Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘Belgia’

bb4Monet blogin aktiivilukijat muistanevat, että Boris Berin-Bey-niminen mies oli Turun Hengentieteen Seuran kunniapuheenjohtaja. Mistä syystä Pekka oli antanut Berin-Beylle näin korkean arvon seurassaan? Ja kuka Berin-Bey oikein oli?

Tarkkaa syytä Berin-Beyn kunniapuheenjohtajan asemaan ei löydy mistään, mutta Pekan ajatuksille myötämielisyyden lisäksi kuvioon on varmaankin vaikuttanut Berin-Beyn (aiemmin Popper) tausta: hän oli eräs ns. Leinon vangeista ja tätä kautta varsin omakohtaisesti Neuvostoliiton kauhuja kokenut. Tätä kautta on helppo ymmärtää, miksi Pekka piti Berin-Beyn tukea toiminnalleen, niin ideologista kuin kenties taloudellistakin, erittäin korkeassa arvossa.

Pekka kustansi Föreningen Veronican nimissä 1974 Berin-Beyn muistelmat kokemuksistaan Leinon vankina. Tyly teos on nimeltään Venäjän punainen lihamylly. Kirja on tylsähkösti kirjoitettu, mutta Leinon vangeista kiinnostuneille se on silti sisällöltään varsin mielenkiintoista luettavaa. Esipuheen kirjaan on kirjoittanut Pekka. Tämän lisäksi kirjan lopusta löytyy Pekan teoksesta Henget kertovat siteerattu kappale ”Missä ovat hakkapeliitat ja marttyyrit?” Kyseisen kappaleen laittaminen Berin-Beyn kirjan loppuun antaa ymmärtää, että Berin-Bey oli Pekan mielestä tuollainen – hakkapeliitta ja marttyyri.

bb1Kursiivin iskun oikeudenkäynnin aikoihin Tiedonantaja tiesi kertoa Berin-Beyn puhuneen Pekan kanssa aseiden ja ammusten hankinnasta armeijan varastoista Pekan ja ryhmiensä toimintaan. Tiedonantaja epäili ”vanhan ylimyksen”, Berin-Beyn, olevan eräs Pekan toimien rahoittaja. Berin-Beytä luonnehdittiin myös näin: ”Helsingissä asustava tataariylimyksen jälkeläinen Boris Berin-Bey (Popperi), joka uskoo vanhan vallan vielä palaavan Venäjälle.”

Mesikämmenen tekemien tutkimuksien mukaan Berin-Bey esitelmöi Turun Hengentieteen Seuran tiloissa muutamaan kertaan: ”19.11.1974 Seuran kunniapuheenjohtaja Boris Berin-Bey esitelmöi aiheesta “vapaus vai orjuus”. Paikalla oli yhteensä 14 henkilöä, mm. Siitoin ja Lehtonen (…) 3.12. Berin-Bey esitelmöi jälleen, tällä kertaa aiheenaan “kommunismi ja juutalaisuus” (…) ”15.4.1975 Boris Berin-Bey esitelmöi aiheesta “vallankumous ja juutalaisuus”. Näiden lisäksi hän esitelmöi kerran yhdessä Pekan kanssa: ”7.1.1975 oli seuran ohjelmassa aiheet: “tulevaisuuden työ, hengen siirto tikariin”. Esitelmöitsijöiksi oli merkitty Boris Berin-Bey ja Peter Siitoin. Osallistujia kokouksessa oli ennätykselliset 17 henkilöä, mm. Lehtonen ja Simo Törni.”

berinbeyOtetaan loppuun vielä Pekan tekemä esittely Berin-Beyn taustasta ajalta ennen Leinon vangiksi joutumista. Esittely on esipuhe Venäjän punainen lihamylly-teokseen:

– – –

Boris Berin-Bey syntyi Pietarissa 6.12.1904. Hänen isänsä oli laivaston upseeri ja ukrainan-tataari syntyperältään. Äiti taas toimi Pietarissa sairaalan emäntänä ja oli syntyperältään puoliksi tataari ja puoliksi puolalainen. Näin ollen Boris Berin-Bey väittääkin itse olevansa puolitataari ja puolittain ns. Ukrainan kasakka. Sukunimen yhteydessä oleva sana Bey, tarkoittaa herraa, joka on lähinnä ”aatelisarvoa” vastaava sana Venäjällä.

Boris opiskeli nuorena, v. 1912-16 Pietarin Gymnasiassa, joka koulu vastasi lähinnä meidän lyseotamme supistetussa muodossaan. Vuonna 1917 hänen isänsä osti huvilan Viipurista ja jo seuraavan vallankumouksen alkaessa nuori Berin-Bey muutti vapaaehtoisesti Suomeen, koska hän ei kannattanut bolseviikkien veritekoja ja raakuuksia.

bb5Oltuaan Suomessa sukulaistensa luona joitakin vuosia, hän lähti Belgiaan opiskelemaan. Tämä tapahtui vuonna 1928. Siellä hän pääsi Luvenin yliopiston kauppa-osaston oppilaaksi. Opiskelu kesti kolme vuotta, mutta tutkinto epäonnistui. Boris päätti palata Suomeen, jossa hän vuonna 1930 avioitui ja myöhemmin heille syntyi pieni Irina-tytär. Belgiassa ollessaan Boris oli hankkinut itselleen laajan tuttavapiirin ympäri maailmaa ja hän osasi monia kieliä, kuten ranskaa, venäjää, suomea, saksaa, englantia ja vähän ruotsia.

Syksyllä 1930 päätti Berin-Bey vaimoineen palata takaisin Belgiaan, jossa hä sai konttoristin paikan tavarataloyhtiössä nimeltään l’Innovation. Taloudellisen laman seurauksena joutui Boris jälleen vaihtamaan työpaikkaa ja alaa. Hän pääsikin erään ystävänsä myötävaikutuksella v. 1932 galvanointitehtaaseen töihin. Etevänä harjoittelijana, lähetti tehtaan johtaja myöhemmin Boriksen ranskalaiseen, 3-vuotiseen, 5-osastoiseen Korkeatekniseen kouluun (Institu Superieyr Teknikque), jossa Boris suoritti galvanointi-insinöörina tutkinnon. Tämän jälkeen hän oli jonkun aikaa työssä jälleen tehtaassa. Vuonna 1937 hän meni uudestaan erääseen toiseen kouluun Belgiassa, jonka nimi oli Ecole Technique Moyenne et Superieure. Siellä hän opiskeli auto- ja elektroniikka-asioita. Vuonna 1938 Boris palasi Suomeen sukulaistensa pyynnöstä.

Sodan syttyessä Boris Berin-Bey päätti ryhtyä vapaaehtoisena Suomen armeijan palvelukseen tulkkina. Tämä oli jalo teko häneltä Suomea kohtaan, vaikka hän ei virallisesti ollut niin Venäjän, kuin Suomenkaan kansalainen. Hänelle oli nimittäin aiemmin myönnetty ainoastaan kansainvälinen ”emigranttipassi”, jonka turvin hän pystyi liikkumaan maailmalla. Vuonna 1941-43, hän siis toimi sotavankien tulkkina Syvärillä.

Mitä sitten lähinnä sodan päättymisen jälkeen seurasi, siitä kertoo Teille seuraavassa ystävämme Boris Berin-Bey.

– – –

bb6

Berin-Bey sai Leinon vankina 10 vuoden vankileirituomion Neuvostoliitossa. Hän palasi Suomeen 31.7.1956. Berin-Beyn toiminnasta Turun Hengentieteen Seuran jäsenenä ja Pekan toiminnan tukijana on olemattoman vähän tietoa. Mesikämmen ei ole löytänyt Berin-Beystä Kursiivin iskun oikeudenkäynnin jälkeiseltä ajalta mitään tietoa. Synnyinvuotensa perusteella (1904) Berin-Bey ei ole enää keskuudessamme.

[Kuvat teoksista Boris Berin-Bey: Venäjän punainen lihamylly ja Peter Siitoin: Musta Magia, osa II].

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1977

Helmikuu

karjala1Nykyposti julkaisi Pekasta ja hänen porukoistaan helmikuun alussa jutun otsakkeella ”Nykyposti uusfascistien sotaharjoituksissa. Palautamme Karjalan takaisin Suomelle!” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 270, Mesikämmenen arkistot).

15.2. on Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjaan merkitty seuran viimeinen kokous. Aiheeksi on merkitty “maalaus talkoot + vapaa keskustelu”. Siitoin on merkitty kokouksen puheenjohtajaksi. Hänen lisäkseen paikalla on ollut kolme muuta henkilöä (Mesikämmenen arkistot).

16.2. Aamulehti kirjoitti otsikolla ”Natsipaukku” Siitoimesta ja hänen ryhmistään. Jutussa todettiin mm. näin: ”Toisaalta viranomaisten passiivisuus asiassa on ollut ymmärrettävää; psykiatria ei liene ulkoministeriön keskeisin toimintapiiri” (Mesikämmenen arkistot).

22.2. klo 18.00 on Turun Hengentieen Seuran vieras – tai jäsenkirjaan merkitty Pegasos-seuran kokous. Aiheeksi on merkitty “vapaa keskustelu”. Puheenjohtajaksi on merkitty Siitoin. Paikalla on Siitoimen lisäksi ollut kolme muuta henkilöä, mm. Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Hymy julkaisi Siitoimesta ja hänen ryhmästään jutun otsikolla ”Taisto Sinisalolle soitellaan. Sinut tapetaan Taisto!” Juttu käsitteli vasemmistolaisen Sinisalon Siitoimen porukoilta saamiaan uhkailusoittoja yms. (Mesikämmenen arkistot).

sinuttapetaantaisto1Joskus näihin aikoihin Esa Taberman ja Timo Pekkala liittyivät IKR:n. Taberman todisti nähneensä pian tämän jälkeen Pekan Vehmaan huvilalla seuraavaa: ”1977 näin itsekin ko. mökillä Pekkalan kanssa aika hurjan kohtauksen (Siitoin harjoitti seksiä pöydän päällä hyvin lihavan Rakel-nimisen “opetuslapsensa” kanssa rumpujen päristessä!) Muukalaislegioonassa ollut Pekkalakin äimistyi!” (Mesikämmenen haastattelu: Esa Taberman puhuu!)

Maaliskuu

15.3.-päivämäärä mainitaan Turun Hengentieteen Seuran vieras- tai jäsenkirjan viimeisellä sivulla seuraavasti, todennäköisesti aivan saman vuoden lopussa tehdyssä merkinnässä: “NATSISMI LOPETTI KOKOUKSET 15.3.-77 JA VANKILA KUTSUU MEITÄ JOULUKUUSSA -77. NM. KURSIIVI MURHAPOLTTO. PS. OLIN SYYTÖN.”

Huhtikuu

Näihin aikoihin Pekan toiminnasta kerrottiin NSAAP:n julkaisussa NS-Bulletinissa. Pekka sai paljon kannustavia yhteydenottoja ja oli tyytyväinen asiasta (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273).

Toukokuu

vappumarssiturussa8.5. Kansan Uutiset otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Hakaristimiehet marssilla Turussa” (Mesikämmenen arkistot).

9.5. Tuomittiin Nauvossa Siitoimen ryhmiin kuulunut Veli Antti Sipilä kissan elävältä keittämisestä. Kansan Uutiset julkaisi 4.2. 1978 asiasta jutun, jossa kerrottiin mm. näin: “Siitoinin kirjoissa kuvailluista rituaaleista ainakin joitakin on kokeiltu myös käytännössä. Siitoinin järjestöihin kuulunut insinööri Veli Antti Sipilä tuomittiin 9.5. 1977 Nauvon kihlakunnanoikeudessa kolmen jaloistaan sidotun kissan elävältä keittämisestä. Oikeuden pöytäkirjojen mukaan Siitoin oli toiminut rituaalissa asiantuntijana ja oikeudessa hän vahvisti rituaalin noudattaneen julkaisemassaan teoksessa Musta magia I selostettua kaavaa” (Mesikämmenen arkistot).

10.5. Tiedonantaja otsikoi Pekan ja porukoittensa vappumarssista: ”Rauhansopimusta rikotaan, hallitus vaikenee”. Samassa numerossa lehti otsikoi myös ”Yleisradio mainosti fasisteja” (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 33 vuotta.

Heinäkuu

belgiaiskansi20071977Pekka matkusti neljen hengen ryhmänsä kanssa kanssa Belgiaan Vlaamse Militant Ordern (VMO) järjestämään uusnatsijärjestön kolmipäiväiseen tapaamiseen Diksmuidiin. Oppaina heillä oli kokeneemmat ruotsalaiset kontaktinsa. Pekka ja porukkansa esiintyivät univormuissa, mikä oli kiellettyä ja minkä vuoksi heidät pidätettiin. Joitain heidän matkalta ostamia tavaroita takavarikoitiin (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273, Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 57).

20.7. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsijuhlat Belgiassa. 4 suomalaista pidätettiin” (Mesikämmenen arkistot).

21.7. Demari otsikoi ”Uusnatsien juhlanloppu putkassa”. Samana päivänä Aamulehti otsakoi ”Suomalainen natsiryhmä putkaan Belgiassa”. Turun Päivälehti otsikoi samana päivänä: ”Siitoin ‘puolusti’ aatettaan nyrkein” (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

pekkajaliautolla12.8. Kansan Uutiset uutisoi: ”Fasistit aikovat marssia Kotkassa ensi sunnuntaina” (Mesikämmenen arkistot).

15.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Sisäministeriö kielsi Kotkan fasistimarssin” (Mesikämmenen arkistot) .

16.8. Kansan Uutiset otsikoi: ”Fasismi ei ole naurun asia” (Mesikämmenen arkistot).

16.8. Turun Päivälehti kertoi: ”Pekka Siitoin ajeli yksin autolla Kotkassa” (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Tiedonantaja uutisoi: ”Turun poliisi salli taas natsiesiintymisen” (Mesikämmenen arkistot) .

27.8. Turun Sanomat otsikoi “Uusnatsien kieltäminen valmisteilla” (Mesikämmenen arkistot).

Samoihin aikoihin myös Puolan reserviläisjärjestön viikkolehti Za Wolnose i Lud kirjoitti Siitoimesta ja hänen porukoistaan, muistuttaen Pariisin rauhansopimuksesta (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

9.9. Kansan Uutisten Turun toimistoon lähetettiin pommipaketti. Lähetyksen takana oli Pekan ”varavaltakunnanjohtajaksi” nimittämä kotkalainen varastomies. Pommi oli suutari, mutta tapaus sai viranomaiset muuttamaan näkemystään siitä, että Siitoimen ja hänen ryhmiensä toiminta ei ollut vain kovaäänistä ja provosoivaa, harmitonta puuhastelua. Tämän kautta sai alkunsa Siitoimen järjestöjen lakkauttamisen valmistelu (SUPO:n 50v. Kirja, s. 274).

12.9. Kansan Uutiset raportoi “Rikospoliisi jatkaa Turun pommipaketin lähettäjän etsimistä” (Mesikämmenen arkistot).

20.9. Suomen demokraattisen nuorisoliiton Vaasan piirijärjestön toimistoon lähetettiin pommipaketti (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

Veckans Puls tekee Siitoimesta ja hänen ryhmästään kohua herättävän puolen tunnin ohjelman Vehmaalla (Mesikämmenen arkistot).

rhodesiaSamaan syssyyn nousi soppa myös IKR:n lehtisten pohjalta, joissa värvättiin työttömiä palkkasotilaiksi Rhodesiaan. Kansanedustaja Mikko Ekorre (kd) teki asiasta eduskuntakyselyn. Uusi Suomi uutisoi asiasta: ”IKR:n lehtisistä eduskuntakysely”. Helsingin Sanomat uutisoi samasta aiheesta otsikolla ”IKR värvää suomalaisia Rhodesiaan palkkasotureiksi” (Mesikämmenen arkistot).

29.10. Seppo Lehtonen ja Timo Pekkala kävivät Tampereella aikeenaan räjäyttää Lenin-museo. Tammikuussa 1978 Tiedonantaja kertoi tästä seuraavaa: ”Pekkala kertoi keskiviikkona Helsingin raastuvanoikeudessa Siitoimen suunnitelmista räjäyttää ja tuhopolttaa kommunistikohteita, mm. puoluetoimistoja ja lehtitaloja. Yksi kohde oli Tampereen Lenin-museo. Pekkalan mukaan yritys epäonnistui 29. viime lokakuuta, kun räjäytyksen yrittäjät eivät kyenneet tunkeutumaan museorakennukseen. Pekkala ja Lehtonen olivat vain maalailleet hakaristeja rakennuksen seiniin”. Lisätarkennus Tampereelle suunnitelluista iskuista on perin mielenkiintoinen: “Käsky räjäyttämiseen oli Lehtosen mukaan ‘tullut Siitoimen välityksellä henkimaailmasta’. Samoin olivat henget määränneet miehet lähtemään heti räjäytyksen jälkeen pakenemaan Tampereelta”. (…) “Samalla matkalla miehet kävivät vielä töhrimässä Kansan Uutisten ja Suomi-Neuvostoliitto-Seuran toimistojen seiniä” (…) “Pekkala kertoi vielä, että Siitoin oli fasistijärjestön johtokolmikon keskusteluissa kannattanut terroritoimintaa kommunistisia lehtiä ja puoluetoimistoja vastaan. Pekkalan mukaan Siitoin oli myös todennut, että ‘kyllä me vielä sen pankkiryöstönkin teemme.’” (Mesikämmenen arkistot). Vuonna 1979 Tiedonantaja tiesi kertoa, että myös Esa Taberman oli Tampereella Pekkalan ja Lehtosen kanssa (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

4.11. Sisäasiainministeriö lakkautti väliaikaisesti kaikki Siitoimen järjestöt: Turun Hengentieteen Seura, Pegasos-seura, Isänmaa ja vapaus, Isänmaallinen Kansanrintama (Mesikämmenen arkistot).

naantalirob5.11. Aamulehti kirjoitti “Ministeriö kielsi neljä järjestöä”. Helsingin Sanomat kirjoitti samana päivänä: “Fasistijärjestöjen lakkautus voimaan heti. Poliisi haki Siitoinin kotoa kuulusteltavaksi”. Siitoimen seurat kiellettiin kuitenkin vain väliaikaisesti, ei lopullisesti (Mesikämmenen arkistot).

7.11. Helsingin Sanomat uutisoi: “Siitoin perusti uusia yhdistyksiä kiellettyjen tilalle”: “Pekka Siitoin on perustanut Turussa sisäasiainministeriön perjantaina lakkauttaman neljän yhdistyksen tilalle kaksi uutta järjestöä, joiden nimet ovat Suomalainen kansanrintama ja Salainen veljeskunta (…) ‘Salainen veljeskunta’ on Siitoinin mukaan lähinnä mystinen liike, joka jollain tavalla muistuttaa vapaamuurareita. ‘Tulemme perustamaan aina uusia yhdistyksiä lakkautettujen tilalle’, Siitoin sanoi” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Risto Tammi liittyi, tai paremminkin soluttautui, Siitoimen porukoihin. Häneen suhtauduttiin varauksella alusta asti (Mesikämmenen: Ihmeellinen Abdullah, osa 1).

iltasanomattulella8.11. Ilta-Sanomissa ilmestyy Kätsyn tekemä pilapiirros Siitoimen porukoista. Kuvassa on teksti ”Pojat, pojat, eipäs leikitä tulella!” Samana päivänä Kansan Tahto kirjoitti otsikolla “Fasismi ja rauhansopimus”: “Rauhansopimuksen määräyksistä huolimatta fasistiset järjestöt näyttävät olevan aivan luvallisia. Niiden jäsenet saavat esiintyä julkisesti hakaristiunivormuissaan, levittää aineistoaan ja pitää aseharjoituksiaan (Turku). He saavat lähetellä kirjepommeja (Vaasa) ja uhkauskirjeitä tai vaatia valtakunnanrajojen siirtämistä, kommunistien ‘listimistä’ tai värvätä miehiä rotusortajien palkkajoukkoihin (Kemi). Viranomaiset vain levittelevät käsiään, oikeuskansleri ei ole tietääkseenkään ja hallitus on vaiti. Näinkö meillä rauhansopimusta noudatetaan?” (Mesikämmenen arkistot).

15.11. Tiedonantaja kertoi “Hakaristimiehet liikkeellä: Kirjapaino Kursiivin seinät töhrittiin”: “Tapaus osoittaa, että sisäministeriön päätöksestä huolimatta maamme fasistit jatkavat toimintaansa”. Lehdessä kerrottiin myös, että Kursiivin työläiset olivat “huolissaan äärioikeiston hyökkäyksistä”: (…) “hyökkäykset ovat jopa kohdistuneet suoranaisesti joihinkin työntekijöihin, mm. autolähetti on yritetty suistaa tieltä ja lehden yökuljettajan pääsy kirjapainoon on yritetty estää väkivalloin” (Mesikämmenen arkistot).

16.11. Pekan mukaan Seppo Lehtonen erotettiin IKR:stä näihin aikoihin: “Lehtonen seikoili jo monta kuukautta ennen tapahtumaa [Kursiivin iskua] ja hänet erotettiin puolueesta 10 päivää ennen Kursiivin tuhopolttoa. Hän tulkitsi sen epäluottamuslauseeksi, että häneen ei luoteta puolueessa, koska hän ei ole tarpeeksi rohkea, ja meni ja teki tämän jutun yksinään. Me ei tiedetty asiasta mitään” (haastattelu Bambi-lehdessä 3/1983, Mesikämmenen arkistot).

17.11. Naantalin raastuvanoikeus vahvisti sisäasianministeriön 4.11. tekemän päätöksen Siitoimen järjestöjen lakkauttamisesta (SUPO:n 50. kirja, s. 274-275).

18.11. Turun Omakotilehti kirjoitti: “Pekka Siitoimen usko fasisti-ideologiaansa on järkkymätön” (Mesikämmenen arkistot).

murhapolttojapommi26.11. Kommunistien Tiedonantaja-lehteä painavaan kirjapaino Kursiiviin iskettiin Helsingissä lauantain vastaisena yönä (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Kansanuutiset kirjoitti: “Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa Kursiivi Oy:n kirjapainossa yritettiin lauantain vastaisena yönä murhapolttoa. Kirjapaino sytytettiin tuleen ja kirjapainoon oli sijoitettu pommi, jonka armeijan pioneeriosasto ehti purkaa ennen räjähdystä (…) Oletettavasti viime aikoina toimintaansa tehostaneiden fasistien toimesta tehty murhapoltto vaurioitti mm. Kursiivi Oy:n kirjapainon paperivaraston ja kaksi offset-konetta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Karjalainen kirjoitti: “Helsingin palolaitos sai asiasta tiedon aamulla klo 6.18, ja useista palopesäkkeistä sytytetty palo saatiin pian hallintaan (…) Rikoksen tutkintaa varten on perustettu laajapohjainen tutkijaryhmä, johon kuuluu tutkijoita ja asiantuntijoita keskusrikospoliisista, Helsingin rikospoliisista sekä eräistä muista poliisipiireistä. Poliisi ei tutkimusten tässä vaiheessa anna tutkijaryhmän nimiä julkisuuteen. Asian johdosta on tiettävästi oltu yhteydessä myös sisäministeriöön. Suojelupoliisi tutkii myös tapausta” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Eteenpäin kirjoitti: “Lehden mukaan vahinkojen suuruudet ovat 1,5-2 milj. markkaa. Vakuutukset kattavat ne vain osin (…) Iisalon mielestä palo on poliittista sabotaasia, ja hän katsoi sen johtuneen siitä, että Tiedonantaja on käsitellyt sivuillaan kaikkein laajimmin ja yksityiskohtaisimmin fasistien toimintaa Suomessa. Lauttasaaressa Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivin seiniin oli Iisalon kertoman mukaan töhritty kaksi viikkoa sitten hakaristejä, ja tämän jälkeen pari päivää myöhemmin oli Tiedonantajan toimitukseen tullut soitto, jossa ilmoitettiin, että lähiaikoina Kursiivi aiotaan räjäyttää ilmaan” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Turun Sanomat uutisoi: “Veneentekijäntie 2:ssa sijaitsevan Kursiivi Oy:n palon havaitsivat Merimiesammattikoulun oppilaat, jotka herättivät kirjapainon talonmiehen. Tällöin kirjapainossa oli jo savua niin, ettei sinne ollut menemistä. Talonmies hälytti palokunnan kello 6.18″ (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Helsingin Sanomat kirjoitti: “Lehti katsoo, että murhapoltto oli poliittinen sabotaasi ja johtui lehden puuttumisesta laajalti fasistien toimintaan Suomessa. Samaa varhempaa sarjaa on toimituksen mukaan Vaasassa SDNL:n toimistoon lähetetty kirjepommi (…) Kursiivin latomo ei vaurioitunut palossa. Pahimmat vauriot kärsi kaksi offset-konetta. Iisalon mukaan Tiedonantajan painamiseen voidaan käyttää vanhoja rotaatiokoneita” (Mesikämmenen arkistot).

27.11. Uusi Suomi kirjoitti: “Helsingin palolaitoksen saapuessa paikalle tuli oli jo ehtinyt levitä pohjakerroksesta olevasta lehtipainosta toisessa kerroksessa sijaitsevan latomon porraskäytävään. Kahden offsetpainokoneen lisäksi palossa tuhoutui kirjapainon paperivarasto. ‘Jos tuli olisi ehtinyt levitä laajemmalle, olisi räjähdysvaara ja ihmishenkien menetys ollut mahdollista. Talossahan asuu talonmies perheineen’, kertoi Tiedonantajan päätoimittaja Urho Jokinen (…) Päätoimittaja Jokisen mielestä kirjapainon palo oli poliittinen murhapoltto. ‘Vastaaanlaista ei ole sattunut Suomessa 1930-luvun jälkeen’ (…) Jokisen arvelujen mukaan paloa oli sytyttämässä useita henkilöitä. ‘Palopesäkkeitä löydettiin ainakin kolme. Taloon oli luultavasti murtauduttu ikkunan kautta. Yön aikana talon ulkoseiniin oli ilmestynyt uusia hakaristejä’” (Mesikämmenen arkistot).

ukk27.11. Presidentti Urho Kekkonen mainitsi SKDL:n vaalijuhlassa Kulttuuritalolla seuraavaa: “Eräiden viimeaikaisten ilmiöiden vuoksi katson tarpeelliseksi todeta, että Suomi ei ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti”. Vaalijuhlissa oli poikkeuksellisen tiukat turvallisuusjärjestelyt (Mesikämmenen arkistot). Pian tämän jälkeen Tiedonantaja uutisoi äärioikeiston raivostuneen presidentti Kekkosen fasismin vastaisesta lausunnosta: “Suomen äärioikeisto on katkerana ottanut vastaan tasavallan presidentti Urho Kekkosen lausunnon, jossa tämä totesi ‘ettei Suomi ole fasistien isänmaa enkä minä fasistien presidentti’ (Mesikämmenen arkistot).

28.11. Ilta-Sanomat kertoi poliisien olevan “terroristin jäljillä”. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin polttajat karkuteillä”. Saman päivän aikana poliisi teki ensimmäisen pidätyksen. Pidätetty on Timo Pekkala, IKR:n koulutuspäällikkö, joka on aiemmin palvellut mm. muukalaislegioonassa (Mesikämmenen arkistot).

kekkonentahtaimessa29.11. Ilta-Sanomat uutisoi otsikolla “Pidätyksiä Kursiivin palossa. Poliisi tutkii televisionauhaa” (Mesikämmenen arkistot).

29.11. IKR pitää Siitoimen liiketiloissa kokouksen. Tiedonantaja lehti tiesi kertoa tästä 10.1.1978 seuraavaa: “Poliisin tietojen mukaan Siitoinin liikkeessä pidettiin tiistaina 29. marraskuuta eli kolme päivää tuhopolton jälkeen kokous, jossa oli joitakin Siitoinin lähimpiä miehiä. Selvityksen mukaan juuri Siitoin oli tässä tilaisuudessa vaatinut kommunistien toimintapisteitten tehokasta häirintää. Häirintä olikin tähän aikaan hyvin vilkasta. Moniin SKP:n ja muiden demokraattisten järjestöjen toimistoihin ja tilaisuuksiin tuli soittoja tai kirjelappuja, joissa uhattiin räjäytyksillä ja yksityisiin ihmisiin kohdistuvalla väkivallalla. Kokouspäivänä eli 29. marraskuuta Siitoinin johtamat fasistit häiritsivät Turussa järjestettyä rauhanmarssia” (Mesikämmenen arkistot).

pravda29.11. Pravda kirjoitti Kursiivin iskusta (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Tiedonantaja uutisoi, että “fasistit uhkaavat uusilla terroriteoilla”. Jutunteon aikaan oli Kursiivin iskun johdosta pidätetty yksi henkilö ja useita oli kuulusteltu. Rikospaikalta oli löytynyt Siitoimen firman mainosteippiä ja Siitoimelle myötämieliset tahot olivat tehneet uusia pommiuhkauksia. Samassa lehden numerossa kerrottiin myös Pravdan uutisoineen Kursiivin iskusta, Tauno Palon olleen iskun vuoksi järkyttynyt ja Hannu Salaman lahjoittaneen Kursiiville 500mk (Mesikämmenen arkistot).

30.11. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Kursiivin palo: Turun fasistien jäsen pidätetty”. Tekijä mainittiin taustavaikuttajaksi. Samassa numerossa otsikoitiin myös ”Kursiivin polttajien haku ulottuu yli Etelä-Suomen”, ”Meidän perhe oli kuolemanvaarassa” (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

1.12. Tiedonantaja otsikoi: ”Oikeuskansleri lupaa: Fasistien taustavoimat tutkitaan”. Samassa numerossa kerrotaan eduskunnalle tehdystä kyselystä, jonka allekirjoitti kolmisenkymmentä kansanedustajaa. Kysely koski sitä, millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä fasismin vaaraa vastaan. Lehti uutisoi myös Kursiivin iskun takia järjestetyistä rauhanmarsseista Turussa, Tampereella, Helsingissä, Kemissä ja Oulussa. Lisäksi lehdessä on juttu otsikolla ”Järjestöiltä tulvii kannanottoja. Fasistit saatava lukkojen taakse”. Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi myös otsakkeella ”Lehtityöntekijöiden vaatimus: Hallituksen estettävä fasistien toiminta”. Samana päivänä Varaylipoliisipäällikkö Kyösti Jousimaa sanoo, ettei Pariisin rauhansopimus päde Suomessa fasistien toimintaan nähden. Saman päivän aikana pidätetään kaksi uutta epäiltyä, joista toinen on Seppo Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

2.12. Tiedonantaja tiesi kertoa, että Kursiivin iskuun liittyen oli tehty kolme pidätystä (Mesikämmenen arkistot).

3.12. paljastui, että Pekka oli valehdellut Lehtoselle alibin. Myös Timo Pekkala muutti kertomustaan tapahtuneesta (Mesikämmenen arkistot).

20.12. Ilta-Sanomat kertoo: “Siitoinille syyte myös aseellisen toiminnan valmistelusta”. Jutussa todettiin myös, että “poliisi odotti istuntohuoneistoon mellakkaa. Sitä varten paikalle oli asetettu poliisivartio”(Mesikämmenen arkistot) .

mielentilaa20.12. Kansan Uutiset otsikoi: ”Kursiivin palo: Syytetylle esitetään mielentilatutkimusta” (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin Tiedonantaja kertoi Seppo Lehtosesta mm. seuraavaa: “‘Puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on vankilassa ollut hoidettavana psykiatrisella osastolla, jossa hänestä on tehty alustava mielentilatutkimus. Sen mukaan Lehtonen ei muista mitään vuosista, jotka on kuulunut Siitoinin järjestöihin. Hän on ilmoittanut valkoisten muumioiden ja Luciferin vainoavan itseään. Vankilan psykiatrin mukaan Lehtonen on poikkeava ja pitää itseään huomattavasti todellista ikäänsä nuorempana. Psykiatri suosittelee Lehtosta mielentilatutkimukseen” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Tiedonantaja uutisoi otsikolla ”Fasistit taas liikkeellä Helsingissä”. Jutussa kerrottiin IKR:n nimissä levitetyistä kovasanaisista Neuvostoliiton ja kommunismin vastaisista monisteista Helsingissä (Mesikämmenen arkistot).

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERAJoulukuussa käynnistyi myös laajan ”terrorikampanjan” ensimmäinen aalto oikeusmurhan estämiseksi. IKR:n nimissä lähetettiin SUPO:on kirje, jossa uhattiin räjäyttää Yleisradio ja suistaa junia kiskoilta ellei Kursiivin iskusta tuomittuja vapauteta. Pommi-iskulla uhattiin myös Rauhanpuolustajia ja Paasikivi-seuraa (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275).

31.12. Uusi Suomi teki vuosikatsauksen, ja numeron kannessa oli myös Siitoin (Mesikämmenen arkistot) .

Yleistä

mm12pkPekka julkaisi kirjoittamansa vihkosen Paholaisen Katekismus (Kansallis-mytologinen yhdistys).

Suomen lehdissä alkoi esiintyä juttuja, joiden mukaan Siitoin saisi aseita armeijasta ja rahaa ulkomailta. Pekka tunnustaa ”pikkusummien” saamisia Saksasta ja Yhdysvalloista, mutta Nordlingin mukaan Pekka olisi näyttänyt myös kuitteja suuremmista summista (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 67, Mesikämmenen arkistot).

Kursiivin iskun jälkeen Hymy julkaisi provosoivan jutun, jossa todettiin mm. ”Kursiivin räjähdyksen ainoa hyötyjä oli Tiedonantaja” (Mesikämmenen arkistot).

pum1

Kursiivin iskusta löytyy filminpätkää YLE:n arkistoista.

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1976

Helmikuu

24.2. Pekan paras liiketuttava lähetti tämän vaimolle kovasanaisen kirjeen. Kirjeessä todettiin, että Pekka teki 30.7.1975 reaaliomaisuuden kavalluksen yhtiössä, että Siitoimen perheellä on edessä häätö yhtiön huoneistosta, että ulosmittaukset yhtiössä alkavat pian ja että laki tulee kyllä hitaasti mutta varmasti asiassa toteutumaan. Tämän lisäksi kirjeen kirjoittaja paheksui Pekan Saatana-sympatioita, ”miltei jokapäiväistä juopottelua”, syytti Pekkaa ”väkisinotetuista nuorista” ja kirjoittajan hengen uhkaamisesta – josta hän kirjeen mukaan oli soittanut poliisille. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon, omakustanne 2012, 76-78).

Näihin aikoihin Pekka perusti Isänmaa ja vapaus järjestön. Ryhmän puheenjohtaja ja ainoa virallinen toimihenkilö oli Simo Törni, mutta Siitointa epäiltiin varsinaiseksi puuhamieheksi. (SUPO:n 50v. Kirja, s. 264).

Huhtikuu

7.4. Isänmaa ja vapaus-järjestö jättivät Turun poliisille ilmoituksen mielenosoituksesta, jonka aikoivat pitää 1.5. Turussa.

11.4. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Turun Piirijärjestön 31. edustajakokous pyysi valtioneuvostoa ryhtymään toimenpiteisiin Isänmaa ja vapaus-järjestön 1.5. mielenosoituksen estämiseksi. Siitoin päätyi SUPO:n kuulusteltavaksi. Turun poliisilaitos suhtautui mielenosoitukseen myöntyvästi, jos se vain pidettäisiin hieman suunniteltua myöhemmin päällekkäisten tilaisuuksien välttämiseksi (SUPO:n 50v. Kirja, s. 264).

Toukokuu

vappumarssitie21.5. Vapunpäivänä Isänmaa ja vapaus-järjestö järjesti Turussa mielenosoituksen ja -marssin kommunismia ja sosialismia vastaan (SUPO:n 50v. Kirja, s. 264). Tilaisuus pidettiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan, ei Turun poliisin toivoman aikataulumuutoksen mukaan. Tilaisuuteen otti Pekan lisäksi osaa hänen vaimonsa, Simo Törni, yksi ylioppilas, yksi nuori mies ja rummunsoittaja. Kuulijoita ilmaantui kaiken kaikkiaan n. 70, mutta keskimäärin paikalla oli aina 10 ihmistä kerrallaan (SUPO:n 50v. Raportti, s. 264).

2.5. Tiedonantaja otsikoi: “Äärioikeistolaiset marssivat Turussa: Työttömät keskitysleirille” (Mesikämmenen arkistot).

5.5. Ilta-Sanomat otsikoi kannessaan: ”Äärioikeisto nostaa päätään Turussa” (Mesikämmenen arkistot).

12.5. Turun Päivälehti otsakoi: ”Käykää avoimeen keskusteluun!” Aiheena oli Siitoin ja hänen ryhmänsä (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 32 vuotta.

Kesäkuu

23.6. Ilta-Sanomat otsikoi pääsivullaan: ”Syyte rotulain rikkomisesta. Uusnatsit raastupaan”. Juutalaisten keskusneuvosto haastoi Siitoimen oikeuteen. Erityisesti jutussa nostettiin esille Föreningen Veronican edellisenä vuonna julkaisema Siionin viisaiden salaisuudet sekä Turun Hengentieteen Seuran viikkojulkaisu Nationalisti-Pasuuna.

Elokuu

Miestenlehti Jermussa (8/1976) ilmestyi juttu Siitoimesta ja Turun Hengentieteen Seurasta otsakkeella “Turun Saatananpalvojien rituaalimenot“.

rituaalimenot219.8. Ilta-Sanomien lööpin pääotsikko on ”Poliisi tutkii kissojen keittämistä elävältä” (Mesikämmenen arkistot). Tapaus liittyi epäilyihin Turun Hengentieteen Seuraa ja sen jäseniä kohtaan. SUPO:n 50v. Kirjan mukaan näin todella myös tapahtui (s. 268).

21.8. Uusi-Suomi julkaisi jutun otsakkeella ”Poliisi tutkii turkulaista rituaalia. Keitettyjen kissojen kohtalosta ilmianto (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

16.9. Pekka teki kantelun oikeusasiamiehelle siitä, että hänen teoksiaan on poistettu Turun ja Tampereen kaupunginkirjastoista ”kommunistien painostuksesta” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 68).

17.9. Uusi-Suomi otsikoi: ”Kissakeitto kiehuu yhä. Puheenjohtaja asiantuntijana rituaaleissa” (Mesikämmenen arkistot).

valtiokysely21.9. Pekasta ja hänen järjestöistään tehtiin kirjallinen kysely eduskunnalle. Kyselyn ovat allekirjoittaneet Marjatta Stenius, Pauli Puhakka, Heimo Rekonen, Ensio Laine ja Taisto Sinisalo (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuussa Pekka otti yhteyttä Simo Törniin, Tapani Saarniin, Kauko Kareen ja historioitsija Vuolaan. He pitivät kokouksen Tampereen edustussaunassa ja perustivat Isänmaallisen Kansanrintaman (IKR). ”Päätimme sen kunniaksi hypätä avantoon. Ainoastaan Simo Törni, Lauri Törnin veljenpoika hyppäsi ja minä… muut eivät uskaltaneet” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 167). Seuraan saattoi liittyä vain Pegasos-seuran luotettavat jäsenet.

Nordlingin kirjassa Pekka sanoo Hitler-viiksiensä olleen tältä ajalta: ”Silloin kun perustettiin tämä IKR niin silloin haluttiin, että ihmiset tietävät mistä tässä on kysymys. Minulta pyydettiin, että voisinko pitää Hitler-viiksiä. Mä sanoin, että se on kunniapyyntö minulle, asia sopii. Se oli tämmöinen yksinkertainen juttu” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 182). Tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa, sillä jo lokakuussa 1975 olleessa Suomessa palvotaan Saatanaakin-jutussa Pekalla on jo Hitler-viikset, kuten SUPO:n 50v. Kirjassakin todetaan. Pekan muisti lienee tässä asiassa pätkinyt.

Näihin aikoihin Turun Hengentieteen Seuran viikottain julkaistu lehti muutti nimeään Nationalisti-Pasuunasta Pohjantähdeksi. Lehdessä oli avointa Neuvostoliiton halveksuntaa ja Hitlerin Saksan ihailua (SUPO:n 50v. Kirja, s. 265).

Lokakuu

12.10. Pekka esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “noituus suhteessa kansallismytologiaan” (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

2.11. Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aiheena oli “nationalismi maailmassa III osa”. Siitoin on merkitty kokouksen puheenjohtajaksi (Mesikämmenen arkistot).

9.11. Turun Hegentieteen Seura kuunteli nauhalta vieraskielisen äänityksen aiheesta “kolmannen valtakunnan tarkoitus”. Seura merkinsi vieras- tai jäsenkirjaansa henkilön, joka tulkkasi äänitteen paikalla olleille (Mesikämmenen arkistot).

30.11. klo 18.00 Seppo Lehtonen esitelmöi Turun Hengentieteen Seuralle aiheesta “okkulttinen tieni”. Paikalla oli Lehtosen lisäksi Siitoin ja kolme muuta henkilöä (Mesikämmenen arkistot).

Joulukuu

tampereella8.12. Siitoin ja muutama kannattajansa ilmestyivät univormuissa Helsingin raastuvanoikeuteen, jonne he olivat haastaneet Kansan Uutiset kunnianloukkauksesta ja herjauksesta. Siitoimen mukana oikeudessa on Erkki Annila, Jorma Salonen, Elsa Leino ja Seppo Lehtonen (Mesikämmenen arkistot).

11.12. Kansanuutiset otsikoi: ”Uusnatseja, onko heitä?” Juttu käsitteli Siitoimen tekemää Kansan Uutisten oikeuteen haastamista kunnianloukkauksesta ja herjauksesta (Mesikämmenen arkistot).

14.12. klo 18.00 Turun Hengentieteen Seuran kokouksen aihe oli “hengen tehtävä ym. vapaata keskustelua”. Puheenjohtajaksi on poikkeuksellisesti merkitty Seppo Lehtonen, jonka lisäksi paikalla on ollut kolme muuta henkilöä. Seuran vieras- tai jäsenkirjassa on kokouksen kohdalla merkintä: “Huomautus: Päätöskokous 1976. Siitoin Ruotsissa veljesjärjestön vieraana” (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

harwoodPekka julkaisi Simo Hirvelän kirjoittaman vihkosen Tie tietoon (Pegasos-seura) sekä suomennoksen Minne Katosi 6000000 ihmistä? Richard Harwoodin kirjasta Did six million really die? (Pegasos-seura, Siitoin-filmin offsetpaino, Turku). Harwoodin kirja oli ensimmäinen Suomessa julkaistu historiarevisionistinen teos. Pekka käännätti tai käänsi ja julkaisi sen ruotsalaisen kontaktinsa Lantzin pyynnöstä (SUPO:n 50v. Kirja, s. 273). Näihin aikoihin Pekalla oli jo myynnissä, suomeksi ja ruotsiksi, myös painattamaansa kestohittiä Musta Raamattu.

Tänä vuonna Pekka tutustui amerikkalaiseen natsijulkaisuun The Truth at Last.

spiritismilautaIKR:n toiminnan oleellinen osa oli materiaalin jakaminen niin omille kuin potentiaalisille kannattajille. Tuotevalikoimaan sisällytettiin myös ”ryhdikästä musiikkia, spiritistinen peli, lippuja ja hihanauhoja. Omaperäisin tuote oli salaisten rituaalien avulla hengenvoimaa täyteenladattu okkultistinen taikasormus, jonka oli määrä ‘antaa käyttäjälleen turvallisuutta vastavoimien suhteen’” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 269).

Pekasta alkoi ilmestyä lehdissä varsin paljon juttuja, mitä hän myös toivoi – ja käytti kaikki tilaisuudet päästäkseen julkisuuteen. Pekka muistelee: ”Vuonna 1976 sain haastattelupalkkioita yhteensä 26000 markkaa. Siinä oli Hymy-lehti mukana ja monia muita aikakausilehtiä. Päivälehdet eivät maksaneet mitään, mutta aikakausilehdet maksoivat” (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 69).

hengentieteenseurarekryPekka kirjoitti itsestään salanimellä Klaus Jorvas humoristisen tekstin Siitoin der Führer – Wir folgen dir! (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 78-87).

Pekka väitti tässä vaiheessa seuroihinsa kuuluneen yhteensä yli 2500 jäsentä ja seuroilla olleen monia yhteyksiä samanhenkisiin ryhmiin ympäri Eurooppaa (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 85). Turussa järjestettiin 1976-77 useita pieniä, mutta näyttäviä mielenosoituksia tai häirittiin vastaavasti muiden mielenosoituksia (SUPO:n 50v. Kirja, s. 270).

Nordlingin mukaan ruotsalainen Nordiska Rikspartiet lähestyi Siitointa. Yhteistyö alkoi 1976 ja jatkui noin vuoden päivät. Suojelupoliisi kielsi Pekkaa yhteistyöstä NRP:n kanssa ja Pekan tähän ilmeisesti suostuttua katsoi Pekan tekemisiä jossain määrin läpi sormien. Pekka loi kontaktin myös Ahvenanmaalla olleeseen Levande Jord-natsijärjestöön jota pyöritti Claes Landz. Tätä kautta Pekka sai lisää kontakteja (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 13, 54).

SUPO:n 50v. kirjan mukaan Pekka ei saanut vakiinnutettua suhteita Ruotsiin, koska siellä Pekan toimintaa pidettiin hölmönä, niin poliittisesti kuin henkimaailman juttujen osalta. Englanninkielen opiskelut aloittanut Pekka oli rauhoitellut Landzia kirjeitse näin: ”Finlands people like propaganda who is little barbaartype. Many many yong boys think we are very strong mans, that we are in picture with guns and show finlands and russians new grenze (grossfinland)…” (SUPO:n 50v. Kirja, s. 272).

– – –

Read Full Post »

Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!

Blogin Pekka-posteista sanottua

Mesikämmen-blogi – kirjoittaja on julkaissut parhaan Pekkaa käsittelevän artikkelisarjan, mitä blogistanissa on nähtyNarian

Kertakaikkiaan sellainen folkloristinen pikkujättiläinen, ettei moista voisi kuvitella olevan olemassakaan (…) Ötöpesän jengi on lukenut nämä kaikki, eikä ennen sitä olisi voinut kuunaan kuvitellakaan, että Pekka Siitoimesta olisi missään näin paljon materiaalia. Ja mikä parasta, vapaasti saatavillakin! (…) Ehdottomasti rautaristin, suojaviitan, kumimanttelin ja kaasunaamarin arvoinen teko!Ötöpesän jengi

Vuoden blogistipalkinto ja kiljukanisteripalkinto! Tämä on yleensä vaiettua kulttuurihistoriaa yhdestä Suomen kummallisimmista ja viihdyttävimmistä miehistäJokunen

Blogihan on ollut varsinainen kylttyyriteko. Näiden Pekka-artikkelien taso vaatisi suorastaan niiden sitomista kansien väliin! “Helvetin hyvä”, sanoisi Peksi. Go on!A

Ylivoimaisesti parhain sivusto hengentieteen Mestari Pekka Siitoimesta – B.S. Müller, uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran sisäpiirin jäsen

100 Postia

100. Kursiivin isku, osa 4
99. Kursiivin isku, osa 3
98. Kursiivin isku, osa 2
97. Täällä vartioin minä!
96. Kursiivin isku, osa 1
95. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 3
94. Alfauros laittoi asioita kuntoon.
93. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 2
92. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 1
91. IKR:n plörinäksi mennyt Belgian matka 1977
90. “Worshiping the Devil in the name of God”
89. Siitoin-filmi oy, osa 5
88. Siitoin-filmi oy, osa 4
87. Kai M. Aalto puhuu! (osa 2/3)
86. Siitoin-filmi oy, osa 3
85. Turun Hengentieteen Seura, osa 11
84. Turun Hengentieteen Seura, osa 10
83. Turun Hengentieteen Seura, osa 9
82. Pekka ja SMP/SKYP
81. IKR:n plörinäksi mennyt Kotkan marssi 1977
80. Lisähuomioita Pekan mielenosoitustoiminnasta, yms.
79. Pekka ja vappu, osa 4/4
78. Pekka ja vappu, osa 3/4
77. Pekka ja vappu, osa 2/4
76. Pekka ja vappu, osa 1/4
75. Pekan perheonnea
74. Arjalanpaisti ja arjalanpiirakat
73. Kai M. Aalto puhuu! (osa 1/3)
72. Mitä Pekka Siitoin ajattelisi perussuomalaisista?
71. Pekka Siitoin: Jag ska befria Norden!
70. Pekan mietteitä ennen eduskuntavaaleja 1983
69. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 3
68. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 2
67. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 1
66. Pekkagrammi, osa 2
65. Pekka Siitoin ja rock ‘n’ roll
64. Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa
63. Pekka Siitoin Fingerporissa
62. Tulella leikkimisestä
61. Talo, jossa Pekka Siitoin asui (osa 2)
60. Pekka presidentiksi?
59. Kommunismin ja kokoomuksen uhka
58. Valtakunnanjohtaja ja Italia
57. Valtakunnanjohtaja ja Varkaus
56. Kiljukeisari
55. Valtakunnanjohtajan kiljuepisodi
54. Pekka Siitoin -anagrammit ja postyymi Finlandia-palkinto
53. Hyvää uutta vuotta!
52.Turun Hengentieteen Seura, osa 8
51. Das Fest! 50 postia Pekka Siitoimesta!
50. Arkistojen aarteita ja Pekka Siitoin soundboard.
49. Luvassa hypnoottis-magneettista menoa.
48. Turun Hengentieteen Seura, osa 7.
47. Rivologin rodunjalostusta.
46. Turun Hengentieteen Seura, osa 6.
45. Pekkagrammi.
44. Ääretön rakkaus.
43. Siitoin-filmi oy, osa 2.
42. Pekan lähtö.
41. Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.
40. Pekka Siitoimen shortsit.
39. Hyvät naiset, olette kaikki kauniita!
38. Kassisen perintöprinssi.
37. Mikä erottaa fasistin kommunistista?
36. Mesikämmenen jengi.
35. Pekka Siitoin built my Panzerwagen.
34. Turun Hengentieteen Seura, osa 5.
33. Turun Hengentieteen Seura, osa 4.
32. Seurakuntavaalit.
31. Turun Hengentieteen Seura, osa 3.
30. Turun Hengentieteen Seura, osa 2.
29. Turun Hengentieteen Seura, osa 1.
28. Pentagrammon, clavis, cranium, sciurus, circumferentia, logos, gravis admodum, et diaboli.
27. Siitoin-filmi oy.
26. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta?
25. Toinen todellisuus.
24. Mitä Pekka Siitoin sanoi Anton LaVeystä ja satanismin historiasta?
23. Pekka Siitoimen iltarukous.
22. Isän valtakunta kuvina.
21. Isän valtakunnan jälkipyykkiä.
20. Pekan parhaat, osa 7.
19. Pekan parhaat, osa 6.
18. Pekan parhaat, osa 5.
17. Pekan parhaat, osa 4.
16. Pekan parhaat, osa 3.
15. Pekan parhaat, osa 2.
14. Pekan parhaat, osa 1.
13. Isän valtakunta.
12. Arkistojen kätköistä.
11. Päivän lainaus ja kysymys.
10. Pekka Siitoin on nykyään vampyyri!
9. Hypnoottis-magneettinen katse ja sen alkuperä.
8. Mitä Pekka Siitoin sanoi äidilleni.
7. Luciferin arkkipiispan nauru.
6. Talo, jossa Pekka Siitoin asui.
5. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 4/4).
4. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 3/4).
3. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 2/4).
2. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 1/4).
1. Should I laugh or cry?

Ja jatkoa seuraa…

Mesikämmenen postit valtakunnanjohtajasta eivät tähän lopu. Postit jatkuvat Kursiivin tapauksen tonkimisella, minkä jälkeen pääsemme Pekan saaman vankeustuomion käsittelyyn, ja sen jälkeen Pekan vankilanjälkeiseen elämään. Materiaalia löytyy vielä hyväksi toviksi eteenpäin. Näiden sadan ensimmäisen postin jälkeiset Pekka-postit löytyvät helposti blogin oikeasta alapalkista “tags”-osiosta sanalla “Pekka Siitoin”. Siitä klikkaamalla löytyy lista kaikista blogin Pekka-aiheisista posteista, mitä tämän 100. postin jälkeen on julkaistu.

Read Full Post »

“Suuri kohokohta oli kun Siitoin osallistui erääseen suureen natsien tapaamiseen Belgiassa vuonna 1977. Pekan osalta kokous ei sujunut aivan toivotulla tavalla. ‘Menimme Flaamischen uusnatsijärjestön kokoukseen Belgiaan. Me menimme sinne univormuissa ja sen kokouksen ajan joka kesti kolme päivää, siellä oli poikkeuslaki, ettei saa esiintyä univormuissa. Sen takia meidät pidätettiin ja univormut takavarikoitiin. Saimme ne sitten myöhemmin takaisin suurlähettilään välityksellä. Vetosimme siihen, ettemme tienneet tästä asiasta'” – Pekka Siitoin Nordlingin ja Koskelan kirjassa Pekka Siitoin, Suomen Führer (1944-2003).

Ilta-Sanomien kansimainos jutusta

Ilta-Sanomat uutisoi 20.7.1977:

“Belgialaiseen poliisiputkaan päätyi neljän suomalaisen uusfasistin osallistuminen belgialaisen natsijärjestön juhliin”.

Demari uutisoi 21.7.1977:

“Suomalaiset uusnatsit olivat pilaamassa maamme mainetta Belgiassa. Neljä suomalaista osallistui belgialaisen natsijärjestön juhliin osallistuen ravintolatappeluun”.

Aamulehti uutisoi 21.7.1977:

“Suomalainen natsiryhmä putkaan Belgiassa (…) Pidätys oli aiheeton, sanoo suomalaisten ryhmää johtanut turkulainen Pekka Siitoin. Hänen mielestään ravintolatappelun aiheuttivat stalinistimieliset valleenit, jotka tunkeutuivat juhliin. – Starttipistoolia käytettiin pelotustarkoituksessa, hän sanoo”.

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti tapahtuneesta: “Suomen kuvaa maailmalla on taas kirkastettu. Neljä suomalaista uusnatsia päätyi heinäkuun alussa antwerpeniläiseen poliisiputkaan Belgiassa järjestetyn kansainvälisen fasistikokouksen yhteydessä tapahtuneen kapakkatappelun jälkeen”.

Turun Päivälehti uutisoi aiheesta 21.7.1977:

“Tappelun ollessa tuimimmillaan, sen pysäytti puoluesihteerimme Seppo Lehtonen ampumalla kaksi laukausta starttipistoolilla. Kommunistit pelästyivät pahanpäiväisesti ja ryntäsivät pakoon mm. ikkunoista, kertoo Siitoin (…) Pekka Siitoin oli tyytyväinen Euroopan matkaansa. Suosiota fasistit olivat hänen mukaansa saavuttaneet kaikkialla, mm. paikallisissa lehdissä ja ravintoloissa”.

Read Full Post »

Elokuussa 1977 piti Siitoimen pyörittämän IKR:n marssia Kotkassa. Aiheesta uutisoitiin seuraavasti:

Viimeksimainittu Kansan Uutisten juttu mainitsee ohimennen myös Pekan ja porukoidensa tuolloin hiljattain tekemän Belgian matkan, mikä ei ollut mennyt aivan putkeen. Tätä aihetta tulemme käsittelemään myöhemmin omana postinaan.

Jos ei Pekan ja porukoidensa Belgian matka mennyt aivan putkeen, niin eipä heidän Kotkan marssikaan ollut onnistunut – marssi meni plörinäksi kun sisäministeriö päätti sen kieltää. Aiheesta uutisoitiin seuraavasti:

Asiaa oli tyytyväisenä kommentoinut mm. SKDL:n eduskuntaryhmä:

Ilta-Sanomissakin oltiin tapahtunutta kommentoitu. Samalla kyseissä lehdessä oltiin pohdittu swastikan luonnetta: “Pielessä ollaan, jos hakaristi kuviona halutaan saattaa pannaan. Sehän on ikivanha ornamentti, joka meillä liittyy mm. Kalevalaan. Jos maailmanhistorian jossakin vaiheessa Saksan kansallissosialistit ovat sattuneet pitämään sitä tunnuksenaan, se tuskin ikuisiksi ajoiksi pilaa tätä merkkiä”.

Kansan Uutisissa ei tälle näkemykselle herunut sympatiaa ja Ilta-Sanomien tekstiä kritisoitiin seuraavasti: “Pielessä todella ollaan kun Suomesta löytyy uusfasistien pelleilyn ymmärtäjiä, jotka saavat käsityksiään julkisuuteen maan suurilevikkisimpiin kuuluvan lehden pääkirjoituspalstoilla”.

Hakaristi puhutti noihin aikoihin muitakin ja asiasta kirjoitettiin yleisönosastoillakin. Mm. nimimerkki “perustuslaillinen” kysyi yleisönosastolla “miksi tasavallan presidentin virallisen lipun vasemmassa yläkulmassa on hakaristi?”. Presidentinkanslialta oltiin pyydetty vastaus kysymykseen jo samaan numeroon ja se julkaistiin kysymyksen perään. Vastauksessa todettiin mm. se, ettei “ristillä ole yhteyttä natsiristiin”:

Tähän väliin Mesikämmenen blogi haluaa muistuttaa parista aikaisemmasta postistaan, joissa käsiteltiin swastikaa: “The origin of swastika” ja “Kielletään KAIKKI!“.

Kotkan marssikielto ei ollut kuitenkaan lannistanut Pekkaa, sillä hän oli kaikesta huolimatta suunnannut autonsa nokan kohti Kotkaa ja huristellut ympäri todennäköisiä suunniteltuja marssipaikkoja. Turun päivälehti kertoi asiasta seuraavaa:

Pian Kotkassa autoilun jälkeen Pekka ja muutama kannattajansa olivat jo hakaristilippuineen jakamassa Turussa IKR:n lentolehtisiä. Tiedonantaja huomioi asian 24. samaa kuuta. Artikkelissa paheksuttiin Turun poliisin toimia, muistutettiin Pariisin rauhansopimuksesta ja muistutettiin myös siitä, että “Fasistisen toiminnan lopettamisen vaatimus on esitetty lukuisissa demokraattisten järjestöjen huolestuneissa kannanilmaisuissa. Myös on vaadittu, että toiminnan ylläpitävät ja sitä rahoittavat taustavoimat tulee paljastaa”.

Artikkelissa kerrottiin myös, että Pekkaa ja hänen porukoitaan epäiltiin myös Turun Kärsämäen neuvostosotilaiden hautamuistomerkin häpäisystä. Samoin mainittiin, että eräs Turussa levitetyistä materiaaleista oli avoin kirje presidentti Kekkoselle otsikolla “Johdatko suomalaiset terrorismiin?”. Lentolehtisten teksti oli paikoin pelottavan profeetallista: “Joukkomme kasvaa jatkuvasti ja jäsentemme joukossa on mm. paljon poliiseja ja armeijan väkeä. Useat kymmenet kannattajamme ovat vaatineet meitä ryhtymään terrorismiin tätä ‘valedemokratiaa’ vastaan. Koska liikkeemme on rekisteröimätön, en tietenkään voi vastata siitä, jos eräät fanaattiset kannattajamme alkavat tulevaisuudessa ‘listiä’ eräitä kotikommunistejamme ja vierailevia ryssiä. Emme pelkää valtakunnanpetturien ja punikkien politiikkaa, me taistelemme aina ja kaikkialla suur-Suomen puolesta”. Artikkelin kirjoittamisen aikaan Pekka oli joukkoineineen jo saanut aikaan yhtä ja toista harmia vastustajilleen, kuten myöhemmin tulemme läpikäymään. Huomioitavaa on myös se, että Pekan ja joukkojensa välit virkavaltaan ja muihin tahoihin oli tässä vaiheessa jo eskaloitunut siihen pisteeseen, että kuuluisa Kursiivin iskukin oli enää kolmen kuukauden päässä.

IKR:n kuviot, pieleen mennyttä Kotkan marssia myöten, noteerattiin myös ulkomailla. Mm. Puolan reserviläisjärjestön viikkolehti Za Wolnose i Lud kirjoitti aiheesta, muistuttaen Pariisin rauhansopimuksesta:

Mesikämmen tulee myöhemmin tarkemmin palaamaan Pekan ja hänen porukoidensa vuonna 1977 aiheuttamiin tummiin pilviin Suomen yllä. Sitä ennen tulemme kuitenkin seuraavaksi läpikäymään Pekan varhaisempia vuosia niin politiikan, hengentieteiden kuin yksityisyrittäjyydenkin parissa.

Read Full Post »

Vapun aikaan Mesikämmenen blogi julkaisi neljä postia Pekan ja hänen porukoidensa vappumarsseista Turussa vuosina ’76 ja ’77. Tällä kertaa Mesikämmenen blogi on kaivanut arkistoistaan vielä kaksi Pekka ja vappu-aiheista uutista, uutisen Pekan tiettävästi ensimmäisestä mielenosoituksesta koskaan, sekä uutisen Pekan porukoiden eräänlaisesta “vastamielenosoituksesta”.

Demari julkaisi alla olevan maininnan Pekan vappumarssista 11.5. vuonna 1977. Tekstissä kerrotaan ensin saksalaisesta taiteilijasta joka maalaa Hitleriä eri asiayhteyksissä, sen jälkeen Siitoimesta mainitaan näin: “Jos haluamme mennä merta lähemmäs kalaan, löydämme Suomen Turusta Hitlerin sivupersoonan, jonka nimi on muutoin Siitoin ja joka nauhuri kaulassa käveli muuman kaverinsa kanssa kulkueena pitkin Turun katuja Vappuna. Nauhuri mekotti natsimarssia, miehillä oli pistinpelit, rautakypärät, koppalakit ja hihanauhat. Lippukin oli ja siinä hakaristi, mutta väärin päin. Porukan johtajalla ja eräällä pienemmälläkin johtajalla on nenän alla nelikolkkainen eritejarru, kuten edesmenneellä esikuvallakin. Panitteko muuten merkille, että saamme pian aikaan uuden mielisairaalahoitolain. Eduskunta on sen jo käsitellyt”.

Tiedonantaja kirjoitti 10.5.1977 siitä, että “Yleisradio mainosti fasisteja”. Naulan kantaan-ohjelmaan oli haastateltu vappumarssilla ollutta Pekkaa, joka oli estoitta laukonut haastattelijalle fasistisia näkemyksiään. Ohjelma oli lähetetty myös uusintana ja se oli “herättänyt radion kuuntelijoissa suuttumusta”.

“Kuihtunut mielenosoitus” julkaistiin Uudessa Suomessa vuonna ’75. Juttu käsittelee tiettävästi ensimmäistä Siitoimen koskaan järjestämää mielenosoitusta. Juttu kertoi mm. näin: “Francon ja poliisin puolesta marssimaan kuulutettiin turkulaisia parissa lehti-ilmoituksessa sunnuntaiksi”.

Viimeinen arkistokaivauksen tulos on maininta Siitoimen ja porukoidensa tekemästä rauhanmarssin häirinnästä Turussa. Jutun julkaisija ja julkaisuajankohta on epävarma, mutta tapahtumat sijoittuvat kuitenkin n. vuosiin ’76-’77.

Lopuksi Mesikämmenen blogi haluaa kertoa, että karhunpesässä on juuri tehty inventaario Mesikämmenen Pekka-arkistojen sisällöstä. Materiaalia on aika julmetusti jäljellä. Tämä ilahduttanee niitä blogin lukijoita, jotka ovat pitäneet Mesikämmenen Pekka-aiheisista posteista. Siinä missä blogi on aiemmin julkaissut materiaalia aika satunnaisesti sitä sun tätä Pekka-kulmaa käsitellen, on nyt luvassa kohtuullisen kronologisena arkistoesittelynä Pekan toimintaa aina 70-luvun alusta vuoteen 1985 asti. Tämä pitää sisällään mm. seuraavaa: Pekan toiminta SMP:ssä ja siitä irtautuneessa SKYP:ssä, Hengentiede ja UFO:t, Siitoin filmi oy, Pekan porukoiden huima Belgian reissu, huolestuneisuus aikana ennen Kursiivin iskua, Kursiivin isku 26.11.1977 ja sen pitkät ja laajat jälkimainingit oikeudenkäynteineen, Pekan vankila-aika, sekä 80-luvun huimat vuodet aina vuoteen ’85 asti. Tämä pitää sisällään yhtä ja toista. Mesikämmenen blogi voi taata, että sisällön puolesta arkistomateriaalit tulevat peittoamaan huimuudessaan ja käsittämättömyydessään fiktion mennen tullen.

Seuraava posti tässä sarjassa tulee vielä käsittelemään Pekan ja porukoidensa mielenosoituksia ja marsseja. Ennen Pekan SMP:n ja SKYP:n aikaa tullaan blogissa käsittelemään IKR:n plörinäksi mennyt Kotkan marssi vuonna 1977.

Read Full Post »