Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘FBI’

Sunnuntain eli ns. pyhäpäivän kunniaksi Mesikämmen tarjoaa katsauksen Mike Pohjolan teokseen Ihmisen poika (Gummerus, 2011). Katsaus sopii blogiin hyvin mm. siitä syystä, että kirjassa seikkailee muiden hahmojen ohessa myös edesmennyt valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin, jota tässä blogissa on jonkin verran käsitelty jo aiemmin. Kirjan Siitoin-kohdat käydään seuraavassa muun ohessa säntillisesti läpi.

Pohjolan uusin teos on liitteineen 607-sivuinen järkäle. Siinä on siis enemmän sivuja kuin viimeisimmän suomenkielisen Koraanin versiossa ja jokunen sivu vähemmän kuin Raamatussa. Tämä sopii kuvaan, sillä teos, jonka kappaleiden nimet usein mukailevat Raamatun kappaleiden nimiä, kertoo Jeesuksen toisesta tulemisesta. Takakansi kertoo kirjasta tarkemmin seuraavaa:

Eräänä päivänä pieni Julius Sariola kiipeää leikin lomassa korkeaan puuhun ja putoaa. Kuin ihmeen kaupalla hänen saappansa tarttuu oksaan, ja Julius pelastuu. Kun hän kertoo tapauksesta äidilleen, tämä sanoo suojelusenkelin pelastaneen hänet, koska Jumalalla on hänelle vielä tehtävä maailmassa.

Tapaus jää vaivaamaan tiukan uskonnollisessa perheessä kasvavaa Juliusta, ja jossain vaiheessa hän oivaltaa, mikä on tuo Jumalan hänelle varaama tehtävä: Julius on Jeesuksen toinen tuleminen. Koska hän tietää, että lopun aikoina tulee vääriä profeettoja, hän ei kerro asiasta kenellekään. Elämäänsä hän alkaa kuitenkin elää valmistautuen vaivihkaa tulevaan tehtäväänsä, mikä se ikinä onkin.

Ihmisen poika on kertomus uskosta ja epäilystä, Commodore 64-koneista, roolipelaamisesta, Jerusalemin syndroomasta ja Turun taudista. Se on 70-luvulla syntyneiden sukupolviromaani ja ajaton myytti, omaelämäkerrallinen tarina ja tietoinen antirealistinen konstruktio. Ennen kaikkea se on järisyttävä lukuelämys.

Kuten monissa hyvissä teoksissa joissa on alkusivuilla kartta seudusta, johon tarina sijoittuu, niin on myös tässä: Turku – Jeesuksen toisen tulemisen aikoihin. Kartasta löytyy monta tärkeää maamerkkiä, mm. vanha hirttopaikka, Pyhän Henrikin parantava lähde ja “paikka jossa on hämähäkkejä“.

– – –

Juonesta

[Jos et halua pilata omaa Ihmisen pojan lukukokemustasi vaan haluat lukea ennen kaikkea Mesikämmenen ajatuksia teoksesta, siirry kohtaan “Ajatuksia”. Jos taas et halua lukea näistä kumpaakaan vaan sinua kiinnostaa vain Mesikämmenen omakohtaiset muistot kirjan maaston ja teemojen tienoilta, siirry kohtaan “Horinoita”].

Kirja alkaa ei enemmällä eikä vähemmällä kuin maailman luomisella. Tämän jälkeen tarina kertoo isolla pensselillä maalaten maailmankaikkeuden ja Maan historiaa, niin astronomista, biologista kuin lopulta kulttuuristakin. Painotus jälkimmäisen suhteen on uskonnoissa, mikä käy perpektiivinä tietysti järkeen, sillä onhan kirjassa kyse Jeesuksen toisesta tulemisesta. Vähä vähältä päästään alkuräjähdyksestä tarkempiin yksityiskohtiin, kuten ihmisten touhuihin Suomessa 1970-luvulla. Pohjustus on mainio tiivistelmä maailmanhistoriasta ja se laittaa väkisinkin miettimään sitä, että vaikka ihmiset ovat kulttuurihistoriansa kautta muuttuneet ajan saatossa huimasti mm. teknologisesti, niin pohjalla tuntuu universaalin sitkeästi pysyvän ajasta ja paikasta toiseen aina vain samoja elementtejä – niin hyvässä kuin pahassa, mm. uskonnollisuuden ja uskontojen suhteen.

Kirjan päähenkilö Julius syntyy Ulvilassa vuonna 1978 umpiuskonnolliseen perheeseen, jossa Raamatusta löytyy opetuksia tilanteeseen kuin tilanteeseen ja niin ruoka- kuin iltarukouksetkin luetaan tunnollisesti. Sen jälkeen kun hän on pudonnut metsässä puusta ja onnistunut ihmeellisesti jäämään kengästään oksaan roikkumaan (vähän kuin Jeesus ristillä tai Óðinn vastaanottaessaan riimujen viisauden), häntä alkaa perustavalla tapaa nakertaa ajatus, että Jumala on varannut hänelle jonkin suuri tehtävän.

Jos kirjan alun maailmanluontikappale antoi historiallista perspektiiviä ihmisten touhujen suhteellisuudelle ja universaalisuudelle, niin samaa tekevät myös kautta teoksen kerrotut tarinat erilaisista Juliuksen elinaikana muualla maailmalla nousseista kulteista ja niiden johtajista. Aika ajoin pullahtaa esiin Jim Joneseja ja vastaavia tapauksia, jotka ovat uskoneet olleensa, ja uskovat yhä edelleenkin olevansa, jos nyt eivät aivan jeesuksia, niin jonkin sortin messiaita kuitenkin.

Perhettä alkaa vaivata huoli Loviisan ydinvoimalan läheisyydessä elämisen turvallisuudesta ja he päätyvät muuttamaan Naantaliin. Kaupunkia kuvaillaan sellaisella tarkkuudella kuin vain paikat tunteva voi niistä kertoa.

Pekka Siitoin mainitaan kirjassa kaikkiaan kuudessa eri kohtaa. Ensimmäinen näistä on sivulla 81:

Kaupungilla oli myös synkkä puolensa, jota edusti Pekka Siitoin, tunnettu natsijohtaja ja saatananpalvoja, josta pieni Julius ei kuitenkaan vielä tiennyt mitään.

Uskovaisen Juliuksen päässä pyörii monenlaisia suuria kysymyksiä. Ne koskevat niin teologisia, uskontotieteellisiä, eettisiä kuin politiittisiakin asioita. Ja niitä asioita riittää. Samalla kun Juliuksen kasvutarina ja henkinen etsintä kehittyy, kehittyy samalla myös kerronta paikallispolitiikan kiemuroista. Varsinkin ns. Turun tautia, eli Turun kaupungin korruptoitunutta politiikkaa ruoditaan oivasti. Tarinan poliittisesta pääroistosta Ilkka Sadinkuusesta ei voi olla tulematta mieleen eräs nimeltämainitsematon paikallinen pitkänlinjan poliittinen “mulkkurikollinen”, edesmenneen valtakunnanjohtajan terminologiaa käyttääkseni.

Juliuksen elämään saapuu fantasian maailma. Tärkeää roolia siinä näyttelevät roolipelit, Tolkienin luoma maailma ja televisiosarja Star Trek the Next Generation. Ydinvoiman ja ydinaseiden kauhut kummittelevat Juliuksen ja hänen perheensä päässä edelleen ja Julius piirtelee sinappiputkilon korkilla potentiaalisia ydintuhovyöhykkeitä Suomessa ja muualla. Pikkuhiljaa Julius alkaa myös kehittää päässään utopiaa yhteisöstä, joka olisi turvassa tällaisilta potentiaalisilta kauheuksilta. Koulussa alkaa keskeiseksi identiteetin muokkaajaksi muodostua nörttien ja kovisten lokerot, ilman harmaan vyöhykkeitä. Koulun liikunnantunnit jalkapallojoukkueiden jäsenten valintoineen (joissa Julius on aina listan hännillä) alkavat merkitä toistuvaa julkista nöyryytysnäytelmää.

80/90-lukujen taitteessa maailmalla, varsinkin Yhdysvalloissa, nousi ns. “Satanic panic“-hysteria. Saatananpalvojia nähtiin joka puolella ja heidän nähtiin pyörittävän maailmanlaajuista verkostoa, jossa harjoitettiin kaikkia mahdollisia alan kuviteltuja kauheuksia huumeineen, orgioineen, rikoksineen ja ihmisuhreineen. Ilmiö rantautui myös Suomeen, vaikkakin kohtuullisen lievässä muodossa. Tämäkin ajankuva nivoutuu osaksi Juliuksen tarinaa, sillä roolipelien pelaajana häntä katsotaan tietysti tässä skenaariossa epäilevin katsein. Tarinassa Naantalissa toimiva pastori Farforst päättääkin pistää nuorisotiloissa pyörineelle roolipelien pelaamiselle lopun, sillä konsultoituaan Pat Pullingin kirjaa Noidankehässä hän tulee siihen johtopäätökseen, että roolipelit haiskahtavat epäilyttävästi sarvipäälle.

Satanismihysterian yhteydessä Siitoimesta kirjoitetaan kirjassa toisen kerran (s. 131-134).

Naantalissakin tiedettiin olevan yksi saatananpalvojajengi, jota veti Pekka Siitoin. Yleisesti ottaen Siitointa pidettiin kuitenkin harmittomana hulluna, joka tuskin harrasti rituaalimurhia.

Siitoimesta tulee tässä yhteydessä saman tien juttua kolme sivua putkeen, historiallisine perustietoineen ja muumipapan hirttäjäisineen. Julius menee tarinan tässä kohdassa Pekan ovelle myymään seurakunnan nuorisoseuran kalenteria. Kauppoja ei tule. Kohtaus on dialogeineen erittäin hupaisaa luettavaa varmasti monelle sellaisellekin, joka ei Pekan edesottamuksia ja ääntä entuudestaan tiedä tai muista. Seuraavassa tästä näyte:

Ovi avattiin. Sisällä oli väsähtäneen näköinen keski-ikäinen mies, joka haisi viinalta. Miehellä oli pyöreät kasvot, Hitler-viikset ja koppalakki, mutta vaatteina shortsit ja teepaita.

“Miten voin auttaa?” sanoi mies hitaasti erittäin möreällä äänellä. Tässä oli nyt Pekka Siitoin.

“Päivää”, sanoi Julius. “Haluaisittekste ostaa partiolaisten joulukalenterin? Rahat menee hyvään tarkoitukseen.”

“Minä en vietä joulua.” Mies sytytti tupakan ja yskäisi.

“Ai miten nii ette vietä jouluu?”

“Joulu on sielulle sama kuin keskitysleiri juutalaisille.”

“No vietättekste juhannusta?”

“Kyllä.”

“Tää voi olla juhannuskalenterikin. Ei maksa kun viistoista markkaa.” Julius alkoi päästä vauhtiin.

“Ei se mene hyvään tarkoitukseen, se menee pahaan tarkoitukseen. Kristillisen kirkon patamustat papit tuhoavat Suomen ja suomalaiset. Me olemme niin lannistuneita, että äänestämme kaikissa vaaleissa samat mulkkurikolliset eduskuntaan ja kaupunginvaltuustoihin. Käyttäisit sinä poika ne rahat mieluummin vaikka huoriin”.

Jossain vaiheessa Juliuksen tajuntaan iskee koko voimalla vahvat epäilyt siitä, että hän saattaa hyvinkin olla Jeesuksen toinen tuleminen. Hän alkaa myös suunnitella asioita tätä mahdollisuutta silmälläpitäen. Samanaikaisesti Julius kuitenkin elää useammassa maailmassa, jotka tuntuvat monin tavoin yhteensovittamattomilta. Roolipelit, Tolkien ja Star Trek ovat laittaneet hänet vakavasti miettimään uskontojen fiktiivisyyttä ja epäily kalvaa hänen sieluaan. Satanismihysterian aalloilla tämä Jeesuksen toinen tuleminen tutustuu myös Anton LaVeyn Saatanallisen Raamatun ajatuksiin ja päätyy jopa pitämään satanismista esitelmän koulun uskonnontunnilla.

Siitoin pomppaa esiin kolmannen kerran sivulla 214 seuraavalla maininnalla:

Pekka Siitoin oli varmaan hullu, mutta tuskin nörtti.

Neljännen kerran Siitoimesta kerrotaan sivulla 263:

Myös Pekka Siitoin oli ehdolla Naantalin valtuustoon. Vaalimainoskehikoita levisi Naantalissa. Sarioloidenkin kodin lähelle. Kehikoissa oli vierekkäin eri puolueiden julisteet ja Siitoimen oma vaalimainos. Mainoksissa oli Siitoimen naama ja teksti: ‘Natsi-Siitoin valtuustoon’. Julius piti ensin niitä pilana, mutta tajusi sitten, että tämä todella oli virallinen vaalilause. Joku tosin ehti nopeasti tuhria sen muotoon: ‘Natsi-Siitin valtuustoon’. Siitoin sai kuudenneksi eniten henkilöääniä koko kaupungissa, mutta vertailuluvun vuoksi ei siltikään päässyt valtuustoon.

Viidennen kerran valtakunnanjohtajasta kerrotaan sivuilla 288-289, joissa kerrotaan, miten Julius löytää hänen kirjojaan helsinkiläisestä kirjakaupasta. Ufot, uskonto ja paholainen-teoksesta lainataan kuuluisaa kohtaa, jossa kerrotaan käärmeen siitin-symboliikasta.

Kuudennen ja viimeisen kerran Siitoin mainitaan sivulla 308, jossa pastori Farforst törmää häneen Naantalin vanhassakaupungissa ja vaihtaa hänen kanssaan pari sanaa käydyistä vaaleista.

Lopputeos on yleisesti ottaen Juliuksen kasvutarinaa, siinä missä alkukin. Hän käy läpi kaikkia niitä kysymyksiä joita nuoret käyvät läpi. Roolipelit jatkavat tärkeän osan näyttelemistä hänen elämässään. Hän matkustaa Israeliin, jatkaa opintojaan, ryhtyy kasvissyöjäksi, päättää mennä sivariin, ryhtyy aktivistiksi, harrastaa seksiä, muttei ryyppää tai polta kuten ikätoverinsa. Ystäväpiiriin kuuluu monenkirjavaa väkeä. Vaikka välillä Julius menettää uskonsa Jumalaan, kasvaa sisäinen kutsu ihmisen poikana kasvamistaan, kunnes lopussa kulminoituu huipennukseensa.

En viitsi paljastaa tämän enempää mitä loppuhuipennuksessa tapahtuu, mutta paljastettakoon sen verran, että roolipelimiehenä Pohjola on tehnyt kirjaan varsin erikoisen ja yllättävän, roolipelinomaisen, lopun. Se toimii hyvin ja on omaperäinen loppu kirjalle.

– – –

Ajatuksia

Jeesuksen toinen tuleminen on teemana loistava. Näin vahvassa länsimaiseen kulttuuriin liittyvässä hahmossa ja asiassa on helposti menestyksen ainekset käsissä, aihe kun kiinnostaa ja puhuttelee eri tavoin hyvin erilaisia lukijoita. Uskovaiset, satanistit, agnostikot ja ateistitkin löytänevät tämän kirjan käsiinsä. Mesikämmen ei ollut mitenkään yllättynyt kun kuuli, että kirjasta on jo tehty Hollywood-sopimus.

Pohjola, jonka toinen nimi on muuten Julius, on kutonut tarinassaan yhteen omaelämänkerrallisia aineksia ja fiktiota ja pistänyt Jeesuksen tallomaan maamme ensimmäisen pääkaupungin ja Naantalin katuja. Tätä kautta historiallisen Jeesuksen hahmo ja hänen touhunsa menevät varsin hauskaan, mutta myös ajatuksia kutkuttavaan valoon. Monty Pythonin Life of Brian-tyyppiseksi homma ei kuitenkaan mene missään vaiheessa, vaikka viihdyttävää teksti usein onkin. Perusvire teoksessa on pohtiva. Kun myytti tuodaan lähelle niin ajassa kuin paikassa, tulee siitä jotain riisutuksi, mikä on helposti koomista, mutta samalla paljastuu jotain myytissä olevaa ajatonta ja yleisinhimillistä. Tässä on eräs tämän romaanin hienouksista.

Ihmisen poika on hyvin kirjoitettu. Väliin kävi kuitenkin mielessä, että teoksessa muista kirjoista käytetyt siteeraukset ovat paikoin varsin pitkiä, vaikka ne paikkansa teoksessa puolustavatkin. Mielessä kävi myös se, että Juliuksen kehitystarinaan sitoutuvat sivujuonet olisivat voineet olla ainakin paikoin lyhyempiä tai selvemmin Juliuksen kehitystarinaan liittyviä, mutta kirjan punainen lanka onnistuu kuitenkin sitomaan paketin mainiosti yhteen.

Kirjan takakannessa kirjaa mainostetaan “järisyttäväksi lukuelämykseksi”. Järisyttävästä en tiedä, mutta mainiosta ja lukemisen arvoisesta teoksesta tässä kuitenkin on kyse. En epäile, etteikö tämä voisi joillekin järisyttäväkin lukuelämys olla.

Teos aukeaa erityisen hyvin niille, jotka ovat syntyneet 70-luvulla. Potentiaalisesti teos puhuttelee kaikkein parhaiten Naantalin ja Turun seuduilla kasvaneita, joille kirjan maasto on tullut oman nuoruuden aikana tutuksi pussikaljoineen, Cosmic Comic Cáfessa istumisineen, paikallispolitiikan ihmettelyineen, ja joille kirjassa runsaasti käytetty turunmurre on puhuttunakin tuttua. Roolipelien maailmaan uppoutuminen auttaa teoksen sisään pääsemiseen myöskin. Ajankuva kirjassa on yhtä kaikki elävää monine yksityiskohtineen ja tapahtumineen ja asioita paljon pohtivan nuoren kasvutarinaan löytää helposti omat yhtymäkohtansa muutkin kuin turkulaiset, naantalilaiset tai roolipelaajien parissa nuoruuttaan viettäneet entiset teinit. Kirja tarjoaa paitsi mehevää aikamatkailua myös suurien kysymyksien monipuolista ja runsasta pohdintaa. Uskontotiedettä, teologiaa, filosofiaa ja sosiologiaa opiskelleet pääsevät tekstiä läpikäydessään masturboimaan aihepiirin taustatiedoillaan hienosti.

Jos Mesikämmenellä olisi murrosikään ehtineitä pikkukarhuja pesässään, niin Mesikämmen laittaisi niiden tassuihin Pohjolan kirjan ja sanoisi, että tämä kannattaa muuten lukea. Saisi jälkikasvu samalla tärkeiden kysymysten pohdinnan lisäksi oivan peilipinnan siihen ajanjaksoon, jolloin maailmaansiittäjänsä nuoruuttaan vietti.

Jostein Gaarderin Sofian maailmassa (Tammi, 1994) käydään vähän samantapaisesti tarinana läpi länsimaisen filosofian historiaa kuin Pohjolan Ihmisen pojassa käydään läpi monenlaisia uskonnollisia ja maailmankatsomuksellisia teemoja. Gaarderin kirja on kuitenkin aivan pirun paljon tylsempi, eikä sen ärsyttävä ja steriili tarina varmastikaan toimi tai puhuttele teinejä parhaalla mahdollisella tavalla. Tietysti Gaarderin kirjassa on ajattoman tärkeitä teemoja, mutta se jää kuitenkin selvästi kakkoseksi Pohjolan teokselle tärkeiden kysymysten pohdinnassa ihan jo siksi, että Sofian maailmassa tärkeiden kysymysten pohtimisen lisäksi ei ryypätä, naida, puhuta saatananpalvonnasta, eikä siinä seikkaile päähenkilöiden ohella myös Pekka Siitoin.

– – –

Horinoita

Lopuksi muutamia omakohtaisia kirjaan ja sen maastoon liittyviä horinoita.

Luotettavat lähteet ovat kertoneet, että Pohjolalle oli kirjan Pekka Siitointa koskeviin kohtiin Mesikämmenen blogista apua. Hieno juttu.

Teoksen maasto on Mesikämmenelle niin tuttu kuin olla ja voi, sillä juuri noissa maisemissa ja kutakuinkin samoihin aikoihin myös Mesikämmen alkoi luoda universumin kaaoksesta omaa kosmostaan. Siitoimen naapurustossakin asuneena tulivat hänen sanomisensa ja tekemisensä ja niistä liikkuneet jutut varsin tutuiksi.

Kirjan mukaansatempaavuudesta voi päätellä jotain siitä, että Mesikämmeneltä jäi kirjan aloittamisen jälkeen John Carterin kirjoittama Jack Parsonsin elämänkerta Sex and Rockets kesken. Se on aika huimaa se. Parsons kutsui itseään antikristukseksi.

Commodore 64:n Mesikämmen muistaa hyvin, sillä sellaisen kanssa pelattiin erään hyvän ystävän luona kaksiulotteista viivapingistä, mikä oli tuohon aikaan häkellyttävä peliteknologinen virstanpylväs. Myös Star Trek the Next Generation tuli erittäin tutuksi, mutta Wesley Crusherin sijaan, jota kirjan Julius diggailee, diggailee Mesikämmen kapteeni Picardia ja erityisesti neuvonantaja Deanne Troita. Mesikämmenellä on teinivuosilta vieläkin tallessa jättimäinen Troi-juliste ja astiakaapista löytyy edelleen Troi-muki. Muusta Star Trek-sälästä puhumattakaan.

Roolipeleistä Mesikämmen ei taas koskaan innostunut, vaikka hilkulla oli. Se oli sitä aikaa, kun käsiin oli ylä-asteella päätynyt Siitoimen painattama Musta raamattu ja magian yhteydessä asiasta pelottelijat mainitsivat samassa hengenvedossa myös roolipelit. Se sai tietysti roolipelit kuulostamaan mielenkiintoisilta. Näin jälkeenpäin ajatellen roolipeleistä meni kuitenkin se jonkinlainen kiehtovuuden hehku jo aivan alkumetreillä pois, koska asiaa tarkemmin valottanut tyyppi, jota kutsuttakoon tässä Neuvoseksi, oli omalaatuisella tavallaan kajahtanut tapaus eikä muilla tuntunut koulussa olevan tuolloin asiaan kiinnostusta. Neuvonen oli epävakaa tapaus jolla oli väkivaltaisia taipumuksia. Koulussa kiersi noihin aikoihin hänen itse alulle panemansa tarina, jossa hänen äitinsä oli yllättänyt hänet ronkkimassa haarukalla perseeseensä katkennutta nakkia. Muutaman vuoden kuluttua tästä oli tämä nakki-Neuvonen kuulemma päätynyt hullujenhuoneelle. En tiedä, oliko saatanallisilla roolipeleillä tapahtuneeseen osuutta.

Ihmisen pojassa eräs keskeisistä hahmoista on pappi nimeltä Farfors. Hän muistuttaa kovasti 80-luvulla Naantalin seurakunnassa toiminutta nuorisopastori Antero Virtasta, joka oli varsin omalaatuinen tapaus, kuten kirjan Farforskin. Antero muistutti ulkonäöltään hivenen tunnetumpaa veljeään, Pertti “Veltto” Virtasta. Antero sai tarinan mukaan Naantalin seurakunnasta 80-luvun lopulla potkut, koska häntä pidettiin seurakunnan toimintaan liian outona. En tiedä, onko tarinassa perää, mutta uskottavalta se kuulostaa.

Kirjassa mainittu “Naantalin ensimmäinen graffiti” on täsmälleen ottaen sen mäen päällä, joka on kutakuinkin Ukko-Pekka-nimisen kaupan vieressä. Graffiti, joka on hopeasprayllä maalattu “SID”, ilmestyi paikalleen aikoinaan jonkun punkkarin maalaamana. Sana viittaa tietysti Sid Viciousiin. Hurjina 80-luvun punk-vuosina jopa Naantalin kaivopuistossa, siis aivan Naantalin kirkon ja Kaivohuoneen vieressä, sekä noin parin sadan metrin päässä Siitoimen tukikohdasta, mellasti mm. kotimaisen hardcorepunkin suuri nimi Kaaos. Pekkaa luultavasti otti aivan julmetusti pattiin moinen meno aivan valtakunnankanslian vieressä. Sen c-kasetin perusteella, joka Mesikämmenellä tuosta puistokonsertista on, oli meno varsin huuruista. Jopa Kaaoksen lavalle intronnut kaupunginedustaja tuntui puheesta päätellen olleen kaasussa, eikä humalatilasta ollut epäilystä ainakaan Kaaoksen suhteen, sillä bändi joutui aloittamaan biisin tai parikin epämääräisen tilansa takia uudestaan.

80/90-luvun taitteen satanismihysteria oli monin tavoin huvittavaa aikaa. Ihmisen pojassa mainitun Pat Pullingin Noidankehässä-teoksen (Kuva ja Sana, 1993) lisäksi muita alan merkkitekeleitä maassamme ovat Leo Mellerin legendaarinen Rock (Kuva ja Sana, 1986), Mellerin TV-“dokumentti” Enkeliruhtinas, Nyt!, sekä helluntailaisten nuorten liikkeelle laskema c-kasetti Rock ‘n’ rollin maailma. YouTubesta löytyy kasetin tiimoilta tehty Kotimaan katsaus vuodelta 1986 (osa 1 ja osa 2), joka puhuu omaa kieltään asian vakavastiotettavuudesta. Vaikka satanismihysteriä oli monin tavoin huvittavaa sitä sivustaseuraaville, ei se sitä ollut niiden kohdalla, jotka joutuivan tämän uusnoitavainon kynsiin. Tästä kertoo omaa tylyä kieltään mm. Robert Hicksin teos In pursuit of Satan (1991) ja Antony Thomaksen BBC:lle tekemä dokumenttielokuva In Satan’s name (1994). Myös FBI:n K.V. Lanningin tekemä raportti vuodelta 1992, Investigator’s Guide to Allegations of ‘Ritual’ Child Abuse, summaa tyhjentävästi, että satanismipaniikissa ei ollut järjen häivää.

Aivan lopuksi on vielä mainittava, että myös Mesikämmenellä on ollut lapsuudessaan Juliuksen tavoin erityisen mieleenpainunut puusta putoamisen ja oksassa roikkumisen kömmellys, sekä “olenko minä Jeesuksen toinen tuleminen?”-pohdinta. Tuo pohdinta oli tosin suhteellisen lyhyt hetki, joka iski karhunpojan tajuntaan hirveällä ravisuttavalla voimalla, kosmisen kaameine vastuuntunteineen ja potentiaalisien seuraamuksien taakkoineen. Onneksi tuo kokemus hiipui kuitenkin melko nopeasti pois tajunnasta, eikä palannut, toisin kuin Ihmisen pojan Juliuksella. Tämän huomioiden oli kuitenkin kuin kosmista vinoilua, että Mesikämmenelle saapui postista vain muutamaa päivää ennen Ihmisen pojan arvostelukappaletta Mustan Raamatun deluxe-painos, jonka pakettiin oli paketoija tituleerannut Mesikämmentä “Jumalan karitsaksi”. Hemmetti, onko tässä nyt sitä paljon puhuttua johdatusta?

Ihmisen poika on hieno kirja. Mesikämmen suosittelee.

– – –

Arvioita:

Parnasso

Kulttuurivihkot

– – –

Päivän musiikkivalinnat:

Laibach: Jesus Christ Superstar.
Charles Manson: Son of Man-levy (side A, side B).
Hassisen Kone: Jeesus tulee.
CMX: Jesse delaa.

Advertisements

Read Full Post »

Syyskuun 11. 2001 terrori-iskuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Mesikämmen julkaisee uusintana osissa viime vuonna kirjoittaneensa 10-osaisen artikkelisarjan aiheesta. Artikkelien perään on lisätty joitain vuoden varrella kerääntyneitä aihetta koskevia päivityksiä, uutisia, yms.

Mitä todella tapahtui?

5/10) Kaappaajat ja Osama bin Laden.

– – –

Katso aiheesta myös posti DUN:n 9/11-seminaari – 10 vuotta.

– – –

Artikkelin osa 6/10 löytyy täältä, osa 8/10 täältä.

Read Full Post »

Syyskuun 11. 2001 terrori-iskuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Mesikämmen julkaisee uusintana osissa viime vuonna kirjoittaneensa 10-osaisen artikkelisarjan aiheesta. Artikkelien perään on lisätty joitain vuoden varrella kerääntyneitä aihetta koskevia päivityksiä, uutisia, yms.

Mitä todella tapahtui?

5/10) Shanksville.

– – –

Katso aiheesta myös posti DUN:n 9/11-seminaari – 10 vuotta.

– – –

Artikkelin osa 5/10 löytyy täältä, osa 7 täältä.

Read Full Post »

Syyskuun 11. 2001 terrori-iskuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Mesikämmen julkaisee uusintana osissa viime vuonna kirjoittaneensa 10-osaisen artikkelisarjan aiheesta. Artikkelien perään on lisätty joitain vuoden varrella kerääntyneitä aihetta koskevia päivityksiä, uutisia, yms.

Mitä todella tapahtui?

5/10) Pentagon.

– – –

Katso aiheesta myös posti DUN:n 9/11-seminaari – 10 vuotta.

– – –

Artikkelin osa 4/10 löytyy täältä, osa 6/10 täältä.

Read Full Post »

10 vuotta syyskuun 11. terrori-iskuista – Mitä todella tapahtui? (osat 1, 2, ja 3/10)

Syyskuun 11. 2001 terrori-iskuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Mesikämmen julkaisee uusintana osissa viime vuonna kirjoittaneensa 10-osaisen artikkelisarjan aiheesta. Artikkelien perään on lisätty joitain vuoden varrella kerääntyneitä aihetta koskevia päivityksiä, uutisia, yms.

Mitä todella tapahtui?

1/10) Yhdeksän vuotta syyskuun 11. 2001 tapahtumista

2/10) Iskuja edeltäneet tapahtumat ja etukäteistieto päivän tapahtumista

3/10) Maailman tehokkaimman ilmatorjunnan lamaantuminen

– – –

Katso aiheesta myös posti DUN:n 9/11-seminaari – 10 vuotta.

– – –

– – –

Artikkelin osa 4/10 löytyy täältä.

Read Full Post »

Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!

Blogin Pekka-posteista sanottua

Mesikämmen-blogi – kirjoittaja on julkaissut parhaan Pekkaa käsittelevän artikkelisarjan, mitä blogistanissa on nähtyNarian

Kertakaikkiaan sellainen folkloristinen pikkujättiläinen, ettei moista voisi kuvitella olevan olemassakaan (…) Ötöpesän jengi on lukenut nämä kaikki, eikä ennen sitä olisi voinut kuunaan kuvitellakaan, että Pekka Siitoimesta olisi missään näin paljon materiaalia. Ja mikä parasta, vapaasti saatavillakin! (…) Ehdottomasti rautaristin, suojaviitan, kumimanttelin ja kaasunaamarin arvoinen teko!Ötöpesän jengi

Vuoden blogistipalkinto ja kiljukanisteripalkinto! Tämä on yleensä vaiettua kulttuurihistoriaa yhdestä Suomen kummallisimmista ja viihdyttävimmistä miehistäJokunen

Blogihan on ollut varsinainen kylttyyriteko. Näiden Pekka-artikkelien taso vaatisi suorastaan niiden sitomista kansien väliin! “Helvetin hyvä”, sanoisi Peksi. Go on!A

Ylivoimaisesti parhain sivusto hengentieteen Mestari Pekka Siitoimesta – B.S. Müller, uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran sisäpiirin jäsen

100 Postia

100. Kursiivin isku, osa 4
99. Kursiivin isku, osa 3
98. Kursiivin isku, osa 2
97. Täällä vartioin minä!
96. Kursiivin isku, osa 1
95. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 3
94. Alfauros laittoi asioita kuntoon.
93. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 2
92. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 1
91. IKR:n plörinäksi mennyt Belgian matka 1977
90. “Worshiping the Devil in the name of God”
89. Siitoin-filmi oy, osa 5
88. Siitoin-filmi oy, osa 4
87. Kai M. Aalto puhuu! (osa 2/3)
86. Siitoin-filmi oy, osa 3
85. Turun Hengentieteen Seura, osa 11
84. Turun Hengentieteen Seura, osa 10
83. Turun Hengentieteen Seura, osa 9
82. Pekka ja SMP/SKYP
81. IKR:n plörinäksi mennyt Kotkan marssi 1977
80. Lisähuomioita Pekan mielenosoitustoiminnasta, yms.
79. Pekka ja vappu, osa 4/4
78. Pekka ja vappu, osa 3/4
77. Pekka ja vappu, osa 2/4
76. Pekka ja vappu, osa 1/4
75. Pekan perheonnea
74. Arjalanpaisti ja arjalanpiirakat
73. Kai M. Aalto puhuu! (osa 1/3)
72. Mitä Pekka Siitoin ajattelisi perussuomalaisista?
71. Pekka Siitoin: Jag ska befria Norden!
70. Pekan mietteitä ennen eduskuntavaaleja 1983
69. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 3
68. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 2
67. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 1
66. Pekkagrammi, osa 2
65. Pekka Siitoin ja rock ‘n’ roll
64. Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa
63. Pekka Siitoin Fingerporissa
62. Tulella leikkimisestä
61. Talo, jossa Pekka Siitoin asui (osa 2)
60. Pekka presidentiksi?
59. Kommunismin ja kokoomuksen uhka
58. Valtakunnanjohtaja ja Italia
57. Valtakunnanjohtaja ja Varkaus
56. Kiljukeisari
55. Valtakunnanjohtajan kiljuepisodi
54. Pekka Siitoin -anagrammit ja postyymi Finlandia-palkinto
53. Hyvää uutta vuotta!
52.Turun Hengentieteen Seura, osa 8
51. Das Fest! 50 postia Pekka Siitoimesta!
50. Arkistojen aarteita ja Pekka Siitoin soundboard.
49. Luvassa hypnoottis-magneettista menoa.
48. Turun Hengentieteen Seura, osa 7.
47. Rivologin rodunjalostusta.
46. Turun Hengentieteen Seura, osa 6.
45. Pekkagrammi.
44. Ääretön rakkaus.
43. Siitoin-filmi oy, osa 2.
42. Pekan lähtö.
41. Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.
40. Pekka Siitoimen shortsit.
39. Hyvät naiset, olette kaikki kauniita!
38. Kassisen perintöprinssi.
37. Mikä erottaa fasistin kommunistista?
36. Mesikämmenen jengi.
35. Pekka Siitoin built my Panzerwagen.
34. Turun Hengentieteen Seura, osa 5.
33. Turun Hengentieteen Seura, osa 4.
32. Seurakuntavaalit.
31. Turun Hengentieteen Seura, osa 3.
30. Turun Hengentieteen Seura, osa 2.
29. Turun Hengentieteen Seura, osa 1.
28. Pentagrammon, clavis, cranium, sciurus, circumferentia, logos, gravis admodum, et diaboli.
27. Siitoin-filmi oy.
26. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta?
25. Toinen todellisuus.
24. Mitä Pekka Siitoin sanoi Anton LaVeystä ja satanismin historiasta?
23. Pekka Siitoimen iltarukous.
22. Isän valtakunta kuvina.
21. Isän valtakunnan jälkipyykkiä.
20. Pekan parhaat, osa 7.
19. Pekan parhaat, osa 6.
18. Pekan parhaat, osa 5.
17. Pekan parhaat, osa 4.
16. Pekan parhaat, osa 3.
15. Pekan parhaat, osa 2.
14. Pekan parhaat, osa 1.
13. Isän valtakunta.
12. Arkistojen kätköistä.
11. Päivän lainaus ja kysymys.
10. Pekka Siitoin on nykyään vampyyri!
9. Hypnoottis-magneettinen katse ja sen alkuperä.
8. Mitä Pekka Siitoin sanoi äidilleni.
7. Luciferin arkkipiispan nauru.
6. Talo, jossa Pekka Siitoin asui.
5. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 4/4).
4. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 3/4).
3. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 2/4).
2. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 1/4).
1. Should I laugh or cry?

Ja jatkoa seuraa…

Mesikämmenen postit valtakunnanjohtajasta eivät tähän lopu. Postit jatkuvat Kursiivin tapauksen tonkimisella, minkä jälkeen pääsemme Pekan saaman vankeustuomion käsittelyyn, ja sen jälkeen Pekan vankilanjälkeiseen elämään. Materiaalia löytyy vielä hyväksi toviksi eteenpäin. Näiden sadan ensimmäisen postin jälkeiset Pekka-postit löytyvät helposti blogin oikeasta alapalkista “tags”-osiosta sanalla “Pekka Siitoin”. Siitä klikkaamalla löytyy lista kaikista blogin Pekka-aiheisista posteista, mitä tämän 100. postin jälkeen on julkaistu.

Read Full Post »

Osama bin Ladenin elämä ja kuolemat

Mesikämmenen esitelmä Dokumenttiprojekti Uuden Näkemyksen tilaisuudessa: Terrori-ilta spesiaali 21.5. 2011

Osama bin Laden tunnetaan länsimaissa ennen kaikkea ns. terroristijärjestö al-Qaidan perustajana ja johtajana, ja häntä pidetään virallisessa tarinassa vastuullisena syyskuun 11. 2001 iskuista Yhdysvaltoihin. Viralliseen tarinaan kuuluu myös hänen “hiljattain” tapahtunut kuolemansa: Yhdysvallat kertoi hänen kuolleen 2. toukokuuta 2011 Abbottabadissa, Pakistanissa tapahtuneen Yhdysvaltain erikoisjoukkojen tekemän operaation päätteeksi. Vaikka suuren yleisön silmissä tämä oli ensimmäinen kerta, kun bin Laden oli julistettu kuolleeksi, oli presidentti Barack Obaman ilmoitus asiasta kuitenkin kaikkea muuta kuin ensimmäinen bin Ladenille julkisuudessa annettu au revoir. Monet korkeat tai muuten noteeramisen arvoiset tahot ovat aina vuodesta 2001 alkaen antaneet lausuntoja vakavasti sairaan bin Ladenin kuolemasta ainakin yksitoista kertaa. Jos kissalla sanotaan olevan yhdeksän elämää, niin bin Laden on pistänyt paremmaksi. Tällaisia korkeiden tai muuten noteeraamisen arvoisten tahojen antamia arvioita bin Ladenin kuolemasta lienee enemmänkin. Bin Ladenin arvioituihin kuolemiin, muiden seikkojen ohessa, palataan tässä artikkelissa myöhemmin, kun hänen taustaansa ja syyskuun 11. tapahtumia on ensin hieman ruodittu.

1957

Osama bin Laden syntyi 10. maaliskuuta 1957 Riadissa, Saudi-Arabiassa. Hän vietti enimmän osaa lapsuudestaan ja nuoruudestaan Saudi-Arabiassa Jeddassa. Hänen isänsä oli jemeniläissyntyinen Muhammad bin Ladin (k. 1968) ja äitinsä syyrialaissyntyinen Alya Ghanim. Vanhemmat erosivat pian Osaman syntymän jälkeen, ja hän jäi äitinsä luokse Saudi-Arabiaan. Hän oli vanhempiensa ainoa poika, mutta hänellä on yli 50 sisarpuolta isänsä avioliitoista 10–20 naisen kanssa. Kun isä kuoli, Osama peri ensi arvioiden mukaan noin 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin omaisuuden; myöhempien arvioiden mukaan omaisuus olisi vajaan 25 miljoonan arvoinen. Osama bin Laden opiskeli Jeddassa Al Thagherin Model School -lukion oppilaana. Hänen uskotaan omaksuneen uskonnollisen vakaumuksensa opiskeluaikoinaan islamistisen veljeskunnan tapaamisissa. Hän on itse kertonut opiskelleensa taloushallintoa Kuningas Abdulazizin yliopistossa. Eri lähteissä Osama bin Ladenilla kerrotaan olevan joko rakennusinsinöörin tai julkishallinnollisen alan tutkinto tai ei kumpaakaan tai molemmat.

1971

Osama bin Laden kävi perheensä kanssa lomailemassa 1971 Falunissa, Ruotsissa. Osama oli tuolloin 14-vuotias. Lokakuussa 2004 bin Ladenin nimiin laitetussa videossa, jossa hänen sanottiin puhuneen ennen Yhdysvaltojen presidentivaaleja amerikkalaisille, hän heti puheen alussa sanoi: “Turvallisuus on tärkeä perusta ihmiselämälle, ja vapaat ihmiset eivät haaskaa turvallisuuttaan, vaikka Bush väittikin että me vihaamme heidän vapauttaan. Kertokoon hän [Bush] miksi me emme hyökänneet vaikkapa Ruotsiin”. Jos video olisi autenttinen, voisi syy Ruotsiin hyökkäämättömyydelle olla vaikkapa se, että nuorella bin Ladenilla oli perheensa kanssa ilmiselvästi mukavaa Ruotsissa…

1979

Osama bin Laden siirtyi 22-vuotiaana syntymämaastaan Saudi-Arabiasta Afganistaniin vuonna 1979. Afganistanissa hän liittyi Neuvostoliiton miehitysjoukkoja vastaan CIA:n ja ISI:n tuella taistelevien muslimisissien riveihin. Zbigniew Brezezinski, joka kuuluu nykyään Obaman hallinnon tärkeimpiin tiedonantajiin, johti 1979 Yhdysvaltain salaista operaatiota, jossa rahoitettiin ja annettiin mujahadeeneille koulutusta, jotta he pystyisivät taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan Afganistanissa. Tämä operaatio, ja siten Brizinski, loi pohjan al-Qaidalle.

Vuonna 1979 tapahtui muutakin merkittävää. Bushin ja bin Ladenin sukujen nyt jo vuosikymmeniä kestänyt liiketoiminta alkoi tuolloin, kun bin Ladenin perheen Salam bin Laden investoi Arbusto Energyyn huomattavan suurella summalla. Yhteistyö kehittyi vuosien varsilla, mm. vuonna 1988 perustetun Carlyle Groupin kautta. Carlyle on yksityinen sijoitusryhmä, johon pääsee vain kutsusta mukaan. Carlyle on eräs tärkeimpiä Yhdysvaltojen puolustusvoimille työskentelevistä ryhmistä. Esimerkkinä tästä on mm. se, että Carlyle omisti United Technologiesin, joka tekee Yhdysvaltojen hävittäjiä. Sekä Bush vanhempi että nuorempi ovat toimineet Carlyle Groupsissa kiinteästi, Bush vanhempi teki mm. 1999 Carlylen asioilla matkan Saudi-Arabiaan. Bin Ladenit olivat Carlyle Groupin valittujen tukijoiden joukossa aina syyskuun iskuihin asti, jolloin asia muodostui poliittisesti hankalaksi. Kun World Trade Centerin torneihin iskeytyi lentokoneet, piti Carlyle Group vuosikonferenssiaan. Osallistujiin kuului mm. Shafig bin Laden, Osaman veli.

Voi syylläkin sanoa, että Bushin dynastialla on ollut huomattavasti läheisemmät suhteet bin Ladenin sukuun kuin Saddam Husseinilla koskaan oli – mikä on varsin mielenkiintoista, kun ottaa huomioon, mitä syytöksiä Bush ja hallintonsa lateli Husseinia kohtaan ennen hyökkäystä Irakiin vuonna 2003. Lisää Bushin suvun ja Yhdysvaltain kytköksistä bin Ladenin sukuun löytyy hyvin selvitettynä mm. täältä, täältä, täältä, ja täältä.

On huomioitava, että Bush ei ole tällaisine bin Laden ja Saudi-yhteyksineen Yhdysvaltain poliittisesti nimekkäimmissä henkilöissä ainoa laatuaan. Mm. Henry Kissingerin asiakkaisiin ainakin kuului bin Laden, minkä vuoksi hän joutui myös eroamaan 9/11-komission johdosta vuonna 2002.

1984

Vuoteen 1984 mennessä Osama oli perustanut Maktab al-Khadamat -peiteorganisaation (MAK), joka toimitti aseita, rahaa ja taistelijoita Afganistanin sotaa varten.

1986

Elokuussa 1986 lontoolaisessa Al-Quds al-Arabi -lehdessä julkaistiin Osaman sodanjulistus “kahden pyhän paikan maata miehittäviä amerikkalaisia vastaan”.

1988

Vuonna 1988 Osama erosi MAKista ja hänen kerrotaan perustaneen uuden al-Qaida-nimisen ryhmän, johon liittyi useita MAKin äärijäseniä. Al-Qaidaan liittyy tosin yhtä paljon kysymysmerkkejä kuin bin Ladeniin, ja monien mielestä koko järjestö on Yhdysvaltojen omaa luomusta – eikä al-Qaidaa sellaisena uhkakuvana kuin meille on kerrottu, ole oikeasti olemassakaan. Tätä kattavasti myöhemmin tänä iltana nähtävä Corbett Reportin dokumentti Al-Qaidaa ei ole. Toinen hyvä asiaa käsittelevä dokumentti on BBC:n al-Queda does not exist.

Mielenkiintoista esiintulleissa dokumenteissa al-Qaidan perustamisen suhteen on sekin, että Yhdysvallat ei ainoastaan antanut mujahadeeneille koulutusta ja rahoitusta Afganistanissa, vaan että heitä lähetettiin myös Yhdysvaltoihin saamaan koulutusta. Bin Ladenin tiedetään tässä yhteydessä myös työskennelleen CIA:lle, hankkimalla Afganistaniin taistelijoita. Näihin aikoihin bin Laden kävi Yhdysvalloissa tapaamassa CIA:n edustajia, ja nimi jota hän tuolloin käytti Los Angelesin alueella, oli Tim Osman.

1989

Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista 1989, ja Osamasta tuli Saudi-Arabiassa sankari. Persianlahden sodan aikoihin hän kuitenkin kritisoi Saudi-Arabian riippuvuutta Yhdysvaltain armeijasta ja vaati kaikkien ulkomaalaisten poistumista maasta.

1991

Bin Laden arvosteli kuningaskuntaa ja joutui lopulta pakenemaan Sudaniin 1991, jossa hän aloitti uudet operaatiot.

1998

Helmikuun 23. 1998 bin Ladenin kerrotaan antaneet Al Quds Al Arabi-lehdessä fatwan amerikkalaisia vastaan.

Elokuussa 1998 bin Ladenin sanottiin organisoineen terroristi-iskut Yhdysvaltojen Kenian ja Tansanian suurlähetystöihin. Iskuissa kuoli yli 200 ihmistä. Tämä isku toi Osaman länsimaiden tietoisuuteen.

2000

U.S.S. Coleen kohdistui lokakuun 12. 2000 terrori-isku, josta bin Ladenia pidetään vastuullisena.

2001

1. Kuolema

Bin Ladenilla oli vakavia terveysongelmia, ja hän tarvitsi munuaisvaivojensa takia säännöllistä dialyysihoitoa. Heinäkuussa 2001 bin Laden lennätettiin amerikkalaiseen sairaalaan Dubaissa näiden vaivojensa takia. Ranskan tiedustelupalvelun mukaan bin Laden tapasi sairaalassa CIA:n paikallisen edustajan. Kun tämä agentti myöhemmin kehuskeli tapaamisellaan, hänet lähetettiin takaisin Washingtoniin.

Yhdysvaltain hallinnon korkea-arvoinen sisäpiiriläinen, tri. Steve R. Pieczenik, joka palveli useissa vaikutusvaltaisissa asemissa viiden eri presidentin hallinnossa, kertoi radiopersoona ja dokumenttielokuvantekijä Alex Jonesille pian presidentti Obaman kerrottua bin Ladenin kuolemasta, että bin Laden kuoli marfan syndroomaan pian sen jälkeen kun CIA:n lääkärit vierailivat hänen luonaan amerikkalaisessa sairaalassa Dubaissa heinäkuussa 2001.

Päivää ennen syyskuun 11. iskuja bin Ladenin kerrotaan olleen pakistanilaisessa armeijan sairaalassa, missä hänen peräänsä kerrotaan katsoneen Pakistanin ISI:n, joka on “pakistanin CIA”, ja jolla on syvät suhteet amerikkalaisten tiedustelupalveluun.

Syyskuun 11. iskut

Olen aiemmin kirjoittanut bin Ladenista ja syyskuun 11. 2001 iskuista artikkelisarjassa “Mitä todella tapahtui?” Kuten tuossa artikkelisarjassa olen käynyt läpi, liittyy syyskuun 11. iskujen viralliseen tarinaan häkellyttävän paljon epäilyttäviä piirteitä.

Yhdysvallat julisti syyskuun 14. 2001 virallisesti, että iskujen takana oli varmasti Osama bin Laden. Yhdysvaltain tiedotusvälineissä bin Ladenia alettiin epäillä iskujen tekijäksi jo toisen koneen iskeydyttyä Word Trade Centeriin. Taleban ilmoitti pian Yhdysvaltojen virallisen julistuksen jälkeen, että jos Yhdysvallat antaa heille todistusaineistoa asiasta, he luovuttavat bin Ladenin Yhdysvalloille. Todistusaineistoa ei tullut. Bin Laden itse kielsi neljä kertaa (syyskuun 12., 16., 17., ja 28.) iskujen jälkeen olevansa iskujen takana.

Näistä syyskuun 28. päivän viesti kuului näin: “Olen jo sanonut, että en liity syyskuun 11. iskuihin Yhdysvalloissa. Muslimina teen parhaani, jotten valehtelisi. Minulla ei ollut tietoa näistä hyökkäyksistä, enkä myöskään pidä viattomien naisten, lapsien ja muiden ihmisten tappamista arvostettavana tekona. Islam kieltää viattomien naisten, lasten ja muiden ihmisten vahingoittamisen. Sellainen on kiellettyä jopa taistelussa. Sen sijaan Yhdysvallat tekee kaikenlaista vahinkoa naisille, lapsille ja eri uskontojen harjoittajille, erityisesti Islamin harjoittajille…”

Syyskuussa 2001 alkoikin väitettyjen bin Ladenin julkisuuteen antamien videoiden ja äänitteiden sarja, jota kesti aina tammikuulle 2011 asti. Vuonna 2001 näitä videoita ja äänitteitä ilmestyi 5 kappaletta. Monien, ellei useimpien, näiden videoiden ja äänitteiden aitoutta on laajasti epäilty (Kts. esim täältä).

Välittömästi iskujen jälkeen Yhdysvallat lennätti maasta siellä olleet bin Ladenin sukulaiset. Asiasta ei hiiskuttu julkisuuteen mitään. Miksi? Jotenkin luulisi, että he olisivat viimeisiä, keitä maasta lennätettäisiin pois aikana, jolloin maan ilmatila oli hyvin suljettu. Tuntuisi järkeenkäyvältä, että heitä kuulusteltaisiin iskujen julkisuudessa esitetystä pääepäillystä, joille he ovat sukua. Mutta ei. Kenties asiaan vaikutti se, että Bushin suku oli ja on liiketoiminnan kautta niin läheisiä bin Ladenin kanssa kuin tuntuu mahdolliselta vain olla.

Joulukuun 13. 2001 Yhdysvaltain puolustusministeriö julkaisi videon, jolla sen mukaan bin Laden tunnusti olleensa syyskuun 11. iskujen takana. Kansainvälisesti videon aitoutta epäiltiin laajasti. Videolla ollut “bin Laden” oli terveydentilaltaan paremmassa kunnossa kuin aiemmin, hänen ihonvärinsä oli tummempi kuin aiemmin, hänen nenänsä on aivan eri muotoinen kuin aiemmin, ja hänen sormensakin olivat erilaiset kuin aiemmin. Hän näyttää videossa olevan myös oikeakätinen, vaikka hänen tiedettiin olleen vasenkätinen. Vaikka tätä videota ei varmuudella ole osoitettukaan huijaukseksi, myönsi toukokuussa 2010 kaksi CIA:n entistä työntekijää tehneensä bin Ladenista huijausvideoita.

Pian bin Ladenin “tunnustusvideon” jälkeen ensimmäisiä huhuja hänen kuolemastaan alkoi liikkua. Tästä huolimatta bin Laden-videoita ja nauhoitteita alkoi ilmestyä julkisuuteen Bushin hallinnolle sopivina ajankohtina, mm. juuri ennen Yhdysvaltojen vuoden 2004 presidentinvaaleja.

Mielenkiintoista asiassa on sekin, että FBI:n etsityimpien terroristien listalla bin Ladenia ei syytetty syyskuun 11. iskuista lainkaan – koska FBI:lla ei omien sanojensa mukaan ollut kiistatonta näyttöä bin Ladenin syyllisyydestä iskuihin.

Onko mahdollista, että bin Laden oli Bushin hallinnolle vain sopiva syntipukki, jonka nojalla hyökätä Afganistaniin, ja jonka avulla psykologisesti manipuloida niin oman kuin muiden maiden kansalaisia? Yhdysvalloillahan on historiaa tukea heidän omia intressejään ajavia tahoja ympäri maailman – ja heillä on historiaa myös siinä, että myös nuo tuetut tahot voidaan uuden tarinan siivin sitten tilanteiden muututtua poistaa tieltä. Muistellaanpa vaikka Saddam Husseinia.

Entinen FBI:n kääntäjä Sibel Edmonds on paljastanut, että bin Laden työskenteli Yhdysvalloille aina syyskuun iskuihin asti. Samasta asiasta ovat puhuneet muutkin, mm. neljä pakistanilaista Good Morning America-ohjelman vierasta joulukuussa 2007, jotka sanoivat bin Ladenin olleen CIA:n agentti. Ehkä ei ole mikään ihme, että bin Ladenia ei koskaan saatu elävänä kiinni?

Syyskuun iskujen jälkeen presidentti George W. Bush sanoi cowboy-tyyliinsä haluavansa bin Ladenin kiinni “elävänä tai kuolleena”, koska hän oli iskujen pääepäilty. Vain kuukausia tämän jälkeen Bush kuitenkin jo sanoi, ettei bin Laden ole hänelle niin tärkeä, keskittäen huomionsa sen sijaan Irakiin – jolla ei hänen myöhempien sanojensa mukaan ollut “mitään tekemistä syyskuun iskujen kanssa”. Vuonna 2006 Bush kertoi, ettei bin Ladenin kiinni saaminen kuulunut Yhdysvaltain terrorismin vastaisen strategian prioriteetteihin. Jotenkin luulisi, että jos bin Laden todella oli syyskuun iskujen takana, olisi Yhdysvallat tehnyt kaikkensa hänen löytämisekseen, vangitsemisekseen ja oikeuden edessä tuomitsemisekseen.

2. Kuolema

Joulukuun 26. 2001 Fox News kertoi Pakistan Observer-lehden uutisesta, jonka mukaan afgaani-talebanit olivat virallisesti julistaneet bin Laden kuoliaaksi aiemmin kuluvan kuun aikana. Raportin mukaan bin Laden haudattiin wahabisti-sunni-tapojen mukaan nimettömään hautaan 24 tunnin kuluttua kuolemasta.

Joulukuu oli myös aikaa, jolloin Yhdysvallat “kävi taistelua” Afganistanissa sijaitsevassa Tora Boran vuoristossa, koska bin Ladenin ja hänen joukkojensa väitettiin oleilevan siellä. Vuoristossa väitettiin olevan valtavat maanalaiset rakennelmat ilmastointeineen, asevarastoineen, jne. Mitään tällaisia rakennelmia ei koskaan kuitenkaan löydetty, ja jostain kumman syystä myös bin Ladenin sanottiin päässeen Yhdysvaltain ja liittoutuneiden joukkojensa kynsistä pakoon. Operaatiota epäiltiin ja kritisoitiinkin runsaasti.

2002

3. Kuolema

Tammikuussa 2002 Pakistanin presidentti Pervez Musharrah sanoi ykskantaan: “Rehellisesti sanoen, uskon, että hän on kuollut”.

4. Kuolema

Heinäkuun 17. 2002 FBI:n terrorisminvastaisen toiminnan johtaja, Dale Watson, kertoi viranomaisille pitämässään konferenssissa, että “itse uskon, että hän (bin Laden) ei ole enää keskuudessamme”. Hän lisäsi tähän, ettei hänellä kuitenkaan ollut näkemyksen tueksi todistusaineistoa.

5. Kuolema

Lokakuussa 2002 Afganistanin presidentti Hamid Karzai kertoi CNN:lle, että “uskoakseni (bin Laden) on kuollut”.

Vuonna 2002 bin Ladenin nimissä julkaistiin vain yksi äänite, marraskuun 12. päivä. Sen aitoutta epäiltiin laajasti. Tallenteella oli ainoastaan ääni, ja maailman johtaviin äänentunnistusekspertteihin kuuluva sveitsiläinen asiantuntija totesikin nauhasta, että sillä ei puhu aito bin Laden. Muut bin Laden asiantuntijat totesivat samaa (Kts. esim. tämä ja tämä).

2003

Vuonna 2003 bin Ladenin nimissä julkaistiin kaksi äänitettä. Toisessa näistä bin Ladenin väitetään sanoneen olevansa liitossa Irakin kanssa, ja toisessa hän patikoi oikean kätensä, al-Zawahirin kanssa jossain vuoristossa.

2004

Lokakuussa 2004, neljä päivää ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja, al-Jazeera lähetti 18-minuutin videon, jossa bin Ladenin väitetään myöntäneensä osallisuutensa syyskuun 11. päivän iskuihin. Al-Jazeera ilmoitti nauhan olevan peräisin Pakistanista, ja Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset pitivät sitä aitona. Nauhoituksessa bin Laden sanoo muun muassa: “Olimme sopineet komentaja Attan kanssa – Allah olkoon hänelle armollinen, – että kaikki operaatiot pitäisi toteuttaa 20 minuutissa, ennen kuin Bush ja hänen hallintonsa huomaavat”. Hänen mukaansa vahinkoja olisi tullut vähemmän, jos Bush olisi toiminut nopeammin. “Mutta nyt, Jumalan kiitos, meillä oli kolme kertaa enemmän aikaa”. Tämä oli ainut vuonna 2004 bin Ladenin nimissä esitetty video, jonka senkin aitoutta on epäilty laajasti.

2005

6. Kuolema

Marraskuussa 2005 senaattori Harry Reid paljasti, että hänelle oli kerrottu, että bin Laden oli saattanut kuolla lokakuussa Pakistania kohdanneessa maanjäristyksessä.

Vuonna 2005 bin Ladenin nimissä ei julkaistu ensimmäistäkään äänitettä tai videota.

2006

Huhtikuussa 2006 julkaistiin ääninauha, jossa Osama bin Ladeniksi esitelty mies vaati länsimaisia ja yhdysvaltalaisia tuotteita boikottiin profeetta Muhammadista julkaistujen pilakuvien takia.

7. Kuolema

Huhujen mukaan Osama bin Laden olisi kuollut elokuun lopulla 2006. Asiasta kertoi ranskalaislehti L’Est Républicain verkkosivullaan. Tiedot on kiistetty. Lehti sanoi saaneensa tietonsa salaiseksi luokitellusta asiakirjasta, jonka oli laatinut Ranskan tiedustelupalvelu DGSE. Raportin tiedot on lehden mukaan välitetty presidentti Jacques Chiracille, pääministeri Dominique de Villepinille ja Ranskan sisä- ja puolustusministereille. “Tavallisesti luotettavan lähteen mukaan sauditiedustelu on nyt vakuuttunut siitä, että Osama bin Laden on kuollut”, raportissa todetaan. Raportin mukaan Osama olisi 23. elokuuta 2006 sairastunut harvinaisen ärhäkkään lavantautiin, mikä aiheutti hänen sisäelintensä lamaantumisen. Sauditiedustelu olisi saanut tietää tapahtumasta ensi kertaa 4. syyskuuta 2006.

8. Kuolema

Entinen CIA:n agentti, joka asuu nykyään Turkissa, kertoi 2011 Russia Today:lle, että kului viisi vuotta siitä, että Yhdysvaltain viranomaiset vihdoin ilmoittivat Osama Bin Ladenin kuolemasta. “Tunsin Bin Ladenin tsetseenitaustaiset vartijat hyvin,” sanoo Berkar Yashar, itsekin alkuperältään tsetseeni, venäläiselle TV-kanava ykköselle. “Samy, Ayub ja Mahmud olivat hänen rinnallaan loppuun saakka. Muistan hyvin sen päivän hyvin, koska siinä oli kolme kuutosta – kesäkuun 26. päivä vuonna 2006.” “Kaikki nuo kolme miestä, kuten kaksi muslimia Lontoosta ja toiset kaksi USA:sta näkivät Bin Ladenin kuolleena. Hän oli vakavasti sairas ennen kuolemaansa, hän kuihtui luuksi ja nahkaksi. Kolme tsetseeniä pesivät hänen ruumiinsa ennen hautaamista.”

Yashar mainitsee, että toukokuun 2. kun Obama ilmoitti Bin Ladenin kuolleen, he löysivät vain hänen hautansa läheltä Afghanistanin ja Pakistanin rajaa ja lavastivat operaation. Hän myös epäilee, että hänen kaverinsa Samy, jonka Yhdysvaltain erikoisjoukot olivat napanneet vain paria päivää ennen kuoleman julistamista, olisi kertonuyt tarkan paikan Osaman hautapaikasta.

Vastauksena siihen, miksi Berkan Yashid oli valmis kertomaan nämä tietonsa Venäjän televisiolle, johtuu siitä, että viimeaikaisten tapahtumien vuoksi hän pelkää henkensä puolesta.

Vuonna 2006 bin Ladenin nimissä julkaistiin neljä äänitettä.

2007

8. syyskuuta 2007 tuli julki video, jossa Osama mm. kehottaa kannattajiaan tekemään iskuja Irakissa olevia amerikkalaisjoukkoja vastaan. Video oli ensimmäinen lähes kolmeen vuoteen.

20. maaliskuuta 2008 tuli julki äänitallenne jossa Al-Qaida-johtaja Osama bin Laden uhkaa Euroopan Unionia “vakavalla rangaistuksella” Muhammed-pilapiirrosten uudelleenjulkaisun vuoksi. Osama sanoo internetiin välitetyllä ääninauhalla tanskalaisten ja muunmaalaisten lehtien julkaisemien piirrosten olevan osa “ristiretkeä”, johon myös paavi on osallisena. Äänitallenne Osama puheesta julkaistiin al-Qaidan viestejä aiemminkin julkaisseella islamistisella verkkosivulla ja on suunnattu EU:ta vastaan. Viestin kesto on runsaat viisi minuuttia ja sen yhteydessä näytetään still-kuvaa Osamasta. Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA:n mukaan ääninauha on aito.

9. Kuolema

Marraskuussa 2007 entinen Pakistanin pääministeri Benazir Bhutto kertoi Al-Jazeeran David Frostille, että Omar Sheikh oli tappanut bin Ladenin. Bhutto salamurhattiin pian tämän lausunnon jälkeen. Bhutton lausunnon suhteen on kuitenkin esitetty mielenkiintoinen huomio siitä, ettei Bhutto olisi todellisuudessa tarkoittanut Osama bin Ladenia.

Vuonna 2007 bin Ladenin nimissä julkaistiin kaikkiaan seitsemän videota/äänitettä.

2008

Marraskuussa 2008 CIA:n johtaja arvioi, että Osama bin Laden elää, mutta on syrjässä aktiiviterrorismista. CIA piti Osaman kiinnisaamista silti ensiarvoisen tärkeänä hänen symboliarvonsa vuoksi.

Osaman sanottiin piileskelleen pitkään Pakistanissa, vaikka hänen uskottiin erääseen aikaan olevan yhä Tora Boran vuoristossa missä hänet väitettiin nähdyn viimeksi.

Vuonna 2008 bin Ladenin nimissä julkaistiin kaikkiaan neljä videota/äänitettä.

2009

10. Kuolema

Maaliskuussa 2009 entinen Yhdysvaltain tiedusteluvirkailija ja Bostonin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Angelo Codevilla sanoi, että “kaiken todistusaineiston pohjalta Osama bin Laden ei ole sen enempää elossa nykyään kuin Elvis Presley”.

Vuoteen 2009 mennessä näkemys siitä, että Osama bin Laden oli ollut jo hyvän tovin kuolleena kasvoi kasvomistaan. Erään näistä monista näkemykstä esitti tri. David Ray Griffin vuonna 2009 tulleessa kirjassaan Osama bin Laden – Dead or alive? Hyvä Griffinin haastattelu aiheesta löytyy mm. täältä.

11. Kuolema

Toukokuussa 2009 Pakistanin presidentti Asif Ali Zardari vahvisti, että hänen amerikkalaisten kanssa toimivat tiedustelupalvelun edustajat eivät olleet kuulleet bin Ladenista mitään seitsemään vuoteen. Zardari totesi, “en usko, että hän on elossa”.

Vuonna 2009 bin Ladenilta julkaistiin kaikkiaan neljä videota/äänitettä.

2010

Lokakuun 2. 2010 bin Laden yllätti – hänen nimissään sanottiin tulleen ääniviesti, jossa hän kritisoi Pakistanin auttamista ja puhui ilmastonlämpemistä vastaan. Tätä pidettiin syystäkin outona vetona.

Samoihin aikoihin “ilmastonlämpenemis”-äänitallenteen kanssa ilmestyi maailmalle toinen yhtä kummallinen uutinen: bin Ladenin tiedettiin nyt elävän lähellä Kiinan rajaa, hulppeassa huvilassa vuoristossa.

Vuonna 2010 bin Ladenin nimissä julkaistiin kaikkiaan kuusi videota/äänitettä.

2011

12. kuolema

Tammikuun 21. 2011 bin Ladenin nimissä julkaistiin hänen ainut äänite tälle vuodelle. Hänen väitetyn kuolemansa jälkeen toukokuun alussa Yhdysvallat julkaisi hänen väitetyn kuolemaan johtaneen iskun yhteydessä löytynyttä uutta kuvamateriaalia bin Ladenista.

Huhtikuun lopussa uutisissa kerrottiin, että jos bin Laden kuolee, niin “Euroopassa räjähtää kätketty ydinpommi”. Muutamia päiviä tämän jälkeen Osaman kerrottiin kuolleen Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen iskuun 2. toukokuuta 2011 40 minuuttia kestäneen tulitaistelun jälkeen. Barack Obaman kannatusluvut nousivat kohisten. Ja pitihän Obaman siinä pari päivää Osaman virallisen kuoleman jälkeen käydä valokuvattana New Yorking Ground zerolla.

Jos Osama todella tapettiin 2.5. 2011, miksi häntä ei otettu kiinni elävänä ja kuulusteltu? Kuoliaaksi ampuminen tuntuu oletettavasti “maailman etsityimmän miehen” suhteen järjettömältä ratkaisulta. Jos Osama todella oli syyskuun iskujen takana, hänestä olisi varmasti saanut yhtä ja toista irti kuulusteluissa.

Miksi Yhdysvallat ei halunnut Osamaa tuomituksi oikeuden edessä? Eikö Yhdysvallat kuulutakin olevansa lain ja oikeudenmukaisuuden esitaistelija? Miksi kuvia kuolleesta Osamasta ei näytetty? Miksi väitetystä kuolemasta tunnin sisään tehdystä pikahautajaisesta mereen ei ole mitään dokumentaatiota? Miksi Yhdysvaltain virallista versiota Osaman tappamisesta on muuteltu jo monta kertaa? Mitään mikä osoittaisi Osama bin Ladenin tulleen tapetuksi 2.5. 2011 ei ole annettu, mutta tästä huolimatta koko maailman pitäisi uskoa Yhdysvaltain tarinaa asiasta.

Virallisia kuvia kuolleesta bin Ladenista ei siis ole tullut esiin, mutta muutamia tekaistuja kuvia kylläkin (kts. tämä ja tämä).

Yhdysvallat kertoi saaneensa bin Ladenin viimeisestä piilopaikasta valtavan määrän materiaalia – tietokoneita (joilta kerrottiin löytyneen mm. valtava määrä pornoa ja viesti Obamalle) ja myös videomateriaalia, jossa bin Ladeniksi väitetyn miehen näytetään (takaviistosta kulmasta kuvattuna) katselevan itseään uutisista. Tämänkin videon aitoutta on epäilty laajasti, ja siinä olevia kummallisuuksia on myös listattu.

Lähinnä tästä kaikesta tulee mieleen jo hyvin tunnetut satuilut mm. Irakissa tehdystä sotilas Jessica Lynchin “pelastusoperaatiosta”, sotilas Pat Tilmannin kuolemasta, Saddam Husseinin nappaamisesta, ja tietysti syyskuun 11. iskuista. Yhdysvallat käsikirjoittaa tarinankulkua kuin Hollywood-elokuvaa ikään. Kaikki on muovista kuin kalkkuna, jota Bush kameroiden edessä “tarjoili” amerikkalaisille sotilaille Irakissa vuonna 2003. Tämä ilmiö löytyy myös bin Ladenin väitetyn kuoleman suhteen – valokuva Obamasta, Hillary Clintonista, Joe Bidenista ja muista Obaman hallinnon nimistä katselemassa bin Ladenin kohtaloa “suorana lähetyksenä” osoittautui ainoastaan pr-kuvaksi, jolla haluttiin iskostaa suuren yleisön mieliin tiettyä mielikuvaa. Syystäkin tarinaa bin Ladenin kuolemasta ovat epäilleet niin paikalliset ihmiset Pakistanissa, Pakistanin viranomaiset, Iranin tiedustelupalvelu, kuin asiantuntijat ympäri maailman muuallakin.

Mitä seuraavaksi?

Yhdysvallat on taloudellisissa ongelmissa, heidän valkakattonsa tuli aivan hiljan vastaan. Onko tulossa uusi false-flag-operaatio ja sitä seuraava uusi sota – ja sitä kautta taloudellinen nousu, kuten toisessa maailmansodassa? Sota ja sitä sivuavat toimet ovat Yhdysvalloille jo kauan, aina ajoista kun Eisenhower varoitti aseteollisuuden vaaroista demokratialle, olleet valtava bisnes.

Condaleezza Rice totesi taannoin antamassaan haastattelussa, että al-Queda on “suurempi uhka kuin natsi-Saksa oli”. Niinköhän? Jos Natsit olivat fasisteja, ja jos fasismi määritellään Benito Mussolinin tapaan, on Yhdysvallat nykyään moninkertaisesti fasistisempi kuin natsi-Saksa koskaan oli, ja sitä kautta moninkertaisesti suurempi uhka maailmalle kuin natsi-Saksa koskaan oli.

Obama sanoi bin Laden kuoleman jälkeen, että maailma on nyt turvallisempi paikka. Melkein välittömästi tämän jälkeen alettiin kuitenkin puhua, että terrori-iskujen vaara on nyt korkeampi kuin koskaan, ja kostoiskuja bin Ladenin kuoleman johdosta pidetään todennäköisenä. Bin Ladenin tietokoneilta väitetään nyt löytyneen tietoja, että hän suunnitteli uusia iskuja Yhdysvaltain nopeimpiin juniin. Tämä sai “terroristi-ekspertit” välittömästi puhumaan siitä, että TSA-virkailijoiden pitää alkaa nyt perin pohjin tutkia ei ainoastaan lentomatkustajia, vaan myös kauppakeskuksissa kävijöitä. Senaattori Chuckie Schumer intoutui ehdottamaan, että “no fly”-listat pitää laajentaa koskemaan myös junia ja metroja.

Vääjäämättä mieleen nousee, että kuka on seuraava myyttinen mörkö, kun bin Ladenin sanotaan nyt jo virallisestikin kuolleen? Varmaankin bin Ladenin oikeana kätenä toiminut al-Zawahiri kuten asiasta on jo joillain tahoilla uutisoitu. Melko varmana voi pitää, että presidentti Obama tulee käyttämään bin Ladenin tappamista hyödyksi vuoden 2012 vaaleissa – varsinkin, jos sitä ennen “sattuu” vielä sopivasti joku suuri terrori-isku, kuten nyt on taas uhkailtu.

Russia Todayn Thom Hartmann ihmetteli äskettäin olleessa teemalähetyksessään: “Miksi emme jahtaa terroristien sijaan pankkiireja?” – ne kun aiheuttavat niin Yhdysvalloille kuin maailmalle muutenkin massiivisesti suurempia ongelmia. Niinpä. Mutta en yhtään ihmettelisi, jos seuravaksi olisi jälleen Luvassa terrorimyrskyä, mistä kertoo toinen tänään nähtävä dokumentti.

“Mitä seuraavaksi?” kysymyksen tiimoilta kannattaa katsoa myös tri Webster Tarpleyn ja James Corbettin analyysiä.

Osama bin Laden on kuollut, eläköön Osama bin Laden!

Read Full Post »

Older Posts »