Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘ambient’

sarvisuhinamainosMesikämmen ei muista, koska hän edellisen kerran kävi Lahdessa. Paikasta on aiemmin tullut mieleen lähinnä Sleepy Sleepers ja Väinö Kuisma. Tällä matkalla asia muuttuu.

Sarvilevyt sijaitsee aivan keikkapaikan, Rooster pubin, vieressä. Sarvi on hieno paikka, josta löytyy harvinaisen hyvä kattaus vaihtoehtoisempaa musiikkia. Pläräämme hyllyt läpi. Kyllä lahtelaisten kelpaa. Tällaisen levykaupan soisi olevan Turussakin.

Ennen keikkaa käymme Helvetissä, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa Tiina-Liisa Kaalamon veistoksia ja Vesa-Antti Puumalaisen maalauksia. Näyttely on avoinna kuluvan kuun loppuun asti. Mesikämmen suosittelee.

Käymme MK9:n kanssa syömässä. Muut mättävät naamaansa lihaa, MK9 kasvissettiä. Kysyn MK9:n kuuluisasta panttivankikeikasta, josta hän sitten juurta jaksain meille kertoo. Sitä kuunnellessa ruokailu sujuu mielenkiintoisissa merkeissä. Tästä keikasta ja MK9:n historiasta muutenkin löytyy hyvä summaus Special Interests-sivustolta.

Haahuilemme ympäri kaupunkia kohti keikkapaikkaa. Roosterissa Mesikämmen tapaa KEMS:n miehiä, mm. Antti Joutsin. Juomme kossushotit ja puhumme mm. Pekka Siitoimesta, josta Antti antaa hienon videostatementin. Roosterin pihalla kuulemme pari hemmetin hienoa tarinaa Väinö Kuismasta, mutta niitä ei valitettavasti voi tämän jutun ohessa jakaa.

Rooster on varsin intiimi paikka ja se pakkautuu täyteen. Bizarre Uproar avaa illan, tällä kertaa yhden miehen voimin. Kuulemme BU:lta harvinaisen rauhallisen, lähes dark ambient-meininkejä lähestyvän setin, joka on kuitenkin piinaava ja kaikkea muuta kuin ambientmaisen eteerinen ja leijaileva. Setin aikana kattokoristeena olleita vinyylejä putoilee ainakin pari kertaa lattiaan. Tiettävästi ei kuitenkaan kenenkään päähän. Mainio, erilainen BU-setti.

Toisena soittaneen Sick Seedin setissä on pari nykykokoonpanolla aiemmin livenä kuulematonta biisiä, The most hated crime ja Idealist. Tämänkin setin aikana katosta putoaa levyä lattiaan. Pekka PT vokalisoi biisit karismaattiseen voimalliseen tyyliinsä. Setin päättää hittibiisi Helsingin synagogat.

Illan päättävän yhdysvaltalaisen MK9:n taustavideoissa näkyy sotaa, ruumiita, väkivaltaa. Artisti jakaa yleisölle manifestin. Taustalla pyörivä musiikki on varsin yksinkertaista luuppia, minkä päälle kuulemme keikan teemojen pohjalta improvisoitua tilitystä amerikkalaisuudesta, kulutuksesta, vitutuksesta, ja vastaavista aiheista. Artisti kiertää pienessä pubissa minne tiiviisti pakkauteessa yleisössä mahtuu, puhuen ja huutaen. Setti on enemmän performanssia kuin vaikkapa voimaelektroniikkaa. Omalla tavallaan MK9:n esitys oli varsin raikas tuulahdus alan keikoilla.

Hommat ovat ohi inhimilliseen aikaan. Ilta oli hieno, vaikka emme tavanneetkaan Väinö Kuismaa. Lahteen kannattaa tulla Sarven suhinaklubille toistekin.

– – –

Helvetti

P1170751

P1170756

P1170755

P1170757

P1170758

P1170759

P1170761

P1170762

P1170764

P1170765

Lahti

P1170767

P1170769

P1170770

P1170771

P1170855

Rooster

P1170773

P1170805

P1170865

P1170870

Bizarre Uproar

P1170784

P1170789

P1170795

P1170797

P1170802

Sick Seed (kuvat: Antti Joutsi)

P1170812

P1170825

P1170829

P1170830

P1170837

P1170848

MK9 (lyhyt videoklippi keikalta)

P1170909

P1170873

P1170889

P1170904

– – –

Lopuksi vielä päivän aikana kuultuja onelinereita:

N: ”Sun munkissa on karva. Häpykarva”. P: ”No, se maistuukin vähän kebabilta”.

B: ”Yllättävän tilava toi sun peräluukku”.

B: ”Yleensä jos panee jonkun paksuks niin siit seuraa lasku”.

[Puoli tuntia Lahden keskustassa kävelyn jälkeen]: V: ”Mä ymmärrän nyt kyllä Väinö Kuismaa paljon paremmin”.

V: ”Täällähän on kaikki natsit paikalla” [välitön spontaani reaktio] A: ”Anshelmi puuttuu!”

B: ”No, muuttuuko teidän kulutustottumukset nyt MK9:n setin jälkeen?” P: ”Ei”. B: ”Ei munkaan, päin vastoin”.

J: ”Teidän kaikkien pitää nähdä sellanen kuin Killing of Pori, sit te tiedätte millasesta kaupungista mä tuun”.

B: ”Tiedättekö miksi on alettu kutsua töissä sellasia vanhempia äijiä? Mummonnussijoiksi.”

B: ”Pitääkö pillussa olla karvat? Mun mielestä se on vähän kaksjakonen juttu. Toisaalta tulee hyviä muistoja, mutta… on se vaan kätevämpää ilman”.

– – –

Read Full Post »

otavanveretOtavan Verien äskettäin julkaistu esikoinen (Cyclic Law, 2014) on majesteettista, jylhää, syvää ja valtavia ulottuvuuksia luotaavaa ambienttia. Tämä pärjää vertailussa mennen tullen Steve Roachin tuotannolle, ja tämä on jotain mitä Roachia ikuisuuksia kuunnelleena Mesikämmen ei sanoisi kepein perustein.

Levyn takaa löytyvät miehet nimeltä Kaarna ja Kivelä. Tarkkaavaiset lukijat pistävät merkille, että Kaarnan nimi pullahtelee nykyään esiin varsin monissa ja varsin kovissa projektissa, kuten vaikkapa Tervahäissä ja Slave’s Maskissa. Miehen tekosia kannattaa seurata.

Alle 50-minuuttisessa paketissa on kolme raitaa. CD:n kannet ovat upeat ja tukevat äänimaisemaa täydellisesti. Tyylillisesti Otavan Veriä ei voi pistää dark ambient-nimikkeen alle, mutta missään valoisassa new age-huminassa ei myöskään mennä. Tässä on onnistuttu kanavoimaan jotain teeskentelemätöntä kiekolle.

Kanadalaisen julkaisijan, Cyclic Law:n, englanninkielinen kuvailu levystä kuuluu näin: Their first self titled album is a conceptual journey towards the the vastness of the universe, where one would simply seep into and become on with these amorphous territories. A calm, epic, massive and monotonously rich curtain of ritualistic sonorities escalates as radiant timbres morphs like an aurora borealis amongst stellar luster. Ever present is the uttermost distance, deep as lethargy, soothing as still waters and affective as phantoms.

Tätä julkaisua voi suositella lämpimästi kaikille tasokasta ambienttia arvostaville.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Osta Otavan Veret -CD.

Otavan Veret Facebookissa.

Näytteitä Otavan Verien CD:ltä.

otavanveret2

Read Full Post »