritsi erityisesti Siitoinin spektaakkelimainen toiminta.

Aluksi yhteistyö Siitoinin kanssa oli kuitenkin jouhevaa. Ensimmäiset Mandellin yhteydenotot Siitoiniin sujuivat kohteliaissa merkeissä, kuten hänen kirjeestään keväällä 1976 käy ilmi:

”Ilmoitan että olemme täällä Ruotsissa varsin kiinnostuneita arvoisasta toiminnastanne. (…) Käytännön syistä emme voi vielä tässä vaiheessa tukea suoraselkäistä valistustyötänne Suomen kansan vapauttamiseksi bolshevismin ja sionismin ikeestä täältä Ruotsista käsin.

Mandell osallistui vuonna 1976 yhteiselle vappumarssille Siitoinin joukkojen kanssa, ja Siitoin järjesti kesäasunnolleen Vehmaalla pohjoismaisten toimijoiden yhteistapaamisen. Paikalle saatiin tosin vain suomalaisia NRP:n aktiiveja. Lopulta Siitoinin julkisuushakuisuus oli liikaa erityisesti Oredssonille. Mandell lähettikin 20.2.1977 Siitoinille tuskastuneen kirjeen, jossa hän selitti ”vakavia syitä” yhteydenpidon viivästymiselle ja ilmoitti laittavansa välit poikki:

“Tämä vakava syy on se että Strängnäsistä (NRP:n päämajasta) on tullut minulle haukkumisia sen johdosta että olin kanssasi marssimassa Vappuna 1976. He eivät oikein voi mitenkään hyväksyä sinun ”provokaatiotyyliäsi”. Me emme voi ylläpitää mitään suhdetta järjestötasolla – se on käsky NRP:n taholta. käsky jota on parasta totella vitkastelematta sillä NRP:n kuri on säilyvä vuosikymmenien.”

Mandell toteaa kirjeessään, että järkipuhe ei enää tehoa: ”Olen toivonut että sinua voisi suostutella järkevämmälle linjalle, mutta se näyttää olevan turha toivo…” Siitoin katsoi tilanteen kilpailuasetelmaksi ja ilmoitti jatkavansa entisillä linjoilla: ”Aika sitten näyttää, kuka vie Pohjolan ihmisten kannatuksen, NRP vaiko IKR Suomesssa”

Siitoinin ja NRP:n toiminnassa oli paljon päällekkäisyyttä, ja toimijat olivat johtotasollakin osin samoja. Siitoinilla oli toki omiakin linkkejä ulkomaiseen äärioikeistoon. Aluksi NRP:n Kotkan alaosastossa ja sittemmin Siitoinin ”varavaltakunnanjohtajana” toiminut Tapani Pohjola kertoi kuulusteluissaan muun muassa Siitoinin kontakteista ruotsalaiseen äärioikeistolaiseen Levande Jord – organisaatioon. Pohjola tuomittiin vuonna 1978 kirjepommin lähettämisestä kommunistien nuorisoliiton Vaasan toimistoon. Hän muutti Ruotsiin vuonna 1980.

NRP:n ja Siitoinin välien tulehduttua ruotsalaiseksi yhteistyökumppaniksi jäi lopulta vain Maarianhaminassa tuolloin toiminut Claes Lantz, Levande Jord – järjestön johtaja, jonka kanssa Siitoin teki muun muassa kustannusyhteistyötä. Lantz asettui kiistassa Siitoinin kannalle:

“En voi ymmärtää Mandellin asennetta sinua kohtaan. Mutta luulen että hänellä on Oredssonin määräys olla ottamatta poliittista toimintaasi vakavasti, ja Mandell noudattaa aina kaikkea mitä Oredsson sanoo. Luulen että Oredsson pelkää näyttää paljoa hakaristejä. Mutta katson, että se mitä te teette, Suomi on täysin teidän asianne, ja Oredsson saa hoitaa ruotsalaisen politiikan kuten tahtoo.”

Täysin kitkatta ei yhteistyö Lantzinkaan kanssa sujunut. Kieliongelmat olivat yksi suuri este. Lantzia häiritsi myös se, että Siitoin ei aina noudattanut oppeja kovin kirjaimellisesti. Siitoinin näkemykset Hitlerin okkultismista ja holokaustista olivat Lantzin mielestä vanhanaikaisia. Lantz ei ollut tyytyväinen siihen, että Siitoin hyväksyi kaasukammioiden olemassaolon – seikka jonka kiistämisen Lantz näki ”hyvin tärkeänä meidän tulevaisuutemme kannalta”. Holokaustin kiistäminen palveli aatetta: ”sillä keinoin voidaan tavoittaa uusia kiinnostuneita”. Lantzin kehotuksesta Siitoin julkaisikin holokaustin kiistäjä Richard Harwoodin teoksen Minne katosi 6 000 000 ihmistä? – Totuuteen perustuva dokumentti.

Lopulta myös Lantz tuskastui Siitoinin toimintaan. Hänen mukaansa Siitoin esiintyi liikaa julkisuudessa ja käyttäytyi juuri kuten vastustajat toivoivatkin. Lantz oli kuitenkin Siitoinin ensimmäinen pidempikestoinen yhteys ruotsalaiseen äärioikeistoon. Lantz opasti Siitoinia kansainväliseen toimintaan sekä ohjasi tätä aatteellisesti ”oikeammille linjoille”.

Erilaisista yhteistyöyrityksistä huolimatta holtiton Siitoin karkotti yksi kerrallaan ruotsalaiset toimijat Suomesta. Yhteydenpito Lantziinkin katkesi lopulta Siitoinin saatua vankilatuomion osallisuudestaan kommunistien kirjapaino Kursiivin tuhopolttoon. Vankilatuomioon loppui myös liki kymmenen vuoden ajoittain tiiviskin yhteistyö ruotsalaisen ja suomalaisen äärioikeiston välillä. Yhteistyö ruotsalaisten kanssa oli omiaan radikalisoimaan toimintaa Suomessa, ja erityisesti antisemitismin uusi nousu oli paljolti ruotsalaista tuontitavaraa.

– – –

Mesikämmen suosittelee lukemaan Kotosen koko artikkelin, joka siis löytyy Ennen ja nyt – historian tietosanomat-sivuilta.

Read Full Post »

nurembergthelastbattleNuremberg: the Last Battle (Focal Point, 1996) by David Irving is a very thought provoking book. It is well researched and written and gives a good larger context and view on what happened before, during and also after the trial.

The book can be found as a free pdf-book from Irving’s webpage where it can also be ordered as a regular book. I highly recommend it for anyone interested in the subject.

While the book is throughoutly fascinating from cover to cover I would suggest one to read at least its pages 35-39 (60-66 in the free pdf-book) where Irving summarises how there were few crimes listed in the indictment of the German war criminals, as finally drawn up in October 1945, of which one or other of the four prosecuting powers was not itself guilty.

The list of these crimes should give everyone some fresh reminders of a deep hypocrisy so common in politics. Some keywordwords here: Atomic bombings of Hiroshima and Nagasaki, Dachau massacre, Soviet Unions unprovoked attack on Finland, Katyn massacre, Ribbentrop-Molotov pact, Churchill’s 1939 and 1940 orders for unrestricted naval warfare, Churchill’s 1940 orders for the invasion of Norway, British troops machine-gunning the fleeing survivors of the German fleet auxiliary Altmark in April 1940 and those of the sinking minesweeper Ulm in September 1942, Churchill’s orders for military occupation of Iceland in 1940 and of Persia in August 1941, bombing of Hamburg, Dresden and Pforzheim, sinking of German refugee ship Cap Arcona, and so on (see the pdf-book’s pages 60-66).

See Wikipedia’s summary of criticism against the Nuremberg trial from here.

In the closing remarks of the book Irving writes:

The world saw Nurenberg as the old-fashioned practise of the victors putting the vanquished to the sword, behind a facade of retroactive law and elegant speeches. As the years passed this view was entrenched by the absence of similar trials where aggressive war was clearly established. The Soviet Union planned an aggressive campaign against South Korea, but as the New York Times was to comment in 1951: ‘A powerful aggressor, if undefeated in war, cannot and will not be punished.’ (page 312, pdf-book’s page 452).

When the armed forces of Britain, France and Israel conspired together and lauched their attack on Egypt in 1956, Rudolf Hess’ lawyer Alfred Seidl inquired of the British Foreign Office whether the British prime minister Eden was to be brought before any tribunal to account for himself. The tragic truth was that Nuremberg had set no real precedent in international law. A resolution presented in 1946 to the United Nations Organisation relating to the codification of the principles established at Nuremberg was referred to the organisation’s International Law Committee, and buried without ceremony” (page 312, pdf-book’s page 452).

Well, maybe Nuremberg effected the international law more than Irving gives it credit, but… can you think of some countries and their war criminals (in addition to those mentioned above) after the second world war being guilty (and still not put on trial anywhere) of the same or similar crimes of which the nazis were indicted for and sentenced of at Nuremberg? (as a reminder, those nazis were indicted for: 1) participation in a common plan or conspiracy for the accomplishment of a crime against peace, 2) planning, initiating and waging wars of aggression and other crimes against peace, 3) war crimes, 4) crimes against humanity). I can easily think of a country or two like that…

Read Full Post »

Reich of the Black Sun

Joseph P. Farrell’s Reich of the Black Sun: Nazi Secret Weapons & the Cold War Allied Legend (Adventures Unlimited Press 2004) is easily the wildest, the weirdest and the most entertaining book I have read for quite some time. It is a bit Black_sunlike Pauwels’ and Bergier’s Morning of the Magicians (1960) combined with Trevor Ravenscroft’s The Spear of Destiny (1973) on steroids. The author puts forth some truly amazing ideas, possibilities, claims and hypothetical conspiracy theories regarding Nazi Germany, it’s history, politics, culture and especially it’s science in the book.

(more…)

Read Full Post »

Rami Kuusisen ja Kimmo Miettisen tekemä 1983 Bambi-lehdessä julkaistu Pekan haastattelu kuuluu alan klassikoihin. Juttu on varsin kattava (käyden läpi niin Pekan historiaa, hengentieteitä, politiikkaa, suhdetta punkkareihin ja skinheadeihin, yms.) ja siinä on muutamia mielenkiintoisia tarkennuksia Pekan historiaan. Pari jo legendaarista sutkautustakin mahtuu mukaan. Ohessa juttu kuvina, muutamien poimintojen kera.

bambi1

“Firmansa oli valokuvaustudio, joka toimi aluksi vanhempien olohuoneesta käsin. Bisnes meni hyvin. Siitoimen mukaan henkien ansiosta: nämä neuvoivat kaikissa liikeasioissa aina Mersun ostoa myöten” (…) “Elokuvaosasto Siitoin-filmi oy valmisti lähinnä matkailu- ja mainosfilmejä, mutta myös pari halpaa pornoelokuvaa” (…) “Ammattimaisen valokuvauksen Siitoin lopetti Kursiivi-jutusta vankilaan joutuessaan, nykyisin [1983] Siitoin-filmi oy kustantaa okkulttista ja poliittista kirjallisuutta (paljon muutakin kuin johtajansa hengentuotteita).”

“Puolueensa tuottamia tappioita Siitoin paikkailee neljällä muulla liikeyrityksellä, etenkin haastattelupaikkana toimineen hyvällä paikalla Naantalissa sijaitsevan “miljoonan markan” kiinteistöryhmän vuokratuloilla” (…) “Onko hän sittenkin väärinymmärretty idealisti? Vai kylmäverinen huumorihuijari, Gonzon kaksoisagentti?” (…) “Ei ollut kuin kymmenestä äänestä kiinni ettei minua valittu kirkkovaltuustoon”.

“Lehtonen sekoili jo monta kuukautta ennen tapahtumaa ja hänet erotettiin puolueesta 10 päivää ennen Kursiivin tuhopolttoa” (…) “Lehtosen asia oli hyvä, mutta se ei ollut minun aikaansaannostani. Jos minä olisin suunnitellut sen ei olisi tapahtunut tämmöisiä kömmähdyksiä” (…) “Lähetin sen jälkeen kantelun Yhdistyneille Kansakunnille ja YK lähetti nootin Suomen hallitukselle sekä vaati tarkempia tutkimuksia ja selvityksiä. Me ollaan neljä tai viisi kertaa yritetty purkaa sitä tuomiota, mutta Suomen korkein oikeus ja hovioikeus ja yleensä oikeusministeriö on sellainen, että jos ne kerran antaa tuomion jossain isossa jutussa ne ei sitä pura, koska ne pelkää koko Suomen oikeuslaitoksen joutuvan naurunalaiseksi”.

Hymy-lehti maksoi v. 1976 jutustaan Katsokaa fasistin viiksiä 11000 markan palkkion viiksien omistajalle” (…) “Erosin kirkosta 70-luvun alussa ja olin siitä erossa kahdeksan vuotta, sitten liityin takaisin” (…) “Se johtuu siitä, että sukulaiset haukkuivat ja painostivat, että minut tapetaan siellä vankilassa, enkä saa kunnon hautajaisia, vedetään johonkin maakuoppaan. Eikä sukulaiset uskalla edes tulla hautajaisiin, koska minut on “erotettu” kirkosta. Ajattelin, että tehdään sukulaisten mieliksi ja liityin takaisin. Mutta ei se tarkoita, että hyväksyisin kirkon linjan. Olen okkultisti, eli hengentieteen harrastaja, ja se on paljon laajempaa ja tärkeämpää kuin nykyinen kirkkouskovaisuus”.

bambi2

“Me suomalaiset olemme vanhaa orjakansaa. Me olemme olleet ryssien orjia, me olemme olleet ruotsalaisten orjia. Meitä on tuomittu milloin ruotsin, milloin venäjän kielellä. Emme ole tienneet mistä meitä milloinkin syytetään, olemme vain tottuneet alistumaan. Tästä johtuen meidän kansallinen mentaliteettimme on vajonnut jotenkin alas” (…) “Työväenluokka ja keskiluokka on eniten minun kannallani. Kokoomuksen nuoret ovat täydellisiä pullapoikia ja mammanpoikia ja pelkureita ja paskahousuja. Eivät he uskalla mihinkään tulla, pelkäävät että isi vähentää viikkorahoja” (…) “Olen sitä mieltä, että ainoa oikea nuorisomusiikkisuuntaus on alkuperäinen rock-musiikki, jota esittivät Bill Haley ja Elvis Presley. En hyväksy punk-musiikkia, enkä oikein muitakaan suuntauksia, mutta ns. rokkareiden ja skinheadien suosima musiikki on lähinnä sydäntäni nuorisoa ajatellen”.

bambi3bambi4

“Minä olen ollut teatterissa ja vankilassa ja kaikkea ja minä olen nähnyt homoja ja lesboja, se on kamalaa… vedetään toista perseeseen, tulee semmonen ripulinen kyrpä sieltä ulos. Se on on inhottavaa…” (…) “Ruotsissa Nordiska Rikspartiessa, eli Pohjolan valtakunnanpuolueessa on puolet homoja! Minä en hyväksy sitä. Se on homoklubi koko puolue ne luulee, että KDP:kin on joku sellainen” (…) “Minä tunnen sotilaita, fanaattisia tappajia, sissimajureita, ja ne on kamalia juoppoja ja kauheita pukkeja. Kauheita tappajia. Se liittyy jotenkin yhteen. Meidän puolueesta on 90% kovia ottamaan ja kovia pukkeja. Minullakin on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut suhde 800 eri naisen kanssa”.

“En mielelläni puhu omasta okkultismistani, koska nykyiset natsit ei hyväksy hengentiedettä, valitettavasti. Mutta Saksan natseille, Hitler mukaanluettuna, oli salaiset veljeskunnat ja kaikki” (…) “Henget tulee ja herättää yöllä, sitten lähdetään temppeliin tuonne henkimaailmaan. Olen käynyt kolme kertaa temppelissä, jossa on ollut kaikenlaisia henkiä ja sitten minut on vihitty johonkin tarkoitukseen. Siitä kerron kirjassani Ufot, uskonto ja paholainen.

bambi5

“Meillä ei ole mitään sukulaisuutta Aatamiin ja Eevaan. Meidät on luotu Atlantis-mantereelle, josta me ollaan kehitytty tänne. Jehova taas loi juutalaisen rodun. Kiinalaiset ja japanilaiset ja muut vinosilmät on puolestaan tulleet toiselta planeetalta. Sellaiselta planeetalta, joka oli Maan ja Marsin välissä, joka räjähti ja josta on enää jäljellä vain asteroidivyöhyke. Atlantis taas jäi vedenpaisumuksen alle”.

bambi6

“Uusi testamentti on totta, Vanha testamentti on paskaa”.

bambi7

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1979

Helmikuu

siitoinvankilassa3.2. Kansan Uutiset otsikoi: ”Siitoin riehuu nyt lääninvankilassa” (Mesikämmenen arkistot).

5.2. Apu-lehdessä ilmestyi juttu otsikolla ”Pystyykö Pekka Siitoin levittämään vankilassa fasistipropagandaa?” (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

8.3. Turun Sanomat otsikoi: ”Neuvostolehti kehui Suomen hallituspuolueita” (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

20.5. Pekka täytti 35 vuotta.

Kesäkuu

26.6. Turun Sanomat otsikoi: ”Hovioikeus korotti Kursiivin murhapolttotuomiota”. Siitoimen tuomio nousi 5 vuodesta 5 vuoteen 7 kk:n, Seppo Lehtosen tuomio nousi 3 vuodesta 6 kk:sta 4 vuoteen 1kk:n ja kirjepommin lähettäneen Arvi Pohjolan tuomio nousi 8kk:sta 1 vuoteen (Mesikämmenen arkistot).

KDPleima27.6. Entinen SS-mies Viljo Jokivirta kirjoittaa Pekalle, ettei uskalla liittyä KDP:n eikä perustaa itsekään uutta järjestöä. Hän kertoo myös saavansa jatkuvia häirintäsoittoja yms. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 92, 93).

Heinäkuu

23.7. Siitoin kirjoittaa Tuomiluodolle: ”Luin tässä eilen Hitler-kirjaa. Silmiini sattui mielenkiintoinen kohta. Vuonna 1923 sai Hitler 5 vuoden tuomion poliittisesta vehkeilystä. Minäkin sain RO:ssa 5 vuoden tuomion, myös poliittisista syistä. Hitler oli 34-vuotias, kun hän joutui linnaan. Niin olin minäkin. Hitler täytti vankilassa 35 vuotta. Hitler pääsi vankilasta pois ehdonalaiseen vapauteen ennen kuin täytti 36 vuotta. Mikäli minä pääsen pois ennen 20.5.1980, niin tämäkin toistuu. Ihmeellistä yhteensattumaa, eikö totta? Tällä saattaa olal jokin ‘maaginen’ merkitys?” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon, omakustanne 2012, 47).

urkkiSiitoimesta on juttu miestenlehti Urkissa (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

Pekka kirjoittaa vankilasta vaimolleen 13.5. kirjatun kirjeen: ”Kaipaan nukkumaan viereesi ja lemmiskelemään sekä lapsia on ikävä. Näissä kirotuissa vankiloissa ei ole ollenkaan huolehdittu intiimeistä tarpeista. Elämme täällä kuin munkit ja apotit. Ei ole ihme, että täällä on paljon homoja ym. häirikköjä kun normaalit toiminnot on estetty. Kyllä minä kestän. Sexuaalisin terveisin, ajatuksissa! Pekka” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 125, 126).

Entinen SS-mies Viljo Jokivirta kirjoittaa 25.5. Pekalle, ettei muiden vankien kanssa kannata liikaa veljeillä ja että Pekka tarvitsee jatkossa uuden puolueensa kanssa korkeaa moraalia (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 99, 100).

Syyskuu

21.9. Pekka kirjoittaa SUPO:lle kirjeen. Siinä hän totesi mm. seuraavaa: ”Tämä oikeudenkäynti oli ellei sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä lasketa, Suomen suurin teatteriesitys, jonka kuiskaajakoppi sijaitsi Moskovassa… En ole eläessäni voinut kuvitella, kuinka tyhmiä ja typeriä voivat olla Helsingin rikospoliisit (…)” Pekka myös mainitsi tilanteen korjaavasta herrasmiessopimuksesta mm. seuraavaa: ”Periaatteessa kyllä hyväksyn ja ymmärrän, että joskus on pakko tehdä poliittisia oikeusmurhia, jos syyllisiä ei löydetä ajoissa. Minun tapauksessani olisi pitänyt sopia asioista herrasmiesten tavoin, eli sopia etukäteen maksettavasta korvauksesta, jos kerran minun on pakko uhrautua tämän rappiotilan tukemiseksi” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 124, 125).

24.9. Pekka kirjoitti Jarmo Salonseudulle vankilasta käsin tapahtuneesta naismetsästyksestään luottamuksellisesti. Pekalla oli kahden naisen kanssa viritys käynnissä kirjeitse. Hän lopettaa kirjeen sanoihin: ”Voi veljet Jarmo, kuinka on jännittävä ‘kesytys’ käynnissä. Molemmat ovat todellisia aatteen rotunaisia. Poden nyt sexuaalisia ahdistuksia, kun ajattelen asiaa hikinen hekuma kasvoillani. Ai ai sentään!” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 127).

urkki2Pekka kirjoitti Urkki-lehteen huomautuksen haastattelustaan lehden heinäkuun numerossa. Huomautus julkaistiin (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

Pekka kirjoittelee vankilasta myös presidentti Kekkoselle. Hän saa yleensä kirjeisiinsä kansliapäälliköltä tai -sihteeriltä ilmoituksen, että kirje on vastaanotettu, muttei muuta. 23.12. Pekka lähetti Kekkoselle 5-sivuisen kirjeen, jossa hän pohtii maan poliittista tilannetta ja omaa osaansa siinä (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 120).

22.12. Pekka saa sähkösanoman Turun lääninvankilaan tukijaltaan. Sähkösanomassa on runo: “Fascisteilla on joulu / juhla armas lapsien / eikä rasita suopo / syyt on olla iloinen” // (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

laillinenlaittomuusJulkaisi kirjoittamansa vihkosen Laillinen laittomuus Suomessa (Kansallis-mytologinen yhdistys, Siitoin-filmi Oy:n offsetpaino, Naantali) ja Rituaali-nimisen vihkosen, joka on suomennos Boris Ivanovin venäjänkielisestä alkuteoksta (Kansallis-Mytologinen yhdistyksen luvalla P-Seura/O.W. Siitoin, Siitoin-filmi Oy:n offsetpaino, Naantali) (Mesikämmenen arkistot).

Pekka kirjoitti itse 12-sivuisen vastineen saamastaan tuomiosta korkeimpaan oikeuteen (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 111, 115).

rituaaliVankilassa Pekka ei voinut ryypätä, mutta hän luki senkin edestä. ”Turun lääninvankilassa kävi Turun kaupungin kirjastoauto. Sinne sai tilata kirjoja, joita ei vankilan kirjastossa ollut. Yks vanha iltanäyttelijäkaveri oli sen kirjastoauton kuljettajana. Mä tilasin kaikki nää 1930-luvun saksalaiset natsikirjat mitä oli suomenkielellä ilmestynyt. Kyllä luin aika paljon vankilassa. Historiaa eniten ja sitten psykologiaa” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 65). Seksielämästään vankila-ajoilta Pekka totesi Nordlingille: ”Siihen aikaan sai tavata vaimoa, muttei panna. Nykyään on vuokrasellit, jossa voi panna. Oli pakko vetää käteen kolme kertaa päivässä, että kunto säilyi. Ellen mä olisi sitä tehnyt silloin ni ei mulla enää kyrpä seisois. Mä oon aina ollut kova kullimies” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 66).

Vankilassa Pekka tapasi Olavi Koskelan, jolla oli vasemmistolainen tausta. Koskela oli joutunut vankilaan polttopulloilla tekimistään iskuista. Miesten tutustuttua Koskela käänsi kelkkaansa ja liittyi Pekan riveihin (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 66).

Vankilassa Pekka teki myös älykkyysosamäärätestin, josta hän sai pistemäärän 128 (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 194).

Turun lääninvankilassa 1979 ollessaan Tappi Suojanen & Pekka Siitoin orkestereineen äänittivät ainakin yhden kappaleen: Pekka peloton (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti Siitoimen vankilassaolosta otsikoin ”Johtajilla makea elämä Turun läänillä”. Kansan Uutiset kirjoitti tänä vuonna samasta aiheesta otsikolla ”Eriarvoisuutta Turun läänillä?” (Mesikämmenen arkistot).

myotatuntoaMurskaavasta arvostelusta ja tuomitsemisesta huolimatta Pekalle herui yleisönosastoilla myös myötätuntoa, mistä esimerkkinä “Sääli Pekkaa”-kirjoitus vuodelta 1979 tuntemattomasta lehdestä.

 

– – –

Read Full Post »

« Newer Posts - Older Posts »