Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘fasistinen toiminta’

Elokuussa 1977 piti Siitoimen pyörittämän IKR:n marssia Kotkassa. Aiheesta uutisoitiin seuraavasti:

Viimeksimainittu Kansan Uutisten juttu mainitsee ohimennen myös Pekan ja porukoidensa tuolloin hiljattain tekemän Belgian matkan, mikä ei ollut mennyt aivan putkeen. Tätä aihetta tulemme käsittelemään myöhemmin omana postinaan.

Jos ei Pekan ja porukoidensa Belgian matka mennyt aivan putkeen, niin eipä heidän Kotkan marssikaan ollut onnistunut – marssi meni plörinäksi kun sisäministeriö päätti sen kieltää. Aiheesta uutisoitiin seuraavasti:

Asiaa oli tyytyväisenä kommentoinut mm. SKDL:n eduskuntaryhmä:

Ilta-Sanomissakin oltiin tapahtunutta kommentoitu. Samalla kyseissä lehdessä oltiin pohdittu swastikan luonnetta: “Pielessä ollaan, jos hakaristi kuviona halutaan saattaa pannaan. Sehän on ikivanha ornamentti, joka meillä liittyy mm. Kalevalaan. Jos maailmanhistorian jossakin vaiheessa Saksan kansallissosialistit ovat sattuneet pitämään sitä tunnuksenaan, se tuskin ikuisiksi ajoiksi pilaa tätä merkkiä”.

Kansan Uutisissa ei tälle näkemykselle herunut sympatiaa ja Ilta-Sanomien tekstiä kritisoitiin seuraavasti: “Pielessä todella ollaan kun Suomesta löytyy uusfasistien pelleilyn ymmärtäjiä, jotka saavat käsityksiään julkisuuteen maan suurilevikkisimpiin kuuluvan lehden pääkirjoituspalstoilla”.

Hakaristi puhutti noihin aikoihin muitakin ja asiasta kirjoitettiin yleisönosastoillakin. Mm. nimimerkki “perustuslaillinen” kysyi yleisönosastolla “miksi tasavallan presidentin virallisen lipun vasemmassa yläkulmassa on hakaristi?”. Presidentinkanslialta oltiin pyydetty vastaus kysymykseen jo samaan numeroon ja se julkaistiin kysymyksen perään. Vastauksessa todettiin mm. se, ettei “ristillä ole yhteyttä natsiristiin”:

Tähän väliin Mesikämmenen blogi haluaa muistuttaa parista aikaisemmasta postistaan, joissa käsiteltiin swastikaa: “The origin of swastika” ja “Kielletään KAIKKI!“.

Kotkan marssikielto ei ollut kuitenkaan lannistanut Pekkaa, sillä hän oli kaikesta huolimatta suunnannut autonsa nokan kohti Kotkaa ja huristellut ympäri todennäköisiä suunniteltuja marssipaikkoja. Turun päivälehti kertoi asiasta seuraavaa:

Pian Kotkassa autoilun jälkeen Pekka ja muutama kannattajansa olivat jo hakaristilippuineen jakamassa Turussa IKR:n lentolehtisiä. Tiedonantaja huomioi asian 24. samaa kuuta. Artikkelissa paheksuttiin Turun poliisin toimia, muistutettiin Pariisin rauhansopimuksesta ja muistutettiin myös siitä, että “Fasistisen toiminnan lopettamisen vaatimus on esitetty lukuisissa demokraattisten järjestöjen huolestuneissa kannanilmaisuissa. Myös on vaadittu, että toiminnan ylläpitävät ja sitä rahoittavat taustavoimat tulee paljastaa”.

Artikkelissa kerrottiin myös, että Pekkaa ja hänen porukoitaan epäiltiin myös Turun Kärsämäen neuvostosotilaiden hautamuistomerkin häpäisystä. Samoin mainittiin, että eräs Turussa levitetyistä materiaaleista oli avoin kirje presidentti Kekkoselle otsikolla “Johdatko suomalaiset terrorismiin?”. Lentolehtisten teksti oli paikoin pelottavan profeetallista: “Joukkomme kasvaa jatkuvasti ja jäsentemme joukossa on mm. paljon poliiseja ja armeijan väkeä. Useat kymmenet kannattajamme ovat vaatineet meitä ryhtymään terrorismiin tätä ‘valedemokratiaa’ vastaan. Koska liikkeemme on rekisteröimätön, en tietenkään voi vastata siitä, jos eräät fanaattiset kannattajamme alkavat tulevaisuudessa ‘listiä’ eräitä kotikommunistejamme ja vierailevia ryssiä. Emme pelkää valtakunnanpetturien ja punikkien politiikkaa, me taistelemme aina ja kaikkialla suur-Suomen puolesta”. Artikkelin kirjoittamisen aikaan Pekka oli joukkoineineen jo saanut aikaan yhtä ja toista harmia vastustajilleen, kuten myöhemmin tulemme läpikäymään. Huomioitavaa on myös se, että Pekan ja joukkojensa välit virkavaltaan ja muihin tahoihin oli tässä vaiheessa jo eskaloitunut siihen pisteeseen, että kuuluisa Kursiivin iskukin oli enää kolmen kuukauden päässä.

IKR:n kuviot, pieleen mennyttä Kotkan marssia myöten, noteerattiin myös ulkomailla. Mm. Puolan reserviläisjärjestön viikkolehti Za Wolnose i Lud kirjoitti aiheesta, muistuttaen Pariisin rauhansopimuksesta:

Mesikämmen tulee myöhemmin tarkemmin palaamaan Pekan ja hänen porukoidensa vuonna 1977 aiheuttamiin tummiin pilviin Suomen yllä. Sitä ennen tulemme kuitenkin seuraavaksi läpikäymään Pekan varhaisempia vuosia niin politiikan, hengentieteiden kuin yksityisyrittäjyydenkin parissa.

Read Full Post »