Posts Tagged ‘cd’

Kolmatta kertaa järjestettävät Hypnoottis-magneettisen katseen SM-kilpailut lähestyvät kovaa vauhtia. Kisojen viralliset Facebook-sivut avataan 29. kuluvaa kuuta torstaina, jolloin myös kisojen kuukauden kestävä karsintakierros alkaa. Kisojen alkuun on aikaa siis vain 19 päivää eli vajaa kolme viikkoa.

Kisojen säännöt ovat samat kuin viime vuonna ja kisat etenevät muutenkin edellisvuoden malliin. Viime vuoden info kisoista löytyy täältä. Aikataulullisestikin kisat mukailevat viime vuoden mallia: Karsintakierros päättyy sunnuntaina 29. syyskuuta. Viisi eniten “tykättyä” kilpailijaa pääsee finaalikierrokselle, joka alkaa 30.9. maanantaina ja päättyy 4.10. perjantaina klo 18:00.

Kisojen ylituomarina ja suojelijana on edellisvuosien tapaan itseoikeutetusti Kai M. Aalto.

Tämän vuoden kisaan ovat monet tahot jo tässä vaiheessa myöntäneet avokätisesti palkintoja:

Horror Shop:

pekkakameoPekka Siitoin: Musta Magia -trilogia sekä Pekka Siitoin-camee-koru. Näistä jälkimmäinen annettaneen kisassa korkeimmalle yltäneelle naiselle, kirja kisan voittajalle – kenties samalle henkilölle. Musta Magia-trilogian arvostelu löytyy täältä.


Hermeetikko-aikakauskirja nr. 1 ja 2. Toinen kirjoista kisan voittajalle, toinen hopealle yltäneelle. hermeetikkoblogiinHermeetikko nr. 1: arvostelu löytyy täältä. Nr. 2:n arvostelu on tulossa blogiin lähiaikoina.


Voittajalle 50e:n lahjakortti, hopealle ja pronssille yltäneille 25e:n lahjakortti.

Pieni Leffakauppa:

Kaikille mitalisijoille yltäneille leffapalkinto.

Anima Arctica:

10 kpl Anima Arctican CD-julkaisuja. Kuva palkinnoista löytyy täältä. Kaikki CD:t ovat kisan voittajalle.

rautaisetrakastajatMetal Asylum Promotions:

7 kpl Metal Asylum Promotions:n CD-promoja. Kuva palkinnoista löytyy täältä. Kaikki CD:t ovat kisan voittajalle.

Janne Flinkkilä:

Rautaiset rakastajat -kirja. Flinkkilän kirjan arvostelu on tulossa blogiin jossain vaiheessa. Palkinto kisan voittajalle.


Napalminalle, tulinen nallekarkki 150g. Näistä nallekarkeista on tulossa arvostelu blogiin lähipäivinä. Palkinto kisan voittajalle.

Nimetön lahjoittaja:

Taskumatti, Pekka-kuvalla. Palkinto kisan voittajalle.

Näiden lisäksi Mesikämmen myöntää mitalisijoille yltäneille kunniakirjat ja mitalit, ja Kai M. Aalto lähettää voittajalle henkilökohtaisen onnitteluviestin. Myös kunniamainintoja on mahdollisesti luvassa.

Palkintoja kisaan saa edelleen tarjota.

Kisatunnelma alkaa pikku hiljaa tiivistyä…

– – –

Aiheeseen liittyen:

Hypnoottis-magneettisen katseen SM 2013 -mainosvideo.

Mesikämmenen alasivu hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisoille.

Read Full Post »

I guess everyone who knows a bit about the Finnish noise scene is familiar with Pekka PT. The man has been around for quite a while with his many projects. In the following interview you will find out about Pekka’s many projects and sources of inspiration, of what Otto Donner did during one of his gigs, what former Death In June member Patrick Leagas said about his vocals, of what is good and bad noise like, of noise scene in Finland and elsewhere, as well as of what Pekka thinks about spanking, G.G. Allin, Pekka Siitoin, toilet humour, and of many other things!

– – –

Pekka PT speaks!

019bIf this interview could take place anywhere, anytime, real or imaginary space, where would we be making this interview?

The place where they’re waiting for Godot.

Who are you, what do you do? Could you tell us about your background, all the projects you’ve been working with and being part of? Which one of those projects has been the most important to you – or should they be considered first of all as an organic whole?

I’m Pekka PT, I’m over 30 but under 40 years old and I live in Southwest Finland. I’m underground noise musician, family man and blue collar worker.

My main project at the moment is called Sick Seed. It’s power electronics with heavy industrial leanings and some noise thrown in as well. What I do is structured, pretty much song-oriented material with lyrics that handle my different interests.

Then there’s SSRI, which is harsh noise with psychedelic and industrial elements. I felt that the relatively strict approach of Sick Seed wasn’t enough and needed another outlet for my noise doings.

The two above are a continuation of my earlier noise project Gelsomina. It started as a pure harsh noise project with an aim to make as pure and “radiant” noise as possible. Having accomplished that, or at least having worked on that as long as it was satisfying, I moved to more organic, lo-fi, industrial sounds and moods and then came a time when everything was so different it was time to shed skin and begin a new project. Gelsomina did several releases in different formats and some of them were even somewhat critically acclaimed.

Paraffin Affiliates was a free-noise improvisation band in which I played guitar. We released one CD-R album and played a few gigs.

Skullpture was another improvisation band but with more drone approach and mostly done with guitars. We did a few CD-R releases. We were and still are good friends, but as far as I remember, all the recording sessions were frustrating and very unfriendly for some reason.

Speaking of old projects, there’s Clay Figure, which was my first serious recording project. No-limits four-track experiments. This project did a few CD-Rs and tapes, started to turn into a real band and then folded, but now I’ve resurrected it and done a comeback tape and there’s more to come. There’s a chance that I might merge Clay Figure and SSRI at some point but we’ll see.

There’s also Peenemünde, which is a collaboration project of Pentti Dassum and me. Industrial noise. We have one CD out and a second one coming up sooner or later.

sickseed5I play guitar and sing in scum metal noise rock band Chains Of Death Command. It started at first some years ago and we did one tape and forgot about it. Now the band has been resurrected with slightly different line-up and we’ve released one 7” and played one gig, recording of which will be released on tape very soon. The first tape will also be reissued since it was very limited and people have asked about it. We’re currently working on new material and there are plans for a couple of split releases.

I’m a session member of Verde, which is a kind of experimental electronic krautrock laboratory. Studio and live line-ups have featured a lot of different musicians from underground amateurs like me to professional and academically educated musicians. This band is always great fun. Hopefully we can release a new CD some time this year.

I’m also a session member of Johannes Faustus, an artrock band that just released its first album and we’re starting to rehearse for (possible) gigs soon.

There are/have been some others but they’re either just beginning or meaningless past. Besides, aren’t all those listed more than enough?

Priorities of projects change, but at the moment Sick Seed, SSRI and Chains Of Death Command are the most important ones. But yes, it’s all also an organic whole. Ars Magna. There’s a lot of overlap and I often recycle sounds and ideas from one project to another.

I have an impression that your projects’ names are well thought to describe their contents – is this correct? Would you tell us something about how you came up with the different names for your different projects.

Absolutely correct.

The name Gelsomina was chosen because it was very “non-noise.” I took it from the movie La Strada, which I was obsessed with, especially the Gelsomina character, at the time.

gelsominaSick Seed was first the title of Gelsomina’s “sex noise” tape. When I decided to quit Gelsomina and move on, I felt the continuing project needed a more suitable name. At the very beginning it was very much connected to sexual frustration and deviance and that’s what the first Sick Seed tracks were about. The scope did broaden quickly, though, and now it’s more about social “issues” and personal search. Self-therapy. There’s sick seed in me that needs to be discharged before it eats me inside. There are many things around that have grown from sick seed and there are malevolent forces that sow sick seed.

SSRI officially means selective serotonin reuptake inhibitors, but it also means Sick Seed Recycling Industries. Most sounds that I use on SSRI are recycled and reworked from my other projects.

Clay Figure name was taken from a pic I saw in some art book long ago. There was this installation titled “35000 Clay Figures on a Field” that had a room full of small, crude clay figures. I was first going to use that full name but luckily came to my senses. Clay is material that can be easily molded and it has this earthy quality and working results in amateur hands are often very crude, so it was perfect for what I was doing musically with that project.

On the other hand, I think all these names have started to live lives of their own, separate from their original meaning, ideas and connections.

In addition to noise releases you have put out a quality live c-tape of Keuhkot. What’s the story behind that release?

Keuhkot tape was released by Arkisto, a label that I run in co-operation with Pentti Dassum of Umpio, Nekorekords and many other things. It’s dedicated to reissues, unreleased unearthed old material and authorized live bootleg recordings. There’s not much of a story and I wasn’t personally involved in anything. Pentti had that recording and he acquired permission from Kake Puhuu for a release.

Who and what have been and are your biggest influences and sources of inspiration as an artist?

More or less directly influential bands/artists at the moment: Einstürzende Neubauten (until Tabula Rasa album), Con-Dom, Vivenza, Etat Brut, early Merzbow, latest Grunt albums, Brethren, Eric Lunde, early Swans, K2, early SPK, Brume, Nurse With Wound, early Contagious Orgasm, IRM (mostly lyrically), etc… Lots of “early” stuff it seems. Everything was better before and the first demo was the best.

My early noise influences were C.C.C.C., Incapacitants and Borbetomagus but I’m not very interested in any of them anymore.

Writers, thinkers, people, etc.: William S. Burroughs, J.G. Ballard, Philip K. Dick, Robert Anton Wilson, Samuel Beckett, Stephen Baxter, Louis-Ferdinand Céline, Aleister Crowley, Uuno Kailas, Kurt Vonnegut, Alan Moore (especially Promethea), Grant Morrison, Neil Gaiman, etc…

Other things: Dada, Discordianism, Surrealism, Vienna Aktionism, Art Brut, science/speculative fiction (everything from serious/hardcore to total pulp trash), The Church of the Sub-Genius, Chaos Magick, Tarot, occultism in general, 1970s and 1980s exploitation cinema of all kinds (other cinema as well, although I’m not nearly as big a film freak as before), Gnosticism, abandoned buildings, decomposition, metal objects scraping concrete surfaces, survivalism, etc…

sickseed2What kind of instruments and equipment you use in making noise?

Anything, no limits, although I usually prefer a physical sound source. Metal junk with contact mics, synths/oscillators, effect pedals, bass, guitar, tape manipulations, anything. It often goes in phases where I concentrate on one instrument or source of sound for some time and then move on to something else when I feel I’ve got out everything I can at that time from one thing.

The only common thing with everything is that I do final editing on a multitrack software on computer.

How many gigs you’ve done thus far and where have you performed? Most memorable gigs, incidents, memories in general from these gigs?

All bands and projects combined, I’d say around 50 or a little more. Not much but there aren’t that many opportunities for this kind of music. Nor will I play just anywhere. I’ve played in pubs’n’clubs, private venues and festivals. Mostly in Finland but Gelsomina did a small UK tour and Paraffin Affiliates played in St. Petersburg once.

Most memorable gigs are Verde playing at Kaustinen Folk Music Festival and another Verde gig at a musician friend’s birthday party where we were spontaneously joined by Otto Donner. When Gelsomina played in London, former Death In June member Patrick Leagas commented that my vocals sounded like Hitler. There have been good and bad times at gigs, but luckily mostly good.

What tapes and CD’s of your own creation are available currently and where one can get them?

Sick Seed’s debut album The Great Corrupter is available from me in both LP and CD format and the label (Filth & Violence) should also have them. There’s also a tape version coming soon. Sick Seed Live + 1 tape is available from the same label as well as from me. Man And Machine 7” is available from me and the label (Turgid Animal). I don’t have copies of Elephant Man tape left but the label (Obscurex) should have. The same label also has Peenemünde CD and Unclean / ABNTR / SSRI split tape and you can get those two from me, too. Shift / Sick Seed split LP and CD are available from me and probably from label (Freak Animal) and Shift as well. I also have plenty of copies of Chains Of Death Command 7” and last two Verde CDs.

– – –

Noise and the scene

How you listen to noise? Is c-tape the only true format for it?

sickseed6Either I concentrate on it fully or play it as background music for reading. I think noise should be listened to loud enough so you hear all the details. Listening to it REAL FUCKING LOUD isn’t necessary to me though there’s time for that every now and then. Good noise works at a reasonable volume, too, I think.

C-tape is traditional format and it’s still the most reasonable for small editions that noise releases usually are. Some noise fits better on tape, some on vinyl and some on CD. I don’t care what is “true” and what is not, especially since things described as true kvlt grimmfrostbitten are usually everything but.

How do you define ”noise”?

I’d rather not, but if forced at gunpoint, I’d say something like music, sound art or “aural object” that abandons melody, harmony and rhythm and replaces them with loud, abrasive, dissonant sound. That’s a crap definition, I know.

What do you listen to in noise?

Sound, details, interaction of different elements, composition, rhythm (not in “beat” sense). I’m not necessarily looking for originality but it certainly does no harm.

Why you listen to noise?

I like it, simple as that. It speaks to me. It interacts with what I have inside me. It’s the sound of destruction and building, decomposition and growth, full cycle, aural Alchemy.

How much you listen to noise in relation to other kinds of music you listen to?

I think I listen to other kinds of music much more than noise although it goes in phases, too. I haven’t noticed any certain times, situations or states of mind that would define what I want to listen to. It seems completely random.

Is noise music?

I think it is but what is music?

What is good noise like? What is bad noise like?

PekkaPTlive4Good noise is done because it has to be done, bad noise because it can be done. As said above, originality is not necessary but I loathe old farts who ride on their past and shit out one scene product after another. I don’t mind humour in noise unless it’s some post-modernist ironic piss-take. Good noise is passionate, bad noise is a product for target audience with no heart, brain or balls.

If one listens to noise a lot does it mess one’s ”biorhythms” and body up? Will plants die at home?

No, it heals them. Plants also, no need to water them anymore.

What are noise artists and listeners like – is it possible to make some general notes about them? How homogenous are these people in their age, style, political views, approach to life in general, etc.?

Male, 20-40 years old, background in other kinds of underground music, interest in “cultural extremes,” politically/ideologically either nihilist or into one extreme or another. That’s a broad generalization off the top of my head and there are exceptions. Education and family relations seem to vary a lot.

What do you think of the scene nowadays here in Finland and elsewhere? Where do you think the most interesting artists come from right now?

Finnish noise scene has been extremely strong for some years already and seems to continue that way. There’s a lot of variation in styles and people do their own thing instead of copying others or following trends. Most newcomers are very promising and bring something new to the table.

I can’t say much about scenes abroad since I don’t (have a chance to) follow them as closely. There’s been a lot of good stuff coming from Sweden all the time but it seems they’re now more productive and enthusiastic than ever.

You can talk about German style or UK style power electronics or Japanese noise or US noise, even Swedish sound but I don’t think there a special Finnish sound. Maybe it’ll take a foreigner to point out what it is?

I’d say everything from Finland and Sweden is worth checking out these days, with other countries there’s much bigger percentage of hit and miss.

Noise scene has its controversial elements, maybe especially in live settings. Have you been at some gigs where you were worried about the act in one way or another? Have you experienced or heard or seen of some noise act that you think did develope into something unacceptable or such? How people inside the scene approach these elements? How often artists just play with controversial elements because of shock value, how often there is some well thought points and intentions behind them?

sickseed1Some time ago I saw a performer cut a deep gash on his arm with razor blade. It looked bad (and actually needed 30-40 stitches afterward), but he just kept playing and rubbed blood from the wound on his face and equipment.

Once someone had a backing video of extreme pornographic material at an all-ages gig. I was sure there would be consequences but apparently there weren’t minors present or nobody cared. Another time someone had a backing video that showed cumshots on dead/dying rodents. That did cause some fuss, which was no wonder as it was a kind of crossover gig with plenty of unsuspecting audience.

I agree there are controversial elements but I don’t think they exist to the degree that outsiders and/or newcomers often think. It’s those elements that easily get anyone’s attention so it’s no wonder. I can’t say what’s the ratio of shock value (nothing wrong with trying to shock people, it’s just the attempts are usually in vain – most noise listeners are very much jaded) and serious content but I think it’s rather easy to spot who’s playing with taboos and controversial elements and who’s into them for real.

How are you inclined politically and ideologically? Did you vote in the last presidential elections?

I used to think I’m “Third Position,” but I’m not sure what it means anymore… I believe in individual nation states with their own customs and characteristics instead of one big consumerist multicultural sewer. No one should be ashamed of their heritage and no one is responsible of their forefathers doings. I’m anti-plutocratic, anti-globalization, etc. Most importantly anti-stupidity and anti-evil.

I did vote in presidential elections. My candidate was the one I thought would be the smallest evil. He wasn’t elected.

– – –


What the following things and persons bring to your mind?


Finland’s true capital.




Is it freedom to (do) something or freedom from something? Either way, I doubt it really exists.


People who ask you for cigarette, get angry when you don’t have any and then pull a pack out of their own pocket.


I’ve never seen one, which doesn’t mean they wouldn’t exist.


Influential film director, thinker and magickian.


Scapegoat for things everyone’s guilty of.


We had hunting and sporting guns at home when I was a kid. I lively remember the sounds their moving parts make. The sound of authority, responsibility and respect.


Peace and relaxation.

G.G. Allin

Hero and embodiment of free spirit.


Vampire, both psychic and physical.

Nuclear war


Pekka Siitoin

Another hero and free spirit, the Great Blasphemer and True Man.


For naughty boys and girls.

Genesis P. Orridge

Once a pioneer, now something else but I’m not sure what.


Useless. Life is here and now.

Hate crime

Carnivore put it well: “Xenophobic tendencies instilled in us at birth are mislabeled racism.” I think “greed crime,” ie. economic crime is much bigger problem and root of all other crime.

Death penalty

Ultimate means for state to use its power.

Toilet humour

…or no humour at all!

– – –

Future etc.

How your own music and approach to it has changed or developed during these years? Where do you think you are going with your music in the future?

PekkaPT5I’ve of course become more skilled and have tried a lot of different new equipment. I’m also not that interested in most extreme noise anymore, but moved towards more organic industrial sounds. I used to aim at sound that’s radiant like sun, if that makes sense, but now my ideal sound is that of decomposition and rotting, that of wood creaking, that of shoveling earth.

Starting to use vocals with Sick Seed and already in the end of Gelsomina was a big step. At that point I felt confident enough to start shouting and also that I could write lyrics that are good enough. I think I write good lyrics already but I want to become even better. I’d also like to use more varied vocals (not melodic singing though) in the future.

Can’t say for sure where I’m heading but I’d like to become better in cut-up techniques and learn to use different kinds of tape machines better. I’d also like to keep experimenting with combining noise and “real” instruments but it’s a slippery slope. I’m a guitar player at heart so I’d like to practice guitar more and utilize it more in my recordings.

How do you see the future of noise in general?

Same as its past. Art, entertainment and subculture for a small circle of people.

What kind of plans or visions you have for your distro? What kind of releases and publications we will see in the future? Do you have confirmed gigs in the future?

If everything goes well, there will be Mania / SSRI split tape and K2 tape out in February. There are more planned releases but I won’t talk about them yet lest they get jinxed one way or another. Next Arkisto release will be a Sewer Pyysalos tape (total cut-up insanity, their two CD-Rs reissued) and there are some very interesting relics waiting for Arkisto treatment so stay tuned.

pekkalive6As for gigs, there will be a Sick Seed record release party in autumn or early winter and there’s been talk of one gig abroad in spring 2014 but we’ll see. I’ll also perform as a member of Sonno Ferrum, a kind of “metal junk super band,” in May.

What makes you happy?

To crush my enemies, see them driven before me, and to hear the lamentation of their women. That and quiet family life.

– – –

Thank you for the interview, Pekka!

– – –

Some related links:

Pekka’s distro Untergeschoss.

– – –

Keikkaraportti: Live: SSRi, Umpio @ Kirjakahvila, Turku 28.9.

Live: SSRi @ Kirjakahvila, Turku 28.9. (1, 2).

– – –

Pekka PT – Gelsomina/Hard & Obscure/Sick Seed interview.

Untergeschoss 2012 interview.

– – –

Arkisto / Umpio / Nekorekords.

Filth & Violence.

Freak Animal.


Shift / Unrest Productions.

Turgid Animal.


– – –


Read Full Post »

Uusintajulkaisut Pekka Siitoimen tuotoksien suhteen jatkuvat. Siinä missä Total Fucking Underground julkaisi viime vuonna Pekan Musta magia trilogian, on tuntemattomana pysyttelevä taho nyt julkaissut legendaarisen Nauravat natsit c-kasetin pro-tasoisena CD:nä!

CD sisältää seuraavat kappaleet:

1. Hiilet
2. Meidän Naantali
3. Pekka Siitoin meidät voittoon vie
4. Väärillä raiteilla
5. Lapualla
6. Kaunis Karjala
7. Suomi irti YYA:sta
8. Tunnus
9. Suomi kunniaan
10. Lippaat kiinni
11. Kestettävä on
12. Ääriliikkeet
13. Väärillä raiteilla II
14. Isänmaan omat pojat
15. Kaunis Karjala II
16. Herätkää SuoPo!
17. Suomi irti YYA:sta II
18. Helvetinmoista Elämää
19. Outoa maailmaa
20. Me taistelemme
21. Käden nostan näin

Levyä saa tilattua ainakin No sign of life recordsilta.

Mesikämmenelle levyä on työntynyt tassuihin muutamia ylimääräisiä kappaleita ja niistä liikenee myyntiinkin. Kiinnostuneet Turun seudulta voivat nykiä turkista.

Read Full Post »

ComeBack Records oli 80-90-luvuilla Turun parhaimpia, ellei parhain, levykauppa punk/hc/metalli-ihmisille. Muutenkin valikoimat olivat hyvät. Ostin liikkeestä todella paljon vinyyliä, samoin erilaisia pienlehtiä. Elämäni ensimmäisen CD:nkin, Joni Mitchellin Nightride Home:n, hankin Comebackistä.

Liikkeen Läntisen pitkänkadun tilat ovat jääneet hyvin mieleen. Valkoisilla laastiseinillä oli kuvalevyjä (jostain syystä muistan erityisesti alastoman Marilyn Monroen kuvalevyn), lattia oli tummanruskeaa puulankkua. Teje fiilisteli kassan takana tai takahuoneessa. Juttua syntyi vaikka mistä, musiikista nyt eritoten. ComeBackissä tai osin sen kautta tuli ihmisiä tutuiksi, monista ystäviäkin.

Liikkeen ikkunassa oli levyjen lisäksi aito ihmisen kallo. Myöhemmässä vaiheessa myös spiritismilauta.

Toisella puolella katua sijaitsi tuolloin Partiovaruste. Muistan kun Teje kerran kertoi, että voisi maalata niitten logosta pari sormea pois (siitä tulisi näin keskisormea näyttävä käsi). Päälle Teje nauroi nauruaan jonka muistan hyvin.

Nykyään samoissa Läntisen pitkänkadun tiloissa sijaitsee pornokauppa, jossa on myös private show. Olin aikoinaan siellä kassan takana töissäkin. Oli aika outo fiilis nähdä siinä ComeBackin kassan kohdalla ensimmäisen kerran private shown tilat, mutta niin ne ajat muuttuvat. Muistot ComeBackistä ovat kuitenkin vahvat ja ne ajat jättivät pysyvät jäljet niin minun kuin varmasti monen muunkin elämään. Good times.

Facebookiin ilmestyi jonkun aikaa sitten ComeBack Recordsin fanisivut. Pian tuon jälkeen kysyin Tejeltä, onnistuisiko haastattelu. Onnistui. Alla Tejen kuulumisia, muistoja ja ajatuksia muutoinkin.

– – –


Kuka olet ja mitä teet?

Olen Teje Caldén ja teen kaikenlaista, varsinkin pelaan potfarmia netissä :)

Soitatko tai oletko soittanut itse bändeissä tms.?

Teen musiikkia, olin rumpali joskus bändissä, käytän nykytekniikkaa esim. paljon sampleja ja tietokoneella käsittelyä.

Teje 35 vuotta sitten.

Suosikkimusiikkisi ennen ja nykyään, joitain nimiä? Milloin sinusta tuli musiikin harrastaja?

Kuuntelen hyvin monipuolista musiikkia edelleen, suosikkia on vaikea löytää, ehkä Jill Scott olisi jonkinlainen suosikki tällä hetkellä. Olen aina ollut musiikin harrastaja :)

Hienoimmat keikkamuistot?

Paras keikka? Joka keikka josta olen nauttinut, koulutansseista Pink Floydiin…

Parhaimmat levyt kautta aikojen, top 10?

Parhaat levyt? White noise: Electric storm in hell
Zodiac cosmic sounds
Betty Davis: Nasty gal
Pink Floyd: A saucerful of secrets
Growing Concern!
Lou Reed: Rock n roll animal
Cream: Fresh cream
Latin Kings: Välkommen till förorten
Eno: Music for airports
Guru & Jazzmatazz: Streetlife? tai jotain…

Tässä 10, lisää kyllä löytyy mielin määrin, eiks oo fiiliksen mukaan?

– – –

ComeBack Records

Tulit tunnetuksi Turussa pyörineen ComeBack Recordsin pitäjänä. Missä ja milloin ComeBack aloitti, mistä idea liikkeeseen?

ComeBack aloitti Käsityöläiskadulla nyt puretussa talossa toisessa kerroksessa. Idea syntyi kun sen aikainen naiseni äiti pyöritti antikvariaattia toisessa kaupungissa ja saimme ostaa levyjä, paljon… Idea oli tehdä jotain missä ihmiset saisi ostaa ja myydä levyjään arvon mukaan, vähän enemmän kun 1 sisään 50 ulos systeemiä. Toimin jopa vakuutusyhtiön arvostelijana. Aina oli tarkoitus myös julkaista musiikkia, kesti vaan aloittaa.

Jo 1984 myin punk sinkkuja, siis pienjulkaisuja joita bändit myi suoraan kauppaan. En muista yhtäkään bändiä siltä ajalta kuitenkaan, mitäköhän ne oli? Oi bändejä? :)

Ennen Läntisen pitkänkadun osoitetta ComeBack toimi myös Yliopistonkadulla ja ymmärtääkseni jossain muuallakin?

Ennen Läntisen kadun osoitetta oltiin ensin Käsityöläiskadulla kahdessa paikassa (84-86), sitten Yliopistonkadulla (87-88?) ja lopulta Läntiselläkadulla vuoteen 94.

80-90-luvun taitteen tienoilla Comeback profiloitui vahvasti punkin/vaihtoehtometallin huippuliikkeenä, mutta muutakin musiikkia löytyi. Millainen profiili ComeBackillä oli ollut ennen tätä punk/metalliprofiloitumista?

Myytiin tosiaan alusta saakka pienjulkaisuja mutta muuten käytettyjä levyjä kaikilta vuosikymmeniltä, mahdollisimman laadukkaita, myös nuotteja, musiikkikirjoja, kaikki aakkosjärjestyksessä ja tyylin mukaan lajiteltu. Hendrix, Mahogany rush, Captain beyond, Damnation ja muut kovat kitara jutut oli aina lähellä sydäntä (Mountain) ja lisää tulee mieleen tietysti, tilailin ulkomailta kaikennäköistä mitä täältä ei löytynyt ja jossain vaiheessa ulkomaiset jakelijat ottivat yhteyttä ja sain kaikenlaista mielenkiintoista uutta musiikkia, esim. Nirvanan Bleach levy joka tuli ennen Nevermindia… kukaan ei ostanut sitä, liian huono :)

Seattle-bändejä myytiin sellaisia kun Mudhoney ja Soundgarden ja ne voitti Nirvanan mennen tullen. Crackwhoren Tapsa muistutti mua siitä että myin Turboneger! (Turbonegro) ekaa sinkkua kun bändi toi sitä mulle… vuosiluvut on toki vähän epäselviä.

Teje-logo Xysman Yeah-LP:n keskiössä.

Julkaisit ComeBack Recordsin kautta kaiken kaikkiaan reilun tusinan verran levyjä. Mitkä niistä ovat jääneet syystä tai toisesta erityisesti mieleen? Mitkä levyt olivat/ovat suosikkejasi ja miksi?

Ai suosikit? Mähän kuitenkin pidin niistä sen verran että julkaisin ne, mutta Noise in dirt/sleep away my son seiska (Miettinen valitsi vuoden parhaaksi indiesinkuksi rumbassa) ja Sharonees seiska Muddy river ja Neon light child ja sitten Xysma Above the mind of morbidity 12″ olisi ne jotka on parhaiten pysynyt, toimii vielä :)

ComeBackiä muisteli jonkun aikaa sitten Herra Ylppö jossain mediassa – Mitä hän muisteli ja missä?

Herra Ylppö oli ilmeisesti mun asiakkaana kauan teini-ikäisenä. Helsingin Sanomissa sunnuntai-osassa olisiko ollut toukokuu 2005, luin sen kaverin luona kun kaveri soitti ja sanoi että tuu tänne lukeen hesari, ja Herra Ylppö muisteli haikeana kaikkia demoja joita oli ostanut meiltä, koko palsta! Nice! En usko että missään muussa liikkeessä koko maaailmassa myytiin demoja juurikaan ja ostin suoraan bändeiltä ympäri maailmaa. Täytyy hankkia se teksti hesarissa jostain, ei vaan oo tullut tehtyä.

Kauko Röyhkän jostain videosta osa kuvattiin liikkeesi tiloissa, menikö näin?

Kauko Röyhkä kuvasi osan videosta meidän liikkeessä Käsityöläiskadulla 1985-6, en ole nähnyt sitä enkä tiedä edes biisiä.

Keitä muita julkkiksia liikkeessä vuosien varsilla kävi, joitain hauskoja tms. muistoja?

Keitä julkkiksia liikkeessä kävi? Huh, tunsin miljoona eri ihmistä musiikkialalla ja näyttelijöitä jne. Istuttiin Dingon basistin kanssa takahuoneessa, tai M.A. Numminen tuli hakemaan levyn kaverilleen, Kauko teki videon, Mikko Rintanen soitti urkuja Sharoneesin sinkulla (Mikko soitti Royalseissa koko loppuajan, Kirkan kanssa, Hectorin kanssa, jne.) Tarjosin Albert Järviselle hyvän päivän kerran, Jouni Mömmö oli tosi tutkalla, täys skitso, really, vaihtoi mun puhtaan vaihto t-paidan päälle ja jätti oman… ja kirjoitti tussilla salaperäisiä merkkejä sinne tänne. Pasi Raappana oli mun frendi 70-luvun keskivälistä saakka.

Mitähän kaikkea ja ketkä olen unohtanut, sitä en tiedä, se oli ihan vaan jokapäiväistä elämää. Ai juu, Turun jääkiekko juniorit joista tuli maailmanmestareit, Aki Petter Berg oli iso superbeibi, näytti nuorelta mutta oli silti iso, Jani Hurme myi koko levykokoelmansa mulle, mm. levy missä Metallican nimmarit! Eihän ne silloin vielä ollut julkkiksia… Ja tietysti kaikki metallibändit jotka kävi liikkeessä, niitä oli monta! Dismember oli yksi…

Sinulla oli liikkeen ikkunassa aito ihmisen kallo ja spiritismilauta. Taisivat herättää joissain närääkin, eivätkö jotkut uskovaiset käyneet niistä valittamassa?

Juu, tulivat kolmen voimin saarnamaan, en tiedä oliko pelkän ikkunan takia, mutta eiköhän se herättänyt närästystä vähän joka tasolla… Taidan herättää eri syistä joissakin ihmisissä halun lopettaa mitä tahansa teen :)

Mitkä olivat ComeBack recordsin huippuhetket? Entä kehnoimmat hetket?

ComeBackin huippuhetket? Riippuu siitä kuka katsoo. Jonkun mielestä huippu oli kun ehkä tehtiin voittoa joskus.

Töitä oli aina vähän liikaa, sosiaalista elämää samaten ettei oikein pysynyt kotielämä mukana ja tulin sairaaksi, osittain laktoosiintoleranssi! Sai mut ihan tosi sairaaksi enkä jaksanut enää tehdä töitä, silloin ei enää ollut mukavaa eli huonoimmat hetket, olin kyllä ajatellut lopettamista muutenkin silloin.

Oliko ComeBackin pyörittäminen taloudellisesti kannattavaa?

Ei, kyllähän siinä rahaa tuli välillä sisään muttei koskaan tarpeeksi. Viimeinen piikki silloin oli devalvaatio, valtiovalta lupasi ettei devalvoi, yhtäkkiä meillä oli 30% kalliimmat levyt, iso lasti jonka myyminen oli nollavoittoa… Levyjen kustantaminen oli ainoastaan kannattavaa jos käytti halpaa studiota ja myi suoraan asiakkaille, tukkumyynti oli tuskaa, välitysfirmat vei kaiken välistä, että joutui myymään satoja levyjä muutaman markan voitolla niille, kaikki samanlaisia, Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa. USA:ssa oma systeemi, bändeille ei yleensä jäänyt mitään käteen…

Tunnetuin ComeBack recordsin julkaisema bändi oli Xysma. Miten levytyssopimus syntyi? Mitä bändistä ja noista vuosista on jäänyt mieleen? Harmittiko, kun Xysma lähti ComeBack recordsilta Spinefarmille First and magicalin jälkeen?

Sopimus? Kuulin demon joka oli huippu ja halusin tehdä levyn! Sopimus oli että levy tehdään, yritän saada kustannukset takas ja sitten jaetaan loput jonkun systeemin mukaan, ja että bändillä on täys oikeus lähteä tekemään mitä tahansa koska tahansa kenen kanssa tahansa jotta en olisi turhaan sopimuksen kanssa tekemässä bisnestä… Underground!

Meillä oli niin erilaiset mielipiteet miten tehdään jotain, että se oli selviö että tiet eroavat. En esim. olisi ikimaailmassa julkaissut yhtäkään levyä First & magicalin jälkeen, tyyli muuttui liian popmaiseksi eikä se enää toiminut. Tajuskohan Olli sen että kerran annoin hänelle vintage putket vahvistimeen jotta olis mahdollisimman hyvä saundi ja ostin itselle uudet kiinalaiset, ihan ok mutta ei vintage…

Samoin yritin saada studiosaundin mahdollisimman hyväksi, kyllä maksoi… olishan levyistä tullut enemmän voittoa jos olisin ollut ekonomi, mutta mun bisnes ei perustunut siihen jos osaan riipiä rahaa ihmisiltä, vaan unelmia ihmisille, uutta mielenkiintoista ja vanhaa myös :)

Bändistä jäänyt mieleen? Paljon tietysti, mutta kundit oli puolet mun iästä, eihän meillä mitään yhteistä ollut, ja mä olisin pitänyt alkuperäiskokoonpanon ja jatkanut ehdottomasti samaa linjaa, se meni liikaa kokeiluksi. Niinkuin sanoin meillä oli täysin avoin sopimus, ei ollut mitään sanomista siihen että halusivat Spinefarmille, ja jos olisin jatkanut silloin niin olisin kyllä ollut hyvin pettynyt musiikin suhteen. Above the mind of morbidity on edelleen paras!

Miksi Comeback lopetti toimintansa?

Verovirasto lopetti toiminnan, niitten toiminnassa oli jotain mätää (asiantuntijan mukaan), mutta se on ollutta ja mennyttä, enkä aio enää puuttua asiaan, vaikka esim. todistettavasti asianajaja joka hoiti “konkurssin” varasti vaikka mitä, todistettavasti!, jne. Konkurssilakia esim. ei seurattu jne. ja sen takia enimmäkseen toiminta loppui, mun sairaus oli myös syynä, liikaa töitä.

– – –


Tekeekö ComeBack joskus comebackin? Oletko miettinyt ryhtyväsi uudelleen levykauppiaaksi tai levyjen julkaisijaksi tms.? Jos vastaus on kielteinen niin millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on?

No comeback for ComeBack. Maailma on niin erilainen tänään, julkaisut erilaisia, vielä vaikeampaa myydä, suurin osa lataa jo musiikkinsa mp3 nettijuttuna, saundeista viis… Olen eläkkeellä sen takia että minulla on adhd ja paniikkihäiriö, haha, olen ihan samanlainen kun 7 vuotiaana, kestipä diagnoosi :)

ComeBackin tiloissa on nykyään pornokauppa, mitä siitä tuumaat?

Ei oo pornokauppa vaan hierontaa… enkä haluaisi todellakaan niihin epähygieenisiin tiloihin sellaista, vessasta näkyi maa irtolaudan alla ja lämmitystä ei ole :)

Koska pilvestä tulee Suomessa laillista?

Laillistaminen voi tapahtua yhtäkkiä, en olisi koskaan uskonut että monella tutullani olisi laillinen kannabisresepti, niillä on jo!

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Onnellisuus on olo jonka helpommalla saa aikaiseksi jos on terve ja syö ok, joten olen keskittynyt oman terveyden hoitamiseen, on vain yksi keho!

– – –

Kiitos ComeBackin vuosista ja haastattelusta, Teje!

ComeBack Recordsin julkaisut (lista puutteellinen):

CB-001 Hard Road (LP)
CB-002 Doctor’s special (7″)
CB-003 Sharonees: Muddy River (7″) 1987
CB-005 Sharonees: Neon Light Child (7″) 1988
CB-006 Pasin liiga: Omissa ajatuksissaan (LP) 1988
CB-007 Noise In Dirt: Sleep Away, My Son (7″, Single) 1988
CB 008 Noise In Dirt: In The Locosonic World (LP) 1989
TC-1 Xysma: Above The Mind Of Morbidity (MiniAlbum) 1990
TC-2 Today’s Waste: We’ve Made The Choice! (7″, EP) 1990
TC-3 Xysma: Yeah (Album) 1991
TC-4 Interment: Life Here After (7″) 1991
TCD-5 Xysma: First & Magical (CD, Album)1993

Read Full Post »


Siinä, että Leo Meller saapuu kaupunkiin, on aina jotain elämää suurempaa. Luvassa on aina rautaisan karismaattinen ja maskuliininen show, joka pistää mummoilla sydänmentahdistajat hakkaamaan villisti ja ruskeat tukisukkahousut savuamaan. Miehille Meller antaa arkkityyppisen mallin siitä, millainen on väkevä evankelista joka taistelee Jumalan puolesta läpeensä rappeutuneessa ja syntisessä maailmassa näin lopunaikoina. Leo Meller ja Suomen Siion on niitä artisteja, joista mm. Helsingin Sanomat ja Kirkko & Kaupunki ovat meitä vuosien varsilla varoittaneet. Turhaan ei Melleriä edelleen lasketa maamme rajun kristillisen undergroundin ykkösartistiksi. Maanantai-illan kuvia kumartelematon show Turun VPK:n talolla osoitti sen jälleen.

Jeesuksen Nimessä kerjään Sinua tulemaan tilaisuuteen JO KELLO 17. Olet velkaa itsellesi ja rakkaillesi kuulla Herran antaman sanoman.

Jos edellisvuotena viimeksi kokemani Mellerin keikka Turussa oli silkkaa rautaa, niin tämänkertaisesta keikasta saattoi jo etukäteen odottaa jotain vielä huimempaa. Patmoksen sivuilla kun oli ennen keikkaa seuraava kryptinen tiedotus, jonka perusteella osasi odottaa erityisen vaikuttavaa settiä:

TURKU – Ajankohtainen ja karismaattinen patmosilta, vieraana tri SAMUEL MAHER.

Pyhä Henki antoi minulle maanantai-iltaan sanoman, jonka kaltaista en koskaan ole tuonut julki. Jos suinkin mahdollista, Jeesuksen Nimessä kerjään Sinua tulemaan tilaisuuteen JO KELLO 17. Olet velkaa itsellesi ja rakkaillesi kuulla Herran antaman sanoman. Yliampumatta uskallan sanoa: sanoma vaikuttaa tulevaisuuteesi syyskuusta alkaen” LEO MELLER.

Varsinaisessa illan ohjelmassa alkaen klo 19 kanssamme on Kairon Patmossairaalan ylilääkäri SAMUEL MAHER ja hänen tiiminsä. Näitten ystävien palvelutyössä jopa kuolleita herää! Ihmeellisiä parantumisia tapahtuu. Tri Maher on taitava lääkäri ja vaikuttava, innoittava Raamatun opettaja. Tule ja koe oma ihmeesi.


Pelkästään yllä oleva teksti osoittaa eräästä kulmasta sen, miksi Meller on niin valovoimainen artisti. Hänen tulkintakykynsä on ilmiömäistä. Miettikääpä nyt, niin yllä mainitussa kuin monessa muussakin asiassa, Meller vetää kosmisesta hatustaan toinen toistaan villimpiä profetioita, varoituksia, kytköksiä asioiden välillä yms. ja aloittaa niiden pohjilta tilaisuuksia, kampanjoita (viimeisimpinä mm. Aktio Joosef, Totuusaktio Israel ja Rukousrintama Suomen ja Israelin puolesta), yms., ja myy koko paketin faneilleen, jotka ovat kerta toisensa jälkeen haltioissaan tarjotusta inspiroivan tuoreesta näkökulmasta ja visiosta, mikä se sitten milloinkin on. Tähän liittyy myös Mellerin uusiutumiskyky, vaikka hän samoja teemoja periaatteessa vuosikymmenestä toiseen kierrättääkin. Erään kristillisen kirpputorin kassatäti totesi kerran eräälle ystävälleni tämän ostaessa pariakymmentä Meller-kasettia tukkuhintaan, että tämä on kyllä aika hurjaa materiaalia… ja tähän voi jäädä koukkuun. Mielestäni tuo kuvaa Mellerin karismaa ja taitoja viihdyttäjänä varsin hyvin.

Tämä on kyllä aika hurjaa materiaalia… ja tähän voi jäädä koukkuun.

Mellerin genre on monella tapaa vaativa, mm. sen vuoksi, että hänen esittämät tulkinnat eivät kerta kaikkiaan toimisi genretietoisille faneille ilman artistin timantinkovaa itsevarmuutta. Ja sitähän Mellerillä on. Jos hänellä ei sitä olisi, ei hän pystyisi myymään yleisölleen rajuja omia tulkintojaan edellä mainitun kaltaisesti toteamalla: “Olet velkaa itsellesi ja rakkaillesi kuulla Herran antaman sanoman”. Tähän ei kuka tahansa pysty. Mutta Meller pystyy, koska hänellä on erikoiskyky kertoa, mitä Jumalalla on meille asiaa. Profeetalliseen lopun ajan Siion-genreen kuuluu sekin haasteellisuus, että on osattava vyöryttää uusia visioita niin, että aiemmat toteutumattomat ennustukset yms. eivät jää kuulijoita vaivaamaan. Meller on onnistunut tässä jo monet kerrat, ja epäilemättä hän onnistuu siinä taas uudelleen, mm. nyt kuumimpana hittinä olevan Israelin tilanten kanssa.

Patmoksen sivuilla ei tämän kertaisen Turun keikan varsinaista teemaa suoraan kerrottu, mutta se paljastui paikallislehdestä: Paljastaako Israelin Jumala miekan pakanakansoja vastaan YK:ssa 20.9.2011 – mikä on Suomen kohtalo ennustusten valossa? Asiasta uutisoitiin keikan edellä myös Leo Meller Fan Clubin sivuilla.


Itse keikka polkaistiin Turun VPK:lla käyntiin täsmällisesti ajallaan. Koska Meller on suuri nimi, niin hän tietysti tarvitsee itselleen lämppärin, vaikka toimisikin itse pääartistin lämppärinä. Mellerin lämmittelystä vastasi Patmoksen levymerkille työskentelevä Pirkko Säilä.

Säilän setti oli lyhyt mutta iskevä. Introna kuultiin jo aiemmilta kerroilta tutuksi tullut Turkuun on niin ihana tulla, kun tänne tulee, on sellainen olo kuin tulisi kotiin. Jostain syystä tästä muistui mieleeni kauppatorin vieressä, yökerho Börsin sisäänkäynnin tienoilla oleva arvoituksellinen seinäreliefi, jossa Daavidin tähdellä koristeltu laiva kyntää merta purjeet pullollaan. Onko Turku Suomen Siionin salaisia voimapisteitä? Tätä ei Säilä kertonut.

Intron jälkeen lämppärin setti koostui Patmoksen uusimpien tuotteiden mainostamisesta. Eräästä Patmoksen myymästä kirjauutuudesta luettiin näytteeksi ohjeita kristityille. Ohjeisiin kuului mm. se, että kanssauskovaisten väärintekemisistä, synneistä, ei saanut puhua ei-uskovaisille. Nämä sanat jäivät päähäni soimaan Säilän setistä parhaiten. Kävin myöhemmin katsomassa Patmoksen merchandisen keikkapaikan takaosassa. Kirjoja ja CD-levyjä oli reilusti, mutta bändipaitoja ei ensimmäistäkään. Kauppa kävi hyvin.

Meller astui lavalle huolettomassa asussa, lyhythihaisessa paidassa, jonka hän oli jättänyt tumman harmaiden housujen päälle. Asuvalinta oli hämäävä, sillä itse setti oli kaikkea muuta kuin huoleton ja kepeä. Mellerin maanantai-illan setti oli rankin, mitä olen hänen nähnyt koskaan esittävän. Esityksen sisältö oli hyvin raskasta ja mustaa, mikä tietysti heijastelee aikoja, joita nyt elämme. Raskautensa ja mustuutensa puolesta tämä Mellerin setti oli tyylisuunnaltaan ehkä raskainta lopunaikojen verbaalista unblack metallia, mitä maassamme on koskaan esitetty. Stryper-faneilta menee tällaista materiaalia kuunnellessa kurat housuun.

Pakanakansat vs. Israel

Heti setin alkuun tehtiin selväksi, mistä on kyse. Israel on pakanakansojen uhkaamana, ja tämä heittää ei ainoastaan Israelin, vaan koko maailman ylle suuren synkän pilven. Maailmantilanne sai artistin erittäin herkkään ja intensiiviseen iskuun jo keikan alkumetreillä. Kuten tiedämme, kuuluu Mellerin vakiosettiin aina tavalla tai toisella Israel ja lähes aina myös lopunajat. Tällä kertaa nämä kummatkin olivat setissä korostetun vahvasti läsnä.

Me elämme lopunajan viimeisiä päiviä.

Keikan ensimmäiset osat avasivat tulevaa YK:n yleiskokousta väkevän raamatullisesti. Meller esitti, että YK:n seuraava yleiskokous, 66. sellainen, ei ole sattumalta 66… luvussa on yhtä 6:sta vaille ihmisen luku 666, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että me elämme lopun ajan viimeisiä päiviä. Näissä lopun ajan tapahtumissa Israel näyttelee tietysti hyvää roolia, ja Palestiina taas pahaa roolia. Palestiinan itsenäisen valtion tunnustaminen (myös niiden maiden osalta, jotka eivät näin ole vielä tehneet, Suomi ja USA mukaanlukien) on Mellerin mukaan helvetillinen siirto maailman shakkilaudalla, ja sellaista ei saisi tapahtua. Kappaleessaan YK 666 Meller esitti palestiinalaisten esittämää pilkkaa juutalaisista varsin dramaattisin sanoin: Ja yksikään juutalainen ei koskaan enää tule tuon meidän pyhän vuoren juurelle… jälkeen YK:n 66. yleiskokouksen synti ja saasta nimeltä juutalaiset ja Israel pyyhitään pyhältä maalta!

Tässä vaiheessa keikkaa huomasin, että jopa Mellerin Raamatuin ja muistikirjoin varustautuneet die hard -fanit ottivat rohkaisevaa ryyppyä ja nitroa kului. Ja keikka oli vasta alkanut!

Toinen mieleen jäänyt numero keikan alkupuoliskolta oli biisi nimeltä Valkoisen talon www-sivut. Yhteiskunnallisesti kantaaottavissa sanoissa Meller kritisoi sitä, että Valkoisen talon www-sivuilla on jo pitkään oltu mainitsematta, että Jerusalem on Israelin pääkaupunki!… Jerusalem on ryöstetty palestiinalaisille! Tällä Meller antoi tietysti ymmärtää, että USA jo valmistelee osaltaan Palestiinan valtion tunnustamista.

Kappale esitteli myös teeman, joka kantoi hienosyisesti läpi koko loppusetin, nousten esiin aika ajoin: Israelin pyhä Jumala aloittaa siivoamisen omasta talostaan! Meller lauloi: Sillä katso, siitä kaupungista alkaen, joka on otettu minun nimiini, minä aloitan onnettomuuden tuottamisen! Sen sijaan, että Meller olisi selvästi avannut, mitä tämä tarkoittaa, hän suhteessa tarinankulun loogisuuteen esitti yllättäen aivan huiman armolahjoja koskevan soolon, jossa oli jazzahtavaa vivahdetta sikäli, että siinä vedeltiin aivan omissa sfääreissä, silti maastoutuen hienosti kappaleen pohjalla kulkevaan rytmiin. Veikkaan, että vähemmän teologiaan perehtynyt yleisö ei ymmärtänyt soolon hienouksista yhtään mitään, mutta hyvin tämäkin osio näytti silti yleisöön uppoavan.

Meller oli jo keikan tässä vaiheessa osoittanut monipuolista skaalaa niin vokaaleissa (aina syvästä surusta ja tuskasta tuliseen ja vimmaiseen paatokseen asti) kuin lavaliikehdinnässäkin – tämä oli tietysti tuttua ja taidokasta Melleriä. Kokonaisuudessaan keikan alkuosio oli sävyiltään erittäin monipuolinen, mieleen tuli niin kristitty doom metal kuin kristitty emogoottirock, pääpainon ollessa selvästi jo mainitussa verbaalisessa unblack metallissa.

Taivaassa on jo usean kuukauden ajan soitettu shofar-torvia, ja vain ympärileikatut Jumalan valitut voivat sen äänen kuulla.

30 rabbia oli selvä täytebiisi, mutta ei millään muotoa yhdentekevä. Kappale kertoi 30 rabbista, jotka ovat viime vuosina kohdanneet messiaan, Jeshuan. Tätä seurasi kappale Taivaalliset pasuunat, jonka sanat kertoivat siitä, että Taivaassa on jo usean kuukauden ajan soitettu shofar-torvia, ja vain ympärileikatut Jumalan valitut voivat sen äänen kuulla. Meller korosti kappaleen sanoja niin, että ne toistettiin pariin kertaan, samalla havainnollistavasti ilmatorvea soittaen. Tässä vaiheessa niin minua kuin varmasti monia muitakin kävi hieman harmittamaan oma ympärileikkaamattomuus, sillä olisihan se nyt nastaa kuulla, mitä hermeettistä lähetystä Taivaasta on jo parin kuukauden ajan maahan oikein lähetetty. No, esinahoista huolimatta Meller sai meidät tuntemaan, että olemme Jumalan valittuja ja Suomen Siionia!

Pakanakansojen myrsky ja maan ääret

Pakanakansojen myrsky sijoittui keikan keskivaiheille ja esitteli Melleriä parhaimmillaan. Tässä biisissä Meller otti vanhoja keikkojensa kestoelementtejä ja mestarillisesti tulkitsi niitä ajankohtaisin sävyin. Meller lauloi: Kun pakanakansojen myrsky alkaa, se alkaa maan perimmäisistä ääristä… Hän jatkoi julistamalla, että kun kaikkialla puhutaan Suomesta, niin puhutaan maan ääristä (Fin-land), maan lopusta. Me olemme maan loppu, me Suomalaiset!, Meller jylisi tavalla mikä hieman muistutti minua Lemmyn verbaalisesta ulosannista Motörheadin kappaleessa Sex and death. Meller jatkoi raamatullisesti (Jeremia 25:31): Pauhinta käy maan ääriin asti, sillä Herralla on riita kansoja vastaan, hän käy oikeutta kaiken lihan kanssa, jumalattoman hän antaa miekalle alttiiksi… Jumalattomat, keitä ne sitten ovat? Meller antoi kysymykseen saman tien selkeän vastauksen, upean dramaattisesti ääntään käyttäen: Jumalaton ihminen on ihminen, jolle Jumalan on sanonut, tästä hetkestä eteenpäin… Minä. En. Enää. Välitä… Sinusta.

Me olemme maan loppu, me Suomalaiset!

Edellämainittu kohta osaltaan alleviivasi sitä, että uusissa sanoituksissaan Meller on ottanut Jumalan tulkinnassaan varsin vanhatestamellisen painotuksen – armollinen ja rakastava, anteeksiantava Jumala on taka-alalla ja oikukas, tuittuileva, tantrumeita vetävä kosminen sadisti on päästetty valloilleen. Mutta tämä on ymmärrettävää, kun asia laitetaan nyt akuuttiin Israelin kontekstiin.

Maan äärien käsittelyssä nostettiin rohkeasti esiin myös suorasanaisesti demonisia nimiä. Meller riimitteli, että maan ääret eivät ole vain yksi ainut pohjoinen alue, esim. Suomi, Ruotsi, tai Norja, vaan että käsitteellä viitataan pohjoiseen yleisesti, ja erityisesti em. maan lopun maihin, Jerusalemista katsoen. Itärajan alue ei kuulu viimeisissä tapahtumissa Mellerin kuvaamiin maan ääriin. Itärajan alueillamme on Mellerin mukaan oma kohtalonsa, johon viimeisissä tapahtumissa vaikuttavat Goog, Maagog, Beesek ja Buubal. Tämä oli eräs keikan väkevimpiä unblack metal -hetkiä ja se kirvoittikin yleisöstä erityisen paljon amen, halleluja! -huutoja.

Norja, Suomi, ja lopun ajan tummat pilvet

Meller omisti keikasta huomattavan siivun Norjan tilanteen käsittelyyn. Hän muistutti, että Norja on ollut maan äärien maista jo vuosikymmenien ajan Israelia eniten tukeva ja että Jumala on tämän vuoksi siunannut Norjaa suurella vauraudella, erityisesti öljyn kautta. Artisti muistutti myös, että hänen henkinen oppi-isänsä oli suuri Norjan ystävä, ja että hän itsekin suuresti rakastaa Norjaa. Onhan hän mm. asunut Norjassa, saarnannut Norjassa ja kääntänyt tekstejä norjasta suomeksi. Tässä vaiheessa illan ohjelmaa Meller käytti erittäin näyttävästi eräitä keikkojensa vakioelementtejä, nimittäin lähteittensä fyysisten kappaleitten esittelyä ja dramaattista heiluttelua.

Bravo! bravo! bravo!, nyt alkaa kiva leikki, nyt näytetään mitä juutalaiset siat ovat!

Utøyan saari oli epäilemättä illan kontroversaalein biisi. Siinä Meller kertoi siitä, mitä hänen näkemyksensä mukaan saarella tapahtui, kun Anders Behring Breivik alkoi siellä julman verityönsä: Nämä nuoret eivät suinkaan huuda kauhusta, vaan he ovat huvittuneita, mitä he luulevat olevan tapahtumassa? He muistavat mitä heille on opetettu Israelin terrorista palestiinalaisia vastaan… ja he kuvittelevat, nyt alkaa, kun ministeri on lähtenyt kaksi päivää sitten, nyt alkaa havainnollistettu draama, jonka tarkoituksena on käytännössä opettaa meille, mitä palestiinalaiset raukat joutuvat kärsimään, kun juutalaiset tulevat yllättäen aseineen ja tappavat palestiinalaisia. Ja ensimmäiset, jotka surmataan, niin heidän viimeiset sanansa eivät suinkaan ole kauhunhuudot, vaan heidän viimeiset sanansa silminnäkijän mukaan ovat “bravo! bravo! bravo!, nyt alkaa kiva leikki, nyt näytetään mitä juutalaiset siat ovat!”

Jollain lailla em. biisi, sen esitystapa ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuivat minusta hivenen oudoilta ja sopimattomiltakin. Meller muistutti, että ennen verilöylyä saarella oli esiintynyt puhuja, joka kirjaimellisesti pui nyrkkiä kaikkivaltiaalle Jumalalle, ja joka hyvän paimenen sijaan oli susi, joka vei laumansa syvemmälle Jumalan kovien tekojen kosketukseen. Minulle jäi hieman auki, liittyikö verilöyly Mellerin mielestä jotenkin jo keikan alkupuolella esitettyyn ajatukseen, että “Jumala aloittaa siivoamisen omasta talostaan” ja että oliko tapahtuma jollain lailla Jumalan vihan ilmaisu rakkaalle maan äären kansalleen, tai jotain sellaista. No, monet vaikutusvaltaiset ja hienot taiteilijat ovat kautta aikain esittäneet asioita kärjekkäästi, provosoiden ja jopa tahallaan ikävään valokeilaan astuen. Näin he ovat onnistuneet osoittamaan jotain vallitsevista kulttuurisista normeista, rajoista, siitä, miten me määrittelemme itseämme ja kulttuuriamme. Utøyan saari muistuttikin minua em. seikkojen vuoksi mm. Boyd Ricesta, jolta Meller on epäilemättä saanut eri tavoin vaikutteita.

Suomi kuvataan lehmänä ja taivaasta kuuluu sana: Se tapetaan!

Yhteiskunnallisesti vaikuttamaan pyrkivä kappale oli myöskin Suomi on lehmä, jossa Meller oli käyttänyt sanoina jonkun anonyyminä pysyttelevän henkilön unta. Kappaleessa Suomi kuvataan miehenä, joka kulkee eteenpäin. Hänen vieressään kerrotaan olevan tekstin, jossa sanotaan Jumalan yrittäneen estää Suomea menemästä EU:ssa eteenpäin, aina vuoteen 1999 asti. Tämän jälkeen kerrotaan, että tuon vuoden jälkeen Jumala ei ole Suomesta enää välittänyt. Kappale päättyy armottomaan visioon, jossa Suomi kuvataan lehmänä ja taivaasta kuuluu sana: Se tapetaan! Olin haistavinani kappaleessa lievää plagiointia CMX:n vanhasta hitistä Jumalan ruoska, mutta voi olla, että kappaleiden yhteneväisyydet ovat silkkaa sattumaa.

Onnistuneen keikan lopuksi Meller teki vielä perinteiset rock-kliseet, eli nostatteli hurmioituneen yleisön käsiä, ja VPK:n salissa tehtiinkin liki aaltoja Jumalalle. Meller lopetti keikan dramaattisesti todeten: Jos sinä et ole Jumalan ihminen tänä iltana tässä huoneessa, miten sinä uskallat elää? Jos sinulla ei ole Jeesusta vapahtajana, miten sinä uskallat kuolla? Jos sinulla ei ole pyhän hengen täyteyden kastetta, miten sinä kuvittelet selviäväsi arjesta, jota eletään tänä syksynä? Sinä tarvitset Jeesusta… ja sinä voit nostaa kätesi… tämä kutsu ei toistu tämän puhujan toimesta tänä iltana… sinä voit nostaa kätesi, nyt, juuri nyt, juuri nyt ja sanoa, Jeesus, otan sinut vastaan! Joku huusi tähän hurmiossa: Lisää pyhää henkeä! ja Meller komppasi asiaa.

Sinä tarvitset Jeesusta… ja sinä voit nostaa kätesi… tämä kutsu ei toistu tämän puhujan toimesta tänä iltana.

Jos tämän keikkaraportin aluksi tein huomion Mellerin itsevarmuudesta ja käsityksestä itsensä ainutlaatuisuudesta artistina, voisi saman huomion tehdä tässäkin kohtaa. Huomatkaa keikan lopetuspuheesta kohta “…tämä kutsu ei toistu tämän puhujan toimesta tänä iltana” – Meller tietää, että hänen kutsustaan Jeesukseen sydämeen ottaminen on ainutlaatuisen hienoa ja arvokasta. Hän on tähti. Hän tuntee arvonsa.

Keikan jälkeen Pirkko Säilä vielä johti pienen rukouksen, josta mieleeni jäi elävästi, että Jumalan käy niin paljon Israelia sääliksi, että hän säälii siellä pientä sorakasaakin.

Patmoksen ilmaismateriaali keikkapaikalla

Rukouksen jälkeen yleisölle jaettiin avokätisesti Patmoksen materiaalia, missä kerrotaan tarkemmin Mellerin keikan kappaleiden sanoista ja taustoista, sekä siitä, mitä materiaalia Patmoksella on myynnissä ja mille tilille voi maksaa Israelin hyväksi vapaavalintaisen summan (mutta 50€:tä suositellaan). Nämä materiaalit ovat hurjaa luettavaa, kuten valtavirtaa vastaan porskuttavalta underground-artistilta sopii odottaakin.

Koskaan ei Israelin edessä ole ollut niin massiivia kielteisyyden muuria kuin YK:n seuraavassa yleiskokouksessa.

Aktio Joosef -info kertoo, että koskaan ei Israelin edessä ole ollut niin massiivia kielteisyyden muuria kuin YK:n seuraavassa yleiskokouksessa. Tämän lisäksi kerrotaan, että maailma on palautumassa Kolmannen valtakunnan henkiseen ja hengelliseen ilmastoon (tähän väliin on hyvä muistuttaa, että on olemassa myös mielipiteitä, joiden mukaan Israel on itse harjoittanut varsin “natsistista” politiikkaa suhteessa palestiinalaisiin aina vuodesta 1947 asti).

Infossa Patmos kertoo myös olevansa lahjoitusrahoituksella mukana lobbaustoiminnassa (!) Israelin hyväksi. Kyseessä sanotaan olevan hengellisen sodankäynnin Israelin, Raamatun ja jopa Jumalan kunnian puolesta. Nyt ennen YK:n yleiskokousta USA:n presidentti Obaman kerrotaan sanelleen Israelille vaatimuksen suostua valtiolliseen holokaustiin. Halosta ojennetaan valitsemaan sanansa YK:n yleiskokouksessa oikein. Mikäli “pakanakansojen vaatimuksiin” suostutaan olisimme kertaiskulla syvällä viimeisten päivien profetioiden täyttymisessä. Tämä on raamatullista hardcorea, jos mikä!

Pienempi Aktio Joosef -lappu kertoo Mellerin visiosta Aktio Joosefin suhteen. Kyseessä on pyrkimys palata “Joosefin talousohjelmaan”. Meller kirjoittaa: Kuukausien ajan olen seurannut Herran Hengen vaikutusta. Minusta on tullut Joosefin ja erityisesti hänen talousfilosofiansa oppilas. Olen ihmetellen oppinut ja oppinut – ja samalla miettinyt, mitä aikaa varten henkeeni sijoittuu aivan mullistava kokonaisfilosofia kylvämisestä ja niittämisestä, sijoittamisesta ja siitä elämisestä. Myöhemmin Meller toteaa, että TOTUUSAKTIO ja AKTIO JOOSEF aivan ilmeisesti liittyvät toisiinsa jumalallisessa kutsumuksessa ja ohjauksessa. Lisäksi: Olen myös saanut henkeeni nostattaa esiin RUKOUSRINTAMAN SUOMEN JA ISRAELIN PUOLESTA. Ilmeisesti nämä kaksi ilmiötä jollakin tavalla sitoutuvat toisiinsa. Syyskuussa tiedät enemmän. Mitä luovuutta! Tällaiseen ei pysty kuin aidosti monilahjakas ja rohkea taiteilija!

Leo Meller ottaa esille raamatullisia hahmoja, joiden sisälle hän asettaa sinut. Olet esimerkiksi ‘käsille koottu imetyksestä elävä karitsa’ – Jumalallasi on jopa rinnat sinua varten!

Paperin toisella puolella mainostetaan Kalevi Lehtisen kirjaa ja kehoitetaan ostamaan myös hänen CD-levyjä: Kuuntele Kalevin erilaisimpia äänitteitä. Paperin yläpuolella mainostetaan CD-levyjä Koko ihmisen terveeksi tuleminen ja Ajat ovat vaikeat – näin Jumala hoitaa omiansa armosta perille. Viimeksimainitusta kerrotaan mm. näin: Leo Meller ottaa esille raamatullisia hahmoja, joiden sisälle hän asettaa sinut. Olet esimerkiksi ‘käsille koottu imetyksestä elävä karitsa’ – Jumalallasi on jopa rinnat sinua varten! Et ole orpokodissa – nämä ja muut esikuvat opettavat sinua. Äänitteet ovat osa Sana, henki, rukous ’10 -tapahtumaa, josta todetaan: …hämmentävien henkivaltojen, taistojen, uhrien että suuren siunauksen tapahtuma. Psykedeliaa ja esoteerista erotiikkaa!

Miten sinun rahalahjasi monistuu -paperi vetoaa lukijaan sillä, että jos olisimme voineen olla paikanpäällä Jeesuksen aikaan, olisimme olleet valmiita todella paljon palvomaan häntä ja tekemään hänen vuokseen. Tähän vedoten pyydetään nyt samanlaista panosta Israelin lobbausrahoiksi. Lapussa todetaan: 3000 x 50€: Saisimme vastata ‘kyllä’ Israeliin. Tilisiirtokuitissa on tunteisiin vetoava kuva halaavista ihmispoloista ja teksti Rakkauden kautta vaikuttava uskoni. Tämä tekoni Israelin elämäksi koetuksen hetkissä 2011. Palestiinan valtion perustamisen puolesta seuraavassa YK:n yleiskokouksessa äänestäviä kutsutaan jälleen pakanoiksi ja Tarja Halosen linjanvetoja arvuutellaan.

Jos Tarja Halonen antaa äänensä Israelin tuhoksi, nyt hänen puheensa huomioidaan. Taivaassa.

Jykevin ilmaismateriaaleista on Totuusaktio Israel -tabloid. Sen kannessa on kuva Tarja Halosesta puhumassa YK:ssa, kuvan alla teksti: Tasavallan presidentti Tarja Halonen puhunee YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2011. Aikaisemmat puheet ovat olleet tasaisia. Jos Tarja Halonen antaa äänensä Israelin tuhoksi, nyt hänen puheensa huomioidaan. Taivaassa. Miettikää sitä.

Mellerin keikan jälkeen päätin katsoa vielä, millainen egyptiläinen pääartisti oikein oli miehiään. Jo ensimmäisen kappaleen aikana tuli kuitenkin selväksi, että vaikka mainosteksti lupasi kovaa kamaa (“hän on herättynyt kuolleen eloon”), niin Samuel Maher bändeineen oli kuitenkin aika keskinkertaista kristillistä perussettiä.

Illan kovin artisti oli ilman epäilyn häivää Leo Meller.

– – –

Read Full Post »