Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘aseet’

bb4Monet blogin aktiivilukijat muistanevat, että Boris Berin-Bey-niminen mies oli Turun Hengentieteen Seuran kunniapuheenjohtaja. Mistä syystä Pekka oli antanut Berin-Beylle näin korkean arvon seurassaan? Ja kuka Berin-Bey oikein oli?

Tarkkaa syytä Berin-Beyn kunniapuheenjohtajan asemaan ei löydy mistään, mutta Pekan ajatuksille myötämielisyyden lisäksi kuvioon on varmaankin vaikuttanut Berin-Beyn (aiemmin Popper) tausta: hän oli eräs ns. Leinon vangeista ja tätä kautta varsin omakohtaisesti Neuvostoliiton kauhuja kokenut. Tätä kautta on helppo ymmärtää, miksi Pekka piti Berin-Beyn tukea toiminnalleen, niin ideologista kuin kenties taloudellistakin, erittäin korkeassa arvossa.

Pekka kustansi Föreningen Veronican nimissä 1974 Berin-Beyn muistelmat kokemuksistaan Leinon vankina. Tyly teos on nimeltään Venäjän punainen lihamylly. Kirja on tylsähkösti kirjoitettu, mutta Leinon vangeista kiinnostuneille se on silti sisällöltään varsin mielenkiintoista luettavaa. Esipuheen kirjaan on kirjoittanut Pekka. Tämän lisäksi kirjan lopusta löytyy Pekan teoksesta Henget kertovat siteerattu kappale ”Missä ovat hakkapeliitat ja marttyyrit?” Kyseisen kappaleen laittaminen Berin-Beyn kirjan loppuun antaa ymmärtää, että Berin-Bey oli Pekan mielestä tuollainen – hakkapeliitta ja marttyyri.

bb1Kursiivin iskun oikeudenkäynnin aikoihin Tiedonantaja tiesi kertoa Berin-Beyn puhuneen Pekan kanssa aseiden ja ammusten hankinnasta armeijan varastoista Pekan ja ryhmiensä toimintaan. Tiedonantaja epäili ”vanhan ylimyksen”, Berin-Beyn, olevan eräs Pekan toimien rahoittaja. Berin-Beytä luonnehdittiin myös näin: ”Helsingissä asustava tataariylimyksen jälkeläinen Boris Berin-Bey (Popperi), joka uskoo vanhan vallan vielä palaavan Venäjälle.”

Mesikämmenen tekemien tutkimuksien mukaan Berin-Bey esitelmöi Turun Hengentieteen Seuran tiloissa muutamaan kertaan: ”19.11.1974 Seuran kunniapuheenjohtaja Boris Berin-Bey esitelmöi aiheesta “vapaus vai orjuus”. Paikalla oli yhteensä 14 henkilöä, mm. Siitoin ja Lehtonen (…) 3.12. Berin-Bey esitelmöi jälleen, tällä kertaa aiheenaan “kommunismi ja juutalaisuus” (…) ”15.4.1975 Boris Berin-Bey esitelmöi aiheesta “vallankumous ja juutalaisuus”. Näiden lisäksi hän esitelmöi kerran yhdessä Pekan kanssa: ”7.1.1975 oli seuran ohjelmassa aiheet: “tulevaisuuden työ, hengen siirto tikariin”. Esitelmöitsijöiksi oli merkitty Boris Berin-Bey ja Peter Siitoin. Osallistujia kokouksessa oli ennätykselliset 17 henkilöä, mm. Lehtonen ja Simo Törni.”

berinbeyOtetaan loppuun vielä Pekan tekemä esittely Berin-Beyn taustasta ajalta ennen Leinon vangiksi joutumista. Esittely on esipuhe Venäjän punainen lihamylly-teokseen:

– – –

Boris Berin-Bey syntyi Pietarissa 6.12.1904. Hänen isänsä oli laivaston upseeri ja ukrainan-tataari syntyperältään. Äiti taas toimi Pietarissa sairaalan emäntänä ja oli syntyperältään puoliksi tataari ja puoliksi puolalainen. Näin ollen Boris Berin-Bey väittääkin itse olevansa puolitataari ja puolittain ns. Ukrainan kasakka. Sukunimen yhteydessä oleva sana Bey, tarkoittaa herraa, joka on lähinnä ”aatelisarvoa” vastaava sana Venäjällä.

Boris opiskeli nuorena, v. 1912-16 Pietarin Gymnasiassa, joka koulu vastasi lähinnä meidän lyseotamme supistetussa muodossaan. Vuonna 1917 hänen isänsä osti huvilan Viipurista ja jo seuraavan vallankumouksen alkaessa nuori Berin-Bey muutti vapaaehtoisesti Suomeen, koska hän ei kannattanut bolseviikkien veritekoja ja raakuuksia.

bb5Oltuaan Suomessa sukulaistensa luona joitakin vuosia, hän lähti Belgiaan opiskelemaan. Tämä tapahtui vuonna 1928. Siellä hän pääsi Luvenin yliopiston kauppa-osaston oppilaaksi. Opiskelu kesti kolme vuotta, mutta tutkinto epäonnistui. Boris päätti palata Suomeen, jossa hän vuonna 1930 avioitui ja myöhemmin heille syntyi pieni Irina-tytär. Belgiassa ollessaan Boris oli hankkinut itselleen laajan tuttavapiirin ympäri maailmaa ja hän osasi monia kieliä, kuten ranskaa, venäjää, suomea, saksaa, englantia ja vähän ruotsia.

Syksyllä 1930 päätti Berin-Bey vaimoineen palata takaisin Belgiaan, jossa hä sai konttoristin paikan tavarataloyhtiössä nimeltään l’Innovation. Taloudellisen laman seurauksena joutui Boris jälleen vaihtamaan työpaikkaa ja alaa. Hän pääsikin erään ystävänsä myötävaikutuksella v. 1932 galvanointitehtaaseen töihin. Etevänä harjoittelijana, lähetti tehtaan johtaja myöhemmin Boriksen ranskalaiseen, 3-vuotiseen, 5-osastoiseen Korkeatekniseen kouluun (Institu Superieyr Teknikque), jossa Boris suoritti galvanointi-insinöörina tutkinnon. Tämän jälkeen hän oli jonkun aikaa työssä jälleen tehtaassa. Vuonna 1937 hän meni uudestaan erääseen toiseen kouluun Belgiassa, jonka nimi oli Ecole Technique Moyenne et Superieure. Siellä hän opiskeli auto- ja elektroniikka-asioita. Vuonna 1938 Boris palasi Suomeen sukulaistensa pyynnöstä.

Sodan syttyessä Boris Berin-Bey päätti ryhtyä vapaaehtoisena Suomen armeijan palvelukseen tulkkina. Tämä oli jalo teko häneltä Suomea kohtaan, vaikka hän ei virallisesti ollut niin Venäjän, kuin Suomenkaan kansalainen. Hänelle oli nimittäin aiemmin myönnetty ainoastaan kansainvälinen ”emigranttipassi”, jonka turvin hän pystyi liikkumaan maailmalla. Vuonna 1941-43, hän siis toimi sotavankien tulkkina Syvärillä.

Mitä sitten lähinnä sodan päättymisen jälkeen seurasi, siitä kertoo Teille seuraavassa ystävämme Boris Berin-Bey.

– – –

bb6

Berin-Bey sai Leinon vankina 10 vuoden vankileirituomion Neuvostoliitossa. Hän palasi Suomeen 31.7.1956. Berin-Beyn toiminnasta Turun Hengentieteen Seuran jäsenenä ja Pekan toiminnan tukijana on olemattoman vähän tietoa. Mesikämmen ei ole löytänyt Berin-Beystä Kursiivin iskun oikeudenkäynnin jälkeiseltä ajalta mitään tietoa. Synnyinvuotensa perusteella (1904) Berin-Bey ei ole enää keskuudessamme.

[Kuvat teoksista Boris Berin-Bey: Venäjän punainen lihamylly ja Peter Siitoin: Musta Magia, osa II].

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1984

Tammikuu

pahoinpitely521.1. Iltalehti julkaisi pienen jutun, jossa kerrottiin Pekan uudelleen vankeuteen joutumisesta mm. seuraavasti: “Kursiivin murhapoltosta saamastaan useamman vuoden vankilatuomiosta Siitoin pääsi vapaalle alun toista vuotta sitten. Pohjalle jäänyt ehdonalainen olisi mennyt katkolle näinä päivinä. Menevänä miehenä Naantalin pikkuhitler ei kuitenkaan sitä ajatellut. Marraskuun lopulla kun piti ihan välttämättä saada naapurin mies kuriin ja nuhteeseen. Yömyöhällä Siitoin esikuntineen pieksi miehen sairaalakuntoon. Jo vuosi sitten oli ehdonalainen hilkulla. Silloin valtakunnanjohtaja kärähti kiljunkeitosta, mutta silloin hän selvisi rimaa hipoen sakoilla. Niittivyöllä roiminen kuitenkin riitti oikeusministeri vankeinhoito-osastolle. Nyt Siitoin lusii kakkunsa jämiä ja odottelee kevään kuluessa käytävää oikeudenkäyntiä marraskuisesta pieksennästä. Vankilasta Siitoin pääsee päivisin Turun linnan korjaustyömaalle. Työn laadusta ei ole tietoa, mutta todennäköisesti se on lähinnä arjalaista mieskuntoisuutta kohentavaa ruumiillista työtä” (Mesikämmenen arkistot).

ps223.1. Ruotsalainen miestenlehti Lektyr julkaisi Pekasta jutun otsakkeella ”Jag ska befria norden!” (Mesikämmenen arkistot).

27.1. Ilta-Sanomat uutisoi, että Pekka pääsi vapaaksi Turun lääninvankilasta. Hänellä oli tämän jälkeen 2v. ehdonalaista. Jutussa todettiin mm. näin: “Kahden kuukauden vankilareissunsa aikana valtakunnanjohtaja teki Turun lääninvankilassa ulkotöitä ja loppuvaiheessa hän restauroi Turun linnaa” (Mesikämmenen arkistot).

rockpekkarumbaMusiikkilehti Rumban vuoden 1984 ensimmäisessä numerossa tiedettiin kertoa, että Siitoin olisi ollut levyttämässä Propaganda-recordsille levyä ja että yhtyeen nimi olisi ollut Skinhead. Tällaista levyä ei koskaan ilmeisesti kuitenkaan äänitetty, eikä sellaista ainakaan ilmestynyt (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

omapoikapieksi28.3. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Oma poika pieksi Siitoinin”. Uutinen kertoi, että tappelu Petri-pojan kanssa oli syntynyt poliittisista erimielisyyksistä. Tappelun vuoksi Pekalta kerrotaan katkenneen kylkiluun, käden menneen sijoiltaan ja ”naamasta tulleen hakkelusta”. Juttu oli myös Ilta-Sanomien päivän suurin lööppiotsake (Mesikämmenen arkistot).

Huhtikuu

itsepuolustusta2.4. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Poika-Siitoin: Se oli itsepuolustusta”. Jutussa Petri Siitoin selvensi tapahtumia mm. näin: “Minulla oli radio auki. Pekka katsoi uutisia toisessa huoneessa tavallisen kännissä, arvelisin että kolmen promillen humalassa. Suhteellisuudentaju oli kadonnut ja muistikin menossa, poika kertoo”. Jutusta selviää myös, että tappelun olisi aloittanut Pekka, että Petri olisi ollut 39:n asteen kuumeessa ja että Ilta-Sanomien aiemmin kertomat Pekan saamat vammat olisivat olleet suuresti liioiteltuja (Mesikämmenen arkistot).

luvatonase29.4. Ilta-Sanomat uutisoi: “Siitoin syytteessä luvattomasta Mauserista”. Juttu alkoi sanoilla “Naantalissa ei kulu juuri viikkoa etteikö valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin olisi syytteessä jostakin rötöksestä”. Samassa jutussa tiedettiin kertoa, että Siitoin ja ”joukko hänen hengenheimolaisiaan” olisi viikon päästä syyteessä mm. ryöstöistä ja pahoinpitelystä. ”Tuolloin valtakunnanjohtajan vapaus on todella katkolla, sillä hän on jälleen kahden vuoden ehdonalaisessa. Hän on saanut jo huomautuksen myös valvontamääräysten rikkomisesta” (Mesikämmenen arkistot).

laitonase10.4. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Siitoin sai sakot”. Ingressi summasi: ”Natsijohtaja Pekka Siitoin sai 225 markkaa sakkoja laittomasta aseen hallussapidosta. Mauser-merkkisen aseen hän menetti valtiolle. Tuomittu valittaa päätöksestään hoviin”. Jutussa todettiin tarkemmin mm. näin: “Pistooli löytyi valtakunnanjohtajan päämajasta Saksan lipun takaa”. Siitoimen mukaan ase oli keräilyase koska se ei ollut välittömästi käyttökunnossa. Oikeus kuitenkin katsoi, että ase oli helposti saatavissa ampumakuntoon ja antoi täten Siitoimelle sakot laittoman aseen hallussapidosta (Mesikämmenen arkistot).

16.4. Siitoin on muutamien muiden kanssa syytettynä ryöstöistä ja pahoinpitelystä.

potkut30.4. Ilta-Sanomat ilmoitti päälööppinään: ”Siitoin sai potkut”. Asia koski KDP:n johtoa (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

Pekan lyhyt teksti julkaistiin näihin aikoihin englantilaisessa vuodesta 1972 ilmestyneessä natsistisessa julkaisussa The Phoenix. Tekstissä Pekka kertoi mm. siitä, että swastika ei ole Suomessa kielletty symboli ja että Neuvostoliiton naapuruus tekee hänen toimintansa Suomessa vaikeaksi (Mesikämmenen arkistot).

natsijohtajavalittiin1.5. Hufvudstadsbladet kertoi Pekan puolueestaan saamista potkuista (Mesikämmenen arkistot).

18.5. Rannikkoseutu uutisoi: ”Siitoin syrjäytettiin. Natsipuolue vaihtoi johtajaa”. Jutussa Siitoin kertoo hyväksyvänsä päätöksen ja pitävänsä Saloseutua tehtäväänsä puoluejohdossa hyvänä (Mesikämmenen arkistot).

20. Pekka täytti 40 vuotta.

28.5. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsijohtaja valittiin rauhallisesti”. Uutisessa kerrottiin, että Pekka Siitoimen johtopaikan Suomen uusnatsien keskuudessa oli ottanut helsinkiläinen Jarmo Saloseutu. Päätös oli tehty Vehmaalla pidetyssä kokouksessa, johon otti osaa noin 50 henkeä. Johtajan vaihdos ei kuitenkaan ollut yksimielinen, ja jotkut Pekan kannattajat olivat jopa uhanneet kidnapata ja pahoinpidellä Saloseudun (Mesikämmenen arkistot).

Heinäkuu

siitossonni118.7. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Uusnatsit siitossonneiksi”. Pekka sanoo perustaneensa arjalaisen spermapankin. Tuntemattomaksi jääneessä lehdessä kirjoitettiin: “Porno-Führer Pekka Siitoin on päättänyt puolestaan monistaa pikku-Pekkoja Suomen tarpeisiin. Hän aikoo kavereineen perustaa spermapankin natsitarpeita täyttämään” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 139, Mesikämmenen arkistot).

Elokuu

7.8. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Pekka Siitoin olisi puhunut politiikkaa. Natsidisko peruuntui” (Mesikämmenen arkistot).

Syyskuu

14.9. Rannikkoseutu uutisoi: ”Siitoin selvisi syytenipusta vain yksittäisillä sakoilla”. Siitoimen syytteet koskivat ”yllytystä varkauteen, avunantoa varkauteen, varastetun tavaran kätkemistä, ryöstöä, kahta kotirauhan rikkomista ja lievää pahoinpitelyä”. Pekka sai 40 päiväsakkoa (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

puoluelakkautettu27.10. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Natsit lopettivat puolueensa”. Jutussa kerrottiin, että uusnatsit olivat lopettaneet puolueensa koska halusivat päästä puolueen varapuheenjohtaja Siitoimesta eroon ja pudottaa hänet yksityishenkilöksi (Mesikämmenen arkistot).

31.10. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Minua ei syrjäytetä! Siitoin iski takaisin”. Uutisessa kerrottiin, että Siitoin oli ottanut puolueen vallan jälleen itselleen ja erottanut ”petturit” puolueesta (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

Pekasta ilmestyy juttu italialaisessa Oggi-lehdessä.

10.11. Ilta-Sanomat julkaisee jutun Pekan Oggi-lehden haastattelusta. Suurlähettiläs Jyrkänkallio toteaa jutussa: ”Tämähän on hyvää mainosta Suomelle!” (Mesikämmenen arkistot).

siitoiniskitakaisinJoulukuu

20.12. Ilta-Sanomat uutisoi: ”Helsingin natseille oma puolue”. Uutinen kertoo, että uuden puolueen jäsenet haluavat tehdä selvän pesäeron Siitoimeen (Mesikämmenen arkistot).

Pekka sai helsinkiläiseltä ylioppilastaiteilijaopiskelijaneidolta joulukuussa erokirjeen. Neito totesi kirjeessään mm. näin: ”Olen kuullut humisevana huhuna, että pidät minua todella huorana. Tämä on niin pahasti ajateltu eräässä mielessä, että en voi enempää sietää seuraasi… (…) röyhkeästi Kai Salmen äänellä käskit minun tulla Naantaliin pantavaksi. Lupasin tulla Turkuun asti. Sinä et tullutkaan paikalle ja jouduin seisoskelemaan ‘huorahtavan’ näköisenä inhottavalla asemalla. Sitten keksit väittää, että olen huora. Etkö muista, että tulin autoon, söin perunoita ja lähdin pois. Olet silmissäni inhoittava halvalla elävä äijänrähjä, jolla ei ole mitään asiaa siistille helsinkiläiselle ylioppilastaiteilijaopiskelijalle.” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 127, 128).

Yleistä

010Pekka julkaisi kirjoittamansa vihkosen Demokratia vaiko Fasismi? (Peter Siitoin, Kansallis-mytologinen yhdistys), sekä poikansa Petrin kirjasen Machiavellin käsityksiä vallasta ja vallankäytöstä (Kansallis-mytologinen yhdistys, Siitoin-filmi Oy:n offset-paino, Naantali). Petri voitti kyseisellä tekstillä Naantalin lukiossa järjestetyn kirjoituskilpailun (Mesikämmenen arkistot).

Kansallis-Demokraattisen Puolueen toiminta oli vuonna 1984 taantunut lähes pelkäksi postimyynniksi. KDP:ssä yritettiin vallankaappausta jäsenistön ollessa tyytymättömiä johtajansa toimintaan (SUPO HM 6463).

Rautaristi-lehdessä pohdittiin sitä, että “Pirkka-Pekka Petelius on hyvä mies ja tosi arjalainen”. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 139).

Pekan ja entisen KDP:n varajohtaja Salonseudun välille syntyi lopullinen välirikko (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 140).

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1980

Maaliskuu

vaaranmerkkiFilmihullu-lehdessä oli maaliskuun numerossa juttu Vaaran merkit-dokumentista, joka käsittelee Siitointa ja hänen ryhmiään (Mesikämmenen arkistot).

 15.3. Turun Päivälehti uutisoi: “Siitoimen juttu lykättiin toukokuulle”: “Turkulaista liikemies Pekka Siitointa vastaan Turun raastuvanoikeudessa vireillä oleva juttu lykättiin lausunnon antamista varten toukokuun 16. päivään. Eilen asiaa käsitellyt raastuvanoikeus halusi odottaa Korkeimman Oikeuden päätöstä ns. Kursiivi-jutussa. Siitoin on Turussa syytettynä ampuma-aseita ksokevan lain rikkomisesta. Tämä asia jäi käsittelemättä Helsingissä, missä Siitoin tuomittiin usean vuoden vankeusrangaistukseen yllytyksestä kirjapaino Kursiivin tuhopolttoon” (Mesikämmenen arkistot).

20.3. Seppo Lehtonen ja Esa Taberman saivat Tampereen raastuvanoikeudessa tuomiot 1977 syksyllä Tampereella Timo Pekkalan kanssa tekemistään hakaristien maalailuista Lenin-museoon, kirjapaino Sanan Tien ja Kansan Uutisten, sekä Suomi-Neuvostoliitto-seuran rakennuksiin (Tiedonantaja, Mesikämmenen arkistot). aseeetTiedonantajan artikkelin mukaan Timo Pekkala oli tässä vaiheessa kuollut – hänestä puhutaan hakaristimaalailutuomioiden yhteydessä “edesmenneenä”. Lehtonen sai hakaristimaalailusta 2kk ja Taberman 700mk sakkoja (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

Pekka tuomittiin Turun raastuvanoikeudessa 480mk sakkoihin ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden luvattomasta hallussapidosta. Kursiivin tutkimuksien yhteydessä Pekalta löydettiin viisi ampuma-asetta (venäläinen AK-rynnäkkökivääri, kaksi sotilaskivääriä, pienoiskivääri, luodikko ja revolveri), joita Pekka ja hänen puolustuksensa pitivät keräilyaseina. Oikeus kuitenkin katsoi, että aseet olivat helposti saatavissa ampumakuntoon. Aseet tuomittiin valtiolle menetettäviksi. Asiasta uutisoi mm. Helsingin Sanomat 20.5. (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 36 vuotta.

Kesäkuu

kokoomus2b10.6. Tiedonantaja uutisoi: ”Fasisteja kokoomuksen ehdokkaina” (Mesikämmenen arkistot).

11.6. Kansan Uutiset otsikoi: ”Turun kokoomus poisti natsin listalta”. Arto Mäkitalo poistettiin listalta, koska puolueelle oli selvinnyt hänen olleen muutama vuosi aiemmin mukana Siitoimen toiminnassa. Myös puolueen Raimo Iivarinen hiersi puoluetta, sillä myös hän oli ollut mukana Siitoimen toiminnassa ja mm. ollut tämän puolustusasianajansa Kursiivin oikeudenkäynnin aikana (Mesikämmenen arkistot).

kokoomus2c12.6. Tiedonantaja uutisoi: ”Fasistiyhteyksien paljastuminen pelästytti. Kokoomus pesee kasvojaan” (Mesikämmenen arkistot).

21.6. Pekka kirjoitti Kekkoselle ja totesi mm. että ”yksinkertaisesti voidaan siis sanoa, että Te vihaatte minua ja minä Teitä”. Samassa kirjeessä hän sanoi tapaustaan oikeusmurhaksi. Kirjessä Pekka totesi myös ”Kun Te kävelette Kultarannan puistossa, niin muistelkaa sitä, että lähes vastarannalla viettävät minun isättömät alaikäiset lapseni jo toista kesää ilman isää. He tietävät, että Te olette kaiken vääryyden alkusyy tuomiossani” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 121, 122).

Syyskuu

Pekka kirjoitti jälleen Kekkoselle. Sävy kirjeissä alkoi kiristyä. Pekka oli ottanut yhteyttä lehtiin ympäri maailmaa tapauksensa takia ja toivoi niiden kirjoittavan Kekkosen kannalta kiusallisia artikkeleita. Kekkoselle Pekka totesi mm. näin:”onko nyt niin, että on taas pian aloitettava entistä suurempi kansainvälinen mustamaalauskamppanja Teitä ja soviet-Finlandiaa vastaan ulkolaisten tuttavieni toimesta” (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 121, 122).

Marraskuu

Pekka lähetti Kekkoselle kopion espanjankielisestä jutusta koskien tapaustaan ja toivoi, että juttu käännettäisiin  presidentille. Samassa kirjeessä Pekka esitti Kekkoselle myös seuraavaa: ”Olen edelleen valmis kulissientakaisiin korvauksiin, jos asiaani ei voida Neuvostoliiton painostuksesta julkisesti korjata”. Hän oli kirjoittanut samantapaisesti presidentille jo aiemminkin (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 123).

Yleistä

Pekka kävi vankilasta käsin ahkerasti kirjeenvaihtoa, ja antoi edelleen mm. neuvoa hengentieteellisissä asioissa apua kyseleville. Eräs tällainen vastaus on kirjattu 21.1. (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 90, 91).

– – –

Read Full Post »

Tämä posti kuuluu Mesikämmenen blogin alasivuun Valtakunnanjohtajan elämä, jossa Pekka Siitoimen elämää esitetään kronologisesti aikajalla.

– – –

1978

Tammikuu

3.1. Ilta-Sanomat uutisoi: “Mainosteippi raskas todiste”. Kursiivin savuavista tiloista oli löytynyt Pekan liikkeen mainosteippiä. Samana päivänä Turun Sanomat otsikoi “Mielisairas vai ei… Näytöt Kursiivin poltosta pitävät”. Uusi Suomi kirjoitti samana päivänä: “Syytetty Lehtonen ei muista mitään koko 70-luvulta” (Mesikämmenen arkistot). Uuden Suomen jutussa mainitaan, että Pekan joukkoihin soluttautunut Risto Tammi oli ollut todistamassa oikeudessa. Tuntemattomaksi jäänyt lehti otsikoi: “Vangituilla lista räjäytyskohteista” (Mesikämmenen arkistot).

tammisiitoin1Samana päivänä Uusi Suomi kirjoitti: “Syytetyn sormenjäljet Kursiivin palopaikalla”. (…) “Lehtosen avustaja asianajaja Alexander Schichmann ilmoitti päämiehensä epäilevän, että hänet olisi hypnotisoitu tekemään rikos. IKR:n “valtakunnanjohtaja” liikkeenharjoittaja Timo Pekka Olavi Siitoin, synt. 1944 julisti, ettei hänelle ole mitään osuutta Kursiivin asiassa. – Jos minä siellä olisin ollut, en minä omaa teippiäni olisi käyttänyt, Siitoin selitti ja jatkoi. – En minä sentään aasi ole.” “(…) Kolmannen syytteen mukaan Siitoinin Vehmaalla sijaitsevasta huvilasta oli takavarikoitu 1470 rynnäkkökiväärin patruunaa ja 300 paukkupatruunaa, joihin Siitoinilla ei ollut hallussapitolupaa” (Mesikämmenen arkistot).

4.1. Tiedonantaja otsikoi: “Fasisteille vaaditaan ankaraa rangaistusta” (Mesikämmenen arkistot).

puhuipussiin6.1. Suomen Kuvalehti kirjoitti: “Naantalilainen liikemies Pekka Siitoin, 33, symbolisoi sitä, mikä meillä, Pariisin rauhansopimuksen perusteella on kiellettyä ja siksi silmällä pidettävää. Hän on fasisti eikä sitä kiellä. Pikemmin hän on siitä ylpeä ja pitää tärkeänä, että asiasta puhutaan.” Suomen Kuvalehti julkaisi Pekasta jutun otsakkeella ”Fasisti” (Mesikämmenen arkistot). Tiedonantaja kertoi samana päivänä, että Kotkan poliisimestari oli jättänyt sisäasiainministeriölle “esityksen uusfasistien Kotkassa toimivan järjestön lakkauttamisesta” (Mesikämmenen arkistot).

10.1. Tiedonantaja kirjoitti: “Kursiivin palon tutkimuksissa pahoja aukkoja”, ”IKR:n jäsenillä aseita. Fasistit edelleen valmiita väkivaltaan”, ”Vain tunti palohälytyksen jälkeen: Siitoin sai tiedon etsintäkuulutuksesta” (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin Tiedonantaja otsikoi myös “Poliiseja fasistien ampumaharjoituksissa” (Mesikämmenen arkistot).

12.1. Tiedonantaja kirjoitti: “Etsintäkuulutus vuoti fasistijohtajalle. Varoittiko poliisi Siitointa etukäteen?”. Tämän lisäksi lehdessä oli juttu ”Turun poliisi kiistää osallisuutensa vuotoon” (Mesikämmenen arkistot).

13.1. Tiedonantaja otsikoi: “Uutta aineistoa fasistien toiminnasta”. Jutussa todettiin mm. näin: “Kirjapaino Kursiivin murhapoltto tapahtui 26. marraskuuta. Fasistien tarkoituksena oli räjäyttää koko rakennus ihmisineen ilmaan. Painoon asetettu pommi ehdittiin kuitenkin purkaa ennen räjähdystä” (Mesikämmenen arkistot).

ensimmaisettodistajat17.1. Kansan Uutiset kirjoitti: “Ensimmäiset todistajat Kursiivin murhapoltossa”: “‘Valtakunnanjohtaja’ Pekka Siitoin perusteli naisista käydyllä riidalla alibin valehteluaan poliisikuulusteluissa Kursiivin murhapolton käsittelyn jatkuessa eilen Helsingin raastuvanoikeudessa”. Helsingin Sanomat kirjoitti samana päivänä: “Kursiivin syytetyillä kaunoja keskenään. Oikeus kuuli Siitointa suljettujen ovien takana.” (…) Suljettujen ovien takana käydystä keskustelusta laadittiin lyhyt selonteko, jonka mukaan Pekka Siitoin ja laitosmies Seppo Lehtonen riitaantuivat lokakuussa naisasioista” (Mesikämmenen arkistot).

kub2Samana päivänä Tiedonantaja kirjoitti mm. seuraavaa: “(…) Kuulusteluissa Siitoin on väittänyt, ettei hän varhain aamulla 26.11. tiennyt mitään koko murhapoltosta. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan “kuulusteltava halusi vielä tehostaa väitettään toteamalla, että palon sytyttäjä tai sytyttäjät ovat olleet tuolloin vasta matkalla Helsingistä Turkuun”. Oikeuden puheenjohtaja sai Siitoinin suun loksahtamaan kysymällä, mistä hän tiesi sytyttäjien olleen tulossa juuri Turkuun.” Jutussa kerrottiin myös mm. Pekan ottoisä Olavi Siitoimen todistaneen oikeudessa ja tunnustaneen hoitaneensa järjestön jäsenkortistoa” (Mesikämmenen arkistot).

18.1. Uusi Suomi uutisoi: “Siitoin siirtyy tutkimaan mytologiaa” (Mesikämmenen arkistot).

Näistä ajoista Esa Taberman totesi: ”Oikeudenkäynnin aikana jonkinlainen toiminta oli elpymässä huolimatta viranomaisten pyrkimyksestä lamauttaa koko toiminta ja Turkuun syntyi alkuvuodesta 1978 ns. Neljän Kopla. Siihen kuuluivat minä, Tammi (silloin vielä Risto), Turkuun muuttanut Jari H. ja vankilasta piankin vapautettu Timo Pekkala. (…)” (Mesikämmen: Esa Taberman puhuu!)

28.1. Helsingin Sanomat uutisoi: “Oikeus setvi Kursiivin paloa yli 10 tuntia. Kahdeksan todistajaa työllisti oikeuden”. Jutusta selviää mm. seuraavaa: “Lehtonen kävi viikkoa ennen Kursiivin paloa läpi voimakkaan kriisin, joka sekoitti hänet”. “Lehtonen leikkii legoilla”-otsakkeen alla kerrotaan: “Pyykkönen arvioi Lehtosen menneen viime aikoina vain huonompaan suuntaan. ‘Hän on lapsellinen ja leikkii mielellään legoilla’, sanoi Pyykönen. Hän arveli Lehtosen keskustelevan oikeudessakin vain Luciferin kanssa. Luciferista on muodostunut Lehtoselle hyvin tärkeä keskustelukumppani” (Mesikämmenen arkistot).

Kansan Uutiset uutisoi samana päivänä otsakkeella “Rituaalivala Kursiivin murhapolttoa salaamassa”: “Kursiivin murhapolton uudeksi mahdolliseksi taustakuvioksi tuli eilen rituaalivala, josta syylliseksi epäiltynä vangittu ‘puoluesihteeri’ Seppo Lehtonen on kertonut ollessaan psykiatrisessa hoidossa Helsingin keskusvankilassa. Sairaalan ylilääkäri, tunnettu psykiatri Lauri Pyykönen uskoo Lehtosen kertomuksen ‘tummalle Pekka nimiselle miehelle, jolla on viikset’ vannotusta salaamisvalasta perustuvan todellisiin tapahtumiin” (Mesikämmenen arkistot).

Tammikuussa Pekan oikeusavustaja Raimo Iivarinen totesi johonkin väliin, että “todistajia ei ole, eikä tule”. Samalla hän vaati Pekan päästämistä vapaaksi (Mesikämmenen arkistot). Näihin aikoihin lehtien otsikoissa tiedettiin kertoa myös, että “Pekka Siitoin hallitsi Seppoa”. Kansan Uutiset kyseli, oliko Siitoimen ja hänen ryhmiensä tekemiset “Huuhaa hommaa vai vaarallista fasismia?” (Mesikämmenen arkistot). Poliisin kuulusteltavaksi kutsuttiin suuri määrä ihmisiä, mm. populaarihypnotisoija Olliver Hawk, jonka Seppo Lehtonen oli kuuluisteluissa maininut. Hawkilta kysyttiin oliko hän ollut Siitoimen kanssa tekemisissä ja opettanut tälle hypnotismia. Hawk kiisti nämä (Mesikämmenen arkistot).

Helmikuu

2.2. Tiedonantajassa oli suuri Kursiivin iskua käsittelevä juttu otsakkeella “Suojelupoliisi tiesi etukäteen”. Jutussa kerrottiin seuraavaa: “Suojelupoliisi oli jo usean vuoden ajan tarkkaillut Pekka Siitoinin johtamia fasistiryhmiä. Olen varma, että Suopo oli soluttanut miehiä sisään. Näiden täytyi olla tarkkaan tietoisia fasistien toiminnasta ja keinoista, joita oli määrä käyttää työväenjärjestöjä vastaan. Mutta viranomaiset eivät tehneet mitään ennen murhapolttoa. Vasta sen jälkeen, kun syntyi valtavan laaja suuttumus fasistien toimien johdosta, lähdettiin liikkeelle. Tämä on yksi hätkähdyttävä tosiasia, joka on tullut päivänvaloon Kursiivin murhapolton selvitysten yhteydessä” (Mesikämmenen arkistot). Tiedonantaja uutisoi samana päivänä myös otsikolla “Fasisteilla yhteyksiä myös armeijaan ja poliisin (Mesikämmenen arkistot).

3.2. Kursiivin isku on jälleen oikeudessa (Mesikämmenen arkistot).

4.2. Kansan Uutiset julkaisi pitkän ja varsin mielenkiintoisen jutun “Kissoja keittämällä fasistiksi”. Jutussa kirjoitettiin mm. seuraavaa: “Vain muutama on hakeutunut Siitoinin joukkoon äärioikeistolaisista, kiihkoisänmaallisista ja kommunismin vastaisista lähtökohdista. Suurin osa myöhemmin IKR:n formuihin päätyneistä on aluksi ollut kiinnostunut vain ns. hengentieteistä ja liittynyt ensin ainoastaan Turun hengentieteen seuran jäseneksi” (Mesikämmenen arkistot).

vangittunavapaalla

14.2. Tiedonantaja listasi keitä oli jutun vuoksi vangittuna ja keitä vapaana. Esittelyn saivat johtaja, sytyttäjä, sotilaskouluttaja, pomminlähettäjä ja “piirikomendantti”. Lehden otsikko kertoi: ”Todistajat oikeudessa: Siitoin kauppasi aseita ja räjähteitä kannattajilleen” (Mesikämmenen arkistot).

21.2. Turun Sanomissa julkaistiin lyhyt jutun otsikolla “Uusi todistaja Kursiivin jutussa”. Todistaja oli Kursiivin vastapäisen koulun vahtimestari. Kansan Uutiset kertoi hänen todistuksestaan mm. seuraavaa: “Tuhopolton jälkeen todistaja ilmoitti nähneensä joko Lsutzu Belletin tai Datsunin lähteneen lujaa Kursiivin luota. – Autossa oli neljä-viisi kaveria ja ne huusivat jotain saksaksi. En tiedä, oliko se pelleilyä vai jotain muuta” (Mesikämmenen arkistot).

24.2. Uusi Suomi otsikoi: “Kursiivin jutussa filmi ja todistajia” (Mesikämmenen arkistot).

IKRfilmi25.2. Helsingin Sanomat uutisoi: “Kursiivin palon syyttäjä toi oikeuteen IKR-filmin”. Filmi oli paljon kohua herättänyt Veckans Puls-ohjelman jakso, joka käsitteli Siitointa ja IKR:n toimintaa. “Ennen tv-filmin esittämistä oikeus kuuli todistajana Veckans Puls -ohjelman toimittajaa. Hän toimitti lokakuussa puolen tunnin pituisen tv-ohjelman IKR:n päämääristä, taustasta sekä sota- ja marssiharjoituksista”. Tämän jälkeen jutussa summattiin IKR:n rahankeruusuunnitelmia, Veckans Puls-ohjelman sisältöä, sekä mm. “päivän mielenkiintoisimman todistajan” lausuntoa: “Päivän mielenkiintoisin todistaja oli Siitoinin entinen liiketuttava. Hän oli muutama vuosi sitten perustanut liikeyrityksen Siitoinin kanssa. Hänen mielestään yritys kaatui Siitoinin töppäilyihin. Hänen mukaansa Siitoin aikoi joskus 1973-74 puhua terrorismista. Siitoin oli tuolloin sanonut, että terrori on toimintaa, joka tuottaa hyvin rahaa” (Mesikämmenen arkistot).

Samana päivänä tuntemattomaksi jäänyt lehti otsikoi “‘Terrorismilla rahaa’ Kovia väitteitä kursiivin jutussa”. Jutussa käytiin läpi mm. väitettä Siitoimen pyrkimisestä päästä CIA:n riveihin (Mesikämmenen arkistot).

Maaliskuu

Maaliskuussa alkoi Siitoimen kannattajien toinen terrorikampanja aalto, jossa vaadittiin Siitoimen vapauttamista (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275).

hakaristijuttu26.3. Kansan Uutiset uutisoi: “Turussa tuhopolttoja ja hakaristimaalailuja”. Jutun ingressi summasi: “Turussa ovat fasistisen IKR:n jäsenet intoutuneet parina viime viikonloppuna uusiin terroritoimiin. Viikko sitten 24.2. klo 23.30 sytytettiin Yliopistonkatu 12 kellarissa tuhopoltto ja toinen tuhopoltto tapahtui lauantai-iltana 25.2. klo 19 aikaan Brahenkatu 10 ullakkotiloissa. Molemmissa tapauksissa tuli poliisille soitto, jossa ilmoitettiin IKR:n olevan tekojen takana ja että näin tulee jatkumaan siihen asti kunnes vangittuna oleva valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin vapautetaan.” Samana päivänä Kansan Uutiset otsikoi: ”Turussa tuhopolttoja ja hakaristimaalailuja” (Mesikämmenen arkistot).

8.3. Tiedonantaja otsikoi: ”Järjestöissä vaaditaan murhapolttajia tilille. Fasistien taustavoimia ei saa jättää rauhaan” (Mesikämmenen arkistot).

11.3. Kansan Uutiset otsikoi: ”Fasistijuttu RO:ssa. Siitoinin aseet käyttökelpoisia” (Mesikämmenen arkistot). Samassa lehdessä oli myös juttu “Siitoin lupasi julkaista Leinon vangin kirjan”. Juttu käsitteli iäkästä insinööriä, joka oli ollut vankina Neuvostoliitossa ja kirjoittanut näistä kokemuksistaan kirjan. Mies oli ollut mukana myös Nauvoon tapahtuneella kissankeittomatkalla edellisvuonna (Mesikämmenen arkistot).

14.3. Tiedonantaja kirjoitti: “Fasistien aseita todistuskappaleina”, ”Murhapoltto oikeudessa 8. kerran. Fasistien aseita todistuskappaleina” (Mesikämmenen arkistot).

18.3. Tiedonantaja kirjoitti: “Monta asiaa täysin selvittämättä. Kaksitoista kysymystä murhapolton tutkijoille”. Jutussa kerrottiin: “Kursiivin murhapolton poliisitutkimukset on lopetettu. Poliiseilta ei näin ollen enää tule uutta tietoa oikeudenkäyntiin, jossa selvitetään Kursiivin murhapolttoa ja fasistien muuta rikollista toimintaa.”

Jutussa esitettiin kritiikkiä poliisin toimintaa kohtaan ja esitettiin 12 kysymystä tapaukseen liittyen: ”1) Oliko Lehtonen rikospaikalla yksin? (“On esitetty vahva epäilys, ettei Lehtonen kyennyt tekemään tätä kaikkea yksin. Oliko sytyttäjiä useampia, sitä ei ole selvitetty”), 2) Miten sytyttäjät osasivat kulkea kirjapainossa?, 3) Ketkä liikkuivat rikosyönä Kursiivin tienoilla Morris Marinalla?, 4) Ketkä poliisit ovat olleet mukana fasistien toiminnassa? (“Siitoin on sanonut, että hän pelasti monta poliisia ja upseeria hävittäessään jäsenluetteloitaan ennen kotietsintää. Poliisien osallisuutta eivät poliisit ole saaneet selville.”), 5) Ketkä toimiupseerit ovat osallistuneet fasistien toimintaan mm. luovuttamalla fasisteille ampumatarvikkeita?, 6) Miksi fasistien rahoittajia ei ole edes yritetty löytää?, 7) Miksi moni fasistimieliseksi tiedetty on jätetty kuulustelematta?, 8) Miksi vain viittä syytetään oikeudessa?, 9) Miksi Timo Pekkala päästettiin vapaalle jalalle?, 10), Onko poliisin sisällä tapahtunut vuoto tutkittu? (“Vain muutama tunti Kursiivin murhapolton jälkeen Siitoin sai joltakulta poliisilta tiedon tapahtumasta. Siitoin rupesi heti puuhaamaan epäiltyä Timo Pekkalaa ‘maan alle’ ja tiesi varautua poliisin tuloon ja kotietsintään. Apulaisosastopäällikkö Väinö Rantio on myöntänyt, että tieto vuoti poliiseilta. Rantion mielestä kyseessä oli ‘työtapaturma’”), 11) Onko selvitetty fasistien toiminnan sallineiden viranomaisten toiminnan lainmukaisuus? (“Monet viranomaiset ovat suhtautuneet fasistien toimintaan leväperäisesti. Esimerkiksi Turun poliisilaitos on jopa antanut fasisteille lupia mielenosoituksiin, joissa on vaadittu Suur-Suomen perustamista, lakkojen kieltämistä ja Kekkosen poistamista presidentin paikalta.”), 12) Miksi fasistista toimintaa ei ole lopetettu myös käytännössä?” (Mesikämmenen arkistot).

hymyristikkoNäihin aikoihin Tiedonantajassa julkaistiin myös laaja artikkeli “Minne ulottuvat äärioikeiston lonkerot”? (Mesikämmenen arkistot).

Hymy-lehden maaliskuun numerossa on sanaristikko, josta löytyy myös Pekka.

Huhtikuu

2.4. Lehdet uutisoivat pommiuhasta Kursiivin painotalolla (Mesikämmenen arkistot).

18.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Sytyttikö Siitoin murhapolton?” (Mesikämmenen arkistot).

24.4. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Suopon virkailija kuultavaksi Kursiivin jutussa”. Samassa lehdessä oli myös juttu otsikolla ”Psykiatri: Ei tarvetta Siitoinin mielentilan tutkimukseen” (Mesikämmenen arkistot).

25.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Fasistit töhrivät Kom-teatterin oven” (Mesikämmenen arkistot).

27.4. Tiedonantaja otsikoi: ”Tiedonantaja huomenna. Murhapoltosta syytetyn äiti puhuu” (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin oikeudessa hylättiin vaatimus Siitoimen vapaaksi päästämisestä, vaatimus Siitoimen asiakkasluettelon ja vieraskirjan esittämisestä oikeudelle ja vaatimus kuulla paria SUPO:n kuulustelemaa henkilöä. Käytännössä tämä tarkoitti myös sitä, että SUPO saatiin juttuun kuultavaksi. Näiden lisäksi oikeudessa esitettiin ja kiistettiin korvausvaatimuksia (Mesikämmenen arkistot).

Toukokuu

9.5. Kansan Uutiset otsikoi: ”’Valtakunnanjohtaja’ vapaaksi vankilasta”. Siitoin määrättiin 1000 markan sakon uhalla oikeuteen asian tullessa seuraavan kerran esille 28.6. Samalla oikeus määräsi toisen yhä vangittuna olleen syytetyn Seppo Lehtosen mielentilatutkimukseen (Mesikämmenen arkistot).

oikeudessa

15.5. Naantalin raastuvanoikeus lakkautti lopullisesti Siitoimen järjestöt (SUPO:n 50v. Kirja, s. 275, Mesikämmenen arkistot).

16.5. Turun Sanomat uutisoi: ”Oikeus lakkautti fasistiyhdistykset”. Yhdistykset olivat Isänmaallinen Kansanrintama, Turun Hengentieteen Seura, Isänmaa ja vapaus, sekä Pegasos-Seura. Siitoin ilmoitti tyytymättömyytensä päätökseen (Mesikämmenen arkistot).

20.5. Pekka täytti 34 vuotta.

Näihin aikoihin Kursiiviin tulee uhkaussoitto pommista (Mesikämmenen arkistot).

Pekka perusti Kansallis-Demokraattisen Puolueen kesällä 1978, olessaan puolen vuoden tutkintovankeuden jälkeen lomalla (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, 178). KDP ei koskaan ollut puoluerekisterissä, eikä se ollut edes rekisteröity yhdistys, jotta yhdistyslainsäädäntö ei koskisi sitä. Käytännössä se toimi kuitenkin virallisen yhdistyksen tavoin. Kansallis-Demokraattinen Puolue oli järjestetty paikallisosastoihin ja paikalliskomendantteja oli eri puolilla Suomea. KDP kuului myöhemmin lyhyen aikaa Kansallinen Rintama (aikaisemmin Kansallinen Liittoneuvosto) -nimiseen suomalaisten kansallismielisten järjestöjen kattojärjestöön, jonka puheenjohtajana toimi Väinö Kuisma. Muut jäsenjärjestöt olivat Arjalainen Germaaniveljeskunta, Arjalaisen Veren Liitto ja Suomen Kansallisrintama, joka toimi aluksi itsenäisenä järjestönä, sittemmin KDP:n alaisuudessa (Mesikämmenen arkistot).

Kesäkuu

1.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Viranomaiset toimettomia. Fasistit jatkavat tihutöitään”. Lehti kertoo osakseen tulleista uhkaussoitoista, lapuista, yms. (Mesikämmenen arkistot).

20.6. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Kursiivin tuhopolton syytetty pakeni armeijasta” Juttu käsitteli Timo Pekkalaa (Mesikämmenen arkistot).

16.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Turun poliisi: Emme etsi Pekkalaa” (Mesikämmenen arkistot).

22.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Pekkala jätti viestin: Tiedän fasistien asekätköt” (Mesikämmenen arkistot).

27.6. Kansan Uutiset otsikoi: ”Pekkalan katoamisessa useita outoja piirteitä” (Mesikämmenen arkistot).

28.6. Kursiivin tapausta käsitellään jälleen oikeudessa (Mesikämmenen arkistot).

29.6. Aamulehti kirjoitti: “Kursiivi: Ratkaisu siirtyy. Vielä kolmanteentoista käsittelyyn ehtii kirjapaino Kursiivin murhapolttoa käsittelevä oikeudenkäynti (Mesikämmenen arkistot).

30.6. Tiedonantaja otsikoi: ”Onko Suomen armeija fasistien koulutuspaikka?” (Mesikämmenen arkistot).

Heinäkuu

Timo Pekkala saadaan kiinni karkumatkaltaan. ”Karkuri-Pekkala poliisin käsiin Turussa”, uutisoi tuntemattomaksi jäänyt lehti (Mesikämmenen arkistot).

Näihin aikoihin Pekka myi liikehuoneistoaan Turussa (Mesikämmenen arkistot).

5.7. Kansan Uutiset otsikoi: ”Vääristä valoista uusia syytteitä uusfasisteille?” (Mesikämmenen arkistot).

10.7. Pekka kirjoitti Sleepy Sleepers fan clubille kirjeen, jossa hän kiitti bändiä clubin kunniajäsenyydestä, kertoi arvostavansa bändin show-toimintaa, sekä haluavansa kunnioittaa bändin esiintymistä parin adjutanttinsa kanssa (Mesikämmenen arkistot).

20.7. Kansan Uutiset otsikoi: ”Turun järjestötalon portailla pommipaketti” (Mesikämmenen arkistot).

21.7. Turun Sanomat uutisoi: ”Kursiivin palosta syytetty perui puheensa”. Timo Pekkala muutti kertomustaan niin, että Siitoimen syyllisyys lisääntyi. Aiemmin hän oli kertonut, ettei Siitoin ollut yllyttänyt ketään väkivaltaiseen toimintaan, nyt hän oli asiasta toista mieltä (Mesikämmenen arkistot).

22.7. Tuntematon lehti kirjoitti: “Uusia todisteita Siitoinia vastaan. Kursiivin murhapoltosta syytetty Timo Pekkala on ilmoittanut Helsingin raastuvanoikeudessa haluavansa muuttaa oikeudenkäynnissä aiemmin antamiaan lausuntoja.” (Mesikämmenen arkistot).

Elokuu 

3.8. Uusi Suomi otsikoi: Kursiivin juttuun uusia pöytäkirjoja. Poliisi tutkii perättömiä lausuntoja” (Mesikämmenen arkistot).

23.8. Tiedonantaja: “SFT: Fasistisiin ilmiöihin suhtauduttava vakavasti” (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Helsingin Sanomat otsikoi: ”Kursiivin palosta tulossa lisää oikeudenkäyntejä”. Uudet oikeudenkäynnit liittyvät väärien valojen antamisiin (Mesikämmenen arkistot).

24.8. Turun Sanomat: “Pekkala muutti kertomuksiaan. Lenin-museokin yritettiin räjäyttää” (Mesikämmenen arkistot).

Tuntemattomaksi jäänyt lehti kirjoitti elokuun 1978 lopulla: “Fasistit asialla Kuusankoskella. Savupommi SKP:n 60-vuotisjuhlaan” (Mesikämmenen arkistot).

Lokakuu

3.10. Uusi Suomi: “Kursiivin juttuun uusia pöytäkirjoja. Poliisi tutkii perättömiä lausumia” (Mesikämmenen arkistot).

11.10. Tiedonantaja otsikoi: ”Kursiivissa pommiuhka. Puhelu jäljitettiin” (Mesikämmenen arkistot).

31.10. Tiedonantaja otsikoi: ”Mielentilatutkiusta arvosteltiin oikeudessa”. Turun Sanomat otsikoi samana päivänä: ”Kursiivi mutkistui” (Mesikämmenen arkistot).

Marraskuu

8.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Fasistien uusi tuhopoltto”. Juttu kertoi: ”Etelä-Saimaan sosialistisen nuorisoliiton toimisto sytytettiin perjantain vastaisena yönä tuleen. Teon tekijät jättivät paikalle näkyvän ‘käyntikortin’ maalaamalla ulko-oveen hakaristin” (Mesikämmenen arkistot).

10.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Murhapoltto-oikeudenkäynti päättymässä. Fasisteille annettava kovat rangaistukset” (Mesikämmenen arkistot).

kursiivi4

13.11. Siitoin saa viiden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen Kursiivin iskuun yllyttämisestä, laittomien aseiden ja patruunoiden hallussapidosta, sekä Pariisin rauhansopimuksessa kiellettyjen järjestöjen perustamisesta. Pekka joutuu Katajanokalle tutkintovangiksi eristysselliin (Nordling, Koskela: Suomen Führer, omakustanne, Tampere, 2006, s. 64, SUPO:n 50v. Kirja, s. 275)

14.11. Tiedonantaja otsikoi: ”Viisi vuotta vankeutta. Siitoin pääsyyllinen Kursiivin murhapolttoon”. Uusi Suomi otsikoi: ”Päätös Kursiivin jutussa: Pääsyytetyille vankeutta ja suuret korvaustuomiot”. Ilta-Sanomat otsikoi: ”Kursiivin murhapolttojuttu päätökseen. ‘Valtakunnanjohtajalle’ viisi vuotta vankeutta”. Kotimaa otsikoi: ”Kursiivin murhapoltosta päätös: Lehtonen sytytti painon Siitoimen käskystä” (Mesikämmenen arkistot).

17.11. Tiedonantaja otsikoi: ”SKP:n Joensuun piiri: Kaikki fasistinen toiminta saatava loppumaan” (Mesikämmenen arkistot).

Siitoimen saaman tuomion jälkeen eduskunnassa oli pommiuhka. Poliisi pidätti miehen, jonka epäiltiin aikoneen ”räjäyttää eduskuntatalo”. Samoihin aikoihin tehtiin myös uhkaussoittoja, mm. Kursiiviin tuli soitto, jossa uhattiin kostaa Siitoimen saama rangaistus. Soittaja sanoi edustavansa ”Siitoimen kostoryhmää” (Mesikämmenen arkistot).

Yleistä

kaskenkatu6Nordlingin mukaan Pekan saatua vankilatuomion hänen tärkeimmät tukihenkilönsä olivat hänen isänsä Olavi Valdemar, puoluesihteeri Juhani Tuomiluoto ja Jarmo Salonseutu. Vankilassa ollessaan Siitoin kävi runsaasta kirjeenvaihtoa mm. entisen SS-mies Viljo Jokivirran kanssa (Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon. Omakustanne, 2012, s. 88, 89).

Vuonna 1978 Siitoimesta ja hänen ryhmästään ohjasivat Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto dokumentin Vaaran merkit (Mesikämmenen arkistot).

lukeeHymy julkaisi Seppo Lehtosen äidin ja tyttöystävän haastattelun otsikolla ”Pekka Siitoin vei poikani”. Jutun väliotsikoissa todettiim mm., että “Seppo palvelee Saatanaa” (Mesikämmenen arkistot).

1978 Pekka liittyi takaisin ev.lut kirkkoon, oltuaan kahdeksan vuotta kirkosta eronneena. Syyksi tähän hän 1983 kertoi: “Se johtuu siitä, että sukulaiset haukkuivat ja painostivat, että minut tapetaan siellä vankilassa, enkä saa kunnon hautajaisia, vedetään johonkin maakuoppaan. Eikä sukulaiset uskalla edes tulla hautajaisiin, koska minut on “erotettu” kirkosta. Ajattelin, että tehdään sukulaisten mieliksi ja liityin takaisin. Mutta ei se tarkoita, että hyväksyisin kirkon linjan. Olen okkultisti, eli hengentieteen harrastaja, ja se on paljon laajempaa ja tärkeämpää kuin nykyinen kirkkouskovaisuus” (haastattelu Bambi-lehdelle 3/1983, Mesikämmenen arkistot).

– – –

Read Full Post »

Mesikämmen on seurannut pitkään Leon Kosmos-nimellä esiintyvän henkilön kirjoituksia tämän Lemurian Kosminen Muna-blogissa. Kosmoksen tekstit ovat ruokottomuudessaan enimmäkseen kosmisen levottomia ja huvittavia, pesten siinä sarjassa mennen tullen vaikka Jussi Parviaisen kohutut blogitekstit, mutta joiltain osin Mesikämmenen arvomaailmasta käsin Kosmoksen jutut ovat myös hyvinkin vastenmielisiä. Vaikka Kosmoksen teksti on sen verran lennokasta, että sitä ei voi aivan kokonaan tosissaan ottaa, niin pistää kuitenkin miettimään, missä määrin teksteissä on totuuden siementä. Meitä kun on todella moneksi. Leon Kosmoksesta Mesikämmenelle tulee mieleen omalaatuinen kudelma Ranskan muukalaislegioonan sotilasta, Pekka Siitointa, G.G. Allenia, paroni von Münhausenia ja Markiisi de Sadea.

Seuraavan haastattelun tekemisen järkevyyttä tuli karhunpesässä pohdittua muutamaan kertaan, mutta lopulta sähköposti kiikutti herra Kosmokselle tukun kysymyksiä. Vastaukset ilmestyivät sähköpostilaatikkoon vajaan viikon sisään. Osa haastattelun vastauksista oli niin härskejä tai yleisesti törkeitä, että Mesikämmen katsoi viisaimmaksi ensimmäisen kerran koskaan sensuroida haastattelemaltaan henkilöltä saamiaan vastauksia. Vielä vastausten pienen editoimisen jälkeenkin haastattelun julkaisun järkevyyttä tuli mietittyä. Yleisenä disclaimerina tässä vielä alleviivattakoon, että Mesikämmenen blogi irtisanoutuu monista Leon Kosmoksen näkemyksistä. Mikäli lukija ei halua lukea monin tavoin vallitsevien hyvien tapojen ja arvojen vastaisista näkemyksistä, hänen kannattaa lopettaa tämän tekstin lukeminen tähän. Tästä eteenpäin lukeminen tapahtuu lukijan omalla vastuulla.

Mesikämmenen blogi on julkaissut seuraavan haastattelun kutakuinkin siinä samassa hengessä, kuin missä antropologi Mary Douglasia kiinnosti puhtauden ja vaaran käsitteet – kulttuurisesti meillä on tietynlainen käsitys siitä mikä on puhdasta, likaista, turvallista, vaarallista, sopivaa, epäsopivaa, jne. Kulttuuriset raja-ilmiöt ovat hyvin mielenkiintoisia juuri siksi, että ne kertovat paljon siitä, miten me määrittelemme todellisuuttamme. Miettimällä näiden määrittelyjen perusteita voi oivaltaa paljon niin vallitsevasta kulttuurista kuin itsestäänkin. Oli Leon Kosmosken hahmo ja jutut sitten totta tai fiktiota, niin reaktiomme niihin ovat miettimisen arvoisia.

Lusiferin soldaatti Leon Kosmos puhuu!

Kuka olet ja mitä teet? Kerro jotain myös taustastasi. Sinulla on omien sanojesi mukaan palkkasotilaan taustaa, missä olet palkkasotilaana toiminut?

Minä olen Leon Kosmos. Olen alfauros, Lusiferin soldaatti, sadomaagikko, hengentieteiden kenttätutkija, vapaamuurari, yksityisyrittäjä, huoripukki, viinamäen mies, kansallissosialisti, sovinisti, rasisti ja reservin upseeri. Olen neljännen polven raisiolainen. Olen koko ikäni tutkinut ja harjoittanut okkultismia ja hengentieteitä. Nuorempana toimin palkkasotilaana pääasiassa Afrikan mantereella, Rhodesiassa ja Etelä-Afrikan tasavallassa. Koska onnensoturin työkuva on sangen vaihteleva, olen myös tehnyt lyhyempiä työrupeamia Lähi-Idän ja Indokiinan kriisipesäkkeissä. Vanhemmiten olen keskittynyt alan konsulttitoimintaan, sillä päteville ammattisotilaille on aina enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

Pidät paljon huomiota saanutta blogia Lemurian Kosminen Muna. Mihin pyrit blogin pitämisellä? Millaista palautetta olet saanut suorasanaisista ja poliittisesti epäkorrekteista kirjoituksistasi ja videoistasi?

Haluan saattaa suuren yleisön tietoisuuteen harvemmin tunnettuja hengentieteen ilmiöitä sekä samalla kertoa näkemyksiäni elämästä. Esimerkiksi demonien manaamisesta on sangen vähän autenttista materiaalia saatavilla ja pidän tärkeänä, etä ihmiset saavat oikean kuvan tapahtumien kulusta viihdeteollisuuden esittämien täysin vääristyneiden mallien sijasta. Olen saanut runsasti palautetta ja miltei poikkeuksetta se on ollut rohkaisevaa. Kristikansalta olen saanut pääasiassa haistatteluja ja tappouhkauksia, olipa joku ottanut asiakseen lähettää Isä-Jumalan siunauksen kanssa veriset bokserit postilokerooni. Myöskin runsaasti pillua on tätä kautta herunut, niin itselleni kuin kanssalusiferisti Kaasu-Vataselle, mikä tuo suuresti lisäarvoa blogin pitämisen.

Oletko hullu?

Tämän asian pohtiminen ei kiinnosta minua lainkaan. Mielenterveys on seikka, joka määräytyy ympäristön normien mukaan. Olen kieltämättä ollut mielisairaalassa muutamaan otteeseen elämässäni, mutta koen silti itseni huomattavasti terveemmäksi kuin moni terveenkirjoissa oleva. Hengentieteisiin vihkiytyneet ihmiset tapaavat muutenkin altistua melkoisille henkisille paineille ja koska tämänkaltaiset ihmiset ovat miltei poikkeuksetta psyykeeltään kovin herkkiä, niin tästä ennemmin tai myöhemmin seuraa henkistä ylikuormitusta, joka ilmenee juurikin mielen oireiluna.

Onko tarinoissasi tai YouTubeen itsestäsi laittamassa videossa yhtään liioittelua?

Ei. Jokainen sana on täyttä totta. Kaikki mainitsemani asiat ovat todella tapahtuneet. Lusiferia on palvottu suvussani useiden sukupolvien ajan. Koska harjoittamiini sexuaali- ja sadomaagisiin menoihin kuuluu olennaisesti sangen runsas parittelu ja varsinkin neitsyyden vieminen Lusiferin kunniaksi, niin tätä kautta minulle on kertynyt hyvinkin runsaasti naisseikkailuja ja jälkikasvua. Otollisimmat poikalapset olen vihkinyt sukuni perinteiden mukaisesti Lusiferin palvelijoiksi jotta he aikanaan siirtäisivät tämän perinnön jälkeläisilleen. Varsinkin mainostamani sadomaaginen spermapankki on tuonut runsaasti tilaisuuksia levittää väkevää arjalaisen alfauroksen perimää.

Onko tekstejäsi tulossa joskus kirjana?

Voi olla, että julkaisen postuumisti muistelmani, sillä ne tulevat sisältämään hyvin tulenarkaa materiaalia ja järkyttäviä paljastuksia maailman poliittisista ja taloudellisista vaikuttajista, enkä halua yhtään enempää ongelmia Supon kanssa kuin minulla juuri nyt on. Toki jos joku on kiinnostunut kustantamaan hengentieteellisiä kirjoituksiani, ei minulla suinkaan ole mitään sitä vastaan. Kirjoitan toki jatkuvasti reportaasheja ja lehtiartikkeleita hengentieteen ja sadomagian kenttätutkimuksistani alan julkaisuihin, mutta nämä kirjoitukset ovat enemmän suunnattuja muille hengentieteen tutkijoille enkä usko niiden niinkään kiinnostavan blogini lukijoita.

Oletko ollut vankilassa tai saanut sakkotuomioita värikkään elämäsi aikana?

Kyllä. Olen saanut useita sakkoja pahoinpitelyistä, poliisille niskoittelusta, kirkkorauhan rikkomisesta, exhibitionismista ja muista pienistä rikkeistä. Vankilassa en hyvin väljästi tulkittuna ole ollut, siitä saan kiittää asemaani vapaamuurareissa ja hyviä yhteyksiäni poliisin päällystöön, mutta putkassa olen istunut oman osuuteni ellei enemmänkin. Tämä osin kertoo enemmän yhteiskunnasta jossa elämme kuin minusta, sillä nyrkkitappelut, taxijonossa painiminen ja muu humaltunut riehakas ilonpito kuuluu normaaliin miehisen miehen elämään.

Siitä ei ole järin pitkää aikaa, kun tällaisista sanktioista päätettiin ase kädessä vapaiden miesten kesken käräjäkivillä. Minulle kelpaa tämä malli edelleen sangen mainiosti. Kaikki on mennyt päin helvettiä sen jälkeen, kun naisille annettiin ääni- ja puheoikeus ja heidät päästettiin pois keittiöstä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Naisen paikka on kulkea konttaamalla makuuhuoneen ja keittiön väliä peräaukko rasvattuna ja mittavalla dildolla varustettuna.

Miten kommentoit Suomen presidentinvaalien 2012 tulosta?

Tämä seikka on täysin yhdentekevä. Koko parlamentaarinen demokratia on ja on aina ollut silkkaa silmänlumetta, jolla pidetään tavallisten ihmisten kaltaiset tuotantoeläimet tyytyväisenä. Presidentit, hallitukset, viranomaiset, näillä tahoilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista valtaa. Todellinen valta tässä maailmassa on ollut jo pitkään pienellä joukolla rikkaita pankkiirisukuja, kirkonmiehiä ja kuninkaallisia sekä heidän hännystelijöillään. Nämä ovat Saatanan palvelijoita ja ihmiskunta on ollut heidän vallassaan tuhansien vuosien ajan.

On kerrassaan naivia kuvitella, että nämä kansakuntien todelliset hallitsijat sallisivat edustuksellisen demokratian, jos sillä tavoin olisi pienintäkään mahdollisuutta vaikuttaa maailman tilaan.

Presidentti on pelkkä käsinukke, joka nyrkki perseessään puhuu isäntänsä eli satanistisen rahaeliitin suulla. Tässä katsannossa olisi Haavisto ollut kieltämättä parempi presidentti. Toisaalta Sauli Niinistö on mielestäni selkeästi Saatanan vallassa, onhan hän todistetusti osallistunut rahavallan perinteisiin jo vuosituhansia jatkuneisiin satanis-okkulttisiin menoihin, jonka kulissina toimii tällä vuosisadalla Bilderbergin kokous. Siellä tämä edellä mainittu satanistinen rahaeliitti harjoittaa lapsiuhreja, vampirismia, kannibalismia ja homosexuaalisuutta sekä huumehuuruisia sexiorgioita, joissa Saatanan kunniaksi harjoitetaan kaikkia tunnettuja perversioita ja poltellaan pieruja.

Kuulut Turun Hengentieteen Seuraan ja sen sisäiseen Lucifer Looshiin. Mitä kautta päädyit seuraan ja miksi liityit juuri sen Lucifer Looshiin?

Liityin seuraan, koska tunsin aikanani paljon seuran aktiivijäseniä, mutta en koskaan tullut liittyneeksi itse. Harkitsin asiaa, mutta seura yllättäen lakkautettiin. Nyt kun seura on perustettu uudelleen, en nähnyt mitään syytä aikailla. Lusiferin looshin valitsin, koska ole vakaumuksellinen Lusiferin palvelija ja sitä olen ollut koko ikäni. Näinä aikoina Lusiferin alamaiset muutoinkin kerääntyvät yhteen sankoin joukoin, sillä merkit ovat selvät, Lusiferin aika on koittava ja se tulee tapahtumaan pian. Silloin on jokaisen valittava puolensa ja niin on julistettu, että hänen ensimmäiset lapsensa tulevat olevaan Herrallemme otollisimpia. Maailmanpiiri on siirtymässä hyvin pitkään kestäneestä Saatanan ajasta Lusiferin aikaan, jolloin koittaa ihmiskunnan uusi kultakausi. Haluan omalla toiminnallani olla edesauttamassa tätä tapahtumaa.

Uskotko oikeasti henkivaltoihin vai ovatko ne vain jonkinlainen runollinen konteksti, johon saa kätevästi puettua monenlaista aikuisen miehen kohellusta?

Uskon vakaasti pyhään kolminaisuuteen, eli Isä-Jumalaan, Lusiferiin ja Saatanaan. Vaikka minun herrani on Lusifer, niin arvostan suuresti myös muita kolminaisuuden osia. Henkimaailma on yhtä todellinen kuin reaalitodellisuus, ellei enemmänkin. Vaikka suurin osa ihmiskunnasta ei ole kykenevä sitä havaitsemaan, me henkisesti kehittyneemmät ja salatieteisiin perehtyneet vanhemmat sielut elämme yhtälailla eetteriulottuvuudessa kuin täällä reaalitodellisuudessa. Henkivallat ja henkimaailma ovat totisinta totta sanan varsinaisessa merkityksessä ja profetioin, että kovan kohtalon tulee sellainen ihminen saamaan, joka ei tätä seikkaa ymmärrä.

Turun Hengentieteen Seura pitää hyvin matalaa linjaa jäsenistään, mutta olen ymmärtänyt, että seuralla on jo nyt jäseniä melkein saman verran kuin kultaisella 70-luvulla. Tiedätkö, tai voitko kertoa, pitääkö tämä paikkansa?

Kyllä, näin on asia. Tämän seikan voin seuran toiminnasta paljastaa. Turun Hengentieteen Seuran sisäpiiriläisenä voin vahvistaa, että jäsenmäärä lisääntyy koko ajan ja uskonkin, että pian olemme sangen merkittävä yhteiskunnallinen taustavaikuttaja. Erilaiset salaseurat käyttävät muutenkin maailmanlaajuisesti huomattavaa taloudellista ja poliittista valtaa, eikä ole suinkaan sattuma, että tahot jotka yrittävät näitä valtakeskittymiä julkituoda ja paljastaa leimataan hörhöiksi salaliittoteorioiden kannattajiksi. Kuulun Turun Hengentieteen Seuran lisäksi vapaamuurareihin sekä muutamiin kansainvälisiin salaseuroihin, joista en voi enkä halua enempää kertoa.

Seura ilmoitti viime vuonna pitäneensä kesäretriitin seuraan kuuluvan Kaasu-Vatasen kesäresidenssillä. Olitko paikalla, ja jos olit, niin miten retriitti sujui? Harjoitettiinko retriitillä sellaisia mustia messuja metsässä, joista Pekka Siitoin teoksissaan Musta Magia I & II on kirjoittanut? Miksi retriittiin osallistujille suositeltiin “voimassaolevaa henkivakuutusta”? Kuka voitti soramontturallin?

Kyllä, olin paikalla, kuin myös Kaasu-Vatanen ja kenttäsika Päivi-Maria. Kaikki sujui vallan mainiosti, sillä miestapoilta säästyttiin. Joimme runsaasti viinaksia ja olutta, paistoimme makkaraa, ammuimme pilkkaan, löimme välillä miespainiksi roomalais-kreikkalaisittain ja harmonikkamusiikki soi.

Myös salatieteitä harjoitettiin juurikin mustan magian Mestarin, Valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimen oppien mukaisesti ja tilaisuus onnistui muutamia haavereita lukuunottamatta mainiosti. Tästä magianharjoituksesta saatan kirjoittaa oman blogitekstin. Soramontturalli huipensi tapahtumat, semminkin kun päätimme sallia pienikaliiberisten kertatuliaseiden käytön kisassa lisäämässä jännitystä. Kaasu-Vatanen johti enimmän osan kisasta minun antaessani auton takapenkiltä käsin hyviä neuvoja, kunnes hän sorsahauleja väistellessään ohjasti auton katolleen. B.S. Mullerin kärjen tuntumassa peesaaminen ja taktisesti loistava ajo toi hänelle voiton, mikä hänelle suotakoon, sillä B.S. oli nuorempana lupaava jokamiesluokan kuljettaja. Mainittakoon, että joviaalina toverina kelpo Muller laittoi kaikkien riemuksi palkintona olleen isoperseisen latvialaishuoran kiertoon.

Tapasitko koskaan Pekka Siitointa? Olet kirjoittanut Pekasta oikein oman blogitekstinkin, jossa kehut häntä suuresti. Mitkä olivat Pekan vahvimmat ja heikoimmat puolet?

Kyllä, tapasin Pekka Siitoimen joitakin kertoja hänen kotonaan Kaarinassa ja lisäksi hän kävi luonani harvakseltaan katsomassa 8 mm pornofilmejä ja juomassa viinaa. Joskus mukana oli myös messuemäntiä eli huoria, silloin teimme jokusen saksalaisella huumorilla ryyditetyn aikuisfilmin. Pekka viihtyi enimmäkseen kameran takana, mutta muistanpa eräänkin rainan, jolla Valtakunnanjohtaja lykkii iloisesti koira-asennossa koppalakki kallellaan ex-vaimoani Riitta-Lisaa tuhkaluukkuun.

Koska olen menestyvä liikemies, saatoin myös tukea hänen toimintaansa taloudellisesti, mutta koska Suopo tarkkaili häntä aktiivisesti ja en halunnut joutua tekemisiin heidän kanssaan, niin olin häneen yhteydessä jo pelkistä käytännön syistä harvakseltaan. Samoin hänen lähipiirissään oli mielestäni liikaa epäilyttäviä aineksia, joiden kanssa en halunnut olla tekemisissä. Pekka Siitoin oli karismaattinen johtaja, joka hypnoottismagneetisella katseellaan hallitsi monia henkisesti heikkolahjaisempia seuraajiaan jopa niin, että nämä olivat aivain kuin haitilaisen zombi-myrkyn vallassa. Mikäli Valtakunnanjohtajalla olisi ollut enemmän aikaa, olisi hän kerännyt oman SS-zombien armeijan ja aloittanut täysimittaisen vallankumouksen.

Pekka Siitoin oli todellinen humanisti, sydämensivistynyt ja empaattinen ihminen, todellinen arvojohtaja, joka ei koskaan saanut sitä tunnustusta minkä hän ansaitsisi. Pekka oli intohimoinen ihminen, joka rakasti elämää. Tämä saattoi myös koitua hänen kohtalokseen. Vaikka en itsekään lasiin sylje, niin mielestäni Pekan alkoholinkäyttö alkoi olla viimeisinä aikoina liian runsasta jopa siinä määrin, että siitä oli haittaa hänen poliittiselle ja hengentieteelliselle työlleen. Toisaalta ymmärrän häntä hyvin, sillä Pekka Siitoin oli jatkuvasti ankarien paineiden alaisena, sillä pitää muistaa, että Pekka oli avoimesti natsi ja Lusiferin palvelija sangen ahdasmielisinä aikoina.

Mitä Pekan kirjoja arvostat eniten ja miksi?

Musta Magia I ja II sekä erityisesti Paholaisen Katekismus ovat Mestari Siitoimen merkkiteoksia. Näissä kirjoissa on yksissä kansissa mittava määrä okkultistista tietämystä ja lisäksi ne ovat vallan mainioita lähdeteoksia kenttämanausta harjoitettaessa. Koska keräilen hengentieteen kirjallisuutta, on minulla luonnollisesti hallussa koko hänen tuotantonsa ja useita muita kirjoja, joiden tekemiseen Siitoin on suoraan tai välillisesti osallistunut. Kokoelmiini kuuluu myös joitain Mestari Siitoimen alkuperäisiä käsikirjoituksia. Omistan myös ainoan tunnetun kappaleen koskaan julkaisematonta esseetä, jossa Pekka Siitoin pohtii rotuopin ja okkultismin välistä suhdetta. Tämän tekstin sain aikanaan oikoluettavaksi, ja unohdin palauttaa sen ennen hänen kuolemaansa.

Olet omien sanojesi mukaan sadomaagikko. Miten ja missä olet perehtynyt tähän aiheeseen. Minkälaisia sadomaagisia operaatioita harjoitat ja miksi? Blogisi lukijat muistavat tietysti viimevuotiset kenttäraporttisi Pohjanmaalta, mutta onko sen jälkeen ollut joitain erityisiä uusia sadomaagisia operaatioita?

Sadomagia on nimensä mukaisesti sekoitus sadismia ja magiikkaa, jota harjoitettaessa syntyy niin henkinen kuin fyysinenkin yhteys herraamme Lusiferiin. Kun nämä kaksi yhdistää, syntyy jotakin joka on selkeästi enemmän kuin osiensa summa. Seksuaalisuus on kuulunut kautta ihmiskunnan historian olennaisena osana jumalainpalveluksen harjoittamiseen, joskin tämän valtavan henkisen voimavaran merkitystä eivät tunnu nykyiset pystyyn kuolleet valtauskonnot ymmärtävän. Normaalin sadomaagisen hartaudenharjoittamisen ja lihan piilottamisen lisäksi ei kovinkaan mainittavia operaatiota ole viime aikoina tapahtunut.

Mitä kuuluu blogissasi mainitulle kenttäsika Päivi Marialle ja ex-vaimollesi Riitta-Liisalle?

Päivi-Maria voi paksusti hoitopaikassaan läheisen kotieläinpuiston lätissä elikkä sikopajassa, vieläpä sanan varsinaisessa merkityksessä. Päivi-Maria on toisin sanoen pieniin päin. Neiti N.N:n luona suorittamamme manauksen aikana Päivi-Maria osoitti olevansa poikkeuksellisen kykenevä työskentelemään kovankin paineen alaisena, joten pyrimme jalostamaan tästä emakosta täydellisen sikarodun okkulttiseen kenttätyöhön. Muutenkin hän on oikea femme fatale, en ollenkaan epäile etteikö yhteiselomme jatkuisi muutenkin kuin työn merkeissä, mutta ammattietiikkani on sitä tasoa, etten suvaitse seurustelua työyhteisössä.

Riitta-Liisa on poistunut joukostamme oman käden kautta. Tukholman poliisi löysi hänen ruumiinsa Stadsgårdenin satama-altaasta hiljattain. Naisparka oli kärventänyt itseään sikarilla, leikellyt irti niin nisänsä kuin korvansakin, ampunut itseään polvilumpioihin ja rusikoinut kasvonsa miltei tunnistamattomiksi ennen kuin oli hukuttautunut. Mutta suremaan en jää, sillä pillua maailmassa riitää ja leskenperintökin auttaa mukavasti sopeutumaan tilanteeseen ja jatkamaan eteenpäin. Haluaisin kuitenkin lausua Riitta-Liisan muistolle Valtakunnanjohtaja Siitoimen muistovärssyn vaimonsa kuoleman johdosta: “Paljon pilasit, kaiken munasit, nyt pillusi on kylmennyt”.

Olet omien sanojesi mukaan alfauros ja umpihetero. Millainen on ihannenaisesi?

Arvostan naisessa perinteisiä äidin ja kotihengettären ominaisuuksia, eli että nainen laittaa maukkaita liharuokia, huolehtii kodin siivoamisesta ja miehestään sekä imee kyrpää kun käsketään sen kummemmin mukisematta. Myös leveä lantio on tärkeä, silloin nainen voi vaivatta synnyttää poikalapsia. Isot hinkit tuovat myös runsasta lisärvoa ja kyky ottaa kulli suuhun kasseja myöten. Naisen tulee luonnollisesti olla valkoihoinen arjalainen, eikä hänen suvussaan saa olla juutalaista verta, sitä en hyväksy. Olen blogissani kirjoittanut mietteitäni vaimon kouluttamisesta, joten sieltä löytyy runsaasti pohdiskeltavaa, mikäli asia kiinnostaa.

Pitäisikö bordellit laillistaa Suomessa?

Ehdottomasti. Ihmisten moraalia ei voi säädellä lakien avulla, oli kyse sitten mistä tahansa kiellosta. Seksistä on aina maksettu, eikä se lopu sillä että toiminta tehdään laittomaksi. Kieltolakien tyyppiset lait ovat typeriä ja omiaan lisäämään yleistä lain halveksuntaa muitakin lakeja kohtaan. Kieltolait hyödyttävät ainoastaan rikollisia ja korruptoituneita viranomaisia, sikäli kun näiden kahden ryhmän välillä niin suurta eroa ylipäätään on. Muualla maailmassa on yleinen tapa, että isä vie sexuaalisen kypsyyden saavuttaneen poikalapsen bordelliin ja tätä hienoa perinnettä sopisi Suomessakin ylläpitää. Tyttäristä ei ole niin väliksi, nämä kun todennäköisesti ovat jo töissä mainituissa laitoksissa.

Blogitekstiesi perusteella katselet ainakin ns. “alppipornoa”. Mitä se on? Millainen pornokokoelma Kosmoksen residenssistä löytyy?

Alppiporno on saksalaista laadukasta aikuisviihdettä. Tähän genreen kuuluu olennaisesti humoristisin juonenkääntein höystetyt sexiseikkailut Tirolin vuoristossa, käkikellot, nahkashortsit, suuret oluttuopit, poskisexi ja jodlaaminen kliimaxin hetkellä. Henkilökohtainen pornofilmikokoelmani on sangen mittava, sillä aloin keräämään sexifilmejä jo 60-luvulla. Viimeksi kun inventoin kokelmani, 8 mm filmejä oli reilut 500 kappaletta ja videokasetteja reilusti yli neljä tuhatta. Mielestäni videokasetti on ainoa oikea formaatti perinteisten kaitafilmien lisäksi aikuisviihteen katseluun. Toki olen joutunut hankkiman joitankin DVD-levyjä, koska esimerkiksi japanilaista oksennuspornoa ei niinkään löydy muussa formaatissa.

Laitoit viime vuoden alussa YouTubeen videon, jossa tarjoat naisille seksipalveluita. Onko kiinnostusta palveluihin löytynyt?

Kyllä. Vaikka ex-vaimoni Riitta-Liisa ei olekaan enää hedelmöitystiimissämme mukana, se ei haittaa, sillä hänen panoksensa oli muutenkin melko vähäinen. Jo useampi naisihminen on saanut avun kauttani. Tosin olen alkanut epäillä, että moni on hankkiutunut spermapankkini asiakkaaksi pelkästään siitä syystä, että saisi kunnon karjusonnin arjalaista kyrpää niin että ei ihan heti kykene vaikka mieli tekisikin. Mutta se heille suotakoon, sillä valtaosa nykymiehistä on pienikaluisia aasimiehiä, jotka eivät kykene naistaan tyydyttämään. Tällainen on omiaan aiheutamaan lesbolaisuutta ja feminismiä, ja niitä ei luoja paratkoon tarvita enää yhtään yhteiskuntaa mädättämään.

Millainen mies on Kaasu-Vatanen, joka on ystäväsi, ja jonka olet maininnut usein blogissasi? Ymmärtääkseni olette koheltaneet yhdessä monessa paikassa ja joutuneet suljetulle osastollekin joskus. Pitääkö tämä paikkansa?

Kaasu-Vatanen on Lusiferin sotilas ja yhtälailla ammattisotilas kuten minäkin. Kova mies ottamaan kuppia ja vallan villitty pillun perään ja mikäs siinä kun on vehkeet kuin siitosoriilla. Kun Rhodesiassa ostimme poikien kanssa huoran, joutui kelpo Vatanen jäämään aina jonon viimeiseksi, sillä hänen jäljiltään jäi vain verisiä peräaukkoja ja revenneitä välilihoja. Tutustuimme siis sotatantereella. En ollenkaan epäile, etteikö Kaasu-Vatanen olisi elämänsä varrella ollut suljetulla osastolla, mutta tästä minulla ei ole tietoa. Kun viimeksi olin suljetulla osastolla lepäämässä, Vatanen selvisi pelkällä vatsahuuhtelulla ja herrasmiesten suosimalla yksityisklinikalla suoritetulla ilokaasuhoidolla.

Suosikkiaseesi?

Suosikkiaseeni on ja on aina ollut rynnäkkökivääri mallia AK-47 eli Kalshnikov. Varsinkin työaseena se on lyömätön, koska tätä nimenomaista rynnäkkökivääriä käytetään niin yleisesti kolmannen maailman kriisipesäkkeissä, joten kentällä työskennellessä varaosia ja ammuksia on aina saatavilla. Ase on myös hyvin varma toiminnaltaan, joten se toimii niin kurassa kuin pakkasessakin ja on ennen kaikkea helppo huoltaa kenttäolosuhteissa. Minulla on mittava kokoelma erilaisia ampuma-aseita historiallisista mustaruutiaseista moderneihin sarjatuliaseisiin, mutta Kalshnikov on klassikko, jonka rinnalla ei mikään ase pärjää vertailussa.

Suosikkipäihteesi? Miten rentoudut? Missä lomailet?

Pirtu. Ylipäätään tiukka viina, whisky, vuosikertakonjakit ja absintti, tosin olutkin menee janojuomana ja sitä on miellyttävämpi oksentaa kuin väkeviä. Pervitiini eli siviilikelellä amfetamiini kuuluu työnkuvaan, mutta käytän sitä ainaostaan käytännön syistä, en niinkään päihteenä. Olen toki käyttänyt runsaasti erilaisia hallusinogeeneja kun olen osallistunut luonnonkansojen rituaaleihin hengentieteen kenttätutkimuksissani.

Rentoudun kuuntelemalla Paula Koivuniemeä, kouluttamalla saksanpaimenkoiriani, savaten eli ranskalaisen potkunyrkkeilyn parissa ja hoitamalla mehikasvipuutarhaani. Myös mustaruutiammunta on sangen rentouttavaa. Nussiminen on myös merkittävä osa elämääni. Sangen vilkas sexi-elämä tuo elämään mukavasti lisäarvoa, minulla on omakotitaloni kellarissa täysin varusteltu dungeon. Eli jos naispuolisilta lukijoilta löytyy mieltymystä päästä todellisen alfaorin sexiorjaksi, niin ottakaa yhteyttä. Haaremissa riittää tilaa.

Lomailen nykyään Thaimaassa, siellä riittää kohtuuhintaista nuorta pillua ja viinaa. Vaikka sangen varakas olenkin, olen ihan periaateesta tarkka talouskukkarostani. Tunnen henkilökohtaisesti vakilomakohteeni paikallisen poliisipäällikön ja sen ansiosta saan vapauden toteuttaa itseni hyvinkin moninaisilla tavoilla, joista tavalliset turistit voivat vain haaveilla. Olen toki matkustanut hengentieteitä tutkiessani laajasti ympäri maailmaa, mutta lomailuun Thaimaa on tällä hetkellä ykköskohde.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Popyhtye Manowarin kitaristi Ross the Boss on osuvasti todennut; ”elämän tarkoitus on tuottaa viholliselle kipua”. Yhdyn tähän täysin. Olen onnellisimmillani sotatanteella, pää täynnä adrealiinia ja hyvää farmaseuttista piriä. Benito Mussolini on osuvasti todennut; ”sota on miehelle mitä äitiys naiselle” ja tämän allekirjoitan täysin. Tosin karaoke on yhtälailla antoisaa. Esitän mieluusti Elviksen ikivihreää kappaletta Flaming Star, olen jopa opetellut vaativan Love me tender-saksauksen lavashowta ajatellen.

– – –

Kiitos haastattelusta, Leon Kosmos.

Aiheeseen liittyen:

Leon Kosmoksen blogi Lemurian Kosminen Muna

Read Full Post »

Mikä yhdistää perussuomalaisten Jussia Halla-ahoa, Judas Priestin laulaja Rob Halfordia ja Black Sabbathistakin tuttua laulaja Ozzy Osbournea?

Heitä kaikkia yhdistää Saatanan lonkerot, epämääräiset perusteet, joilla heidät on syyllistäen yhdistetty tragediaan, jossa ihmishenki tai ihmishenkiä on menetetty asetta käyttäen.

Otetaan tapaus tapaukselta.

Vuonna 1986 Ozzy Osbourne joutui oikeuteen, koska masentunut 19-vuotias kalifornialainen nimeltä John McCollum riisti itseltään hengen ampumalla itseään päähän kuunnellessaan Osbournen kappaletta Suicide solution. McCollummin vanhempien mukaan heidän poikansa tappoi itsensä, koska Suicide solution kappaleessa oli oletettavasti takaperin laitettu piiloviesti, joka yllytti itsemurhaan. Tämän piiloviestin sisältö kuultiin eri tavoin, seuraavin variaatioin: “Get the flaps out”, “Get the glass shoot”, “Let yourself go”, “Get the fucking gun”, sekä “Get the gun, get the gun, shoot shoot shoot shoot shoot shoot”. Oikeusjuttu tyrehtyi omaan absurdiuteensa ja Osbourne todettiin syyttömäksi.

Vuonna 1990 Rob Halford ja bändinsä Judas Priest joutuivat oikeuteen, koska 20-vuotias James Vance ja 18-vuotias Raymond Belknap päättivät ampua itseltään aivot pihalle ryypättyään, poltettuaan pilveä ja kuunneltuaan Judas Priestiä. Nevadalaisten nuorukaisten haulikkohommat päättyivät siihen, että Belknap ampui aivonsa ja Vance leukaperänsä pitkin nurmikkoa. Nuorukaisten vanhemmat nostivat tapauksen johdosta oikeusjutun Judas Priestiä vastaan, koska heidän mukaansa pojat olivat tarttuneet haulikkoon bändin levyllä oletettavasti olevan takaperin äänitetyn viestin takia, jonka väitettiin kehottaneen itsemurhaan. Piiloviestin, jonka yksinkertaisuudessaan sanottiin olevan “do it”, nähtiin sisältyvän kappaleeseen Better by you, better than me. Oikeusjuttu tyrehtyi myöhemmin omaan absurdiuteensa. Halford totesi, ettei fanien tappamiseen kehottamisessa olisi mitään järkeä. Tappokehotusta mieluummin hän sanoi piilottavansa levyihin vaikka viestejä “ostakaa enemmän levyjämme”.

Vuonna 2011 SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner vaati perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-ahoa eroamaan turvallisuusasioista vastaavan valikokunnan puheenjohtajan paikalta, koska Norjassa terrori-iskun ja joukkomurhan tehnyt 32-vuotias Anders Behring Breivik on maininnut Halla-ahon kolmeen kertaan myönteiseen sävyyn massiivisessa manifestissaan. Myös muutamat muut politiikot ovat esittäneet samansuuntaisia näkemyksiä kuin Jungner. Perussuomalaisia ja muita humanitaarista maahanmuuttoa kriittisesti tarkastelleita tahoja on vaadittu kantamaan vastuunsa siitä tiestä, jolla heidän sanotaan osaltaan pohjustaneen Norjan tragediaa.

Jos Halfordin ja Osbournen oikeusjutut olivat huteralla pohjalla, niin huteralla (assosiaatiolla syyllistämisen) pohjalla ovat myös Jungnerin vaatimukset Halla-aholle. Halfordin ja Osbournen kappaleissa ei kummassakaan kehoitettu tekemään itsemurhaa – ei etu- tai takaperin olevissa viesteissä. Halla-ahon teksteissä ei tietääkseni missään ole etu- eikä takaperin kehoitettu ketään tekemään terrori-iskuja tai joukkomurhia (ellei sellaiseksi sitten luovasti lasketa Halla-ahon blogin Scriptan ala-otsaketta “kirjoituksia uppoavasta lännestä” – siinähän on kyllä aika tuhoon lietsova tunnelma, eikö vain?). Halla-aho ei ole Breivikin 1500-sivuisessa manifestissa myöskään millään muotoa keskeisessä osassa. Breivikin manifestissa on myönteiseen sävyyn mainittu monia muitakin henkilöitä, joista keskeisimmässä roolissa on ennen kaikkea norjalainen Fjordman-nimellä blogannut Peder Jensen (joka Halla-ahon tapaan on myös tuominnut Breivikin teot). Kaikesta huolimatta voisi silti olla yleisen edun vuoksi kannattavaa varmuuden vuoksi lukea Nuiva vaalimanifesti ja Halla-ahon Gates of Vienna -blogissa julkaistut tekstit takaperin – sieltä voi hyvinkin löytyä piiloviestinä “Get the fucking gun” ja “do it”. Mistäs sitä ammuntaa harrastavasta Halla-ahosta varmaksi tietää, onhan hän niin piru mieheksi.

Otollisessa ilmapiirissä ihmiset nähtävästi tuppaavat aivan pokkana vetämään esiin mitä kömpelöimpiä, kummallisimpia ja törkeimpiä syytöksiä omasta mielestä pahoja ihmisiä vastaan – syyllistyen paradoksaalisesti silloin itse vähemmän fiksuun käytökseen. Joskus tätä tehdään emotionaalisessa huumassa aidosti asiaan uskoen, joskus taas tarkoituksella likaista poliittista peliä pelaten. Joskus sellainen kuuluu ajan henkeen ja sen yleisiin harhoihin. 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa “rock-musiikki on Saatanasta” sekä tuolloin muutenkin yleinen “Satanic scare” -vouhotus pyyhälsi ympäri maailman (myös Suomen) ja se aiheutti laajaa huolestuneisuutta, mikä voi nykyään tuntua kummalta ja huvittavaltakin, sen verran naurettavaa se meno oli (huvittavuus oli ilmiön uhrien kannalta kyllä asiasta kaukana). Nykyään poliittisen korrektiuden huumassa käydään silloin tällöin aika lailla samantapaista “noitavainoa” ja pahuutta nähdään milloin missäkin poliittisesti epäkorrektissa asiassa. Ne ketkä koettavat kyseenalaistaa hyvää tarkoittavan konsensuksen äänen, ovat paholaisen asianajajan roolissa, mikä tekee heistä epäilyttäviä.

– – –

Melko mielenkiintoisen historiallisen perspektiivin Norjan tapahtumien kotimaisiin puinteihin saa, jos niitä vertaa vuonna 1977 tapahtuneen Kursiivin iskun jälkimaininkeihin (ko. iskua ja siihen liittyvää aihepiiriä on käsitelty tässä blogissa useaan kertaan aiemmin).

Kommunistisen Tiedonantaja-lehden painotalo Kursiiviin iskettiin Helsingissä loppuvuodesta 1977. Painotalo sytytettiin tuleen ja yritettiin räjäyttää. Tekijä oli mielenterveydeltään epävakaa nuorimies nimeltä Seppo Lehtonen, joka kuului Pekka Siitoimen pieneen mutta äänekkääseen uusnatsijoukkoon. Lehtosen tekemä terrori-isku oli Suomen oloissa ainutkertainen – vastaavaa ei ollut maassamme rauhanaikana tapahtunut. Asian tiimoilta nousi tietysti valtava meteli ja mediassa aihetta käsiteltiin paljon.

Kommunisteille tilanteessa oli loistava momentum nostaa esille kaikenlaisia mahdollisia oikeistolaisia uhkakuvia yleisestikin. Niistä puhuttaessa sävy oli melko lailla sama, kuin mikä Jungnerilla ja kumppaneilla on ollut puhuessaan Halla-ahosta ja muista humanitaarisen maahanmuuton kriittisistä tarkastelijoista Norjan tragedian pohjustajina. Samalla lailla kuin syyllinen assosiaatiolla -lonkeroita kuroteltiin vuonna 1977 Kursiivin tapauksessa, niitä kurotellaan maassamme myös nyt vuonna 2011 Norjan tragedian takia.

Muistin virkistykseksi, seuraavassa on Tiedonantajassa julkaistu lista “äärioikeiston lonkeroista” vuodelta 1977. Listassa mainittujen tahojen annettiin ymmärtää edustavan laajemmassa kontekstissa pohjimmiltaan samaa vaaraa, kuin mieleltään epävakaa Seppo Lehtonen, joka kuului marginaaliin hörhöjärjestöön, ja joka oli kursiivin iskun takana:

Tiedonantaja listasi ääri-oikeiston lonkeroita vuonna 1977

“Äärioikeiston lonkerot” saatiin listattua neljääntoista ryhmään: “1) Äärioikeiston sotilaalliset järjestöt (toiminnan yhtenäistäjä: Maanpuolustus- ja huoltojärjestöjen neuvottelukunta, Reservijärjestöt: Reserviupseeriliitto ja Reservin Aliupseerien liitto, Upseerit evp, Kadettikunta ry), 2) Äärioikeiston toimintaa rahoittavat suurpääoman säätiöt (Suomalaisen yhteiskunnan tukisäätiö, Urlus-Säätiö, Maanpuolustuksen tuki ry, Väestönsuojelusäätiö), 3) Kouluissa ja korkeakouluissa vaikuttavat säätiöt (Korkeakoulu- ja tiedepoliittinen tutkimussäätiö, Vapaan Koulutuksen tukisäätiö), 4) Äärioikeiston käytännön organisaattori kouluissa (Teinien tuki ry), 5) Äärioikeiston uskonnolliset järjestöt (Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys, Stefanus-Lähetys, Oy Kuva ja Sana Ab), 6) Äärioikeiston aatteelliset järjestöt (Itsenäisyyden Puolesta ry, A.I. Arwidsson-Seura), 7) Äärioikeiston toiminnan organisoija yrittäjien piirissä (Yrittäjien Keskusliitto, aikaisemmin myös Suomen Yrittäjäjärjestöjen liitto), 8) Äärioikeiston kustannusyhtiöt (Kustannuspiste Oy, Alea-Kirja, Oy Libertas Ab, Oy Kuva ja Sana Ab, Maanpuolustuslehden Kustannus Oy, Atra-kustannus), 9) Ihmisoikeuksilla keinotteleva järjestö (Amnesty Internationalin Suomen osasto), 10) Äärioikeiston poliittiset edustajat (Perustuslaillinen Kansanpuolue, Suomen Maaseudun puolue, osittain Kristillinen liitto, yksityisiä edustajia LKP:ssä, RKP:ssä, keskustapuolueessa ja sosdem puolueessa), 11) Karjalaisten siirtolaisten keskuudessa vaikuttava järjestö (Karjala-liitto), 12) Äärioikeiston vapaaehtoinen väestönsuojelujärjestö (Suomen Väestönsuojelujärjestö), 13) Avoimesti fasistiset järjestöt (Siitoimen fasistijärjestöt, Nordiska Rikspartiet, Helsingissä toimivat maanalaiset ryhmät, ym. ym.), 14) Mahtavat voimat kaiken oikeistotoiminnan takana (Työnantajajärjestöt eli Suomen Työnantajain Keskusliitto, Elinkeinoelämän Valtuuskunta, jne, suuryhtiöt, eli Ahlstörm, Koukas, jne)” (Koko Tiedonantajan artikkeli aiheesta löytyy osana tätä aiempaa postia).

Siinä missä vuonna 1977 oli toki erittäin tärkeää selvittää perin juurin kuka Kursiivin iskusta oli vastuussa ja mitkä tahot olivat iskussa mahdollisesti eri tavoin mukana ja siten myös vastuussa, pätee sama toki myös Norjan tragedian yhteydessä. Mutta ei nyt hyvää päivää tällaisten Saatanan lonkeroiden mielikuvituksellisista kurotteluista syyllisten hakemisessa, ihmisten syyttelyssä ja mustamaalaamisessa. Perustelut tällaisten lonkeroiden kurotteluun niin 1977 kuin 2011 ovat yhtä hatarat kuin jos syylliseksi oltaisiin nimitetty Seppo Lehtosen tai Anders Behring Breivikin suosikkiartistit, suosikkiteleviosarjat, tai uskonnolliset viiteryhmät. Miksei Suomen kristillisiä yhteisöjä vaadita kantamaan vastuutaan Norjan tragediasta? Miksei kukaan ole sanonut tästä sanaakaan? Breivik piti itseään kristittynä, vieläpä kristittynä ritarina. Syy siihen, miksi tästä ei ole nostettu mitään melua on tietysti se, että siinä ei olisi mitään järkeä. Saman pitäisi päteä asiassa myös Halla-ahon syyllistämisen suhteen.

Syyllistäminen assosiaatiolla on argumentaatiovirhe, niin vuonna 1977 kuin 2011.

Historia tunnetusti toistaa itseään. Jotkut ihmiset saavat syyllistävät Saatanan lonkerot ulottumaan kerta toisensa jälkeen tragedioiden polttopisteistä mielikuvituksellisen kauas, mielikuvituksellisin perustein. Samalla he käyttävät kyseisten tragedioiden uhreja hyväksi omiin poliittiisiin, uskonnollisiin, taloudellisiin, tai muihin vastaaviin päämääriinsä. Sopii miettiä, miten fiksua sellainen on.

Sopii miettiä, onko Mikael Jungnerin syytteissä Jussi Halla-ahoa vastaan sen enempää järkeä kuin Judas Priestin tai Ozzy Osbournen oikeuteen haastaneiden vanhempien syytteissä, kommunistien vapaaehtoisen väestönsuojelun ja Amnesty internationalin maineen mustaamisessa Kursiivin iskun yhteydessä, tai Monty Python and the Holy Grail -elokuvassa esitetyissä noitasyytöksissä.

Read Full Post »