Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘dokumentti’

Loputon Gehennan liekki

381970

Muistan hyvin, kun Loputon Gehennan liekki-dokumentin traileri pullahti loppuvuodesta 2011 YouTubeen. Provokatiivisuudessaan ja koomisuudessaan traileri keräsi dokumentille jo muutamassa päivässä järisyttävän paljon huomiota ja siitä keskusteltiin aina iltapäivälehtien surkuhupaisia foorumeita myöten. ”Vittu mä vihaan punkkia!”-pläjäystä näki toisteltavan sosiaalisessa mediassa tämän tästä.

Osa black metal-genressä mukana olevista ei diggaillut trailerista sen Uuno Turhapuro-ulottuvuuksien vuoksi juuri yhtään. Monet genren ulkopuoliset taas pitivät juuri tästä dokumentin ulottuvuudesta. Elokuvaa jäätiin odottamaan suurella mielenkiinnolla, jotkut loputtoman koomista pakettia toivoen, jotkut genren naurettavaksi tekemistä peläten, jotkut taas yksinkertaisesti avoimin mielin.

Sami Kettusen dokumentti, joka sai ensi-iltansa 2011 Night visions-elokuvafestivaaleilla, oli ilmestyessään välitön klassikko. Kyseessä on ensimmäinen kotimaista black metallia käsittelevä dokumenttielokuva.

Loputon Gehennan liekki pureutuu aiheeseensa monien kentän tunnettujan tekijöiden haastattelujen kautta. Lopputuloksena syntyy kuva black metalista elämäntapana, siihen liittyvistä erilaisista painotuksista, kulmista, ideologisista ulottuvuuksista, koko kakun moniulotteisuuksista. Osa haastatelluista on kameran edessä avoimesti omalla naamallaan, osa anonyymimmin vastavalossa, osa humoristisesti humalassa oluttölkki kädessä, osa kuolemanvakavasti selvinpäin, osa poliittisesti epäkorrekteja näkemyksiä laukoen, osa kaikesta politiikasta irtisanoutuen. Puhtaasti provokatiivisen humoristisesta paketista ei ole kyse, kuten trailerin perusteella jotkut arvelivat tai pelkäsivät. Tässä on syvyyttä.

Sanaisen arkkunsa elokuvassa avaavat seuraavat henkilöt: Lord Satanachia (Azazel), Victor ja Wrath (Enochian Crescent, True Black Dawn), Molestor Kadotus (Anal Blasphemy, Musta Kappeli, Hammer of Hate), Nuclear Holocausto Vengeance (Beherit), Demonos Sova (Barahtrum), Satanic Tyrant Werwolf (Satanic Warmaster), Sargeist, Spellgoth ja Shatraug (Horna), Mikko A. (Clandestine Blaze, Northern Heritage), BlackGoat (Goatmoon), Kaosbringer (Neutron Hammer), Stormheit, Kalma ja Narqath (Azaghal), Johannes Nefastos, sekä Serpent (Imperium.net).

Dokumenttia on kritisoitu useimmiten siitä, että sen kesto on vain 52 minuuttia – aiheesta kun olisi saanut helposti pidemmänkin. Monia muitakin tärkeitä genren nimiä olisi dokumenttiin voinut sisällyttää. Toisinaan kritiikkiä on kuullut siitä, että dokumentissa ei ole juurikaan itse alan musiikkia. Itseäni tämä ei haitannut, sillä alan musiikkiin voi kuka tuhansa tutustua nopeasti internetin kautta, kun taas genren maailmankuvaan pureutuvia kotimaisia videohaastatteluja ei ihan yhtä helposti tule vastaan. Kolmanneksi on kritisoitu elokuvan puolivälin tienoilla olevaa rituaaliskenaariota, jota on pidetty liian pitkänä ja muusta dokumentista hivenen irrallisena. Tässä olen sikäli samoilla linjoilla, että kyseistä rituaaliskenaariota olisi ollut hyvä kontekstualisoida hiukan paremmin suhteessa black metaliin liitettyyn satanismiin. Noin muuten Kettusen ratkaisu antaa haastateltujen kuljettaa dokumenttia omalla painollaan eteenpäin toimii kautta dokumentin varsin hyvin.

Dokumentin ansiot ovat kiistattomat. Sen kautta saa varsin hyvän katsauksen genrestä ja sen moniulotteisuudesta, vaikka louhintavaraa jääkin. Haastatteluissa on käsitelty mm. seuraavia aiheita: Mitä kautta löysin black metallin, black metaliin liitetty aate, ensimmäiset kuullut bändit, ensimmäiset omat bändit, death metallin ja black metallin suhde toisiinsa genren alkuaikoina Suomessa, 90-luvun alku, tape trading-skene, millaisia keikat olivat alkuaikoina, miten alkuaikoina sai tehdä enemmän töitä äänitteiden leviämisen eteen jne. kuin nykyään, kirkonpoltot ja niihin suhtautuminen, alkuaikojen levyjen soundit, black metal ideologisesti, suhde kaupallisuuteen ja julkisuudessa olemiseen, distrot ja lafkat, aito underground vs. esille pääsemisen vuoksi tehdyt kompromissit, synkkä energia, mystisyys, okkultismi, satanismi, mitä black metal merkitsee eri ihmisille, suomalainen mytologia ja suomalaisuus black metalissa, suhde uskontoihin yleensä, juutalaisuus, kristinusko, islam, NSBM, hautakivien potkiminen, genren pioneerien rikosrekisterit, Antifa, keikoista, kommelluksista ja porttikielloista, suomalaisen genren ominaispiirteistä, black metallin suosion tilasta ja tulevaisuudesta, naisen asemasta black metal-skenessä.

Mainion paketin jo useampaan kertaan katsoneena ei voi muuta kuin suositella sitä kaikille aihepiiristä kiinnostuneille ja toivoa, että Loputon Gehennan liekki vol. 2 ilmestyisi joku päivä.

Dokumentissa on bonuksena Sami Kettusen tekemä 21 minuutin dokumentti Romua, ruiskeita, rutinaa, joka käsittelee kotimaista melumusiikkia, sen skeneä. Muutama sana tästä dokumentista löytyy Loputon Gehennan liekki-dokumentin siteerauksien jälkeen alta.

 – – –

Siteerauksia Loputtomasta Gehennan liekistä:

Clipboard03

Mä haluun kaikille vaan tuhoa, kuolemaa ja tuskaa, pimeyttä.

(…) Ja sit mä aloin kuuntelee sillon Bathoryä, tiekkö, Celtic Frost, niin se oli vaan että vittu fuck ass, saatana, sen jälkeen sit lähti, tää on mun juttu!

(…) Islamin uskonto, se on ihan perseestä. Siis se on ihan, jumalauta, nehän tappelee siellä keskenään koko ajan. Ihan perkele, vitun ählämit, saatana. Tappakoon toisensa. Se ei mua kiinnosta vittu pätkääkään. Saatana, vittu, nussikoon saatana äitiänsä ja mummoo, vittu.

(…) Mä oon kristinuskon vastainen. Kyllähän mä totta kai haluisin et kirkot palais. Mutta se on Suomessa niin helvetin vaikeeta.

Vittu mä vihaan punkkia! – Lord Satanachia

Clipboard06

Jotenkin tykkäsin niistä 80-90-luvun vaihteen jutuista siinä mielessä et se ei ollut se musiiki mikä määritteli vaan aate, ton asian. Nykyään tuntuu et se on muuttunu, et se on mukamas tietynlainen genre vaikka se on nimenomaan se aate, mikä määrittelee – Wrath

Clipboard23

Kuunneltiin paskaa musaa ja tehtiin ite parempaa.

(…) Paljonko tästä on aikaa…? Rikos on vanhentunu! No ni! No meikä, semmonen lavallinen veripulloja, potkasin yleisöön… voi vittu kun sitä lens sitä verta! – Demonos Sova

Clipboard04

Mut se että sä olet tuolla valtavirran rajamailla ja tuot sanomaa julki, se tarkottaa et sulla on niitä nuoria, uusia käännynnäisiä tähän, joka pystyis niinkun kyseenalaistamaan sen totuuden mitä valtiovalta ja yleinen tää normisto sulle pumppaa. Sen tähden mun mielestä on melkeinpä velvollisuus olla tuolla ulkona ja tuoda julki sitä sanomaa. Et ehkä, en sano että mikä on niinku porttiteoria tai kynnysteoria vaan siellä voi olla hc-tavaraakin suoraan ihmisten naaman edessä, että, se on kivisempi tie kun se, että pysyisit undergroundissa. Mun mielestä se on suhteellisen helppoa olla tavallaan haastamatta koskaan, että jos sä oot suljetussa piirissä, kaikki tuntee sut, teet uuden julkasun toisensa perään, niin jee jee, hyvä meininki, kukaan koskaan ees joudu kyseenalaistuksi tai haastetuksi millään tavalla, mut sitku meet sinne niin sut haastetaan paitsi omien joukosta myös sieltä valtavirrasta, niin sitte joutuu asettaa itsensä ristituleen. Aina kovimmassa paineessa hioutuu parhaimmat timantit, että siinä mielessä itellä on usko siihen, et kantsii käydä heittää kaikki peliin niin sanoakseni.

(…) Tietyl taval sitä ollaan sodassa, miehittävää uskontoa vastaan kumminkin, että on onks ne nyt rikoksia millä mittapuulla jos halutaan tuhota vastustajan symboleita. Et, moni nuori soturi on tehny näit juttuja ja mikäs siinä. Siin on aikanaan miekkalähteyksellä tuotu Suomeen kristinuskoa ja meiän vanhat uskomukset pantu kasaan niin mun mielestä se on ihan reiluu viel nykypäivänäki sitten, jos pienet terroristisolut pistää vastaan tätä meininkiä – Victor

Clipboard24

Harhaluulo, että pitäis tehä kompromissejä sen takia, että vois saada suurempaa näkyvyyttä tai vaikutusta ihmisiin, niin se on täysin niinku valheellista, koska monet bändit on jo todistanu nyt sen, että ei tarvita kymmenienkään tuhansien levyjen myyntiä, sitä, et sun tarttis tehä yhtään kompromissiä tai yhtään kirjottaa, pyytää anteeks keneltäkään mitä sä sanot vaan kun sä tarpeeks kauan vaan painat, niin ei se vaadi sitä että sun pitää antaa periks vaan kyl se muu maailma antaa periks ennemmin – Satanic Tyrant Werwolf

Clipboard05

Saatanallisuus on se peruslähtökohta, mistä liikutaan. Asiat jotka menee liian kauas siitä saatanallisesta lähtökohdasta, niin sillon kun se unohdetaan kokonaan ja keskitytään johonkin muuhun, niin sillon mun mielestä puhutaan jostain ihan muusta kuin black metallista, joka niinkun black metal, on määritelmä, sitä et on saatanallista metallia – Molestor Kadotus

Clipboard13

Saatana on Saatana ja se on niinku ultimaatumi paha. Se on tietysti aina se ylimmäinen.

Black metal, jollekin ei vittu maistu se, niin painukoon vittuun – BlackGoat

Clipboard17

Jos sitäkin miettii et mitä black metal on, niin ohan se niin erilaisia asioita, että tota, toisille se voi olla pelkästään tätä goat-metal-osastoa ja toisille se saattaa olla lähenpänä luontomystiikkaa ja kaikkea siihen liitoksissa olevaa, että tota kyllä mä näkisin sen mieluummin rikkautena tämän että siinä samassa kentässä pystyy operoimaan justiinsa nää tällaset yhtyeet jotka nojaa pidemmän päälle vaikka siihen omaan kansaan, oman kansan historiaan ja kaikkeen siihen liittyvään ja sitten tosiaan nämä, jotka pohjaa tosiaan sitten enempi tähän, ehkä perinteisiin black metal-teemoihin.

(…) Nuorisolla on aikaa ja voimaa ja aktiivisia nuoria niin nuorelle tekevälle sattuu, että tota, aina välillä joku jossain roihahtaa ja jotain kaatuu et, en mä sano et se väärin on, missään nimessä, että, että, mut onhan se totta et siin on sitten seki puoli et siin on tää yhteisöllinen vaikutus sit siihen kirkkoon, et kyllähän jos kirkko palaa jossain niin sehän tuo kristillistä porukkaa vaan lähemmäs toisiaan.

(…) No, totta kai siis aina on paikkansa sillekin taistelulle sitä (kristinuskoa) vastaan ja kirkko on omalla osallaan esimerkiks edesauttaa monikulttuurisuutta ja muita arvoja jotka ei niinku oo hyviä, et kyllä siinä sitä pahaa on edelleen siinä kristinuskossa, mutta siltikin mä näkisin asian niin, et mieluummin mä rintamalla olisin kristityn suomalaisen rinnalla taistelemassa muslimeita vastaan, kun päinvastoin, esimerkiks – Stormheit.

Clipboard18

Sen ainakin pystyy sanomaan et ei tää mikään kuoleva luonnonvara ole. Et selekeesti on sitä… no, minnekä se liekki katoais, kyllä se palaa niinku loputon Gehennan liekki – Spellgoth

Clipboard12

Se on helppo sanoo, ei oo olemassa semmosta brutaalia black metallia tyyliin Australia-black metal tai jenkki joku havohei-osasto, ni ei sille vaan oo olemassa naisfaniryhmää. Et sit on olemassa semmonen melodinen, poppiin päin hintahtava black metalli mikä vetoaa myös naisiin, tai et siel on kynsilakassa olevii jätkii niin se aina vetoaa naisiin, mutta, se on mun mielestä yksiselitteinen asia, että black metal on ytimessään miesten musiikkia ja se ei oo mikään tasa-arvo kysymys eikä mikään tämmönen, että naisilla on oikeus johonkin vaan, se on miesten musiikkia ja piste – Mikko A.

Lopuksi vielä bonuksena kommentti dokumentista Jouko Piholta:

Mesikämmenen blogi pyysi minulta kommenttia koskien “Loputon Gehennan liekki” -dokumenttia. On hiukan hankalaa kirjoittaa kommenttia, kun on voinut nähdä vain 59 sekunnin trailerin. Mutta ehkäpä jo trailerin alussa jonkun black metallistin julkituoma filosofia tiivistää kaiken: “Saatanallisuus on peruslähtökohta.” Saatanallisuus on myös loppukohta, kun saatananpalvojat joutuvat kuolemansa jälkeen samaan paikkaan kuin Saatanakin eli helvetin tuliseen järveen. Siellä ei enää lauleta bassoja rymistellen Saatanan kunniaa, vaan vaikerretaan hampaita kiristellen suuressa tuskassa ja rikinkatkuisten myrkyllisten kaasujen vaivaamina hirveässä pimeydessä. Mutta sitä saa mitä tilaa.

– – –

Romua, ruiskeita ja rutinaa

Loputon Gehennan liekki-dokumentin bonuksena löytyy 21 minuutin dokumentti suomalaisesta melumusiikista, sen skenestä. Kuten DVD:ltä löytyvä pidempikin dokumentti, myös sen perästä löytyvä meludokumentti on lajissaan ensimmäinen kotimainen laatuaan.

Äänessä dokumentilla ovat: Mikko A. (Grunt, Freak Animal), Pentti Dassum (Umpio), Pasi ja Tiina (Aunt Mary, Bizarre Uproar), Jonte Storm (U.N.D., WoUNDead), Toni Myöhänen (STROM.ec., Eleczema), Niko (Manic/Depression), Pekka PT (Gelsomina, Sick Seed), Tommi Keränen (Rulla, Keränen), Ilkka Vekka (Haare), Jussi (Golden Rain) ja Basse (Halthan).

Haastatteluissa käsitellään mm. seuraavia aiheita: miksi kuunnella melua?, voimaelektroniikka 80-luvun alussa, miten nopeasti meluskenessä on tapahtunut muutosta, meluskenen alkuajoista, vaikutteista, instrumenteista, kontaktimikeistä, neliraitureista, c-kasettiformaatista, live-esiintymisistä ja niiden innostavuudesta sekä ekstaattisuudestakin, keikkojen yleisömääristä, pahennusta aiheuttaneista jutuista livenä, kituvat hiiret, jyrsijät, runkkaaminen, viiltely, ”perusnöyryytys”, ”fasistiset arvot”, ihmisoikeudet, ”vihamielinen sanoma”, genren julkaisujen painosmäärät, julkaisujen spesiaalisuus paskaisine Raamatun sivuineen kaikkineen, Suomi-skenen arvostuksesta maailmalla ja Suomi-skenestä yleensä.

Kuten Loputon Gehennan liekki, myös Romua, ruiskeita ja rutinaa on varsin informatiivinen ja hulppeakin paketti. Meludokumentin suurin heikkous on sama kuin black metal-dokumentissa: Molemmat ovat liian lyhyitä.

 – – –

Siteerauksia Romua, ruiskeita, rutinasta:

Joutuu itelleen jollain tavalla selittämään, et minkä takia kuuntelis musiikkia, kun taas muut joutuu keksimään tekosyitä et minkä takia ne kuuntelee melua et mikä siitä tekee kuuntelemisen arvoista, niin ite nykysellään välil miettii et minkä takia jaksaa kuunnella jotain perusrumpukomppia tai minkä takia joku kitara on mielenkiintonen soitin kun siin roikkuu vaan muutama kieli mitä rämpytellään.

(…) Perinteinen tämmönen industrial-musiikin lähestymistapa on se, että taiteilija esittää provosoivat materiaalit suoraan yleisölle ja se on, oletetaan et yleisö on siinä määrin aktiivinen et ne ei oo siel ottamassa vastaan mitään saarnaa eikä ne oo kuuntelemassa että joku kertoo niille miten asiat on – Mikko A.

Clipboard37

Mie tykkään sellasest käsintehdyst meiningist, että joku, upottautuu siihen sellaseen melun tekemiseen ja nimenomaan siis se, että sitte tehään käsin. Kyl mie ymmärrän että tietokoneit käytetään sun muuta näin, ajat muuttuu ja kaikkee ja ihmiset tykkää sellasest soundista, mut tykkään että se tehään… käsin. Nauhalle. Voihan sen tietty nauhottaa monel muullakin taval mut, käsintehtyy, ehdottomasti. Sen nyt voi käsittää ihan miten tahansa, mut ihan pelkkää hiirennaksuttelua en niin ite välitä siitä, ehkä nyt joissain bändeis – Niko

Sen miten soitan, niin varsinkin livenä on, jollain tavalla koitan et homma ei oo enää hanskassa, täysin. Ja mutta että se on siis semmosta niinku tämmöstä peräruiskeen tavalla innostavaa, tota niin, vääntömomenttia – Tommi Keränen

Clipboard41

Se jotenkin lähti se, tuli semmonen idea et tota, tai semmonen visio et tota, et sais jotenki… niinku perse ja sielt tulee paskaa. Sitä ruvettiin pyörittelee. Vedettiin Tiinan perseeseen (…) Se näyttää jotenkin paljon paremmalta kun se tulee naisihmisen pyllystä tulee se tuote – Pasi

Mä jätän sen natsipervoilun muille, koska tota, siihen on tekijänsä ja ne on alallaan hyviä – Ilkka Vekka

Tekstit käsittelee rakkauden ongelmia ja tämmöstä, vähän semmosta turhautuneisuutta rakkauden kentässä, et miten sä käyttäydyt jos vaikka oot tosi rakastunut johonki ihmiseen ja sä et saa mitään vastakaikua ja siitä sitte edespäin, mihin se saattaa sit mennä jos tykkäät liikaa jostain ja sit toinen sanoo sulle et ei käy mut sä silti tykkäät ja haluut viedä tätä parisuhdetta eteenpäin, vaikka toinen osapuoli ei oliskaan mukana. Et ku sitä rakkautta ei sit löydykään vastaikkaisesta sukupuolesta nii totta kai sä sit katot pornoo ja vedät käteen – Jussi

Clipboard44

Sanotaan näin et se on muutaman vuoden sisällä, se on noussu ihan helvetin hyvin, siis silleen niinku että porukka on enemmän yhteyksissä, sanotaan 4-5-vuotta sitten ei ollu mitään semmosta Suomi-skeneä. Ja nytte Suomi-skene on tunnettu ulkomailla, itse asiassa sehän on ihan vitun arvostettuu tällä hetkellä – Basse

Clipboard38

Trendiä ei seurailla samaan tapaan ku ulkomailla, tai Amerikassa ehkä lähinnä – Pekka PT

Kyllä täällä on aina ollu tosi omat kuviot, ja siitä tosi ylpee – Pentti Dassum

– – –

Aiheeseen liittyen:

Osta DVD täältä.

Rokumentti NettiTV – Haastattelussa ohjaaja Sami Kettunen (Loputon Gehennan liekki).

Imperium.net: Sami Kettunen, Loputon Gehennan Liekki -dokumentti.

Read Full Post »

1002609_10151849470379686_1550025232_n

Mesikämmenen muistin mukaan yllä oleva kuva on peräisin KEMS:n propagandavirastolta.

Kulttuurityötä: Ulkomaanelävä, Inayearorso-bloggaaja, kertoi saaneensa suomalaisilta ystäviltään lahjaksi Pekka-paidan. Hän raportoi asiasta näin:

Things got mildly awkward when we started venturing into more public areas, as it became quickly apparent that there were a number of other Finnish tourists walking around Split. This normally wouldn’t be a problem as generally speaking I quite like Finns – except when they’re feeding me shots of paint-thinner-like spirits for breakfast, and sometimes even then. No, the problem was that upon my arrival, my HMFinns had given me a gift, a t-shirt printed with the face of a Hitler-esque moustachioed gentleman, a date range at the bottom  and the word “KIITOS” (“Thanks”, in Finnish) in thick bold font at the top. From the way they had reverently presented it to me and then as a group exploded into fits of laughter, combined with the sinister serial-killer-like stare of the shirt’s occupant, I knew instinctively that I was now the somewhat uncomfortable owner of a brand new Neo Nazi t-shirt – level of intended irony unknown! Ladies and gentlemen, I give you Pekka Siitoin, a now-deceased Finnish clairvoyant, occultist and most awkwardly, vocal Neo-Nazi.

Laughingly accepting my “gift”, and thinking that it was a) a “gift”, and b) different to the 3 shirts I’d worn exclusively for 11 months, and c) clean, I pulled it on figuring we were thousands of miles from Finland and so theoretically it could do no damage. However, the Universe is not so easily defeated. From that point on it seemed everywhere I turned, be it cafe, church or mid-range restaurant, I’d hear the happy tones of some pleasant-sounding tourist woman talking to her smiling children in what I would suddenly realise was Finnish. I’d cringe as I hurried to face a wall or dive behind a hedge to avoid the awkward moment where they’d see the shirt and have to decide whether they thought it was worn in ironic fashion, or if I was actually a white-power-embracing nutbag. All to the great amusement of the HMFinns. And the saddest bit? This creepy posterchild of the Finnish neonazi movement would go on to feature in such photos as the following.

Shockpoint Orion-sivustolta löytyy hieno postaus otsakkeella Pirjo Honkasalon natsiaarre. Se kertoo tässä blogissa jo aiemmin mainostetusta mahdollisuudesta nähdä Honkasalon ohjaama legendaarinen Vaaran merkki. Shockpoint Orionin teksti kertoo:

Vaaran merkki (1978) on Honkasalon ja Pekka Lehdon ohjaama elokuva “valtakunnanjohtaja” Pekka Siitoinin uusfasistisesta järjestöstä. Noin 20-minuuttinen teos päätyi mukaan sarjaan viime hetken säätönä, kun Peter Watkinsin ydinsotavaroitus, hieman alle tunnin pituinen Sotaleikki (1965) tarvitsi lisäkuvan samaan näytökseen. Lehdolta nähdään Stranger Than Fictionissa myöhemmin Yksinteoin (1990) ja Honkasalo on suunnitellut Orionin kevääseen oman Carte blanche -sarjansa.

“Lähdimme liikkeelle hetken ideasta, soluttauduimme järjestön marssi- ja ampumaleirille”, Pirjo Honkasalo kertoo Vaaran merkintaustoista Filmihullu-lehden haastattelussa (Valtiopeli nukkekodissa, Filmihullu 3/1980). Käy ilmi, että käsissämme on jälleen yksi kirottu elokuva, sellainen, joita elokuva-ala, televisio ja viranomaiset eivät osaa käsitellä muuten kuin torjuvasti.

Vaaran merkki ei Pirjo Honkasalon mukaan saanut mitään tukea muttei maksanutkaan juuri mitään.

“Se rahoitettiin Robin Hood -menetelmällä ja laboratoriolaskut katettiin mainos-spottityöllä. Halusimme vaikuttaa elokuvallamme nopeasti järjestön kohtaloon. Yleisradio totesi elokuvan talon ohjelmatoiminnan säännöstön vastaiseksi. Ja toteaa yhä.”

“Elokuva sai kuitenkin asiaankuuluvan levikin rikospoliisissa ja raastuvassa. Siellä meille annettiin kunniaa yli ansioidemme: poliisilaitoksen kuulustelija väitti, että elokuvan ohjauksen lisäksi olimme ohjanneet koko Siitoinin marssi- ja ampumaharjoitusleirin.”

Haastattelussa Honkasalo kertoo todistaneensa viranomaisille, että “marssi ja ampuminen tapahtui poliisilaitoksen luvalla, jossa vielä erityisesti määrättiin, että Suomen lippua tuli kantaa kärjessä, ennen hakaristilippua” ja lisää, että muuta levikkiä tämä elokuva ei ole Suomessa saanut. Lehto jatkaa Ruotsin television esittäneen Vaaran merkin kolmesti ja Suomi-natsien keränneen joka kerta lähes miljoona katsojaa.

Edesmenneestä Siitoinista on tullut kulttihahmo sarjakuvataiteilija Pertti Jarlalle ja monille muille fasismia tunnustamattomille tahoille.  Siitoin ja kumppanit on mahdollista ottaa vitseinä ja osittain ihan tahallisinakin vitseinä. Vaaran merkki on ajalta, jolloin tähän militanttiin alakulttuuriin ei suhtauduttu väriläiskänä vaan sisä- ja ulkopoliittisesti vaarallisena ilmiönä.

Kaikki tämä vain lisää soluttautumistaktiikalla tehdyn elokuvan kiintoisuutta.

Shockpoint Orion ei usko Pekka Siitoinin yliluonnollisiin voimiin, mutta Vaaran merkkiä katsoessa hätkähdyttää, miten osuvasti hänen toverinsa onnistuivat ennustamaan Neuvostoliiton romahduksen. Älkää missatko tätä, mutta älkää missatko myöskään Pirun silmää saati Night Visions Shockpointia. Liput Orionista ja KAVI:n verkkokaupasta.

Lopuksi vielä hieno tribuutti Pekalle.

Read Full Post »

mediapeliNina Stenroosin ohjaama Sieg Heil Suomi-dokumentti näytettiin YLE TV1:llä 12.10.1994. Ohjelma, joka oli saanut katsojia n. 350 000,  sai aikaan vilkasta keskustelua. Mediapeli reagoi ohjelmaan tuoreeltaan heti seuraavana päivänä.

Ohjelma esitti katsojille kysymyksen “onko oikein antaa uusnatseille julkisuutta?” Ohjelman loppuun mennessä 75% soittajista, joita oli kaikkiaan reilut 3000 kpl, oli sitä mieltä että “uusnatseille ei pitäisi antaa julkisuutta”. 15% soittajista oli sitä mieltä, että “uusnatseille pitäisi antaa julkisuutta”.

Peter Nymanin juontamassa ohjelmassa oli Sieg Heil Suomesta ja asian tiimoilta muutenkin kertomassa mielipiteitään Reijo Paasilinna ja Juhani Kortteinen. Heidän lisäksi ohjelmaan otettiin puhelimitse katsojien kommentteja.

Molemmat ohjelman vieraat olivat sitä mieltä, että uusnatseista kertovia dokumentteja voidaan näyttää, kunhan ohjelmassa esitettyä materiaalia kommentoidaan jotenkin. Kortteinen totesi asiasta näin: “hyvä dokumentti on aina analyyttinen, se ei kopioi todellisuutta vaan se analysoi sitä.”

Ohjelma löytyy kolmessa osasta täältä: Osa 1, 2, 3.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Sieg Heil Suomi-dokumentti kokonaisena.

Read Full Post »

Mäntsälä-lehti julkaisi 3.11.2010 seuraavan jutun 26.10. samana vuonna YLE:llä näytetystä Miki Brunoun ohjaamasta dokumenttielokuvasta Isän valtakunta.

– – –

Isän valtakunnassa kailotettiin Sieg Heilia. Miki Brunou teki dokumentin Pekka Siitoimen perheestä

iv4”Isän valtakunta on kouluesimerkki siitä, miten dokumentissa kuvattu henkilö saadaan näyttämään täydelliseltä pelleltä.”

”Tekijä olikin joku opiskelija vissiin, ja nimestä (Miki Brunou) päätellen mahdollisesti mamu? ”

”Brunou teki kulttuuriteon. Jos ei kelpaa natsit, niin tehkää itse helvetti parempi vaikka Windowsin moviemakerilla.”

”Nimestä (Miki Brunou) päätellen mahdollisesti mamu. ”Nämä kommentit ilmestyivät netin Suomi24-keskustelupalstalle viime viikolla, kun Mäntsälästä kotoisin olevan Miki Brunoun – ei siis nettikeskustelijan epäilemän mamun eli maahanmuuttajan vaan kapinapitäjän kasvatin – ohjaama ja käsikirjoittama dokumenttielokuva Isän valtakunta oli saanut ensiesityksensä TV1:ssä.

Dokumentti kertoo Hitlerin kolmatta valtakuntaa avoimesti ihailleen uusnatsin, valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimen perheen tarinan vanhimman pojan Paul Siitoimen suulla.

Pekka Siitoin piti 1970-luvulla Turussa valokuvausliikettä ja harrasti lyhytelokuvien tekoa. Brunou sai idean omaan filmiinsä, kun tuttava osti kotikutoisen natsipäällikön kuolinpesän huutokaupasta laatikollisen Siitoimen kaitafilmejä ja kelanauhoja.

Niille ovat tallentuneet sekä korskeat ”Sieg Heil” -natsitervehdykset, ylimieliset ”sääli on sairautta” -lausunnot ja surkuhupaisat ”hyvää päivää, isänmaallisen kansanrintaman sotilaat” -marssisulkeiset että hellyttävät kuvat äidin ja neljän lapsen arkisesta onnesta ja laulavasta ja näyttelevästä isästä, joka oli myös satanismista innoitusta ammentanut mystikko ja selvänäkijä Aino Kassisen oppilas.

– Ne valottavat uudelta suunnalta suurelle yleisölle tuntemattomaksi jäänyttä kuvaa Siitoimesta, Brunou sanoo.

– Pekka Siitoin on epäonnistuneen taiteilijan arkkityyppi. Jos hän olisi päässyt sillä saralla pidemmälle, ei olisi syntynyt polttavaa tarvetta päästä julkisuuteen kansallissosialismin kautta.

Isän valtakunta on kertomus hajonneesta perheestä ja pakkomielteidensä riivaamasta isästä, joka piti kiinni vihatusta aatteestaan, vaikka perhe ympärillä kärsi ja ajautui hiljalleen traagiseen kohtaloonsa.

Pekka Siitoin on epäonnistuneen taiteilijan arkkityyppi. Isän maineen takia pikku-Hitlereiksikin pilkatuista lapsista Petri kuoli auto-onnettomuudessa 18-vuotiaana ja anoreksiaan sairastunut Elina 28-vuotiaana, maailmalle lähtenyt Annukka ei palannut kotimaisemiin edes vanhempiensa hautajaisiin eikä isänsä tavoin ryyppäämään ratkenneen Paulinkaan elämä ole ollut ruusuilla tanssimista. Hän on irtisanoutunut isänsä aatemaailmasta.

– Dokumenttia tehdessä tiedostin siihen liittyvät uhkat, Brunou sanoo: nurkan takana vaani koko ajan vaara tragedioilla mässäilystä.

Luottamuksellisen suhteen rakentaminen elokuvaan aluksi skeptisesti suhtautuneeseen Paul Siitoimeen vei oman aikansa. Muun muassa rajallinen kuvausaika ja dokumentin mahduttaminen puoleen tuntiin karsi mahdollisuuksia Paulin nyt nähtyä monitahoisemman henkilökuvan rakentamiseen.

– Toivottavasti prosessi oli kuitenkin terapeuttinen ja auttaa Paulia elämässä eteen päin, Brunou viittaa menneisyyden traumojen kohtaamisen tärkeyteen.

Filmin matka leikkauspöydältä tv-ruutuun oli pitkä. Aloittelevaa kollegaa kannusti muun muassa mainetta niittänyt dokumenttiohjaaja Jouko Aaltonen, joka dokumentin demoversion nähtyään vinkkasi Brunouta: ota yhteyttä Yleisradioon.

Mäntsälän lukiosta vuonna 2001 ylioppilaaksi kirjoittanut ja pari vuotta kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa opiskellut Miki Brunou (28) valmistui viime keväänä Turun Taideakatemian elokuvalinjalta. Isän valtakunta on hänen lopputyönsä.

Elokuvan tekijänä minua kiinnostaa ulkopuolisuus. Freelance-ohjaajan uraa aloitteleva Brunou suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen dokumenttielokuvien parissa.

– Uskon, että hyvät ideat kantavat, hän sanoo ja paljastaa vireillä olevan jo kaksi uutta projektia.

– Elokuvan tekijänä minua kiinnostaa ulkopuolisuus – on se sitten ihmisen oma valinta tai olosuhteiden pakosta johtuva.

Mäntsälässä Miki Brunou tunnetaan muun muassa Apposen kiinteistössä monet harjoitukset pitäneessä Mesmeristä, jossa ovat soittaneet myös Otto Pietinen, Teemu Vattulainen, Sampo Oikarinen ja Kalle Pekkala. Viime vuonna bändi muun muassa julkaisi albumin The Ghost of a Tennis Court.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Mesikämmenen aiemmat postit Isän valtakunta-dokumentista.

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1985

Tammikuu

varkaus216.1. Pekasta ilmestyi juttu tuntemattomaksi jääneessä paikallislehdessä otsakkeella: ”Olen Savolainen” (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

5.3. Pekka esiintyi kannattajiensa kanssa Turun yliopiston ylioppilaskunnan kaapelitelevisiossa, Kylä-TV:ssä. Turun yliopiston alueella alkoi näkyä myös irlantilaisperäisiä fasistisia tarroja. Tästä tehtiin eduskuntakysely (SUPO HM 6463, Mesikämmenen arkistot).

12.3. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Siitoinin sakista eduskuntakysely”. Ingressi summasi: kylatv”Kansanedustaja Heli Astala, kd, on tehnyt eduskuntakyselyn Pekka Siitoinin sakin tuoreimmista toilauksista. Uusfasistit olivat levittäneet Turun yliopistoon juutalaisia ja kommunisteja herjaavia tarroja”. Samana päivänä Ilta-Sanomat uutisoi, että poliisi epäili Siitoinin porukoita Naantalissa tapahtuneen ihmishenkiä vaatineen tulipalon sytyttäjiksi (Mesikämmenen arkistot).

13.3. Turun Sanomat uutisoi, että edellisenä päivänä tapahtuneen eduskuntakysely2tulipalon syy oli sähkölaitteissa, eikä Siitoimella tai hänen ryhmällään ollut asiaan osaa (Mesikämmenen arkistot).

Huhtikuu

Pekka julkaisi Rautaristi-lehden 2/95-numeron (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

tragedia6.5. Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa kerrottiin Siitoimen ja Pekka Sipilän kiistasta koskien Naantalin Krappula-kiinteistöä (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 41 vuotta.

Heinäkuu

26.7. Vanhin Siitoimen poika Petri kuoli auto-onnettomuudessa Naantalissa lähdettyään autolla viikonlopuksi varusmieslomalle Säkylästä. Tapahtuma masensi Siitoinia niin paljon, että poliittinen toiminta lamaantui pitkäksi aikaa.

olisinjoutanut30.7. Rannikkoseutu otsikoi: “Univelkako vei varusmiehen maantiekuolemaan?” (Mesikämmenen arkistot).

Turun Päivälehti otsikoi samoihin aikoihin: “Pojan kuolema Pekka Siitoimelle raskas isku: Olisin joutanut kuolla ennemmin” (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

9.8. Petri Siitoimen hautajaiset (kuolinilmoitus Turun Sanomissa, Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

10.9. Pekka pyysi Pentti Linkolaa Kansallis-Demokraattisen puolueen kunniajäseneksi 10.9. kirjatussa kirjeessä. Linkola ei vastannut pyyntöön (SUPO HM 6363, Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 153-155).

13.9. Pekka sai YLE:n toimittaja Asser Korhoselta kutsun suoraan radio-ohjelmaan kertomaan itsestään ja ajatuksistaan (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 156).

19.9. YLE lähetti Pekalle kiireellisen sähkeen, jossa Pekan kutsu radio-ohjelmaan peruttiin, koska toimittajat olivat saaneet ylemmältä taholta tietää, että Pekka on ”vaarallinen” ja hänen kutsumisella radioon olisi vakavia seurauksia. Sähkeen olivat allekirjoittaneet Asser Korhonen, Kari Kontio ja Timo Harakka (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 157).

radiocityParin viikon päästä edellisestä Teppo Turkki pyysi Pekkaa haastateltavaksi Radio Cityn ohjelmaan. Tämä myös toteutui ja Uusnatsin kuva-niminen ohjelma sai aikaan kiivasta keskustelua. Radion toimilupakin joutui tilanteessa vaakalaudalle. Ohjelman nähtiin vaarantaneen Suomen ja Neuvostoliiton suhteet (Mesikämmen arkistot).

Lokakuu

16.10. Pekka sai Teppo Turkilta kirjeen, jonka ohessa oli hänen Pekasta tekemä haastattelu. Turkki kertoi haastattelun herättäneen paljon keskustelua pääkaupunkiseudulla (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 158).

Yleistä

Pekasta ja KDP:stä kuvattiin dokumentti (Mesikämmenen arkistot).

Pekasta oli Helsingin Sanomien liitteessä juttu.

siitoinjamustanainen

Read Full Post »

Tuntemattoman digitaiteilijan kosmista Pekka-taidetta vuodelta 2012.

Tuntemattoman digitaiteilijan kosmista Pekka-taidetta vuodelta 2012.

Naantalin SDP:n sivuilta löytyy mielenkiintoisia puolueen jäsenen muistoja Pekasta. Muistelot on kirjoitettu pari vuotta sitten, jolloin Miki Brunoun ohjaama Isän valtakunta-dokumentti tuli televisiosta. Muistelelot löytyvät alta sekä Naantalin SDP:n sivuilta.

– – –

“Pekka Siitoin asui naapurissamme monet vuodet.

Pientä häirintää musiikin muodossa hän alkuaikoina harrasti. Se loppui itsestään, kun siihen ei reagoitu. Sen sijaan hallitsemassaan Krappulan kiinteistössä asustivat monet elämän laitapuolelle joutuneet, ja puutalossa oli usein palohälytyksiä. Palokunnan läheisyydestä johtuen mitään vakavaa ei Naantalin vanhan kaupungille tapahtunut. Naantalin sosiaalijohto oli tyytyväinen, että vaikeasti asutettaville löytyi asunto ja Pekka Siitoimelle se oli elinkeino. Mielenkiintoinen  harrastus rasistiksi ja natsiksi itseään nimittäneelle.

Pelottava pelle

Useimmat naantalilaiset pitivät Pekka Siitoista pellenä. Mutta hän oli kiusallinen ja hankalakin tapaus. Hän pelotteli natsivormussaan ja koirallaan Naantalin Musiikkijuhlien soittajia, joista monet olivat juutalaisia. Kun asiasta juhlien järjestäjille valitettiin, yritimme panna leikiksi. Meille kerrottiin, että siinnä aatteessa on leikki kaukana. Vakuudeksi kerrottiin lähiomaisten traagisia kohtaloita. Toimenpiteisiin ryhdyttiin ja vaikeuksia järjestyksenpitovaatimus kohtasi  poliisipäällystön keskuudessa, sen sijaan onneksemme  paikallisessa poliisissa oli fiksuja asian osaavia ja Pekan kurissa pitäviä poliisimiehiä. Heille kiitos.

Naurutti ja kiukutti

Kerran Pekka oli kiilannut itsensä parin adjutantinsa kanssa täysissä tamineissa  presidentin kulkuväylän viereen. Kun huomasin lähetystön varoitin siitä Koiviston pariskuntaa. Presidentti sanoi, että ”ollaan kuin oltaiskaan”.  Paikalle tultaessa Pekka komensi  tehden itse suomalaisittain kunniaa ihan ohjesäännön mukaisesti: ”Huomio, katse oikeaan päin; Hyvää päivää Herra Tasavallan Presidentti!” Mauno Koivisto nyökkäsi vaivautuneesti ja tilanne oli ohi.

Kun olin pudonnut vuonna 1987 vaaleissa eduskunnasta ja kohtalotoverini Paavo Lipposen kanssa kesällä kerran olimme hukuttamassa murhettamme Rantsussa. Pakottavasta tarpeesta menimme miesten huoneeseen, jossa Pekka Siitoin oli ja lausui: ”J-lauta, olisit Mikko kertonut, että olet vaikeuksissa, niin olisin pistänyt puolueen äänestämään sinua.” ”Ystävällinen huomavaisuus” ei olisi voinut juuri pahemmin osua.

Tarhasta tulevaa timanteista kiinnostunutta poikaamme Pekka houkutteli katsomaan hänen valtakunniakanslian aarteita. Kerran sitten siellä kävimme ja hiomattomat Etelä-Afrikasta tuodut teollisuustimantit eivät tehneet erityistä vaikutusta nelivuotiaaseen,  eikä myöskään krääsällä sisutettu kanslia.

Perheen kohtuuton kohtalo

iv9fTV1 dokumentti oli toteutettu taidolla. Siinnä korostui inhimillinen perhetragedia kuvallisen viestinnän koskettavin keinoin. Ohjelma asetti Pekka Siitoin ilmiön tai ongelman oikeaan valoon; Kyse ei ollut harmittomasta kylähullusta eikä vaarallisesta kansankiihottajasta. Pekka Siitoin oli menettänyt ihmisenä olemisen tärkeimmän ominaisuuden elämän rakkauden ja sairastunut alkoholismiin. Hänestä joutuivat kärsimään kohtuuttomalla tavalla hänen lähiomaisensa. Uutta elämää hänen poikansa näytti hakevan kristillisestä sanomasta ja toivotaan, että Paul Adolf siinä onnistuisi.”

– – –

Asiaan liittyen:

Mesikämmenen Isän valtakunta-postit.

– – –

Read Full Post »

kdp1Mesikämmen esittelee KDP-dokumentin vuodelta 1985. Mesikämmenellä ei ole tietoa dokumentin tekijöistä tai missä se on mahdollisesti esitetty. Dokumentin kokonaispituus on reilu puoli tuntia. Nauhasta kiitokset “entiselle turkulaiselle skinheadille”.

Osa 1/3:

Pekka kertoo KDP:stä, KDP:n päämääristä, Suomen ulkopolitiikasta, sisäpolitiikasta, siviilipalvelusta, erikoispoliisin tarpeesta, rotuopista, työväestöstä, keskiluokasta, suomalaisten ja saksalaisten eroista, Hitlerin puutteista, näkemyksestään siitä millainen Suomi olisi jos Saksa olisi voittanut toisen maailmansodan, kansallissosialismin ja fasismin eroista.

kdp3Meillä on tällä hetkellä 140 maksanutta jäsentä, joilla melkein kaikilla on univormut, sellaiset kuin meillä on nyt täällä tällä hetkellä – Pekka

Emme me tietenkään Neuvostoliittoon aio hyökätä ja se olisi täysin epärealistista – Pekka

Jokainen kunnon mies menee armeijaan ja suorittaa sen kunnolla koska armeija tekee lopulta miehestä miehen – Pekka

Suomalaisten vika verrattuna saksalaisiin on se, että… siis saksalainen on ns. eetteri ihminen eli järki-ihminen. Suomalainen on tunne-ihminen – Pekka

kdp2Me ollaan suomalaiset ihan vanhaa orjakansaa. Kyl mekin ollaan sivistyneitä ehkä sadan vuoden kuluttuja, mut me ollaan täysin mulkkuja, jos sanotaan näin kansankielellä – Pekka

Osa 2/3:

Pekka kertoo näkemyksistään suomensukuisista kansoista, Suomen rajoista, hengentieteestä, kirjoistaan, Aino Kassisesta, Kalevalasta, UFO-kokemuksistaan, suhtautumisestaan saamaansa kritiikkiin, älykkyysosamäärästään, suhteestaan valtionkirkkoon, ajatuksistaan ”arjalaisesta Kristuksesta”, Jumalan olemassaolosta, tulevaisuudennäkymistä, liikkeen rahoituksesta.

Minä olen selvänäkijä – Pekka

kdp8Minä olen valokuvannut jopa ufoja, ne filmit on tutkittu ja kaikki on todettu ei-väärennöksiksi, nimenomaan ei-väärennöksiksi – Pekka

En ole hullu, en myöskään ole nero, mutta lähellä neroutta. En välitä siitä. Minä olen huumori-ihminen – Pekka

Minua saa pilkata, se on terveen miehen merkki – Pekka

Minä olen sitä mieltä että Jumala on olemassa, mutta hän on persoonaton. Hän tukee sekä pahaa että hyvää. Ilman pahaa ei voi olla hyvää. Kristus on myöskin sellainen henkilö, hän on persoonallinen henkiolento, minä uskon siihen. Mutta hän auttaa niitä, jotka tukevat häntä, mutta ei hän kosta niille, jotka eivät tue häntä – Pekka

kdp9Osa 3/3:

KDP:n Siltasen näkemyksiä liikkeen kontakteista, skinheadeistä, yms., KDP:n nuorisojohtaja Kemin näkemyksiä punkkareista ja rokkareista, rivijäsenen loppukommentti.

– – –

Read Full Post »

Older Posts »