Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘äärioikeiston lonkerot’

Mikä yhdistää perussuomalaisten Jussia Halla-ahoa, Judas Priestin laulaja Rob Halfordia ja Black Sabbathistakin tuttua laulaja Ozzy Osbournea?

Heitä kaikkia yhdistää Saatanan lonkerot, epämääräiset perusteet, joilla heidät on syyllistäen yhdistetty tragediaan, jossa ihmishenki tai ihmishenkiä on menetetty asetta käyttäen.

Otetaan tapaus tapaukselta.

Vuonna 1986 Ozzy Osbourne joutui oikeuteen, koska masentunut 19-vuotias kalifornialainen nimeltä John McCollum riisti itseltään hengen ampumalla itseään päähän kuunnellessaan Osbournen kappaletta Suicide solution. McCollummin vanhempien mukaan heidän poikansa tappoi itsensä, koska Suicide solution kappaleessa oli oletettavasti takaperin laitettu piiloviesti, joka yllytti itsemurhaan. Tämän piiloviestin sisältö kuultiin eri tavoin, seuraavin variaatioin: “Get the flaps out”, “Get the glass shoot”, “Let yourself go”, “Get the fucking gun”, sekä “Get the gun, get the gun, shoot shoot shoot shoot shoot shoot”. Oikeusjuttu tyrehtyi omaan absurdiuteensa ja Osbourne todettiin syyttömäksi.

Vuonna 1990 Rob Halford ja bändinsä Judas Priest joutuivat oikeuteen, koska 20-vuotias James Vance ja 18-vuotias Raymond Belknap päättivät ampua itseltään aivot pihalle ryypättyään, poltettuaan pilveä ja kuunneltuaan Judas Priestiä. Nevadalaisten nuorukaisten haulikkohommat päättyivät siihen, että Belknap ampui aivonsa ja Vance leukaperänsä pitkin nurmikkoa. Nuorukaisten vanhemmat nostivat tapauksen johdosta oikeusjutun Judas Priestiä vastaan, koska heidän mukaansa pojat olivat tarttuneet haulikkoon bändin levyllä oletettavasti olevan takaperin äänitetyn viestin takia, jonka väitettiin kehottaneen itsemurhaan. Piiloviestin, jonka yksinkertaisuudessaan sanottiin olevan “do it”, nähtiin sisältyvän kappaleeseen Better by you, better than me. Oikeusjuttu tyrehtyi myöhemmin omaan absurdiuteensa. Halford totesi, ettei fanien tappamiseen kehottamisessa olisi mitään järkeä. Tappokehotusta mieluummin hän sanoi piilottavansa levyihin vaikka viestejä “ostakaa enemmän levyjämme”.

Vuonna 2011 SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner vaati perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-ahoa eroamaan turvallisuusasioista vastaavan valikokunnan puheenjohtajan paikalta, koska Norjassa terrori-iskun ja joukkomurhan tehnyt 32-vuotias Anders Behring Breivik on maininnut Halla-ahon kolmeen kertaan myönteiseen sävyyn massiivisessa manifestissaan. Myös muutamat muut politiikot ovat esittäneet samansuuntaisia näkemyksiä kuin Jungner. Perussuomalaisia ja muita humanitaarista maahanmuuttoa kriittisesti tarkastelleita tahoja on vaadittu kantamaan vastuunsa siitä tiestä, jolla heidän sanotaan osaltaan pohjustaneen Norjan tragediaa.

Jos Halfordin ja Osbournen oikeusjutut olivat huteralla pohjalla, niin huteralla (assosiaatiolla syyllistämisen) pohjalla ovat myös Jungnerin vaatimukset Halla-aholle. Halfordin ja Osbournen kappaleissa ei kummassakaan kehoitettu tekemään itsemurhaa – ei etu- tai takaperin olevissa viesteissä. Halla-ahon teksteissä ei tietääkseni missään ole etu- eikä takaperin kehoitettu ketään tekemään terrori-iskuja tai joukkomurhia (ellei sellaiseksi sitten luovasti lasketa Halla-ahon blogin Scriptan ala-otsaketta “kirjoituksia uppoavasta lännestä” – siinähän on kyllä aika tuhoon lietsova tunnelma, eikö vain?). Halla-aho ei ole Breivikin 1500-sivuisessa manifestissa myöskään millään muotoa keskeisessä osassa. Breivikin manifestissa on myönteiseen sävyyn mainittu monia muitakin henkilöitä, joista keskeisimmässä roolissa on ennen kaikkea norjalainen Fjordman-nimellä blogannut Peder Jensen (joka Halla-ahon tapaan on myös tuominnut Breivikin teot). Kaikesta huolimatta voisi silti olla yleisen edun vuoksi kannattavaa varmuuden vuoksi lukea Nuiva vaalimanifesti ja Halla-ahon Gates of Vienna -blogissa julkaistut tekstit takaperin – sieltä voi hyvinkin löytyä piiloviestinä “Get the fucking gun” ja “do it”. Mistäs sitä ammuntaa harrastavasta Halla-ahosta varmaksi tietää, onhan hän niin piru mieheksi.

Otollisessa ilmapiirissä ihmiset nähtävästi tuppaavat aivan pokkana vetämään esiin mitä kömpelöimpiä, kummallisimpia ja törkeimpiä syytöksiä omasta mielestä pahoja ihmisiä vastaan – syyllistyen paradoksaalisesti silloin itse vähemmän fiksuun käytökseen. Joskus tätä tehdään emotionaalisessa huumassa aidosti asiaan uskoen, joskus taas tarkoituksella likaista poliittista peliä pelaten. Joskus sellainen kuuluu ajan henkeen ja sen yleisiin harhoihin. 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa “rock-musiikki on Saatanasta” sekä tuolloin muutenkin yleinen “Satanic scare” -vouhotus pyyhälsi ympäri maailman (myös Suomen) ja se aiheutti laajaa huolestuneisuutta, mikä voi nykyään tuntua kummalta ja huvittavaltakin, sen verran naurettavaa se meno oli (huvittavuus oli ilmiön uhrien kannalta kyllä asiasta kaukana). Nykyään poliittisen korrektiuden huumassa käydään silloin tällöin aika lailla samantapaista “noitavainoa” ja pahuutta nähdään milloin missäkin poliittisesti epäkorrektissa asiassa. Ne ketkä koettavat kyseenalaistaa hyvää tarkoittavan konsensuksen äänen, ovat paholaisen asianajajan roolissa, mikä tekee heistä epäilyttäviä.

– – –

Melko mielenkiintoisen historiallisen perspektiivin Norjan tapahtumien kotimaisiin puinteihin saa, jos niitä vertaa vuonna 1977 tapahtuneen Kursiivin iskun jälkimaininkeihin (ko. iskua ja siihen liittyvää aihepiiriä on käsitelty tässä blogissa useaan kertaan aiemmin).

Kommunistisen Tiedonantaja-lehden painotalo Kursiiviin iskettiin Helsingissä loppuvuodesta 1977. Painotalo sytytettiin tuleen ja yritettiin räjäyttää. Tekijä oli mielenterveydeltään epävakaa nuorimies nimeltä Seppo Lehtonen, joka kuului Pekka Siitoimen pieneen mutta äänekkääseen uusnatsijoukkoon. Lehtosen tekemä terrori-isku oli Suomen oloissa ainutkertainen – vastaavaa ei ollut maassamme rauhanaikana tapahtunut. Asian tiimoilta nousi tietysti valtava meteli ja mediassa aihetta käsiteltiin paljon.

Kommunisteille tilanteessa oli loistava momentum nostaa esille kaikenlaisia mahdollisia oikeistolaisia uhkakuvia yleisestikin. Niistä puhuttaessa sävy oli melko lailla sama, kuin mikä Jungnerilla ja kumppaneilla on ollut puhuessaan Halla-ahosta ja muista humanitaarisen maahanmuuton kriittisistä tarkastelijoista Norjan tragedian pohjustajina. Samalla lailla kuin syyllinen assosiaatiolla -lonkeroita kuroteltiin vuonna 1977 Kursiivin tapauksessa, niitä kurotellaan maassamme myös nyt vuonna 2011 Norjan tragedian takia.

Muistin virkistykseksi, seuraavassa on Tiedonantajassa julkaistu lista “äärioikeiston lonkeroista” vuodelta 1977. Listassa mainittujen tahojen annettiin ymmärtää edustavan laajemmassa kontekstissa pohjimmiltaan samaa vaaraa, kuin mieleltään epävakaa Seppo Lehtonen, joka kuului marginaaliin hörhöjärjestöön, ja joka oli kursiivin iskun takana:

Tiedonantaja listasi ääri-oikeiston lonkeroita vuonna 1977

“Äärioikeiston lonkerot” saatiin listattua neljääntoista ryhmään: “1) Äärioikeiston sotilaalliset järjestöt (toiminnan yhtenäistäjä: Maanpuolustus- ja huoltojärjestöjen neuvottelukunta, Reservijärjestöt: Reserviupseeriliitto ja Reservin Aliupseerien liitto, Upseerit evp, Kadettikunta ry), 2) Äärioikeiston toimintaa rahoittavat suurpääoman säätiöt (Suomalaisen yhteiskunnan tukisäätiö, Urlus-Säätiö, Maanpuolustuksen tuki ry, Väestönsuojelusäätiö), 3) Kouluissa ja korkeakouluissa vaikuttavat säätiöt (Korkeakoulu- ja tiedepoliittinen tutkimussäätiö, Vapaan Koulutuksen tukisäätiö), 4) Äärioikeiston käytännön organisaattori kouluissa (Teinien tuki ry), 5) Äärioikeiston uskonnolliset järjestöt (Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys, Stefanus-Lähetys, Oy Kuva ja Sana Ab), 6) Äärioikeiston aatteelliset järjestöt (Itsenäisyyden Puolesta ry, A.I. Arwidsson-Seura), 7) Äärioikeiston toiminnan organisoija yrittäjien piirissä (Yrittäjien Keskusliitto, aikaisemmin myös Suomen Yrittäjäjärjestöjen liitto), 8) Äärioikeiston kustannusyhtiöt (Kustannuspiste Oy, Alea-Kirja, Oy Libertas Ab, Oy Kuva ja Sana Ab, Maanpuolustuslehden Kustannus Oy, Atra-kustannus), 9) Ihmisoikeuksilla keinotteleva järjestö (Amnesty Internationalin Suomen osasto), 10) Äärioikeiston poliittiset edustajat (Perustuslaillinen Kansanpuolue, Suomen Maaseudun puolue, osittain Kristillinen liitto, yksityisiä edustajia LKP:ssä, RKP:ssä, keskustapuolueessa ja sosdem puolueessa), 11) Karjalaisten siirtolaisten keskuudessa vaikuttava järjestö (Karjala-liitto), 12) Äärioikeiston vapaaehtoinen väestönsuojelujärjestö (Suomen Väestönsuojelujärjestö), 13) Avoimesti fasistiset järjestöt (Siitoimen fasistijärjestöt, Nordiska Rikspartiet, Helsingissä toimivat maanalaiset ryhmät, ym. ym.), 14) Mahtavat voimat kaiken oikeistotoiminnan takana (Työnantajajärjestöt eli Suomen Työnantajain Keskusliitto, Elinkeinoelämän Valtuuskunta, jne, suuryhtiöt, eli Ahlstörm, Koukas, jne)” (Koko Tiedonantajan artikkeli aiheesta löytyy osana tätä aiempaa postia).

Siinä missä vuonna 1977 oli toki erittäin tärkeää selvittää perin juurin kuka Kursiivin iskusta oli vastuussa ja mitkä tahot olivat iskussa mahdollisesti eri tavoin mukana ja siten myös vastuussa, pätee sama toki myös Norjan tragedian yhteydessä. Mutta ei nyt hyvää päivää tällaisten Saatanan lonkeroiden mielikuvituksellisista kurotteluista syyllisten hakemisessa, ihmisten syyttelyssä ja mustamaalaamisessa. Perustelut tällaisten lonkeroiden kurotteluun niin 1977 kuin 2011 ovat yhtä hatarat kuin jos syylliseksi oltaisiin nimitetty Seppo Lehtosen tai Anders Behring Breivikin suosikkiartistit, suosikkiteleviosarjat, tai uskonnolliset viiteryhmät. Miksei Suomen kristillisiä yhteisöjä vaadita kantamaan vastuutaan Norjan tragediasta? Miksei kukaan ole sanonut tästä sanaakaan? Breivik piti itseään kristittynä, vieläpä kristittynä ritarina. Syy siihen, miksi tästä ei ole nostettu mitään melua on tietysti se, että siinä ei olisi mitään järkeä. Saman pitäisi päteä asiassa myös Halla-ahon syyllistämisen suhteen.

Syyllistäminen assosiaatiolla on argumentaatiovirhe, niin vuonna 1977 kuin 2011.

Historia tunnetusti toistaa itseään. Jotkut ihmiset saavat syyllistävät Saatanan lonkerot ulottumaan kerta toisensa jälkeen tragedioiden polttopisteistä mielikuvituksellisen kauas, mielikuvituksellisin perustein. Samalla he käyttävät kyseisten tragedioiden uhreja hyväksi omiin poliittiisiin, uskonnollisiin, taloudellisiin, tai muihin vastaaviin päämääriinsä. Sopii miettiä, miten fiksua sellainen on.

Sopii miettiä, onko Mikael Jungnerin syytteissä Jussi Halla-ahoa vastaan sen enempää järkeä kuin Judas Priestin tai Ozzy Osbournen oikeuteen haastaneiden vanhempien syytteissä, kommunistien vapaaehtoisen väestönsuojelun ja Amnesty internationalin maineen mustaamisessa Kursiivin iskun yhteydessä, tai Monty Python and the Holy Grail -elokuvassa esitetyissä noitasyytöksissä.

Read Full Post »