Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Esa Taberman’

Esa Taberman julkaisi 20.6. kuluvaa vuotta seuraavan tekstinsä Facebookin Pekka Siitoin Fan Clubissa. Mesikämmen kommentoi tekstiä Tabermanin tekstin perään.

– – –

Pekka Siitoimen hengentieteelliset ulottuvuudet ja esikuvat

Kirjoittanut Esa Taberman

rituaalimenot2Vaikka Pekka kiinnosti minua lähinnä enemmänkin poliittisten näkemystensä ja toimiensa vuoksi kuin ns. ”hengentieteen” näkökulmasta en tietenkään voinut välttää kosketusta Pekan tuohonkaan puoleen jo siksi, että se vaikutti voimakkaasti Pekan kaikkeen ajatteluun ja tekemiseen. Hänen poliittiset näkemyksensä olivat tuon mainitun aspektin värittämiä ja väitteet siitä, että suuri osa Pekan siirtymisestä poliittiselle linjalleen johtui hänen tutustumisestaan noihin aikoihin ilmestyneeseen okkultistiseen kirjaan (Ravenscroft: Pyhä keihäs) eivät ole täysin tuulesta temmattuja.

Minkälaisia sitten olivat nuo Pekan ”hengentieteelliset” näkemykset? Itse hän väitti usein uskottavastikin saaneensa vaikutteita tuolloin 70-luvulla tunnetulta ”selvännäkijältä” Aino Kassiselta, mutta mielestäni Pekka kaikesta päätellen yksinkertaisti asioita huomattavastikin antaessaan ymmärtää, että oli pelkkä Aino Kassisen työn jatkaja. Itse asiassa uskallan väittää, että Pekan todellinen esikuva niin hyvässä kuin pahassakin oli ehkä jopa hänen tietämättäänkin aivan joku muu!

Käytännössä kaikki Pekan tunteneet panivat merkille hänen poikkeuksellisen voimakkaan seksuaalisuutensa. Se vaikutti niin hänen yksityiselämäänsä kuin hänen julkisiinkin tekoihinsa ja lausuntoihinsa. Vaikutus oli niin kaiken kattava, että minun ja Timo Pekkalan tapaiset aatteelliset puristit saimme syyn suhtautua kyynisesti ylipäätään kaikkiin Pekan tekemisiin. Olimmehan ns. nuoria vihaisia miehiä ja ainakaan minä en tuolloin ymmärtänyt, ettemme olleet tekemisissä ns. normaalin poliittisen toimijan kanssa vaan henkilön, joka oli pikemminkin omaa maailmanselitystään haparoiden ja jäsentymättömästi rakentava guru. Guru, jolla oli oma poliittinen agendansa ja hyvin erikoinen filosofiansa, mutta joka ei siis ollut poliittinen toimija vaan jotain samanlaista kuin Charles Manson, vaikka Pekan yhteydet Mansonin toimintatapoihin ovatkin eräitä kiinnostavia yhtäläisyyksiä ja ideologisia lausuntoja lukuunottamatta onneksi vain näennäisiä. Molemmat miehet olivat saman aikakauden luomuksia, mutta erosivat toisistaan merkittävillä tavoin ja ennenkaikkea Pekalta puuttui Mansonille ominainen äärimmäinen sosiopatia ts. ehkä joku psykologi saattaisi pitää Pekkaa narsistina, mutta hänessä ei ollut taipumuksia joukkomurhien organisointiin!

Pohjimmiltaan Pekan hengelliset näkemykset perustuivat hänen näkemyksiinsä seksuaalisuuden suuresta voimasta niin magian kuin ylipäätään kaikken muunkin takana. Pekalle Saatana oli seksuaalinen olento ja seksuaalisuus oli Saatanan tärkein vaikutuskeino. Koska Pekka oli hyvin seksuaalinen persoona hän toteutti tätä näkemystään omien seksuaalisten yllykkeittensä oikeutuksena. Ehkä Pekka ei itsekään tiennyt, mikä osa hänen toiminnastaan oli loppujen lopuksi hengellistä pyrkyä johonkin ja mikä vain pyrkimystä lieventää voimakkaan seksuaalivietin paineita. Kukaan muu ei sitä tiennyt senkään vähää ja Pekan tee mitä haluat -filosofia johti hänen mahdollisten henkisten päämäärien vaihtumiseen johonkin, jota Pekka itse harvinaisen osuvasti, kuinkas muuten, kutsui rivologiaksi. Ts. Pekasta ei loppujen lopuksi tullut gurua vaan pelleksi koettu ja löysiä puhuva kehno Hitler-Pastissi, joka tunnettiin lähinnä kiljun voimin naisseuraa etsivänä vitsinä!

En tiedä, kuinka paljon Pekka tiesi Aleister Crowleystä ylipäätään ja tämän aatemaailmasta erikseen. Ehkä Pekka oli omin päin päätynyt samanlaisiin päätelmiin kuin itseään ”Suureksi Pedoksi” nimittänyt Crowley ja yritti, kuten Crowleykin, elää filosofiaansa todeksi. Molempien elämänkaaret ja jopa näkemykset muistuttavat aavemaisesti toisiaan aina maineetonta loppua myöten, mutta toisin kuin Crowley, joka yhä edelleen jakaa mielipiteitä ja jolla on lähes 70-vuotta kuolemansa jälkeen yhä puolestapuhujia, Pekka on jäänyt paljon vähäisempään jälkimaineeseen ja hänestä ei ole tehty vakiohahmoa kauhuelokuviin jos myös -elokuviinkaan.

– – –

Mesikämmen kommentoi:

Kiitos Esa mielenkiintoisista näkemyksistäsi.

Tässä välissä olisi varmasti hyödyllistä määritellä muutamia termejä, mm. “rivologia” ja sen suhde “hengentieteeseen”, mutta eiköhän tässä pärjätä ilmankin.

Koska olit Pekan joukoissa mukana, todistit Pekan toimintaa 70-luvulla suoraan kentällä, on pohdinnoissasi kulttuurihistoriallisesti arvokkaita vaikutelmia ja havaintoja. Kaikkein mielenkiintoisinta tekstissäsi on mielestäni se, miten sinä ja Pekkala koitte Pekan omalaatuisen yhdistelmän politiikkaa, hengentieteitä ja Pekan münchausenmaista persoonaa. On helppo uskoa, että monille poliittisin painotuksin mukana olleille (”vihaisille nuorille miehille” kuin muillekin) tuo kokonaisuus oli enemmän tai vähemmän hämmentävä, vaikea sulattaa ja ottaa tosissaan – vaikka tuolloin, 70-luvulla, Pekka oli kuitenkin poliittisen vakavasti otettavuutensa kannalta vahvimmillaan (kts. tekstini Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi).

Kirjoitit mielenkiintoisesti siitä, miten ”käytännössä kaikki Pekan tunteneet panivat merkille hänen poikkeuksellisen voimakkaan seksuaalisuutensa” ja miten ”se vaikutti niin hänen yksityiselämäänsä kuin hänen julkisiinkin tekoihinsa ja lausuntoihinsa”. Nämä seikat ovat ilmiselvästi totta, myös niiden silmissä, jotka eivät Pekan toimintaa paikan päällä nähneet mutta jotka ovat Pekan legendaan eri lähteiden kautta myöhemmin tutustuneet. Näyttää siltä, että ”rivologia” oli Pekalla verissä jo 60-luvulla Siitoin-filmi oy:n alkuaikoina (kts. tekstini Porno-pekan kadonneet rivoilut) ja että Turun Hengentieteen Seuran puhtoisten ensimmäisten vuosien jälkeen asia pääsi kunnolla kukkaansa vuosien 74-76 välillä.

Pekka otti Aino Kassiseen yhteyttä jouduttuaan yrityksensä kanssa taloudellisiin vaikeuksiin 1970. Kassisen kautta Pekka tutustui erityisesti antroposofiaan ja teosofiaan, mutta myös tuohon aikaan hengentieteen kentällä olleisiin yleisiin teemoihin laajemminkin, mm. ufoihin. Vuoden 1971 lopussa perustettu Turun Hengentieeen Seura heijasteli tätä kaikkea hyvin (kts. Tri Kennet Granholmin teksti Pekasta nimeltä Worshipping the Devil in the name of God).

Puhtoisen alkunsa jälkeen Turun Hengentieteen Seura alkoi kuitenkin julkaista materiaalia, jossa oli selvästi ”rivologisia” ulottuvuuksia. Näihin kuuluvat erityisesti Musta Magia, osa I (1974) ja II (1975), sekä Paholaisen Katekismus (1977). Pekka alkoi kunnostautua myös julkisuudessa rivologisesti, tunnetuin tapaus näistä oli Jermu-lehden (8/1976) Pekasta tekemä juttu nimeltä Turun saatananpalvojien rituaalimenot. Huomionarvoinen seikka tässä yhteydessä on, että Pekan oppilassuhde Kassiseen katkesi näihin aikoihin. Huvittavaa asiassa on se, että Pekka myöhemmin kertoi Kassisen vihkineen hänet satanismiin, vaikka tosiasiassa Pekan liukuminen siihen suuntaan oli hänen samanaikaisesti ottamansa äärioikeistolaisen poliittisen linjauksen kanssa se syy, miksi Kassinen lopetti yhteydenpitonsa Pekkaan.

Kirjoitit tekstissäsi Kassisen ja Pekan väleistä: (…) uskallan väittää, että Pekan todellinen esikuva niin hyvässä kuin pahassakin oli ehkä jopa hänen tietämättäänkin aivan joku muu! Mitä tällä tarkoitat? Epäilemättä Pekalla oli moniakin “esikuvia” jo 70-luvun alussa, mutta on kiistatonta, että hengentieteellisen uransa alussa Aino Kassinen oli Pekalle tärkein opettaja ja tien viitoittaja.

Mainitsemasi Trevor Ravenscroftin Pyhä Keihäs (1973) oli Pekalle merkittävä teos, siitä ei ole epäilystäkään. Vaikka opus on historiallisesti ja tosiasiallisesti muutenkin enimmäkseen täyttä satua (ja sellaisena ennen kaikkea pseudohistoriaa, ei niinkään okkultismia), onnistui se nivomaan Pekalle mielekkäällä tavalla yhteen hengentieteitä ja politiikkaa. Kirjan vaikutus on nähtävissä jo Musta Magia, osa I:ssä (kts. tekstini Suomen Führer osa II sekä jo edellä mainitussa tekstissäni Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi).

Mutta mistä Pekka sitten sai hengentieteisiinsä ”rivologisia” vaikutteita? 70-luvun alussa ei suomeksi ollut magiaa käsittelevää kirjallisuutta liiemmin olemassa, eikä ns. seksimagiaa käsittelevää kirjallisuutta lainkaan. Englanniksi aiheesta löytyi maailmalta jo tuolloin joitain teoksia, mutta niistä kuuleminen ja niiden käsiinsä saaminen oli hivenen työlästä Suomesta käsin. Tämän lisäksi Pekan englannin kielen taidot eivät riittäneet niiden lukemiseen. Voidaan siis pitää varmana, että ”rivologiset” ulottuvuudet hengentieteelliseen repertuaariinsa Pekka loi luovasti itse, omaa mielikuvitustaan ja sopivia lähteitä yhdistellen. Tämä tietysti sopii kuvaan, sillä Pekan koko hengentieteellinen ajatusrakennelma on omalaatuinen kudelma “omaa ja lainattua”. Eräs teos, joka on saattanut Pekkaa asian rivologisissa ulottuuksissa inspiroida on Horst Knautin 1970 suomeksi julkaistu teos Paluu tulevaisuudesta (kts. tekstini Horst Knautin ja Pekka Siitoimen perverssiyden ylistys).

Mainitsit tekstissäsi yleisluontoisesti, että Pekalla olisi jotain yhtäläisyyksiä Charles Mansoniin. Eroavaisuuksia näiden miesten välillä löytyy monella tapaa, mutta löytyy niitä yhtäläisyyksiäkin. Molempia miehiä kiinnosti henkisyys ja molemmilla oli tavalla tai toisella kiinnostusta myös yhteiskunnallisiin asioihin. Molemmat olivat karismaattisia ja molempiin liitettiin jo tuolloin, no, sanokaamme ”rivologia”. Molemmilla oli oma ”kulttinsa”. Molemmat maastoutuivat ”vesimiehen ajan pimeälle puolelle” (kts. Gary Lachmannin Tajunnan alkemistit, joissa sekä Pekasta että Charliesta on juttua, sekä jo edellä mainitsemani tri. Granholmin artikkeli). Amerikkalaisista aikalaisista Mansonia luontevammin löydän Pekan vertailukohdaksi kuitenkin edesmenneen Anton LaVeyn, mistä artikkelin verran olen kirjoittanutkin (kts. Luciferin arkkipiispan nauru).

Tekstisi mielenkiintoisin pohdinta on tässä:

Pohjimmiltaan Pekan hengelliset näkemykset perustuivat hänen näkemyksiinsä seksuaalisuuden suuresta voimasta niin magian kuin ylipäätään kaiken muunkin takana. Pekalle Saatana oli seksuaalinen olento ja seksuaalisus oli Saatanan tärkein vaikutuskeino. Koska Pekka oli hyvin seksuaalinen persoona hän toteutti tätä näkemystään omien seksuaalisten yllykkeittensä oikeutuksena. Ehkä Pekka ei itsekään tiennyt, mikä osa hänen toiminnastaan oli loppujen lopuksi hengellistä pyrkyä johonkin ja mikä vain pyrkimystä lieventää voimakkaan seksuaalivietin paineita. Kukaan muu ei sitä tiennyt senkään vähää ja Pekan tee mitä haluat -filosofia johti hänen mahdollisten henkisten päämäärien vaihtumiseen johonkin, jota Pekka itse harvinaisen osuvasti, kuinkas muuten, kutsui rivologiaksi.

Pekan hengentieteellisessä kudelmassa seksuaalisuus ja Saatana todellakin liittyivät yhteen ja oleellisesti tähän konkreettiseen maailmaamme, kuten vaikka seuraavasta lainauksesta selviää:

Käärme, eli siitin, eli Paholainen ja niiden voima hallitsevat tätä aineellista maailmaa. Käärme kuvaa myös ikuisen elämän kiertokulkua munan, eli maapallon puitteissa. Muinaiset ihmiset pitivät siitintä Jumalan vertauskuvana, koska siitin oli elämän antaja ja jatkaja. Aineellisesti ajatellen he olivat uskossaan melko oikeassa, koska Paholainen on aineellisen maailman herra eli “Jumala”, ja juuri hän hallitsee siittimen käyttöön liittyviä voimia. Tästä johtuu, että katoliset papit ja buddhalaiset munkit eivät ollenkaan hyväksy siittimen käyttöä mihinkään muuhun kuin virtsaamiseen (teoksessa Ufot, uskonto ja Paholainen, 1974).

Asiasta kannattaa katsoa myös Musta Magia osa I:stä löytyvä lyhyt kuvailu Saatanasta (s. 58).

Pekka ei missään yksiselitteisesti kuitenkaan kirjoittanut, että seksuaalisuus olisi viime kädessä kaiken olemassa olevan (myös ”henkisen maailman”) takana oleva voima. Pekan tekstien pohjalta voisi päätellä jotain aivan päinvastaista, sillä kirjoittamissaan näkemyksissä ”tämän maailman herraa” palveltiin viime kädessä Jumalan kunniaksi – ja Jumala abstraktina otuksena oli Pekan käsityksissä jotain pelkän seksuaalisuuden tuolla puolen olevaa. Pekan henkiset päämäärät (mitä ne täsmällisesti ottaen sitten olivatkaan) eivät vuosien varrella nähdäkseni “vaihtuneet rivologiaan”, vaan ne ja hänen toimintansa muutenkin “rivologisoituivat” aiemmasta puhtoisesta antroposofiasta ja teosofiasta. Oma kysymyksensä sitten on, missä määrin münchausenmaista showta vetävä Pekka kirjaimellisesti uskoi kirjoittamaansa ja kertomaansa okkulttiseen maailmankuvaan. Ateisti Pekka ei kuitenkaan koskaan ollut, se on varmaa.

Voidaan pitää varmana, että Aleister Crowley oli Pekalle nimenä tuttu, sen verran häneen on viitattu jo suomenkielisessä kirjallisuudessakin. Crowleytä ei kuitenkaan Pekan elinaikana käännetty suomeksi, joten Crowleyn ajatuksiin tarkemmin tutustuminen jäi Pekalta kaikella todennäköisyydellä väliin. Crowleyn tekstit ovat myös aivan liian hienosyisiä, jotta Pekka olisi niistä sen enempää kiinnostunut. Pekka ei ole teksteissään tai missään tunnetuissa haastatteluissaan maininnut Crowleytä sanallakaan.

Kirjoitit, että molempien (Siitoin ja Crowley):

(…) elämänkaaret ja jopa näkemykset muistuttivat aavemaisesti toisiaan aina maineetonta loppua myöten, mutta toisin, kuin Crowley, joka yhä edelleen jakaa mielipiteitä ja jolla on lähes 70-vuotta kuolemansa jälkeen yhä puolestapuhujia, Pekka on jäänyt paljon vähäisempään jälkimaineeseen ja hänestä ei ole tehty vakiohahmoa kauhuelokuviin jos myös -elokuviinkaan.

En kyllä mitenkään näe, miten Siitoimen ja Crowleyn elämänkaaret tai näkemykset muistuttaisivat toisiaan mitenkään ”aavemaisesti”. Yleisellä tasolla yhtäläisyyksiä toki löytyy, ennen kaikkea kiinnostus salatieteisiin ja voimakas seksuaalisuus (mikä näkyi myös molempien magiassa niin sanoissa kuin teoissa) ynnä värikäs provokatiivinen persoonallisuus. Tällaiset yleiset seikat tosin yhdistävät varsin monia, jotka tietyn tyyppisestä esoteriasta ovat ylipäätään kiinnostuneita (kts. vaikka aiemmin mainitsemani Anton LaVey).

Merkittäviä eroavaisuuksia miesten välillä oli huomattavasti mm. oppineisuudessa, yleisessä sofistikoituneisuudessa sekä poliittisissa näkemyksissä. Aiheeseen liittyen suosittelen tutustumaan Richard Kaczynskin Perdurabo:n, Tobias Churtonin Aleister Crowley, the biography:n, sekä Oxford University Press:n julkaisemaan akateemiseen antologiaan Aleister Crowley and Western Esotericism. Mesikämmenen Aleister Crowleytä käsitteleviä tekstejä parin edellä mainitun tekstin lisäksi löytyy täältä.

Mitä Siitoimen ja Crowleyn legendan vertailuun tulee, on lähtökohdiksi huomioitava tietysti se, että Siitoin operoi ennen kaikkea suomeksi ja Suomessa, Crowley taas ennen kaikkea englanniksi ja ympäri maailmaa, erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Omassa kontekstissaan molempien miesten, ei vain Crowleyn, legendan ja suosion voidaan sanoa heidän kuolemansa jälkeen vain kasvaneen. Jo kursorinen vilkaisu vaikkapa LAShTAL – Home of the Aleister Crowley Societyn sivustoon ja Mesikämmenen Valtakunnanjohtajan elämä-sivun alasivuun post 2003 kertoo asiasta selkeää kieltään.

P.S. Tämä on Mesikämmenen blogin 666. posti.

Advertisements

Read Full Post »

pontikkaSeuraavan tekstin on kirjoittanut Esa Taberman. Teksti on julkaistu hänen luvallaan.

– – –

Minulla on ollut vuosien mittaan mitä oudoinpia tuttavuuksia. Erästä tyyppiä mm. kutsuttiin Lehmä-Simpaksi hänen keskiarvoista poikkeavien seksuaalisten mieltymystensä vuoksi. Toinen taas, eräs Birger L., oli esimerkkitapaus siitä, miten pieni vipaus testosteronin luonnollisesta erityksestä voi muuttaa teinipojan Hulkiksi.

Yllämainittuihin äärimmäisiin esimerkkeihin verrattuna Kake oli lähes tavallinen tyyppi. Tosin hän oli selvästikin liiaksi mieltynyt alkoholiin, mutta sekään ei ole mitenkään poikkeavaa. Itseasiassa juopottelutaipumustensa ja kehittyvän alkoholisminsa lisäksi Kake ei mitenkään erottunut normaalista 60-luvun alussa syntyneestä naimattomasta mieshenkilöstä.

90-luvulla, kun Pekka Siitoimen ura oli jo lähestymässä loppusuoraa ja hän asusteli Vehmaalla, Kake sai jostain krapulan kiusaamiin aivoihinsa idean ottaa yhteyttä Siitoimeen saadakseen halvalla pontikkaa ja kerjätäkseen tai jopa varastaakseen jonkin ”natsikaman”, jonka voisi vaihtaa alkoholiin joko suoraan tai esineen myymällä joskus ankeassa tulevaisuudessa. Näin Kake myöhemmin minulle kertoi ja jotenkin miehen tuntien hänen yhteydenottonsa motiivi oli uskottava.

Niin tai näin, niin kertomansa mukaan Kake löysi pienen etsinnän jälkeen Siitoimen resisdenssin ja tapasi siellä paitsi itsensä ”der Führerin” myös nuoremman tuntemattomaksi jääneen mieshenkilön ja kaksi 30-40 vuotiasta hiukan rupsahtaneen näköistä naishenkilöä, joita Siitoin luonnehti hulluiksi ja ”lataamonasiakkaiksi”. Kake tietenkin väitti kannattavansa Siitoimen toimia ja näkemyksiä ja vaikka Siitoin ei varmaan tätä aivan uskonutkaan niin ehkä hän oli kyllästynyt ryyppäämään liian tutuiksi käyneitten seuralaistensa kanssa koska toivotti Kaken tervetulleeksi ja tarjosi tälle oitis ”virvokkeita” (lue: kiljua ja pontikkaa).

Ei kestänyt kauaakaan kuin Kake oli yhtä humalassa kuin Siitoin kumppaneineen jos ei enemmänkin, sillä jo lyhyen juopottelun seurauksena Kakelta ”meni vintti pimeäksi” kuten hän myöhemmin minulle tunnusti. Edes tuolloin hän ei muistanut kuin osan kaikesta tapahtuneesta ja tuo osakin riitti melkoiseen morkkikseen!

Joka tapauksessa Kake heräsi seuraavana aamupäivänä munasillaan yläkerran lattialta ja huomasi imeskelevänsä toisen paikalla olleen naisen likaisia varpaita. Nainenkin oli ilkialasti ja ei siinä kohtaa vuorokautta vähääkään viehättävä.

Lopulta kun Kake oli saanut itsensä jalkeille ja löytänyt sinne tänne paiskimansa vaateet paitsi puhdistetuksi oksennuksesta myös jotenkuten ylleen jos ei puhtaina ja hajuttomina niin ainakin alastomuutensa kätkevinä. Tässä vaiheessa hän alkoi muistaa joitain hajanaisia yksityiskohtia sekoiluistaan ja kuten arvata saattaa, poti melkoista morkkista. Niinpä koleasta säästä välittämätön viuhahdus ulkona alastoman naishenkilön kanssa niin, että jotkut sivullisetkin olivat nähneet ulkoilevan pariskunnan ja muut vastaavat tempaukset mukaan lukien hyvin kipeä ja kuvottavia yksityiskohtia sisältävä seksi eivät nostaneet muistettuina mielialaa vaikka Kake osasikin jo pitkään tapausten jälkeen minulle asioista kertoessaan ottaa asiat huumorin kannalta. Kuten senkin, miten hän oli sen enempiä selittelemättä liuennut paikalta ja vannonut, että ei ikinä poikkeaisi uudestaan.

Eli näin kertoili minulle jo 15 vuotta takaperin Kake ja ottamata kantaa hänen kertomuksensa kaikkien yksityiskohtien täydelliseen oikeellisuuteen varsinkin kun kyse on juopuneen muistikuvista ja kuulijan muistin rajallisuudesta totean kuitenkin, että jotain aika rajua Kakelle Siitoimen tavatessaan sattui.

Read Full Post »

Post 2003

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

Post 2003-postissa listataan Siitoimeen liittyviä mainintoja, tapahtumia, kirjoja, levyjä, yms., mitä hänen kuolemansa jälkeen on tullut esiin ja julkaistu.

– – –

Post 2003

2003

Pekan puhelinvastaajasta löytyi hänen kuolemansa jälkeen viestejä niin ajalta, jolloin hän oli vielä hengissä kuin myös ajalta, jolloin hän oli jo kuollut. Eräs näistä viesteistä oli Kai M. Aallon, jonka Siitoin oli ennen kuolemaansa nimennyt seuraavaksi valtakunnanjohtajaksi. Aallon viesti oli surunvalittelu Siitoimen poismenon johdosta (Mesikämmenen arkistot).

Pekan kuolinilmoitus ilmestyi Turun Sanomissa (Mesikämmenen arkistot).

Turun Sanomissa ilmestyi 14.12. pieni muistokirjoitus Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Nainen, jonka kanssa Pekka sai viimeisen lapsensa, soitti Leo Mellerin isännöimään hengelliseen radio-ohjelmaan ja puhui Mellerin kanssa mm. Pekan mahdollisesta taivaspaikasta (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt uskovainen nainen osti Pekan kuolinpesän ostaneelta liikkeeltä kaikki myynnissä olleet Pekan painattamat Mustat Raamatut ja poltatutti ne (Mesikämmenen arkistot).

2006

Voimakyykkääjä-niminen legendaarinen nettihahmo mainitsi Siitoimen ”Johtajana” ”reklamaatiossaan R-kioskille” (Mesikämmenen arkistot).

nordling1Iiro Nordlingin ja Olavi Koskelan kirjoittama Pekka Siitoimen elämänkerta Suomen Führer: Valtakunnajohjata Pekka Siitoin (1944-2003)  ilmestyi omakustanteena.

“Jonathan Shedd/Video Werewolf archival outtake” julkaisi undergroundina DVD:n Pekka Siitoin: Taisteluni (Mesikämmenen arkistot).

2008

Black metal-yhtye Rivologi julkaisi ensimmäisen demo-kasettinsa. Bändin koko konsepti oli ja on kauttaaltaan Siitoimen inspiroima (Mesikämmenen arkistot).

Ajankohtainen kakkonen esitti ohjelman Abdullah Tammen salattu elämä. Ohjelmassa Tammi kertoi mm. soluttautuneensa Siitoimen joukkoihin 70-luvulla vakoilumielessä. Tammi julkaisi asiasta vuonna 2012 myös oman selontekonsa YouTubeen.

Vomit Pint-yhtye julkaisee levyn Abortion is service to mankind, jolta löytyy kappale “I’ve got crush on Pekka Siitoin”.

Näihin aikoihin ilmestyi myyntiin ensimmäinen versio ”Kiitos 1944-2003”-t-paidasta (Mesikämmenen arkistot).

Aamuset julkaisi Nostalginen Turku-juttusarjassaan Pekasta tekstin “Naantalin natsi” (Mesikämmenen arkistot).

2009

Suomi 24:llä ilmestyi posti ”Pekka Siitoin nähty Hangossa” (Mesikämmenen arkistot).

Rivologilta julkaistiin split-julkaisu S.A.D.O.S.-yhtyeen kanssa nimeltään Aamuruskon pojat ja tyttäret (Mesikämmenen arkistot).

Kivesveto Go Go:n Saatana kutsuu minua 7″ sisältää sarvilla tuunatun kuvan Pekasta.

Pekka Siitoimen siviilipalveluslehteen alunperin 1993 antama haastattelu julkaistiin Blood Ceremony-elokuvalehdessä ennenjulkaisemattomien valokuvien kera (Mesikämmenen arkistot).

rituaalimenot2Vuonna 2009 Nightsatan, The Seekrets ja Black Totem tekivät kolmen keikan minikiertueen. Tampereella lisänä oli myös Steel Mammoth. Kiertueen julisteessa ja muussa mainosmateriaalissa oli legendaarinen rituaalikuva Pekasta vuoden 1976 Jermu-lehdestä (Mesikämmenen arkistot).

Pekasta oli kappale Hannu Lauerman kirjassa Pahuuden anatomia (Edita).

2010

Miki Brunoun ohjaama dokumenttifilmi Isän valtakunta esitettiin YLE:llä. Filmi kertoo Siitointen elämästä Paul Adolf Siitoimen näkökulmulmasta.

Naantalilainen tuntemattomaksi jäänyt SDP:n jäsen kirjoitti muistojaan Pekasta Naantalin SDP:n nettisivuilla (Mesikämmenen arkistot).

Fingerporissa ilmestyi kaksi strippiä Siitoimesta (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen julkaisi Das Fest! 50-postia Pekka Siitoimesta!-juhlapostin.

Uskontotieteilijä, tri Kennet Granholm kirjoitti Pekka Siitoimesta tekstin Worshipping the Devil in the name of God (Mesikämmenen arkistot).

Malheur toi julkisuuteen ensimmäisen tunnetun version Pekkagrammista.

Pekka Siitoin-soundboard sekä Pekka Siitoin-built my Panzerwagen-tribuutit ilmestyivät nettiin.

Pekka laitettiin etikettiin Hänvin-tribuuttikuvassa (Mesikämmenen arkistot).

Huutonetissä myytiin Pekka Siitoimen shortseja. Lähtöhintana oli 100e (Mesikämmenen arkistot).

Ruoveden Hengentieteen Seura laittoi valkoista ”pekkagrammi”-t-paitaa myyntiin. Paita oli hitti ja se myytiin loppuun nopeasti (Mesikämmenen arkistot).

pekkakortti1Turun Hengentieteen Seura perustettiin uudestaan joulukuussa Turussa (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi julkaisi postin Pekka Siitoin on nykyään vampyyri! Postin perässä on kysely, ”oletko törmännyt vampyyri-Pekkaan?”

Pertti Jarla kertoi Metropolin haastattelussa pitävänsä Pekasta huumorimielessä sekä omistavansa Pekan omistuksessa olleita pieniä luita, yms. (Mesikämmenen arkistot).

Kokoomusnuorten Janne Pihjala mukaili Pekkaa sanomalla ”Kaikesta huolimatta olen kivenkova liberalisti, anarkisti ja kapitalisti. Siitä minä nautin. Sosialismi on sairautta”. Media noteeraa asian (Mesikämmenen arkistot).

2011

ihmisen_poikaMike Pohjolan Ihmisen Poika (Gummerus) ilmestyi. Kirjassa kerrotaan myös Siitoimesta (Mesikämmenen arkistot).

YouTubeen ilmestyi Pekka Siitoin überpartyremix-tribuutti.

Facebookiin perustettiin Pekka Siitoin Fan Club.

Turun Hengentieteen Seura painatti Siitoimesta useampaa erilaista postikorttia (Mesikämmenen arkistot).

Hardcore punk-yhtye Kiljuvelka-70:n CD:llä Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa on kappale nimeltä Kiljukeisari, joka kertoo Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Total Fucking Underground Publishing uudelleenjulkaisi Pekan mustaa magiaa käsittelevät teokset Musta Magia I & II sekä Paholaisen katekismus yksissä kansissa nimellä Musta Magia trilogia. Julkaisu oli tehty ”Pekan muistoa kunnioittaen” (Mesikämmenen arkistot).

tfup161Esoteerista industrial-melua tekevän Will over Matter:n CD:llä Lust for Knowledge on kappale ”Viiden tunnin puhelu”, jossa on käytetty pitkä pätkä Pekan Radio Inarille antamaa haastattelua (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen julkaisi Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!-juhlapostin.

Pekan kuolinpäivää muisteltiin. Asiasta luotiin Facebookiin tilaisuus (Mesikämmenen arkistot).

Ruoveden Hengentieteen Seura laittoi mustan ”pekkagrammi”-t-paidan myyntiin. Paita, josta tehtiin 88 numeroitua kappaletta, oli jälleen suuri hitti ja se myytiin nopeasti loppuun (Mesikämmenen arkistot).

wachtKarvareuhka productions-ryhmän elokuva Wacht am Rhein ilmestyi nettiin. Pekka on eräs elokuvan päähahmoista ja hänen kuolemattomia lausahduksiaan kuullaan pitkin elokuvaa (Mesikämmenen arkistot).

Kai M. Aalto antoi Mesikämmenen blogille haastattelun. Haastattelussa käytiin läpi mm. Aallon tuttavuutta Pekkaan sekä Pekan ryhmien toimintaa (Mesikämmenen arkistot).

Esa Taberman antoi Mesikämmenen blogille haastattelun. Haastattelussa käytiin läpi Tabermannin tuttavuutta Pekkaan sekä Pekan ryhmien toimintaa 70-luvulla, ynnä Kursiivin iskua ja sitä seurannutta oikeudenkäyntiä (Mesikämmenen arkistot).

Nightsatan, The Seekrets ja Black Totem tekivät jälleen kolmen keikan minikiertueen. Kiertueen julisteissa ja muussa mainosmateriaalissa oli jälleen kuva Pekasta rituaalimenoissaan vuoden 1976 Jermu-lehdestä (Mesikämmenen arkistot).

Basso-lehti arvosteli Siitoimen teoksen Ufot, uskonto ja paholainen (Mesikämmenen arkistot).

Facebookiin ilmestyy ryhmä, jossa Pekalle vaaditaan patsasta Naantaliin (Mesikämmenen arkistot).

Esa Taberman muisteli Mesikämmenen blogissa Pekkaa ja ”arkkipiispatarta” (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi järjesti ensimmäiset Hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisat. Kisojen ylituomariksi ja suojelijaksi tuli Kai M. Aalto. Kisapalkintoina oli mm. uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran toimesta Pekka Siitoin-postikortteja. Kisat saivat osakseen suurta suosiota ja ne noteerattiin Helsingin Sanomien NYT-liitettä myöten (Mesikämmenen arkistot).

Kymenlaakson Esoteeris-Mytologisen Seuran Antti Joutsi suunnitteli uuden sadan markan setelin, jossa Pekka komeili kuvassa (Mesikämmenen arkistot).

2012

Esa Taberman muisteli Mesikämmenen blogissa Pekkaa ja Kemin ”komendantti H”:ta (Mesikämmenen arkistot).

Abdullah Tammi laittoi YouTubeen videon, joka on “Tammen kertomus miten soluttauduin Pekka Siitoimen järjestöön ja taistelussani fasismia sekä natsismia vastaan.”

Sauli Niinistön presidenttivaalikampanjaa varten tehty video päätyi hivenen tuunattuna versiona YouTubeen. Videolla Sauli puhelee vampyyri-Pekan kanssa.

Facebookiin perustetaan ruotsinkielinen fanisivu Pekalle: Vi som dyrkar Timo Pekka Olavi Siitoin.

Pekka pärjäsi postyyminä toiseksi parhaiten Mesikämmenen varjopresidentinvaaleissa (Mesikämmenen arkistot).

Halthan bongasi Helsingin alueelta ”Siitoin elää”-spraymaalauksen (Mesikämmenen arkistot).

Pekasta ilmestyi ”Pekkagram”-patchiä mm. Huutonettiin myyntiin (Mesikämmenen arkistot).

nordling2Iiro Nordlingin toinen Pekkaa käsittelevä kirja Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon ilmestyi omakustanteena (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi julkaisi postin koskien Pekan syntymäpäivää. Juhlapuheen asiaa koskien kirjoitti Kai M. Aalto (Mesikämmenen arkistot).

Iron Sky-elokuvan teattereihin tulon aikoihin Mesikämmen julkaisi Iron Siitoin-artikkelin, joka sai paljon huomiota. Artikkelille myhäili hyväntuulisen huvittuneena mm. Iron Skyn ohjaaja Timo Vuorensola (Mesikämmenen arkistot).

Pekasta ilmestyi toinen ”Kiitos 1944-2003” t-paita. Samoihin aikoihin ilmestyi myös erilaisia ammattimaisesti teetettyjä Pekka-rintanappeja (Mesikämmenen arkistot).

nn2Nauravat Natsit-c-kasetti uudelleenjulkaistiin tuntemattoman tahon toimesta CD:nä. Painos myytiin loppuun alle kolmessa viikossa (Mesikämmenen arkistot).

Internettiin ilmestyi kuva jonkun muusikon tekemästä Pekka Siitoin-kitarapedaalista (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogi järjesti toiset Hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisat ja kirjoitti niiden yhteydessä mm. Pekan hypnoottis-magneettisesta katseesta. Kisat olivat vielä suositummat kuin aiempana vuonna ja ne saivat jälleen osakseen huomiota mm. Helsingin Sanomien NYT-liitteessä (Mesikämmenen arkistot).

Dan Koivulaakso, Li Andersson ja Mikael Brunilan Äärioikeisto Suomessa julkaistiin. Kirjassa mainitaan myös Siitoin muutamaan kertaan (Mesikämmenen arkistot).

Olavi Koskelaa, Pekan joukoissa toiminutta miestä, haastateltiin YLE:n Suomalainen mies-ohjelmasarjassa. Haastattelussaan Koskela kertoi paljon myös Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Boyd Ricen ensimmäisellä Suomen keikalla kuultiin Pekka-aiheisia huutoja kappaleiden välissä (Mesikämmenen arkistot).

outokutsuTurun Hengentieteen Seura ilmoitti vihkivänsä Suomen Luciferille ja Saatanalle Pekan kuolinpäivänä ja julkaisevansa rituaalikaavan, jota kuka tahansa voi käyttää samaan rituaaliin. Asiasta nousi kohu. Facebookiin perustettuun Turun Hengentieteen Seuran tilaisuussivuun liittyi n. 18000 ihmistä ja sen vastarukoustapahtumaan n. 28000 ihmistä. Mm. Iltalehti uutisoi asiasta ja siitä kirjoittavat blogeissaan mm. Leo Meller ja Jouko Piho (Mesikämmenen arkistot).

Hokke Rädyn räp-biisi Fyyrerin uudet vaatteet ilmestyi nettiin. Kappaleessa räpätään Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Helsingin juhlaviikoilla oli “monitaiteellinen näyttämöteos” nimeltään Ufot, uskonto ja pakolainen. Nimi mukaili tietysti 1974 julkaistun Pekan teoksen Ufot, uskonto ja paholainen” nimeä (Mesikämmenen arkistot).

Unclean julkaisi äänitteen Deranged, jolta löytyi Pekka-raita H.P.S. (Mesikämmenen arkistot).

Pekkaa muisteltiin hänen kuolinpäivänään. Facebookissa oli asiasta oma tapahtumansa. Mesikämmen uutisoi asiasta (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmenen blogin haastatteluissa tänä vuonna Pekasta kertoivat mm. Kymenlaakson Esoteeris-Mytologinen seura, Leon Kosmos, Antti Joutsi, Ilmari Pöyhönen, Ötöpesän jengi ja Halthan. Blogissa ilmestyi juhlapostit Das Fest III ja IV – 150 ja 200 postia Pekka Siitoimesta (Mesikämmenen arkistot).

2013

Mesikämmen laittoi blogiinsa alasivun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa esitetään kronologisesti Pekka Siitoimen elämän tapahtumia.

Rivologilta ilmestyi demo Sexuaalisuus ja Saatanan palvonta (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen julkaisi Das Fest V! 300 postia Pekka Siitoimesta!-juhlapostin.

Bestial Burst julkaisi kasetin The Lost tapes of Bestial Burst, jolla on mukana neljä aiemmin julkaisematonta kappaletta Rivologilta (Mesikämmenen arkistot).

Turun Hengentieteen Seura myönsi Kai M. Aallolle seuran kunniajäsenyyden. Seura totesi asiasta näin: “Tämä johtuu tietysti siitä syystä, että Te olitte Mestari Siitoimen toiminnassa kunniakkaasti mukana ja koska Mestari Siitoin nimesi Teidät hänen seuraajakseen. Tämän lisäksi Te olette esimerkillisesti pitäneet kaikki nämä vuodet yllä niin Mestari Siitoimen mainetta, nimeä ja kunniaa, sekä jatkaneet Ikuista Taistelua kaikkien Oikeiden, Kauniiden, Hyvien ja Pyhien asioiden puolesta (Mesikämmenen arkistot).

Rytmihäiriö julkaisi kuvia tuoreista studiosessioistaan. Eräässä kuvassa eräällä bändin jäsenellä oli päällään Pekka Siitoin-kiitos-paita (Mesikämmenen arkistot).

Esa Taberman kirjoitti pienen muistelunsa Kaken ihmeellinen seikkailu Siitoin-universumissa. Mesikämmen julkaisi kirjoituksen.

Juho L. laittoi YouTubeen dokumentin Sieg Heil Suomi (1994) kokonaisena. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kyseinen dokumentti ilmestyi nettiin kokonaisena.

Helsingin Sanomat mainitsee Siitoimen Ilkka Malmbergin artikkelissa Aina vain paranee: Aina välillä nousee uusnatsijärjestöjä kuten Pekka Siitoinin Isänmaallinen Kansanrintama, Arjalaisen Veren Liitto ja Arjalainen Germaaniveljeskunta, mutta niiden kannatus on olematonta verrattuna niiden saamaan julkisuuteen.

bitcoinsiitoinJiri Keronen suunnitteli Pekka Siitoin-bitcoin setelin.

Iltalehdessä oli “Taistolaiset”-liite. Sen Tiedonantajaa käsittelevässä jutussa sivulla 44 kerrottiin näin:

Tiedonantaja sai sympatioita kun uusnatsit polttivat lehteä painaneen Kursiivin kirjapainon. Tiedonantajan mittatikulla joukkokokous syntyi aina silloin, jos paikalla oli vähintään kaksi ihmistä. Tämän opin mukaisesti otettiin kaikki irti suomalaisesta äärioikeiston noususta, vaikka hankkeen takaa paljastui höperön maineessa ollut turkulainen Pekka Siitoin (Mesikämmenen arkistot).

Valtakunnanjohtaja ja Luciferin arkkipiispa Pekka Siitoin mainittiin Rumba-lehdessä olleessa ruotsalaisen Year of the Goat-bändin haastattelussa.

Rytmihäiriö julkaisi uuden levyn Todellisuuden mestari. Levyltä löytyy pari selvää viittausta Siitoimeen ja hänen legendansa maastoon (Mesikämmenen arkistot).

NaantalinterveisetSarjakuvataiteilija ja kuvittaja Mika Lietzén teki Pekka & Muumi-piirroksen. Kuva löytyy Lietzénin sivuilta ja sen yhteydessä on teksti: “Iloiset kevätterveiset Naantalista! Toivottavat Pekka Siitoin ja Muumi. Heil from Naantali! From a local nazi drunkard and Moomin” (Mesikämmenen arkistot).

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen N:o 494:n sivu 22 kertoi, että Mesikämmenen blogi on ensimmäisen kymmenen kisaan mukaan otetun blogin joukossa. Blogia kuvaillaan liitteessä sanoin: “kirjoituskokoelma aiheenaan Pekka Siitoin” (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen kävi tutkimassa Suomen kansalliskirjaston Siitoin-kokoelmaa ja kirjoitti mm. arkistoissa olevasta Turun Hengentieteen Seuran vieras- ja jäsenkirjasta.

Mesikämmenen blogi järjesti Pekan virtuaaliset 69.-syntymäpäiväjuhlat. Juhliin otettiin osaa ympäri Suomea. Kai M. Aalto kirjoitti juhlapuheen.

Isänmaan toivoilta kysyttiin Nyt-lehden suuressa abikyselyssä 31.5. “Missä ammatissa toimit 30-vuotiaana ja paljonko ansaitset kuukaudessa?” Vastauksista löytyi myös “valtakunnan johtaja” 9000 euron kuukausipalkalla.

“Spugedeelista folkkia” soittava Belsebub & perisynnit julkaisi ep:n “Järjen isä”. Bändin Pekka-inspiroituneisuus näkyy levyn nimen lisäksi myös bändin logosta.

Mesikämmen julkaisi juhlapostin Das Fest VI! 350 postia Pekka Siitoimesta!

Mesikämmen haastatteli Rivologia.

Mesikämmen osti Pekan mainoskylttejä, leimasimia, yms. ja kirjoitti niistä postin.

Musiikkitoimittaja Nalle Österman kertoi Mesikämmenen tekemässä haastattelussa, että Pekka herättää hänessä “lämpimiä ajatuksia”. Nalle totesi Pekasta myös näin: “Pekka Siitoin oli väkevä kansallinen provokaattori, jolla tuntui olevan toimissaan myös pilkettä silmakulmassa.”

Pekka-seteliä käytettiin ensimmäisen kerran maksun välineenä ja Pekka ilmestyi ympäri Suomen ihmisten ikkunoihin.

Rytmihäiriön Otto ja Janne kertoivat ajatuksiaan Pekka Siitoimesta Mesikämmenen tekemässä haastattelussa.

Ylen Elävä arkisto-sivuille ilmestyi pätkiä Utopia on paikka jota ei ole – miksi sinne halutaan niin paljon?ohjelmasta. Mukana oli myös Pekan kommentteja Natsi-Saksasta.

“Tohtori Kronos” muisteli Pekkaa ja muita aiheeseen liittyviä juttuja vuosikymmenien varsilta Mesikämmenen blogille.

Pekan valokuva vilahti metallibändi Dark Days Aheadin musiikkivideolla kappaleeseen M.M.M.

Will over matter antaa esimakua tulevalta julkaisultaan Mesikämmenen blogin kautta. Kappaleessa Toisesta maailmasta on käytetty noin kahdentoista minuutin verran Pekan ja poikansa Petrin (tuolloin viisivuotias) jutustelua henkiolennoista ja ufoista. Pätkä löytyy kasetilta Petrin ufokokemukset, joka on äänitetty 8.3.1972. (Mesikämmenen arkistot).

Mesikämmen esitteli ennennäkemättömiä Pekka-filmejä: Kurssilaisten vapaatunnit, Muisto vain, The worryin’ kind, Iloinen leski, Luojan kiitos, Päijänne kutsuu (Mesikämmenen arkistot).

Malheur laittoi myyntiin tekemäänsä Pekka-paitaa (Mesikämmenen arkistot).

Nimerkki K-SAP.T.P kirjoitti Venomin In league with Satan-biisin Pekka-muotoon (Mesikämmenen arkistot).

Pekkaa siteerattiin Turmion Kätilöt-yhtyeen uudella levyllä Technodictator (Mesikämmenen arkistot).

pekkabaphomet2Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa oli mukana Kaakkois-Tampereen Nihilistiliitto (tunnus: SIITOIN).

Freak Animal Records julkaisi Will over Matterin Toisesta maailmasta c-kasetin. Kasetin nimikappaleessa on käytetty Pekan ääntä (Mesikämmenen arkistot).

Kymenlaakson Esoteeris-Mytologisen Seuran Frater Ignis Cultor teki kappaleen Tribute to master Siitoin (Mesikämmenen arkistot).

Horror-Shop laittoi myyntiin Pekka-paitaa “Saatana elää ja voi hyvin” (Mesikämmenen arkistot).

Facebookiin ilmestyi ryhmä nimeltä Pekka Siitoimen kuoleman muistopäivä 2013 (Mesikämmenen arkistot).

8.12. 2013 tuli kuluneeksi 10 vuotta valtakunnanjohtajan kuolemasta. Asiaa muistettiin ympäri maata.

– – –

2014

Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon legendaarinen dokumentti Vaaran merkki näytetään elokuvateatteri Orionissa 26. ja 29.3. (Mesikämmenen arkistot).

Helsingin Sanomien Nyt-sivusto uutisoi, että BrewDogin uuden Suomi-oluen nimeksi oli mielenkiintoisimpana ehdotuksena mukana Pekka Siitoin (Mesikämmenen arkistot).

Aavetaajuus julisti kirjoituskilpailun Pekasta (Mesikämmenen arkistot).

Pekka on esillä Kivesveto Go Go:n YouTubeen ilmestyneellä musiikkivideolla kappaleeseen Hautausmaa.

Perttu Häkkisen Yle-puhe -ohjelmassa oli 20.5. Pekka-teema.

Pekan 70v.-syntymäpäiviä vietettiin ympäri Suomea (Mesikämmenen arkistot).

Turun Hengentieteen Seura painatti Pekan 70v.-juhlien kunniaksi Pekan legendaarisen spiritismipelin uudelleen.

Vuoden aikana mm. Kymenlaakson esoteeris-mytologisen seuran jäsenten Facebookkiin Fingerporin aineksista tekemä Heil Hitlerpori käsitteli monet kerrat Pekkaa.

HH88-nettikauppa laittoi myyntii 3. version ns. Kiitos-paitaa.

Read Full Post »

"Äitini toivoi minusta teologia mutta minusta tulikin rivologi" - Pekka

“Äitini toivoi minusta teologia mutta minusta tulikin rivologi” – Pekka

Upseeri ja herrasmies – Siitoin Bambi-lehdessä 1983 -jutun julkaisun jälkeen nimimerkki Ilkka Kosminen kysyi Mesikämmeneltä seuraavaa:

Oletko nähnyt näitä Pekan tuottamia pornoelokuvia? Mahtaako niissä olla näkyvillä Pekan seksuaalimaagisia rituaaleja, vai edustavatko ne ns. maallisempaa vetoa? Ja ennenkaikkea onko Pekka, tuo vanha pukki, perverssi sadisti ja himokas rivologi itse, näyttämässä kuinka kunnon kyytiä annetaan? Olisi hienoa lukea artikkeli Pekan toiminnasta pornografisen kulttuurin edistäjänä Suomessa.

Idea artikkelista koskien Pekan toimintaa pornografisen kulttuurin edistäjänä Suomessa on mainio. Tällaisen artikkelin kirjoittamista on tullut mietittyäkin aina silloin tällöin, mutta aihetta koskevan materiaalin olemattomuuden vuoksi tuollainen teksti on jäänyt odottamaan itseään. Seuraavassa joitain hajanaisia huomioita ja ajatuksia aihepiirin ympäriltä.

Mesikämmen ei ole nähnyt Pekan tuottamia tai kuvaamia pornoelokuvia, eikä ole edes kuullut kenestäkään kuka sellaisia olisi varmuudella nähnyt. Jossain vaiheessa tämän asiaa koskevan todistusaineiston olemattomuuden vuoksi Mesikämmen alkoi jo epäillä, onko tuollaisia filmejä ollut olemassa ensinkään. Kun Pekan persoonan yhdistää hänen omiin sanoihinsa asiasta sekä hänen käsissään olleisiin kameroihin ja studioon, olisi kuitenkin kummallista, jos Pekka ei olisi harrastanut myös alastonkuvausta ja -filmausta. Näitä materiaaleja ei ilmeisesti vain ole tullut yleisesti päivänvaloon, ainakaan vielä (kestihän Nauravat Natsit-kasetinkin uudelleen “löytyminen” yllättävän kauan… kokonaista 26 vuotta!)

Kaikkein “rohkein” Pekan kuvaama filmi, minkä Mesikämmenen on tähän mennessä nähnyt, on Pekan 60-luvulla kuvaama kaitafilminpätkä. Kyseinen filmi on kuvattu kesällä jonkun opiston, jossa Pekka ilmeisesti kävi jotain kurssia, lähimaastossa. Kameran eteen on päätynyt ilmeisesti Pekallekin tuntematon nainen, joka ottaa aurinkoa uimapuvussa viltin päällä nurmikolla. Naista kuvatessaan Pekka samalla hyväntuulisesti heitti jotain hyvin lievästi kaksimielistä läppää, Mesikämmen ei harmikseen muista täsmälleen mitä. Pornosta ja täysiverisestä rivologiasta tuo viaton filminpätkä oli kuitenkin kaukana.

pornopekkaVuosien 65-66 aikana Pekka jossain määrin ilmeisesti kuvasi alastomia naisia. Omien sanojensa mukaan ”avioliitto teki hyvää hurjalle Pekalle, eikä hän enää uskaltanut juuri nimeksikään filmata iltaisin alastomia tyttöjä, koska vaimo oli kuin Sherlock Holmes” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 83). Valokuvausliikkeensä asiakkaille omasta tai liikkeensä lempinimestä tekemän kilpailun top 10:ssä oli mm. “porno-Pekka” ja “naistenklinikka”. Tällaista “palaneen käryä”-osastoa Pekan kuvaamasta pornosta vielä vuoden 1966 jälkeen löytyy dokumentoidusti, mutta vähän.

Jossain 70-luvun alkupuolen haastattelussa Pekalta kysyttiin, salakuljettaako hän maahan pornoa. Tämän Pekka haastatelussa kiisti. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että kaiken paljastavien yhdyntäkuvien -ja filmien esittäminen ja myyminen oli Suomessa lailla kiellettyä aina vuoteen 1978 asti. Rohkeimmat suomalaiset filmit tuohon maailman aikaan olivat sellaisia kuin Mikko Niskasen ohjaama Käpy selän alla (1966) ja Jörn Donnerin Naisenkuvia (1970). Ilmapiiri oli siis varsin erilainen kuin nykyään, jolloin kovaa pornoa löytyy parilla hiirenklikkauksella ilmaiseksi, laillisesti ja hetkessä lähes joka taloudesta löytyvän internetin kautta.

SUPO:n 50v. kirjan artikkelissa Pekasta ei syystä tai toisesta mainita sanallakaan, että hän olisi kuvannut pornoa, harjoittanut viattomampaa alastonkuvausta, tai joutunut kuvaamansa pornon vuoksi viranomaisten kanssa ongelmiin.

pekkakuvaaOn vaikea sanoa, olivatko Pekan kuvaamat alastonfilmit ja -kuvat ns. pehmeää vai kovaa pornoa – vai itse asiassa pornoa ensinkään. Jos ne olivat kovaa pornoa, on vaikea sanoa, oliko Pekka itse ollut näissä valokuvissa ja filmeissä esiintymässä. Kun ottaa huomioon kuinka paljon Pekka nautti esillä olemisesta, naistenmiehenä itsensä esittämisestä, kuinka hänellä oikeasti myös oli filmistudio-aikoinaankin ns. säpinää naisten kanssa, niin on paljon mahdollista, että Pekka on ollut näitä tallenteita tehtäessä kameran molemmilla puolilla. Mikäli filmille on päätynyt naisten pehmeämpää soolonakuilua, ei liene kaukaa haettua, että Pekka on joka tapauksessa off-the-camera pyrkinyt päästä kuvauskohteitaan paaluttamaan. Jotenkin ajatus siitä, että Pekka olisi pyytänyt jonkun muun miehen pelehtimään tällaisille filmeille niissä olleiden naisten kanssa ja itse tyytynyt vain kuvaamaan näitä touhuja kuulostaa hivenen ei-Pekkamaiselta – ellei kyseessä sitten ollut puhtaasti kaupalliseen tarkoitukseen tehdyt filmit, joissa Pekka olisi katsonut viisaimmaksi pysyä kameran takana.

rituaalimenot2Monen muun asian ohella epäselvää on myös edellä mainittu seikkakin – olivatko nämä filmit tarkoitettu kaupalliseen levitykseen (jos näin on ollut, ovat ne varmasti olleet ns. kassan alta-tavaraa), olivatko ne ennen kaikkea Pekan omaksi huvikseen kuvaamia kotifilmejä, sekä keitä näissä filmeissä oikein esiintyi?

Kaikella todennäköisyydellä meininki kyseisillä tallenteilla on ollut ns. perinteistä eikä rituaalis-rivologista pornoilua. Mutta näyttöä tästä ei ole, joten asia on täysin auki. Rituaalisesti Pekka kameran edessä rivoili, tosin vaatteet päällä, myöhemmin Jermu-lehden (8/1976) jutussa “Turun Saatanan palvojien rituaalimenot”. Kyseisessä jutussa Pekka kertoi Turun Hengentieteen Seuran tapaamisten olevan usein rituaalisia orgioita. Pekka ei hävennyt rivoilua muiden edessä, kuten Esa Taberman Mesikämmenelle antamassaan haastattelussa totesi:

Suhteissa Pekkaa kiinnosti enemmän määrä kuin laatu, ts. riitti kun partnerilla oli “hame ja hän hengitti”. Paljon myöhemmin 90-luvulla eräs Vehmaan mökillä “orgioihin” osallistunut tyyppi kertoi uskomattomia tarinoita, joita en voi täysin uskoa, mutta 1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!

vampyyriMesikämmen muistaa myös kuulleensa valokuvasta, jossa Pekka “hailaa” kuvaajalle vehje juhlakunnossa. Se, että Pekka kutsui itseään “rivologiksi”, ei ollut mitenkään siis liioittelua. Teoksissaan Musta Magia (osat 1 ja 2) löytyy useita ohjeita rituaaliseen rivoiluun. Kaiken tiedetyn perusteella olisi kummallista, jos Pekka ei olisi kirjoissa kuvaillun tapaisia rituaalisia rivoiluja harrastanut. Siitä, onko tällaisesta touhusta koskaan päätynyt mitään filmille, ei ole tietoa.

Pekalla oli rivologista mielenkiintoa naisten kameralla kuvailuun ja tässä hän oli varsin varhaisessa vaiheessa liikkeellä. Jos Pekan elämän palapelin palat olisivat sattuneet menemään vuoden ’77-78 aikoihin vähemmän kursiivisti ja enemmän pornosti, niin ties vaikka Pekka olisi nykyään Suomen pornokeisarina Timo Korpin paikalla. Joka tapauksessa Pekka oli kameroineen suomalaisen pornon edelläkävijöiden joukossa – ties vaikka hän olisi kuvannut ensimmäisen kovaa pornoa olevan suomalaisen filmin? Tämä, kuten monta muutakin asiaa porno-Pekan rivologisten seikkailujen suhteen on kuitenkin nykyisellään täysin historian hämärässä.

Tiedätkö jotain enemmän Pekan pornoiluista? Oletko nähnyt Pekan ottamia alastonkuvia ja -filmejä? Oletko kuullut, että joku sellaisia olisi varmuudella nähnyt? Tiedätkö onko näitä porno-Pekan kadonneita rivoiluja vielä jossain tallessa?

– – –

pekkarAiheeseen liittyen:

Pekka ja arkkipiispatar.

Horst Knautin ja Pekka Siitoimen perverssiyden ylistys.

Pekan parhaat, osat 1-7.

Rivologin rodunjalostusta.

Hyvät naiset, olette kaikki kauniita!

Alfauros laittoi asioita kuntoon.

Pornokauppiaan muistelmat, osat 1-4.

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1980

Maaliskuu

vaaranmerkkiFilmihullu-lehdessä oli maaliskuun numerossa juttu Vaaran merkit-dokumentista, joka käsittelee Siitointa ja hänen ryhmiään (Mesikämmenen arkistot).

 15.3. Turun Päivälehti uutisoi: “Siitoimen juttu lykättiin toukokuulle”: “Turkulaista liikemies Pekka Siitointa vastaan Turun raastuvanoikeudessa vireillä oleva juttu lykättiin lausunnon antamista varten toukokuun 16. päivään. Eilen asiaa käsitellyt raastuvanoikeus halusi odottaa Korkeimman Oikeuden päätöstä ns. Kursiivi-jutussa. Siitoin on Turussa syytettynä ampuma-aseita ksokevan lain rikkomisesta. Tämä asia jäi käsittelemättä Helsingissä, missä Siitoin tuomittiin usean vuoden vankeusrangaistukseen yllytyksestä kirjapaino Kursiivin tuhopolttoon” (Mesikämmenen arkistot).

20.3. Seppo Lehtonen ja Esa Taberman saivat Tampereen raastuvanoikeudessa tuomiot 1977 syksyllä Tampereella Timo Pekkalan kanssa tekemistään hakaristien maalailuista Lenin-museoon, kirjapaino Sanan Tien ja Kansan Uutisten, sekä Suomi-Neuvostoliitto-seuran rakennuksiin (Tiedonantaja, Mesikämmenen arkistot). aseeetTiedonantajan artikkelin mukaan Timo Pekkala oli tässä vaiheessa kuollut – hänestä puhutaan hakaristimaalailutuomioiden yhteydessä “edesmenneenä”. Lehtonen sai hakaristimaalailusta 2kk ja Taberman 700mk sakkoja (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

Pekka tuomittiin Turun raastuvanoikeudessa 480mk sakkoihin ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden luvattomasta hallussapidosta. Kursiivin tutkimuksien yhteydessä Pekalta löydettiin viisi ampuma-asetta (venäläinen AK-rynnäkkökivääri, kaksi sotilaskivääriä, pienoiskivääri, luodikko ja revolveri), joita Pekka ja hänen puolustuksensa pitivät keräilyaseina. Oikeus kuitenkin katsoi, että aseet olivat helposti saatavissa ampumakuntoon. Aseet tuomittiin valtiolle menetettäviksi. Asiasta uutisoi mm. Helsingin Sanomat 20.5. (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 36 vuotta.

Kesäkuu

kokoomus2b10.6. Tiedonantaja uutisoi: ”Fasisteja kokoomuksen ehdokkaina” (Mesikämmenen arkistot).

11.6. Kansan Uutiset otsikoi: ”Turun kokoomus poisti natsin listalta”. Arto Mäkitalo poistettiin listalta, koska puolueelle oli selvinnyt hänen olleen muutama vuosi aiemmin mukana Siitoimen toiminnassa. Myös puolueen Raimo Iivarinen hiersi puoluetta, sillä myös hän oli ollut mukana Siitoimen toiminnassa ja mm. ollut tämän puolustusasianajansa Kursiivin oikeudenkäynnin aikana (Mesikämmenen arkistot).

kokoomus2c12.6. Tiedonantaja uutisoi: ”Fasistiyhteyksien paljastuminen pelästytti. Kokoomus pesee kasvojaan” (Mesikämmenen arkistot).

21.6. Pekka kirjoitti Kekkoselle ja totesi mm. että ”yksinkertaisesti voidaan siis sanoa, että Te vihaatte minua ja minä Teitä”. Samassa kirjeessä hän sanoi tapaustaan oikeusmurhaksi. Kirjessä Pekka totesi myös ”Kun Te kävelette Kultarannan puistossa, niin muistelkaa sitä, että lähes vastarannalla viettävät minun isättömät alaikäiset lapseni jo toista kesää ilman isää. He tietävät, että Te olette kaiken vääryyden alkusyy tuomiossani” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 121, 122).

Syyskuu

Pekka kirjoitti jälleen Kekkoselle. Sävy kirjeissä alkoi kiristyä. Pekka oli ottanut yhteyttä lehtiin ympäri maailmaa tapauksensa takia ja toivoi niiden kirjoittavan Kekkosen kannalta kiusallisia artikkeleita. Kekkoselle Pekka totesi mm. näin:”onko nyt niin, että on taas pian aloitettava entistä suurempi kansainvälinen mustamaalauskamppanja Teitä ja soviet-Finlandiaa vastaan ulkolaisten tuttavieni toimesta” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 121, 122).

Marraskuu

Pekka lähetti Kekkoselle kopion espanjankielisestä jutusta koskien tapaustaan ja toivoi, että juttu käännettäisiin  presidentille. Samassa kirjeessä Pekka esitti Kekkoselle myös seuraavaa: ”Olen edelleen valmis kulissientakaisiin korvauksiin, jos asiaani ei voida Neuvostoliiton painostuksesta julkisesti korjata”. Hän oli kirjoittanut samantapaisesti presidentille jo aiemminkin (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 123).

Yleistä

Pekka kävi vankilasta käsin ahkerasti kirjeenvaihtoa, ja antoi edelleen mm. neuvoa hengentieteellisissä asioissa apua kyseleville. Eräs tällainen vastaus on kirjattu 21.1. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 90, 91).

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1978

Tammikuu

3.1. Ilta-Sanomat uutisoi: “Mainosteippi raskas todiste”. Kursiivin savuavista tiloista oli löytynyt Pekan liikkeen mainosteippiä. Samana päivänä Turun Sanomat otsikoi “Mielisairas vai ei… Näytöt Kursiivin poltosta pitävät”. Uusi Suomi kirjoitti samana päivänä: “Syytetty Lehtonen ei muista mitään koko 70-luvulta” (Mesikämmenen arkistot). Uuden Suomen jutussa mainitaan, että Pekan joukkoihin soluttautunut Risto Tammi oli ollut todistamassa oikeudessa. Tuntemattomaksi jäänyt lehti otsikoi: “Vangituilla lista räjäytyskohteista” (Mesikämmenen arkistot).

tammisiitoin1Samana päivänä Uusi Suomi kirjoitti: “Syytetyn sormenjäljet Kursiivin palopaikalla”. (…) “Lehtosen avustaja asianajaja Alexander Schichmann ilmoitti päämiehensä epäilevän, että hänet olisi hypnotisoitu tekemään rikos. IKR:n “valtakunnanjohtaja” liikkeenharjoittaja Timo Pekka Olavi Siitoin, synt. 1944 julisti, ettei hänelle ole mitään osuutta Kursiivin asiassa. – Jos minä siellä olisin ollut, en minä omaa teippiäni olisi käyttänyt, Siitoin selitti ja jatkoi. – En minä sentään aasi ole.” “(…) Kolmannen syytteen mukaan Siitoinin Vehmaalla sijaitsevasta huvilasta oli takavarikoitu 1470 rynnäkkökiväärin patruunaa ja 300 paukkupatruunaa, joihin Siitoinilla ei ollut hallussapitolupaa” (Mesikämmenen arkistot).

4.1. Tiedonantaja otsikoi: “Fasisteille vaaditaan ankaraa rangaistusta” (Mesikämmenen arkistot).

puhuipussiin6.1. Suomen Kuvalehti kirjoitti: “Naantalilainen liikemies Pekka Siitoin, 33, symbolisoi sitä, mikä meillä, Pariisin rauhansopimuksen perusteella on kiellettyä ja siksi silmällä pidettävää. Hän on fasisti eikä sitä kiellä. Pikemmin hän on siitä ylpeä ja pitää tärkeänä, että asiasta puhutaan.” Suomen Kuvalehti julkaisi Pekasta jutun otsakkeella ”Fasisti” (Mesikämmenen arkistot). Tiedonantaja kertoi samana päivänä, että Kotkan poliisimestari oli jättänyt sisäasiainministeriölle “esityksen uusfasistien Kotkassa toimivan järjestön lakkauttamisesta” (Mesikämmenen arkistot).

10.1. Tiedonantaja kirjoitti: “Kursiivin palon tutkimuksissa pahoja aukkoja”, ”IKR:n jäsenillä aseita. Fasistit edelleen valmiita väkivaltaan”, ”Vain tunti palohälytyksen jälkeen: Siitoin sai tiedon etsintäkuulutuksesta” (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin Tiedonantaja otsikoi myös “Poliiseja fasistien ampumaharjoituksissa” (Mesikämmenen arkistot).

12.1. Tiedonantaja kirjoitti: “Etsintäkuulutus vuoti fasistijohtajalle. Varoittiko poliisi Siitointa etukäteen?”. Tämän lisäksi lehdessä oli juttu ”Turun poliisi kiistää osallisuutensa vuotoon” (Mesikämmenen arkistot).

13.1. Tiedonantaja otsikoi: “Uutta aineistoa fasistien toiminnasta”. Jutussa todettiin mm. näin: “Kirjapaino Kursiivin murhapoltto tapahtui 26. marraskuuta. Fasistien tarkoituksena oli räjäyttää koko rakennus ihmisineen ilmaan. Painoon asetettu pommi ehdittiin kuitenkin purkaa ennen räjähdystä” (Mesikämmenen arkistot).

ensimmaisettodistajat17.1. Kansan Uutiset kirjoitti: “Ensimmäiset todistajat Kursiivin murhapoltossa”: “‘Valtakunnanjohtaja’ Pekka Siitoin perusteli naisista käydyllä riidalla alibin valehteluaan poliisikuulusteluissa Kursiivin murhapolton käsittelyn jatkuessa eilen Helsingin raastuvanoikeudessa”. Helsingin Sanomat kirjoitti samana päivänä: “Kursiivin syytetyillä kaunoja keskenään. Oikeus kuuli Siitointa suljettujen ovien takana.” (…) Suljettujen ovien takana käydystä keskustelusta laadittiin lyhyt selonteko, jonka mukaan Pekka Siitoin ja laitosmies Seppo Lehtonen riitaantuivat lokakuussa naisasioista” (Mesikämmenen arkistot).

kub2Samana päivänä Tiedonantaja kirjoitti mm. seuraavaa: “(…) Kuulusteluissa Siitoin on väittänyt, ettei hän varhain aamulla 26.11. tiennyt mitään koko murhapoltosta. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan “kuulusteltava halusi vielä tehostaa väitettään toteamalla, että palon sytyttäjä tai sytyttäjät ovat olleet tuolloin vasta matkalla Helsingistä Turkuun”. Oikeuden puheenjohtaja sai Siitoinin suun loksahtamaan kysymällä, mistä hän tiesi sytyttäjien olleen tulossa juuri Turkuun.” Jutussa kerrottiin myös mm. Pekan ottoisä Olavi Siitoimen todistaneen oikeudessa ja tunnustaneen hoitaneensa järjestön jäsenkortistoa” (Mesikämmenen arkistot).

18.1. Uusi Suomi uutisoi: “Siitoin siirtyy tutkimaan mytologiaa” (Mesikämmenen arkistot).

Näistä ajoista Esa Taberman totesi: ”Oikeudenkäynnin aikana jonkinlainen toiminta oli elpymässä huolimatta viranomaisten pyrkimyksestä lamauttaa koko toiminta ja Turkuun syntyi alkuvuodesta 1978 ns. Neljän Kopla. Siihen kuuluivat minä, Tammi (silloin vielä Risto), Turkuun muuttanut Jari H. ja vankilasta piankin vapautettu Timo Pekkala. (…)” (Mesikämmen: Esa Taberman puhuu!)

28.1. Helsingin Sanomat uutisoi: “Oikeus setvi Kursiivin paloa yli 10 tuntia. Kahdeksan todistajaa työllisti oikeuden”. Jutusta selviää mm. seuraavaa: “Lehtonen kävi viikkoa ennen Kursiivin paloa läpi voimakkaan kriisin, joka sekoitti hänet”. “Lehtonen leikkii legoilla”-otsakkeen alla kerrotaan: “Pyykkönen arvioi Lehtosen menneen viime aikoina vain huonompaan suuntaan. ‘Hän on lapsellinen ja leikkii mielellään legoilla’, sanoi Pyykönen. Hän arveli Lehtosen keskustelevan oikeudessakin vain Luciferin kanssa. Luciferista on muodostunut Lehtoselle hyvin tärkeä keskustelukumppani” (Mesikämmenen arkistot).

Kansan Uutiset uutisoi samana päivänä otsakkeella “Rituaalivala Kursiivin murhapolttoa salaamassa”: “Kursiivin murhapolton uudeksi mahdolliseksi taustakuvioksi tuli eilen rituaalivala, josta syylliseksi epäiltynä vangittu ‘puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on kertonut ollessaan psykiatrisessa hoidossa Helsingin keskusvankilassa. Sairaalan ylilääkäri, tunnettu psykiatri Lauri Pyykönen uskoo Lehtosen kertomuksen ‘tummalle Pekka nimiselle miehelle, jolla on viikset’ vannotusta salaamisvalasta perustuvan todellisiin tapahtumiin” (Mesikämmenen arkistot).

Tammikuussa Pekan oikeusavustaja Raimo Iivarinen totesi johonkin väliin, että “todistajia ei ole, eikä tule”. Samalla hän vaati Pekan päästämistä vapaaksi (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin lehtien otsikoissa tiedettiin kertoa myös, että “Pekka Siitoin hallitsi Seppoa”. Kansan Uutiset kyseli, oliko Siitoimen ja hänen ryhmiensä tekemiset “Huuhaa hommaa vai vaarallista fasismia?” (Mesikämmenen arkistot). Poliisin kuulusteltavaksi kutsuttiin suuri määrä ihmisiä, mm. populaarihypnotisoija Olliver Hawk, jonka Seppo Lehtonen oli kuuluisteluissa maininut. Hawkilta kysyttiin oliko hän ollut Siitoimen kanssa tekemisissä ja opettanut tälle hypnotismia. Hawk kiisti nämä (Mesikämmenen arkistot).

Helmikuu

2.2. Tiedonantajassa oli suuri Kursiivin iskua käsittelevä juttu otsakkeella “Suojelupoliisi tiesi etukäteen”. Jutussa kerrottiin seuraavaa: “Suojelupoliisi oli jo usean vuoden ajan tarkkaillut Pekka Siitoinin johtamia fasistiryhmiä. Olen varma, että Suopo oli soluttanut miehiä sisään. Näiden täytyi olla tarkkaan tietoisia fasistien toiminnasta ja keinoista, joita oli määrä käyttää työväenjärjestöjä vastaan. Mutta viranomaiset eivät tehneet mitään ennen murhapolttoa. Vasta sen jälkeen, kun syntyi valtavan laaja suuttumus fasistien toimien johdosta, lähdettiin liikkeelle. Tämä on yksi hätkähdyttävä tosiasia, joka on tullut päivänvaloon Kursiivin murhapolton selvitysten yhteydessä” (Mesikämmenen arkistot). Tiedonantaja uutisoi samana päivänä myös otsikolla “Fasisteilla yhteyksiä myös armeijaan ja poliisin (Mesikämmenen arkistot).

3.2. Kursiivin isku on jälleen oikeudessa (Mesikämmenen arkistot).

4.2. Kansan Uutiset julkaisi pitkän ja varsin mielenkiintoisen jutun “Kissoja keittämällä fasistiksi”. Jutussa kirjoitettiin mm. seuraavaa: “Vain muutama on hakeutunut Siitoinin joukkoon äärioikeistolaisista, kiihkoisänmaallisista ja kommunismin vastaisista lähtökohdista. Suurin osa myöhemmin IKR:n formuihin päätyneistä on aluksi ollut kiinnostunut vain ns. hengentieteistä ja liittynyt ensin ainoastaan Turun hengentieteen seuran jäseneksi” (Mesikämmenen arkistot).

vangittunavapaalla

14.2. Tiedonantaja listasi keitä oli jutun vuoksi vangittuna ja keitä vapaana. Esittelyn saivat johtaja, sytyttäjä, sotilaskouluttaja, pomminlähettäjä ja “piirikomendantti”. Lehden otsikko kertoi: ”Todistajat oikeudessa: Siitoin kauppasi aseita ja räjähteitä kannattajilleen” (Mesikämmenen arkistot).

21.2. Turun Sanomissa julkaistiin lyhyt jutun otsikolla “Uusi todistaja Kursiivin jutussa”. Todistaja oli Kursiivin vastapäisen koulun vahtimestari. Kansan Uutiset kertoi hänen todistuksestaan mm. seuraavaa: “Tuhopolton jälkeen todistaja ilmoitti nähneensä joko Lsutzu Belletin tai Datsunin lähteneen lujaa Kursiivin luota. – Autossa oli neljä-viisi kaveria ja ne huusivat jotain saksaksi. En tiedä, oliko se pelleilyä vai jotain muuta” (Mesikämmenen arkistot).

24.2. Uusi Suomi otsikoi: “Kursiivin jutussa filmi ja todistajia” (Mesikämmenen arkistot).

IKRfilmi25.2. Helsingin Sanomat uutisoi: “Kursiivin palon syyttäjä toi oikeuteen IKR-filmin”. Filmi oli paljon kohua herättänyt Veckans Puls-ohjelman jakso, joka käsitteli Siitointa ja IKR:n toimintaa. “Ennen tv-filmin esittämistä oikeus kuuli todistajana Veckans Puls -ohjelman toimittajaa. Hän toimitti lokakuussa puolen tunnin pituisen tv-ohjelman IKR:n päämääristä, taustasta sekä sota- ja marssiharjoituksista”. Tämän jälkeen jutussa summattiin IKR:n rahankeruusuunnitelmia, Veckans Puls-ohjelman sisältöä, sekä mm. “päivän mielenkiintoisimman todistajan” lausuntoa: “Päivän mielenkiintoisin todistaja oli Siitoinin entinen liiketuttava. Hän oli muutama vuosi sitten perustanut liikeyrityksen Siitoinin kanssa. Hänen mielestään yritys kaatui Siitoinin töppäilyihin. Hänen mukaansa Siitoin aikoi joskus 1973-74 puhua terrorismista. Siitoin oli tuolloin sanonut, että terrori on toimintaa, joka tuottaa hyvin rahaa” (Mesikämmenen arkistot).

Samana päivänä tuntemattomaksi jäänyt lehti otsikoi “‘Terrorismilla rahaa’ Kovia väitteitä kursiivin jutussa”. Jutussa käytiin läpi mm. väitettä Siitoimen pyrkimisestä päästä CIA:n riveihin (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

Maaliskuussa alkoi Siitoimen kannattajien toinen terrorikampanja aalto, jossa vaadittiin Siitoimen vapauttamista (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275).

hakaristijuttu26.3. Kansan Uutiset uutisoi: “Turussa tuhopolttoja ja hakaristimaalailuja”. Jutun ingressi summasi: “Turussa ovat fasistisen IKR:n jäsenet intoutuneet parina viime viikonloppuna uusiin terroritoimiin. Viikko sitten 24.2. klo 23.30 sytytettiin Yliopistonkatu 12 kellarissa tuhopoltto ja toinen tuhopoltto tapahtui lauantai-iltana 25.2. klo 19 aikaan Brahenkatu 10 ullakkotiloissa. Molemmissa tapauksissa tuli poliisille soitto, jossa ilmoitettiin IKR:n olevan tekojen takana ja että näin tulee jatkumaan siihen asti kunnes vangittuna oleva valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin vapautetaan.” Samana päivänä Kansan Uutiset otsikoi: ”Turussa tuhopolttoja ja hakaristimaalailuja” (Mesikämmenen arkistot).

8.3. Tiedonantaja otsikoi: ”Järjestöissä vaaditaan murhapolttajia tilille. Fasistien taustavoimia ei saa jättää rauhaan” (Mesikämmenen arkistot).

11.3. Kansan Uutiset otsikoi: ”Fasistijuttu RO:ssa. Siitoinin aseet käyttökelpoisia” (Mesikämmenen arkistot). Samassa lehdessä oli myös juttu “Siitoin lupasi julkaista Leinon vangin kirjan”. Juttu käsitteli iäkästä insinööriä, joka oli ollut vankina Neuvostoliitossa ja kirjoittanut näistä kokemuksistaan kirjan. Mies oli ollut mukana myös Nauvoon tapahtuneella kissankeittomatkalla edellisvuonna (Mesikämmenen arkistot).

14.3. Tiedonantaja kirjoitti: “Fasistien aseita todistuskappaleina”, ”Murhapoltto oikeudessa 8. kerran. Fasistien aseita todistuskappaleina” (Mesikämmenen arkistot).

18.3. Tiedonantaja kirjoitti: “Monta asiaa täysin selvittämättä. Kaksitoista kysymystä murhapolton tutkijoille”. Jutussa kerrottiin: “Kursiivin murhapolton poliisitutkimukset on lopetettu. Poliiseilta ei näin ollen enää tule uutta tietoa oikeudenkäyntiin, jossa selvitetään Kursiivin murhapolttoa ja fasistien muuta rikollista toimintaa.”

Jutussa esitettiin kritiikkiä poliisin toimintaa kohtaan ja esitettiin 12 kysymystä tapaukseen liittyen: ”1) Oliko Lehtonen rikospaikalla yksin? (“On esitetty vahva epäilys, ettei Lehtonen kyennyt tekemään tätä kaikkea yksin. Oliko sytyttäjiä useampia, sitä ei ole selvitetty”), 2) Miten sytyttäjät osasivat kulkea kirjapainossa?, 3) Ketkä liikkuivat rikosyönä Kursiivin tienoilla Morris Marinalla?, 4) Ketkä poliisit ovat olleet mukana fasistien toiminnassa? (“Siitoin on sanonut, että hän pelasti monta poliisia ja upseeria hävittäessään jäsenluetteloitaan ennen kotietsintää. Poliisien osallisuutta eivät poliisit ole saaneet selville.”), 5) Ketkä toimiupseerit ovat osallistuneet fasistien toimintaan mm. luovuttamalla fasisteille ampumatarvikkeita?, 6) Miksi fasistien rahoittajia ei ole edes yritetty löytää?, 7) Miksi moni fasistimieliseksi tiedetty on jätetty kuulustelematta?, 8) Miksi vain viittä syytetään oikeudessa?, 9) Miksi Timo Pekkala päästettiin vapaalle jalalle?, 10), Onko poliisin sisällä tapahtunut vuoto tutkittu? (“Vain muutama tunti Kursiivin murhapolton jälkeen Siitoin sai joltakulta poliisilta tiedon tapahtumasta. Siitoin rupesi heti puuhaamaan epäiltyä Timo Pekkalaa ‘maan alle’ ja tiesi varautua poliisin tuloon ja kotietsintään. Apulaisosastopäällikkö Väinö Rantio on myöntänyt, että tieto vuoti poliiseilta. Rantion mielestä kyseessä oli ‘työtapaturma’”), 11) Onko selvitetty fasistien toiminnan sallineiden viranomaisten toiminnan lainmukaisuus? (“Monet viranomaiset ovat suhtautuneet fasistien toimintaan leväperäisesti. Esimerkiksi Turun poliisilaitos on jopa antanut fasisteille lupia mielenosoituksiin, joissa on vaadittu Suur-Suomen perustamista, lakkojen kieltämistä ja Kekkosen poistamista presidentin paikalta.”), 12) Miksi fasistista toimintaa ei ole lopetettu myös käytännössä?” (Mesikämmenen arkistot).

hymyristikkoNäihin aikoihin Tiedonantajassa julkaistiin myös laaja artikkeli “Minne ulottuvat äärioikeiston lonkerot”? (Mesikämmenen arkistot).

Hymy-lehden maaliskuun numerossa on sanaristikko, josta löytyy myös Pekka.

Huhtikuu

2.4. Lehdet uutisoivat pommiuhasta Kursiivin painotalolla (Mesikämmenen arkistot).

18.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Sytyttikö Siitoin murhapolton?” (Mesikämmenen arkistot).

24.4. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Suopon virkailija kuultavaksi Kursiivin jutussa”. Samassa lehdessä oli myös juttu otsikolla ”Psykiatri: Ei tarvetta Siitoinin mielentilan tutkimukseen” (Mesikämmenen arkistot).

25.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Fasistit töhrivät Kom-teatterin oven” (Mesikämmenen arkistot).

27.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Tiedonantaja huomenna. Murhapoltosta syytetyn äiti puhuu” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin oikeudessa hylättiin vaatimus Siitoimen vapaaksi päästämisestä, vaatimus Siitoimen asiakkasluettelon ja vieraskirjan esittämisestä oikeudelle ja vaatimus kuulla paria SUPO:n kuulustelemaa henkilöä. Käytännössä tämä tarkoitti myös sitä, että SUPO saatiin juttuun kuultavaksi. Näiden lisäksi oikeudessa esitettiin ja kiistettiin korvausvaatimuksia (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

9.5. Kansan Uutiset otsikoi: ”’Valtakunnanjohtaja’ vapaaksi vankilasta”. Siitoin määrättiin 1000 markan sakon uhalla oikeuteen asian tullessa seuraavan kerran esille 28.6. Samalla oikeus määräsi toisen yhä vangittuna olleen syytetyn Seppo Lehtosen mielentilatutkimukseen (Mesikämmenen arkistot).

oikeudessa

15.5. Naantalin raastuvanoikeus lakkautti lopullisesti Siitoimen järjestöt (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275, Mesikämmenen arkistot).

16.5. Turun Sanomat uutisoi: ”Oikeus lakkautti fasistiyhdistykset”. Yhdistykset olivat Isänmaallinen Kansanrintama, Turun Hengentieteen Seura, Isänmaa ja vapaus, sekä Pegasos-Seura. Siitoin ilmoitti tyytymättömyytensä päätökseen (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 34 vuotta.

Näihin aikoihin Kursiiviin tulee uhkaussoitto pommista (Mesikämmenen arkistot).

Pekka perusti Kansallis-Demokraattisen Puolueen kesällä 1978, olessaan puolen vuoden tutkintovankeuden jälkeen lomalla (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 178). KDP ei koskaan ollut puoluerekisterissä, eikä se ollut edes rekisteröity yhdistys, jotta yhdistyslainsäädäntö ei koskisi sitä. Käytännössä se toimi kuitenkin virallisen yhdistyksen tavoin. Kansallis-Demokraattinen Puolue oli järjestetty paikallisosastoihin ja paikalliskomendantteja oli eri puolilla Suomea. KDP kuului myöhemmin lyhyen aikaa Kansallinen Rintama (aikaisemmin Kansallinen Liittoneuvosto) -nimiseen suomalaisten kansallismielisten järjestöjen kattojärjestöön, jonka puheenjohtajana toimi Väinö Kuisma. Muut jäsenjärjestöt olivat Arjalainen Germaaniveljeskunta, Arjalaisen Veren Liitto ja Suomen Kansallisrintama, joka toimi aluksi itsenäisenä järjestönä, sittemmin KDP:n alaisuudessa (Mesikämmenen arkistot).

Kesäkuu

1.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Viranomaiset toimettomia. Fasistit jatkavat tihutöitään”. Lehti kertoo osakseen tulleista uhkaussoitoista, lapuista, yms. (Mesikämmenen arkistot).

20.6. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Kursiivin tuhopolton syytetty pakeni armeijasta” Juttu käsitteli Timo Pekkalaa (Mesikämmenen arkistot).

16.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Turun poliisi: Emme etsi Pekkalaa” (Mesikämmenen arkistot).

22.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Pekkala jätti viestin: Tiedän fasistien asekätköt” (Mesikämmenen arkistot).

27.6. Kansan Uutiset otsikoi: ”Pekkalan katoamisessa useita outoja piirteitä” (Mesikämmenen arkistot).

28.6. Kursiivin tapausta käsitellään jälleen oikeudessa (Mesikämmenen arkistot).

29.6. Aamulehti kirjoitti: “Kursiivi: Ratkaisu siirtyy. Vielä kolmanteentoista käsittelyyn ehtii kirjapaino Kursiivin murhapolttoa käsittelevä oikeudenkäynti (Mesikämmenen arkistot).

30.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Onko Suomen armeija fasistien koulutuspaikka?” (Mesikämmenen arkistot).

Heinäkuu

Timo Pekkala saadaan kiinni karkumatkaltaan. ”Karkuri-Pekkala poliisin käsiin Turussa”, uutisoi tuntemattomaksi jäänyt lehti (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Pekka myi liikehuoneistoaan Turussa (Mesikämmenen arkistot).

5.7. Kansan Uutiset otsikoi: ”Vääristä valoista uusia syytteitä uusfasisteille?” (Mesikämmenen arkistot).

10.7. Pekka kirjoitti Sleepy Sleepers fan clubille kirjeen, jossa hän kiitti bändiä clubin kunniajäsenyydestä, kertoi arvostavansa bändin show-toimintaa, sekä haluavansa kunnioittaa bändin esiintymistä parin adjutanttinsa kanssa (Mesikämmenen arkistot).

20.7. Kansan Uutiset otsikoi: ”Turun järjestötalon portailla pommipaketti” (Mesikämmenen arkistot).

21.7. Turun Sanomat uutisoi: ”Kursiivin palosta syytetty perui puheensa”. Timo Pekkala muutti kertomustaan niin, että Siitoimen syyllisyys lisääntyi. Aiemmin hän oli kertonut, ettei Siitoin ollut yllyttänyt ketään väkivaltaiseen toimintaan, nyt hän oli asiasta toista mieltä (Mesikämmenen arkistot).

22.7. Tuntematon lehti kirjoitti: “Uusia todisteita Siitoinia vastaan. Kursiivin murhapoltosta syytetty Timo Pekkala on ilmoittanut Helsingin raastuvanoikeudessa haluavansa muuttaa oikeudenkäynnissä aiemmin antamiaan lausuntoja.” (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu 

3.8. Uusi Suomi otsikoi: Kursiivin juttuun uusia pöytäkirjoja. Poliisi tutkii perättömiä lausuntoja” (Mesikämmenen arkistot).

23.8. Tiedonantaja: “SFT: Fasistisiin ilmiöihin suhtauduttava vakavasti” (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Kursiivin palosta tulossa lisää oikeudenkäyntejä”. Uudet oikeudenkäynnit liittyvät väärien valojen antamisiin (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Turun Sanomat: “Pekkala muutti kertomuksiaan. Lenin-museokin yritettiin räjäyttää” (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti elokuun 1978 lopulla: “Fasistit asialla Kuusankoskella. Savupommi SKP:n 60-vuotisjuhlaan” (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

3.10. Uusi Suomi: “Kursiivin juttuun uusia pöytäkirjoja. Poliisi tutkii perättömiä lausumia” (Mesikämmenen arkistot).

11.10. Tiedonantaja otsikoi: ”Kursiivissa pommiuhka. Puhelu jäljitettiin” (Mesikämmenen arkistot).

31.10. Tiedonantaja otsikoi: ”Mielentilatutkiusta arvosteltiin oikeudessa”. Turun Sanomat otsikoi samana päivänä: ”Kursiivi mutkistui” (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

8.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Fasistien uusi tuhopoltto”. Juttu kertoi: ”Etelä-Saimaan sosialistisen nuorisoliiton toimisto sytytettiin perjantain vastaisena yönä tuleen. Teon tekijät jättivät paikalle näkyvän ‘käyntikortin’ maalaamalla ulko-oveen hakaristin” (Mesikämmenen arkistot).

10.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Murhapoltto-oikeudenkäynti päättymässä. Fasisteille annettava kovat rangaistukset” (Mesikämmenen arkistot).

kursiivi4

13.11. Siitoin saa viiden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen Kursiivin iskuun yllyttämisestä, laittomien aseiden ja patruunoiden hallussapidosta, sekä Pariisin rauhansopimuksessa kiellettyjen järjestöjen perustamisesta. Pekka joutuu Katajanokalle tutkintovangiksi eristysselliin (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 64, SUPO:n 50v. Kirja, s. 275)

14.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Viisi vuotta vankeutta. Siitoin pääsyyllinen Kursiivin murhapolttoon”. Uusi Suomi otsikoi: ”Päätös Kursiivin jutussa: Pääsyytetyille vankeutta ja suuret korvaustuomiot”. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Kursiivin murhapolttojuttu päätökseen. ‘Valtakunnanjohtajalle’ viisi vuotta vankeutta”. Kotimaa otsikoi: ”Kursiivin murhapoltosta päätös: Lehtonen sytytti painon Siitoimen käskystä” (Mesikämmenen arkistot).

17.11. Tiedonantaja otsikoi: ”SKP:n Joensuun piiri: Kaikki fasistinen toiminta saatava loppumaan” (Mesikämmenen arkistot).

Siitoimen saaman tuomion jälkeen eduskunnassa oli pommiuhka. Poliisi pidätti miehen, jonka epäiltiin aikoneen ”räjäyttää eduskuntatalo”. Samoihin aikoihin tehtiin myös uhkaussoittoja, mm. Kursiiviin tuli soitto, jossa uhattiin kostaa Siitoimen saama rangaistus. Soittaja sanoi edustavansa ”Siitoimen kostoryhmää” (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

kaskenkatu6Nordlingin mukaan Pekan saatua vankilatuomion hänen tärkeimmät tukihenkilönsä olivat hänen isänsä Olavi Valdemar, puoluesihteeri Juhani Tuomiluoto ja Jarmo Salonseutu. Vankilassa ollessaan Siitoin kävi runsaasta kirjeenvaihtoa mm. entisen SS-mies Viljo Jokivirran kanssa (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 88, 89).

Vuonna 1978 Siitoimesta ja hänen ryhmästään ohjasivat Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto dokumentin Vaaran merkit (Mesikämmenen arkistot).

lukeeHymy julkaisi Seppo Lehtosen äidin ja tyttöystävän haastattelun otsikolla ”Pekka Siitoin vei poikani”. Jutun väliotsikoissa todettiim mm., että “Seppo palvelee Saatanaa” (Mesikämmenen arkistot).

1978 Pekka liittyi takaisin ev.lut kirkkoon, oltuaan kahdeksan vuotta kirkosta eronneena. Syyksi tähän hän 1983 kertoi: “Se johtuu siitä, että sukulaiset haukkuivat ja painostivat, että minut tapetaan siellä vankilassa, enkä saa kunnon hautajaisia, vedetään johonkin maakuoppaan. Eikä sukulaiset uskalla edes tulla hautajaisiin, koska minut on “erotettu” kirkosta. Ajattelin, että tehdään sukulaisten mieliksi ja liityin takaisin. Mutta ei se tarkoita, että hyväksyisin kirkon linjan. Olen okkultisti, eli hengentieteen harrastaja, ja se on paljon laajempaa ja tärkeämpää kuin nykyinen kirkkouskovaisuus” (haastattelu Bambi-lehdelle 3/1983, Mesikämmenen arkistot).

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1977

Helmikuu

karjala1Nykyposti julkaisi Pekasta ja hänen porukoistaan helmikuun alussa jutun otsakkeella ”Nykyposti uusfascistien sotaharjoituksissa. Palautamme Karjalan takaisin Suomelle!” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 270, Mesikämmenen arkistot).

15.2. on Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjaan merkitty seuran viimeinen kokous. Aiheeksi on merkitty “maalaus talkoot + vapaa keskustelu”. Siitoin on merkitty kokouksen puheenjohtajaksi. Hänen lisäkseen paikalla on ollut kolme muuta henkilöä (Mesikämmenen arkistot).

16.2. Aamulehti kirjoitti otsikolla ”Natsipaukku” Siitoimesta ja hänen ryhmistään. Jutussa todettiin mm. näin: ”Toisaalta viranomaisten passiivisuus asiassa on ollut ymmärrettävää; psykiatria ei liene ulkoministeriön keskeisin toimintapiiri” (Mesikämmenen arkistot).

22.2. klo 18.00 on Turun Hengentieen Seuran vieras – tai jäsenkirjaan merkitty Pegasos-seuran kokous. Aiheeksi on merkitty “vapaa keskustelu”. Puheenjohtajaksi on merkitty Siitoin. Paikalla on Siitoimen lisäksi ollut kolme muuta henkilöä, mm. Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Hymy julkaisi Siitoimesta ja hänen ryhmästään jutun otsikolla ”Taisto Sinisalolle soitellaan. Sinut tapetaan Taisto!” Juttu käsitteli vasemmistolaisen Sinisalon Siitoimen porukoilta saamiaan uhkailusoittoja yms. (Mesikämmenen arkistot).

sinuttapetaantaisto1Joskus näihin aikoihin Esa Taberman ja Timo Pekkala liittyivät IKR:n. Taberman todisti nähneensä pian tämän jälkeen Pekan Vehmaan huvilalla seuraavaa: ”1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!” (Mesikämmenen haastattelu: Esa Taberman puhuu!)

Maaliskuu

15.3.-päivämäärä mainitaan Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjan viimeisellä sivulla seuraavasti, todennäköisesti aivan saman vuoden lopussa tehdyssä merkinnässä: “NATSISMI LOPETTI KOKOUKSET 15.3.-77 JA VANKILA KUTSUU MEITÄ JOULUKUUSSA -77. NM. KURSIIVI MURHAPOLTTO. PS. OLIN SYYTÖN.”

Huhtikuu

Näihin aikoihin Pekan toiminnasta kerrottiin NSAAP:n julkaisussa NS-Bulletinissa. Pekka sai paljon kannustavia yhteydenottoja ja oli tyytyväinen asiasta (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273).

Toukokuu

vappumarssiturussa8.5. Kansan Uutiset otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Hakaristimiehet marssilla Turussa” (Mesikämmenen arkistot).

9.5. Tuomittiin Nauvossa Siitoimen ryhmiin kuulunut Veli Antti Sipilä kissan elävältä keittämisestä. Kansan Uutiset julkaisi 4.2. 1978 asiasta jutun, jossa kerrottiin mm. näin: “Siitoinin kirjoissa kuvailluista rituaaleista ainakin joitakin on kokeiltu myös käytännössä. Siitoinin järjestöihin kuulunut insinööri Veli Antti Sipilä tuomittiin 9.5. 1977 Nauvon kihlakunnanoikeudessa kolmen jaloistaan sidotun kissan elävältä keittämisestä. Oikeuden pöytäkirjojen mukaan Siitoin oli toiminut rituaalissa asiantuntijana ja oikeudessa hän vahvisti rituaalin noudattaneen julkaisemassaan teoksessa Musta magia I selostettua kaavaa” (Mesikämmenen arkistot).

10.5. Tiedonantaja otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Rauhansopimusta rikotaan, hallitus vaikenee”. Samassa numerossa lehti otsikoi myös ”Yleisradio mainosti fasisteja” (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 33 vuotta.

Heinäkuu

belgiaiskansi20071977Pekka matkusti neljen hengen ryhmänsä kanssa kanssa Belgiaan Vlaamse Militant Ordern (VMO) järjestämään uusnatsijärjestön kolmipäiväiseen tapaamiseen Diksmuidiin. Oppaina heillä oli kokeneemmat ruotsalaiset kontaktinsa. Pekka ja porukkansa esiintyivät univormuissa, mikä oli kiellettyä ja minkä vuoksi heidät pidätettiin. Joitain heidän matkalta ostamia tavaroita takavarikoitiin (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273, Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 57).

20.7. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsijuhlat Belgiassa. 4 suomalaista pidätettiin” (Mesikämmenen arkistot).

21.7. Demari otsikoi ”Uusnatsien juhlanloppu putkassa”. Samana päivänä Aamulehti otsakoi ”Suomalainen natsiryhmä putkaan Belgiassa”. Turun Päivälehti otsikoi samana päivänä: ”Siitoin ‘puolusti’ aatettaan nyrkein” (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

pekkajaliautolla12.8. Kansan Uutiset uutisoi: ”Fasistit aikovat marssia Kotkassa ensi sunnuntaina” (Mesikämmenen arkistot).

15.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Sisäministeriö kielsi Kotkan fasistimarssin” (Mesikämmenen arkistot) .

16.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Fasismi ei ole naurun asia” (Mesikämmenen arkistot).

16.8. Turun Päivälehti kertoi: ”Pekka Siitoin ajeli yksin autolla Kotkassa” (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Tiedonantaja uutisoi: ”Turun poliisi salli taas natsiesiintymisen” (Mesikämmenen arkistot) .

27.8. Turun Sanomat otsikoi “Uusnatsien kieltäminen valmisteilla” (Mesikämmenen arkistot).

Samoihin aikoihin myös Puolan reserviläisjärjestön viikkolehti Za Wolnose i Lud kirjoitti Siitoimesta ja hänen porukoistaan, muistuttaen Pariisin rauhansopimuksesta (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

9.9. Kansan Uutisten Turun toimistoon lähetettiin pommipaketti. Lähetyksen takana oli Pekan ”varavaltakunnanjohtajaksi” nimittämä kotkalainen varastomies. Pommi oli suutari, mutta tapaus sai viranomaiset muuttamaan näkemystään siitä, että Siitoimen ja hänen ryhmiensä toiminta ei ollut vain kovaäänistä ja provosoivaa, harmitonta puuhastelua. Tämän kautta sai alkunsa Siitoimen järjestöjen lakkauttamisen valmistelu (SUPO:n 50v. Kirja, s. 274).

12.9. Kansan Uutiset raportoi “Rikospoliisi jatkaa Turun pommipaketin lähettäjän etsimistä” (Mesikämmenen arkistot).

20.9. Suomen demokraattisen nuorisoliiton Vaasan piirijärjestön toimistoon lähetettiin pommipaketti (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

Veckans Puls tekee Siitoimesta ja hänen ryhmästään kohua herättävän puolen tunnin ohjelman Vehmaalla (Mesikämmenen arkistot).

rhodesiaSamaan syssyyn nousi soppa myös IKR:n lehtisten pohjalta, joissa värvättiin työttömiä palkkasotilaiksi Rhodesiaan. Kansanedustaja Mikko Ekorre (kd) teki asiasta eduskuntakyselyn. Uusi Suomi uutisoi asiasta: ”IKR:n lehtisistä eduskuntakysely”. Helsingin Sanomat uutisoi samasta aiheesta otsikolla ”IKR värvää suomalaisia Rhodesiaan palkkasotureiksi” (Mesikämmenen arkistot).

29.10. Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kävivät Tampereella aikeenaan räjäyttää Lenin-museo. Tammikuussa 1978 Tiedonantaja kertoi tästä seuraavaa: ”Pekkala kertoi keskiviikkona Helsingin raastuvanoikeudessa Siitoimen suunnitelmista räjäyttää ja tuhopolttaa kommunistikohteita, mm. puoluetoimistoja ja lehtitaloja. Yksi kohde oli Tampereen Lenin-museo. Pekkalan mukaan yritys epäonnistui 29. viime lokakuuta, kun räjäytyksen yrittäjät eivät kyenneet tunkeutumaan museorakennukseen. Pekkala ja Lehtonen olivat vain maalailleet hakaristeja rakennuksen seiniin”. Lisätarkennus Tampereelle suunnitelluista iskuista on perin mielenkiintoinen: “Käsky räjäyttämiseen oli Lehtosen mukaan ‘tullut Siitoimen välityksellä henkimaailmasta’. Samoin olivat henget määränneet miehet lähtemään heti räjäytyksen jälkeen pakenemaan Tampereelta”. (…) “Samalla matkalla miehet kävivät vielä töhrimässä Kansan Uutisten ja Suomi-Neuvostoliitto-Seuran toimistojen seiniä” (…) “Pekkala kertoi vielä, että Siitoin oli fasistijärjestön johtokolmikon keskusteluissa kannattanut terroritoimintaa kommunistisia lehtiä ja puoluetoimistoja vastaan. Pekkalan mukaan Siitoin oli myös todennut, että ‘kyllä me vielä sen pankkiryöstönkin teemme.’” (Mesikämmenen arkistot). Vuonna 1979 Tiedonantaja tiesi kertoa, että myös Esa Taberman oli Tampereella Pekkalan ja Lehtosen kanssa (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

4.11. Sisäasiainministeriö lakkautti väliaikaisesti kaikki Siitoimen järjestöt: Turun Hengentieteen Seura, Pegasos-seura, Isänmaa ja vapaus, Isänmaallinen Kansanrintama (Mesikämmenen arkistot).

naantalirob5.11. Aamulehti kirjoitti “Ministeriö kielsi neljä järjestöä”. Helsingin Sanomat kirjoitti samana päivänä: “Fasistijärjestöjen lakkautus voimaan heti. Poliisi haki Siitoinin kotoa kuulusteltavaksi”. Siitoimen seurat kiellettiin kuitenkin vain väliaikaisesti, ei lopullisesti (Mesikämmenen arkistot).

7.11. Helsingin Sanomat uutisoi: “Siitoin perusti uusia yhdistyksiä kiellettyjen tilalle”: “Pekka Siitoin on perustanut Turussa sisäasiainministeriön perjantaina lakkauttaman neljän yhdistyksen tilalle kaksi uutta järjestöä, joiden nimet ovat Suomalainen kansanrintama ja Salainen veljeskunta (…) ‘Salainen veljeskunta’ on Siitoinin mukaan lähinnä mystinen liike, joka jollain tavalla muistuttaa vapaamuurareita. ‘Tulemme perustamaan aina uusia yhdistyksiä lakkautettujen tilalle’, Siitoin sanoi” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Risto Tammi liittyi, tai paremminkin soluttautui, Siitoimen porukoihin. Häneen suhtauduttiin varauksella alusta asti (Mesikämmenen: Ihmeellinen Abdullah, osa 1).

iltasanomattulella8.11. Ilta-Sanomissa ilmestyy Kätsyn tekemä pilapiirros Siitoimen porukoista. Kuvassa on teksti ”Pojat, pojat, eipäs leikitä tulella!” Samana päivänä Kansan Tahto kirjoitti otsikolla “Fasismi ja rauhansopimus”: “Rauhansopimuksen määräyksistä huolimatta fasistiset järjestöt näyttävät olevan aivan luvallisia. Niiden jäsenet saavat esiintyä julkisesti hakaristiunivormuissaan, levittää aineistoaan ja pitää aseharjoituksiaan (Turku). He saavat lähetellä kirjepommeja (Vaasa) ja uhkauskirjeitä tai vaatia valtakunnanrajojen siirtämistä, kommunistien ‘listimistä’ tai värvätä miehiä rotusortajien palkkajoukkoihin (Kemi). Viranomaiset vain levittelevät käsiään, oikeuskansleri ei ole tietääkseenkään ja hallitus on vaiti. Näinkö meillä rauhansopimusta noudatetaan?” (Mesikämmenen arkistot).

15.11. Tiedonantaja kertoi “Hakaristimiehet liikkeellä: Kirjapaino Kursiivin seinät töhrittiin”: “Tapaus osoittaa, että sisäministeriön päätöksestä huolimatta maamme fasistit jatkavat toimintaansa”. Lehdessä kerrottiin myös, että Kursiivin työläiset olivat “huolissaan äärioikeiston hyökkäyksistä”: (…) “hyökkäykset ovat jopa kohdistuneet suoranaisesti joihinkin työntekijöihin, mm. autolähetti on yritetty suistaa tieltä ja lehden yökuljettajan pääsy kirjapainoon on yritetty estää väkivalloin” (Mesikämmenen arkistot).

16.11. Pekan mukaan Seppo Lehtonen erotettiin IKR:stä näihin aikoihin: “Lehtonen seikoili jo monta kuukautta ennen tapahtumaa [Kursiivin iskua] ja hänet erotettiin puolueesta 10 päivää ennen Kursiivin tuhopolttoa. Hän tulkitsi sen epäluottamuslauseeksi, että häneen ei luoteta puolueessa, koska hän ei ole tarpeeksi rohkea, ja meni ja teki tämän jutun yksinään. Me ei tiedetty asiasta mitään” (haastattelu Bambi-lehdessä 3/1983, Mesikämmenen arkistot).

17.11. Naantalin raastuvanoikeus vahvisti sisäasianministeriön 4.11. tekemän päätöksen Siitoimen järjestöjen lakkauttamisesta (SUPO:n 50. kirja, s. 274-275).

18.11. Turun Omakotilehti kirjoitti: “Pekka Siitoimen usko fasisti-ideologiaansa on järkkymätön” (Mesikämmenen arkistot).

murhapolttojapommi26.11. Kommunistien Tiedonantaja-lehteä painavaan kirjapaino Kursiiviin iskettiin Helsingissä lauantain vastaisena yönä (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Kansanuutiset kirjoitti: “Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa Kursiivi Oy:n kirjapainossa yritettiin lauantain vastaisena yönä murhapolttoa. Kirjapaino sytytettiin tuleen ja kirjapainoon oli sijoitettu pommi, jonka armeijan pioneeriosasto ehti purkaa ennen räjähdystä (…) Oletettavasti viime aikoina toimintaansa tehostaneiden fasistien toimesta tehty murhapoltto vaurioitti mm. Kursiivi Oy:n kirjapainon paperivaraston ja kaksi offset-konetta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Karjalainen kirjoitti: “Helsingin palolaitos sai asiasta tiedon aamulla klo 6.18, ja useista palopesäkkeistä sytytetty palo saatiin pian hallintaan (…) Rikoksen tutkintaa varten on perustettu laajapohjainen tutkijaryhmä, johon kuuluu tutkijoita ja asiantuntijoita keskusrikospoliisista, Helsingin rikospoliisista sekä eräistä muista poliisipiireistä. Poliisi ei tutkimusten tässä vaiheessa anna tutkijaryhmän nimiä julkisuuteen. Asian johdosta on tiettävästi oltu yhteydessä myös sisäministeriöön. Suojelupoliisi tutkii myös tapausta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Eteenpäin kirjoitti: “Lehden mukaan vahinkojen suuruudet ovat 1,5-2 milj. markkaa. Vakuutukset kattavat ne vain osin (…) Iisalon mielestä palo on poliittista sabotaasia, ja hän katsoi sen johtuneen siitä, että Tiedonantaja on käsitellyt sivuillaan kaikkein laajimmin ja yksityiskohtaisimmin fasistien toimintaa Suomessa. Lauttasaaressa Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivin seiniin oli Iisalon kertoman mukaan töhritty kaksi viikkoa sitten hakaristejä, ja tämän jälkeen pari päivää myöhemmin oli Tiedonantajan toimitukseen tullut soitto, jossa ilmoitettiin, että lähiaikoina Kursiivi aiotaan räjäyttää ilmaan” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Turun Sanomat uutisoi: “Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivi Oy:n palon havaitsivat Merimiesammattikoulun oppilaat, jotka herättivät kirjapainon talonmiehen. Tällöin kirjapainossa oli jo savua niin, ettei sinne ollut menemistä. Talonmies hälytti palokunnan kello 6.18″ (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Helsingin Sanomat kirjoitti: “Lehti katsoo, että murhapoltto oli poliittinen sabotaasi ja johtui lehden puuttumisesta laajalti fasistien toimintaan Suomessa. Samaa varhempaa sarjaa on toimituksen mukaan Vaasassa SDNL:n toimistoon lähetetty kirjepommi (…) Kursiivin latomo ei vaurioitunut palossa. Pahimmat vauriot kärsi kaksi offset-konetta. Iisalon mukaan Tiedonantajan painamiseen voidaan käyttää vanhoja rotaatiokoneita” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Uusi Suomi kirjoitti: “Helsingin palolaitoksen saapuessa paikalle tuli oli jo ehtinyt levitä pohjakerroksesta olevasta lehtipainosta toisessa kerroksessa sijaitsevan latomon porraskäytävään. Kahden offsetpainokoneen lisäksi palossa tuhoutui kirjapainon paperivarasto. ‘Jos tuli olisi ehtinyt levitä laajemmalle, olisi räjähdysvaara ja ihmishenkien menetys ollut mahdollista. Talossahan asuu talonmies perheineen’, kertoi Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen (…) Päätoimittaja Jokisen mielestä kirjapainon palo oli poliittinen murhapoltto. ‘Vastaaanlaista ei ole sattunut Suomessa 1930-luvun jälkeen’ (…) Jokisen arvelujen mukaan paloa oli sytyttämässä useita henkilöitä. ‘Palopesäkkeitä löydettiin ainakin kolme. Taloon oli luultavasti murtauduttu ikkunan kautta. Yön aikana talon ulkoseiniin oli ilmestynyt uusia hakaristejä’” (Mesikämmenen arkistot).

ukk27.11. Presidentti Urho Kekkonen mainitsi SKDL:n vaalijuhlassa Kulttuuritalolla seuraavaa: “Eräiden viimeaikaisten ilmiöiden vuoksi katson tarpeelliseksi todeta, että Suomi ei ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti”. Vaalijuhlissa oli poikkeuksellisen tiukat turvallisuusjärjestelyt (Mesikämmenen arkistot). Pian tämän jälkeen Tiedonantaja uutisoi äärioikeiston raivostuneen presidentti Kekkosen fasismin vastaisesta lausunnosta: “Suomen äärioikeisto on katkerana ottanut vastaan tasavallan presidentti Urho Kekkosen lausunnon, jossa tämä totesi ‘ettei Suomi ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti’ (Mesikämmenen arkistot).

28.11. Ilta-Sanomat kertoi poliisien olevan “terroristin jäljillä”. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin polttajat karkuteillä”. Saman päivän aikana poliisi teki ensimmäisen pidätyksen. Pidätetty on Timo Pekkala, IKR:n koulutuspäällikkö, joka on aiemmin palvellut mm. muukalaislegioonassa (Mesikämmenen arkistot).

kekkonentahtaimessa29.11. Ilta-Sanomat uutisoi otsikolla “Pidätyksiä Kursiivin palossa. Poliisi tutkii televisionauhaa” (Mesikämmenen arkistot).

29.11. IKR pitää Siitoimen liiketiloissa kokouksen. Tiedonantaja lehti tiesi kertoa tästä 10.1.1978 seuraavaa: “Poliisin tietojen mukaan Siitoinin liikkeessä pidettiin tiistaina 29. marraskuuta eli kolme päivää tuhopolton jälkeen kokous, jossa oli joitakin Siitoinin lähimpiä miehiä. Selvityksen mukaan juuri Siitoin oli tässä tilaisuudessa vaatinut kommunistien toimintapisteitten tehokasta häirintää. Häirintä olikin tähän aikaan hyvin vilkasta. Moniin SKP:n ja muiden demokraattisten järjestöjen toimistoihin ja tilaisuuksiin tuli soittoja tai kirjelappuja, joissa uhattiin räjäytyksillä ja yksityisiin ihmisiin kohdistuvalla väkivallalla. Kokouspäivänä eli 29. marraskuuta Siitoinin johtamat fasistit häiritsivät Turussa järjestettyä rauhanmarssia” (Mesikämmenen arkistot).

pravda29.11. Pravda kirjoitti Kursiivin iskusta (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Tiedonantaja uutisoi, että “fasistit uhkaavat uusilla terroriteoilla”. Jutunteon aikaan oli Kursiivin iskun johdosta pidätetty yksi henkilö ja useita oli kuulusteltu. Rikospaikalta oli löytynyt Siitoimen firman mainosteippiä ja Siitoimelle myötämieliset tahot olivat tehneet uusia pommiuhkauksia. Samassa lehden numerossa kerrottiin myös Pravdan uutisoineen Kursiivin iskusta, Tauno Palon olleen iskun vuoksi järkyttynyt ja Hannu Salaman lahjoittaneen Kursiiville 500mk (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Kursiivin palo: Turun fasistien jäsen pidätetty”. Tekijä mainittiin taustavaikuttajaksi. Samassa numerossa otsikoitiin myös ”Kursiivin polttajien haku ulottuu yli Etelä-Suomen”, ”Meidän perhe oli kuolemanvaarassa” (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

1.12. Tiedonantaja otsikoi: ”Oikeuskansleri lupaa: Fasistien taustavoimat tutkitaan”. Samassa numerossa kerrotaan eduskunnalle tehdystä kyselystä, jonka allekirjoitti kolmisenkymmentä kansanedustajaa. Kysely koski sitä, millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä fasismin vaaraa vastaan. Lehti uutisoi myös Kursiivin iskun takia järjestetyistä rauhanmarsseista Turussa, Tampereella, Helsingissä, Kemissä ja Oulussa. Lisäksi lehdessä on juttu otsikolla ”Järjestöiltä tulvii kannanottoja. Fasistit saatava lukkojen taakse”. Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi myös otsakkeella ”Lehtityöntekijöiden vaatimus: Hallituksen estettävä fasistien toiminta”. Samana päivänä Varaylipoliisipäällikkö Kyösti Jousimaa sanoo, ettei Pariisin rauhansopimus päde Suomessa fasistien toimintaan nähden. Saman päivän aikana pidätetään kaksi uutta epäiltyä, joista toinen on Seppo Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

2.12. Tiedonantaja tiesi kertoa, että Kursiivin iskuun liittyen oli tehty kolme pidätystä (Mesikämmenen arkistot).

3.12. paljastui, että Pekka oli valehdellut Lehtoselle alibin. Myös Timo Pekkala muutti kertomustaan tapahtuneesta (Mesikämmenen arkistot).

20.12. Ilta-Sanomat kertoo: “Siitoinille syyte myös aseellisen toiminnan valmistelusta”. Jutussa todettiin myös, että “poliisi odotti istuntohuoneistoon mellakkaa. Sitä varten paikalle oli asetettu poliisivartio”(Mesikämmenen arkistot) .

mielentilaa20.12. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin palo: Syytetylle esitetään mielentilatutkimusta” (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin Tiedonantaja kertoi Seppo Lehtosesta mm. seuraavaa: “‘Puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on vankilassa ollut hoidettavana psykiatrisella osastolla, jossa hänestä on tehty alustava mielentilatutkimus. Sen mukaan Lehtonen ei muista mitään vuosista, jotka on kuulunut Siitoinin järjestöihin. Hän on ilmoittanut valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoavan itseään. Vankilan psykiatrin mukaan Lehtonen on poikkeava ja pitää itseään huomattavasti todellista ikäänsä nuorempana. Psykiatri suosittelee Lehtosta mielentilatutkimukseen” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi otsikolla ”Fasistit taas liikkeellä Helsingissä”. Jutussa kerrottiin IKR:n nimissä levitetyistä kovasanaisista Neuvostoliiton ja kommunismin vastaisista monisteista Helsingissä (Mesikämmenen arkistot).

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERAJoulukuussa käynnistyi myös laajan ”terrorikampanjan” ensimmäinen aalto oikeusmurhan estämiseksi. IKR:n nimissä lähetettiin SUPO:on kirje, jossa uhattiin räjäyttää Yleisradio ja suistaa junia kiskoilta ellei Kursiivin iskusta tuomittuja vapauteta. Pommi-iskulla uhattiin myös Rauhanpuolustajia ja Paasikivi-seuraa (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275).

31.12. Uusi Suomi teki vuosikatsauksen, ja numeron kannessa oli myös Siitoin (Mesikämmenen arkistot) .

Yleistä

mm12pkPekka julkaisi kirjoittamansa vihkosen Paholaisen Katekismus (Kansallis-mytologinen yhdistys).

Suomen lehdissä alkoi esiintyä juttuja, joiden mukaan Siitoin saisi aseita armeijasta ja rahaa ulkomailta. Pekka tunnustaa ”pikkusummien” saamisia Saksasta ja Yhdysvalloista, mutta Nordlingin mukaan Pekka olisi näyttänyt myös kuitteja suuremmista summista (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 67, Mesikämmenen arkistot).

Kursiivin iskun jälkeen Hymy julkaisi provosoivan jutun, jossa todettiin mm. ”Kursiivin räjähdyksen ainoa hyötyjä oli Tiedonantaja” (Mesikämmenen arkistot).

pum1

Kursiivin iskusta löytyy filminpätkää YLE:n arkistoista.

– – –

Read Full Post »

Older Posts »