Feeds:
Posts
Comments

Archive for the ‘Uncategorized’ Category

Kiitos ja näkemiin

Mesikämmenen blogi lopettaa.

Kiitos lukijoille kuluneista vuosista.

 

Advertisements

Read Full Post »

Ensimmäinen oli tämä.

siitointatska

Hellvetin hyvä.

Read Full Post »

hypnoottis-magneettisen katseen SM 2012:n karsintakierros päättyi 30.9. Finaalikierrokselle selvisivät seuraavat kilpailijat:

Pertti Jarla.

Mike Pohjola.

Miikka Rantanen.

Tarja Kontturi.

A.E.E.V.

Finaalikierroksen äänestys tapahtuu kisan Facebook-sivuilla. Voittaja selviää 5.10. klo 18:00.

Read Full Post »

En oikein tiedä, mitä Wikileaksistä viime kädessä ajattelisin. Periaatteessa se, mitä Wikileaks sanoo tekevänsä, on minusta esimerkillistä ja arvokasta, mutta en ole täysin varma siitä, onko Wikileaksilla ns. puhtaat jauhot pussissa.

Aiemmat Wikileaksin vuodot eivät ole olleet mitenkään merkittäviä eikä niillä juuri ole ollut käytännön merkitystä. Ne ovat lähinnä kertoneet asioita, jotka ovat olleet jo valmiiksi hyvin asioita seuraavien tiedossa. Tästä on tullut mieleeni, josko kyseessä olisi virallisten tahojen operaatio siihen tyyliin, kuin mistä Michael D. Morrissey on kirjoittanut teoksessaan The Transparent Conspiracy. Lyhykäisyydessään teoksen idea on se, että virallisille tahoille on hyödyllistä, että valtaväestölle “vuodetaan” joitain “paljastuksia” merkittävistä kulissien takana tapahtuneista ja tapahtuvista kuvioista, koska näin valtaapitävät tahot saavat pidettyä kaikenlaiset dissidentit paremmin toivotuilla tavoilla hihnassa. “Parhaimmillaan” tämä tarkoittaa sitä, että virallisia totuuksia epäilevät ja virallisten totuuksien suhteen totuudenmukaisuutta, oikeutta, demokratiaa ja mitä ikinä vaativat ihmiset saadaan mekastamaan enemmän valtaapitävien haluamalla tavalla. Kuvaan kuuluu myös se, että näihin establishmentille kriittisiin vaihtoehtoliikehdintöihin solutetaan virallisten tahojen “aktivisteja”. Viimeksimainitussa ei ole tietenkään mitään uutta, kuten vaikkapa NATO:n operaatio Gladio on osoittanut.

Tällaisesta seuraa pari asiaa. Rumat kokonaiskuvat saadaan kenties pysymään paremmin hämärässä ja jossain vaiheessa suurin osa ihmisiä saadaan tuntemaan, että kapinointi ja totuuden vaatiminen “ei auta mitään” – kaikki pysyy sellaisena kuin ennenkin, ja sen seurauksena ihmiset sitten “luovuttavat” ja tulevat välinpitämättömimmiksi. Esimerkkeinä tällaisista läpinäkyvistä salaliitoista Morrissey antaa kirjassaan Kennedyn salamurhan ja syyskuun 11. tapahtumat. Kaiken niistä jo tiedetyn perusteella vain aniharva täysjärkinen enää uskoo näiden tapahtumien viralliseen selitykseen (katso syyskuun 11. iskujen suhteen kymmenosainen postini Mitä todella tapahtui?). Mutta syyllisiä ei ole saatu kiinni, ei tuomittua, ja asiat ovat epäilyttävästi sittemmin kehittyneet suuntiin, jotka antavat ymmärtää, että virallisten totuuksien epäilijät ovat olleet enemmän tai vähemmän oikeassa epäilyjensä ja kysymystensä suhteen.

Usein kysymys Cui bono? (kuka hyötyy?) ja ohjenuora “seuraa rahaa” antavat hyvät johtolangat totuuden suhteen. Niitä kannattaa tietysti miettiä tässä Wikileaksinkin tapauksessa. Vaihtoehtomediassa on aika paljon pohdittukin, onko Wikileaks oikeasti CIA:n operaatio edellämainitussa mielessä. Asian suhteen kannattaa kuunnella vaikkapa Webster Tarpleyn ajatuksia asiasta (“Is Wikileaks a CIA operation?” osa 1, osa 2 ja osa 3). Vaikka viimeaikaiset Wikileaksin vuodot ovat olleet merkittävämpiä kuin aikaisemmat, on minua kummastuttanut kuitenkin mm. se, että niissä ei ole ollut mainintaakaan Israelista. Tähän mennessä uusinta vuotokakkua on tosin käyty läpi vasta pieni siivu, joten asiaan saattaa vielä tulla muutos Israelia koskevien tietojen suhteen. En tosin ihmettele, jos ei tule. Toinen seikka, mikä minua Wikileaksissa epäilyttää, on sen perustajan Julian Assangen kategorinen 9/11-Totuusliikkeen lyttääminen. Jokin tässä haisee, vaikka Wikileaksin idea tuntuu hyvältä.

 

Osatotuuksien kertominen täyden totuuden sijaan on erittäin tehokas tapa valehdella.

Morrisseyn kirjassaan esittämä idea “läpinäkyvistä salaliitoista”, valtaapitävien tarkoituksella tekemistä valituista vuodoista, joihin dissidentit sitten saavat koko vimmalla pureutua ja kuluttaa energiaansa, on ajattelemisen arvoinen. Nykymaailmassa asioista uutisointi ja keskustelu ei ole enää toviin ollut sanomalehtien, television ja radion monopolia, kiitos internetin. Maailmassa, jossa yhä harvemmat uskovat valtavirran uutisiin ja virallisiin selityksiin, ja etsivät tietoa asioista vaihtoehtoisimmista lähteistä, voi Wikileaksin kaltainen “paljastuksia” antava taho olla tehokas väline joillekin valtaapitäville suurten joukkojen ohjailussa. Osatotuuksien kertominen täyden totuuden sijaan on erittäin tehokas tapa valehdella. Tämän tietävät kaikki varmasti jo ihan arkisista kokemuksistaan, ilman että olisi propagandaan yleisesti, tai CIA:n harjoittamaan propagandaan erityisesti, sen enempää tullut perehdyttyä. Valtaapitävät Wikileaksia mahdollisesti työvälineenään käyttävät tahot saattavat myös ajatella, että on aika sama, vaikka esim. Yhdysvalloissa syyskuun 11. iskuja laitettaisiin tutkimaan uusi komissio – niin kauan kuin nykyinen rahajärjestelmä pyörittää maailmaa, tulee valtaapitävien kannalta valta lopulta kuitenkin edelleen pysymään heillä.

Niin tai näin, minun puolestani Wikileaks saisi vuotaa Tiitisen listan.

 

 

 

Read Full Post »