Posts Tagged ‘Halthan’


What a great weekend of noise, power electronics and industrial music in London! Meeting old and new friends, witnessing an absolutely fantastic two day event with lots of great acts at a very nice venue. Some notes of the weekend with pics below, sugarcoated with some one liners that I penned to my notebook during the trip.

– – –


I had early wake up after just three hours of sleep at 4 am. As I walked through Turku the city looked like a warzone after the 1st of May celebration. Broken bottles, broken places, vomit, shit and carbage everywhere. Some drunks were still alive and crawling the quiet streets. It was cold and snowing.

I met Pekka PT at the airport. Air Baltic took us to Riga where to our surprise we needed to spend some six hours instead of one to our connection flight to London. Coffee, bread, some chocolate, good talks. I did read Juha Jyrkäs’ Ouramoinen (Salakirjat, 2014) from cover to cover, some of the best lines of it out loud.


Pekka PT reading a zionist rant.

Air Baltic seems to revel in Engrish. ”Exlusively on board” and ”for saftey reasons” made us smile. Some zionist had made hilarious ranting notes over an article about Israel into the airline magazine. We almost stereo-spanked an air hostess who kept on bending over next to us. She was clearly asking for it.

Gatwick express to Victoria. Lovely peaceful half an hour with a very British scenery, including the legendary Battersea powersation. After surviving some metro stations and a short walk we found our hostel and went to check the venue, the Apiary studios. Then it was time for some nourishment and we hit Raizes, a Brazilian restaurant. The place was so damn good it became our regular spot of gluttony for our whole stay.


Members of Bizarre uproar, Sick seed, Halthan, Pogrom and Unclean met. Pogrom kindly gave us copies of Creation through destruction and The entrancing cage by Maxacan tactics. We walked back to our hostel in rain and hit our beds. There was some truly hellish noise outside but it didn’t disturb us a bit. We slept like dead soldiers of the second world war.

– – –


I wanted to visit the St. Leonard’s, Shoreditch, church that was very close to our hostel. The place looked charmingly ramshackled from the outside and it was that also from the inside. We found impressive stocks and some pretty swastika-decoration. The place was empty, except for an army of spirits roaming around. I decided we needed to come back there on Sunday.

Swastika pattern at St. Leonard’s, Shoreditch.

Swastika pattern at St. Leonard’s, Shoreditch.

Shacks of St. Leonard’s, Shoreditch.

Shacks of St. Leonard’s, Shoreditch.

Meeting the very nice guys who arranged the event. Artists and other people arriving to the place. Soundchecks. Arrangements run smoothly, spirits high. It was clear that everything was done professionally. The venue was perfect with wonderful staff. The backstage was cozy and decorated with good taste. I think it is the coolest backstage I’ve seen in ages.












The gig started in time, Am not as an opening act at 8 pm after Dj Andrew CPFA’s selected music. Am not (UK) blasted a great set with a thought provoking background video that dealt among other things with colonianism. Superb.





Umpio (FIN) was the next to stand on the stage. Pentti whipped and beat the hell out of the metal junk he had collected for the set, with his trademark energy. Nice intense noise.



Unclean (FIN) opened his power electronics set with some Finnish song, I don’t remember what, but it placed proper mood for the rest of the set. From the voice samples used I recognized Veli Saarikalle, a legendary past Finnish religious preacher, a hilarious raving lunatic. Other samples used dealth with religion, for what I remember. Proud, loud, well executed set with a nice finale of smashing the CD-player against the wall.




Bizarre uproar (FIN) played in Helsinki just a week before this gig. If I’m correct, the set was the same including the famous masturbation/piss/shit/latex and high heels on a dead rat-video. The duo whipped more intense and electrifying set than that of Helsinki, which in itself was good. There was one confrontation between the bass player and a member of the audience who continually tried to grasp the artists instrument. One firm push from the pig-masked bassist gave a clear message and there was no more interference to his playing. The mastermind behind Bizarre uproar bombarded the audience with intense vocals like stukas in action in 1944. It was clear that the audience was happy with the result.



I had heard lots of positive notes about Iron fist of the sun that played the next. Those notes were correct. The man, at times with headphones on his head, gave us a very delicate set with nice nyances and brilliant sounds, superbly structured together. This was definitely one of the sets that I enjoyed the most this evening.


Dj Codex Europe closed the evening musically.

Umpio chilling out at the backstage.

Umpio chilling out at the back stage.

The Finns returned to their hostel, carrying one heavily chemically wounded comrade the whole way. The spirit of the Winter war lives, no comrade was left on the battle field.

– – –


The day started with traditional English breakfast in the great company of Bizarre uproar, Sick seed, Shift and Iron fist of the sun.


SSRI (FIN) opened Saturday at 3 pm. Regardless of the early starting time there were lots of people present, the place was certainly not empty. As Mika of Unclean said, Pekka PT is a ”mad genius” and this is true and it certainly was evident, again. There was Aleister Crowley’s speaking in the spoken samples. At the end of the set it looked like there was some technical trouble in the set, but there was not. The whole final part with the c-tape player, ending in smashing it, was all purposeful.




A reliable source told Mesikämmen that this was the last gig of SSRI and that the whole project is finished, except for already agreed publications and such.

It must also be noted that Pekka was like Peter Sellers in Dr. Strangelove during the event – he played in three different acts: Bizarre uproar, SSRI and Sick Seed. I am not surprised if there were people in the audience who did not recognize all of these roles instantly. I certainly did not figure out that Sellers played three roles in the movie when I saw it the first time.

Mollusk King (UK) smashed a traffic sign with sticks and gave his clearly own kind of addition to the evening. I might be wrong and I probably am, but my first impression was that this is a guy with a background in gothic scene who has started to do power electronics.







Shift (UK) marched to the stage at 4.30 pm. Two guys in commando beanies, military camouflage, project badges in their uniform. This was some tight stuff. It was technically well executed, provocative with middle fingers and a march into the middle of the audience. It was evident that Shift was much appreciated by the crowd, and with a good reason.







After Shift there was a break. Dj. Andrew CPFA continued the program at 7 pm. Halthan (FIN) started his set a bit after 8 pm.

”Join Halthan jugend now” projected on the wall before the gig begun gave a certain impression to everyone present. What the audience got once the set began was a tsunami of nihilism and misanthrophy. Basse offered the audience a bottle of Finnish Salmiakki-Koskenkorva booze as a sort of communion. Quotes from Pentti Linkola were seen projected on the wall as well as some provocative pictures of Pekka Eric-Auvinen and his manifesto. Basse weared a Pekka Siitoin Kiitos-t-shirt, manifesting a sort of an egregore of many Finns in the genre. Mesikämmen approves.


There certainly was a sense of danger in this set. I was forewarned to not be in the front row if I wanted to avoid Salmiakki-Koskenkorva being spitted on me or getting into a confrontation. I decided to take a safe position to witness it all. Niko of the Obscurex label was more brave and got duly attacked during the gig by Halthan. I later heard it was not the first time Halthan attacked him live. Damn, Basse, the next time confront a guy who is bigger than you! Anyway, maybe there is a reason why Halthan has been called the G.G. Allin of the genre. I certainly wish the man a smoother life than what Jesus Christ Allin had.




There was a ”secret act” in the program starting at 8.50 pm. That was Pogrom (LIT). He gave us an awesome gig with an awesome background video that consistend of three parts. All of them were titled ”Solace” of different kinds. Part two was Solace of madness, part three solace of suicide. The first part’s name escapes my memory. I visually liked especially the second part with its abstact description of madness. This was a very nice set from Pogrom on many levels.


Human larvae (GER) walked on the stage next. The long haired Teuton gave some hard threatment to a piece of aluminium and all in all gave the audience an awesome experience.



Stab electronics (UK) started with some very strong visuals about open bodies. The power electronics bombarded to the audience matched the imagery perfectly. At that point my camera’s battery died and I went to backstage. What I heard from the rest of Stab electronics from others, it was great.

Sick seed (FIN) closed the event. As it has been clear from Sick seed’s latest gigs the project has traveled into some new areas, quite different from earlier Sick seed material. This was industrial with a twist.

A reliable source told Mesikämmen that there was a meditation and some sort of a ritual done at a quiet backstage before the gig. Instant comments after the gig from Pena of Umpio were ”weird!” and ”white boys funk!”. Maybe he has a point. There were some new tracks in the set and two covers: And the snow fell and Mutiny in heaven.

In addition to the live acts there was a large room with art videos projected on the wall, distro tables from Filth and Violence, Unrest productions and Cold spring. Lots of good stuff that made me wish my budget and luggage was bigger. Unrest productions did sell a limited edition compilation tape Hatred is nothing without action which features all the artist who were on the event’s bill. There might still be some copies of the tape left if you are interested.

During the two day event there was enthusiastic audience at least from the UK, Finland, Lithuania, Germany, Norway, Holland, Bulgaria, Sweden and Italy. The artists were brilliant, the event was professionally arranged by Filth & violence and Unrest productions, the venue was perfect. The place was packed and it can be said that it was a huge success in many ways.

– – –


We hadn’t had the traditional British fish and chips with Pekka PT yet, so that was in our ”must to do”-list. Before of that we went to St. Leonard’s, Shoreditch, church that we visited on Friday. The priest noted us in the opening of his sermon. I liked that. The next thing I’m going to say is that the past genius, Wesley Willis, made a great track called They threw me out of church.



Fish and chips, we got it. And we got lots more. This was a great weekend.



– – –

Overheard during the weekend

These one liners are mostly in Finnish as they were verbally shot during the weekend. Collected by yours truly.

Missään ei oo niin hyvää uusnatsiskeneä kuin Suomessa.

(On a phone) You come and have sex with us. We are in the London. (The other person hangs up) homoloordi…

Mä oon aina halunnut olla sun päällä.

Suurin osa mun vaatteista on Thor Stenoria tai jotain muita natsimerkkejä.

Mä yritin saada vähän rakkautta mut ei… mies käänty.

Nyt panettaa. Ei voi mitään. Joku vois auttaa.

Mä näin Carbagen keikalla ja yritin vetää käteen, mut olin niin kännissä, ettei seissy.

N: Ootteko kuullu Lykke Li:tä? Y: Mimmosta se on, vähän samanlaista kuin Jenni Vartiainen? N: Semmosta eteeristä. Y: Hyi vittu.

Täällä on vanhoja hikisiä miehiä. No bitches.

N: Hailasitteks te? Y: Ei. N: Jos on mahdollisuus hailata eikä hailaa, on ämmä tai homo.

(Siivoojasta) Kiva tehdä duunii kun kuus äijää tuijottaa.

I passed out. Which is nothing new.

Me ollaan Lontoossa. Missäs muualla me oltais? Himassa vetämässä käteen.

Kliinasin prince albertin ihan kunnolla ihan tätä reissuu varten. Ihan turhaan.

N: Jätkä kaivaa munia koko ajan. Y: No kun mulla on tää herpes.

N: Kattokaa, natsi. Y: Eiks täs oo aika monta?

Genitaaliherpes. Sä et voi panna enää ketään.

Genitaaliherpes. Tietsä mul ei oo yhtään sympatiaa sua kohtaan.

Ei tää yhteiskunta pyöri silleen et mä kannan sun kassuja.

Mä en oo saanu pillua moneen kuukauteen.

I’m not like you. You collect veneral diseases.

Haluuksä koskee mun munaa?

I’m a fucking working class hero.

I need bestiality.

Cocaine buffet and black prostitutes.

Mä yritin vetää käteen siinä edessä (Bizarre Uproarin keikan aikana) muttei ottanut eteen kun olin niin kännissä.

Mun aivot lilluu läskissä.

Pekka tuo erektiovarmuuden.

Me ollaan kaikkein saastaisimpia, alhaisimmista alhaisimpia.

Vitun pullee jätkä jolla on himonussijan viikset.

Homostelua. Jos ei kaupan laitteet kelpaa, ei tarvii soittaa.

(Soundchekissä) Tuntui hyvältä. Tuntuks susta kans?

Thaimaassa on paljon paremman näkösiä lady-poikia.

(Jättää lautaselle ruokaa) N: Ajattele kehitysmaan lapsia. Y: Nimen omaan.

Nyt on asiat huonosti kun nekrutkin vittuilee.

Tämmösen vuoteen kun sais mikitettyä.

(Anglikaanikirkossa muita paikalla olijoita kommentoiden) Jumala tarvitsee mustiakin enkeleitä.

N: Tän kebab-paikan hygienia-rating on 5/5. Y: Ite printattu.


Read Full Post »

Loputon Gehennan liekki


Muistan hyvin, kun Loputon Gehennan liekki-dokumentin traileri pullahti loppuvuodesta 2011 YouTubeen. Provokatiivisuudessaan ja koomisuudessaan traileri keräsi dokumentille jo muutamassa päivässä järisyttävän paljon huomiota ja siitä keskusteltiin aina iltapäivälehtien surkuhupaisia foorumeita myöten. ”Vittu mä vihaan punkkia!”-pläjäystä näki toisteltavan sosiaalisessa mediassa tämän tästä.

Osa black metal-genressä mukana olevista ei diggaillut trailerista sen Uuno Turhapuro-ulottuvuuksien vuoksi juuri yhtään. Monet genren ulkopuoliset taas pitivät juuri tästä dokumentin ulottuvuudesta. Elokuvaa jäätiin odottamaan suurella mielenkiinnolla, jotkut loputtoman koomista pakettia toivoen, jotkut genren naurettavaksi tekemistä peläten, jotkut taas yksinkertaisesti avoimin mielin.

Sami Kettusen dokumentti, joka sai ensi-iltansa 2011 Night visions-elokuvafestivaaleilla, oli ilmestyessään välitön klassikko. Kyseessä on ensimmäinen kotimaista black metallia käsittelevä dokumenttielokuva.

Loputon Gehennan liekki pureutuu aiheeseensa monien kentän tunnettujan tekijöiden haastattelujen kautta. Lopputuloksena syntyy kuva black metalista elämäntapana, siihen liittyvistä erilaisista painotuksista, kulmista, ideologisista ulottuvuuksista, koko kakun moniulotteisuuksista. Osa haastatelluista on kameran edessä avoimesti omalla naamallaan, osa anonyymimmin vastavalossa, osa humoristisesti humalassa oluttölkki kädessä, osa kuolemanvakavasti selvinpäin, osa poliittisesti epäkorrekteja näkemyksiä laukoen, osa kaikesta politiikasta irtisanoutuen. Puhtaasti provokatiivisen humoristisesta paketista ei ole kyse, kuten trailerin perusteella jotkut arvelivat tai pelkäsivät. Tässä on syvyyttä.

Sanaisen arkkunsa elokuvassa avaavat seuraavat henkilöt: Lord Satanachia (Azazel), Victor ja Wrath (Enochian Crescent, True Black Dawn), Molestor Kadotus (Anal Blasphemy, Musta Kappeli, Hammer of Hate), Nuclear Holocausto Vengeance (Beherit), Demonos Sova (Barahtrum), Satanic Tyrant Werwolf (Satanic Warmaster), Sargeist, Spellgoth ja Shatraug (Horna), Mikko A. (Clandestine Blaze, Northern Heritage), BlackGoat (Goatmoon), Kaosbringer (Neutron Hammer), Stormheit, Kalma ja Narqath (Azaghal), Johannes Nefastos, sekä Serpent (Imperium.net).

Dokumenttia on kritisoitu useimmiten siitä, että sen kesto on vain 52 minuuttia – aiheesta kun olisi saanut helposti pidemmänkin. Monia muitakin tärkeitä genren nimiä olisi dokumenttiin voinut sisällyttää. Toisinaan kritiikkiä on kuullut siitä, että dokumentissa ei ole juurikaan itse alan musiikkia. Itseäni tämä ei haitannut, sillä alan musiikkiin voi kuka tuhansa tutustua nopeasti internetin kautta, kun taas genren maailmankuvaan pureutuvia kotimaisia videohaastatteluja ei ihan yhtä helposti tule vastaan. Kolmanneksi on kritisoitu elokuvan puolivälin tienoilla olevaa rituaaliskenaariota, jota on pidetty liian pitkänä ja muusta dokumentista hivenen irrallisena. Tässä olen sikäli samoilla linjoilla, että kyseistä rituaaliskenaariota olisi ollut hyvä kontekstualisoida hiukan paremmin suhteessa black metaliin liitettyyn satanismiin. Noin muuten Kettusen ratkaisu antaa haastateltujen kuljettaa dokumenttia omalla painollaan eteenpäin toimii kautta dokumentin varsin hyvin.

Dokumentin ansiot ovat kiistattomat. Sen kautta saa varsin hyvän katsauksen genrestä ja sen moniulotteisuudesta, vaikka louhintavaraa jääkin. Haastatteluissa on käsitelty mm. seuraavia aiheita: Mitä kautta löysin black metallin, black metaliin liitetty aate, ensimmäiset kuullut bändit, ensimmäiset omat bändit, death metallin ja black metallin suhde toisiinsa genren alkuaikoina Suomessa, 90-luvun alku, tape trading-skene, millaisia keikat olivat alkuaikoina, miten alkuaikoina sai tehdä enemmän töitä äänitteiden leviämisen eteen jne. kuin nykyään, kirkonpoltot ja niihin suhtautuminen, alkuaikojen levyjen soundit, black metal ideologisesti, suhde kaupallisuuteen ja julkisuudessa olemiseen, distrot ja lafkat, aito underground vs. esille pääsemisen vuoksi tehdyt kompromissit, synkkä energia, mystisyys, okkultismi, satanismi, mitä black metal merkitsee eri ihmisille, suomalainen mytologia ja suomalaisuus black metalissa, suhde uskontoihin yleensä, juutalaisuus, kristinusko, islam, NSBM, hautakivien potkiminen, genren pioneerien rikosrekisterit, Antifa, keikoista, kommelluksista ja porttikielloista, suomalaisen genren ominaispiirteistä, black metallin suosion tilasta ja tulevaisuudesta, naisen asemasta black metal-skenessä.

Mainion paketin jo useampaan kertaan katsoneena ei voi muuta kuin suositella sitä kaikille aihepiiristä kiinnostuneille ja toivoa, että Loputon Gehennan liekki vol. 2 ilmestyisi joku päivä.

Dokumentissa on bonuksena Sami Kettusen tekemä 21 minuutin dokumentti Romua, ruiskeita, rutinaa, joka käsittelee kotimaista melumusiikkia, sen skeneä. Muutama sana tästä dokumentista löytyy Loputon Gehennan liekki-dokumentin siteerauksien jälkeen alta.

 – – –

Siteerauksia Loputtomasta Gehennan liekistä:


Mä haluun kaikille vaan tuhoa, kuolemaa ja tuskaa, pimeyttä.

(…) Ja sit mä aloin kuuntelee sillon Bathoryä, tiekkö, Celtic Frost, niin se oli vaan että vittu fuck ass, saatana, sen jälkeen sit lähti, tää on mun juttu!

(…) Islamin uskonto, se on ihan perseestä. Siis se on ihan, jumalauta, nehän tappelee siellä keskenään koko ajan. Ihan perkele, vitun ählämit, saatana. Tappakoon toisensa. Se ei mua kiinnosta vittu pätkääkään. Saatana, vittu, nussikoon saatana äitiänsä ja mummoo, vittu.

(…) Mä oon kristinuskon vastainen. Kyllähän mä totta kai haluisin et kirkot palais. Mutta se on Suomessa niin helvetin vaikeeta.

Vittu mä vihaan punkkia! – Lord Satanachia


Jotenkin tykkäsin niistä 80-90-luvun vaihteen jutuista siinä mielessä et se ei ollut se musiiki mikä määritteli vaan aate, ton asian. Nykyään tuntuu et se on muuttunu, et se on mukamas tietynlainen genre vaikka se on nimenomaan se aate, mikä määrittelee – Wrath


Kuunneltiin paskaa musaa ja tehtiin ite parempaa.

(…) Paljonko tästä on aikaa…? Rikos on vanhentunu! No ni! No meikä, semmonen lavallinen veripulloja, potkasin yleisöön… voi vittu kun sitä lens sitä verta! – Demonos Sova


Mut se että sä olet tuolla valtavirran rajamailla ja tuot sanomaa julki, se tarkottaa et sulla on niitä nuoria, uusia käännynnäisiä tähän, joka pystyis niinkun kyseenalaistamaan sen totuuden mitä valtiovalta ja yleinen tää normisto sulle pumppaa. Sen tähden mun mielestä on melkeinpä velvollisuus olla tuolla ulkona ja tuoda julki sitä sanomaa. Et ehkä, en sano että mikä on niinku porttiteoria tai kynnysteoria vaan siellä voi olla hc-tavaraakin suoraan ihmisten naaman edessä, että, se on kivisempi tie kun se, että pysyisit undergroundissa. Mun mielestä se on suhteellisen helppoa olla tavallaan haastamatta koskaan, että jos sä oot suljetussa piirissä, kaikki tuntee sut, teet uuden julkasun toisensa perään, niin jee jee, hyvä meininki, kukaan koskaan ees joudu kyseenalaistuksi tai haastetuksi millään tavalla, mut sitku meet sinne niin sut haastetaan paitsi omien joukosta myös sieltä valtavirrasta, niin sitte joutuu asettaa itsensä ristituleen. Aina kovimmassa paineessa hioutuu parhaimmat timantit, että siinä mielessä itellä on usko siihen, et kantsii käydä heittää kaikki peliin niin sanoakseni.

(…) Tietyl taval sitä ollaan sodassa, miehittävää uskontoa vastaan kumminkin, että on onks ne nyt rikoksia millä mittapuulla jos halutaan tuhota vastustajan symboleita. Et, moni nuori soturi on tehny näit juttuja ja mikäs siinä. Siin on aikanaan miekkalähteyksellä tuotu Suomeen kristinuskoa ja meiän vanhat uskomukset pantu kasaan niin mun mielestä se on ihan reiluu viel nykypäivänäki sitten, jos pienet terroristisolut pistää vastaan tätä meininkiä – Victor


Harhaluulo, että pitäis tehä kompromissejä sen takia, että vois saada suurempaa näkyvyyttä tai vaikutusta ihmisiin, niin se on täysin niinku valheellista, koska monet bändit on jo todistanu nyt sen, että ei tarvita kymmenienkään tuhansien levyjen myyntiä, sitä, et sun tarttis tehä yhtään kompromissiä tai yhtään kirjottaa, pyytää anteeks keneltäkään mitä sä sanot vaan kun sä tarpeeks kauan vaan painat, niin ei se vaadi sitä että sun pitää antaa periks vaan kyl se muu maailma antaa periks ennemmin – Satanic Tyrant Werwolf


Saatanallisuus on se peruslähtökohta, mistä liikutaan. Asiat jotka menee liian kauas siitä saatanallisesta lähtökohdasta, niin sillon kun se unohdetaan kokonaan ja keskitytään johonkin muuhun, niin sillon mun mielestä puhutaan jostain ihan muusta kuin black metallista, joka niinkun black metal, on määritelmä, sitä et on saatanallista metallia – Molestor Kadotus


Saatana on Saatana ja se on niinku ultimaatumi paha. Se on tietysti aina se ylimmäinen.

Black metal, jollekin ei vittu maistu se, niin painukoon vittuun – BlackGoat


Jos sitäkin miettii et mitä black metal on, niin ohan se niin erilaisia asioita, että tota, toisille se voi olla pelkästään tätä goat-metal-osastoa ja toisille se saattaa olla lähenpänä luontomystiikkaa ja kaikkea siihen liitoksissa olevaa, että tota kyllä mä näkisin sen mieluummin rikkautena tämän että siinä samassa kentässä pystyy operoimaan justiinsa nää tällaset yhtyeet jotka nojaa pidemmän päälle vaikka siihen omaan kansaan, oman kansan historiaan ja kaikkeen siihen liittyvään ja sitten tosiaan nämä, jotka pohjaa tosiaan sitten enempi tähän, ehkä perinteisiin black metal-teemoihin.

(…) Nuorisolla on aikaa ja voimaa ja aktiivisia nuoria niin nuorelle tekevälle sattuu, että tota, aina välillä joku jossain roihahtaa ja jotain kaatuu et, en mä sano et se väärin on, missään nimessä, että, että, mut onhan se totta et siin on sitten seki puoli et siin on tää yhteisöllinen vaikutus sit siihen kirkkoon, et kyllähän jos kirkko palaa jossain niin sehän tuo kristillistä porukkaa vaan lähemmäs toisiaan.

(…) No, totta kai siis aina on paikkansa sillekin taistelulle sitä (kristinuskoa) vastaan ja kirkko on omalla osallaan esimerkiks edesauttaa monikulttuurisuutta ja muita arvoja jotka ei niinku oo hyviä, et kyllä siinä sitä pahaa on edelleen siinä kristinuskossa, mutta siltikin mä näkisin asian niin, et mieluummin mä rintamalla olisin kristityn suomalaisen rinnalla taistelemassa muslimeita vastaan, kun päinvastoin, esimerkiks – Stormheit.


Sen ainakin pystyy sanomaan et ei tää mikään kuoleva luonnonvara ole. Et selekeesti on sitä… no, minnekä se liekki katoais, kyllä se palaa niinku loputon Gehennan liekki – Spellgoth


Se on helppo sanoo, ei oo olemassa semmosta brutaalia black metallia tyyliin Australia-black metal tai jenkki joku havohei-osasto, ni ei sille vaan oo olemassa naisfaniryhmää. Et sit on olemassa semmonen melodinen, poppiin päin hintahtava black metalli mikä vetoaa myös naisiin, tai et siel on kynsilakassa olevii jätkii niin se aina vetoaa naisiin, mutta, se on mun mielestä yksiselitteinen asia, että black metal on ytimessään miesten musiikkia ja se ei oo mikään tasa-arvo kysymys eikä mikään tämmönen, että naisilla on oikeus johonkin vaan, se on miesten musiikkia ja piste – Mikko A.

Lopuksi vielä bonuksena kommentti dokumentista Jouko Piholta:

Mesikämmenen blogi pyysi minulta kommenttia koskien “Loputon Gehennan liekki” -dokumenttia. On hiukan hankalaa kirjoittaa kommenttia, kun on voinut nähdä vain 59 sekunnin trailerin. Mutta ehkäpä jo trailerin alussa jonkun black metallistin julkituoma filosofia tiivistää kaiken: “Saatanallisuus on peruslähtökohta.” Saatanallisuus on myös loppukohta, kun saatananpalvojat joutuvat kuolemansa jälkeen samaan paikkaan kuin Saatanakin eli helvetin tuliseen järveen. Siellä ei enää lauleta bassoja rymistellen Saatanan kunniaa, vaan vaikerretaan hampaita kiristellen suuressa tuskassa ja rikinkatkuisten myrkyllisten kaasujen vaivaamina hirveässä pimeydessä. Mutta sitä saa mitä tilaa.

– – –

Romua, ruiskeita ja rutinaa

Loputon Gehennan liekki-dokumentin bonuksena löytyy 21 minuutin dokumentti suomalaisesta melumusiikista, sen skenestä. Kuten DVD:ltä löytyvä pidempikin dokumentti, myös sen perästä löytyvä meludokumentti on lajissaan ensimmäinen kotimainen laatuaan.

Äänessä dokumentilla ovat: Mikko A. (Grunt, Freak Animal), Pentti Dassum (Umpio), Pasi ja Tiina (Aunt Mary, Bizarre Uproar), Jonte Storm (U.N.D., WoUNDead), Toni Myöhänen (STROM.ec., Eleczema), Niko (Manic/Depression), Pekka PT (Gelsomina, Sick Seed), Tommi Keränen (Rulla, Keränen), Ilkka Vekka (Haare), Jussi (Golden Rain) ja Basse (Halthan).

Haastatteluissa käsitellään mm. seuraavia aiheita: miksi kuunnella melua?, voimaelektroniikka 80-luvun alussa, miten nopeasti meluskenessä on tapahtunut muutosta, meluskenen alkuajoista, vaikutteista, instrumenteista, kontaktimikeistä, neliraitureista, c-kasettiformaatista, live-esiintymisistä ja niiden innostavuudesta sekä ekstaattisuudestakin, keikkojen yleisömääristä, pahennusta aiheuttaneista jutuista livenä, kituvat hiiret, jyrsijät, runkkaaminen, viiltely, ”perusnöyryytys”, ”fasistiset arvot”, ihmisoikeudet, ”vihamielinen sanoma”, genren julkaisujen painosmäärät, julkaisujen spesiaalisuus paskaisine Raamatun sivuineen kaikkineen, Suomi-skenen arvostuksesta maailmalla ja Suomi-skenestä yleensä.

Kuten Loputon Gehennan liekki, myös Romua, ruiskeita ja rutinaa on varsin informatiivinen ja hulppeakin paketti. Meludokumentin suurin heikkous on sama kuin black metal-dokumentissa: Molemmat ovat liian lyhyitä.

 – – –

Siteerauksia Romua, ruiskeita, rutinasta:

Joutuu itelleen jollain tavalla selittämään, et minkä takia kuuntelis musiikkia, kun taas muut joutuu keksimään tekosyitä et minkä takia ne kuuntelee melua et mikä siitä tekee kuuntelemisen arvoista, niin ite nykysellään välil miettii et minkä takia jaksaa kuunnella jotain perusrumpukomppia tai minkä takia joku kitara on mielenkiintonen soitin kun siin roikkuu vaan muutama kieli mitä rämpytellään.

(…) Perinteinen tämmönen industrial-musiikin lähestymistapa on se, että taiteilija esittää provosoivat materiaalit suoraan yleisölle ja se on, oletetaan et yleisö on siinä määrin aktiivinen et ne ei oo siel ottamassa vastaan mitään saarnaa eikä ne oo kuuntelemassa että joku kertoo niille miten asiat on – Mikko A.


Mie tykkään sellasest käsintehdyst meiningist, että joku, upottautuu siihen sellaseen melun tekemiseen ja nimenomaan siis se, että sitte tehään käsin. Kyl mie ymmärrän että tietokoneit käytetään sun muuta näin, ajat muuttuu ja kaikkee ja ihmiset tykkää sellasest soundista, mut tykkään että se tehään… käsin. Nauhalle. Voihan sen tietty nauhottaa monel muullakin taval mut, käsintehtyy, ehdottomasti. Sen nyt voi käsittää ihan miten tahansa, mut ihan pelkkää hiirennaksuttelua en niin ite välitä siitä, ehkä nyt joissain bändeis – Niko

Sen miten soitan, niin varsinkin livenä on, jollain tavalla koitan et homma ei oo enää hanskassa, täysin. Ja mutta että se on siis semmosta niinku tämmöstä peräruiskeen tavalla innostavaa, tota niin, vääntömomenttia – Tommi Keränen


Se jotenkin lähti se, tuli semmonen idea et tota, tai semmonen visio et tota, et sais jotenki… niinku perse ja sielt tulee paskaa. Sitä ruvettiin pyörittelee. Vedettiin Tiinan perseeseen (…) Se näyttää jotenkin paljon paremmalta kun se tulee naisihmisen pyllystä tulee se tuote – Pasi

Mä jätän sen natsipervoilun muille, koska tota, siihen on tekijänsä ja ne on alallaan hyviä – Ilkka Vekka

Tekstit käsittelee rakkauden ongelmia ja tämmöstä, vähän semmosta turhautuneisuutta rakkauden kentässä, et miten sä käyttäydyt jos vaikka oot tosi rakastunut johonki ihmiseen ja sä et saa mitään vastakaikua ja siitä sitte edespäin, mihin se saattaa sit mennä jos tykkäät liikaa jostain ja sit toinen sanoo sulle et ei käy mut sä silti tykkäät ja haluut viedä tätä parisuhdetta eteenpäin, vaikka toinen osapuoli ei oliskaan mukana. Et ku sitä rakkautta ei sit löydykään vastaikkaisesta sukupuolesta nii totta kai sä sit katot pornoo ja vedät käteen – Jussi


Sanotaan näin et se on muutaman vuoden sisällä, se on noussu ihan helvetin hyvin, siis silleen niinku että porukka on enemmän yhteyksissä, sanotaan 4-5-vuotta sitten ei ollu mitään semmosta Suomi-skeneä. Ja nytte Suomi-skene on tunnettu ulkomailla, itse asiassa sehän on ihan vitun arvostettuu tällä hetkellä – Basse


Trendiä ei seurailla samaan tapaan ku ulkomailla, tai Amerikassa ehkä lähinnä – Pekka PT

Kyllä täällä on aina ollu tosi omat kuviot, ja siitä tosi ylpee – Pentti Dassum

– – –

Aiheeseen liittyen:

Osta DVD täältä.

Rokumentti NettiTV – Haastattelussa ohjaaja Sami Kettunen (Loputon Gehennan liekki).

Imperium.net: Sami Kettunen, Loputon Gehennan Liekki -dokumentti.

Read Full Post »

Maaliskuun 16. on Etelä-Suomessa aurinkoinen lauantaipäivä. Matkaamme Pekka PT:n ja Antti O:n kanssa autolla Turusta Vantaalle. Matka sujuu kuunnellen mm. Sielun Veljiä ja Church of Miseryä sekä keskustellen mm. kirjoista, sarjamurhaajista ja illan esiintyjistä. Pekka ja Antti käyvät myös pienen debatin siitä, onko Anal Barbara parempi bändi kuin Funeral Mongoloids. He päätyvät asiassa eräänlaiseen kompromissiin (jutun lukija voi tehdä oman päätelmänsä tästä tärkeästä asiasta hankkimalla käsiinsä Untergeschoss Compilation vol. 1:n).

Erinäisten kiemuroiden jälkeen löydämme keikkapaikalle. Tilaisuuden järjestäjä on antanut tapahtumasta ja paikalle pääsystä seuraavaa infoa:

– – –


Concrete Mascara + Unclean (USA/FIN Power Electronics-kollaboraatio)

Chains of Death Command (Barbarian Scum Rock)

Antti Oksanen (Post-Industrial)

Nightcrawlers (Uusi saastainen Sludge-bändi)

Musta Oksennus (Pori Hooligan Noisecore)

Pahoinvointi (Pori/Vantaa Post-Apocalyptic Noisecore)

Vapaaehtoinen sisäänpääsymaksu. Eka bändi alottaa todennäköisesti noin klo: 20.15. 6 bändiä mutta Noisecore-setit sen verran lyhyet ja muutenkin vedetään varmaan taas ilman pidempiä taukoja, eli bileet ohi todennäköisesti taas klo 23:n jälkeen.

Paikalle ja pois pääsee helposti autolla tai rautatientorilta bussilla nro: 734. Bussipysäkiltä kävelymatkaa keikkapaikalle n. 400 metriä. Ajo-ohjeet: Käänny Tikkurilantieltä Hakintielle, aja/kävele noin 100 metriä kunnes tie jakaantuu kahteen osaan, jatka vasemman puoleista tietä tasoristeyksen yli noin 300 metriä kunnes tulet metsäaukion läpi romuttamon näköiselle konttialueelle. Soita: XXXXXXX jos et meinaa löytää paikalle.

– – –

Keikkapaikka tosiaan sijaitsee romuttamon näköisellä konttialueella. Paikalla on konttia toisen perään. Epämääräistä metalliromua. Suuria hiilikekoja. Alue näyttää hämärältä. Konttimaastossa kävelee sen näköistä porukkaa, että heidän on helppo arvella tulleen illan keikalle. Eräällä heistä on kommandopipo päässään. Ilmapiiri on hyväntuulinen.

Keikkakontille vie kapea luminen ja jäinen polku. Oven takaa paljastuu pieni koppi, jossa on rummut, helvetisti erilaista elektronista härpäkettä ja piuhoja. Ikkunan päälle on suureen metalliseen ketjuun ripustettu Pekka Siitoin-kiitos-paita. Aivan ensimmäisenä panen merkille kuitenkin nenään tunkeutuvan vahvan makeahkon alkoholinhajun. Oven vieressä istuu lattialla joku nuori mies lähes loppuunjuotu Gambina-pullo kädessään. Kaverin katse luotaa muita maailmoja. Kuulen pian, että hän on toisena esiintyvän bändin laulaja.

Soundtsekkejä tehdään. Toisilla kuluu alkoholia, useammilla tupakkaa. Ilta alkaa hämärtyä ja pakkanen pureutua ihmisten kenkiin ja luihin. Keikkakontissa ei tässä vaiheessa ole juuri sen lämpimämpää kuin ulkona. Paikalle alkaa saapua pikkuhiljaa lisää porukkaa, mm. Halthan. Puhun hänen kanssaan mm. Mark Parlandin videoista. Mietin, pitäisikö minun laittaa YouTubeen Parlandin tekemät videot Ajatus ratkaisee ja Suojelupoliisi: terrorisoi kansalaisia? Ehkä jossain vaiheessa, sen verran klassikkoja kun ovat. Lähes kaikki itselleni entuudestaan tuntemattomat ihmiset joiden kanssa tulee juttua, puhuvat kanssani Pekka Siitoimesta. Pekkaa hehkutetaan. Monilla on häneen liittyen erilaisia tarinoita ja hauskoja anekdootteja kerrottavanaan.

Saman päivän iltana esiintyy Helsingin The Circus-klubilla amerikkalainen Manowar. Ovet tapahtumaan avautuivat klo 20.00. Liput keikalle maksoivat 75-87 €. Tapahtuma oli loppuunmyyty. Helsingin Hartwall-areenalla taas oli alkanut kanadalaispohjaisen Cirque du Soleilin produktioihin lukeutuva Alegría klo 18.00. Liput tähän suosittuun esitykseen maksoivat n. 60-80 €. Täällä Vantaalla ”romuttamon näköisellä konttialueella” taas oli jotain aivan muunlaista kulttuuritarjontaa, vapaaehtoiseen pääsymaksuhintaan.

Keikka alkoi joitain minuutteja ennen virallista varttia yli kahdeksaa. Alkoholin haju kopissa oli voimistunut entisestään. Hiki haisi. Kontti oli piukassa ihmisiä, joista suurin osa nuorehkoja miehiä, vanhimpien ukkojen ollessa alle viidessäkymmenissä. Pari naistakin oli saapunut paikalle.

Esiintyjäjärjestys oli seuraava: Pahoinvointi, Antti Oksanen, Nightcrawlers (hidastelu) / Musta Oksennus (kohkaus), CODC, Unclean / Concrete Mascara.

Artisteista mieleeni jäivät erityisesti matkatovereinakin olleiden Antti O:n setti ja Pekka PT:n luotsaaman Chains of Death Commandin esiintyminen. Chains of Death Command esitti omien biisiensä lisäksi covereina G.G. Allinin Suck my ass it smells:n sekä Nick Caven Mercy seat:n. Näistä erityisesti Caven coveri oli suorastaan upea. Pekka PT tulkitsi kappaleen väkevästi tunteella ja lauloi naama hikeä valuen. Soundit olivat barbaarisesti kohdillaan.

Pääesiintyjä-kollaboraatio ei mennyt amerikkalaiselta Concrete Mascaralta aivan putkeen. Alkoholilla oli osuutta asiaan. Setin aikana kotimainen Unclean räimi ketjulla taitettua alumiinitaskua ja pelasti tilanteen muutamaan kertaan. American chopper-partaisella uuden maailman miehellä oli ongelmia piuhojen kytkennöissä yms. Setin lopussa tapahtui myös impromptu-viiltelyä ja kontin ikkuna pääsi aivan lopuksi osittain hajoamaan.

Kun automme kaartoi takaisin kohti Turkua, oli kello jo reilusti yli puolen yön. Takana oli omalla tavallaan varsin ikimuistoinen ilta.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Videoita keikalta: 1, 2, 3, 4, 5, 6.

Keikkaraportti Special interests-sivustolla.

Pekka PT speaks!

– – –











Read Full Post »

Post 2003

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

Post 2003-postissa listataan Siitoimeen liittyviä mainintoja, tapahtumia, kirjoja, levyjä, yms., mitä hänen kuolemansa jälkeen on tullut esiin ja julkaistu.

– – –

Post 2003


Pekan puhelinvastaajasta löytyi hänen kuolemansa jälkeen viestejä niin ajalta, jolloin hän oli vielä hengissä kuin myös ajalta, jolloin hän oli jo kuollut. Eräs näistä viesteistä oli Kai M. Aallon, jonka Siitoin oli ennen kuolemaansa nimennyt seuraavaksi valtakunnanjohtajaksi. Aallon viesti oli surunvalittelu Siitoimen poismenon johdosta (Mesikämmenen arkistot).

Pekan kuolinilmoitus ilmestyi Turun Sanomissa (Mesikämmenen arkistot).

Turun Sanomissa ilmestyi 14.12. pieni muistokirjoitus Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Nainen, jonka kanssa Pekka sai viimeisen lapsensa, soitti Leo Mellerin isännöimään hengelliseen radio-ohjelmaan ja puhui Mellerin kanssa mm. Pekan mahdollisesta taivaspaikasta (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt uskovainen nainen osti Pekan kuolinpesän ostaneelta liikkeeltä kaikki myynnissä olleet Pekan painattamat Mustat Raamatut ja poltatutti ne (Mesikämmenen arkistot).


Voimakyykkääjä-niminen legendaarinen nettihahmo mainitsi Siitoimen ”Johtajana” ”reklamaatiossaan R-kioskille” (Mesikämmenen arkistot).

nordling1Iiro Nordlingin ja Olavi Koskelan kirjoittama Pekka Siitoimen elämänkerta Suomen Führer: Valtakunnajohjata Pekka Siitoin (1944-2003)  ilmestyi omakustanteena.

“Jonathan Shedd/Video Werewolf archival outtake” julkaisi undergroundina DVD:n Pekka Siitoin: Taisteluni (Mesikämmenen arkistot).


Black metal-yhtye Rivologi julkaisi ensimmäisen demo-kasettinsa. Bändin koko konsepti oli ja on kauttaaltaan Siitoimen inspiroima (Mesikämmenen arkistot).

Ajankohtainen kakkonen esitti ohjelman Abdullah Tammen salattu elämä. Ohjelmassa Tammi kertoi mm. soluttautuneensa Siitoimen joukkoihin 70-luvulla vakoilumielessä. Tammi julkaisi asiasta vuonna 2012 myös oman selontekonsa YouTubeen.

Vomit Pint-yhtye julkaisee levyn Abortion is service to mankind, jolta löytyy kappale “I’ve got crush on Pekka Siitoin”.

Näihin aikoihin ilmestyi myyntiin ensimmäinen versio ”Kiitos 1944-2003”-t-paidasta (Mesikämmenen arkistot).

Aamuset julkaisi Nostalginen Turku-juttusarjassaan Pekasta tekstin “Naantalin natsi” (Mesikämmenen arkistot).


Suomi 24:llä ilmestyi posti ”Pekka Siitoin nähty Hangossa” (Mesikämmenen arkistot).

Rivologilta julkaistiin split-julkaisu S.A.D.O.S.-yhtyeen kanssa nimeltään Aamuruskon pojat ja tyttäret (Mesikämmenen arkistot).

Kivesveto Go Go:n Saatana kutsuu minua 7″ sisältää sarvilla tuunatun kuvan Pekasta.

Pekka Siitoimen siviilipalveluslehteen alunperin 1993 antama haastattelu julkaistiin Blood Ceremony-elokuvalehdessä ennenjulkaisemattomien valokuvien kera (Mesikämmenen arkistot).

rituaalimenot2Vuonna 2009 Nightsatan, The Seekrets ja Black Totem tekivät kolmen keikan minikiertueen. Tampereella lisänä oli myös Steel Mammoth. Kiertueen julisteessa ja muussa mainosmateriaalissa oli legendaarinen rituaalikuva Pekasta vuoden 1976 Jermu-lehdestä (Mesikämmenen arkistot).

Pekasta oli kappale Hannu Lauerman kirjassa Pahuuden anatomia (Edita).


Miki Brunoun ohjaama dokumenttifilmi Isän valtakunta esitettiin YLE:llä. Filmi kertoo Siitointen elämästä Paul Adolf Siitoimen näkökulmulmasta.

Naantalilainen tuntemattomaksi jäänyt SDP:n jäsen kirjoitti muistojaan Pekasta Naantalin SDP:n nettisivuilla (Mesikämmenen arkistot).

Fingerporissa ilmestyi kaksi strippiä Siitoimesta (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen julkaisi Das Fest! 50-postia Pekka Siitoimesta!-juhlapostin.

Uskontotieteilijä, tri Kennet Granholm kirjoitti Pekka Siitoimesta tekstin Worshipping the Devil in the name of God (Mesikämmenen arkistot).

Malheur toi julkisuuteen ensimmäisen tunnetun version Pekkagrammista.

Pekka Siitoin-soundboard sekä Pekka Siitoin-built my Panzerwagen-tribuutit ilmestyivät nettiin.

Pekka laitettiin etikettiin Hänvin-tribuuttikuvassa (Mesikämmenen arkistot).

Huutonetissä myytiin Pekka Siitoimen shortseja. Lähtöhintana oli 100e (Mesikämmenen arkistot).

Ruoveden Hengentieteen Seura laittoi valkoista ”pekkagrammi”-t-paitaa myyntiin. Paita oli hitti ja se myytiin loppuun nopeasti (Mesikämmenen arkistot).

pekkakortti1Turun Hengentieteen Seura perustettiin uudestaan joulukuussa Turussa (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi julkaisi postin Pekka Siitoin on nykyään vampyyri! Postin perässä on kysely, ”oletko törmännyt vampyyri-Pekkaan?”

Pertti Jarla kertoi Metropolin haastattelussa pitävänsä Pekasta huumorimielessä sekä omistavansa Pekan omistuksessa olleita pieniä luita, yms. (Mesikämmenen arkistot).

Kokoomusnuorten Janne Pihjala mukaili Pekkaa sanomalla ”Kaikesta huolimatta olen kivenkova liberalisti, anarkisti ja kapitalisti. Siitä minä nautin. Sosialismi on sairautta”. Media noteeraa asian (Mesikämmenen arkistot).


ihmisen_poikaMike Pohjolan Ihmisen Poika (Gummerus) ilmestyi. Kirjassa kerrotaan myös Siitoimesta (Mesikämmenen arkistot).

YouTubeen ilmestyi Pekka Siitoin überpartyremix-tribuutti.

Facebookiin perustettiin Pekka Siitoin Fan Club.

Turun Hengentieteen Seura painatti Siitoimesta useampaa erilaista postikorttia (Mesikämmenen arkistot).

Hardcore punk-yhtye Kiljuvelka-70:n CD:llä Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa on kappale nimeltä Kiljukeisari, joka kertoo Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Total Fucking Underground Publishing uudelleenjulkaisi Pekan mustaa magiaa käsittelevät teokset Musta Magia I & II sekä Paholaisen katekismus yksissä kansissa nimellä Musta Magia trilogia. Julkaisu oli tehty ”Pekan muistoa kunnioittaen” (Mesikämmenen arkistot).

tfup161Esoteerista industrial-melua tekevän Will over Matter:n CD:llä Lust for Knowledge on kappale ”Viiden tunnin puhelu”, jossa on käytetty pitkä pätkä Pekan Radio Inarille antamaa haastattelua (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen julkaisi Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!-juhlapostin.

Pekan kuolinpäivää muisteltiin. Asiasta luotiin Facebookiin tilaisuus (Mesikämmenen arkistot).

Ruoveden Hengentieteen Seura laittoi mustan ”pekkagrammi”-t-paidan myyntiin. Paita, josta tehtiin 88 numeroitua kappaletta, oli jälleen suuri hitti ja se myytiin nopeasti loppuun (Mesikämmenen arkistot).

wachtKarvareuhka productions-ryhmän elokuva Wacht am Rhein ilmestyi nettiin. Pekka on eräs elokuvan päähahmoista ja hänen kuolemattomia lausahduksiaan kuullaan pitkin elokuvaa (Mesikämmenen arkistot).

Kai M. Aalto antoi Mesikämmenen blogille haastattelun. Haastattelussa käytiin läpi mm. Aallon tuttavuutta Pekkaan sekä Pekan ryhmien toimintaa (Mesikämmenen arkistot).

Esa Taberman antoi Mesikämmenen blogille haastattelun. Haastattelussa käytiin läpi Tabermannin tuttavuutta Pekkaan sekä Pekan ryhmien toimintaa 70-luvulla, ynnä Kursiivin iskua ja sitä seurannutta oikeudenkäyntiä (Mesikämmenen arkistot).

Nightsatan, The Seekrets ja Black Totem tekivät jälleen kolmen keikan minikiertueen. Kiertueen julisteissa ja muussa mainosmateriaalissa oli jälleen kuva Pekasta rituaalimenoissaan vuoden 1976 Jermu-lehdestä (Mesikämmenen arkistot).

Basso-lehti arvosteli Siitoimen teoksen Ufot, uskonto ja paholainen (Mesikämmenen arkistot).

Facebookiin ilmestyy ryhmä, jossa Pekalle vaaditaan patsasta Naantaliin (Mesikämmenen arkistot).

Esa Taberman muisteli Mesikämmenen blogissa Pekkaa ja ”arkkipiispatarta” (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi järjesti ensimmäiset Hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisat. Kisojen ylituomariksi ja suojelijaksi tuli Kai M. Aalto. Kisapalkintoina oli mm. uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran toimesta Pekka Siitoin-postikortteja. Kisat saivat osakseen suurta suosiota ja ne noteerattiin Helsingin Sanomien NYT-liitettä myöten (Mesikämmenen arkistot).

Kymenlaakson Esoteeris-Mytologisen Seuran Antti Joutsi suunnitteli uuden sadan markan setelin, jossa Pekka komeili kuvassa (Mesikämmenen arkistot).


Esa Taberman muisteli Mesikämmenen blogissa Pekkaa ja Kemin ”komendantti H”:ta (Mesikämmenen arkistot).

Abdullah Tammi laittoi YouTubeen videon, joka on “Tammen kertomus miten soluttauduin Pekka Siitoimen järjestöön ja taistelussani fasismia sekä natsismia vastaan.”

Sauli Niinistön presidenttivaalikampanjaa varten tehty video päätyi hivenen tuunattuna versiona YouTubeen. Videolla Sauli puhelee vampyyri-Pekan kanssa.

Facebookiin perustetaan ruotsinkielinen fanisivu Pekalle: Vi som dyrkar Timo Pekka Olavi Siitoin.

Pekka pärjäsi postyyminä toiseksi parhaiten Mesikämmenen varjopresidentinvaaleissa (Mesikämmenen arkistot).

Halthan bongasi Helsingin alueelta ”Siitoin elää”-spraymaalauksen (Mesikämmenen arkistot).

Pekasta ilmestyi ”Pekkagram”-patchiä mm. Huutonettiin myyntiin (Mesikämmenen arkistot).

nordling2Iiro Nordlingin toinen Pekkaa käsittelevä kirja Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon ilmestyi omakustanteena (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi julkaisi postin koskien Pekan syntymäpäivää. Juhlapuheen asiaa koskien kirjoitti Kai M. Aalto (Mesikämmenen arkistot).

Iron Sky-elokuvan teattereihin tulon aikoihin Mesikämmen julkaisi Iron Siitoin-artikkelin, joka sai paljon huomiota. Artikkelille myhäili hyväntuulisen huvittuneena mm. Iron Skyn ohjaaja Timo Vuorensola (Mesikämmenen arkistot).

Pekasta ilmestyi toinen ”Kiitos 1944-2003” t-paita. Samoihin aikoihin ilmestyi myös erilaisia ammattimaisesti teetettyjä Pekka-rintanappeja (Mesikämmenen arkistot).

nn2Nauravat Natsit-c-kasetti uudelleenjulkaistiin tuntemattoman tahon toimesta CD:nä. Painos myytiin loppuun alle kolmessa viikossa (Mesikämmenen arkistot).

Internettiin ilmestyi kuva jonkun muusikon tekemästä Pekka Siitoin-kitarapedaalista (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi järjesti toiset Hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisat ja kirjoitti niiden yhteydessä mm. Pekan hypnoottis-magneettisesta katseesta. Kisat olivat vielä suositummat kuin aiempana vuonna ja ne saivat jälleen osakseen huomiota mm. Helsingin Sanomien NYT-liitteessä (Mesikämmenen arkistot).

Dan Koivulaakso, Li Andersson ja Mikael Brunilan Äärioikeisto Suomessa julkaistiin. Kirjassa mainitaan myös Siitoin muutamaan kertaan (Mesikämmenen arkistot).

Olavi Koskelaa, Pekan joukoissa toiminutta miestä, haastateltiin YLE:n Suomalainen mies-ohjelmasarjassa. Haastattelussaan Koskela kertoi paljon myös Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Boyd Ricen ensimmäisellä Suomen keikalla kuultiin Pekka-aiheisia huutoja kappaleiden välissä (Mesikämmenen arkistot).

outokutsuTurun Hengentieteen Seura ilmoitti vihkivänsä Suomen Luciferille ja Saatanalle Pekan kuolinpäivänä ja julkaisevansa rituaalikaavan, jota kuka tahansa voi käyttää samaan rituaaliin. Asiasta nousi kohu. Facebookiin perustettuun Turun Hengentieteen Seuran tilaisuussivuun liittyi n. 18000 ihmistä ja sen vastarukoustapahtumaan n. 28000 ihmistä. Mm. Iltalehti uutisoi asiasta ja siitä kirjoittavat blogeissaan mm. Leo Meller ja Jouko Piho (Mesikämmenen arkistot).

Hokke Rädyn räp-biisi Fyyrerin uudet vaatteet ilmestyi nettiin. Kappaleessa räpätään Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Helsingin juhlaviikoilla oli “monitaiteellinen näyttämöteos” nimeltään Ufot, uskonto ja pakolainen. Nimi mukaili tietysti 1974 julkaistun Pekan teoksen Ufot, uskonto ja paholainen” nimeä (Mesikämmenen arkistot).

Unclean julkaisi äänitteen Deranged, jolta löytyi Pekka-raita H.P.S. (Mesikämmenen arkistot).

Pekkaa muisteltiin hänen kuolinpäivänään. Facebookissa oli asiasta oma tapahtumansa. Mesikämmen uutisoi asiasta (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogin haastatteluissa tänä vuonna Pekasta kertoivat mm. Kymenlaakson Esoteeris-Mytologinen seura, Leon Kosmos, Antti Joutsi, Ilmari Pöyhönen, Ötöpesän jengi ja Halthan. Blogissa ilmestyi juhlapostit Das Fest III ja IV – 150 ja 200 postia Pekka Siitoimesta (Mesikämmenen arkistot).


Mesikämmen laittoi blogiinsa alasivun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa esitetään kronologisesti Pekka Siitoimen elämän tapahtumia.

Rivologilta ilmestyi demo Sexuaalisuus ja Saatanan palvonta (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen julkaisi Das Fest V! 300 postia Pekka Siitoimesta!-juhlapostin.

Bestial Burst julkaisi kasetin The Lost tapes of Bestial Burst, jolla on mukana neljä aiemmin julkaisematonta kappaletta Rivologilta (Mesikämmenen arkistot).

Turun Hengentieteen Seura myönsi Kai M. Aallolle seuran kunniajäsenyyden. Seura totesi asiasta näin: “Tämä johtuu tietysti siitä syystä, että Te olitte Mestari Siitoimen toiminnassa kunniakkaasti mukana ja koska Mestari Siitoin nimesi Teidät hänen seuraajakseen. Tämän lisäksi Te olette esimerkillisesti pitäneet kaikki nämä vuodet yllä niin Mestari Siitoimen mainetta, nimeä ja kunniaa, sekä jatkaneet Ikuista Taistelua kaikkien Oikeiden, Kauniiden, Hyvien ja Pyhien asioiden puolesta (Mesikämmenen arkistot).

Rytmihäiriö julkaisi kuvia tuoreista studiosessioistaan. Eräässä kuvassa eräällä bändin jäsenellä oli päällään Pekka Siitoin-kiitos-paita (Mesikämmenen arkistot).

Esa Taberman kirjoitti pienen muistelunsa Kaken ihmeellinen seikkailu Siitoin-universumissa. Mesikämmen julkaisi kirjoituksen.

Juho L. laittoi YouTubeen dokumentin Sieg Heil Suomi (1994) kokonaisena. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kyseinen dokumentti ilmestyi nettiin kokonaisena.

Helsingin Sanomat mainitsee Siitoimen Ilkka Malmbergin artikkelissa Aina vain paranee: Aina välillä nousee uusnatsijärjestöjä kuten Pekka Siitoinin Isänmaallinen Kansanrintama, Arjalaisen Veren Liitto ja Arjalainen Germaaniveljeskunta, mutta niiden kannatus on olematonta verrattuna niiden saamaan julkisuuteen.

bitcoinsiitoinJiri Keronen suunnitteli Pekka Siitoin-bitcoin setelin.

Iltalehdessä oli “Taistolaiset”-liite. Sen Tiedonantajaa käsittelevässä jutussa sivulla 44 kerrottiin näin:

Tiedonantaja sai sympatioita kun uusnatsit polttivat lehteä painaneen Kursiivin kirjapainon. Tiedonantajan mittatikulla joukkokokous syntyi aina silloin, jos paikalla oli vähintään kaksi ihmistä. Tämän opin mukaisesti otettiin kaikki irti suomalaisesta äärioikeiston noususta, vaikka hankkeen takaa paljastui höperön maineessa ollut turkulainen Pekka Siitoin (Mesikämmenen arkistot).

Valtakunnanjohtaja ja Luciferin arkkipiispa Pekka Siitoin mainittiin Rumba-lehdessä olleessa ruotsalaisen Year of the Goat-bändin haastattelussa.

Rytmihäiriö julkaisi uuden levyn Todellisuuden mestari. Levyltä löytyy pari selvää viittausta Siitoimeen ja hänen legendansa maastoon (Mesikämmenen arkistot).

NaantalinterveisetSarjakuvataiteilija ja kuvittaja Mika Lietzén teki Pekka & Muumi-piirroksen. Kuva löytyy Lietzénin sivuilta ja sen yhteydessä on teksti: “Iloiset kevätterveiset Naantalista! Toivottavat Pekka Siitoin ja Muumi. Heil from Naantali! From a local nazi drunkard and Moomin” (Mesikämmenen arkistot).

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen N:o 494:n sivu 22 kertoi, että Mesikämmenen blogi on ensimmäisen kymmenen kisaan mukaan otetun blogin joukossa. Blogia kuvaillaan liitteessä sanoin: “kirjoituskokoelma aiheenaan Pekka Siitoin” (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen kävi tutkimassa Suomen kansalliskirjaston Siitoin-kokoelmaa ja kirjoitti mm. arkistoissa olevasta Turun Hengentieteen Seuran vieras- ja jäsenkirjasta.

Mesikämmenen blogi järjesti Pekan virtuaaliset 69.-syntymäpäiväjuhlat. Juhliin otettiin osaa ympäri Suomea. Kai M. Aalto kirjoitti juhlapuheen.

Isänmaan toivoilta kysyttiin Nyt-lehden suuressa abikyselyssä 31.5. “Missä ammatissa toimit 30-vuotiaana ja paljonko ansaitset kuukaudessa?” Vastauksista löytyi myös “valtakunnan johtaja” 9000 euron kuukausipalkalla.

“Spugedeelista folkkia” soittava Belsebub & perisynnit julkaisi ep:n “Järjen isä”. Bändin Pekka-inspiroituneisuus näkyy levyn nimen lisäksi myös bändin logosta.

Mesikämmen julkaisi juhlapostin Das Fest VI! 350 postia Pekka Siitoimesta!

Mesikämmen haastatteli Rivologia.

Mesikämmen osti Pekan mainoskylttejä, leimasimia, yms. ja kirjoitti niistä postin.

Musiikkitoimittaja Nalle Österman kertoi Mesikämmenen tekemässä haastattelussa, että Pekka herättää hänessä “lämpimiä ajatuksia”. Nalle totesi Pekasta myös näin: “Pekka Siitoin oli väkevä kansallinen provokaattori, jolla tuntui olevan toimissaan myös pilkettä silmakulmassa.”

Pekka-seteliä käytettiin ensimmäisen kerran maksun välineenä ja Pekka ilmestyi ympäri Suomen ihmisten ikkunoihin.

Rytmihäiriön Otto ja Janne kertoivat ajatuksiaan Pekka Siitoimesta Mesikämmenen tekemässä haastattelussa.

Ylen Elävä arkisto-sivuille ilmestyi pätkiä Utopia on paikka jota ei ole – miksi sinne halutaan niin paljon?ohjelmasta. Mukana oli myös Pekan kommentteja Natsi-Saksasta.

“Tohtori Kronos” muisteli Pekkaa ja muita aiheeseen liittyviä juttuja vuosikymmenien varsilta Mesikämmenen blogille.

Pekan valokuva vilahti metallibändi Dark Days Aheadin musiikkivideolla kappaleeseen M.M.M.

Will over matter antaa esimakua tulevalta julkaisultaan Mesikämmenen blogin kautta. Kappaleessa Toisesta maailmasta on käytetty noin kahdentoista minuutin verran Pekan ja poikansa Petrin (tuolloin viisivuotias) jutustelua henkiolennoista ja ufoista. Pätkä löytyy kasetilta Petrin ufokokemukset, joka on äänitetty 8.3.1972. (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen esitteli ennennäkemättömiä Pekka-filmejä: Kurssilaisten vapaatunnit, Muisto vain, The worryin’ kind, Iloinen leski, Luojan kiitos, Päijänne kutsuu (Mesikämmenen arkistot).

Malheur laittoi myyntiin tekemäänsä Pekka-paitaa (Mesikämmenen arkistot).

Nimerkki K-SAP.T.P kirjoitti Venomin In league with Satan-biisin Pekka-muotoon (Mesikämmenen arkistot).

Pekkaa siteerattiin Turmion Kätilöt-yhtyeen uudella levyllä Technodictator (Mesikämmenen arkistot).

pekkabaphomet2Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa oli mukana Kaakkois-Tampereen Nihilistiliitto (tunnus: SIITOIN).

Freak Animal Records julkaisi Will over Matterin Toisesta maailmasta c-kasetin. Kasetin nimikappaleessa on käytetty Pekan ääntä (Mesikämmenen arkistot).

Kymenlaakson Esoteeris-Mytologisen Seuran Frater Ignis Cultor teki kappaleen Tribute to master Siitoin (Mesikämmenen arkistot).

Horror-Shop laittoi myyntiin Pekka-paitaa “Saatana elää ja voi hyvin” (Mesikämmenen arkistot).

Facebookiin ilmestyi ryhmä nimeltä Pekka Siitoimen kuoleman muistopäivä 2013 (Mesikämmenen arkistot).

8.12. 2013 tuli kuluneeksi 10 vuotta valtakunnanjohtajan kuolemasta. Asiaa muistettiin ympäri maata.

– – –


Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon legendaarinen dokumentti Vaaran merkki näytetään elokuvateatteri Orionissa 26. ja 29.3. (Mesikämmenen arkistot).

Helsingin Sanomien Nyt-sivusto uutisoi, että BrewDogin uuden Suomi-oluen nimeksi oli mielenkiintoisimpana ehdotuksena mukana Pekka Siitoin (Mesikämmenen arkistot).

Aavetaajuus julisti kirjoituskilpailun Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Pekka on esillä Kivesveto Go Go:n YouTubeen ilmestyneellä musiikkivideolla kappaleeseen Hautausmaa.

Perttu Häkkisen Yle-puhe -ohjelmassa oli 20.5. Pekka-teema.

Pekan 70v.-syntymäpäiviä vietettiin ympäri Suomea (Mesikämmenen arkistot).

Turun Hengentieteen Seura painatti Pekan 70v.-juhlien kunniaksi Pekan legendaarisen spiritismipelin uudelleen.

Vuoden aikana mm. Kymenlaakson esoteeris-mytologisen seuran jäsenten Facebookkiin Fingerporin aineksista tekemä Heil Hitlerpori käsitteli monet kerrat Pekkaa.

HH88-nettikauppa laittoi myyntii 3. version ns. Kiitos-paitaa.

Read Full Post »


Seuraavassa kooste Mesikämmenen tähän mennessä tekemistä haastatteluista, jotka on julkaistu blogissa.

– – –


Miikka Rantanen puhuu!

A.E.E.V. puhuu!

Mike Pohjola puhuu!

Ötöpesän jengi puhuu!

Seremonian Ilkka Vekka puhuu!

Kymenlaakson Esoteeris-Mytologinen seura puhuu!

Setin Temppelin Otto Varjonen puhuu!

Leo Meller Fan Club puhuu!

Helena Eronen puhuu!

Luciferin soldaatti Leon Kosmos puhuu!

Sami Haavisto puhuu! (osa 1, 2)

Come Back Recordsin Teje Caldén puhuu!

Antti Joutsi puhuu!

Ilmari Pöyhönen puhuu!

Esa Taberman puhuu!

Kai M. Aalto puhuu! (osa 1, 2, 3)

Veriryhmän tri Pervo puhuu!

Olli Kingelin puhuu!

Läjä Äijälä puhuu!

Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 1, 2, 3, 4)

– – –

In English:

Boyd Rice speaks!

Mr. Methane speaks!

Halthan speaks!

ManWoman speaks!

Dominick Crowley of My Swastika speaks!

Larry Wessel speaks!

Alan Cabal speaks! (part 1, 2, 3, 4)

– – –

Read Full Post »

I was thinking about Edward Bulwer-Lytton’s famous opening words to his 1830 novel Paul Clifford as I arrived to the Helsinki railway station around 6 PM. It was a dark night and sonically it was going to be pretty stormy too. Boyd Rice, who I had interviewed recently, was in Finland, for the first time ever.

I met Halthan, a darkly dressed gentleman, at the station. There were about two hours till doors of Kuudes linja opened so we had plenty of time to talk about the States, far right, Finnish police, growing chilis, noise music, Finnish punk and metal scene’s history, Leila K., Camilla Henemark of the Army of Lovers, Pekka Siitoin, nazis in general, anal sex and golden showers in Kauko Röyhkä’s novels, languages, recent Merzbow gig and Halthan’s forthcoming Siitoin-themed album over a cup of coffee.

I ordered a glass of cranberry juice. Halthan joyously informed me that it was good for the health of a urinary tract – we are not that young anymore, you know! Yes, time flies.

– – –

We were early at Kuudes linja. People started to flood in pretty soon after doors opened. Lots of old and new friends. Some asked me if I had copies of Nauravat natsit to sell. I needed to inform them that I didn’t have any extra copies anymore and that it looked like that also the publisher had run out of his copies. Apparently also distributors were running out of their copies very soon. The release has become an instant collectors item in less than two weeks.

I was glad to receive positive feedback about the blog from people I knew as well as from complete strangers – sober, drunk, and very drunk. Thanks again.

It was evident, not surprisingly, that many who find past Pekka Siitoin as an intriguing figure are interested in Boyd Rice’s doings as well. There certainly are certain common themes and elements of provocation here, regardless of many differences between these men. I was in good company.

– – –

The group that did warm up to Boyd’s gig was called Sink. I had not heard of them before and I missed most of their gig due to talking with people. Based on what I saw and heard they weren’t that bad. You can find them from here.

Boyd’s gig started with some intro music and film, which was followed by Total war. I guess I was not alone being surprised to hear it as the opening track for the whole gig, but well, some artists do things differently and break the common rules. The normal way would of course have been to place the big hit as the last one or as an encore in the set. Looking at the gig now later, we were lucky that Boyd placed the track in the beginning and not in the end of the set due to technical trouble that took place later.

We heard old songs and new songs. Overall, I think the gig reflected Boyd’s new release Back to Mono. In the CD’s insert Boyd tells that:

Back to Mono represents a return to my roots. It represents a re-exploration of my first love: noise. I was intrigued to see if after thirty years I could revisit my original source of inspiration and still bring something new to the table. I think I have.

If in the past Boyd has used instruments like rotoguitar, this time he brought to the stage some fairly large electronic construction tool. I wouldn’t be too surprised to hear if that instrument ended up on the stage because Boyd saw some construction workers using it outside the venue earlier during the day and asked them if he could lend it for the show. That is more than plausible.

Pekka Siitoin fans in the audience were heard between some tracks. If my memory does not fail me, I heard someone shouting Helllvetin hyvä!, Jawohl, katkase! and Jaska, parveke auki! Guys from Kuolleen Musiikin Yhdistys claimed later that I could be considered responsible for these interruptions due to my Siitoin related “cultural work”.

At some point someone cut the cheese in front of me in the packed audience. Next two guys next to me took poppers. I wondered what would happen next… and then Boyd’s equipment said kaput. Boyd stepped out from the stage leaving sound waving fairly loud upon the audience. I was thinking that the sound would develope into feedback mode soon and that this was all intentional part of the show. It wouldn’t have been the first time Boyd would have tested audiences ears. But well, it soon became clear that there was some serious technical problem. I was instantly reminded of what I had read about Boyd’s gig in Moscow just three days earlier. There were some trouble with microphones and such.

Boyd didn’t stop the gig there, though. He told that he could still read us some poetry. The audience cheered. We heard Nursery rhymes from mother goose, Two little blackbirds, Birds of a feather, Alone with the calm, How God makes little girls and Silence is golden. The gig was over.

– – –

I had an honor to meet the man already before the gig and I got invited backstage afterwards. There were some people shaking hands with Boyd and asking records and copies of Twilight Man autographed. Albert Witchfinder from the past Reverend Bizarre was one among them. He was a bit tipsy and told Boyd he looks much better nowadays than in his youth. Boyd seemed amused.

I had noticed during the gig that someone was filming the event with professional equipment. The same guy was now backstage starting an interview with Boyd. I couldn’t believe my eyes when I realized that the guy was from YLE, Finland’s national public service broadcasting company. Some parts of the interview could be summarized somewhat like this:

YLE: Do you want to total war?
Boyd: No, no, I was young when I wrote the lyrics…
YLE: You are very interested in satanism…
Boyd: No, no…
YLE: You are very political…
Boyd: NOOOO! No, no!

The rest of the interview dealed with Boyd’s style, American politics, and so on. The whole interview wasn’t so bad as it sounds like from the above summarization. I hope YLE will actually air that interview some day. Here is a little sample I filmed of it.

When the interview was finished the YLE journalist asked me to take a photo of him with Boyd. Instead of saying “smile” before pressing the button I said ”why the feminist crossed the street?”… to which Boyd replied ”…to suck my dick!” The journalist looked a bit perplexed but I think the photo turned out nice.

I didn’t do an interview with Boyd this time but we talked of lots of things. Australian cover bands, such as Björn Again, time before the internet, handwritten letters, rare movies, San Francisco and it’s Chinatown and mafia, Boyd’s Moscow gig. He told he had not had time to visit the architect Saarinen museum, something which he would have liked. Instead he had just slept in his hotel room after arriving to Finland. His next stop is Poland and London follows after that.

Two gentlemen from Kuolleen Musiikin Yhdistys who had promised me a ride back to Turku entered the room. Our driver told me that we should be going soon. Around that time a girl who had handled Boyd’s merchandice brought Boyd a new bottle of wine because the previous one was stolen. At this point the other gentleman from Kuolleen Musiikin Yhdistys, not the driver, somewhat under the influence of alcohol, asked from Boyd pointing towards the fridge: Are you going to drink these beers now too that you got a bottle of wine?

Boyd smiled, made a graceful hand gesture and said: No, so please, have Boyd’s beer if you want some! Well, we did and the discussion continued…

Thanks for the gig, talks and beer, Boyd!

– – –


Boyd Rice Speaks!

– – –

Boyd Rice live at Kuudes Linja 6th November 2012 video: pt. 1 / 2 / 3 / 4 / 5

Boyd Rice live at Kuudes Linja 6th November 2012 photos:

Video and photos by Mesikämmenen blogi.

Read Full Post »

Halthan is harsh and violent noise/power electronics from Finland. Mesikämmen had been following the artist’s doings for some time when a new Halthan CD I am your enemy came out. The CD made an impression on the old bear and it felt just natural to make an interview with the artist. So, here, ladies and gentlemen – Halthan speaks!

– – –

For the starters

Who are you, what do you do and how are you doing?

Please allow me to introduce myself
I’m a man of wealth and taste
I’ve been around for a long, long year
stole many a man’s soul and faith.

And I was ’round when Jesus Christ
had his moment of doubt and pain
made damn sure that Pilate
washed his hands and sealed his fate

And i´m feeling great.

If this interview could take place anywhere, anytime, real or imaginary space, where would we be making this interview?

In Seili which is a island near town of Parainen. It worked as hospital for lepers (1619-1785), then it was a mental hospital (1785-1962). I´ve heard they used pretty rough methods in treatment for (female) patients.

What is music?

Music can be found (almost) from everywhere, but I have no idea what it actually is, do you know?

Is Halthan music?

Definetely yes. Same can be asked, if all these overproduced, overtly marketed Finnish/American idols, X-factors are music?

What are your main influences?

Con-Dom, Genocide Organ, Grey Wolves, S.P.K. etc, etc… Non-musical influences are way too long to list, but overall it´s about everything that this degenerated human race does.

How and when Halthan got started in the first place? How you came up with the name “Halthan”?

Halthan was born out of anger, curiosity & boredom. I had been many years in Finnish punk/hc-scene, but started to get annoyed with all it´s rules, dogmas, pc-attitude (+few personal conflicts) and I was thinking like if they (bands mentioned before) can do it, so can I. So I started toying around with all kinds of sounds, experimenting, learning different techniques and so on. This all was around 2001-2003. The name “Halthan” was/is ancient germanic word, and Finnish word “Hallita” (to govern, rule, reign) is derived from word “Halthan”. Original indoeuropean meaning was “to drive cattle” which I find suitable. Afterall, what humans are but tamed cattle?

How are you inclined politically and ideologically? Did you vote in the last presidential elections?

This is tough one. I´ve mostly considered myself a nihilist. Modern world is full of different moral/political ideologies which are, in the end, different sides of the same coin and all that leads to dead end. Halthan is political, but in other hand we also demand destruction/rejection of all politics/ideologies. And, no
I didn´t vote!

Halthan made a gig recently in a private setting in Helsinki. Where was it, what was it all like, how your gig went?

It was held at F&V headquarters in Mellunmäki (east-helsinki), middle of industrial area. I like these private gigs a lot, mainly ´cause it keeps the morons away, so the atmosphere is usually very friendly and you can do what ever you want. Besides it´s quite difficult to get our kinda bands into regular clubs. Halthan went quite well. Mr. Bizarre helped me with electronics. We had all kinda paraphernalia on the stage: printed propaganda, wooden cross with (USA, Israel, EU and Islam) flags stapled into it (and I smashed the whole fucker during the gig) and a box full of bloody syringes and coins which I handed over to people (seems like most of them didn´t get the allegory of it). It was 25 min full of hatred. Other performers were Umpio (from Turku) which was really good. Not so noisy as usual, more rhytm(?) oriented metaljunk abuse and contact mic mayhem. Roman Pilates (from Canada) was headlining and totally not my cup of tea. Unfocused hipsternoise with too low volume.

– – –

I am your enemy

There is a new CD out from you, I am your enemy. Tell us something about it – How the new release differs from your earlier stuff or how is it similar to them? How you came up with the name for the CD?

It took pretty long to put together due some personal problems. Process was a bit different than before, basics were done in usual way which means recording all kind of sounds, samples, pulses etc..and then I tried to make something what could be called (even distantly) as music. But this time we (me and F&V) kinda re-recorded the whole shit and vocals through BIG amps so that added some extra pressure and aggression into it. Minus-side was that some details were buried under the massive wall of sound. Title just popped into my mind one day and it´s self-explanatory, ´nuff said.

The sound and atmosphere on the new CD is very intense, harsh and violent. How this was accomplished, what kind of equipment you used, etc.? Are you satisfied with the result?

Violence (mental and physical) has always been very essence of Halthan, so it came naturally and when recording something I let out my inner demons or something like that… In this record I mostly used field recordings and different kinda metal junk as a sound sources, and later I treated them via some effects PC-multitracker and result is very satisfying.

There are six very powerful tracks on the CD; Obliterate the nation, Saligia, Glorious perdition, Bloodline, Invisible war and Musta Saara. The last track is maybe the one that most stands out of the whole package. How you got inspired to make a track out of that old religious hymn?

I´ve heard it only once before I decided to Halthanize it and as a hymn it is pretty standard material, but the lyrics were excellent stuff, something I´d call “christian imperialism”. Hymn is quite old (at least 70years i guess) and it´s now banned here ´cause of racist content, hah.

“Ei taivahassa kuolon vaaraa,/No danger of death in heaven,
ei kyyneleitä, yötäkään”./no tears, no night”.
Näin lauloi kerran musta Saara,/So sang black Saara once,
pien’ neekerlapsi hyvillään./little nigger child, happy.

Taivaassa Herra tuskat poistaa/In heaven Lord removes pains
ja huokaukset kokonaan./and sights completely.
Siell’ Herran kasvot mulle loistaa,/Face of the Lord will shine for me there,
siell’ luonaan aina olla saan./I can always be with him there.

Hän kertovan on kuullut kerran/She has heard once
näin opettajan valkoisen./a white teacher to tell so.
Hän armosta sai kuulla Herran/She heard about mercy of the Lord
ja ystävästä lapsien./and of a friend of children.

Hän sai myös kaupungista kuulla,/She also heard of a city
joll’ ompi autuus muurinaan./that has a bliss as its wall.
Hän siellä kerran riemusuulla/She wishes that also she
myös tahtois kiittää Jeesustaan./could thank Jesus with joyful mouth there once.

Nyt riutuu raukka tuskissansa/Now she wretched suffers in pain
hän siinä olkivuoteellaan,/on her straw bed,
mutt’ rauha lepää kasvoillansa/but she has peace on her face
ja riemu loistaa katseestaan./and joy shines from her eyes.

Ja ystävää ei vierellänsä,/She has no friend beside her,
vaikk’ kova ompi vuoteensa./although her bed is hard
Hän tuskat kantaa yksinänsä/She bears her pains alone
niin onnellisna, iloisna./so glad, so happy.

Ei miettimästä voi hän laata/She can’t stop thinking
nyt noita ihmesanoja./about those words of wonder
Hän muistaa tuota “uutta maata”/She remembers that “new land”
ja “uuden taivaan” riemua./and joys of “new heaven”.

“Oi, kuolemaa ei taivahassa”,/”Oh, no death in heaven”,
hän laulaa aina hiljempään./she sings as her voice dims.
“Ei tuskaa niin kuin maailmassa,/”No pain there as in the world,
ei itkua, ei yötäkään.”/no crying, no night”.

Hän huokaa yhä heikommasti:/She sights even dimmer:
“Oi kaupunki, sä kultainen!/”Oh you golden city!
– Ei kuolemaa”, ja rauhaisasti/-No death”, and peacefully
hän vaipuu kuolon unehen./she fades into a sleep of death.

Nyt Jeesuksensa kunniaksi/Now for the glory of Jesus
hän soittaa siellä kanneltaan./she plays her kantele there.
Karitsan veri valkeaksi/The blood of lamb turned
sai mustan Saaran kokonaan./black Saara completely white.

Mesikämmen can translate this into english, I´m too lazy. [Done! – Mesikämmen].

Where to get a copy of your CD?

From me (halthan @ hotmail . com) or Filth & Violence-records.

– – –

Romua, ruiskeita, rutinaa

You are featured in a short documentary about Finnish harsh noise and power electronics called Romua, Ruiskeita, Rutinaa that came out the last year. What do you think of the documentary? Did it paint a well representative picture of the genre here?

I´ve not even seen it.

A friend of mine made a comment immediately after seeing the documentary here in Turku that the genre has all the weirdest and freakest individuals in it – that there is not anything quite like that for example in the genre of black metal. Why do you think harsh noise and power electronics genre appeals to this kind of people?

I highly disagree with your friend and I wonder what he means by “weirdest and freakest”? People who I know from this genre, are very stable and sane personalities with realistic sense of what´s going on, unlike (for example) your mentioned BM, which is populated by people whose life is centered in fairytales, imaginary entities, etc… hah. People in HN/PE comes from all walks of life, so their interest is completly personal, or at least it´s the way i see it.

Is harsh noise and power electronics among the “most shocking” genres there are nowadays? Is any music genre anymore truly “dangerous”? Who you count among the most “dangerous”, “shocking” or potentially most challenging persons and artists to the Western consensus reality nowadays?

No, I don´t think so. Of course contents of it might appear as shocking for some people who are not familiar with this genre. I see the contents pretty much as a ultimate reality & grotesque side of humanity, of course it´s sometimes taken to the limits and beyond, but come on… can´t you take a little bit of irony? There´s nothing dangerous in music anymore. It´s all lame entertaintment. Sorry to disappoint you, but no matter how I try i can´t find anyone, not even potential ones.

What do you think of the state of harsh noise and power electronics nowadays – in Finland and worldwide? Where comes the most interesting stuff right now?

It seems to be better than ever, especially here in Finland. Whole “scene” (damn, i hate that word) is very active. Impossible to say any specific area for most interesting stuff, but here´s something I´ve enjoyed a lot lately; Pogrom (Lithunia), Iron Fist Of The Sun (UK), Wertham (Italy), Sick Seed (Finland), Alfarmania (Sweden), STAB Electronics (UK) and so on, and so on. Generally speaking all the good stuff comes from good old Europa, not US, hah!

– – –


What the following things and persons bring to your mind? Short associations or comments, please.


Daydreamers without any clue of reality. Stench of weed & dirty clothes.

Björn Wahlroos
Capitalist cunt.

Nuclear war

Kake Randelin

G.G. Allin


Mental sodomy.


Pentti Linkola

Not so important.

North Korea
Individuality´s a disability.

Death penalty
State approved murder.

Hip hop

Fairytale gone wrong.

Dresscodes & pseudo-fascism.

Genesis P. Orridge

Bad noise.


Magic Mushrooms
Not for me. One trip gone shit was enough.

Fast food

Britney Spears
For sale.

– – –

End notes, future

You are a passionate chili-gardener. How long you’ve been doing that? What types of chilis are your favorites?

Heh, indeed it is my passion/obsession. Been doing that about 7 years now and more seriously about 3 years. I really enjoy the idea of growing your own food (even if it´s “only something” like chilis) and there is great amount of satisfaction when you eat first time your own crop, besides gardening is shitload of fun too. What comes to my personal taste, I prefer fruity, freshy type of chilis like Starfish, Aji Cristal, Habanero (and all varietes of it) and Poblano to name a few. Heat level is not that important for me, flavour comes always first. There are so many varietys, so it is sometimes difficult to choose something new for the next season… or what the fuck, I wanna try them all, heh.

What kind of plans you have for the future? Any confirmed gigs etc.?

No gigs in sight (if anyone wants to book us, drop me a line)

Do you already have ideas regarding new material? Pekka Siitoin theme album?

Yes, I´m planning Siitoin related stuff, but it´s all still open. It turned out to be more difficult task than I expected, I want to combine different elements in it and find the right balance between them. Idea is to make stuff that deals with his occult side, not with political side (that has been done several times already with bad results).

What makes you happy?

Quality time with my son… the rest is war…

– – –

Thank you for the interview, Halthan!

Read Full Post »

Older Posts »