Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Esa Taberman’

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1975

Vuoden 1975 alussa Pekka kirjoitti Nationalist State Rights– ja National Renaissance-puolueille ja onnistui sopimaan niiden kanssa jatkossa tapahtuvasta materiaalien vaihdosta. Hän yritti samoihin aikoihin myös järjestää Vehmaalla Pegasos-seuran nimissä ”kaikkien pohjoismaisten äärioikeistolaisten tai nationalististen tai muuten vastaavien järjestöjen jäsenten” yhteisen tutustumiskokouksen, mutta hanke kaatui osallistujien puutteeseen (SUPO:n 50v. Kirja, s. 272).

Tammikuu

7.1. Turun Hengentieteen Seuran ohjelmassa oli aiheet “tulevaisuuden työ, hengen siirto tikariin”. Esitelmöitsijöiksi tilaisuuteen oli merkitty Boris Berin-Bey ja Siitoin. Osallistujia kokouksessa oli ennätykselliset seitsemäntoista henkeä, mm. Lehtonen ja Simo Törni (Mesikämmenen arkistot).

14.1. Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aiheena oli “nationalismi” (Mesikämmenen arkistot).

28.1. Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aiheina oli “nationalismi II osa, vapaa keskustelu, spiritismi” (Mesikämmenen arkistot).

Helmikuu

4.2. Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aiheena oli “magiat ja spiritismi”. Siitoin oli merkitty kokouksen johtajaksi (Mesikämmenen arkistot).

11.2. Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aihe oli “uforintama v. 1974. Esitelmöitsijä oli Tapani Kuningas, jonka kanssa Siitoimella tuli pian Ufoaika-lehden puitteissa niin pahoja erimielisyyksiä, että Siitoin vei asian oikeuteen asti – ja voitti käsittelyn (Mesikämmenen arkistot).

Huhtikuu

8.4. Kaapo Malka esitelmöi Turun Hengentieteen Seurassa aiheesta “terveys ja ravinto” (Mesikämmenen arkistot).

15.4. Boris Berin-Bey esitelmöi Turun Hengentieteen Seurassa aiheesta “vallankumous ja juutalaisuus” (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

20.5. Pekka täytti 31 vuotta.

21.5. Pekka kirjoitti SKYP:n Yhtenäisyys-lehdessä otsakkeella ”Pienyrittäjät maamme selkärankaa” (Mesikämmenen arkistot).

28.5. Pekan teksti ”Kehittäkäämme lähimmäisenrakkautta” ilmestyi SKYP:n Yhtenäisyys-lehdessä (Mesikämmenen arkistot).

Kesäkuu

kaskenkatu2Näihin aikoihin sijoittuu SKYP:n puoluekokous, jossa Pekka aiheutti paheksuntaa. Esa Taberman muisteli asiaa: ”Pekan tämän kauden vaikuttavimpia touhuja oli myös SKYP:n romahduksen kiihdyttäminen. Kesällä -75 luin sotilaskodissa Suomen Kuvalehden ison jutun SKYP:n puoluekokouksesta, jossa ko. puolueen tuolloinen jäsen varasti shown uniformuesiintymisellään ja poliittisesti hyvin epäkorrekteilla julkisilla puheillaan. Lehti kauhisteli avoimesti, mutta tietyllä tavalla se oli Pekan tähtihetki! Hän taatusti nautti joka sekunnista ko. Performanssissa…” (Mesikämmenen: Esa Taberman puhuu!)

Lokakuu

francomielenosoitus18.10. Turkulaisessa paikallislehdessä julkaistiin Pekasta ja Turun Hengentieteen Seurasta laaja artikkeli otsakkeella Suomessa palvotaan Saatanaakin (Mesikämmenen arkistot). Lokakuussa Pekan habitus oli myös muuttunut perinteisestä puku-solmio-miehestä mustiin pukeutuneeksi nationalistiksi, joka oli kasvattanut Hitler-viikset.

Lokakuussa Hengentieteen Seuran viikottain julkaistussa Nationalisti-Pasuuna lehdessä ihannointiin Francon politiikkaa. Lauri Törnin veljenpoika Simo Törnin kanssa Pekka järjesti mielenosoituksen ”Espanjan nykyjohdon puolesta”. Mielenosoituksessa ei ollut Pekan ja Törnin lisäksi kuin heidän lapsiaan, jotka kantoivat ”Kiva Franco”-julistetta ja vaativat poliisivaltaa lisättäväksi ja armeijaa kunniaan (SUPO:n 50v. kirja, s. 264).

Yleistä

ennustuksiasuomenkohtalostaPekka julkaisi vihkosen Ennustuksia Suomen tulevasta kohtalosta, johon hän kirjoitti itse yhden kappaleen salanimellä ”Ennustaja S. Turusta”, kirjoittamansa kirjat Musta Magia, osa I (Peter Siitoin, Pegasos-seura, Pegasos-seuran kirjapaino), osa II (Peter Siitoin, Turun hengentieteellinen seura, Kirjapaino Sasema, Loimaa), kirjoittamansa vihkosen Työväenluokan tulevaisuus (Peter Siitoin, Turun hengentieteellinen seura), sekä suomennoksen Siionin viisauden salaisuus Benjamin Rathenaun alkuperäisteoksesta (Föreningen Veronica, Loimaa, kirjapaino Sasema). Rathenauenin kirjan julkaisun vuoksi Pekka sai uhkailusoittoja ja hänen liikkeen ikkuna rikottiin (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 68).

Ilmeisesti jo näihin aikoihin Pekka harjoitti palkkasoturien värväystoimintaa mm. Rhodesiaan.

Omien sanojensa mukaan Pekan alkoholinkäyttö kasvoi merkittävästi tänä vuonna: ”Aloitin todellisen ryyppäämisen vasta noin 31-vuotiaana. Sitä ennen olin vain sellainen viikonloppujuoppo, jos aina sitäkään” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 45).

Siitoin haastoi näihin aikoihin Ultra-lehden (aiemmin Ufoaika) oikeuteen, koska hänestä ja hänen kirjoistaan oli kirjoitettu julkaisussa halveksivasti. Siitoin katsoi tämän aiheuttaneen hänelle huomattavia taloudellisia tappioita. Siitoin voitti jutun ja sai korvauksia. Tamperelainen teki oikeusjutusta artikkelin ja mm. Uusi Suomi huomioi Siitoimen voittaneen jutun (Mesikämmenen arkistot).

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1974

Tammikuu

29.1. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen seuralle aiheesta “käärmesymboli” (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

12.3. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “Kristus, Lucifer, Saatana meissä itsessämme”. Pekan lisäksi paikalla oli seitsemän muuta henkilöä (Mesikämmenen arkistot).

19.3. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle ensimmäisen kerran aiheesta “arjalaisuus” (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

20.5. Pekka täytti 30 vuotta.

21.5. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “henkinen kehitys suhteessa politiikkaan” (Mesikämmenen arkistot).

Kesäkuu

Kesä-heinäkuussa Pekan ilmoituksia ja artikkeleita ei enää kelpuutettu Ufoaikaan (joka 1975 muutti nimensä Ultraksi) koska lehden päätoimittaja Tapani Kuningas katsoi niiden poikkeavan liiaksi lehden linjasta. Samana vuonna lehti julkaisi Aino Kassisen kriittisen kirjoituksen Pekasta, varoittaen henkisen tien kulkijoita olemasta hänen kanssaan tekemisissä (SUPO:n 50v. Kirja, s. 261). Nordling toteaa asiasta: ”Siitoin taisi syödä kuormasta ja ratkoa apua hakeneiden naisten ongelmia seksin alueelta käsin – pitkälti omaksi ilokseen” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 50, 51).

Syyskuu

3.9. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “itsekehitys”. Paikalla oli Pekka mukaan lukien kymmenen henkeä. Mukana oli myös myöhemmin Kursiivin iskun tehnyt Seppo Lehtonen. Tämän tapaamisen jälkeen Lehtonen otti osaa kaikkiin, tai lähes kaikkiin seuran vieras- tai jäsenkirjaan merkittyihin tilaisuuksiin (Mesikämmenen arkistot).

10.9. klo 19.30 Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “ihmiskunnan henkinen rappiotila”. Paikalla oli Pekan lisäksi kolmetoista muuta henkilöä (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

15.10. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “spiritismi” (Mesikämmenen arkistot).

22.10. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “Koraani ja spiritismi” (Mesikämmenen arkistot).

29.10. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “kansallisjumalat ja spiritismi” (Mesikämmenen arkistot).

Pekan puolustuspuhe itseleen ja myymilleen kirjoille ilmestyi Ufoaika-lehden numerossa 10/1974 (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

19.11. Turun Hengentieteen Seuran kunniapuheenjohtaja Boris Berin-Bey esitelmöi seuralle aiheesta “vapaus vai orjuus”. Paikalla oli yhteensä neljätoista henkilöä, mm. Siitoin ja Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

3.12. Turun Hengentieteen Seuran kunniapuheenjohtaja Boris Berin-Bey esitelmöi seuralle aiheenaan “kommunismi ja juutalaisuus” (Mesikämmenen arkistot).

17.12. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “noituus” (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

hengetkertovatTurun Hengentieteen Seura julkaisi Pekan salanimillä kirjoittamat teokset Henget kertovat (Peter von Weltheim, Turun Hengentieteen Seura, Forssan kirjapaino Oy, Forssa), Uuden ajan unikirja (Cassius Maximanus, Turun Hengentieteen Seura, Forssan kirjapaino Oy, Forssa), Musta Magia, I osa (Peter Siitoin, Turun Hengentieteen Seura) ja Ufot, uskonto ja paholainen (Jonathan Shedd, Turun Hengentieteen Seura, Forssan kirjapaino Oy, Forssa).

Pekka luki 1974 Trevor Ravenscroftin natsiokkultismin mielikuvituksellisesta klassikosta The Spear of Destiny tehdyn suomennoksen Pyhä Keihäs (Gummerus, 1974). Kirja teki Pekkaan suuren vaikutuksen ja se loksautti hänelle hengentieteellisiä ja poliittisia paloja yhteen (Nordling, Koskela: Suomen Führer, uudenajanomakustanne, Tampere, 2006, s. 82-86, Mesikämmen: Suomen Führer, osa II, Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi).

Pekka ryhtyi julkinatsiksi. Hän totesi asiasta Nordlingille: ”Tavallaan se oli kyllä vaikea päätös, koska tällaisiin ääriryhmiin liittyminen ja perustaminen, se on aina riskitekijä. Sillä tulee harmia jos myös kunniaa, mutta täytyy sanoa, että valokuvaus ja elokuvausfirmani menetti paljon asiakkaita juuri poliittisen toimintani takia. Mutta en minä sitä kadu” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 51,52).

ufotuskontoPekan osakseen saamasta vastustuksesta hän 70-luvusta toteaa: ”(…) Ikkunoita rikottiin jatkuvasti Turussa. Minusta tehtiin muistaakseni kolme eduskuntakyselyä Turussa (…) Suojelupoliisi oli jatkuvassa kuulusteluyhteydessä silloin, mutta ei siinä ollut kummempia. Muutaman tunnin pidätyksiä, kuulusteluja oli (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 173).

Kommunistit tekivät Siitoimesta ja Turun Hengentieteen Seurasta eduskuntakyselyn, koska näiden katsottiin vaarantavan Suomen ja Neuvostoliiton suhteet. Oikeus- ja ulkoministeriö antoi SUPO:lle oikeuden hakea Siitoimelta ja Turun Hengentieteen Seuralta näiden materiaaleja tutkimuksia varten (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon, omakustanne 2012, 66).

Turun Hengentieteen Seurasta ja sen johtajasta ilmestyi artikkeleita mm. Kotipostissa (“Kaskenkadun kummat kolkutukset“) (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Pekka perustaa myös Pegasos-seuran ja Föreningen Veronican, joiden tarkoitus liittyi osaltaan ulkomaille laajentuvaan kirjamyyntiin. Turun Hengentieteen Seuran menestyneimpiä kirjoja käännettiin myös ruotsiksi ja niitä mainostettiin Ruotsin lisäksi Norjassa ja Tanskassa. Ruotsista Pekka saikin paljon kirjatilauksia ja henkiseen kehitykseen liittyviä avunpyyntöjä (SUPO:n 50v. Kirja, 261).

Turun Hengentieteen Seura sanoi olevansa epäpoliittinen, mutta samalla kuitenkin pyrittiin ”kaikin tavoin edistämään nationalistista isänmaallishenkistä toimintaa”, painotettiin arjalaisen henkisyyden kehittämistä ja sellaisten poliittisten suuntausten vastustamista, mikä oli ensinmainittua vastaan. Näitä vastustettavia suuntauksia myös nimettiin: kommunismi, suurkapitalismi, juutalainen Jehovan hirmuvaltaan perustuva uskonto. Poliittista ideologiaa myytiin hengellisyyteen verhottuna. Jotkut hengellisyydestä kiinnostuneet eivät tästä välittäneet, toiset taas olivat asiasta hyvin närkästyneitä (SUPO:n 50v. Kirja, s. 262, 263).

Pekka julkaisi näihin aikoihin äänitteen Kristus ja juutalainen rotu (Mesikämmenen arkistot). Myös Pekan kuuluisa iltarukous lienee näiltä ajoilta.

Esa Taberman tutustui Siitoimeen ja otti osaa Turun Hengentieteen Seuran tilaisuuksiin 1974-1975 (Mesikämmen: Esa Taberman puhuu!).

– – –

Read Full Post »

aarioikeistosuomessaKohtuullisen paljon huomiota saanut Dan Koivulaakson, Mikael Brunilan ja Li Anderssonin teos Äärioikeisto Suomessa (Into, 2012) on varsin mielenkiintoinen puheenvuoro. Erityisen hyvää kirjassa on oikeistoradikaalin perinteen läpikäyminen teoksen alkupuolella. Teoksen loppua kohden kirjoittajien analyysi ja tulkinta sitten latistuu, mutta kokonaisuus on kuitenkin mielenkiintoinen kuva siitä, miltä aihepiiri kirjoittajien vasemmistolaisesta näkövinkkelistä näyttää.

Jos teoksen osakseen saama kritiikki kiinnostaa, kannattaa lukea Timo Hännikäisen Sarastus-verkkolehteen kirjoittama teksti Leimakirves informaatiosodan aseena. Jos teoksen osakseen saamat kehut kiinnostavat, kannattaa suunnata vaikkapa teoksen Facebook-sivuille tai lukea Mike Pohjolan ajatuksia kirjasta.

Mesikämmen tietysti kirjasi Siitoimen teoksessa osakseen saamat maininnat. Niitä on muutama:

– – –

Kylmän sodan aikana Suomessa toiminut radikaalioikeisto oli “valtakunnanjohtaja” Pekka Siitoinin johdolla esiintynyt höyrypäisten lahkolaisten leikkikenttänä. Suuren yleisön kuva radikaalioikeistosta oli Siitoinin lisäksi Väinö Kuisman ja Klaus “von Grewendorp” Juutilaisen kaltaisten, itsensä parodioiksi muodostuneiden hahmojen värittämä (s. 72).

Aluksi IKL ei ymmärtänyt pitää hajurakoa Siitoinin kaltaisiin koppalakkinatseihin, vaan liittojohtaja Järviharju lähti kirjoittajaksi Siitoinin ja Väinö Kuisman Kansallisen Liittoneuvoston toimittaman Rautaristi-lehden erikoisnumeroon (s. 72).

Pekka Siitoinin projektit tyssäsivät lopullisesti hänen jäädessä 26 äänen päähän valtuustopaikasta Naantalin kunnallisvaltuustossa vuoden 1996 kunnallisvaaleissa (s. 74).

Kaiken kukkuraksi kansallismielisillä oli yhä painolastina Pekka Siitoinin kaltaisten kylmän sodan aikaisten omalaatuisten marginaalipuuhastelijoiden pitkä perintö (s. 80).

[Suomen Sisun] Foorumilla toimi aktiivisesti henkilöitä kansallismielisen liikkeen koko laajasta kirjosta: sisulaisten lisäksi kirjoittajia löytyi Väinö Kuisman ja Pekka Siitoinin projekteista kuten myös Suomen uusnatsiporukoista (s. 82).

Sisun hallituksessa, eli “käräjillä”, istui muun muassa uusnatsi Pekka Siitoinin kanssa tämän kansallissosialistisen uran alkuvaiheessa toiminut “neohumanisti” Esa Taberman, uuspakanallisuutta, historiallista revisionismia ja evolalaista traditionalismia edustava Sampsa Rydman ja linkolalainen nihilisti Eetu Rautio (s. 82).

Irtauduttuaan Suomalaisuuden Liitosta sisulaiset alkoivat tuumailla järjestölleen strategisia tavoitteita. Teemu Lahtisen sanoin: “Ensimmäisessä strategiasessiossa otettiin tavoitteeksi, että me olemme skenen markkinajohtaja. Tiedostettiin silloin sellainen tietynlainen kasvatusvastuu, kun silloin oli aktiivisia uusnatseja kuten Kuisma ja Siitoin. Ajattelimme, että kansallismielinen nuori saattaa eksyä siihen piiriin ja sen vuoksi meidän piti vallata ne markkinat sieltä sen tyyppiseen toimintaan, joka meidän mielestä on mielekästä ja rakentavaa” (s. 83).

– – –

vappumarssiturussa

Mainitut siteeraukset ovat tietysti irti laajemmasta kontekstistaan, mutta niistä saa kuitenkin kuvan siitä, mihin valoon Siitoin kirjassa laitetaan. Se, että Siitoimesta ei kirjassa kerrota enempää johtunee siitä, että tekijät ovat pyrkineet painottamaan ajankohtaisempia ja yleisesti vakavammin otettavia kentän tekijöitä.

Hieman erikoista Siitoimen näin vähälle jättäminen kuitenkin on, koska teoksessa käydään kuitenkin läpi kansallismielisen tai äärioikeistolaisen kentän historiaa Suomessa. 1970-luvun lopulla Siitoimen ja hänen porukoittensa sanomisille ja tekemisille annettiin melko paljon painoarvoa. Pekan porukoiden tekemästä Tampereen Lenin-museon vandaloinnista, SDLN:n Vaasan piiritoimistoon lähetetystä kirjepommista, eri ihmisille tehdyistä uhkailusoitoista, Turussa tehdyistä vappumarsseista hakaristilippuineen, eduskunnalle tehdyistä kyselyistä Siitoimen toimista tai edes Kursiivin iskusta ja sen valtavasta jälkipuinnista sekä Siitoimen iskusta saamasta ehdottomasta viiden vuoden vankeusrangaistuksesta ei kirjassa mainita sanaakaan (niiden suhteen katso Mesikämmenen tähänastiset postit Kursiivin iskusta: osat 1-13). Kursiiviin kohdistunut terrori-isku oli Suomen oloissa ainutkertainen, sillä vastaavaa ei ollut maassamme rauhanaikana tapahtunut.

– – –

Äärioikeisto Suomessa lienee muuten toinen kerta, kun Mesikämmenen blogi on jollain tavalla vaikuttanut johonkin julkaistuun kirjaan. Ensimmäinen kerta oli Mike Pohjolan Ihmisen poika. Nyt käsillä olevaan kirjaan blogi mainitaan  lähteenä (Esa Tabermannin haastattelu).

– – –

Aiheeseen liittyen:

Mesikämmenen postit Kursiivin iskuun liittyen.

Mesikämmenen postit Pekan vappumarsseista.

Suomen Führer, osa II.

Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.

Esa Taberman puhuu!

Helena Eronen puhuu!

Jussi Halla-Aho ja Saatanan lonkerot.

Read Full Post »

hepuhuvat

Seuraavassa kooste Mesikämmenen tähän mennessä tekemistä haastatteluista, jotka on julkaistu blogissa.

– – –

Suomeksi:

Miikka Rantanen puhuu!

A.E.E.V. puhuu!

Mike Pohjola puhuu!

Ötöpesän jengi puhuu!

Seremonian Ilkka Vekka puhuu!

Kymenlaakson Esoteeris-Mytologinen seura puhuu!

Setin Temppelin Otto Varjonen puhuu!

Leo Meller Fan Club puhuu!

Helena Eronen puhuu!

Luciferin soldaatti Leon Kosmos puhuu!

Sami Haavisto puhuu! (osa 1, 2)

Come Back Recordsin Teje Caldén puhuu!

Antti Joutsi puhuu!

Ilmari Pöyhönen puhuu!

Esa Taberman puhuu!

Kai M. Aalto puhuu! (osa 1, 2, 3)

Veriryhmän tri Pervo puhuu!

Olli Kingelin puhuu!

Läjä Äijälä puhuu!

Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 1, 2, 3, 4)

– – –

In English:

Boyd Rice speaks!

Mr. Methane speaks!

Halthan speaks!

ManWoman speaks!

Dominick Crowley of My Swastika speaks!

Larry Wessel speaks!

Alan Cabal speaks! (part 1, 2, 3, 4)

– – –

Read Full Post »

Seuraavan tekstin kirjoitti Facebookin Pekka Siitoin Fan Clubissa Esa Taberman. Tekstin on julkaistu tässä hänen luvallaan.

– – –

Siitoimen vapauduttua loppukeväästä 1978 Tammi esiintyi tämän innokkaana tukimiehenä muiden projektiensa lomassa. Mm . Minä ja Tammi esiinnyimme näihin aikoihin Kansan Uutisten valokuvassa yhdessä Siitoimen kanssa esiteltyinä tämän lähimpinä miehinä. Siitoimen yllä ollut ruskehtava paita sai jutun kirjoittaneen toimittajan runosuonen suorastaan pulppuamaan joskin hänen kirjallinen ulosantinsa oli sentään kökköproosaa siitä, että fasistien tarkoitus oli ryhtyä käyttämään ruskeaa paitaa ja Siitoimella oli jo sellainen (tulkintani lehtijutusta on muistinvarainen).

Jokunen aika yllä olevan jälkeen Tammi kertoi minulle pyrkivänsä SMP:n kansanedustajaksi 1979 eduskuntaan ja ehdotti minua eduskuntasihteerikseen. Hän myös totesi, että tulevaisuuden organisaatiossa minä olisin sopiva henkilö Himmlerin paikalle. Olin olevinani molemmista ehdotuksista imarreltu, mutta kavahdin sisimmässäni. Jos en ollut aiemminkaan luottanut mieheen niin nyt olin varma, että hän ei ollut oikealla asialla!

Keskustelin Tammesta Pekkalan kanssa useammankin kerran, mutta emme oikein päässeet hänestä perille. Tulimme siihen tulokseen, että hän avusti jotakuta ulkopuolista ja todennäköisesti vihamielistä tahoa, mutta emme olleet varmoja, mitä. Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidimme SUPO:a. Tammen myöhemmät väitteet KGB-koulutuksesta olisivat tuolloin tuntuneet meistä liian “eksoottiselta” vaihtoehdolta.

Kesän 1978 kuluessa Tammi alkoi (kuten paljon myöhemmin hyvin värikkäässä YouTube-tunnustuksessaan totuuksia ja valheita sekoitellen kertoi) etääntyä toiminnasta ja todennäköisesti hänen viimeinen kontaktinsa Siitoimeen oli hänen antamansa todistajanlausunto ns. Kursiivin murhapolttoasiassa (ko. oikeudenkäynti kesti kuukaudesta toiseen ja oltiin pitkällä syksyssä 1978 ennen kuin tuomio saatiin tekaistua!) En ollut paikalla, mutta läsnäolleen Pekkalan mukaan Tammen esiintyminen oli ollut irvokasta. Hän oli kuulemani mukaan esiintynyt Raamattu kourassaan “synnintunnustajana” ja puhunut lähinnä läpiä päähänsä. Tammen mukaan “Jeesus tiesi totuuden hänen teoistaan” yms!

Näin Tammen kerran myöhemminkin. Olin ajelulla KK:n Volkkarissa Naantalista Turkuun kun Raisiossa näin Tammen esiintyvän tyylilleen uskollisesti irvistellen Pelastusarmeijan varusteissa ohikulkijoille Sotahuutoa kaupitellen. Sen jälkeen kadotin kontaktini Tammeen lähes kolmeksi vuosikymmeneksi vaikka en taatusti häntä unohtanutkaan.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Ihmeellinen Abdullah, osa 3
Ihmeellinen Abdullah, osa 2
Ihmeellinen Abdullah, osa 1

Read Full Post »

Seuraavan tekstin kirjoitti Facebookin Pekka Siitoin Fan Clubissa Esa Taberman. Tekstin on julkaistu tässä hänen luvallaan.

– – –

Eräs kevään 1978 ilmiöistä oli Tammen silloinen lyhytaikainen, mutta hyvin innokas pyrky mormonien riveihin. Hän pukeutui pikkutakkiin ja sitoi solmion kaulaansa ja teki itseään kaikinpuolin tykö ko. uskontokuntaan!

Minä ja Pekkala ihmettelimme tuolloin hänen intoaan ko. kysymyksessä. Koko hankkeessa ei tuntunut olevan mitään järkeä varsinkin kun emme enää tuossavaiheessa oikein ottaneet todesta sitä, että Tammella olisi ollut todella syvällinen ja aito uskonnollinen vakaumus.

Tammen todellista asennetta kuvasi hyvin hänen kertomuksensa, jonka mukaan hän oli liittynyt aikoinaan erilaisiin tunnustuksellisiin seurakuntiin koska silloisen SMP:n johto oli käskenyt hänen soluttautua niihin ja imuroida nuo joukot SMP:n kannattajiksi. Juttu oli juuri ja juuri uskottavuuden rajoissa, mutta ei vähentänyt perimmäistä epäluuloamme, mitä Tammen päämääriin ja aikeisiin tuli.

Tammi kutsui meidätkin mukanaan pariin otteeseen mormonien julkisiin tilaisuuksiin heidän hallussaan olevissa tiloissa ja esiintyi tuolloin kuin olisi ollut jo itse mukana toiminnassa, mutta kaikesta päätellen Tammeen ei luotettu tälläkään taholla, koska häntä ei päästetty mukaan toimintaan eikä jäsenyyteen ja parin kuukauden innokkaan yrittämisen jälkeen Tammi jättikin pyrkynsä sikseen eikä ko. yritystään kovin monisanaisesti kommentoinut.

Tuolloin 1978 Tammen pyrkimyksissä ei tuntunut olevan mitään järkeä, mutta jospa Tammi oli, kuten hän jälkeenpäin on kertonut, jossain tekemisissä ns. elimien ( KGB:n slanginimitys.) kanssa. Elimet olivat monistakin syistä kiinnostuneet mormoneista ja heidän toimistaan ja tätä taustaa vasten tarkastellen Tammen pyrkimyksissä oli jotain järkeä. Minä ja Pekkala epäilimme Tammea tuolloin SUPO:n maksamaksi vasikaksi, mutta Tammen seikkailu mormonismin liepeillä todistaa, että hän saattoi kuin saattoikin puhua osin tottakin TV-lausunnossaan, jotka koskivat hänen työtään NL:n tiedustelun kätyrinä.

Kaiken kaikkiaan Siitoimen yhä istuessa vankilassa tapahtui yhtä jos toistakin sellaista, joka jäi suurelta osin ehkä iäksi pimentoon.

Aiheeseen liittyen:

Ihmeellinen Abdullah, osa 2.

Read Full Post »

Seuraavan tekstin kirjoitti Facebookin Pekka Siitoin Fan Clubissa Esa Taberman. Tekstin on julkaistu tässä hänen luvallaan.

– – –

Mitä tapahtui Siitoimen ja Pekkalan vangitsemisen jälkeen?

Minulta itseltäni kesti tietenkin muutaman päivän ajan orietoitua tilanteeseen varsinkin kun jouduin tekemään tuttavuutta KRP:n tutkintaryhmän kanssa. Ei mikään tavoiteltava kokemus, mutta minulla oli puolellani se etu, että en oikeastaan ollut mitenkään merkittävä tai ainakaan tunnettu toimija Siitoimen toiminnan julkisella puolella. Ts. poliisit tyytyivät paljossa siihen, että myönsin olevani IKR:n jäsen, tuntevani syytetyt ja että pidin Lehtosta seinähulluna. Myönsin jopa senkin, että Lehtonen saattoi rustailla jonkinlaista pommia ainakin puheittensa mukaan, mutta etten ollut ottanut häntä ihan todesta. Tietysti painotin käsitystäni, että kyse oli Lehtosen omasta ideasta mitä sitten oli tapahtunutkin. Kaikenkaikkiaan lausuntoni kävivät (kuulustelukertoja oli useita kaiketi epäjohdonmukaisuuksien löytämiseksi) yhteen poliisin odotusten kanssa ja he olivat tyytyväisiä eivätkä kysyneet hankalia.

Ennenpitkää jouduin Helsingin RO:n kuultavaksi ja totesin siellä kylmästi, että isku vaikutti yksilön hätäiseltä teolta johtuen mainitun yksilön horjuvasta mielentervgeydestä. Sanoin yhtä jos toista muutakin, minkä johdosta Tiedonantaja noteerasi minut kuvan kera noin 60×120 suuruisessa jutussa kuvan kera ja teksti loi minusta kuvan todellisena “arkkinatsina” (kuka tahansa “natsi” tosin minuun tutustuttuaan luokittelisi minut lähinnä kovan linjan fascistiksi, mutta viis pikkuseikoista!). Niin tai näin, mutta tuosta jutusta alkaen olin yksi Tiedonantajan “suosikkikonnista”!

Oikeudenkäynnin aikana jonkinlainen toiminta oli elpymässä huolimatta viranomaisten pyrkimyksestä lamauttaa koko toiminta ja Turkuun syntyi alkuvuodesta 1978 ns. Neljän Kopla. Siihen kuuluivat minä, Tammi (silloin vielä Risto), Turkuun muuttanut Jari H. ja vankilasta piankin vapautettu Timo Pekkala. Abdullahimme on lausunnoissaan osin vähätellyt toimintaansa “natsipiireissä”, mutta olivat hänen motiivinsa mitkä tahansa, niin hän en asiantuntemuksestaan oli apua Siitoimen lakkautettujen yhdistysten seuraajia rakennettaessa.

Nämä rekisteröimättömät nopeasti perustetut yhdistykset rajoittuivat toiminnaltaan lentolehtisten levittämiseen ja IKR:n jäljiltä jääneiden aktivistien uudelleen kokoamiseen , mutta taidan kertoa niistä toisella kertaa. Samalla kerron siitä, miksi minä ja Pekkala emme koskaantäysin luottaneet Tammeen, vaikka hän oli hyvinkin aktiivi ja hänestä oli kiistatta apua.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Ihmeellinen Abdullah, osa 1.

Read Full Post »

« Newer Posts - Older Posts »