Feeds:
Posts
Comments

Posts Tagged ‘666’

Tällä kertaa Mesikämmenen haastattelema henkilö on blogin lukijoille jo entuudestaan tuttu ja sen vuoksi tämän jutun otsake voisi ollakin vaikkapa “Sami Haavisto puhuu, osa II”. Sitten viime haastattelun jälkeen on Haavisto mennyt ja avannut fyysisen liiketilan Helsingin Sörnäisiin, aivan kristillisen TV7:n naapuriin. Saatana saapuu Sörnäisiin tuntui sopivalta otsakkeelta haastattelulle, jossa kävimme läpi mm. mitä kaikkea Horror-Shop pitää sisällään, sekä millaisia lävistyksiä ja tatuointeja Haavisto suostuu ja ei suostu asiakkaalle tekemään.

– – –

Viime haastattelun pohjalta monet blogin lukijat jo tietävätkin sinut ja Blood Ceremony Filmsin. Nyt olet ottanut askeleen vielä syvemmälle pimeyteen ja mennyt tekemään ennen nettikauppana toimineesta Horror-Shopista ihan fyysisen liikkeen. Kerro tästä – Millainen liike on kyseessä, mitä sieltä löytää, missä liike sijaitsee?

Sami Haavisto.

Kuten kaikki hyvät jutut, ne pitää vaan löytää – näin ollen myös meidän luoksemme saapuessaan pitää nähdä pikkuisen vaivaa. Sijaintimme on oikeasti aika hyvä, vaikkakaan ei minkään pääväylän varressa. Aurinkoiselta suvilahden kadulta kun astuu varjoihin numero kymmenen kohdalta, niin saattaa löytää jotain pikkuisen erilaista.

Halusin perustaa liikkeen, mihin itse saapuisin uudestaan ja uudestaan asiakkaaksi, jos sellainen joskus Suomeen tulisi. Koska sellaista ei ollut tuloillaan, niin päätin itse laittaa tuumasta toimeen. Haaveilu ja haikailu on tiettyyn pisteeseen asti ihan ok, mutta ne vaativat purkautua aina jossain vaiheessa teoiksi. Siispä nyt Suomessa on liike, josta löydät musiikin, kirjojen, paitojen ja muiden vaatteiden lisäksi kutistettuja päitä Equadorin viidakoista, voodoo-talismaaneja sekä -nukkeja, kirouksia, magiaa ja kaikea muuta mukavaa – ehkäpä hieman siinä sivussa jotain pahaeneistä ja pelottavaakin… Liikkeen nimi kertookin aika paljon.

Horror shop erottuu ihan fyysisesti tilanakin tavanomaisemmista liikkeistä. Kerro, miltä liike näyttää.

Liike on vielä hieman keskeneräinen. Tai se tulee varmasti olemaan aina keskeneräinen, sillä uudet visiot valtaavat mielen ja niitä pitää päästä rakentelemaan tuon tuostakin. Yleisilme on hyvin synkkä, suorastaan musta. Punaisilla valoilla ja spoteilla korostetaan yksityiskohtia joita tulee koko ajan lisää. Mm. ensiviikolla alan rakentamaan voodoo-alttaria, joka toimii samalla (syntien) sovituskoppina. Irtopäät, ruumisarkut, kettingit ja pian myös lihakoukut antavat pientä pikanttia maustetta kokonaisuudelle, jota joku asiakas kerkesi luonnehtimaan vinksahtaneeksi. Tarkoituksena on antaa asiakkaillemme myös elämyksiä, ei pelkästään ostotapahtumaa.

Yksityisyrittäjäksi ryhtyminen oli varmaan suuri päätös. Kaunko olit ideaa hautonut ja valmistellut? Mitä teit ennen yrittäjäksi ryhtymistä? Miltä tuntuu ensiaskeleiden ottamisen jälkeen?

Horror Shopin kassa.

Kusessahan tässä ollaan taloudellisesti, mutta askel ollaan otettu ja siltä tieltä ei ole paluuta. En halua antaa periksi – tällä luonteella se ei tule kysymykseenkään. Näillä mennään ja koetetaan sinnitellä eteenpäin. Joku sanoi, että päässähän sulla on vikaa kun lähdet noin hyväpalkkaisista töistä epävarman ja kapean leivän ääreen, mutta minkäs teet. Visio oli liian voimakas ja en olisi koskaan antanut itselleni anteeksi, jos en olisi tätä päätöstä uskaltanut tehdä.

15 vuotta meni ICT-alan myyntitöissä ja olihan siellä hyvätkin vuotensa. Ne antoivat taloudellisen mahdollisuuden tehdä mm. elokuvaprojekteja, jotka nielivät valtavasti rahaa. Toisaalta se antoi myös pohjan sille, että pystyn jatkossakin tekemään elokuvia. En niin “suurilla” budjeteilla kuin ennen, mutta ainakin kalusto on oma ja maksettu. Se minkä budjeteissa häviää, korvaantuu mielikuvituksella on vanha hyväksi todettu lause. Kaikkea ei mitata kuitenkaan rahassa ja viimeiset 2 vuotta olen tosissani laittanut kaiken efortin tähän liikkeeseen ja sen perustamiseen.

Kutistettuja päitä.

Itse asiassa liikkeen perustaminen on kytenyt mielessäni jo paljon pidemmän aikaa. Ensimmäinen muistijälki siitä löytyy noin kymmenen vuoden takaa. Lähdin silloin ystäväni kanssa kiertämään Skotlantia ja Edinburgista löysin WYRD-Shopin. Kyseinen liike on Euroopan vanhin noituuteen keskittyvä liike ja muistan todenneeni, että tämä on jotain sellaista mitä haluan itsellenikin. Nyt haave on totta ja elän unelmaani, en unelmoiden, heh!

Siirtymärituaalina uuteen maailmaan piti myös polttaa vanha maailma pois. Viimeisenä työpäivänäni uudenvuoden aaton aattona rakensin kanaverkosta ja kankaasta luonnollisen kokoisen wickermanin. Puin hänelle valkoisen kauluspaidan, solmion ja tumman liituraitapuvun. Sen jälkeen poltin koko komeuden soihdulla Lucifer-sytytysnestettä apuna käyttäen Munkkiniemen rannassa. Voin kertoa että vaikka ne liekit olivatkin helvetillisen komeat, niin ne eivät paljoa lämmittäneet siinä räntäsateessa, varsinkaan kun asuna oli pelkkä kiltti.

Liike sijaitsee aivan kristillisen TV7:n naapurissa. Onko uskovaisia käynyt jo käännytysyrityksissä liikkeessäsi?

Levynurkka.

Ei vielä, mutta innolla odottelen heitä saapuvaksi. Pari kynäniskaista nuuneria kävi jo paheksumassa kirjoja, mutta luikkivat pakoon kun tarjouduin kertomaan heille niistä lisää. Liikkeeseeni ovat tervetulleita asiakkaiksi kaikkien uskontokuntien edustajat ja minkä tahansa elämänkatsomuksen omaavat ihmiset. Niin kauan kuin he käyttäytyvät asiallisesti ja ovat ihmisiksi, he ovat enemmän kuin tervetulleita. Mutta auta armias jos he rupeavat saarnaamaan, käännyttämään tai käyttäytymään muuten epäkorrektisti, niin silloin en epäile käyttää isällistä niskapers’otetta ja lennättää hihhuleita kadulle niin että jalat eivät maata kosketa. Heidän kannattaa pitää mielessään lause, että joka miekkaan tarttuu jne… kaupastani löytyy tarvittaessa se hukkumisosuus.

Uskon kyllä, että Melleriä ja muita hihhuleita vituttaa nähdä kotikulmillaan ikkunasta hohtava pentagrammi, mutta heidän on vain siihen totuttava. Minua henkilökohtaisesti ei häiritse lainkaan nähdä heidän mainoksiaan kadulla ja jos he saavat omasta uskostaan rauhaa ja turvaa, niin fine, good for them.

Sen lisäksi, että liikkeessä on leffoja, kirjoja, paitoja ja mahdollisuus saada itsensä tatuoiduksi, järjestetään siellä ilmeisesti myös silloin tällöin erilaisia tilaisuuksia, kuten jo ollut zombie-kirjailijatapaaminen ja “kuvauta itsesi ruumisarkussa”-päivä. Miten nuo tapahtumat menivät? Liityikö ruumisarkussa kuvauspäivään joitain hauskoja kommelluksia, tuliko pelästyneitä katseita sivustaseuraajilta? Mitä muita vastaavia tilaisuuksia on mahdollisesti mielessä, suunnitteilla, tai noin?

Kuvauta itsesi ruumisarkussa -päivä oli mahtava tapahtuma. Asiakkaat nauttivat siitä ja olihan henkilökunnallakin ihan helvetin hauskaa. Paikanpäälle oli raahattu ihan oikea arkku ja elokuvarekvisiittaa aina savukoneesta hautakiviin. Jokainen halukas sai tulla otattamaan itsestään ilmaiseksi kuvasarjan ja oli ihan hemmetin hienoa nähdä, kuinka ihmiset eläytyivät niissä kuvissa.

Tavoitteeni onkin, että Horror-Shop ei ole pelkkä kauppa, vaan enemmänkin tietynlainen olohuone ja tapahtumakeskus, jonka puitteissa pääsevät erilaiset taiteilijat esille töidensä ja henkilökohtaisten esiintymistensä kautta. Luvassa on lisää kirjailijavierailuja, teema-iltoja luentojen merkeissä, livemusiikkia ja ties mitä. Olen myös avoinna kaikille mahdollisille ehdotuksille, eli jos jollain lukijalla on ajatuksia, niin ei muuta kuin kertomaan niistä!

Kommeluksiahan aina riittää ja varsinkin hauskoja ilmeitä. Ainakin niiltä asiakkailta jotka eivät olleet tietoisia tapahtumasta ja huomasivat firman takahuoneen muistuttavan erehdyttävästi hautausmaata. Meillä voi siis törmätä ihan mihin tahansa. Olisipa komiata jos siellä järjestettäisiin joskus voodoo-rituaaleja, COS-messuja yms., yms. Saataisiinpa taas hieman puhuttavaa lähiseudun ihmisille, hehee!

Valokuvastudiopäivä oli kuitenkin niin suuri menestys, että jatkoa suunnitellaan jo…

“Kuvauta itsesi ruumisarkussa” -päivät.

Kaikkien muiden tekemisiesi lisäksi myös tatuoit. Kauanko olet tatuoimista tehnyt, miten olet pätevöitynyt hommaan, mikä tatuoimisessa kiehtoo?

Piirtämistä ja maalaamista olen harrastanut pikkupojasta lähtien, eli tatuointien teko oli kuin luonteva jatkumo sille. Tatuointien tekoon pätevöityy vain tatuoimalla ja onneksi omaan paljon ystäviä, joilla on kova luotto minuun. Sitä kautta olen saanut paljon harjoitusta ja oppaana tälle matkalle on toiminut myös kaksi ystävääni vuosien varrella, joilla molemmilla on tätä nykyä myös oma tatuointistudio.

Rakastan maalaamista ja piirtämistä, mutta tatuoinneissa kiehtoo ehkä kaikkein eniten niiden “ikuisuus”. Ne seuraavat kantajaansa koko elämän ajan ja vielä sen jälkeenkin. Elävälle kankaalle maalaamisessa on vain jotain syvempää magiaa ja jopa rituaalista, johon kuuluu osana kipu ja oman itsensä voittaminen. Kun näkee tatuoinnin saaneen henkilön onnellisen ja ylpeän ilmeen, on se niin suuri palkinto, että haluaa jo päästä tekemään seuraavaa kuvaa.

Ei liene tatuoijaa jolla ei olisi itsellään tatuointeja. Kerro omista tatuoinneistasi.

Ensimmäisen tatuointini otin vasta melkoisen myöhään. Siitä on nyt 14 vuotta ja otin sen silloin kun ensimmäinen poikani syntyi. Siinä on kolme merenneitoa ja tietty määrä pääkalloja joilla on oma symboliikkansa. Sillä tatuoinnilla on oma tarinansa ja se on toiminut myös myöhemmin vahvasti symbolisena. En halua kuitenkaan avata sen merkityksiä tässä sen enempää… Toinen tatuointini esittää korppia, joka on aikalailla rähjääntynyt ja siipeensäkin saanut. Siltikin se istuu tribaalin päällä ylväänä ja pää pystyssä. Sillä on omakohtaista elämääni koskevaa merkitystä. Paljon on elämässä turpiin tullut, mutta periksi ei anneta perkele!

Kannan kehossani myös elämäni ensirakkauden kuvaa, mustia liekkejä ja pentagrammia. Lisääkin on tulossa kunhan saan vaan niihin aikaa ja rahaa. Mutta kyllä, tatuointini sisältävät minulle symboliikkaa, ne liittyvät tapahtumiin ja ihmisiin. Ne eivät ole vain kuvia kuvien vuoksi…

Onko jotain, mitä et suostuisi tatuoimaan täysi-ikäiselle asiakkaalle? Tai alueita mihin et tatuoi? Onnistuuko “666” otsaan?

En tatuoi huumeisiin liittyviä tatuointeja enkä rauhanmerkkejä. Jokaisella tatuoijalla pitää olla joku juttu, mihin ei kosketa ja nämä ovat minulle niitä.

Jos joku asiakas haluaa ottaa kasvoihinsa pedon luvun, niin saattaisin sen tehdäkin. Tosin se edellyttäisi melkoista keskustelua ja varmuutta siitä, että henkilö todella tietää mitä tekee. Jos minä en tee sitä, niin joku muu sen tekisi…

Ai niin, en ala tatuoimaan tai lävistämään kenenkään boolsseja. Jotenkin tuntuu vieraalta ajatukselta että pitelisin kenenkään palleja käsissäni edes kumihanskojen kanssa.

Jos joku ottaa Pekka Siitoin tatuoinnin, niin saako siitä alennusta kansallissankarin kunniaksi?

Varmasti, ainakin siitä ensimmäisestä – aletaanko jo varaamaan aikaa?

Teetkö myös lävistyksiä?

Opiskelen niitä parasta aikaa. Olen tehnyt niitä nyt noin 30kpl ja peruslävistyksien homma alkaa sujua varsin hyvin. Osa lävistyksistä on tutumpia, osaan kaipaan vielä lisää harjoittelua – ainoa tapa oppia niitäkin on vaan tehdä niitä.

Horror shopilla tai Blood Ceremony Filmsillä on sponsorina joku hautaustoimisto. Miten tällainen diili syntyi, pitääkö se sisällään muuta kuin deluxe-ruumisarkun? Ymmärtääkseni olet suunnittelemassa heille design arkkuja, pitääkö paikkansa?

Ala on varsin vanhoillinen ja etenemme sen suhteen vielä varovasti. Omaa arkkumallistoani saattaa hyvinkin olla saatavilla jo vuoden kuluessa, mutta en uskalla puhua siitä vielä enempää. Ideoita ja markkinointiajatuksia olisi jo paljonkin, mutta aikataulujen hitaus ei ole nyt itsestäni kiinni. Jos homma ei etene, niin sitten etsitään toinen taho kenen kanssa se etenee.

Ja kyllä, saimme kuin saimmekin ihan helvetin komian arkun lahjoituksena, mutta siitäkin vielä on mietinnässä se, haluaako sponsorimme nimeään esille mihinkään. Tämä ei ole mitenkään ainutkertaista historiassamme. Aina välillä työllemme ilmestyy tukijoita, jotka haluavat kuitenkin jäädä salaisuuksien verhon taakse ja nimettömiksi.

Olet juuri julkaissut Tapio Kotkavuoren teoksesta Vasemman Käden Polku 4. suomenkielisen painoksen. Miksi päätit julkaista tuon teoksen? Onko Blood Ceremony Booksilta tulossa muitakin julkaisuja?

Vasemman Käden Polun 4. painos on Blood Ceremony Booksin julkaisema.

Kyllä – loistava teos jonka kaikki muut painokset on jo myyty ajat sitten loppuun. Pidän henkilökohtaisesti hyvin paljon kyseisestä kirjasta ja olisi sääli, jos uudet lukijapolvet eivät siihen saisi tutustua. Horror-Shopin hyllyillä on runsaasti aihepiiriä sisältävää kirjallisuutta, mutta suomenkielinen kirjallisuus loistaa poissaolollaan, joten katsoin että tämän kaltaiselle kirjalle on tilauksensa. Kirjan sisältö puhuttelee ja pistää ajattelemaan, oli sitten perehtynyt aiheeseen tai ei. Tämä kirja piti vain julkaista ja pitää se hengissä, vaikea selittää ja ehkäpä tämän kirjan julkaiseminen ei selityksiä edes kaipaa.

Blood Ceremony Books tulee julkaisemaan myös muita opuksia sitä mukaa kun niitä maailmalta saa haalittua. Aiheena luonnollisesti noituus, vasemman käden polku, satanismi etc. Lisäksi haaveilen julkaisevani tämän nimikkeen alla fiktiivistä kauhua, eli meihin saa olla yhteydessä, jos pöytälaatikossasi odottaa mestariteos julkaisuaan – painomäärät eivät ehkä ole suuren suuria, mutta ainakin me löydämme teoksille oikean kohderyhmän.

Jos ja kun Horror shop lähtee kovaan nousuun, niin millaisia kehityssuunnitelmia sinulla on liikkeen suhteen?

Lisää näkyvyyttä kauhukulttuurille ja elämyksiä ihmisille! Tietynlaisia ohjelmapalveluita on suunnitteilla. Jos rahaa alkaa joskus tulevaisuudessa tulemaan, niin pieni elokuvateatteri olisi tilojen yhteydessä rock ja puuttuuhan suomesta London Dungeonin kaltainen paikka. Joku helvetin rikas rahoittaja olisi nyt paikallaan ja sitten ei tarvitsisi jarrutella – tai ei rahoittajan tarvitsisi olal edes rikas. Halvallahan näitä ollaan aina tehty ja se mikä rahassa hävitään, korvataan luovuudella.

Mikä sinut on tehnyt tänään onnelliseksi?

Se että on herännyt siihen ajatukseen, että on ollut rohkeutta ja uskallusta lähteä tekemään niitä juttuja, joista suurin osa ihmisistä vain haaveilee elämänsä aikana. Hymyilen jo valmiiksi ajatukselle siitä, että sitä virnettä mikä kasvoillani on ei saa pois edes hautaustoimiston meikkaaja – se kertoo eletystä elämästä. Mutta siihen hetkeen on vielä kymmeniä vuosia, joten keskitytään sitä ennen siihen, että saa elämässä aikaan kaiken sen mitä haluaa. Vielä on monta juttua jotka haluan tehdä…

Kiitos haastattelusta, Sami Haavisto!

Aiheeseen liittyen:

Horror-Shop Facebookissa.

Tattoo Dungeon Facebookissa.

Horror-Shopin virallinen www-sivusto.

Blood Ceremonyn Sami Haavisto puhuu!

Setin Temppelin Otto Varjonen puhuu! (Haastattelussa käydään läpi mm. Haaviston Blood Ceremony Booksin kustantamaa 4. suomenkielistä painosta Tapio Kotkavuoren kirjasta Vasemman Käden Polku).

Horror-Shop sijaitsee osoitteessa Suvilahdenkatu 10, sisäpiha, 2. krs (Myös Sörnäisten Rantatien puolelta pääsee sisään, C-rappu, 2. krs – heti jalankulkusillan vieressä/tasolla). Liike on avoinna tiistaista perjantaihin klo 11.00-18.00 ja lauantaisin klo 10.00-15.00.

Read Full Post »

Mesikämmen kirjoitti jonkin aikaa sitten takakannen tekstin Sami Haaviston kirjaan Blood, Boobs and 10 year hell of making movies. Suomifilmin alamaailma. Tuo teksti käy hyvin myös Haaviston ja Blood Ceremonyn esittelystä, jos mies ja hänen luotsaamansa elokuvaryhmä ei ole entuudestaan tuttu.

Tämä kirja on dokumentti suomalaisesta underground-kauhuelokuvakulttuurista, sen suurimmasta ja äänekkäimmästä edustajasta Blood Ceremony films:stä sekä sen pääperkeleestä, Sami Haavistosta. Elämästään Addams Familyä tehnyt Haavisto on pistänyt Blood Ceremonyn 10 ensimmäistä vuotta läpi lihamyllystä ja lopputuloksena on mehukkaasti ja sopivan vinksahtaneella huumorintajulla kerrottuna, millaista on ollut raivata itselleen paikka suomalaisen elokuvamaailman pimeille ja kalmanhajuisille rajamaille. Sellaisena tämä dokumentti kertoo mielettömän tee-se-itse-tarinan tekemisen riemuineen, vastoinkäymisineen ja monine kummallisine käänteineen.

Kirjassaan Haavisto ei säästä mitään eikä ketään, vaan kertoo hienostelematta, mitä matkan varrella on tapahtunut. Matka hullusta ideasta ja sohvalla parissa tunnissa lyijykynällä paperille riivitystä ensimmäisestä käsikirjoituksesta (Desire of the Innocent Blood, 2002) aina Eileen Dalyn kaltaisen kulttinäyttelijän saamiseen elokuvaan (The Curse of the Witches Blood, 2012) asti on ollut pitkä. Haavisto ja hänen legioonansa ovat puskeneet tuon matkan aivan omaan tyyliinsä kaupallisuudesta, yleisön hyväksynnästä, Suomen elokuvasäätiöstä, uskovaisten rukoushyökkäyksestä, tai yleisistä moraalirajoista välittämättä. Kaikki on kuitenkin tehty rakkaudesta kauhuun.

Teos on 440-sivuinen järkäle, joka on sen aihepiiristä kiinnostuneille hyvin mielenkiintoista ja hilpeääkin luettavaa. Vaikka sivuja kirjassa on paljon, menee niiden lukeminen kuin siivillä, sillä sen verran hyvin tarina kulkee ja vie lukijan mukanaan. Mesikämmen suosittelee tätä suomalaisen filmimaailman Hollywood Babylonia lämpimästi.

Seuraavassa haastattelussa Sami kertoo kauhun lisäksi mm. kirjan kirjoittamisesta, ihanteellisista tisseistä, veren erotiikasta, luovuudesta, aikaansaamisesta, Suomen elokuvasäätiöstä, Blood Ceremonyn monista eri projekteista purkkilihoineen, pian ensi-iltansa saavasta The Curse of the Witches Blood-elokuvasta, yksityisyrittäjyydestä, sekä kommentoi Suomen presidentinvaalien 2012 toista kierrosta.
– – –

10 vuotta veriseremoniaa

Onnittelut ensimmäisestä kirjastasi. Kauanko kirjan kirjoittamiseen meni? Kerro jotain kirjoitusprosessista.

Kiitos, kiitos! Kirjoittamiseen meni noin puolitoista vuotta… Koska aika on ainoa asia mitä ei ole koskaan tarpeeksi, niin kirjoittaminen kärsi aluksi nimenomaan aikaresurssien puutteesta. Homma eteni hitaasti (mutta varmasti) jäähallien kahviloissa kirjoittaen, samalla kun vanhin poikani kävi jääkiekkotreeneissään. Se, että pystyy sulkemaan muun maailman helposti ulkopuolelle ja keskittymään vain siihen, mitä on tekemässä, on kullanarvoinen taito silloin, kun ympärillä kahisee kymmeniä ”toppapukuja” jotka mölisevät jääkiekosta.

Loppujen lopuksi tämä aika ei ollut riittävä kirjan viimeistelyyn, joten irtisanouduin silloisen työnantajani palveluksesta pitämään sapattivuotta ja kirjoittamaan kirjan loppuun. Joskus vaan pitää tehdä ratkaisuja, vaikka ne eivät olisi kovin järkeviä, jos palo jonkun asian toteuttamiseen on kova!

Kirjasi nimi antaa ymmärtää, että olet tissi/kankku-akselilla enemmän tissimiehiä, pitääkö tämä paikkaansa?

Itseasiassa ei pidä, vaan asia menee vähän toisinpäin, mutta tuo nimi on varmasti sopivampi ja ennen kaikkea myyvempi, kuin jos puhuisimme pakaroista tai majavista, hehe!

Miten tärkeitä tissit ovat Blood Ceremonyn elokuvissa?

Jokainen elokuvamme sisältää sopivassa määrin erotiikkaa. Mielestäni kauhu ja erotiikka kulkevat käsi kädessä, koska tämä elokuvan genre yleensäkin kulkee hieman rähjäisemmillä sivukujilla pääkatuja ja kirkkaita valoja vältellen. Blood Ceremonyn elokuvissa, varsinkin vampyyrielokuvissa erityisesti, veren erotiikalla on suuri merkitys ja se on tärkeässä roolissa. Siihen nivoutuu pureman jälkeinen kliimaksi, joka jätetään häveliäästi pois lähes kaikista vampyyrielokuvista (ja nyt en puhu paskatwilighteistä, joissa pidellään söpösti kädestä kiinni ja ynähdetään pikkuisen, kun hampaat kohtaavat kaulan). Ja kun puhutaan verenerotiikasta, niin mikä olisikaan kauniimpaa vampyyrikohtauksessa, kuin kirkkaan punainen elämänneste joka valuu kauniille rinnoille ja siitä noroina vatsalle ja muulle osalle vartaloa.

Ja jos jatkosta puhutaan, niin Blood Ceremonyn elokuvissa on myös tulevissa tuotannoissa graafisuudella suuri merkitys. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että puhumme kauhusta ja kauhuerotiikasta, emme aikuisviihteestä – haluan että elokuviamme myydään mieluummin Anttiloissa kuin Hot Lips-myymälöissä (nythän niitä ei myydä juuri missään…)

Millaiset ovat täydelliset rinnat?

Pitäisikö heittää tähän jotain soopaa että kaikki rinnat ovat kauniita, jotta kaikki feministiemakot pysyisivät tyytyväisinä ja miettisivät, että onpa siinä hyvä ihminen? Sorry to say, mutta näinhän se ei mene… Suuret tai pienet, sillä ei niin väliä, kunhan ovat kiinteät ja sopivan pyöreät. Ehkäpä kaikkein kauneimmat ovat sellaiset greipin kokoiset. Kyllä, mieluummin sellaiset, kuin luonnottoman isot jauhosäkit. hmm… Valokatkaisijatkaan eivät ole koskaan olleet muodissa, tiedäthän sellaiset pyöreät levyt rappujen seinillä 2mm reunuksella, jonka keskellä on se kytkin… Meneepä hankalaksi. Kaikkihan liittyy kuitenkin kokonaisuuteen ja niiden kantajaan, eli sopusuhtaiset kantajaansa nähden ovat kauniit, irrallisinahan ne näyttäisivät aika hassuilta.

Millaista palautetta olet kirjasta saanut? Onko räväkkä kieli, poliittisesti epäkorrektit huomiot siellä täällä, sekä suorat sanat mm. Suomen elokuvasäätiöstä saaneet ihmisiä ärtyneeksi? Miten muut indieryhmät ovat kirjaan suhtautuneet?

Sitä mukaa kun kirjaa on tilattu, niin esim. naamakirjassa on ystäväluku vähentynyt suorassa suhteessa ja elokuvaryhmässä käynyt jäsenkato, hahaa! Itse asiassa palaute kirjasta on ollut pelottavan hyvää ja sen rehellistä kieliasua on kehuttu. Siinä ei olla kaunisteltu asioita ja ne sanotaan niin, kuin sanoisin ne oikeastikin. Kyllähän se aina jotain henkilöä vituttaa, kun käyttää esim. sanaa ”neekeri”, mutta kun se sana sopii vaan niin helvetin paljon paremmin kyseiseen lauseeseen, kuin jos se korvattaisiin sanalla ”Afrikan alkuperäisasukas, joka on ihon väriltään hieman tummempi kuin eurooppalainen veljensä ja jotka ovat tasa-arvoisia keskenään ihon väristään huolimatta.

Elokuvasäätiön mielipide ei kiinnosta paskaakaan, koska elokuvasäätiötä ei kiinnosta paskaakaan suomalaisen elokuvan tukeminen. Heitä kiinnostaa ainoastaan se, että he varmistavat oman toimintansa jatkumisen tukemalla elokuvaa, joka tuo sataprosenttisen varmasti heidän yhteiskunnaltaan saamansa rahat takaisin kassakirstuun – toimintaa, jota voisi verrata rahanpesuun ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tästä kerrotaan lisää kirjassa ja tasatakseni verenpaineitani, siirryn seuraavaan kysymykseen…

Oletko itse tyytyväinen kirjaan?

Olen, olen siihen helvetin tyytyväinen. Ainoa asia mitä olisin voinut tehdä toisin, on että olisin voinut kirjoittaa helposti 900 -sivuisen järkäleen 440 –sivuisen sijaan, sillä tarinoita jäi nyt vielä niin paljon kertomatta.

Teoksesi lienee maassamme ensimmäinen laatuaan. Kuvaat siinä mm. hyvin yksityiskohtaisesti indie-elokuvantekoon liittyviä haasteita, joita riittää. Mitä luulet, saako kirjasi lukeminen potentiaalisia uusia indie-elokuvantekijöitä innostumaan elokuvanteosta, vai tappaako se sen sortin halut monilta saman tien?

Niiltä henkilöiltä, joilta se tappaa innon lähteä tekemään elokuvaa, olisi sen innon tappanut mikä tahansa asia. 90% ihmisistä asettaa joka tapauksessa koko elämänsä ajan eteensä keinotekoisia esteitä, joiden avulla he voivat vanhana perustella sitä, miksi heiltä jäi niin monia asioita tekemättä. Mutta ne henkilöt, jotka lähtevät tekemään elokuvaa luettuaan kirjan, osaavat todennäköisesti suhtautua asioihin realistisesti ja välttää jopa pahimpia sudenkuoppia. Kaaostahan se tulee olemaan joka tapauksessa, mutta hyvä niin – kammottavista epäonnistumisista tulee hyviä tarinoita ja kun synnytyskivut ovat kovat, niin luomustaan rakastaa paljon enemmän, kuin jos koko prosessi olisi ollut luonnottoman helppo.

Tarjosit kirjaa alunperin muutamalle kustantajalle, mutta päädyit lopulta kuitenkin julkaisemaan kirjan itse – miksi näin? Kenelle kirjaa tarjosit, ehtivätkö he kommentoimaan teostasi jotenkin ennen kuin päätit julkaista teoksen itse?

Nimillä ei enää tässä vaiheessa ole merkitystä, sillä he missasivat tämän tilaisuuden jahkailullaan. Kirja todellakin lähti muutamalle kustantajalle, jotka tuntuivat olevan siitä hyvin kiinnostuneita. Julkaisua kuitenkin venytettiin ja venytettiin ja uskoisin sen syyksi sitä, että he halusivat odottaa seuraavaa ensi-iltaamme. Tämä lähinnä siitä syystä, että he näkisivät tuleeko siitä menestys ja sitä kautta saataisiin lisää huomioarvoa kirjalle. Halusin itse kirjan kuitenkin joulumarkkinoille ja myytäväksi ensi-illan yhteyteen, joten päätin pistää homman itse eteenpäin. Ensi-illassa kirjalle on kuitenkin paikalla 500 potentiaalista ostajaa, joten miksi missata tilaisuus. Olen tottunut elämässäni siihen, että muiden varaan ei voi aina laskea. Jos joku homma jää kanittamaan paikoilleen, silloin täytyy itse astua ohjaimiin ja laittaa homma rokkaamaan! Taitoin siis kirjan itse nippuun, painatin sen ja hoidin myyntiin, enkä ole katunut päätöstäni.

Kirja painaa täsmälleen 666 grammaa. Onko tämä hauskaa sattumaa vai valitsitko paperilaadun ja koon todella huolella?

Veikkaanpa, että ystävälläni ja toverillani, eli Wanhalla vihtahousulla on tässä asiassa sormensa pelissä. Hepulla löytyy sopivasti huumorintajua toisin kuin virkaveljillään, hehe!

Olet ollut jo ennen elokuvien tekoa ja kirjan kirjoittamista luova, ainakin tauluja maalaamalla. Kerrotko tästä, mihin olet luovuutesi kanavoinut ennen elokuvia ja Blood Ceremonyn muita projekteja? Harrastatko edelleenkin maalausta kaiken muun luovuutesi ohella?

Kanavoin hulluutta maalaamalla, piirtämällä sarjakuvia, tekemällä omituisia veistoksia kipsistä ja ties mistä materiaaleista. Tein näitä asioita ennen elokuvan tekoa, niiden aikana ja tänä päivänäkin. Elokuvan teko on kuitenkin niin kokonaisvaltaista puuhaa, että harvoin jää aikaa näille muille asioille, mutta kun sopiva hetki tulee, niin on aika kaivaa esiin taas maalausteline. Näissä muissakin tavoissa toteuttaa itseään ja kanavoida alitajuntaa heijastuvat samat aiheet kuin elokuvissani. Tavallaan kaikki tavat luoda tukevat kokonaisuutta ja vievät sitä eteenpäin – sinne minne tässä ollaan matkalla, ei kukaan vielä osaa sanoa, mutta useinhan matka onkin mielenkiintoisempi kuin itse päämäärä.

Mitä kaikkia sivuprojekteja Blood Ceremonyllä on ollut ja on nykyään?

Pari elokuvaa on jäänyt vielä toteuttamatta erilaisten resurssipulien johdosta. Lisäksi yksi TV-sarja junnaa paikoillaan. Siispä on hyvä ottaa pari projektia näiden lisäksi mukaan, jotta kaaos olisi täydellinen! Kutsun tätä itse vyörytystaktiikaksi. Kun on riittävän monta projektia menossa eteenpäin kerrallaan, niin valmista syntyy ihan pakostakin. Jos joku prokkis jää jumiin hetkeksi, niin viedään toista eteenpäin. Kun toinen hyytyy, niin ponkaistaan toiseen virtaa. Aikaahan tämä vie, mutta yhtäkkiä huomaat, että samaan aikaan julkaistaan kirja, pidetään elokuvan ensi-iltaa, saatetaan TV sarja esittelyyn jne… Tekeminen on tärkeää ja tämän kaltainen työskentely sopii minulle. Miljoona projektia ilmassa ja tulosta tulee paljon. Koko ajan tapahtuu eikä pääse mädäntymään sohvanpohjalle.

Ymmärtääkseni Blood Ceremonyltä saa lähitulevaisuudessa purkkilihatuotetta – Pitääkö tämä paikkansa? Jos pitää, niin millaisesta lihasta on kyse ja mistä liha on hankittu? Ruskeasannan hautausmaalta?

Tästä olen vielä ihan hissunkissun, sillä Burkelle & Harelle tulee antaa työrauha materiaalien hankkimisen vuoksi…

Koska markkinoille tulee Blood Ceremonyn kuukautissuojia?

Blood Ceremony stringejähän meillä on jo myynnissä, mutta että kuukautissuojia… Hauska ajatus. Pieniä siivekkäitä, lepakonmuotoisia vertaimeviä otuksia, jotka lentävät noin metrin korkeudessa ja kukaan ei edes näe niitä katukuvassa, hahaha!

Kävit äskettäin puhumassa Tiedostamon tilaisuudessa luovuudesta. Miten tilaisuus meni? Mikä oli esitelmäsi keskeinen sanoma?

Olen itse väärä henkilö sanomaan kuinka tilaisuus meni. Sitä pitäisi kysyä enemmänkin yleisöltä. No, kukaan ei poistunut kesken, joten kai sekin on yksi mittari. Itse asiassa tilaisuuden aihe koski luovuuden kanavoimista teoiksi. Olen hiton huono teorioimaan mistään, varsinkaan niin abstraktista asiasta kuin luovuudesta, jonka voi käsittää hyvin erilaisilla tavoilla. Siksipä puhuin siitä, kuinka voittaa keinotekoisia esteitä, jotka ovat usein itsestään lähtöisin ja kuinka saada prokkiksiin virtaa. Jos yksikin kuulija sai aiheesta potkua ja sitä kautta jotain keskeneräistä tai vielä aloittamatonta asiaa eteenpäin, niin silloin koen onnistuneeni.

Olet toiminnan miehiä. Miten tärkeää Blood Ceremonyssä, tai mielestäsi aivan yleensä, on liike, into, uusien projektien luonti ja niiden suhteen muiden ihmisten innostaminen ja niihin mukaan saaminen jos jotain haluaa saada konkreettisesti myös aikaiseksi? Ovatko Blood Ceremonylle kyräilevät muut maamme indieyrittäjät laiskoja ideoiden pyörittäjiä, jotka eivät lopulta saa mitään aikaiseksi?

Sinäpä sen sanoit, laiskojen lisäksi myös saamattomia vetelyksiä, hehe! No, korjataan vähän, sillä laiska on väärä sana. Monilla ihmisillä riittää kyllä ideoita ja visioita erilaisiin projekteihin, mutta heiltä puuttuu selkäruoto ja boolssit ideoiden saattamiseksi loppuun saakka. Sitten taas maristaan resurssipulaa ja ties keksitään ties mitä tekosyitä epäonnistumisilleen. Tämä pätee kaikkiin. Suurin osa ihmisistä puhuu ja puhuu, mutta kun tulee tekojen aika, niin sitten on aika hiljaista… Se, että Blood Ceremony saa projektinsa maaliin, johtuu pitkälti ihmisistä. Varmasti myös sillä on osansa, että innostamme toinen toisiamme ja annamme myös virheille sijaa. Täydellisyyteenhän me pyrimme, niin kuin kaikki, jotka tekevät tätä taiteen muotoa. Mutta se mikä erottaa meidät muista, on se että emme anna virheiden tai resurssipulan rajoittaa tekemistämme. Teemme niin hyvää materiaalia, kuin se silläkin hetkellä on mahdollista. Se mitä ei ole käytössä, sitä on turha itkeä! Näitä itkijöitä piisaa ja heidät on helppo tunnistaa – monta kertaa näkee jo alkumetreillä, tuleeko jokin tuotanto koskaan onnistumaan, kun kuuntelee hetken sen tekijöitä. Liike on tärkeää, tuli ja liike, jos siteerataan armeijatermejä!

Uusien ihmisten mukaantulo on myös todella tärkeää. Siinä on varmasti myös yksi syy, miksi olemme edelleen hengissä yli 10 vuoden jälkeen. Blood Ceremony ei ole tukahtunut sisäsiittoisuuteen, mikä on koitunut monen muun elokuvaryhmän kohtaloksi. Ihmisiä tulee ja menee elämäntilantteidensa mukaan. Uudet ihmiset tuovat uutta virtaa ja ideoita. Näin se homma rokkaa!

Mitä mieltä olet norjalaisesta Død snø-elokuvasta? Mahtaisiko edesmenneestä maamme Valtakunnanjohtajasta saada hyvän natsivampyyrielkuvan?

Helposti saisi! ”Valtakunnanjohtajan” perikunnalla saattaisi olla tosin sanansa sanottavana aiheeseen, hehe! Natseja, muumeja ja vampyyrejä Naantalissa – siinäpä vasta elokuvan ainekset! Olen katsonut myös Wirkolan mainion zombierainan ja olihan se ihan viihdyttävä, vaikkakin liikaa venytetty elokuva. Tiivistämällä hiukan loppua se olisi saattanut olla jopa loistavakin, mutta nyt se syyllistyi monen elokuvan perisyntiin, eli että ei osattu lopettaa ajoissa.

Ovatko Twilight-tyyppiset uudet vampyyrielokuvat rikos ihmisyyttä vastaan?

Vampyyrielokuvat? Überkaupallista paskaa ne ovat, jotka ovat suunnattu vain ja ainoastaan todella typerien teinien lompakkojen tyhjentämistä varten. Jos niistä elokuvista pitää, niin sitten on ansainnut menettää rahansa! Twilight, hyrrrr, hyi saatana!

Parhaat vampyyrielokuvat top 10?

Mahdotonta listata. Lista muuttuu vähän väliä, mutta nakataan nyt joitain esimerkkejä, eikä missään järjestyksessä. Roman Polanskin Dance of the Vampires, Jean Rollinin verenerotiikalla kyllästetyt mestariteokset, joista esimerkkinä vaikkapa Living Dead Girl. Hammer elokuvista vaikkapa Twins of evil, josta jotenkin vaan kumpuaa se kaikki loisto ja gotiikka, joka on ominaista tuon aikakauden brittiläiselle vampyyrielokuvalle. Nääh, liian vaikeaa…

– – –

Tulevaisuus

Koska kirjallesi on tulossa jatkoa? Seuraavan kymmenen vuoden päästä vai jo aiemmin?

Tarinoita olisi jo nyt yhden kirjan verran. Uskoisin että viiden vuoden kuluessa näemme toisenkin opuksen ilmestyvän, kunhan vaan saa revittyä jostain aikaa sen kirjoittamiselle.

Onko Blood Ceremonyllä tarkoituksena jatkaa kirjojen julkaisutoimintaa?

Ehdottomasti! Blood Ceremony Books tulee haalimaan okkultismia, noituutta, vasemman käden polkua, satanismia ja saatananpalvontaa käsitteleviä teoksia, sekä luonnollisesti kauhukirjallisuutta julkaistakseen niitä näiden kirjojen ystäville. Jos nurkissasi lojuu käsikirjoituksia jotka etsivät kustantajaa, niin ei muuta kuin yhteyttä tännepäin – hoidetaan ne pöytälaatikoista kansien väliin ja kauppojen hyllyille!

Milloin seuraava Blood Ceremony-elokuva, The Curse of the Witches Blood, ilmestyy? Kerro tuosta elokuvasta.

Elokuva on tällä hetkellä jälkituotantovaiheessa, joten muiden suomalaisten elokuvantekijöiden onneksi emme kerinneet mukaan Jussi-gaalaan, haha! Näillä näkymin ensi-ilta on maalis-, huhtikuussa. Kyseessä on synkeä tarina perheen kirouksesta ja elokuva sisältää itselleni rakkaita elementtejä, kuten sumuisia hautausmaita, aavemaisia kartanoita, noituutta, vampyyreitä ja tiettyä tunnelmaa, joka on nykyelokuvita ajat sitten kadonnut (lukuun ottamatta Tim Burtonin elokuvia). Kyseessä on kauhuelokuva, jossa on vahvoja elementtejä goottilaisesta kerronnasta ja pimeyden kauneudesta, jota ikävä kyllä niin harva käsittää ja ymmärtää sen väärin.

Elokuvan yhtä pääosaa esittää brittinäyttelijätär Eileen Daly ja hänen kanssaan työskentely oli yksi suuri unelmani ja haaveeni. Myös toinen suuri haaveeni meinasi toteutua ja oli hyvin hilkulla, että myös Ingrid Pitt olisi ollut mukana elokuvassamme, mutta aikataulut menivät ikävästi ristiin ja nythän niitä on enää mahdotonta paikkailla (R.I.P.). Joka tapauksessa rooleissa on mahtavia kotimaisia näyttelijöitä/näyttelijättäriä ja tulemme näkemään todella hyytäviä suorituksia jotka eivät jätä katsojia kylmäksi. Elokuvaa on mahdotonta tiivistää muutamaan riviin, mutta jos vielä jotain siitä haluan sanoa, niin se on todellinen harppaus taas kerran eteenpäin ryhmämme tuotannossa ja olen siitä helvetin ylpeä!

Onko The Curse of the Witches Bloodin jälkeen seuraavaan elokuvaan jo ideaa? Jos on, niin miten pitkällä valmistelut yms. tuon elokuvan suhteen jo ovat?

Ajatus ja tarinan runko ovat valmiina ja käsikirjoitusta aletaan työstämään mahdollisimman pian. Saattaa olla, että toteutan tässä välissä myös kokeellisemman elokuvan. Tämä siksi, että haluan todistaa itselleni, että on mahdollista tehdä elokuva lyhyemmässäkin ajassa, kuin kahdessa vuodessa – jopa 6 kuukaudessa! Sen jälkeen voisi taas tarttua megalomaaniseen eepokseen, joka syö elämästä kaksi vuotta. Tätä koitosta varten ollaan jo valmistauduttu pitkän aikaa hankkimalla lavasteita, pukuja ja proppeja.

Olet päättänyt äskettäin alkaa yksityisyrittäjäksi. Miten päädyit tähän ratkaisuun? Millaista liikettä alat pyörittää, missä, milloin? Mitä on myynnissä?

Halusin toteuttaa elämäntapamuutoksen. Hypätä pois oravanpyörästä, jossa olen pinkonut viimeiset 15 vuotta. Jatkossa elämä tulee olemaan taloudellisesti haastavampaa, mutta uskoisin myös, että onnellisempaa. Tämän muutoksen myötä haluan tehdä entistä enemmän näitä taiteellisia projekteja ja käyttää niihin sen ajan, jolloin juoksin ennen solmio kaulassa kiristäen neuvottelusta toiseen. Tähän mennessä en ole kaivannut takaisin qvartaalioravanpyörään…

Mutta takaisin itse yritykseen ja liikkeeseen. Ideana on avata oma tatuointistudio, jonka yhteydessä toimii Horror-Shop myymälä. Myymälässä myydään kauhuaiheisia t-paitoja, kauhuleffoja, musiikkia (metallia, horror punkkia, psychobillyä jne jne) sekä kaikkea friikkiä, kuten kutistettuja päitä (joita olen alkanut tuomaan maahan Ecuadorista), VooDoo nukkeja, kirjoja, noituutta, kirouksia ja muuta mukavaa.

Uskoisin, että tuonkaltaisessa liikkeessä viihtyisin loppuelämäni. Sopivan synkeä ympäristö, saa piirtää työkseen, kuunnella pitkin päivää hyvää musiikkia ja tutustua uusiin mahtaviin ihmisiin ja kuulla heidän elämäntarinoitaan. Tällä hetkellä etsin sopivaa liiketilaa putiikilleni ja odotan kärsimättömästi, että pääsen sen mahdollisimman pian avaamaan.

Onko presidenttiehdokas Pekka Haavisto sinulle sukua? Aiotko äänestää presidentinvaalien toisella kierroksella? Kuka olisi paras presidentti Suomelle, jos ei jompi kumpi toisen kierroksen ehdokkaista?

Jos kahdesta paskasta pitää valita vähemmän huono vaihtoehto, niin äänestän Saulia. Pekkaa en voisi kuuna päivänä äänestää, sillä ViherVasemistolaiset ovat saattamassa tätä maata perikatoon yltiöhumanistisella maailmankatsomuksellaan, joka perustuu naiviin typeryyteen ja lapselliseen uskoon ihmisten hyvyydestä. Onhan Niinistö täysi huijari ja kelmi, joka ajaa ainoastaan ja vain omien sidosryhmiensä etuja, mutta parempi sekin, kuin ehdokas, jonka selkäruodossa on luoda Suomeen Malmön kaltaisia lähiöitä, jotka todistavat epäonnistunutta maahanmuutto/pakolaispolitiikkaa irvokkaasti kirkuen.

Jos saisin vapaasti valita Suomelle presidentin, niin uskon että sellainen löytyisi kyllä tietystä leiristä, joskaan hän ei olisi Soini. Soinin kiihkokristillisyys hipoo ja samoja sväärejä, kuin Päivi Räsäsen, joka elää omassa pikku LaaLaaLandiassaan…

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Perhe ja vapaus toteuttaa niitä luovia/taiteellisia asioita, jotka koen itselleni tärkeiksi. Tällä hetkellä olen hyvin onnellinen, onnellisempi kuin pitkään aikaan. Havahduin jopa siihen yhtenä päivänä, että ei ole yhtään asiaa joka vituttaisi?!? Onkohan tämä paha ajatellen luovuutta? Tuskin, kyllä siellä sisälläni asuu vielä sellaisia perkeleitä, että niiden voimalla saadaan aikaan rujoa jälkeä ja hurmetta valkokankaalle, kirjojen sivuille, maalauskankaalle ja ties mille alustalle perkele!

– – –

Kiitos haastattelusta, Sami!

Aiheeseen liittyen:

Blood Ceremonyn sivut.

Blood Ceremony Facebookissa.

Blood Ceremony Magazine Facebookissa.

Blood Ceremonyn Horror Shop, josta teosta Blood, Boobs, and 10 year hell of making Movies. Suomifilmin alamaailma saa tilattua.

Diary of the Mad Man. Sami Haaviston blogi.

Read Full Post »

Johdanto

Siinä, että Leo Meller saapuu kaupunkiin, on aina jotain elämää suurempaa. Luvassa on aina rautaisan karismaattinen ja maskuliininen show, joka pistää mummoilla sydänmentahdistajat hakkaamaan villisti ja ruskeat tukisukkahousut savuamaan. Miehille Meller antaa arkkityyppisen mallin siitä, millainen on väkevä evankelista joka taistelee Jumalan puolesta läpeensä rappeutuneessa ja syntisessä maailmassa näin lopunaikoina. Leo Meller ja Suomen Siion on niitä artisteja, joista mm. Helsingin Sanomat ja Kirkko & Kaupunki ovat meitä vuosien varsilla varoittaneet. Turhaan ei Melleriä edelleen lasketa maamme rajun kristillisen undergroundin ykkösartistiksi. Maanantai-illan kuvia kumartelematon show Turun VPK:n talolla osoitti sen jälleen.

Jeesuksen Nimessä kerjään Sinua tulemaan tilaisuuteen JO KELLO 17. Olet velkaa itsellesi ja rakkaillesi kuulla Herran antaman sanoman.

Jos edellisvuotena viimeksi kokemani Mellerin keikka Turussa oli silkkaa rautaa, niin tämänkertaisesta keikasta saattoi jo etukäteen odottaa jotain vielä huimempaa. Patmoksen sivuilla kun oli ennen keikkaa seuraava kryptinen tiedotus, jonka perusteella osasi odottaa erityisen vaikuttavaa settiä:

TURKU – Ajankohtainen ja karismaattinen patmosilta, vieraana tri SAMUEL MAHER.

Pyhä Henki antoi minulle maanantai-iltaan sanoman, jonka kaltaista en koskaan ole tuonut julki. Jos suinkin mahdollista, Jeesuksen Nimessä kerjään Sinua tulemaan tilaisuuteen JO KELLO 17. Olet velkaa itsellesi ja rakkaillesi kuulla Herran antaman sanoman. Yliampumatta uskallan sanoa: sanoma vaikuttaa tulevaisuuteesi syyskuusta alkaen” LEO MELLER.

Varsinaisessa illan ohjelmassa alkaen klo 19 kanssamme on Kairon Patmossairaalan ylilääkäri SAMUEL MAHER ja hänen tiiminsä. Näitten ystävien palvelutyössä jopa kuolleita herää! Ihmeellisiä parantumisia tapahtuu. Tri Maher on taitava lääkäri ja vaikuttava, innoittava Raamatun opettaja. Tule ja koe oma ihmeesi.

Mukana PIRKKO SÄILÄ ja PASI TURUNEN.

Pelkästään yllä oleva teksti osoittaa eräästä kulmasta sen, miksi Meller on niin valovoimainen artisti. Hänen tulkintakykynsä on ilmiömäistä. Miettikääpä nyt, niin yllä mainitussa kuin monessa muussakin asiassa, Meller vetää kosmisesta hatustaan toinen toistaan villimpiä profetioita, varoituksia, kytköksiä asioiden välillä yms. ja aloittaa niiden pohjilta tilaisuuksia, kampanjoita (viimeisimpinä mm. Aktio Joosef, Totuusaktio Israel ja Rukousrintama Suomen ja Israelin puolesta), yms., ja myy koko paketin faneilleen, jotka ovat kerta toisensa jälkeen haltioissaan tarjotusta inspiroivan tuoreesta näkökulmasta ja visiosta, mikä se sitten milloinkin on. Tähän liittyy myös Mellerin uusiutumiskyky, vaikka hän samoja teemoja periaatteessa vuosikymmenestä toiseen kierrättääkin. Erään kristillisen kirpputorin kassatäti totesi kerran eräälle ystävälleni tämän ostaessa pariakymmentä Meller-kasettia tukkuhintaan, että tämä on kyllä aika hurjaa materiaalia… ja tähän voi jäädä koukkuun. Mielestäni tuo kuvaa Mellerin karismaa ja taitoja viihdyttäjänä varsin hyvin.

Tämä on kyllä aika hurjaa materiaalia… ja tähän voi jäädä koukkuun.

Mellerin genre on monella tapaa vaativa, mm. sen vuoksi, että hänen esittämät tulkinnat eivät kerta kaikkiaan toimisi genretietoisille faneille ilman artistin timantinkovaa itsevarmuutta. Ja sitähän Mellerillä on. Jos hänellä ei sitä olisi, ei hän pystyisi myymään yleisölleen rajuja omia tulkintojaan edellä mainitun kaltaisesti toteamalla: “Olet velkaa itsellesi ja rakkaillesi kuulla Herran antaman sanoman”. Tähän ei kuka tahansa pysty. Mutta Meller pystyy, koska hänellä on erikoiskyky kertoa, mitä Jumalalla on meille asiaa. Profeetalliseen lopun ajan Siion-genreen kuuluu sekin haasteellisuus, että on osattava vyöryttää uusia visioita niin, että aiemmat toteutumattomat ennustukset yms. eivät jää kuulijoita vaivaamaan. Meller on onnistunut tässä jo monet kerrat, ja epäilemättä hän onnistuu siinä taas uudelleen, mm. nyt kuumimpana hittinä olevan Israelin tilanten kanssa.

Patmoksen sivuilla ei tämän kertaisen Turun keikan varsinaista teemaa suoraan kerrottu, mutta se paljastui paikallislehdestä: Paljastaako Israelin Jumala miekan pakanakansoja vastaan YK:ssa 20.9.2011 – mikä on Suomen kohtalo ennustusten valossa? Asiasta uutisoitiin keikan edellä myös Leo Meller Fan Clubin sivuilla.

Showtime!

Itse keikka polkaistiin Turun VPK:lla käyntiin täsmällisesti ajallaan. Koska Meller on suuri nimi, niin hän tietysti tarvitsee itselleen lämppärin, vaikka toimisikin itse pääartistin lämppärinä. Mellerin lämmittelystä vastasi Patmoksen levymerkille työskentelevä Pirkko Säilä.

Säilän setti oli lyhyt mutta iskevä. Introna kuultiin jo aiemmilta kerroilta tutuksi tullut Turkuun on niin ihana tulla, kun tänne tulee, on sellainen olo kuin tulisi kotiin. Jostain syystä tästä muistui mieleeni kauppatorin vieressä, yökerho Börsin sisäänkäynnin tienoilla oleva arvoituksellinen seinäreliefi, jossa Daavidin tähdellä koristeltu laiva kyntää merta purjeet pullollaan. Onko Turku Suomen Siionin salaisia voimapisteitä? Tätä ei Säilä kertonut.

Intron jälkeen lämppärin setti koostui Patmoksen uusimpien tuotteiden mainostamisesta. Eräästä Patmoksen myymästä kirjauutuudesta luettiin näytteeksi ohjeita kristityille. Ohjeisiin kuului mm. se, että kanssauskovaisten väärintekemisistä, synneistä, ei saanut puhua ei-uskovaisille. Nämä sanat jäivät päähäni soimaan Säilän setistä parhaiten. Kävin myöhemmin katsomassa Patmoksen merchandisen keikkapaikan takaosassa. Kirjoja ja CD-levyjä oli reilusti, mutta bändipaitoja ei ensimmäistäkään. Kauppa kävi hyvin.

Meller astui lavalle huolettomassa asussa, lyhythihaisessa paidassa, jonka hän oli jättänyt tumman harmaiden housujen päälle. Asuvalinta oli hämäävä, sillä itse setti oli kaikkea muuta kuin huoleton ja kepeä. Mellerin maanantai-illan setti oli rankin, mitä olen hänen nähnyt koskaan esittävän. Esityksen sisältö oli hyvin raskasta ja mustaa, mikä tietysti heijastelee aikoja, joita nyt elämme. Raskautensa ja mustuutensa puolesta tämä Mellerin setti oli tyylisuunnaltaan ehkä raskainta lopunaikojen verbaalista unblack metallia, mitä maassamme on koskaan esitetty. Stryper-faneilta menee tällaista materiaalia kuunnellessa kurat housuun.

Pakanakansat vs. Israel

Heti setin alkuun tehtiin selväksi, mistä on kyse. Israel on pakanakansojen uhkaamana, ja tämä heittää ei ainoastaan Israelin, vaan koko maailman ylle suuren synkän pilven. Maailmantilanne sai artistin erittäin herkkään ja intensiiviseen iskuun jo keikan alkumetreillä. Kuten tiedämme, kuuluu Mellerin vakiosettiin aina tavalla tai toisella Israel ja lähes aina myös lopunajat. Tällä kertaa nämä kummatkin olivat setissä korostetun vahvasti läsnä.

Me elämme lopunajan viimeisiä päiviä.

Keikan ensimmäiset osat avasivat tulevaa YK:n yleiskokousta väkevän raamatullisesti. Meller esitti, että YK:n seuraava yleiskokous, 66. sellainen, ei ole sattumalta 66… luvussa on yhtä 6:sta vaille ihmisen luku 666, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että me elämme lopun ajan viimeisiä päiviä. Näissä lopun ajan tapahtumissa Israel näyttelee tietysti hyvää roolia, ja Palestiina taas pahaa roolia. Palestiinan itsenäisen valtion tunnustaminen (myös niiden maiden osalta, jotka eivät näin ole vielä tehneet, Suomi ja USA mukaanlukien) on Mellerin mukaan helvetillinen siirto maailman shakkilaudalla, ja sellaista ei saisi tapahtua. Kappaleessaan YK 666 Meller esitti palestiinalaisten esittämää pilkkaa juutalaisista varsin dramaattisin sanoin: Ja yksikään juutalainen ei koskaan enää tule tuon meidän pyhän vuoren juurelle… jälkeen YK:n 66. yleiskokouksen synti ja saasta nimeltä juutalaiset ja Israel pyyhitään pyhältä maalta!

Tässä vaiheessa keikkaa huomasin, että jopa Mellerin Raamatuin ja muistikirjoin varustautuneet die hard -fanit ottivat rohkaisevaa ryyppyä ja nitroa kului. Ja keikka oli vasta alkanut!

Toinen mieleen jäänyt numero keikan alkupuoliskolta oli biisi nimeltä Valkoisen talon www-sivut. Yhteiskunnallisesti kantaaottavissa sanoissa Meller kritisoi sitä, että Valkoisen talon www-sivuilla on jo pitkään oltu mainitsematta, että Jerusalem on Israelin pääkaupunki!… Jerusalem on ryöstetty palestiinalaisille! Tällä Meller antoi tietysti ymmärtää, että USA jo valmistelee osaltaan Palestiinan valtion tunnustamista.

Kappale esitteli myös teeman, joka kantoi hienosyisesti läpi koko loppusetin, nousten esiin aika ajoin: Israelin pyhä Jumala aloittaa siivoamisen omasta talostaan! Meller lauloi: Sillä katso, siitä kaupungista alkaen, joka on otettu minun nimiini, minä aloitan onnettomuuden tuottamisen! Sen sijaan, että Meller olisi selvästi avannut, mitä tämä tarkoittaa, hän suhteessa tarinankulun loogisuuteen esitti yllättäen aivan huiman armolahjoja koskevan soolon, jossa oli jazzahtavaa vivahdetta sikäli, että siinä vedeltiin aivan omissa sfääreissä, silti maastoutuen hienosti kappaleen pohjalla kulkevaan rytmiin. Veikkaan, että vähemmän teologiaan perehtynyt yleisö ei ymmärtänyt soolon hienouksista yhtään mitään, mutta hyvin tämäkin osio näytti silti yleisöön uppoavan.

Meller oli jo keikan tässä vaiheessa osoittanut monipuolista skaalaa niin vokaaleissa (aina syvästä surusta ja tuskasta tuliseen ja vimmaiseen paatokseen asti) kuin lavaliikehdinnässäkin – tämä oli tietysti tuttua ja taidokasta Melleriä. Kokonaisuudessaan keikan alkuosio oli sävyiltään erittäin monipuolinen, mieleen tuli niin kristitty doom metal kuin kristitty emogoottirock, pääpainon ollessa selvästi jo mainitussa verbaalisessa unblack metallissa.

Taivaassa on jo usean kuukauden ajan soitettu shofar-torvia, ja vain ympärileikatut Jumalan valitut voivat sen äänen kuulla.

30 rabbia oli selvä täytebiisi, mutta ei millään muotoa yhdentekevä. Kappale kertoi 30 rabbista, jotka ovat viime vuosina kohdanneet messiaan, Jeshuan. Tätä seurasi kappale Taivaalliset pasuunat, jonka sanat kertoivat siitä, että Taivaassa on jo usean kuukauden ajan soitettu shofar-torvia, ja vain ympärileikatut Jumalan valitut voivat sen äänen kuulla. Meller korosti kappaleen sanoja niin, että ne toistettiin pariin kertaan, samalla havainnollistavasti ilmatorvea soittaen. Tässä vaiheessa niin minua kuin varmasti monia muitakin kävi hieman harmittamaan oma ympärileikkaamattomuus, sillä olisihan se nyt nastaa kuulla, mitä hermeettistä lähetystä Taivaasta on jo parin kuukauden ajan maahan oikein lähetetty. No, esinahoista huolimatta Meller sai meidät tuntemaan, että olemme Jumalan valittuja ja Suomen Siionia!

Pakanakansojen myrsky ja maan ääret

Pakanakansojen myrsky sijoittui keikan keskivaiheille ja esitteli Melleriä parhaimmillaan. Tässä biisissä Meller otti vanhoja keikkojensa kestoelementtejä ja mestarillisesti tulkitsi niitä ajankohtaisin sävyin. Meller lauloi: Kun pakanakansojen myrsky alkaa, se alkaa maan perimmäisistä ääristä… Hän jatkoi julistamalla, että kun kaikkialla puhutaan Suomesta, niin puhutaan maan ääristä (Fin-land), maan lopusta. Me olemme maan loppu, me Suomalaiset!, Meller jylisi tavalla mikä hieman muistutti minua Lemmyn verbaalisesta ulosannista Motörheadin kappaleessa Sex and death. Meller jatkoi raamatullisesti (Jeremia 25:31): Pauhinta käy maan ääriin asti, sillä Herralla on riita kansoja vastaan, hän käy oikeutta kaiken lihan kanssa, jumalattoman hän antaa miekalle alttiiksi… Jumalattomat, keitä ne sitten ovat? Meller antoi kysymykseen saman tien selkeän vastauksen, upean dramaattisesti ääntään käyttäen: Jumalaton ihminen on ihminen, jolle Jumalan on sanonut, tästä hetkestä eteenpäin… Minä. En. Enää. Välitä… Sinusta.

Me olemme maan loppu, me Suomalaiset!

Edellämainittu kohta osaltaan alleviivasi sitä, että uusissa sanoituksissaan Meller on ottanut Jumalan tulkinnassaan varsin vanhatestamellisen painotuksen – armollinen ja rakastava, anteeksiantava Jumala on taka-alalla ja oikukas, tuittuileva, tantrumeita vetävä kosminen sadisti on päästetty valloilleen. Mutta tämä on ymmärrettävää, kun asia laitetaan nyt akuuttiin Israelin kontekstiin.

Maan äärien käsittelyssä nostettiin rohkeasti esiin myös suorasanaisesti demonisia nimiä. Meller riimitteli, että maan ääret eivät ole vain yksi ainut pohjoinen alue, esim. Suomi, Ruotsi, tai Norja, vaan että käsitteellä viitataan pohjoiseen yleisesti, ja erityisesti em. maan lopun maihin, Jerusalemista katsoen. Itärajan alue ei kuulu viimeisissä tapahtumissa Mellerin kuvaamiin maan ääriin. Itärajan alueillamme on Mellerin mukaan oma kohtalonsa, johon viimeisissä tapahtumissa vaikuttavat Goog, Maagog, Beesek ja Buubal. Tämä oli eräs keikan väkevimpiä unblack metal -hetkiä ja se kirvoittikin yleisöstä erityisen paljon amen, halleluja! -huutoja.

Norja, Suomi, ja lopun ajan tummat pilvet

Meller omisti keikasta huomattavan siivun Norjan tilanteen käsittelyyn. Hän muistutti, että Norja on ollut maan äärien maista jo vuosikymmenien ajan Israelia eniten tukeva ja että Jumala on tämän vuoksi siunannut Norjaa suurella vauraudella, erityisesti öljyn kautta. Artisti muistutti myös, että hänen henkinen oppi-isänsä oli suuri Norjan ystävä, ja että hän itsekin suuresti rakastaa Norjaa. Onhan hän mm. asunut Norjassa, saarnannut Norjassa ja kääntänyt tekstejä norjasta suomeksi. Tässä vaiheessa illan ohjelmaa Meller käytti erittäin näyttävästi eräitä keikkojensa vakioelementtejä, nimittäin lähteittensä fyysisten kappaleitten esittelyä ja dramaattista heiluttelua.

Bravo! bravo! bravo!, nyt alkaa kiva leikki, nyt näytetään mitä juutalaiset siat ovat!

Utøyan saari oli epäilemättä illan kontroversaalein biisi. Siinä Meller kertoi siitä, mitä hänen näkemyksensä mukaan saarella tapahtui, kun Anders Behring Breivik alkoi siellä julman verityönsä: Nämä nuoret eivät suinkaan huuda kauhusta, vaan he ovat huvittuneita, mitä he luulevat olevan tapahtumassa? He muistavat mitä heille on opetettu Israelin terrorista palestiinalaisia vastaan… ja he kuvittelevat, nyt alkaa, kun ministeri on lähtenyt kaksi päivää sitten, nyt alkaa havainnollistettu draama, jonka tarkoituksena on käytännössä opettaa meille, mitä palestiinalaiset raukat joutuvat kärsimään, kun juutalaiset tulevat yllättäen aseineen ja tappavat palestiinalaisia. Ja ensimmäiset, jotka surmataan, niin heidän viimeiset sanansa eivät suinkaan ole kauhunhuudot, vaan heidän viimeiset sanansa silminnäkijän mukaan ovat “bravo! bravo! bravo!, nyt alkaa kiva leikki, nyt näytetään mitä juutalaiset siat ovat!”

Jollain lailla em. biisi, sen esitystapa ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuivat minusta hivenen oudoilta ja sopimattomiltakin. Meller muistutti, että ennen verilöylyä saarella oli esiintynyt puhuja, joka kirjaimellisesti pui nyrkkiä kaikkivaltiaalle Jumalalle, ja joka hyvän paimenen sijaan oli susi, joka vei laumansa syvemmälle Jumalan kovien tekojen kosketukseen. Minulle jäi hieman auki, liittyikö verilöyly Mellerin mielestä jotenkin jo keikan alkupuolella esitettyyn ajatukseen, että “Jumala aloittaa siivoamisen omasta talostaan” ja että oliko tapahtuma jollain lailla Jumalan vihan ilmaisu rakkaalle maan äären kansalleen, tai jotain sellaista. No, monet vaikutusvaltaiset ja hienot taiteilijat ovat kautta aikain esittäneet asioita kärjekkäästi, provosoiden ja jopa tahallaan ikävään valokeilaan astuen. Näin he ovat onnistuneet osoittamaan jotain vallitsevista kulttuurisista normeista, rajoista, siitä, miten me määrittelemme itseämme ja kulttuuriamme. Utøyan saari muistuttikin minua em. seikkojen vuoksi mm. Boyd Ricesta, jolta Meller on epäilemättä saanut eri tavoin vaikutteita.

Suomi kuvataan lehmänä ja taivaasta kuuluu sana: Se tapetaan!

Yhteiskunnallisesti vaikuttamaan pyrkivä kappale oli myöskin Suomi on lehmä, jossa Meller oli käyttänyt sanoina jonkun anonyyminä pysyttelevän henkilön unta. Kappaleessa Suomi kuvataan miehenä, joka kulkee eteenpäin. Hänen vieressään kerrotaan olevan tekstin, jossa sanotaan Jumalan yrittäneen estää Suomea menemästä EU:ssa eteenpäin, aina vuoteen 1999 asti. Tämän jälkeen kerrotaan, että tuon vuoden jälkeen Jumala ei ole Suomesta enää välittänyt. Kappale päättyy armottomaan visioon, jossa Suomi kuvataan lehmänä ja taivaasta kuuluu sana: Se tapetaan! Olin haistavinani kappaleessa lievää plagiointia CMX:n vanhasta hitistä Jumalan ruoska, mutta voi olla, että kappaleiden yhteneväisyydet ovat silkkaa sattumaa.

Onnistuneen keikan lopuksi Meller teki vielä perinteiset rock-kliseet, eli nostatteli hurmioituneen yleisön käsiä, ja VPK:n salissa tehtiinkin liki aaltoja Jumalalle. Meller lopetti keikan dramaattisesti todeten: Jos sinä et ole Jumalan ihminen tänä iltana tässä huoneessa, miten sinä uskallat elää? Jos sinulla ei ole Jeesusta vapahtajana, miten sinä uskallat kuolla? Jos sinulla ei ole pyhän hengen täyteyden kastetta, miten sinä kuvittelet selviäväsi arjesta, jota eletään tänä syksynä? Sinä tarvitset Jeesusta… ja sinä voit nostaa kätesi… tämä kutsu ei toistu tämän puhujan toimesta tänä iltana… sinä voit nostaa kätesi, nyt, juuri nyt, juuri nyt ja sanoa, Jeesus, otan sinut vastaan! Joku huusi tähän hurmiossa: Lisää pyhää henkeä! ja Meller komppasi asiaa.

Sinä tarvitset Jeesusta… ja sinä voit nostaa kätesi… tämä kutsu ei toistu tämän puhujan toimesta tänä iltana.

Jos tämän keikkaraportin aluksi tein huomion Mellerin itsevarmuudesta ja käsityksestä itsensä ainutlaatuisuudesta artistina, voisi saman huomion tehdä tässäkin kohtaa. Huomatkaa keikan lopetuspuheesta kohta “…tämä kutsu ei toistu tämän puhujan toimesta tänä iltana” – Meller tietää, että hänen kutsustaan Jeesukseen sydämeen ottaminen on ainutlaatuisen hienoa ja arvokasta. Hän on tähti. Hän tuntee arvonsa.

Keikan jälkeen Pirkko Säilä vielä johti pienen rukouksen, josta mieleeni jäi elävästi, että Jumalan käy niin paljon Israelia sääliksi, että hän säälii siellä pientä sorakasaakin.

Patmoksen ilmaismateriaali keikkapaikalla

Rukouksen jälkeen yleisölle jaettiin avokätisesti Patmoksen materiaalia, missä kerrotaan tarkemmin Mellerin keikan kappaleiden sanoista ja taustoista, sekä siitä, mitä materiaalia Patmoksella on myynnissä ja mille tilille voi maksaa Israelin hyväksi vapaavalintaisen summan (mutta 50€:tä suositellaan). Nämä materiaalit ovat hurjaa luettavaa, kuten valtavirtaa vastaan porskuttavalta underground-artistilta sopii odottaakin.

Koskaan ei Israelin edessä ole ollut niin massiivia kielteisyyden muuria kuin YK:n seuraavassa yleiskokouksessa.

Aktio Joosef -info kertoo, että koskaan ei Israelin edessä ole ollut niin massiivia kielteisyyden muuria kuin YK:n seuraavassa yleiskokouksessa. Tämän lisäksi kerrotaan, että maailma on palautumassa Kolmannen valtakunnan henkiseen ja hengelliseen ilmastoon (tähän väliin on hyvä muistuttaa, että on olemassa myös mielipiteitä, joiden mukaan Israel on itse harjoittanut varsin “natsistista” politiikkaa suhteessa palestiinalaisiin aina vuodesta 1947 asti).

Infossa Patmos kertoo myös olevansa lahjoitusrahoituksella mukana lobbaustoiminnassa (!) Israelin hyväksi. Kyseessä sanotaan olevan hengellisen sodankäynnin Israelin, Raamatun ja jopa Jumalan kunnian puolesta. Nyt ennen YK:n yleiskokousta USA:n presidentti Obaman kerrotaan sanelleen Israelille vaatimuksen suostua valtiolliseen holokaustiin. Halosta ojennetaan valitsemaan sanansa YK:n yleiskokouksessa oikein. Mikäli “pakanakansojen vaatimuksiin” suostutaan olisimme kertaiskulla syvällä viimeisten päivien profetioiden täyttymisessä. Tämä on raamatullista hardcorea, jos mikä!

Pienempi Aktio Joosef -lappu kertoo Mellerin visiosta Aktio Joosefin suhteen. Kyseessä on pyrkimys palata “Joosefin talousohjelmaan”. Meller kirjoittaa: Kuukausien ajan olen seurannut Herran Hengen vaikutusta. Minusta on tullut Joosefin ja erityisesti hänen talousfilosofiansa oppilas. Olen ihmetellen oppinut ja oppinut – ja samalla miettinyt, mitä aikaa varten henkeeni sijoittuu aivan mullistava kokonaisfilosofia kylvämisestä ja niittämisestä, sijoittamisesta ja siitä elämisestä. Myöhemmin Meller toteaa, että TOTUUSAKTIO ja AKTIO JOOSEF aivan ilmeisesti liittyvät toisiinsa jumalallisessa kutsumuksessa ja ohjauksessa. Lisäksi: Olen myös saanut henkeeni nostattaa esiin RUKOUSRINTAMAN SUOMEN JA ISRAELIN PUOLESTA. Ilmeisesti nämä kaksi ilmiötä jollakin tavalla sitoutuvat toisiinsa. Syyskuussa tiedät enemmän. Mitä luovuutta! Tällaiseen ei pysty kuin aidosti monilahjakas ja rohkea taiteilija!

Leo Meller ottaa esille raamatullisia hahmoja, joiden sisälle hän asettaa sinut. Olet esimerkiksi ‘käsille koottu imetyksestä elävä karitsa’ – Jumalallasi on jopa rinnat sinua varten!

Paperin toisella puolella mainostetaan Kalevi Lehtisen kirjaa ja kehoitetaan ostamaan myös hänen CD-levyjä: Kuuntele Kalevin erilaisimpia äänitteitä. Paperin yläpuolella mainostetaan CD-levyjä Koko ihmisen terveeksi tuleminen ja Ajat ovat vaikeat – näin Jumala hoitaa omiansa armosta perille. Viimeksimainitusta kerrotaan mm. näin: Leo Meller ottaa esille raamatullisia hahmoja, joiden sisälle hän asettaa sinut. Olet esimerkiksi ‘käsille koottu imetyksestä elävä karitsa’ – Jumalallasi on jopa rinnat sinua varten! Et ole orpokodissa – nämä ja muut esikuvat opettavat sinua. Äänitteet ovat osa Sana, henki, rukous ’10 -tapahtumaa, josta todetaan: …hämmentävien henkivaltojen, taistojen, uhrien että suuren siunauksen tapahtuma. Psykedeliaa ja esoteerista erotiikkaa!

Miten sinun rahalahjasi monistuu -paperi vetoaa lukijaan sillä, että jos olisimme voineen olla paikanpäällä Jeesuksen aikaan, olisimme olleet valmiita todella paljon palvomaan häntä ja tekemään hänen vuokseen. Tähän vedoten pyydetään nyt samanlaista panosta Israelin lobbausrahoiksi. Lapussa todetaan: 3000 x 50€: Saisimme vastata ‘kyllä’ Israeliin. Tilisiirtokuitissa on tunteisiin vetoava kuva halaavista ihmispoloista ja teksti Rakkauden kautta vaikuttava uskoni. Tämä tekoni Israelin elämäksi koetuksen hetkissä 2011. Palestiinan valtion perustamisen puolesta seuraavassa YK:n yleiskokouksessa äänestäviä kutsutaan jälleen pakanoiksi ja Tarja Halosen linjanvetoja arvuutellaan.

Jos Tarja Halonen antaa äänensä Israelin tuhoksi, nyt hänen puheensa huomioidaan. Taivaassa.

Jykevin ilmaismateriaaleista on Totuusaktio Israel -tabloid. Sen kannessa on kuva Tarja Halosesta puhumassa YK:ssa, kuvan alla teksti: Tasavallan presidentti Tarja Halonen puhunee YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2011. Aikaisemmat puheet ovat olleet tasaisia. Jos Tarja Halonen antaa äänensä Israelin tuhoksi, nyt hänen puheensa huomioidaan. Taivaassa. Miettikää sitä.

Mellerin keikan jälkeen päätin katsoa vielä, millainen egyptiläinen pääartisti oikein oli miehiään. Jo ensimmäisen kappaleen aikana tuli kuitenkin selväksi, että vaikka mainosteksti lupasi kovaa kamaa (“hän on herättynyt kuolleen eloon”), niin Samuel Maher bändeineen oli kuitenkin aika keskinkertaista kristillistä perussettiä.

Illan kovin artisti oli ilman epäilyn häivää Leo Meller.

– – –

Read Full Post »

Das Fest II! 100 postia Pekka Siitoimesta!

Blogin Pekka-posteista sanottua

Mesikämmen-blogi – kirjoittaja on julkaissut parhaan Pekkaa käsittelevän artikkelisarjan, mitä blogistanissa on nähtyNarian

Kertakaikkiaan sellainen folkloristinen pikkujättiläinen, ettei moista voisi kuvitella olevan olemassakaan (…) Ötöpesän jengi on lukenut nämä kaikki, eikä ennen sitä olisi voinut kuunaan kuvitellakaan, että Pekka Siitoimesta olisi missään näin paljon materiaalia. Ja mikä parasta, vapaasti saatavillakin! (…) Ehdottomasti rautaristin, suojaviitan, kumimanttelin ja kaasunaamarin arvoinen teko!Ötöpesän jengi

Vuoden blogistipalkinto ja kiljukanisteripalkinto! Tämä on yleensä vaiettua kulttuurihistoriaa yhdestä Suomen kummallisimmista ja viihdyttävimmistä miehistäJokunen

Blogihan on ollut varsinainen kylttyyriteko. Näiden Pekka-artikkelien taso vaatisi suorastaan niiden sitomista kansien väliin! “Helvetin hyvä”, sanoisi Peksi. Go on!A

Ylivoimaisesti parhain sivusto hengentieteen Mestari Pekka Siitoimesta – B.S. Müller, uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran sisäpiirin jäsen

100 Postia

100. Kursiivin isku, osa 4
99. Kursiivin isku, osa 3
98. Kursiivin isku, osa 2
97. Täällä vartioin minä!
96. Kursiivin isku, osa 1
95. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 3
94. Alfauros laittoi asioita kuntoon.
93. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 2
92. Huolestuneisuus ennen Kursiivin iskua, osa 1
91. IKR:n plörinäksi mennyt Belgian matka 1977
90. “Worshiping the Devil in the name of God”
89. Siitoin-filmi oy, osa 5
88. Siitoin-filmi oy, osa 4
87. Kai M. Aalto puhuu! (osa 2/3)
86. Siitoin-filmi oy, osa 3
85. Turun Hengentieteen Seura, osa 11
84. Turun Hengentieteen Seura, osa 10
83. Turun Hengentieteen Seura, osa 9
82. Pekka ja SMP/SKYP
81. IKR:n plörinäksi mennyt Kotkan marssi 1977
80. Lisähuomioita Pekan mielenosoitustoiminnasta, yms.
79. Pekka ja vappu, osa 4/4
78. Pekka ja vappu, osa 3/4
77. Pekka ja vappu, osa 2/4
76. Pekka ja vappu, osa 1/4
75. Pekan perheonnea
74. Arjalanpaisti ja arjalanpiirakat
73. Kai M. Aalto puhuu! (osa 1/3)
72. Mitä Pekka Siitoin ajattelisi perussuomalaisista?
71. Pekka Siitoin: Jag ska befria Norden!
70. Pekan mietteitä ennen eduskuntavaaleja 1983
69. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 3
68. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 2
67. Pekka Siitoin palauttaa Karjalan Suomelle, osa 1
66. Pekkagrammi, osa 2
65. Pekka Siitoin ja rock ‘n’ roll
64. Näen ja kuulen… mutta puhe sammaltaa
63. Pekka Siitoin Fingerporissa
62. Tulella leikkimisestä
61. Talo, jossa Pekka Siitoin asui (osa 2)
60. Pekka presidentiksi?
59. Kommunismin ja kokoomuksen uhka
58. Valtakunnanjohtaja ja Italia
57. Valtakunnanjohtaja ja Varkaus
56. Kiljukeisari
55. Valtakunnanjohtajan kiljuepisodi
54. Pekka Siitoin -anagrammit ja postyymi Finlandia-palkinto
53. Hyvää uutta vuotta!
52.Turun Hengentieteen Seura, osa 8
51. Das Fest! 50 postia Pekka Siitoimesta!
50. Arkistojen aarteita ja Pekka Siitoin soundboard.
49. Luvassa hypnoottis-magneettista menoa.
48. Turun Hengentieteen Seura, osa 7.
47. Rivologin rodunjalostusta.
46. Turun Hengentieteen Seura, osa 6.
45. Pekkagrammi.
44. Ääretön rakkaus.
43. Siitoin-filmi oy, osa 2.
42. Pekan lähtö.
41. Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.
40. Pekka Siitoimen shortsit.
39. Hyvät naiset, olette kaikki kauniita!
38. Kassisen perintöprinssi.
37. Mikä erottaa fasistin kommunistista?
36. Mesikämmenen jengi.
35. Pekka Siitoin built my Panzerwagen.
34. Turun Hengentieteen Seura, osa 5.
33. Turun Hengentieteen Seura, osa 4.
32. Seurakuntavaalit.
31. Turun Hengentieteen Seura, osa 3.
30. Turun Hengentieteen Seura, osa 2.
29. Turun Hengentieteen Seura, osa 1.
28. Pentagrammon, clavis, cranium, sciurus, circumferentia, logos, gravis admodum, et diaboli.
27. Siitoin-filmi oy.
26. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta?
25. Toinen todellisuus.
24. Mitä Pekka Siitoin sanoi Anton LaVeystä ja satanismin historiasta?
23. Pekka Siitoimen iltarukous.
22. Isän valtakunta kuvina.
21. Isän valtakunnan jälkipyykkiä.
20. Pekan parhaat, osa 7.
19. Pekan parhaat, osa 6.
18. Pekan parhaat, osa 5.
17. Pekan parhaat, osa 4.
16. Pekan parhaat, osa 3.
15. Pekan parhaat, osa 2.
14. Pekan parhaat, osa 1.
13. Isän valtakunta.
12. Arkistojen kätköistä.
11. Päivän lainaus ja kysymys.
10. Pekka Siitoin on nykyään vampyyri!
9. Hypnoottis-magneettinen katse ja sen alkuperä.
8. Mitä Pekka Siitoin sanoi äidilleni.
7. Luciferin arkkipiispan nauru.
6. Talo, jossa Pekka Siitoin asui.
5. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 4/4).
4. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 3/4).
3. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 2/4).
2. Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu! (osa 1/4).
1. Should I laugh or cry?

Ja jatkoa seuraa…

Mesikämmenen postit valtakunnanjohtajasta eivät tähän lopu. Postit jatkuvat Kursiivin tapauksen tonkimisella, minkä jälkeen pääsemme Pekan saaman vankeustuomion käsittelyyn, ja sen jälkeen Pekan vankilanjälkeiseen elämään. Materiaalia löytyy vielä hyväksi toviksi eteenpäin. Näiden sadan ensimmäisen postin jälkeiset Pekka-postit löytyvät helposti blogin oikeasta alapalkista “tags”-osiosta sanalla “Pekka Siitoin”. Siitä klikkaamalla löytyy lista kaikista blogin Pekka-aiheisista posteista, mitä tämän 100. postin jälkeen on julkaistu.

Read Full Post »

Sorlo! A Sacra Pepe Ramone! Tulta! Tulta! Me olemme aina olleet (nimeonomaan) runkkareita! Tanssi sinäkin vähän käärmeen niskan päällä – sillä nyt tulee löröt housuun kaikilla mausteilla! Arrapapapapa!

Muutama vuosi sitten internetin syövereihin ilmestyi Veriryhmä -niminen bändi ja sivusto. Myös Veriryhmä vastaan vääräuskoiset -blogi oli toiminnassa, ja se on nykyään ainut noista sivuista, joka edelleen löytyy netistä. Veriryhmä teki saarnaaja Veli Saarikallen ja hänen Sana ja ylistys -seurakuntansa nauhoitteiden pohjilta omia humoristisia kappaleita ja videokoosteita, jotka tietyissä piireissä saivat nopeasti suuren suosion. Sana kappaleista ja videokoosteista sekä niistä tehdyistä YouTube-videoista kiiri pian myös Saarikallen ja hänen seurakuntansa korviin ja eräänä päivänä Veriryhmän tri Pervo sai tietää, että Saarikalle oli tehnyt hänestä rikosilmoituksen. Syyksi Saarikalle ilmoitti uskonrauhan rikkomisen, kunnianloukkauksen ja tekijänoikeusrikkomuksen. Alkoi pienimuotoinen mediarumba.

Median huomioitua Veriryhmän asia alkoi paisua. Tri Pervo antoi haastattelun City-lehdelle, ihmiset puivat asiaa netissä ja muualla niin puolesta kuin vastaan, enimmäkseen tri Pervon ja Veriryhmän puolesta. Saarikalle sai YouTubelta erioikeudet poistaa seurakuntaansa koskevia videoita palvelusta. Lopulta homma raukesi, eikä tri Pervo saanut asiasta syytteitä. Saarikalle ei ollut asiasta mielissään vaan näki asiassa “anarkian tuntomerkkejä”. Sananvapauden puolestapuhujat taas olivat tyytyväisiä. Jotkut pohtivat sitä, mikä tilanne olisi ollut, jos Veriryhmä olisi pilkannut muslimeita.

Mesikämmen päätti kysyä tri Pervolta asioista, nyt pari vuotta myrskyn jälkeen.

TAUSTAA

Kuka olet ja mitä teet?

Olen Olli, a.k.a. Tri Pervo, kaikkien alojen erikoisasiantuntija.

Miten, milloin ja missä Veriryhmä sai alkunsa? Onko kyseessä täysin sinun projektisi, vai onko mukana muitakin henkilöitä?

Kännissä treenikämpällä, kuinka ollakaan. Joku oli vinkannut Sana ja Ylistys-ryhmästä ja heidän pastoristaan. Että kaverilla on tulista saarnaa, check it out. Näin tein, ja pastori todella osoittautui maineensa veroiseksi. Eikun tiputtelemaan saarnoja sivuiltansa ja sorvin ääreen.

Veriryhmä on täysin meigämandoliinon projekti, mitä nyt välillä mukana on ollut featuroimassa jokunen soittaja, joiden nimet jääköön tässä nyt mainitsemati.

Muistaakseni sait idean bändin nimeen unessa, menikö näin? Oletko soittanut tai soitatko nykyään muissa bändeissä? Missä?

Jep jep, unessapa hyvinkin. Näin unta että keksin ihan vitun tulisen bändinnimen. Herättyäni aikani hohottelin ja totesin että ei se nimi nyt niin tulinen ollutkaan. Mutta käyttöön se jäi.

Soitan toki toisessakin bändissä, mutta jääköön senkin nimi nyt salamyhkäisyyden verhon taakse.

Miten nyt jo klassikot Veriryhmän biisit syntyivät? Oliko mukana korkeamman voiman johdatusta?

Pullon henki minua pitkälti johdatteli. Lieneeköhän ensimmäistäkään biisiä tehty selvinpäin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tiputin saarnan internetistä, pätkin siitä erilleen tiukimmat meuhkaamiset ja yhdistelin takaisin hivenen eri järjestyksessä ja värkkäsin musiikin ympärille.

Mikä tai mitkä ovat omat Veriryhmän suosikkibiisisi ja miksi?

Kyllä se taitaa olla tuo Jeesus-sonaatti. Herkkä pianopimputus yhdistettynä hihhuliaaniseen melskaamiseen.

Miten Saarikalle ja hänen seurakuntalaisensa ovat kommentoineet Veriryhmän biisejä ja toimintaa?

Saarikalle itse tietysti on tuominnut jyrkästi koko homman, mutta muut yliseurakuntalaiset ovat olleet enemmän linjalla että jaa no eipä jaksa juuri kiinnostaa.

Miten suhde Sana ja ylistys-seurakuntaan syntyi ja kehittyi, mikä oli ensikosketuksesi ryhmään?

Hitaasti kypsyen 666 asteessa. Ensimmäinen kosketus porukkaan taisi tulla radion välityksellä.

Otettiinko seurakunnasta sinuun yhteyttä missään vaiheessa ennen kuin rikosilmoitus uskonrauhanrikkomisesta, kunnianloukkauksesta ja tekijänoikeusrikoksesta pamahti pöytään?

Ei. Rikosilmoitus tuli pyytämättä ja täytenä yllätyksenä.

Onko suhtautumisesi kaikkeen uskontoon kielteinen, vai onnistuiko Sana ja ylistys ylittämään jonkun kynnyksen, minkä jälkeen päätit ottaa heidät Veriryhmän suurennuslasin alle?

Jos uskonnon varjolla tapetaan ja raiskataan niin onhan se ihan vitun perseestä. Sana ja Ylistyksen kohdalla huvitti esimerkiksi viinanjuonnin, runkkaamisen ja rokkenrollin saatanallisuus niin pakkohan siitä oli vitsiä vääntää. Lisäksi luulen että S&Y ei ole mikään persaukinen seurakunta, eivätköhän heikommilta riistä fyrkat kuten kunnon lahkon kuuluukin.

Oletko ateisti, agnostikko, vai jonkun sortin henkivaltoihin uskova?

Olen pyknikko.

RIKOSILMOITUS, SANA JA YLISTYS, JULKISUUS

Yllättikö rikosilmiotus vai olitko osannut varautua asiaan? Oliko väitteissä mitään perää?

Vähän toki ounastelin että jossain vaiheessa jotain sanomista voi tulla mutta rikosilmoitus tuli aivan puun takaa. Ehkä tekijänoikeusrikkomus olisi voinutkin mennä läpi, mutta uskonrauhan rikkominen, voi vittu. Jumalanpilkkapykälä takaisin, tahdon tuomion!

Harmittiko, kun rikosilmoituksessa ei mainittu jumalanpilkkaa? Mielipiteesi jumalanpilkkapykälästä ylipäätään, kuuluuko sellainen nykypäivään? Miksi kuuluu tai ei kuulu?

No kyllähän se vitutti. Jumalanpilkka, joo. Miten laissa voi olla joku pykälä jonkun satuhahmon haukkumisesta. Hoho. Tai eihän sitä sillä nimellä enää siellä ole mutta kuitenkin.

Miten kuulustelut menivät ja etenivät? Mitkä olivat kuulustelujen huvittavimmat hetket? Entä rasittavimmat?

Järkyttävässä kankkusessa. Kuulusteleva konstaapeli tutki minut mahdollisten äänitysröpeltimien varalta. Ihan oikein arveli että kuulustelu olisi saattanut saada biisin ympärilleen…

Kyllä poliisiakin hivenen huvitti kun joutui moista paskaa tutkimaan. Hänelläkin varmaan olisi ollut jotain oikeitakin rosmoja kuulusteltavana.

Jouduit odottelemaan päätöstä syytteiden nostamisesta melko pitkään, kauanko prosessissa meni? Miten lopulta juhlistit Veriryhmän voittoa Saarikallesta ja hänen seurakunnastaan?

Taisihan siinä pari vuotta vierähtää. Syyttämättäjättämispäätöksen saatuani vedin naulan päähän.

Saarikalle ei ollut iloinen siitä, ettei syytteitä sinua vastaan nostettu. Tuliko häneltä tai seurakuntalaisiltaan yksityisesti sinulle mitään viestiä asian tiimoilta?

Eipä tullut, ei.

Oletko koskaan tavannut Veli Saarikallea tai muita hänen seurakuntalaisiaan kasvotusten? Mikä on Veli Saarikallessa parasta? Huonointa?

Enpä ole. Saarikalle on siinä määrin karismaattinen saarnamies että kehoittaisin häntä harkitsemaan esim. autokauppiaan uraa.

Mitkä ovat mielestäsi kuolemattomimmat Saarikallen lausahdukset tai teot? Entä muiden Sana ja Ylistys-seurakunnan jäsenten?

“Sitä minä teen!”

Jos voisit tavata Veli Saarikallen, missä haluaisit hänet tavat, mitä hänelle sanoa, mitä hänen kanssaan tehdä?

Voisihan hänen kanssaan rupatella puistossa esimerkiksi homouden saatanallisuudesta. En kylläkään odottaisi keskustelusta kovinkaan hedelmällistä.

Mitä mieltä olet lehdistön suhtautumisesta rikosilmoitukseen, asian raukeamiseen, Veriryhmään sekä Sanaan ja ylistykseen?

Eipähän tuosta hirveästi kirjoiteltu. Melko neutraalia.

Mitä syytteiden raukeaminen sinusta merkitsi? Mitä koko ruljanssi opetti, mistä se kertoi?

Että oikeus voitti ja hihhuleita saa pilkata, hoho.

Päätit ottaa Veriryhmän erityishuomioon Veli Saarikallen ja hänen seurakuntansa, et esim. Leo Melleriä ja hänen Patmos-ryhmäänsä. Onko Saarikalle kovempi jätkä kuin Meller?

Tämä onkin vaikea kysymys. Molemmat ovat kyllä omalla sarallaan kovia jätkiä. Vastaan fifty-sixty, kuten eräs aikamme legenda, Nykäsen Matti.

Veriryhmä vs. Sana ja Ylistys-tapauksen jälkeen olet tehnyt kappaleen Päivi Räsäsestä. Kerro kappaleesta, mitä kautta innoistuit sen tekemään, mistä se tarkalleen kertoo? Onko Räsänen kuullut kappaletta? Mitä jos tästäkin pamahtaa rikosilmoitus?

No vitutti koko Räsänen siinä määrin että tilanne vaati biisiä. Onhan Päivi kaiken pahuuden ja perkeleellisyyden ruumiillistuma. Voi olla että samasta aiheesta syntyy kohta lisää biisejä. Jos rapisee rikosilmoituksia niin antaa palaa vaan, hah! Päivillä on visvasyylä! Ime letkua, lehmä!

VERIRYHMÄN TULEVAISUUS, YMS.

Millaista on Veriryhmän saama palaute ja fanituksen määrä ollut? Yllättikö Veriryhmän saama suosio ja huomio?

Parhaimmillaan kävijöitä oli sivuilla n. 50 000 kuukaudessa. Tästä on toki tultu alaspäin, ja siksi suljin aivutkin vähän aikaa sitten kun kävijämäärät olivat niin vähäisiä. Mutta noita biisejä on kyselty, joten laittanen ne uusille sivuilleni kyllä jakoon.

Kuulemani mukaan Veriryhmää on huudatettu yhdessä jos toisessakin keikkabussissa muutama kesä takaperin, ja sehän toki imartelee.

Toimiko Veriryhmä oikealla hetkellä oikeassa ajassa ja paikassa ja kuoliko se suosionsa huipulla, vai vieläkö kuulemme lisää Veriryhmää, onko bändi vain tauolla?

Jaa-a, paha sanoa. Kai se hetki oli ihan hyvä. Tosin näin Facebook-aikana sanoma olisi saattanut levitä tehokkaammin..

Veriryhmä ei hajoa koskaan, paitsi korkeintaan musiikillisiin erimielisyyksiin, joten uusia biisejä on kyllä tulossa.

Kun Veriryhmä toimii vielä, jatkaako bändi Saarikallellen ja Sana ja ylistys-seurakunnan touhujen humorisoimista, vai onko päähuomio jossain muussa ryhmässä tai henkilössä? Mikä olisi Veriryhmälle herkullista maaperää?

Varmaan seuraavaksi solvataan poliitikkoja.

Veriryhmän nettisivu, josta sai ladattua mm. yhtyeen kappaleet, on suljettu. Onko sivut tulossa jossain vaiheessa takaisin? Voiko bändin biisejä kuunnella tai ladata nykyisellään jostain?

Ei ole tulossa takaisin, mutta kuten sanottu, biisit tulevat jossain vaiheessa meikäläisen uusille sivuille jakoon.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Postimerkkien keräily, kilpakudonta sekä vesinokka-ankkaoravan hoivaaminen.

Ja lopuksi kysymys suuresta ja monia askarruttaneesta mysteeristä: Mikä on kultapytty?

Kultapytty on vähän samankaltainen maaginen sydeemi kuin Sampo on Kalevalassa. Kultapytty jauhaa mitä vain, eritoten paskaa.

– – –

Mesikämmen kiittää tri Pervoa haastattelusta ja suosittelee kiinnostuneille Veriryhmän ja Veli Saarikallen faniryhmiä Facebookissa. Mikäli Veriryhmä on jäänyt täysin tuntemattomaksi, voi sen musiikista saada pienen näytteen MySpacen kautta.

Read Full Post »

Tulevan tiistain Isän valtakunta-dokumenttia odotellessa laitan esille joitain siteerauksia Pekan kirjoista. Tämänkertaiset siteeraukset ovat Pekan kirjoista Musta Magia, osa I (Turun Hengentieteen Seura, 1974) ja Paholaisen Katekismus (Kansallis-Mytologinen Yhdistys, 2. painos, 2000).

“Seuraavaksi esitän Teille muutamia rituaaleja, joita voi käyttää menoissa, joista Paholainen pitää. Ensin muodostetaan kahdeksan hengen ryhmiä niin monta, kuin jäseniä riittää siten, että yhteen ryhmään tulee 4 naista ja 4 miestä. Mainittakoon, että samassa salissa tätä rituaalia voi vuorollaan harjoittaa kuinka monta ryhmää tahansa. Ensinnäkin kaikki salissa olijat riisuvat vaatteensa pois ja laittavat ne yhteen kasaan lattialle pyramiidin muotoon. Ensimmäinen kahdeksan hengen ryhmä siirtyy keskelle salia siten, että miehet ja naiset seisovat vastakkain noin kuudenkymmenen sentin päässä toisistaan. Muut istuvat piirissä heidän ympärillään ja alkavat laulaa mitä tahansa vanhaa uskonnollista laulua. Keskellä piiriä seisovat henkilöt seisovat edelleen vastakkain ja katselevat 8 minuutin ajan koko ajan toistensa sukupuolielimiä koettaen saada ne toimimaan ajatuksen voimalla. Kahdeksan minuutin kuluttua nähdään, kenen piirin keskellä olevan miehen kalu seisoo.

Ne joilla kalu seisoo parhaiten, ovat otollisia Saatanalle, ja ne, joiden kalu ei seiso, tai seisoo huonosti tarvitsevat lisäharjoittelua orgioiden tai ryhmäsexin avulla. Myös sipulin syönti lisää potenttisuutta. Naisten kiihkeys taas todetaan siten, että vastapäätä seisovat miehet koettavat vasemmalla kädellään naisten häpyhuulia, ovatko ne kastuneet. Kuta kosteampia ne ovat sitä parempi Saatanan suosion kannalta, mutta jos ne ovat kuivia, eivät naiset ole otollisia Saatanalle (…) Ennenkuin vaatteet puetaan ylle luetaan yhteen ääneen seuraava loitsu: Ylistys Sinulle Oi helvetin herra, Sinulle kuulumme, Sinua palvomme. Tämän jälkeen vaatteet voidaan pukea ylle normaalisti, paitsi niiden joilla ei seissyt ja joilla ei kastunut. Heidän pitäisi (siis miesten ja naisten) vaihtaa 8 päivän ajaksi alushousujaan, jotta niissä oleva phallus ja joonivoima voisi käänteentekevästi vaikuttaa asianomaisten sexuaalihimoa kohottavasti. Myöskin se vaikuttaa himoja lisäävästi, jos alisexuaaliset miehet ja naiset vaihtavat nimiä keskenään joksikin aikaa ja puhelevat toisilleen toistensa etunimillä. Edellämainitun rituaalin suorittamisen jälkeen voitte olla varmoja siitä, että Saatana pitää Teistä ja on iloinen huomionosoituksestanne. Sen seurauksena tulette saamaan aina entistä enemmän maallista hyvää, mitä enemmän palvotte helvetin herraa”

~

“Mitä kaste on? Kirkko väittää, että pyhä vesi suojelee ja pelastaa meidät. Todellisuudessa asia on täyttä “puppua”. Jos kerran kraanavesi pelastaa meidät, niin miksi sitten tuhansia nuoria kuolee vuosittain? Oikea kaste on se, että lapset 13 vuotiaana merkitään Luciferin oppilaiksi vanhempien verimerkillä. Tämä ratkaisu toimii todella”.

 

Oikea kaste on se, että lapset 13 vuotiaana merkitään Luciferin oppilaiksi vanhempien verimerkillä. Tämä ratkaisu toimii todella.

“Huoneentaulu: Pidä aina asuntosi seinällä 666-taulua, tai johtajamme kuvaa tai patsasta. Älä koskaan ole yhden naisen mies, sillä olet silloin “lällärinynnäsri”. Käytä aina tilaisuuttasi ja viettele kaikki terveet naiset, jotka saat. Mieshän on aina ollut moniavioinen. Näin todetaan jo mm. Vanhassa Testamentissa. Muistakaa myös kaksi vanhaa sananlaskua, “todellinen mies on sotilas, juoppo ja pukki” ja “jokainen mies itkee ja nuolee vitun, sekä vetää käteen, mutta vain harva sen tunnustaa”. Minä ainakin tunnustan, siitä Paholainen pitää, ei se häpeä ole. Naisille ed m. sananlaskut sopivat kääntäen verrannollisesti.”

Lisää Pekan parhaita luvassa päivittäin aina ensi tiistaihin 26.10. asti. Osan 3 voit lukea täältä ja osan 5 täältä.

 

 

Read Full Post »

Pekka Siitoin, Luciferin arkkipiispa. Kuva kirjoittajan yksityiskokoelmista.

Tulevan tiistain Isän valtakunta-dokumenttia odotellessa laitan esille joitain siteerauksia Pekan kirjoista. Tämänkertaiset siteeraukset ovat Pekan kirjoista Musta Magia, osa I (Turun Hengentieteen Seura, 1974) ja Paholaisen Katekismus (Kansallis-Mytologinen Yhdistys, 2. painos, 2000).

“Naantalin luostarin perustaja Pyhä Birgitta oli myöskin etevä selvänäkijä. Hän kuvasi aikanaan mielestäni varsin osuvasti Paholaisen olemusta mm. seuraavasti. “Näin jälleen tuon pelottavan näköisen hahmon edessäni. Sillä oli ruskea iho ja paksut huulet, se oli korkea ison neekerin näköinen hahmo, jolla oli korvarenkaat korvissa ja musta viitta päällä jne…”

~

“Eräänä iltana mennessäni vuoteeseen ajattelin voimakkaasti Jooninlaaksoa ja sen aarrekammioita, koska olin aiemmin juuri kirjoittanut juttua tuosta aiheesta. Yht’äkkiä sain, kuin eräänlaisen sähköiskun ja henkeni irtosi ruumiista ja huomasin lentäväni kohden Jooninlaaksoa ja saavuinkin kaupungin koristeelliselle portille, jonka vierellä istui naurava Saatana. Mieleeni tuli ensiksi nähdessäni hänet, että siinä istuu neekeri punainen fetsi päässä, joka on värjännyt huulensa punaiseksi ja joka käyttää pyöreitä kullanvärisiä korvarenkaita. Saavuttuani portille sanoi Paholainen minulle, “et ole vielä valmis näkemään ja kokemaan kaupungin salaisuutta”. Ymmärsin asian mutta pyysin kuitenkin, että saisin nähdä vilahduksen maailman arvokkaimasta aarrekammiosta. Tähän Saatana suostui ja näin ihastuksekseni nuo suunnattomat kulta- ja timanttikasat. Näin aarrekammiossa myös vanhan valkopartaisen miehen, joka ilmeisesti oli siellä vartijan ominaisuudessa. Tämän jälkeen palasin takaisin ruumiiseeni, hätkähdin jälleen, enkä saanut tuon kokemuksen jälkeen unta moneen tuntiin, niin voimakas se oli ollut. Tämä tapahtui minulle v. 1972 keväällä”.

~

“Älkää koskaan menkö mihinkään kirkkoon yöllä klo 24-02.00 välisenä aikana, ellette tiedä olla varmoja siitä, ettei siellä ole silloin henkien seremoniat Paholaisen kunniaksi. Ainoastaan selvänäkijä voi osallistua Paholaisen luvalla tähän seremoniaan sivustakatsojana, koska henkilö, joka ei ole selvänäkijä ei voi aina todeta yhtään mitään siellä siihen aikaan. Tässä yhteydessä voinen mainita, että paraatiin osallistuvat alueen päädemoni, joka istuu alttarilla, ottaen vastaan paraatin, jota johtaa ns. arkkidemoni. Arkkidemonia seuraavat mm. luurankomiehet, mustat viikatemiehet, haarniskapirut ja eläinihmiset, joilla viimeksimainituilla on joko ihmisen pää ja eläimen ruumis, tai päinvastoin. Mikäli ette noudata edellä esittämääni varoitusta, niin voitte saada kirkossa sydänkohtauksen yöllä, tai saatatte joutua myöhemmin johonkin onnettomuuteen”.

~

“Herramme rukous: Kunnioitettu Lucifer, aamuruskon poika! Vallitkoon Sinun nimesi kaikkialla. Palkitse meidät sen mukaan joka päivä mitä olemme hyväksesi tehneet ja tuhoa vihollisemme! Sinun käsissäsi on meidän suuruutemme, tai kurjuutemme! Anna meille seuraavassa jälleensyntymisessä parempi elämä kuin tässä, jos olemme sen ansainneet! Amen, 666!”

~

“Uskontunnustus: Minä uskon Luciferiin, meidän luojaamme ja Herraamme, taivaan ja maan Luojaan. Uskomme myös neljään luonnonkuninkaaseen ja heidän alamaisiinsa jotka kaikki auttavat meitä. Emme pidä Jeesusta jumalana, koska hänen kuninkuutensa ei ole tästä maailmasta. Emme usko mädäntyneitten ruumiitten ylösnousemukseen, vaan jälleensyntymään, jonka nopeudesta johtajamme Luciferin manalan tuomaristo päättää. Opasta meitä oi Kunnioitettu johtajamme kaikissa seuraavissa jälleensyntymisissämme! Amen, 666!”

~

“Herran ehtoollinen: Meidän vastaava rituaalimme on seuraava: Kello 24, uuden- tai täysikuun aikana teemme juomasekoituksen ja nautimme sen Suuren Saatanan kunniaksi. Tarvitsemme siihen lasillisen lehmän- tai sianverta ja lasillisen kirkasta viinaa korkkaamattomasta pullosta. Sekoitamme aineet ja juomme sen kuudella kulauksella. Sitten lausumme möreällä äänellä: HEIL LUCIFER – AVE SATAN! Näin toiveemme tulevat toteutumaan!”

 

Sitten lausumme möreällä äänellä: HEIL LUCIFER – AVE SATAN!

 

“Olen syntyperältäni puoliksi aristokraattinen ihminen, mutta myöskin banaali ja sarkastinen yksilö. En ole koskaan ollut laumasielu”.

~

“Kristillisyys on täyttä paskaa, eli haiseva sontatunkio. Mitä enemmän sitä pengot, sitä enemmän se lemuaa sieraimissamme”.

~

“Aamuruskon prinssi -ja ruhtinas Lucifer on edelleen maapallomme ehdoton valtias ja kuninkaiden kuningas suuressa loistossaan ja tehokkuudessaan”.

Lisää Pekan parhaita luvassa päivittäin aina ensi tiistaihin 26.10. asti. Osan 2 voit lukea täältä ja osan 4 taas täältä.

 

 

Read Full Post »

Older Posts »