Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘geenin itsekkyys’

pekkameemitMesikämmen on aina silloin tällöin miettinyt Siitoin-skenessä päivittäin tapahtuvaa Pekan (tai häneen kiinteästi liittyneiden henkilöiden) ikivihreiden murjaisujen toistamista.

”Hellvetin hyvä!”, ”tämä merkki takaa laadun!”, ”näin on marjat!”, ”nyt näkyy hellvetin hyvin!”, ”siitä minä nautin!”, ”mestari on meille suosiollinen”, ”luonto on puolellamme”, ”homma on kovassa nousussa”, ”joka mies ylös!”, ”mutta kaikesta huolimatta…”

Näistä ja muista vastaavista sanonnoista löytyy tietysti myös tilannekohtaisia variaatioita. Miksi näitä pläjäyksiä oikein toistellaan?

Tällainen käytös on tietysti yleisinhimillistä ja universaalia muutenkin.

Jos asiaan otetaan meeminäkökulma, niin olemme näiden lähtökohtien äärellä:

Meemi (engl. meme < kreik. μίμησις, mimesis) on kulttuurinen ja viestinnällinen kopioituja eli replikaattori. Käsitettä meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys. Esimerkkeinä meemeistä Dawkins luettelee ”sävelmät, ajatukset, hokemat, vaatemuodit, saviruukkujen ja rakennusten kaarten muodot”. Antaessaan keksinnölleen nimeä hän halusi ”substantiivin, johon sisältyy kulttuurin välittymisen yksikön eli matkimisen yksikön idea”.

(…) Dawkinsin mukaan sekä geenit että meemit leviävät riippumatta siitä, ovatko ne hyödyllisiä ihmisen kannalta. Molemmat kopioitujat ovat itsekkäitä olioita. Geenit rakentavat eliöitä elatusalustoikseen, ja näiden biologisten rakenteiden menestyksekäs kopioituminen takaa sekoittumattomien geenien siirtymisen sukupolvilta toisille. Myös meemit ovat itsekkäitä olioita, jotka käyttävät ihmisiä oman leviämisensä kulkuneuvoina. Meemit ovat myös sokeita sille, mitä niiden kulkuneuvoille tapahtuu.

(…) Kulttuurissa meemit kilpailevat Dennettin mukaan pääsystä ihmismieleen.

Hmm. Ovatko Siitoin ja kumppanit heittäneet abstraktit maagiset mällit päämme sisälle? Eivät kai nyt sentään.

Myös vitsien psykologia ja sosiologiset näkökulmat tulevat tietysti mieleen. Pekan ja kumppaneiden pläjäyksien toistamisessa kun on ilmiselvästi mukana humoristinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

Vitsien aihepiirejä tarkastellessa Siitoin-skenen hokemat vaikuttavat olevan aivan oma lukunsa. Niistä löytyy yhtymäkohtia poliittisiin, rasistisiin ja seksistisiin vitseihin, mutta ne eivät rajoitu niihin. Hokemien mehujen ydin on viime kädessä jossain muualla.

Siitoin-skenen hokemien toistajat tietyllä tapaa useinmiten nauravat Pekan kanssa, eivät Pekalle (tai jollekin muulle). Sosiaalinen ulottuvuus hokemien käytössä on oleellinen – tilanteessa mukana olevat yleensä molemmat tai kaikki jollain lailla jakavat Siitoin-skenessä mukana olon. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Aihepiiri on mielenkiintoinen, moniulotteinen, laaja ja siihen voi ottaa monia kulmia. Mesikämmen jättää asian auki ja kuulee mielellään lukijoidensa näkökulmia asiaan ilman että sanoo itse siitä tämän enempää. Näin on marjat.

Read Full Post »