Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Facebook’

mbblogi

Selvennyksen vuoksi kerrottakoon, että Mesikämmenen blogi löytyy Facebookista sekä henkilönä että sivuna. Blogin henkilö-sivulla on enemmän kaikenlaista henkilökohtaisempaa kommentointia, yms., kun taas blogin sivut-osiossa on lähinnä blogin postipäivityksiä.

Blogin henkilösivut löytyvät täältä ja hivenen kuivemmat viralliset sivut täältä.

Advertisements

Read Full Post »

Hikipediasta löytyy sivu myös hypnoottis-magneettisesta katseesta. Mesikämmen päätti pelastaa sivun tekstin blogiinsa, koska siitä huolimatta että kyseinen teksti on varsin hyvä, saattaa se kadota netistä. Hikipedia on merkinnyt artikkelin seuraavalla tiedolla: “Tämä artikkeli on merkitty parannettavaksi välittömästi, koska sen sisältö tai aihe on kakkaa. Voit auttaa Hikipediaa muokkaamalla artikkelia paremmaksi. Jos parantaminen ei kiinnosta ketään, artikkelille käy huonosti.” Artikkelille huonosti käyminen tarkoittaa ilmeisestikin sen poistamista Hikipedian sivuilta.

– – –

Hypnoottis-magneettinen katse

Hypnoottis-magneettisen katseen on tehnyt tunnetuksi Oulun suurmies Kai M. Aalto. Hän sai idean katseeseen valtakunnanjohtaja Pekka Siitoinilta. Aallon ja erään hänen ystävänsä piti hypnoottis-magneettista katsetta käyttäen vuonna 1986 kaapata lentokone, jotta Kain puolueelle oltaisiin saatu lunnaina rahaa. Homma kuitenkin kusi kintuille, mutta legenda syntyi. Lentokonekaappaukseen poikia oli innoittanut Sleepy Sleepersin kappale Kaapataan lentokone Moskovaan. Ensimmäisen kerran hypnoottis-magneettinen katse on sanalta mainittu Alibi-lehdessä, jossa Aalto myös legendaarisesti demonstroi kyseistä tuijotusta.

Mistä hypnoottis-magneettisessa katseessa on kyse?

Aalto on sanonut hypnoottis-magneettisesta katseesta seuraavaa:

Olen lainannut termin huumorimielessä Pekka Siitoinilta ja Turun Hengentieteen Seuralta, mutta itse katse edustaa maaailmankaikkeuden kaunista, jaloa, puhdasta ja dynaamista alkuvoimaa. Se juontaa juurensa nuoren ihmisen kiihkeyteen, elinvoimaan, suojeluvaistoon ja rakkauteen. Se on katse täynnä nuoruuden voimaa ja aitoja tunteita. Vain ihminen, jolla on aidot tunteet, pystyy katsomaan kaiken läpi tulevaisuuteen – ja jos tarve vaatii, vielä sitäkin kauemmas, aina sinne asti, missä maailmankaikkeuden korkein totuus, suurin kirkkaus, ylin valta ja äärettömin rakkaus vastaa katseeseemme.

Siinä on kysymys ennenkaikkea katsottavan henkilön auttamisesta, äärettömän rakkauden ilmapiirissä tapahtuvasta ympäristön opettamisesta ja jalostamisesta kaikkien totuuden, rakkauden ja oikeudenmukaisuuden lakien mukaisesti ja pyrkimyksestä saada katsottava henkilö käyttämään omia, osittain piileviäkin henkisiä resursseja. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että siinä ei koskaan saa olla kysymys toisten vahingoittamisesta, valehtelemisesta tai muusta vääryydestä lähimmäisiämme kohtaan. Vastoin kuin moni varmasti kuvittelee, siinä ei ole kysymys “ajatusten siirrosta” tai muusta parapsykologisesta hömpästä.

Kysymyksessä on lahja, joka annetaan tietyille ihmisyksilöille jo heidän syntymässään. Sitä ei voi opetella ja matkiminenkin tuottaa vain naurettavia lopputuloksia.

Muita hypnoottis-magneettisen katseen taitajia

Muita hypnoottis-magneettisen katseen taitajia ovat maassamme olleet mestarihypnotisoija Oliwer Hawk, valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin, aluekomentaja Kristian Arje ja Arjalaisen Germaani-Veljeskunnan Väinö Kuisma.

Hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisat

Ensimmäiset hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisat järjestettiin vuonna 2011. Kisan järjestäjänä toimi Mesikämmenen blogi ja kisojen suojelijana ja ylituomarina itse Kai M. Aalto. Kisat saivat osakseen ekstaattista huomiota aina Helsingin Sanomia myöten. Palkinnot kisaan lahjoitti Turun hengentieteen seura, Kymenlaakson esoteeris-mytologinen seura ja Pieni leffakauppa. Finnair ei tiettävästi lahjoittanut kisaan palkintoja.

Itse kisa tapahtui Facebook-ryhmän äänestyksessä. Kaikkiaan ääniä annettiin 601 kpl. Kultamitalisijalle historiallisessa kisassa ylsi Jaarli Kaikkitaival (148 ääntä), hopealle Ilmari Pöyhönen (138 ääntä) ja pronssille Antti Joutsi (110 ääntä). Mesikämmenen blogi raportoi kisan kulusta kisan Facebook-ryhmän lisäksi myös blogissaan kaikkiaan kahdentoista postin muodossa, jotka pitivät sisällään myös Kai M. Aallon kisakommentointia sekä mitalisijoille yltäneiden haastattelut.

Hypnoottis-magneettisen katseen ensimmäisissä SM-kisoissa sanottua

Kai M. Aalto:

Kisojen suosio yllätti minut niinkuin varmasti monet muutkin tiedostavat yksilöt, voimakkaasti (tähän väliin virnistys). Kun lähtökohtaisesti kuitenkin liikutaan taiteellisesti ja viihteellisestikin dadaismiin perustuvassa marginaaliryhmässä, voidaan tällaisten kisojen suosiota vielä loppumetreillä jotua selittämään jopa henkimaailman asioilla, siis asioilla, jotka ylittävät suurten joukkojen tavanomaisen ymmärtämis- ja sisäistämiskyvyn.

Jokainen osallistuja ja jokainen ääni on tärkeä. Tulitpa sitten voittajaksi tai viimeiseksi, jo pelkästään se, että osallistuja on hyväksytty osallistujaksi tähän arvovaltaiseen Kisaamme, ylentää osallistujan niiden henkilöiden joukkoon, joiden nimet tullaan muistamaan ikuisen tulen loisteessa ja kirkkaudessa isänmaanrakkauden uhrialttarilla. Myös jokainen Ääni on tärkeä, se on osoitus äänestäjän puhtaassa omassatunnossa tapahtuneesta valinnasta, ja nämä valinnat rakentuvat lopulta suureksi uhriksi jalolle alttarillemme.

Jaarli Kaikkitaival:

Salatut käyvät julki! Seisomme murroksen partaalla. Kaukana ei ole se aika kun suuret massat ja valtamedia joutuvat kohtaamaan totuuden. Totuuden itsestään, ja maailmasta, sekä totuuden hypnoottis-magneettisen tekniikan ja sensellaisten esoteeristen menetelmien olemassaolosta, voimasta ja vaikutuksesta.

Ilmari Pöyhönen:

Kilpailuun lähetetyt kuvat olivat kokonaisvaltaisesti parempaa keskitasoa. Aika monelle kisaan heittäytyneille taisi käydä selväksi, ettei hypnoottis-magneettinen katse ole mikään helppoheikkien silmänmuljauttelu, vaan hartaan harjoittelun ja hengentieteen opiskelun kautta saatu kyky.

Antti Joutsi:

Taso oli kovaa ja kilpailussa oli paljon vaikuttavia katseita. Kenenkään osallistujista ei kannata jättää tähän, vaan jatkaa taitojensa kehittämistä. Turun Hengentieteen Seura sai paljon positiivista mainosta kisan myötä ja antaa varmasti monille mielekkään kanavan katseen kehittämiseen.

– – –

Read Full Post »

Turun Hengentieteen Seurassa tapahtuu. Sitten viime raportin seuran nettisivuilla on ollut jäsenhakukampanjaa, on kirjattu uskovaisten hyökkäyksien kolhuja, ja on esitelty viimeisintä Pekka-aiheista keräilypostikorttia.

Elokuun 30. seuran sivuille oli ilmestynyt posti Liity Turun Hengentieteen Seuraan! Siinä todettiin mm. näin:

Monet ovat kysyneet seuramme jäsenistöstä ja jäseneksi liittymisestä. Seuraan liittyminen on edelleen täysin ilmaista ja jäsentiedot pidetään luottamuksellisina. Jäsentietoja ei myöskään välitetä eteenpäin kenellekään. Seuraan kuuluu tällä hetkellä ihmisiä tunnetuista julkkiksista, muiden salaseurojen jäsenistä, muusikoista ja taiteilijoista aina “aivan tavallisiin” hengentieteistä kiinnostuneisiin kansalaisiin asti. Heistä on tällä hetkellä 60% seuran sisäisen Lucifer Looshin jäseniä, 38% Saatana Looshin jäseniä, ja 2% Kristus Looshin jäseniä.

(…) Haluatko, että elämästäsi tulee suuri ja jännittävä maaginen seikkailu? Haluatko valtaa, rahaa ja seksiä? Koetko, että todellisen hengellisyyden tulee ilmetä myös lihallisesti ja maallisesti, sekä olla hilpeää ja iloista? Oletko kyllästynyt hengelliseen paskanjauhantaan? Jos vastasit “kyllä”, liity Turun Hengentieteen Seuraan! Se kannattaa todella. Meillä on avaimet kaikkiin elementteihin ja henkivaltoihin!

Melkein kuukautta myöhemmin, syyskuun 20., oli seuran sivuille ilmestynyt teksti Turun Hengentieteen Seuran Facebook-sivut jälleen suljettu. Selonteko asiasta piti sisällään seuraavaa:

Turun Hengentieteen Seuran Facebook-sivut on jälleen suljettu. Samalla sivujen tekijän ja moderaattorin, B.S. Müllerin, seuran johtokunnan jäsenen, henkilökohtainen Facebook-tili on suljettu. Niin seuran kuin Müllerin sivujen sulkemiseen ei annettu mitään perusteluja, eikä sivujen sulkemisesta myöskään millään lailla etukäteen varoitettu.

Epäilemme, että niin seuran kuin Müllerin sivujen sulkemisen takana ovat jälleen samat tahot, jotka pian seuran uudelleen perustamisen jälkeen kävivät seuraa kohtaan “rukoushyökkäykseen“. Valitettavasti Facebook antaa kaikenlaisille surkimuksille mahdollisuuden tehokkaaseen häiriköintiin, sillä Facebook selvästikin sulkee käyttäjätilejään ilman varoitusta, jos sen edustajat näkevät jostain syystä tai oikusta sellaiseen tarvetta, tai jos jotkut jostain sivusta tarpeeksi “liputtavat”.

(…) Uskossaan heikoille uskovaisille, jotka ovat nyt tapahtuneiden sivujen sulkemisten takana: Tämä ei ole teille mikään voitto, vaan julkinen osoitus siitä, että te olette uskossanne heikkoja. Sellaisena se on Turun Hengentieteen Seuralle jälleen moraalinen voitto ja teille julkinen häpäisy, sillä te olette osoittaneet jälleen kerran sen, että ns. peruskristillisyys poikii kerta toisensa jälkeen typeryyden tekoja. Teidän “uskonne” pohjautuu pelkoon, typeryyteen ja harhoihin. Teidän modus operandi on uhkailu ja ylipäätään erilainen toisten ihmisten asioihin puuttuminen. Te olette häpeäksi kristinuskon parhaille ilmentymille. Turun Hengentieteen Seuran vapaille ja vahvoille hengen sotureille teidän touhunne ovat kärpästen surinaa.

22. päivä seuran sivuilla mainostettiin uutta Pekka-aiheista postikorttia. Siitä todettiin:

Tällä kertaa luvassa on klassinen sarvipääkuva, jossa Mestari poseeraa Vehmaan huvilansa parvekkeella sarvet päässä, käännettyä ristiä pidellen, punaiseen ponchoon pukeutuneena, veljeskunnan käsimerkkiä näyttäen. Postikortti on neliväripainettu, etupuolelta kiiltäväpintainen. Kuva on laadultaan sama, kuin alkuperäinen valokuva, josta kortti on teetetty. Kortin selkäpuolella on Turun Hengentieteen Seuran tuttu peruslogo tekstillä Demon est Deus inversus. Kuten aiemmatkin Turun Hengentieteen Seuran postikortit, on myös tämä alan harrastajien keskuudessa haluttua keräilytavaraa. Tilaa omasi ennen kuin kortit loppuvat! Uusia eriä ei välttämättä tule heti saataville.

Kortin takana on siteeraus Pekalta: Saatana elää ja voi oikein hyvin. Näyttää siltä, että myös Turun Hengentieteen Seura elää ja voi oikein hyvin, uskovaisten rukoushyökkäyksistä ja muista surinoista huolimatta.

Read Full Post »

10 vuotta syyskuun 11. terrori-iskuista – Mitä todella tapahtui? (osa 9/10)

Syyskuun 11. 2001 terrori-iskuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Mesikämmen julkaisee uusintana osissa viime vuonna kirjoittaneensa 10-osaisen artikkelisarjan aiheesta. Artikkelien perään on lisätty joitain vuoden varrella kerääntyneitä aihetta koskevia päivityksiä, uutisia, yms.

Mitä todella tapahtui?

9/10) Syyskuun 11. tapahtumien merkitys.

– – –

Katso aiheesta myös posti DUN:n 9/11-seminaari – 10 vuotta.

– – –

Artikkelin osa 8/10 löytyy täältä, 10/10 täältä.

Read Full Post »

Turun Hengentieteen Seuran Facebook-sivulle ilmestyi jokin aika sitten ilmoitus, jossa eräs ryhmän jäsen ilmoitti saaneensa käsiinsä pienen erän Pekka Siitoimen Musta Magia trilogiaa. Trilogian kerrottiin pitävän sisällään Pekan teokset Musta Magia I (Turun Hengentieteen Seura, 1974), Musta Magia II (Turun Hengentieteen Seura, 1975), ja Paholaisen Katekismus (Kansallis-mytologinen yhdistys, 1977, 2000). Näistä Musta Magia I:n ja II:n Pekka oli kirjoittanut nimellä Peter Siitoin, Paholaisen katekismuksen taas omana itsenään, Pekka Siitoimena.

Aihepiirin keräilijänä otin kirjasta ilmoittaneeseen henkilöön tietysti heti yhteyttä ja tilasin kirjan. Kirja putosi postiluukkuun pari päivää sitten.

Nyt samoissa kansissa uudelleen julkaistut klassikot löytyvät A5-kokoisena pokkarina, jossa sivuja on 114. Painopaikasta ei ole mitään tietoa, mutta teos on joka tapauksessa painettu kirjapainossa. Kustantajaksi on ilmoitettu Total Fucking Underground Publishing.

Kun nämä teokset ilmestyivät alunperin 70-luvulla, oli niistä ainoastaan Musta Magia I:ssä säntillinen painojälki, mikä johtui siitä, että teos oli painettu kirjapaino Sasemassa Loimaalla, ei Pekan amatööripainotyönä Turussa tai Naantalissa. Osa Pekan alkupuolen tuotannosta on painettu ammattimaisesti painossa, mutta suurin osa Pekan julkaisuista on omalla tavallaan ihastuttavan karskia amatöörityötä. Tietyllä tavalla se sopi oikein hyvin suhteessa Pekan persoonaan ja kirjojen sisältöönkin.

Mitä tulee kirjapaino Sasemaan, niin pienellä tonkimisella selviää, että se ei ollut mikä tahansa tavallinen kirjapaino, joka oltaisiin valittu Pekan joidenkin kirjojen painopaikaksi. Tiedonantaja osasi kertoa Sasemasta seuraavaa vuonna 1977: Loimaalla toimiva kirjapaino Sasema, jonka omistaa kokoomuslainen entinen SS-mies Antti Aaltonen, painoi “Venäjän punainen lihamylly” -kirjan. Antti Aaltonen on henkilö, joka tuli tunnetuksi keväällä 1975 kieltäydyttyään kovaäänisesti allekirjoittamasta Loimaan kaupunginvaltuuston jäsenenä Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden puolesta kerättyä rauhanadressia. Blogipostini, josta koko em. Tiedonantajan juttu löytyy, on luettavissa täällä.

Painojälki nyt (2011?) julkaistussa trilogiassa on hyvä. Tekstin koko voisi olla ehkä pistekoon tai pari suurempi, mutta se on nykyiselläänkin kuitenkin aivan luettava. Osa kirjan kuvista on hivenen epätarkkoja, mutta ei häiritsevässä määrin. Yleisilme kirjassa on varsin mainio, ja suhteessa Pekan alkuperäispainoksiin selkeästi siistimpi. Siisteys näkyy painojäljen lisäksi siinä, että Paholaisen Katekismuksessa alunperin mukana olleita mainoksia yms. huttua ei ole otettu teokseen mukaan. Mukaan ei ole otettu myöskään em. teoksessa alun perin mukana olleita Pekan tekemiä piirroksia genitaaleista. Myös em. teoksen lopussa oleva vitsi puuttuu kirjasta, mikä voi johtua kenties puhtaasti taittoon liittyvistä syistä, tai sitten se voi liittyä siihen, että teoksesta on pyritty tekemään tietyllä tapaa jopa arvokkaan oloinen, sikäli kuin se on näin härskistä ja levottomasta materiaalista mahdollista. Arvokkuuteen pyrkimistä voisi nähdä tukevan sen, että kirjan takakannesta löytyy toteamus “julkaistu Pekan muistoa kunnioittaen”.

Edellä mainittua vitsin poisjättöä lukuunottamatta teosten tekstit on julkaistu kokonaisina, sen enempää editoimatta. Jotkut alkuperäisten teosten painotekniset kömmit rivienjuoksutuksessa on korjattu, samoin joitain kielioppiseikkoja on korjattu. Kielenkorjausta ei ole kuitenkaan viety siihen pisteeseen, että Pekan omintakainen tyyli olisi vesitetty, mm. “seksuaalisuus” on teoksessa edelleen alkuperäisessä muodossaan “sexuaalisuus”. Lauseenrakenteisiin, yms. ei ole puututtu. Alkuperäisten teosten tekstien lisäksi trilogiasta löytyy Pekan elämästä kirjoitettu lyhyt esitys, sekä seuraavat kolme siteerausta Pekalta teoksen alussa:

Henget ilmoitti minulle, että synnyn seuraavassa elämässäni Yhdysvaltoihin. Minusta tulee seuraavassa elämässäni USA:n presidentti. Näin on ilmoitettu.

Irstailija olen kyllä. Olen perverssi. Äitini toivoi minusta teologia, mutta minusta tulikin rivologi.

Saatana elää ja voi oikein hyvin.

Teoksesta löytyy myös alkuperäisten teosten kaikki kuvat. Niiden lisäksi mukaan on laitettu myös muutamia lisäyksiä. Heti teoksen alusta löytyy Pekka ponchossa ja pirunsarvissa Vehmaan huvilalla -kuva (joka löytyy alkuperäisenä valokuvana allekirjoittaneen kokoelmista), kuva Luciferista John Miltonin Kadotetusta Paratiisista, suomalaisessa pornolehdessä 70-luvulla julkaistussa jutussa ollut kuva Pekasta elävän alttarin äärellä veitsi kädessä, sekä kaksi pikkukuvaa Pekasta ilkosillaan pikkuviitassa ja pirunsarvissa Vehmaalla. Trilogian kansi on mukaelma alkuperäisestä Musta Magia I:n kannesta.

Tilatessani kirjaa kysyin, mistä kirjasta Facebookissa maininnut henkilö oli näitä opuksia oikein saanut. Vastaus kuului, että hän ei voinut asiasta sanoa muuta kuin sen, että kirjat oli toimitettu hänelle eräällä syrjäisellä metsätiellä jossain Helsingin ulkopuolella. Välikäteni ei tiennyt omien kontaktihenkilöidensä nimiä. Kirjojen välitystapahtumassa häntä oli kuuleman mukaan pyydetty katsomaan toisaalle, kun pari viittapukuista henkilöä oli asettanut kirjat auton takalaatikkoon. Totta tai ei, mutta huvittavuudessaan kirjaan liittyen sopivaa. Sen verran värikkäisiin henkilöihin näiden asioiden tiimoilta toisinaan törmää, että en kyllä ihmettelisi, jos tarina olisi aivan totta. Kummallisempiakin asioita tiedän tapahtuneen.

Loppukaneettina voisi sanoa, että kuka tai ketkä tämän kokoelman ovatkaan julkaisseet, ovat he omalla tavallaan tehneet pienimuotoisen kulttuurityön. Uudelleen perustettu Turun Hengentieteen Seura laittoi nämä samat teokset viime vuoden lopussa omana editionaan jäsenilleen jakeluun .pdf-tiedostona, mutta fyysistä kirjaa he eivät siitä julkaisseet. Seura on sivuillaan ilmoittanut, että se ei ole julkaissut nyt fyysisenä kirjana ilmestynyttä kokoelmaa, eikä se myöskään tiedä, kuka kokoelman takana on.

Teosta saa mahdollisesti edelleen Turun Hengentieteen Seuran Facebook-sivulla kirjasta mainostaneen henkilön kautta, Kvlt Record Storesta, Tajunnan verkkokirjakaupasta, sekä Horror Shopin verkkokirjakaupasta.

Olen varma, että jos Pekka eksistoi jossain universumin ulottuvuudessa (tai vampyyrinä Naantalissa) jollain tapaa tiedostavana entiteettinä, hän olemuksessaan hymyilee ja arvostaa tätä julkaisua. Kyseessä on ensimmäinen uusintapainos Pekan kovimmista klassikoista. Legenda elää.

– – –

Kuvat

Musta Magia I:n, II:n ja Paholaisen katekismuksen alkuperäiset kannet:

Paholaisen Katekismuksen alkuperäistä Pekan piirtämää kuvitusta:

Musta Magia trilogiasta poisjäänyt vitsi:

Musta Magia trilogian selkä:

Pekka ponchossa ja sarvissa Vehmaan huvilalla:

Lucifer:

Pekka ja elävä alttari:

“Julkaistu Pekan muistoa kunnioittaen”:

Read Full Post »

Olli Kingelin puhuu!

Olli Kingelin on eräs turkulaisen Dokumenttiprojekti Uuden näkemyksen perustajia. Mesikämmenen blogilla oli kunnia haastatella Ollia.

 

Jos tämä haastattelu voisi tapahtua missä paikassa ja ajassa tahansa, missä tämä tapahtuisi?

No kun näitä tässä kelailee, niin normipaikoista Turku ja siellä justiinsa jokin vanha keskustan kuppila olisi oikein hyvä. Retro on viihtyisää. Toisaalta, kun fundeerailee näitä kaikkia asioita, niin piristävää olis kyllä käydä jollain kriisi- ja sotatoimialueella, esimerkiksi USA:ssa. Saisi hiukan sellaista Kolmannen valtakunnan vieraana -fiilistä mukaan, ehkä.

Aika? Hmm. Ei tässä ajassakaan mitään vikaa ole, saamme elää ajankohtana, jona toivottavasti suuret huijausrakenteet kuten velkapohjainen pankki- ja rahajärjestelmä ja velkarahapankkiirien EU sinnittelevät vielä systeemin sensuurin tuella pystyssä, vaikka vääjäämätön katastrofi on edessä… se on jännittävää. Tulee mahdollisuus suureen muutokseen ja puhdistautumiseen, jos niin voisi sanoa.

Syyskuun 11. päivän iskujen paljastuminen sisäpiirin väärän lipun huijaukseksi saa, toivottavasti, aikaan yleisen muutoksen suhtautumisessa politiikkaan ja poliitikkoihin. Herääminen, oman elämän ja ympäristön ottaminen kansalaisten omiin käsiin, se on jännittävä tunne.

Toisaalta, ajankohdasta tulee mieleen, että tekisi mieli päästä avaruuteen, kauas tästä käsittämättömästä korruption ja väärän tuskan ahjosta. Abduktiohakemus olisi kiihottava ajatus, mutta se on selkärangatonta eskapismia, myönnetään. Sitä paitsi, jos hommat sitten kääntyvätkin Maassa parhain päin, alkaisi ottaa aivoon jossain 13. valovuoden kohdalla.

 

Kerro jotain itsestäsi.

Hmm? Tämä on aina se kauhea kysymys, josta ei millään meinaa selvitä. Onneksi tämä ei ole työhönottohaastattelu :-P

No, olen keski-ikäinen äijä, josta piti alun perin tulla taiteilija, mutta systeemiin ei taida päästä sisään, jos on sellaisella luonteella varustettu otus kuin minä.

Muuta harrastuneisuutta oli soittelemiseen, oli pari vähäväkistä bändiäkin. Bändikaverit joko kuolivat viinaan tai hävisivät työmarkkinoille, ne hommat jäivät.

Lempitaiteilijoitani ovat Klee, Miró ja Dalì. Myös naivismi miellyttää. Jostain syystä olen mieltynyt elokuviin Braindead ja Bad Taste. Itse asiassa Oseaniassa tehdään mielenkiintoisia splatter-elokuvia, jotka ovat mielestäni aivan aliarvostettuja. Musiikkipuolella Frank Zappa on, no jos ei ehdoton, niin lähestulkoon kuningas ainakin. Tuntuu, että sitä mukaa kun studiot parantuvat, musiikki huononee.

Jossain vaiheessa haahuilin aika tuuliajolla, maalailin kotona muutamia tauluja, kävin katsomassa bändejä keikoilla – kaikkea sellaista luovaa olemista ja sekoilua, jota ei vielä painostanut pankkien velkasysteemit eikä epäinhimilliset työelämät. Minulla ei ole vieläkään oikein selvää käsitystä, miten jouduin tietokoneiden kanssa tekemisiin, mutta niin kävi, että minusta tuli ohjelmoija; terveiset Leppävaaraan ja Heikki Lehtiselle, jos näet tämän.

1990-luvulla Suomi velkakaapattiin pankkiirien pikku jiujitsutempulla ja liitettiin EU:hun. Niihin aikoihin vietin masentuneena ja työttömänä aikaa hermoparantolassakin.

Sain myöhemmin töitä IT-tukihenkilönä ja kääntäjänä. Olin reilut yhdeksän vuotta töissä käännöstoimistossa, josta sain lemput vuonna 2009. Oikeastaan se oli hyvä. Työssä koko ajan olevilla ei ole aikaa ja tarmoa miettiä, mitä oikeasti pitäisi tehdä.

Liikakiloista on päästävä eroon… hmm.

Haastattelun muiden kysymysten vastaukset luultavasti kertovat loput?

 

Mitä kautta päädyit Dokumenttiprojekti uuteen näkemykseen mukaan? Missä vaiheessa ja miksi menetit uskosi valtavirtauutisille ja virallisille näkemyksille? Kuulutko joihinkin muihin “vallitsevan systeemin vastaisiin ryhmiin”?

Jossain vaiheessa (lokakuussa 2008?) oli Turun pääkirjastolla elokuvaesitys, jossa esitelmöijänä oli Hannu Yli-Karjanmaa ja elokuvana 9/11 Mysteries. Hiukan kyseisen tapahtuman jälkeen naapurini Vesa Iitti, Teemu Välimäki ja Jiri Keronen ehdottivat, että pidettäisiin palaver, jossa mietittäisiin keinoja saada sensuurista kärsiville aiheille lisänäkyvyyttä dokumenttielokuvien muodossa. Sopiva sauma tuli, kun Iitti oli saanut suomennettavakseen uusimman Loose Change -elokuvan, American Coup. Seuraavaksi elokuvaksi otettiin Great Global Warming Swindle, pitkän pakkaskauden päätteeksi. Siitä se lähti. Ja nyt ollaan tässä. Selkeää kuin muta, heh?

DUN:n alussa esittämät elokuvat karsivat tehokkaasti uskoa valtamediaan. Mitä enemmän näkee riippumattomien elokuvantekijöiden katsauksia tapahtumiin, sen heikommaksi käy luottamus ”viralliseen tiedonvälitykseen”. Niin siinä vain käy.

 

Mitä enemmän näkee riippumattomien elokuvantekijöiden katsauksia tapahtumiin, sen heikommaksi käy luottamus ”viralliseen tiedonvälitykseen”. Niin siinä vain käy.

En itse asiassa ole koskaan ollut kovin ryhmähenkinen, jos sitä mitataan niillä ryhmillä, joita koulussa ja työssä on eteen tullut.

Voisin kuvitella tähän ainakin seuraavat syyt:

– joko ryhmät ovat olleet vääriä, tai sitten vallitseva tiimityömalli on perseestä (luultavasti tiimityö-hype on samaa puppua kuin muutkin liikkeenjohdolle kaupitellut tehostamistemput).

– omin päin tekeminen lienee luontaista minulle, koska ihastuin heti luettuani kirjaan Doing it with Style (Carroll ja Crisp).

En kuulu mihinkään “systeemin vastaisiin ryhmiin”, ellei sellaiseksi lasketa Piraattipuoluetta, jonka kansanedustajaehdokkaaksi lähdin. Voisin kyllä kuvitella itse perustavani sellaisen ryhmän. Täytyy miettiä. Hyvän moton saisi ilmastonsäätelyä vastustavan rintaman ohjelmajulistuksesta:

“Tavoitteenamme on suojella maailmaa nälänhädiltä ja sairauksilta, joita aiheuttavat hullut tiedemiehet, ahneet suuryritykset ja rikolliset hallitukset.”

Tuota hieman höystäen saisi oikein hyvän linjauksen melkeinpä mille vain ruohonjuuriliikkeelle.

Jos olisi We Are Change / Turku, voisin liittyä siihen. Perustetaanko?

 

Mistä Dokumenttiprojekti Uudessa näkemyksessä on oikein kysymys? Mihin ryhmän toiminnalla pyritään? Miten ryhmä on tässä tavoitteessaan mielestäsi onnistunut tähän asti?

Ravintola Koulu, jossa Dokumenttiprojekti uuden näkemyksiä tilaisuuksia järjestetään

Dokumenttiprojektissa on tarkoituksena paikata paikallisesti television ja elokuvien jättämää tiedonvälitys-, näkökulma- ja kritiikkityhjiötä. Pyrkimys on herättää keskustelua asioista, jotka ovat poliittisessa ilmastossamme joko tabuja tai eivät sovi poliittis-taloudellisen eliitin agendaan. Samoin, tarkoitus on saada katsojat itse ottamaan selvää asioiden vaietuista puolista, jotka voivat parhaimmillaan saattaa koko virallisen totuuden mukaisen näkemyksen täysin kyseenalaiseksi. Voidaan myös suoraan sanoa, että dokumentit osoittavat sormella johtajiamme ja virkamieskoneistoamme, joissa on paljon mätää. Eikä arvo- ja asenneilmastonkaan muutostarve jää vaille pohdintaa.

Menestys on ollut vaihtelevaa, mutta joka tapauksessa on sanottava, että tietoisuutta toiminnasta olisi saatava levitettyä tehokkaammin niin, että esityksissä olisi vähintään 30 katsojaa joka kerta. En ole täysin tyytyväinen, mikä on luultavasti hyvä, koska silloin alkaa miettiä parannuskeinoja. Tämän arvioimista tosin haittaa, ettei ole omaa, kokemusperäistä vertailukohtaa.

Asiaelokuvat mielletään turhaan puiseviksi, mitä ne eivät minusta suinkaan ole. DUN:ssä nähdyistä elokuvista on selvästi nähtävissä, että suora näkemyksellinen esitys todellisuudesta peittoaa helposti käsikirjoittajien fiktiot ja ohjaajien fantasiat.

Vuoden työn jälkeen näyttäisi mielenkiinto projektia kohtaan kasvavan. Toivottavasti myös elokuvien itsensä sisältö saa tällöin lisää huomiota.

 

Olet dokumenttiprojektin esittämien elokuvien kääntäjä. Kerro, minkälaista hommaa se on. Mikä ajaa ihmisen kääntämään elokuvia ilmaiseksi? Mitkä ovat tällaisen hyväntekeväisyyskääntämisen parhaat ja huonoimmat puolet?

Olli pohjustamassa Suuri ilmastonmuutoshuijaus -dokumentin tilaisuutta

Koen tekeväni kulttuurityötä. Se on intohimo, ja koen, että työllä on merkitystä. Omat dokumenttielokuvat olisivat rankinta, mutta toistaiseksi kelpaa kääntäminenkin. YLE:n voimavaroilla saa laadukkaita tekstityksiä, ja reservejä on. Pidän heidän lokalisointityötään esikuvanani, kun kirjoitan filmien tekstityksiä.

Tiedon välittämisestä saa tyydytystä. Hyvä kannustin on myös se, että jotkin asiat ovat aivan liian oleellisia jätettäväksi tuomatta täkäläiselle kielelle, eikä valtamedian varaan voi laskea.

 

Tiedon välittämisestä saa tyydytystä. Hyvä kannustin on myös se, että jotkin asiat ovat aivan liian oleellisia jätettäväksi tuomatta täkäläiselle kielelle, eikä valtamedian varaan voi laskea.

Välillä tunnen olevani kuin vastarintaliikkeen radisti… kyllä, aika hyvä mieli- ja kielikuva. Systeemin lakeijoita joka puolella, rakentamassa uutta korporatiivis-fasistista DDR-EU-Suomea, joka hakee oppinsa epädemokraattisen kehityksen mallimaasta, Yhdysvalloista.

Tekstityksen tekeminen elokuvaan on eräälaista tiivistämiskirjoittamista. Siinä on omat metkunsa. Ohje 1: tunne konteksti, tunne käsiteltävät asiat. Haistele, maistele, vilkuile sivuille, taakse, ylös ja alas, arvioi.

Ollessani käännöstoimistossa työssä huomasin, että kääntäjä on usein ainoa, joka on todella käynyt materiaalin läpi, ja kääntäjä toimii myös esityksen järkevyyden tarkastajana. Niin kauan kuin Suomessa ei velkapohjaisen rahajärjestelmän tai kansalaisten passiivisuuden takia ole voimavaroja riittävään dokumenttituotantoon, kääntäjät ovat oleellisessa osassa.

Huonoin puoli on tietysti köyhyys. Näitä töitä ei käytännössä tehdä ilman kunnollisia nettiyhteyksiä ja tietokoneita. Toimeentulo on pakko alkaa kehittää jostain, kun ansiosidonnaisen (pienen sellaisen) päivärahan loppu häämöttää.

Ohjelmoijana minua kiinnostaa myös toiminnan tekninen puoli. Näyttäisi siltä, että kääntämisen sivutuotteena syntyy myös pieni ohjelmatuote, jonka ajattelin lisätä yleiseen, vapaasti jaettavissa olevaan ohjelmistotarjontaan. Mutta katsotaan muilta kiireiltä tätäkin…

 

Mikä on mielipiteesi Suomen mediasta – antaako se luotettavan ja monipuolisen kuvan maailman tapahtumista? Luotatko Helsingin Sanomiin? Entä Turun Sanomiin? Mitä uutislähteitä seuraat ja suosittelet, meiltä ja maailmalta?

Olen hyvin skeptinen Turun ja Helsingin Sanomien kaltaisten lehtien suhteen. Monesti uutiset ovat vain hallituksen tai eri virastojen edustajien toistamista. Onpa mukana selkeää propagandaakin, esimerkkinä viimelokakuinen uutinen Osama bin Ladenista, joka muka asuu kaikessa rauhassa pohjoispakistanilaisessa talossaan katsellen telkkaria… huh-huh. En yhtään ihmettele, että HS:ää sanotaan CIA:n pää-äänenkannattajaksi.

Sääli todeta erityisesti YLE:n hampaaton ja kritiikitön uutistoimituksellinen linja — veronmaksajia pidetään pimeässä omilla rahoillaan, ja pomojen palkat sen kuin nousevat. Vaitiololahjuksina minä sen Kivisen palkantuplauksen näen. YLE:ltä tulee kyllä silloin tällöin, kuin kipinänä pimeydestä, jotain kelvollistakin, mutta se ei sensuurin himmentämää yleisilmettä pelasta. YLE:n uutiset toistavat pelkkää hallintokoneiston nuottia, ja muut äänet on suodatettu pois. Radikaaleinta uutistoimintaa YLE:llä edustaa hiihtourheilun tinkimätön välittäminen.

 

Radikaaleinta uutistoimintaa YLE:llä edustaa hiihtourheilun tinkimätön välittäminen.

Päinvastoin kuin mitä Lauri Kivinen on mieltä, tänne tarvitaan lisää toimittajia, mieluiten uusille paljastus- ja vuotosivustoille, joista voi hyvinkin muodostua tulevien vuosien tärkein uutismedia.

Suomeen todella tarvittaisiin kunnollista uutistoimitusta ja *tutkivaa journalismia* harjoittava media, nykyiset ovat käytännössä kelvottomia – siis kaikkeen muuhun paitsi suht pienten uutisten lähteeksi. Yleensä “vaarattomat” uutiset ovat hyvin kirjoitettuja. Ehtona on kuitenkin, ettei asia asetu poikkiteloin maan virallisen raha-, terveys-, puolustus-, energia-, ympäristö-, oikeus- sisä-, ulko- tai sosiaalipolitiikan kanssa. Eriävien mielipiteitten sensuuri ei koske poliittisen areenamme näytösluontoista pikku nahistelua.

Kulttuuria voi kait uutisoida vielä miten huvittaa?

Uutisia luen eri verkkopalveluista. Jonkin verran luen myös yksityisten ihmisten blogeja. Facebook on oikeastaan tosi hyvä uutistoimisto: jos on hyvä yhteisö, joka tutkii ympäristöään koko ajan, saa ryhmän jäsenenä paljon tietoa. Jokainen osallistuu tällaiseen keskinäiseen uutistoimintaan omalla panoksellaan: jokainen saa ison määrän uutisia rasittumatta itse kohtuuttomasti.

Ulkomaisista vaihtoehtouutisista Corbett Report on oma suosikkini tyylin ja sisällön suhteen, sellainen olisi hienoa saada tännekin. Ja onhan sitä DUN:nkin piirissä vireillä kunnianhimoisempi uutistoimintakin, elokuvaesitysten lisäksi…

Jos suositella pitää, aloittaisin verkkouutiset.fi:stä, ampparit.com:sta, jatkaisin Uuden Suomen hyvällä blogitarjonnalla (esim. Kissankulmasta), jatkaisin talousdemokraattisella materiaalilla, mm. talousdemokratia.blogspot.com ja Facebookissa ryhmä Paljastetaan rahan valhe! Olen velattoman rahajärjestelmän kannalla ja luen itseni talousdemokraatiksi. Myös Piraattiliiton aatteet ovat hyvin aktuelleja: avoin päätöksenteko, julkisuus- ja ilmoitusvelvoitteet viranomaisille, vapaa inventio- ja muukin kulttuuri jne. Magneettimedia ja Voima ovat oikein hyviä toisinaan, ja valtalehdistä Kansan Uutisilla olen havainnut pientä irtiottoa valtavaikenemisesta, ainakin 9/11-asioissa.

Kansalaismedia on ainoa vaihtoehto, joka voi haastaa “vallan vahtikoirat”, ts. vahtikoirat, jotka varjelevat valtaapitävien rauhaa äänestäjiltä ja kansalaisilta. Yleisradionkaan tervehdyttäminen ei onnistune ilman kansalaismedian aloitetta, veikkaan.

 

Kansalaismedia on ainoa vaihtoehto, joka voi haastaa “vallan vahtikoirat”, ts. vahtikoirat, jotka varjelevat valtaapitävien rauhaa äänestäjiltä ja kansalaisilta. Yleisradionkaan tervehdyttäminen ei onnistune ilman kansalaismedian aloitetta, veikkaan.

RT (Russia Today) on hyvä tv-kanava, kannattaa seurata, heillä on myös hyvä Youtube-jälkitarjonta ilman tympeitä ylemäisiä katselupäivien rajoitteita. Ohjelmat on myös helppoa arkistoida itselle, päinvastoin kuin YLE:n Areenasta, jossa on kaikin puolin yritetty estää muistijälkien jääminen esitetyistä ohjelmista. Miksiköhän? Onneksi on yledl.

Alex Jonesin infowars.com on klassikko, vaikka monet, varsin ymmärrettävästi, karsastavat Alexin äänenkäyttöä ja tyyliä. Tästä huolimatta on todettava, että Alex Jones on nykyisen totuusuutisoinnin pioneereja, eikä häntä voi sivuuttaa, ei ainakaan kevyesti. Kun aloittaa jostain, huomaa kyllä aika pian, miltä sivustoilta löytyy parhaiten mitäkin.

 

Onko Suomessa mitään omia laajastivaiettuja “salaliittoja”, joista kansalaisten pitäisi mielestäsi tietää enemmän? Onko Kataisella, Vanhasella ja muilla Bilderbergin vuosikokouksissa käyneillä mielestäsi jotain peiteltävää?

Ilman muuta heillä on peiteltävää. Se tuli selväksi, kun tasavallan presidentti Halonen julisti Kataisen BB-seikkailut salaisiksi; Infosota.fi uutisoi tämän.

Lopputulos lienee, että ainoat, jotka eivät tiedä mitä on tekeillä, ovat tavalliset kansalaiset, joille lienee varattu pelkkä maksajan rooli ilman vaikutusmahdollisuuksia, kun bilderbergiläiset, Jyrki Katainen mukaan lukien, suunnittelevat uutta maailmanjärjestystä. Epäilyttävää on myös, miten Ahtisaari ravasi Bilderberg-kokouksissa juuri silloin, kun suomalaisille kerrottiin satuja auvoisesta EU-tulevaisuudesta.

Olen hyvin huolissani salailun ja piilottelun yleistymisestä. Tänne tarvitaan ilman muuta Islannin IMMI-lainsäädännön tyylinen, täysin lähdesuojattu ilmiantajakulttuuri, jossa tiedon vuotaja voi luottaa siten, että jää anonyymiksi. Islanti luultavasti pidetään täällä muutenkin pimennossa, koska heidän tapansa käsitellä kuprupankkiireita oli sen verran suoraselkäinen, ettei valtaeliitti halua esimerkin leviävän; islantilaiset päättivät nimittäin, etteivät sosialisoi pankkien tappioita veronmaksajien maksettaviksi – kuten ei pitäisi tehdä missään muuallakaan. Katsotaanpa, miten finleaks.info alkaa pyöriä.

Pankeista päästäänkin 1990-luvun lamaan: sekin on ilmeisesti täyden vaikenemisen alainen asia, vaikka juuri silloin ilmeisesti tehtiin Suomen “EU-kuntoistaminen” velkaannuttamalla kaikki korviaan myöten “pankkikriisillä”. Tukirahojen piti olla yhteiskunnan laina pankeille, muistatteko? Missä viipyy takaisinmaksu? Missä viipyy “kriisin” julkinen analysointi? Oliko kyseessä korkean tason salaliitto?

Sekä “ydinvoimapäätös” että Kreikan ja Irlannin “lainapäätökset” olivat päätöksenteollisesti ala-arvoisia, turhia, rikollisia ja haisevat ainakin minun nenääni vahvasti taustavoimien lobbaamilta. Lainausmerkit lisäsin ilmeisistä syistä. Jo ”päätösten” hätäisyys viittaa siihen, että valmisteluissa on salailtavaa: kaikki tietävät, että kiireen lietsominen ja pikaratkaisuun painostaminen ovat huijareitten vakiotaktiikoita. Se, missä kulkee aktiivisen ja passiivisen myötävaikuttamisen raja, olisi kiinnostavaa joskus tietää.

 

Mielipiteesi suomalaisesta politiikasta ja puolueista? Onko Suomi mielestäsi niin lintukoto kuin korruption maailmantilastot antavat ymmärtää? Onko oikeisto-vasemmisto-jäsennys mielekäs meillä ja maailmalla yleensä? Jos ei, mitkä ovat oleellisemmat huomioitavat parametrit? Mille puolueille olet myötämielisin, mille nyrpein ja miksi?

Suomessa korruptio on pysynyt hyvin kätkössä ja voinut kukoistaa, koska täällä harvoin annetaan törkeästi rahaa suoraan käteen likaisen työn tekemisestä ja takinkääntämisestä. Kansalaiset luottavat aivan liikaa päättäjiinsä. Entisen pääministerin Vanhasen kyvyttömyys erottaa omia rahojaan muiden rahoista on vain yksi tapaus. Rakennusliikkeet olivat kunnallispolitiikassa 1990-luvulle saakka yleisesti tunnettuja pikku lahjuksistaan, mutta nyt, 20 vuotta myöhemmin, panokset ovat koventuneet, ja eduskunnan päätöksenteon alennustila on surullista.

Juhani Eskolan tapaus THL:n sikainfluenssarokotejutussa on yksi suosikeistani, kaikin puolin. Mies istuu avoimesti kahdella pallilla, toinen palli sijaitsi WHO:ssa, josta “pandemia” päästettiin liikkeelle, ja toinen palli sijaitsi rokoteostajan asemassa Suomessa. Siinä välissä Eskola sai sponsorirahaa ison summan, kuulemma suoraan lääkeyhtiöltä. Ja jos nyt joku puolustelee, että sellainen on yleinen käytäntö, on minun pakko kysyä, että miten helvetissä sellainen voi olla yleinen käytäntö. Miettikääpä hiukan: miten selvää lahjonnan on muka oltava, jotta sitä saa nimittää lahjonnaksi? Pitääkö riihikuivaa mennä ottamaan suorassa tv-lähetyksessä pöydän alta? Kun vielä otetaan huomioon koko sikainfluenssajupakan muut juonenkäänteet salaisine tuoteselosteineen (aivan, ette saa tietää, mitä teihin pistetään!), viitteineen siitä, että koko flunssapandemia oli täysin tekaistu luultavasti vain lääkemyynnin lisäämiseksi, alamme saada käsityksen korruption mittasuhteista. Kuvaavaa tässäkin on, että Eskolan toimista uutisoitiin Intian tv:ssä, mutta ei Suomen.

Suomalaiset eivät tietenkään ole koko kuviosta vastuussa, mutta huomionarvoista on, ettei ketään, ei siis ketään, ole edes alettu epäillä osallisuudesta tai avunannosta kyseiseen operaatioon. Juu, eihän meillä mitään korruptiota ole, ei… ihmiset alkavat saada nukahtamiskohtauksia, ja sikarokotefirma on kuulemma suunnitellut narkolepsialääkkeitä jo ennen possupandemiaa. Ja luonnollisesti ensimmäinen asia rokoteostoneuvotteluissa on lääkefirman täydellinen oikeudellinen suojaaminen kaikelta vastuulta! Siitähän normaalisti aloitetaan muuallakin, eikö vain? Kaikki suurta sattumaako?

Oikeisto? Joo, jos tarkoitetaan ns. porvaripuolueita, Kokoomusta, Vihreitä ja Keskustaa nyt lähinnä, niin äh. Jos tarkoitetaan demareita, niin toinen äh. Jos johonkin eksyy joku tunnollinen virkailija, ryhmäkuri kyllä taltuttaa hänet. Jokohan ryhmäkuri on muuten sisällytetty perustuslakiin? Ainoat organisoituneet voimat yhteiskunnassa näyttävät olevan puolue-eliitti ja autonominen virkakoneisto, helmoissaan pyörivine suurfirmoineen. Vasemmisto voisi ajaa kansalaisten asiaa, jos ei olisi niin pihalla kaikesta. Lintukoto? Öö, täsmentäisitkö linnun lajin? Korppikotka kenties?

Parametrit? Tuota, kauheasti kysymyksiä, joista avautuu puoli maailmankaikkeutta kustakin, mutta sanotaan nyt, että puoluepolitiikka on out, paitsi tietysti siten, että puolueet alkavat vaikuttaa järjestäytyneeltä rikollisuudelta ja kansalaisten ”valtuutuksin” operoivilta jengeiltä. Tämä riittänee tästä?

 

Kerro seuraavasta Dokumenttiprojektin näyttämästä elokuvasta, jonka olet myös kääntänyt. Uskotko dokumentin väittämiin itse? Miksi ihmisten kannattaisi tulla paikalle katsomaan tuo elokuva?

Dokumenttiprojekti uuden näkemyksen järjestämän tilaisuuden yleisöä ravintola Koulussa

Seuraavat näytettävät elokuvat ovat 9/11 ja WTC: jäljet kertovat (Blueprint for Truth) ja Hacking Democracymustahattujen ääntenlaskentaa.

Uskonko väitteisiin? Arkkitehtien ja insinöörien totuusliikkeen tekemässä elokuvassa on esitetty riittävä tekninen näyttö siitä, että WTC-tornit räjäytettiin, joten katsojan on käytännössä hyväksyttävä ajatus siitä, että lentokoneet lennettiin päin torneja pelkästään siksi, että viralliselle 9/11-tarinalle saadaan edes jotain kantavuutta. Blackboxvoting.org:n vaalipetoselokuvassa taas on selkeästi osoitettu, miten (tarkoituksellisen?) haavoittuvia sähköiset äänestyslaitteet ovat, ja miten niiden haavoittuvuudet sopivat turhan hyvin yhteen USA:n vaaleissa sattuneiden epäselvyyksien kanssa. Katsoja saa riittävän järkeviin johtopäätöksiin tarvittavat tiedot kummassakin tapauksessa. Kaikkihan voidaan nykyään väärentää, mutta tunnetut tosiasiat sopivat kummassakin tapauksessa reilusti paremmin dokumenttien esittämiin näkemyksiin kuin virallisiin, joten oma kantani on tällä hetkellä dokumenttien mukainen. Suomen sähköisen äänestämisen suunnitelma elää muuten yhä, mistä olen huolestunut. ”Helppo” äänestäminen voi taata nyt vallassa oleville ikuiset mahdollisuudet pysyä vallassa, todellisesta äänestystuloksesta riippumatta.

Mikäli haluaa valistaa itseään sellaisella, mitä ei muualta näe, kannattaa tulla. Aiheina olevat tapahtumat koskettavat myös meitä, riippumatta siitä, olemmeko juuri nyt kiinnostuneita vai emme.

 

Mikäli haluaa valistaa itseään sellaisella, mitä ei muualta näe, kannattaa tulla. Aiheina olevat tapahtumat koskettavat myös meitä, riippumatta siitä, olemmeko juuri nyt kiinnostuneita vai emme.

Mikäli olin huomaavinani tammikuussa, MOT-ohjelmassa oli pieni raapaisu Suomen vaaliepäselvyyksistäkin. Joten liki liippaa. Ja jos ministerit hyväksyvät sähköisen äänestämisen, olemme suoraan Hacking Democracy -elokuvan sinunkaan-ääntäsi-ei-lasketa-maailmassa.

 

Mikä dokumenttiprojektin tähän asti näyttämistä elokuvista on ollut mielestäsi tavalla tai toisella tärkein? Vai ovatko ne kaikki tietyllä oleellisella tavalla kietoutuneet yhteen?

Ne ovat kaikki tärkeitä, omalla alueellaan. Jos elokuvista pitää löytää yhteinen nimittäjä, niin se lienee, että omissa kabineteissaan hääräävä valtaeliitti on yhdessä suurfirmojen kanssa ylittämässä rajan, jolloin niiden on pakko yrittää ylläpitää velkarahalla, rajattomalla ahneudella, edellisten vaatimalla petollisuudella, valehtelulla, vaikenemisella ja sensuroinnilla saavuttamaansa valta-asemaa, katkeraan loppuun saakka. Toivottavasti filosofialtaan, arvoiltaan ja otteiltaan hyvät ihmiset saavat pantua stopin touhulle, ennen kuin on liian myöhäistä. Rahan ja velan osuutta tässä ei voi aliarvoida. Velkarahasta kertovia dokumentteja on saatava lisää, yhdessä sellaisten tiedotustilaisuuksien kanssa, jonka Ville Iivarinen veti Raha on velkaa -esityksessä.

 

Onko useiden eri tunnettujen salaliittoaiheiden takana yhtenäinen laaja Uuden maailmanjärjestyksen (New World Order) suunnitelma, kuten mm. Alex Jones tuntuu ajattelevan? Vai näkeekö Jones liikaa yhdenmukaisuutta ja intentionaalisuutta hirveässä määrässä asioita, jotka eivät välttämättä liity suoraan mitenkään toisiinsa?

Voi olla, että AJ on tullut jo neuroottiseksikin, mutta on myös muistettava, että koko mössön pyörittämiseen ei ylätasolla osallistu kovinkaan suurta joukkoa, ja että kyseisen joukon vaikuttimet ovat toisiinsa kietoutuneita, esimerkiksi velkarahan kautta. Tästä seuraa, että joukko toimii yhdenmukaisesti. He tarvitsevat toisiaan. Juoksupojat ja välitason virkakoneisto ei välttämättä ole kovinkaan tietoinen tilanteesta, vaikkakin ne muodostavat aina niin hyödyllisen käsikassaran valtaeliitille. Mutta niin yhtenäistä ihmisryhmää on vaikea kuvitella, että suppeanakin se pystyisi täysin järjestelmällisesti suunnittelemaan kaiken etukäteen. Tosin, totuus saattaa olla luuloa ja kuvitelmaa raadollisempi tässäkin – ja joka tapauksessa, suuri määrä samansuuntaista toimintaa ei enää eroa lopputulokseltaan salaliitosta, vaikkei olisi niin järjestelmällisesti suunniteltuakaan. Kumman hyvin vain näyttäisi korporatiivismi voivan, ja päivä päivältä pulleammin. Suurfirmoista ja hallinnoista on muotoutumassa suuri musta aukko, joka kasvaa jo omalla painollaan, imien sisäänsä yhä lisää ja lisää.

 

Mitä ajattelet Alex Jonesista noin ylipäätään? Ketkä salaliittoteoreetikot tai aihepiiriä tavalla tai toisella sivuavat tahot ovat tehneet sinuun suurimman vaikutuksen?

Tiedän kyllä, että AJ on ristiriitainen persoona. Toistaiseksi olen sillä kannalla, että AJ on vilpittömästi totuusliikken puolella ja ajaa sen asiaa, vaikkakin omalla tavallaan. Hän on megafonitoimittaja, mutta sanottakoon hänen tyylistään mitä hyvänsä, hänenlaisiaan tarvitaan. Minusta jokainen, joka voi valistaa tavallisia kansalaisia palasella olennaista informaatiota, on tärkeä. AJ on lisännyt palapeliin palasia vaikka millä mitalla.

 

Minkälaisiin salaliittoteorioihin yleisesti ottaen itse uskot, minkälaisiin taas et? Missä menee raja?

Koska pimeä valtaeliitti on niin yhteenkietoutunut suurbisneksen kanssa, on vaikeaa ajatella maanpäällistä salaliittoa, joka ei periaatteessa olisi mahdollinen. Nibirun ja onton Maan muinaisten humanoidien jutut ovat sitten asia erikseen… Mutta periaatteessa ahneuden, psykopatian, vallanhimon ja velkarahanhimon ryydittämillä, toisistaan riippuvilla pikku klikeillä on kaikki syyt ja keinot muodostaa erilaisia salaliittoja tai kartelleja asemansa ja tulonlähteidensä säilyttämiseksi. 9/11-tapauksen tunnen luultavasti parhaiten, ja totuus siitä on minusta selkeästi erilainen kuin mitä virallinen tarina kertoo. Niin kauan kuin syylliset saavat pidettyä rivinsä koossa, on turha koettaa arvailla tarkemmin. Useat muut tapaukset lähihistoriassa tuoksuvat palaneelta: sikainfluenssa (lääketeollisuuden vedätys), hiilidioksidin aiheuttama ilmaston nopea ja tuhoisa lämpeneminen (vallankäytöllinen instrumentti ja “vihreän päästötalouden” rahastussampo), terrorisminvastainen sota (sotilaallis-hegemoniallinen, vallankäytöllinen instrumentti ja energian ryöstämisen motivoima vedätys, joka loppuu, kun Osama bin Ladenin on kuoltava ”uudestaan”)… pienempiä on varmasti vaikka millä mitalla, alkaen sähkölamppujen palamisajan lyhentämisestä (ahneus ja velkaraha, pakotettu ”talouskasvu”).

 

Millaisia tulevaisuudennäkymiä, kehitysvisioita näet Dokumenttiprojektille?

Olisi hienoa saada resursseja ruveta tekemään itse dokumentteja, olla vaikka Suomen Alex Jones :-) Suomi-näkemys eri aiheista olisi enemmän kuin toivottava.

 

Millaisia tulevaisuudennäkymiä näet maailmalle ylipäätään? Ollaanko menossa ojasta allikkoon?

Ilmeisesti on mentävä jälleen pohjamutien kautta, ennen kuin tietoisuus itsevaltaiseksi muuttuneesta ja ulkoparlamentaaristen voimien talutusnuorassa rämpivästä virkakoneistoista, liian suuriksi paisuneista ylikansallisista yrityksistä ja joka puolella loisivasta velkarahataloudesta saa aikaan niin laajan EI-aallon, että hommalle tulee stoppi. Toivottavasti kansalaiset havahtuvat ja vaihtavat ensi kuun vaaleissa tämänhetkiset “edustajansa” sellaisiin, jotka oikeasti ajattelevat kansalaistensa parasta, myös paineen alla.

Eläkeikiä ollaan nostamassa, jotta pankeille saadaan lisää turhaa velkarahaa, virkamiesvaltaan kaavaillaan laajennuksia, ja esim. uusi pakkokeinolaki (vai sanoisinko vakoilulaki) veisi meidät jälleen askelen lähemmäs DDR:ää, sikainfluenssapyykki ja pakkohoitolakisotku ovat pesemättä, ydinvoiman lisärakennuspäätös ryhmäkuripäätöksineen on suoraa petturuutta, valtion taloudessa velka on ainoa, joka voi paksusti, ja antaa siten pankkiireille valtavan potentiaalisen määräysvallan maan asioista, EU:ssa on itsevaltaisesti valittu johto, joka suunnittelee kaikenlaista poikkeustila- ja poliisivaltiopaskaa, kansalaisten kyykyttäminen KELA:n ja sossun tiskeillä on arkea, YK:n agenda 21:tä ei olla millään tavoin kuoppaamassa, luontaistuotteet ja yrtit ollaan kieltämässä, syövän parantamista ei sallita, vitamiinitasomme kiinnostavat hallintokoneistoamme myös, hyökkäyssotia käyvä USA saa kuulemma harjoitella Lapissa täysin avoimesti, suomalaiset juoksevat samaisen maan sotilaiden perässä toisessa maassa, jonka ihmisillä ei ole hajuakaan, miksi vieraat sotilaat tulevat heidän mailleen reuhomaan, ympäristö kemikalisoituu… äh, laskekaa itse aluksi, mitä noista nyt jo tulee. Siinä meille “suuntaa”.

 

Flunssakausi oli täällä taas. Otitko sikainfluenssarokotteen?

Hah, en taida kuulua ”riskiryhmään”. Ei maar, no en takuulla ottanut!

 

Lopuksi vielä Mesikämmenen vakiokysymys haastateltavilleen: mikä tekee sinut onnelliseksi?

Kissa. Kesämökki. Nukkuminen. Sade ja ukkonen. Se, ettei tarvitse pelätä. Taide. Elokuvat. DUN. Dekkarit. Kiireettömyys. Ystävät. Kemut. Mauno Paajanen ja yläkerran psyko. Onhan näitä vielä.

 

Kiitos, Olli, haastattelusta!

Read Full Post »

Mesikämmen löytyy nyt myös Facebookista. Voit kaveerata Mesikämmenen kanssa löydettyäsi sivun Facebookista hakusanoilla “Mesikämmenen blogi”.

Read Full Post »

Older Posts »