Feeds:
Posts
Comments

Archive for the ‘Sex’ Category

Blogin lukija Antti K. lähetti Mesikämmenelle skannauksen oheisesta Hymyn 10/1992 jutusta. Juttu käsitteli Pekan kunnallisvaaliehdokkuutta ja muuta Pekkaan liittyvää.

Juttu löytyy alta kokonaisuudessaan kuvina, jotka saa luettavampaan kokoon kuvia klikkaamalla. Mesikämmen on lukemisen helpottamiseksi myös kirjoittanut jutun kuvien alle puhtaaksi.

– – –

hymy1

hymy2– – –

Kuvateksti: Pekka Siitoin marssii vaaleihin varmana voitostaan. Siitoin harmittelee, ettei puolueella ole varaa kustantaa suuria puoluekokouksia. – Kaikki jäsenet pitäisi saada Naantaliin asuntoyhtiööni kirjoille. Valtaisimme valtuuston ja tekisimme tästä natsikaupungin, mies haaveilee.

Kaikki jäsenet pitäisi saada Naantaliin asuntoyhtiööni kirjoille. Valtaisimme valtuuston ja tekisimme tästä natsikaupungin, mies haaveilee.

– – –

Suomen uusnatsien päämaja on Pekka Siitoimen omistamassa Rosenkreuzt-asuntoyhtiössä Naantalissa. Naapuritalon nimi on Frankenstein. Siitoin naurahtaa, että nimien pitäisi olla toisin päin.

Kaupungissa saattaa pian olla Suomen ensimmäinen natsivaltuutettu, sillä Pohjolan Führer Pekka Siitoin on ehdokkaana kunnallisvaaleissa.

Naapurit ja vuokralaiset ovat hyväksyneet hänen toimintansa ja jotkut jopa auttavat miestä erilaisissa töissä. Vastapäisessä talossa on päiväkodillinen lapsia, jotka führerin nähdessään nostavat innoissaan kätensä natsitervehdykseen.

Lapsista Siitoin sanoo vaali-ilmoituksessaan seuraavasti: Jollen olisi Suomen uusnatsijohtaja, haluaisin olla Markus-setä, koska rakastan lapsia ja kunnollisia vanhempia.

Jollen olisi Suomen uusnatsijohtaja, haluaisin olla Markus-setä, koska rakastan lapsia ja kunnollisia vanhempia.

– Oma äitini oli venäläis-suomalainen huutolaistyttö ja isäni saksalainen sotilas. Häntä en ole koskaan tavannut. Olen äpärä niin kuin Jeesuskin oli. Äpärät pärjäävät hyvin tässä maailmassa, Siitoin vakuuttaa. Merkonomin ja faktorin koulutukset hankkinut Siitoin toimi kuusikymmenluvun alussa neljä ja puoli vuotta Turun kaupunginteatterissa sijaisnäyttelijänä.

– Olin siellä tanssijana, laulajana ja statistina. Poliitikolle näyttelijän taidot ovat ehdottoman tärkeitä. Myös puhe- ja laulutunneista on ollut suunnattomasti hyötyä väkijoukoille puheita pitäessäni. Ei pääse ääni pettämään kesken puheen, Siitoin jyrisee.

Todisteeksi taidoistaan valtakunnanjohtaja kajauttaa pari laulua voimakkaalla bassollaan. Ei yhtään ihmetytä, että hän voitti tänä kesänä Unikeonpäivillä järjestetyn karaoke-kilpailun. Siitoin kertoo ylpeänä saaneensa samana päivänä Mister Maha -arvonimen. Hänellä oli Naantalin suurin, ruskein ja karvaisin vatsa.

Siitoin kertoo ylpeänä saaneensa samana päivänä Mister Maha -arvonimen. Hänellä oli Naantalin suurin, ruskein ja karvaisin vatsa.

Pohjolan Führer oli SMP:n vaaliehdokkaana vuonna 1971. Nelisen vuotta myöhemmin Tampereella syntyi Isänmaallinen Kansanrintama, jota Siitoin oli perustamassa. Kansanrintama jouduttiin lopettamaan fasistisen toiminnan ja laittoman yksityisarmeijan ylläpidon vuoksi.

Siitoin kertoo olevansa nyt kansallis-demokraattisen puolueen johtaja. Aktiivijäseniä on tiedotteen mukaan noin tuhat ja kannattajia eli natsimielisiä noin 2500. Siitoin aikoo perustaa Suomeen kansallissosialistisen puolueen kunhan saa kokoon tarvittavat 5000 kannattajaa.

– Natsipuolueen perustaminen olisi nyt aivan laillista, kun Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 ja YYA-sopimus ovat historiallista vessapaperia. Ne eivät enää sido meitä mihinkään suuntaan. Silti ihmiset nukkuvat YYA-unessa ja ovat poliittisia pelkureita.

– KDP on ronskisti hallitusta vastaan. Kekkonen oli KGP:n agentti ja Suomen ensimmäinen aito skinhead. Koivisto on nukkuneen rukous ja pääministeri oikea papukaija Pula-Aho. Väyrysestä tulee mieleen lähinnä kastemato ja pyrkyri, valtakunnanjohtaja Siitoin pommittaa.

Kekkonen oli KGP:n agentti ja Suomen ensimmäinen aito skinhead. Koivisto on nukkuneen rukous ja pääministeri oikea papukaija Pula-Aho. Väyrysestä tulee mieleen lähinnä kastemato ja pyrkyri.

KDP ei myöskään sulata homoseksuaaleja. ‘Jo riittää homojen vouhotus!’ on otsikoitu eräs puolueen lukemattomista lentolehtisistä. Siitoin vaatii kaikki homot kastroitaviksi ja lesbot bordelleihin yleiseen käyttöön.

Pekka Siitoin puhuu KDP:n asioista, mutta pyrkii Naantalin kunnanvaltuustoon yksityisenä ehdokkaana. Hän on varma valinnastaan.

– Naantalissa riittää 120 ääntä valtuustoon pääsemikseksi. Monet ovat sanoneet, että me äänestetään sinut piruuttaankin valtuustoon. Jotkut poliisin ja armeijankin edustajat ovat luvanneet äänensä minulle. Poliiseissa on natseja enemmän kuin kukaan uskoisikaan, ehdokas Siitoin vakuuttaa.

Siitoimen pöydän takana maailmanhistoriakin saa aivan uusia käänteitä. Vastuu toisesta maailmansodasta on hänen mielestään Winston Churchillillä, joka oli ‘läpeensä kiero mies’. Englanti on muutenkin syntipukki moneen pahaan.

– Kuka sellaisesta homolordien ja lesboleidien maasta pitäisi, Führer ärähtää ja osoittaa pyssyllään saarivaltiota seinällään olevalta Euroopan kartalta.

Kuka sellaisesta homolordien ja lesboleidien maasta pitäisi, Führer ärähtää ja osoittaa pyssyllään saarivaltiota seinällään olevalta Euroopan kartalta.

Siitoimen mukaan Churchillillä oli kahden miljoonan punnan pelivelat, jotka upporikas juutalainen maksoi sillä ehdolla, että Englanti ei koskaan tee sovintoa Saksan kanssa. Churchillin saksalaisvihaa lisäsi kuulemma se, että saksalaissotilas vei hänen morsiamensa. Lisäksi Siitoin kertoo tietävänsä, että englantilaiset keksivät keskitysleirit, ja suuttuivat saksalaisten varastaessa idean.

– On valetta, että saksalaiset olisivat tappaneet kuusi miljoonaa juutalaista keskitysleireillä. Eihän niitä ollut koko Euroopassakaan niin paljon, Valtakunnanjohtaja uskoo.

Siitoimesta on ainesta myös pukiksi, mikäli miehen puheisiin on uskomista. Johtajalla on omien sanojensa mukaan ollut vajaat 800 naissuhdetta.

– Vain kolme kertaa olen joutunut käyttämään ehkäisyä, eikä kertaakaan ole tullut minkäänlaista sukupuolitautia. Minä olen koirilta oppinut, että ensin pitää haistaa ennen kuin saa maistaa. Koirathan eivät syö mitään myrkyllistä, Siitoin tietää.

Minä olen koirilta oppinut, että ensin pitää haistaa ennen kuin saa maistaa. Koirathan eivät syö mitään myrkyllistä.

Menneinä vuosina Siitoin oli innokas UFO-tutkija. Hän on huvilallaan kuvannut yhden lentelijän, ja nähnyt avaruusolijoiden istuvan katollaan. Kummituskin liikkuu huvilalla.

– Harrastan okkultismia, koska natsismi perustuu siihen. Hitler katsoi tähdistä sotasuunnitelmansa. Yksi tähti jäi häneltä huomaamatta ja siksi Saksa hävisi sodan. Olen kirjoittanut ja kustantanut okkultismista useita kirjoja. Minulla on selvänäkijän ja ennustajankin lahjoja, Siitoin vakuuttaa.

– – –

Aiheeseen liittyen kannattaa lukea myös Pekka Siitoin Huomenta Suomessa 1992 (vuoden 1992 kunnallisvaalit), Viimeisimmät lisäykset Mesikämmenen Pekka-kokoelmaan (totuus Pekan ottamasta ufokuvasta), Pekan ennustuksia (Pekan oikeaan osuneet ennustukset), Pekka ja SMP/SKYP (Pekan SMP-historia) sekä Päivän Pekka-materiaalit ja -tarina (tarina siitä, miten Pekka opetti päiväkodin lapset hailaamaan).

Read Full Post »

pekkakekkonen

Aavetaajuus-blogi tiedottaa:

– – –

Aavetaajuus hakee spekulatiivisia novelleja Pekka Siitoin -aiheiseen kokoelmaan!

Pekka Siitoimen elämään liittyy lukemattomia mielikuvituksellisia ulottuvuuksia. Hän oli värikkään elämänsä aikana tekemisissä niin natsien, ulkoavaruuden olentojen, selvännäkijöiden kuin henkimaailman olentojenkin kanssa. Ainakin omien väitteidensä mukaan.

Tavoitteemme on kerätä yksiin kansiin edustava otos Pekka Siitoimen mielikuvituksellisimmista seikkailuista ympäri maailmaa ja maailmankaikkeutta. Siitoimen persoonassa yhdistyvät humoristisuus, räävittömyys, mielikuvituksen lento, poliittinen epäkorrektius ja pompöösi teatraalisuus. Näitä ominaisuuksia toivomme myös kokoelmaan tarjotuilta novelleilta!

Vaeltaako Pekka Naantalin katuja kuolemattomana vampyyrina? Kuinka Pekka päätyy rakastelemaan ufonaisten kanssa? Onnistuuko Pekka keittämään kiljun, joka ei lopu koskaan? Mitä tapahtuu rivologisen tiedekunnan luennoilla? Esimerkiksi tämän kaltaiset ideat voivat toimia tarinoiden lähtökohtina. URS-hengen mukaisesti painotamme kertomusten viihteellisyyttä ja kekseliäisyyttä.

Novellien toivotaan olevan napakoita, sanamäärältään enimmillään noin 5 000 sanaa. Tarjoa tarinaasi sähköpostilla osoitteeseen info ät aavetaajuus.fi ennen heinäkuun loppua. Samaisesta osoitteesta saa myös tarvittaessa lisätietoja. Kokoelman toimittavat Jyrki Pitkä, Juha Jyrkäs ja Mesikämmen.

– – –

Koko tiedote löytyy siis Aavetaajuus-blogista. Nyt kaikki kirjoittamaan!

Lopuksi Mesikämmen laittaa vielä aiheeseen liittyen, kertauksen vuoksi, linkin omaan vuonna 2012 julkaisemaansa spekulatiiviseen tarinaan Iron Siitoin.

Read Full Post »

"Hyvän maun vastaisia" postimerkkejä.

“Hyvän maun vastaisia” postimerkkejä.

Maamme media tiesi kertoa tänään, että Tom of Finland saa oman postimerkkinsä. Asiasta uutisoi mm. Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat. Mesikämmenen, jonka ystäväpiiriin kuuluu myös homoseksuaaleja, mielestä tämä on hyvä juttu. Tom of Finland oli ansioitunut suomalainen taiteilija ja homoseksuaalit ovat ihmisiä siinä missä muutkin.

"Hyvän maun mukaisia" postimerkkejä.

“Hyvän maun mukaisia” postimerkkejä.

Kun puhutaan suomalaisista suurmiehistä, niin olisi kyllä jo korkea aika, että myös valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin saisi oman postimerkkinsä! Jos merkin saa homoloordi, niin kyllä sellaisen ansaitsee myös maamme tunnetuin rivologi!

Mesikämmen koetti teetättää yksityiskäyttöön vuonna 2012 oheisen kuvan mukaisia Pekka-merkkejä. Merkeissä ei ollut mitään irstasta tai muutoin julkeaa, ellei sellaiseksi sitten lasketa kuvaa, jossa Pekka tanssii etelänlomallaan naiseksi pukeutuneena. Itella hylkäsi merkit hyvän maun vastaisina.

Jos oheiset Pekka-merkit olivat hyvän maun vastaisia, niin miten nämä Tom of Finland merkit sitten eivät sellaisia ole? Kenties Itellan linja asiassa on muuttunut ja myös Pekka-merkit menisivät nykyään läpi?

Päivän biisi: The Mentors: Heterosexuals have right to rock.

Read Full Post »

Turun kaupunginkirjastolla oli huhtikuun 5. päivä huimaa ohjelmaa – kansainvälisen UFO-ryhmä Raelin kolme sveitsiläistä jäsentä oli paikalla puhumassa asiastaan – onnellisuudesta!

V.I. raportoi Mesikämmenelle kuvin ja videoin paikan päältä seuraavaa.

Videot: 1, 2, 3, 4, 5, 6.

– – –

IMG_5067

IMG_5070

IMG_5071

IMG_5072

IMG_5074

IMG_5077

IMG_5088

Clipboard01

Clipboard02

Clipboard03

Read Full Post »

Loputon Gehennan liekki

381970

Muistan hyvin, kun Loputon Gehennan liekki-dokumentin traileri pullahti loppuvuodesta 2011 YouTubeen. Provokatiivisuudessaan ja koomisuudessaan traileri keräsi dokumentille jo muutamassa päivässä järisyttävän paljon huomiota ja siitä keskusteltiin aina iltapäivälehtien surkuhupaisia foorumeita myöten. ”Vittu mä vihaan punkkia!”-pläjäystä näki toisteltavan sosiaalisessa mediassa tämän tästä.

Osa black metal-genressä mukana olevista ei diggaillut trailerista sen Uuno Turhapuro-ulottuvuuksien vuoksi juuri yhtään. Monet genren ulkopuoliset taas pitivät juuri tästä dokumentin ulottuvuudesta. Elokuvaa jäätiin odottamaan suurella mielenkiinnolla, jotkut loputtoman koomista pakettia toivoen, jotkut genren naurettavaksi tekemistä peläten, jotkut taas yksinkertaisesti avoimin mielin.

Sami Kettusen dokumentti, joka sai ensi-iltansa 2011 Night visions-elokuvafestivaaleilla, oli ilmestyessään välitön klassikko. Kyseessä on ensimmäinen kotimaista black metallia käsittelevä dokumenttielokuva.

Loputon Gehennan liekki pureutuu aiheeseensa monien kentän tunnettujan tekijöiden haastattelujen kautta. Lopputuloksena syntyy kuva black metalista elämäntapana, siihen liittyvistä erilaisista painotuksista, kulmista, ideologisista ulottuvuuksista, koko kakun moniulotteisuuksista. Osa haastatelluista on kameran edessä avoimesti omalla naamallaan, osa anonyymimmin vastavalossa, osa humoristisesti humalassa oluttölkki kädessä, osa kuolemanvakavasti selvinpäin, osa poliittisesti epäkorrekteja näkemyksiä laukoen, osa kaikesta politiikasta irtisanoutuen. Puhtaasti provokatiivisen humoristisesta paketista ei ole kyse, kuten trailerin perusteella jotkut arvelivat tai pelkäsivät. Tässä on syvyyttä.

Sanaisen arkkunsa elokuvassa avaavat seuraavat henkilöt: Lord Satanachia (Azazel), Victor ja Wrath (Enochian Crescent, True Black Dawn), Molestor Kadotus (Anal Blasphemy, Musta Kappeli, Hammer of Hate), Nuclear Holocausto Vengeance (Beherit), Demonos Sova (Barahtrum), Satanic Tyrant Werwolf (Satanic Warmaster), Sargeist, Spellgoth ja Shatraug (Horna), Mikko A. (Clandestine Blaze, Northern Heritage), BlackGoat (Goatmoon), Kaosbringer (Neutron Hammer), Stormheit, Kalma ja Narqath (Azaghal), Johannes Nefastos, sekä Serpent (Imperium.net).

Dokumenttia on kritisoitu useimmiten siitä, että sen kesto on vain 52 minuuttia – aiheesta kun olisi saanut helposti pidemmänkin. Monia muitakin tärkeitä genren nimiä olisi dokumenttiin voinut sisällyttää. Toisinaan kritiikkiä on kuullut siitä, että dokumentissa ei ole juurikaan itse alan musiikkia. Itseäni tämä ei haitannut, sillä alan musiikkiin voi kuka tuhansa tutustua nopeasti internetin kautta, kun taas genren maailmankuvaan pureutuvia kotimaisia videohaastatteluja ei ihan yhtä helposti tule vastaan. Kolmanneksi on kritisoitu elokuvan puolivälin tienoilla olevaa rituaaliskenaariota, jota on pidetty liian pitkänä ja muusta dokumentista hivenen irrallisena. Tässä olen sikäli samoilla linjoilla, että kyseistä rituaaliskenaariota olisi ollut hyvä kontekstualisoida hiukan paremmin suhteessa black metaliin liitettyyn satanismiin. Noin muuten Kettusen ratkaisu antaa haastateltujen kuljettaa dokumenttia omalla painollaan eteenpäin toimii kautta dokumentin varsin hyvin.

Dokumentin ansiot ovat kiistattomat. Sen kautta saa varsin hyvän katsauksen genrestä ja sen moniulotteisuudesta, vaikka louhintavaraa jääkin. Haastatteluissa on käsitelty mm. seuraavia aiheita: Mitä kautta löysin black metallin, black metaliin liitetty aate, ensimmäiset kuullut bändit, ensimmäiset omat bändit, death metallin ja black metallin suhde toisiinsa genren alkuaikoina Suomessa, 90-luvun alku, tape trading-skene, millaisia keikat olivat alkuaikoina, miten alkuaikoina sai tehdä enemmän töitä äänitteiden leviämisen eteen jne. kuin nykyään, kirkonpoltot ja niihin suhtautuminen, alkuaikojen levyjen soundit, black metal ideologisesti, suhde kaupallisuuteen ja julkisuudessa olemiseen, distrot ja lafkat, aito underground vs. esille pääsemisen vuoksi tehdyt kompromissit, synkkä energia, mystisyys, okkultismi, satanismi, mitä black metal merkitsee eri ihmisille, suomalainen mytologia ja suomalaisuus black metalissa, suhde uskontoihin yleensä, juutalaisuus, kristinusko, islam, NSBM, hautakivien potkiminen, genren pioneerien rikosrekisterit, Antifa, keikoista, kommelluksista ja porttikielloista, suomalaisen genren ominaispiirteistä, black metallin suosion tilasta ja tulevaisuudesta, naisen asemasta black metal-skenessä.

Mainion paketin jo useampaan kertaan katsoneena ei voi muuta kuin suositella sitä kaikille aihepiiristä kiinnostuneille ja toivoa, että Loputon Gehennan liekki vol. 2 ilmestyisi joku päivä.

Dokumentissa on bonuksena Sami Kettusen tekemä 21 minuutin dokumentti Romua, ruiskeita, rutinaa, joka käsittelee kotimaista melumusiikkia, sen skeneä. Muutama sana tästä dokumentista löytyy Loputon Gehennan liekki-dokumentin siteerauksien jälkeen alta.

 – – –

Siteerauksia Loputtomasta Gehennan liekistä:

Clipboard03

Mä haluun kaikille vaan tuhoa, kuolemaa ja tuskaa, pimeyttä.

(…) Ja sit mä aloin kuuntelee sillon Bathoryä, tiekkö, Celtic Frost, niin se oli vaan että vittu fuck ass, saatana, sen jälkeen sit lähti, tää on mun juttu!

(…) Islamin uskonto, se on ihan perseestä. Siis se on ihan, jumalauta, nehän tappelee siellä keskenään koko ajan. Ihan perkele, vitun ählämit, saatana. Tappakoon toisensa. Se ei mua kiinnosta vittu pätkääkään. Saatana, vittu, nussikoon saatana äitiänsä ja mummoo, vittu.

(…) Mä oon kristinuskon vastainen. Kyllähän mä totta kai haluisin et kirkot palais. Mutta se on Suomessa niin helvetin vaikeeta.

Vittu mä vihaan punkkia! – Lord Satanachia

Clipboard06

Jotenkin tykkäsin niistä 80-90-luvun vaihteen jutuista siinä mielessä et se ei ollut se musiiki mikä määritteli vaan aate, ton asian. Nykyään tuntuu et se on muuttunu, et se on mukamas tietynlainen genre vaikka se on nimenomaan se aate, mikä määrittelee – Wrath

Clipboard23

Kuunneltiin paskaa musaa ja tehtiin ite parempaa.

(…) Paljonko tästä on aikaa…? Rikos on vanhentunu! No ni! No meikä, semmonen lavallinen veripulloja, potkasin yleisöön… voi vittu kun sitä lens sitä verta! – Demonos Sova

Clipboard04

Mut se että sä olet tuolla valtavirran rajamailla ja tuot sanomaa julki, se tarkottaa et sulla on niitä nuoria, uusia käännynnäisiä tähän, joka pystyis niinkun kyseenalaistamaan sen totuuden mitä valtiovalta ja yleinen tää normisto sulle pumppaa. Sen tähden mun mielestä on melkeinpä velvollisuus olla tuolla ulkona ja tuoda julki sitä sanomaa. Et ehkä, en sano että mikä on niinku porttiteoria tai kynnysteoria vaan siellä voi olla hc-tavaraakin suoraan ihmisten naaman edessä, että, se on kivisempi tie kun se, että pysyisit undergroundissa. Mun mielestä se on suhteellisen helppoa olla tavallaan haastamatta koskaan, että jos sä oot suljetussa piirissä, kaikki tuntee sut, teet uuden julkasun toisensa perään, niin jee jee, hyvä meininki, kukaan koskaan ees joudu kyseenalaistuksi tai haastetuksi millään tavalla, mut sitku meet sinne niin sut haastetaan paitsi omien joukosta myös sieltä valtavirrasta, niin sitte joutuu asettaa itsensä ristituleen. Aina kovimmassa paineessa hioutuu parhaimmat timantit, että siinä mielessä itellä on usko siihen, et kantsii käydä heittää kaikki peliin niin sanoakseni.

(…) Tietyl taval sitä ollaan sodassa, miehittävää uskontoa vastaan kumminkin, että on onks ne nyt rikoksia millä mittapuulla jos halutaan tuhota vastustajan symboleita. Et, moni nuori soturi on tehny näit juttuja ja mikäs siinä. Siin on aikanaan miekkalähteyksellä tuotu Suomeen kristinuskoa ja meiän vanhat uskomukset pantu kasaan niin mun mielestä se on ihan reiluu viel nykypäivänäki sitten, jos pienet terroristisolut pistää vastaan tätä meininkiä – Victor

Clipboard24

Harhaluulo, että pitäis tehä kompromissejä sen takia, että vois saada suurempaa näkyvyyttä tai vaikutusta ihmisiin, niin se on täysin niinku valheellista, koska monet bändit on jo todistanu nyt sen, että ei tarvita kymmenienkään tuhansien levyjen myyntiä, sitä, et sun tarttis tehä yhtään kompromissiä tai yhtään kirjottaa, pyytää anteeks keneltäkään mitä sä sanot vaan kun sä tarpeeks kauan vaan painat, niin ei se vaadi sitä että sun pitää antaa periks vaan kyl se muu maailma antaa periks ennemmin – Satanic Tyrant Werwolf

Clipboard05

Saatanallisuus on se peruslähtökohta, mistä liikutaan. Asiat jotka menee liian kauas siitä saatanallisesta lähtökohdasta, niin sillon kun se unohdetaan kokonaan ja keskitytään johonkin muuhun, niin sillon mun mielestä puhutaan jostain ihan muusta kuin black metallista, joka niinkun black metal, on määritelmä, sitä et on saatanallista metallia – Molestor Kadotus

Clipboard13

Saatana on Saatana ja se on niinku ultimaatumi paha. Se on tietysti aina se ylimmäinen.

Black metal, jollekin ei vittu maistu se, niin painukoon vittuun – BlackGoat

Clipboard17

Jos sitäkin miettii et mitä black metal on, niin ohan se niin erilaisia asioita, että tota, toisille se voi olla pelkästään tätä goat-metal-osastoa ja toisille se saattaa olla lähenpänä luontomystiikkaa ja kaikkea siihen liitoksissa olevaa, että tota kyllä mä näkisin sen mieluummin rikkautena tämän että siinä samassa kentässä pystyy operoimaan justiinsa nää tällaset yhtyeet jotka nojaa pidemmän päälle vaikka siihen omaan kansaan, oman kansan historiaan ja kaikkeen siihen liittyvään ja sitten tosiaan nämä, jotka pohjaa tosiaan sitten enempi tähän, ehkä perinteisiin black metal-teemoihin.

(…) Nuorisolla on aikaa ja voimaa ja aktiivisia nuoria niin nuorelle tekevälle sattuu, että tota, aina välillä joku jossain roihahtaa ja jotain kaatuu et, en mä sano et se väärin on, missään nimessä, että, että, mut onhan se totta et siin on sitten seki puoli et siin on tää yhteisöllinen vaikutus sit siihen kirkkoon, et kyllähän jos kirkko palaa jossain niin sehän tuo kristillistä porukkaa vaan lähemmäs toisiaan.

(…) No, totta kai siis aina on paikkansa sillekin taistelulle sitä (kristinuskoa) vastaan ja kirkko on omalla osallaan esimerkiks edesauttaa monikulttuurisuutta ja muita arvoja jotka ei niinku oo hyviä, et kyllä siinä sitä pahaa on edelleen siinä kristinuskossa, mutta siltikin mä näkisin asian niin, et mieluummin mä rintamalla olisin kristityn suomalaisen rinnalla taistelemassa muslimeita vastaan, kun päinvastoin, esimerkiks – Stormheit.

Clipboard18

Sen ainakin pystyy sanomaan et ei tää mikään kuoleva luonnonvara ole. Et selekeesti on sitä… no, minnekä se liekki katoais, kyllä se palaa niinku loputon Gehennan liekki – Spellgoth

Clipboard12

Se on helppo sanoo, ei oo olemassa semmosta brutaalia black metallia tyyliin Australia-black metal tai jenkki joku havohei-osasto, ni ei sille vaan oo olemassa naisfaniryhmää. Et sit on olemassa semmonen melodinen, poppiin päin hintahtava black metalli mikä vetoaa myös naisiin, tai et siel on kynsilakassa olevii jätkii niin se aina vetoaa naisiin, mutta, se on mun mielestä yksiselitteinen asia, että black metal on ytimessään miesten musiikkia ja se ei oo mikään tasa-arvo kysymys eikä mikään tämmönen, että naisilla on oikeus johonkin vaan, se on miesten musiikkia ja piste – Mikko A.

Lopuksi vielä bonuksena kommentti dokumentista Jouko Piholta:

Mesikämmenen blogi pyysi minulta kommenttia koskien “Loputon Gehennan liekki” -dokumenttia. On hiukan hankalaa kirjoittaa kommenttia, kun on voinut nähdä vain 59 sekunnin trailerin. Mutta ehkäpä jo trailerin alussa jonkun black metallistin julkituoma filosofia tiivistää kaiken: “Saatanallisuus on peruslähtökohta.” Saatanallisuus on myös loppukohta, kun saatananpalvojat joutuvat kuolemansa jälkeen samaan paikkaan kuin Saatanakin eli helvetin tuliseen järveen. Siellä ei enää lauleta bassoja rymistellen Saatanan kunniaa, vaan vaikerretaan hampaita kiristellen suuressa tuskassa ja rikinkatkuisten myrkyllisten kaasujen vaivaamina hirveässä pimeydessä. Mutta sitä saa mitä tilaa.

– – –

Romua, ruiskeita ja rutinaa

Loputon Gehennan liekki-dokumentin bonuksena löytyy 21 minuutin dokumentti suomalaisesta melumusiikista, sen skenestä. Kuten DVD:ltä löytyvä pidempikin dokumentti, myös sen perästä löytyvä meludokumentti on lajissaan ensimmäinen kotimainen laatuaan.

Äänessä dokumentilla ovat: Mikko A. (Grunt, Freak Animal), Pentti Dassum (Umpio), Pasi ja Tiina (Aunt Mary, Bizarre Uproar), Jonte Storm (U.N.D., WoUNDead), Toni Myöhänen (STROM.ec., Eleczema), Niko (Manic/Depression), Pekka PT (Gelsomina, Sick Seed), Tommi Keränen (Rulla, Keränen), Ilkka Vekka (Haare), Jussi (Golden Rain) ja Basse (Halthan).

Haastatteluissa käsitellään mm. seuraavia aiheita: miksi kuunnella melua?, voimaelektroniikka 80-luvun alussa, miten nopeasti meluskenessä on tapahtunut muutosta, meluskenen alkuajoista, vaikutteista, instrumenteista, kontaktimikeistä, neliraitureista, c-kasettiformaatista, live-esiintymisistä ja niiden innostavuudesta sekä ekstaattisuudestakin, keikkojen yleisömääristä, pahennusta aiheuttaneista jutuista livenä, kituvat hiiret, jyrsijät, runkkaaminen, viiltely, ”perusnöyryytys”, ”fasistiset arvot”, ihmisoikeudet, ”vihamielinen sanoma”, genren julkaisujen painosmäärät, julkaisujen spesiaalisuus paskaisine Raamatun sivuineen kaikkineen, Suomi-skenen arvostuksesta maailmalla ja Suomi-skenestä yleensä.

Kuten Loputon Gehennan liekki, myös Romua, ruiskeita ja rutinaa on varsin informatiivinen ja hulppeakin paketti. Meludokumentin suurin heikkous on sama kuin black metal-dokumentissa: Molemmat ovat liian lyhyitä.

 – – –

Siteerauksia Romua, ruiskeita, rutinasta:

Joutuu itelleen jollain tavalla selittämään, et minkä takia kuuntelis musiikkia, kun taas muut joutuu keksimään tekosyitä et minkä takia ne kuuntelee melua et mikä siitä tekee kuuntelemisen arvoista, niin ite nykysellään välil miettii et minkä takia jaksaa kuunnella jotain perusrumpukomppia tai minkä takia joku kitara on mielenkiintonen soitin kun siin roikkuu vaan muutama kieli mitä rämpytellään.

(…) Perinteinen tämmönen industrial-musiikin lähestymistapa on se, että taiteilija esittää provosoivat materiaalit suoraan yleisölle ja se on, oletetaan et yleisö on siinä määrin aktiivinen et ne ei oo siel ottamassa vastaan mitään saarnaa eikä ne oo kuuntelemassa että joku kertoo niille miten asiat on – Mikko A.

Clipboard37

Mie tykkään sellasest käsintehdyst meiningist, että joku, upottautuu siihen sellaseen melun tekemiseen ja nimenomaan siis se, että sitte tehään käsin. Kyl mie ymmärrän että tietokoneit käytetään sun muuta näin, ajat muuttuu ja kaikkee ja ihmiset tykkää sellasest soundista, mut tykkään että se tehään… käsin. Nauhalle. Voihan sen tietty nauhottaa monel muullakin taval mut, käsintehtyy, ehdottomasti. Sen nyt voi käsittää ihan miten tahansa, mut ihan pelkkää hiirennaksuttelua en niin ite välitä siitä, ehkä nyt joissain bändeis – Niko

Sen miten soitan, niin varsinkin livenä on, jollain tavalla koitan et homma ei oo enää hanskassa, täysin. Ja mutta että se on siis semmosta niinku tämmöstä peräruiskeen tavalla innostavaa, tota niin, vääntömomenttia – Tommi Keränen

Clipboard41

Se jotenkin lähti se, tuli semmonen idea et tota, tai semmonen visio et tota, et sais jotenki… niinku perse ja sielt tulee paskaa. Sitä ruvettiin pyörittelee. Vedettiin Tiinan perseeseen (…) Se näyttää jotenkin paljon paremmalta kun se tulee naisihmisen pyllystä tulee se tuote – Pasi

Mä jätän sen natsipervoilun muille, koska tota, siihen on tekijänsä ja ne on alallaan hyviä – Ilkka Vekka

Tekstit käsittelee rakkauden ongelmia ja tämmöstä, vähän semmosta turhautuneisuutta rakkauden kentässä, et miten sä käyttäydyt jos vaikka oot tosi rakastunut johonki ihmiseen ja sä et saa mitään vastakaikua ja siitä sitte edespäin, mihin se saattaa sit mennä jos tykkäät liikaa jostain ja sit toinen sanoo sulle et ei käy mut sä silti tykkäät ja haluut viedä tätä parisuhdetta eteenpäin, vaikka toinen osapuoli ei oliskaan mukana. Et ku sitä rakkautta ei sit löydykään vastaikkaisesta sukupuolesta nii totta kai sä sit katot pornoo ja vedät käteen – Jussi

Clipboard44

Sanotaan näin et se on muutaman vuoden sisällä, se on noussu ihan helvetin hyvin, siis silleen niinku että porukka on enemmän yhteyksissä, sanotaan 4-5-vuotta sitten ei ollu mitään semmosta Suomi-skeneä. Ja nytte Suomi-skene on tunnettu ulkomailla, itse asiassa sehän on ihan vitun arvostettuu tällä hetkellä – Basse

Clipboard38

Trendiä ei seurailla samaan tapaan ku ulkomailla, tai Amerikassa ehkä lähinnä – Pekka PT

Kyllä täällä on aina ollu tosi omat kuviot, ja siitä tosi ylpee – Pentti Dassum

– – –

Aiheeseen liittyen:

Osta DVD täältä.

Rokumentti NettiTV – Haastattelussa ohjaaja Sami Kettunen (Loputon Gehennan liekki).

Imperium.net: Sami Kettunen, Loputon Gehennan Liekki -dokumentti.

Read Full Post »

Alkuperäinen posti otsikon mukaisesta videosta sisälsi vain yhden kuvakaappauksen ja linkin videoon. Koska joidenkin mielestä tekstit vilisevät videolla liian nopeasti, niin laitetaanpa nyt video kuvina jakoon. Niitä kelpaa hitaampienkin omaa vauhtiaan tavata.

Yksi huomioitava fakta: Videolla mainitaan, että blogissa on pian julkaistu (5.2.2013) jo 300 postia Pekka Siitoimesta. Nykyisellään (13.1.2014) Pekka-juttuja on julkaistu kohta jo 450 kappaletta.

– – –

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

3839

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53– – –

Read Full Post »

Lihan työntökärryistä Rautaisiin rakastajiin

rautaiset_rakastajatTeininä Mesikämmen innostui surrealismista. Vastaan tuli mm. Salvador Dalin suunnittelema mutta toteutumatta jäänyt elokuva Lihan työntökärryt (The Wheelbarrow of Flesh), jossa nainen rakastuu intohimoisesti kottikärryihin. Elokuvan idea oli hilpeydessään mahtava, mutta mielessä ei käynyt että objektiseksuaaleja olisi aivan oikeasti olemassa. On heitä, vaikkakin vähän.

Objektiseksuaali kokee tunteita, intohimoa ja myös rakkautta heille erityisiä objekteja kohtaan – siis yleisestä perspektiivistä katsoen ”elottomia” objekteja kohtaan. Objektiseksuaalit itse eivät koe näitä objekteja elottomina, vaan taustalla on jos ei aina, niin ainakin usein, tietynlainen animistinen kokemusmaailma, jossa myös ”elottomat” asiat, ovat tietyllä tapaa elollisia. Tämän vuoksi objektiseksuaalit kokevat voivansa myös tietyin tavoin kommunikoida näiden objektien kanssa, olla niiden kanssa molemminpuolisessa vuorovaikutuksessa, suhteessa.

Mesikämmenen ensimmäiset selvät muistikuvat tällaisista ihmisistä ovat englantilaisessa My car is my lover-dokumentissa (2008) esiintyneet amerikkalaiset Edward Smith ja Jordan Witham, jotka molemmat rakastavat autoja. Pian tuon dokumentin näkemisen jälkeen silmiin päätyi myös YouTube-pätkä naisesta nimeltä Erika Eiffel, joka on naimisissa Eiffel-tornin kanssa. Nämä filmit pistivät tavallisuudesta poikkeavuudessaan suun paikoin hymyyn kuten Dalin Lihan työntökärryt aikoinaan. Samalla ne laittoivat kuitenkin myös miettimään, mistä näiden ihmisten suuntautuneisuus oikein kumpuaa. Asia unohtui, kunnes toimittaja Janne Flinkkilä tarjosi Erika Eiffelistä kertovaa kirjaansa Rautaiset rakastajat (Like, 2012) niin Hypnoottis-magneettisen katseen SM 2013:n palkinnoksi kuin Mesikämmenelle arvosteltavaksi.

Kun Mesikämmen luki Rautaisten rakastajien viimeistä muutamaa kymmentä sivua, Suomessa käytiin lähes kaikissa mahdollisissa medioissa intohimoista keskustelua ja kinastelua ns. Hetero pride-tapahtuman tiimoilta. Objektiseksuaalin Erika Eiffelin maailma oli niin korkeissa toisissa sfääreissä, että Hetero priden aiheuttama mediavääntö ei jaksanut Mesikämmentä erityisemmin kiinnostaa, se kuvio kun oli entuudestaan jo perin tuttu. Flinkkilän kirjan ahmiminen oli antoisampaa. Se itsestäänselvyys Hetero pride-keskustelusta pisti jälleen tietysti silmään, että ihmisten seksuaalinen suuntautuminen ja siitä kumpuavat erilaiset asiat herättävät tämän tästä keskustelua ja suuria tunteita.

– – –

Kirja, sen päähenkilö ja kirjoittaja

Kuka on Erika Eiffel ja miten Janne Flinkkilä päätyi kirjoittamaan hänestä kirjan?

Eiffel (s. 1972) on Amerikassa syntynyt, nyt Saksassa, Berliinissä, asuva nainen. Hänellä on ollut suhde mm. Fairbanksin sillan, katanamiekan, jousen, F-15-hävittäjän ja Golden Gate-sillan kanssa. Nykyään hänellä on suhde Berliinin muurin, nostokurjen ja Eiffel-tornin kanssa, joista viimeksi mainitun kanssa hän avioitui 2007. Hän on ansioitunut monella saralla, pääsemällä mm. harvojen ja valittujen joukossa US Air Force-akatemiaan, Japanissa arvostettujen katana-miekan mestarien oppiin ja nousemalla sen käytössä maailman parhaimpien joukkoon, sekä voittamalla kaksi kertaa sarjassaan jousiammunnan maailmanmestaruuden. Näissä saavutuksissa Eiffelin objektiseksuaalisuudella on ollut keskeinen asema. Eiffelistä ei saa ulkoisesti tai sosiaalisesti mitenkään friikkiä kuvaa, hän vaikuttaa seksuaalista suuntautumistaan lukuunottamalta varsin tavanomaiselta. Eiffel pitää netissä objektiseksuaalien nettiyhteisöä Objectùm-Sexuality Internationale.

Janne Flinkkilän (s. 1978) kirjaprojekti Eiffelistä sai kipinän Flinkkilän kirjoitettua Ylioppilaslehteen artikkelin Seinähullu ja renessanssinero vuonna 2010. Jutussa Flinkkilä kävi läpi mm. Eiffelin ja ruotsalaisen Eija-Riitta Berliner-Mauerin suhdetta Berliinin muuriin, heidän ystävyyttään ja siihen sen alkuaikoina kuulunutta mustasukkaisuusdraamaa. Juttuun sisältyy myös varsin perusteellinen Eiffelin haastattelu, jossa selviää miksi suurin osa objektiseksuaaleista on naisia, voiko olla objektiseksuaali olematta animisti (siis uskomatta, että elottomilla objekteilla on sielu ja tunteet), miten yleistä aspergerin syndrooma on objektiseksuaalien keskuudessa, miten suuri Eiffelin pitämä objektiseksuaalien nettiryhmä on, missä määrin objektiseksuaalien taustalta löytyy seksuaalista hyväksikäyttöä (joidenkin psykologien mukaan hyväksikäyttö voi aiheuttaa seksuaalisuuden kohdistumista esineisiin), onko objektiseksuaalisuus parafilia (pakkomielle, jossa yksilö on riippuvainen sosiaalisesti kielletystä asiasta seksuaalisen mielihyvän kohteena), mikä erottaa objektiseksuaalisuuden pakkomielteestä, sekä voiko objektiseksuaaleilla olla useampi partneri samaan aikaan.

Flinkkilän juttu ei ollut sensaationhakuinen vaan asiallinen. Eiffel sai tätä kautta hyvän kuvan Flinkkilästä toimittajana. Seuraavana vuonna idea kirjasta oli siinä pisteessä, että Flinkkilä pakkasi laukkunsa ja muutti noin vuodeksi Berliiniin kirjoittamaan Eiffelin tarinaa. ”Alusta asti oli selvää, ettei kirjasta tule perinteistä elämäkertaa vaan kirjoitan sen itseni kautta, jolloin kyse ei ole vain Erikan tarinasta vaan siitä, miten hänen maailmansa näen omasta näkökulmastani.”

Rautaiset rakastajat kertoo Erikan tarinan lisäksi myös Flinkkilän pohdintaa Erikan tarinaan liittyen. Kirjan syntykaari on pelkistetysti siinä, että suomalainen avarakatseinen heteromies muuttaa Berliiniin, prosessoi tapaamisiaan ja keskustelujaan Eiffelin kanssa siellä täällä ympäri Berliiniä, ja kun Erikan elämä on haastateltu tarpeeksi läpi, muuttaa toimittaja takaisin Suomeen. Vuoden aikana Eiffelistä ja Flinkkilästä on tulleet ystävät. Vuosi on ollut toimittajalle melkoinen trippi.

Flinkkilä kirjoittaa hyvin. Teksti on sujuvaa ja moniulotteista, paikoin kepeämpää, paikoin syvällisen pohtivaa ja analyyttistäkin. Rumban entisellä toimituspäälliköllä ja Ylioppilaslehden toimitussihteerillä on sana hallussa.

– – –

Lopuksi

Jos My car is my lover-dokumentti sai Mesikämmenen aikoinaan miettimään objektiseksuaalien suuntautumisen perimmäisiä syitä, niin Rautaiset rakastajat sai miettimään, missä määrin keskivertoheteroilla on objektiseksuaalisia taipumuksia tai jonkinlaisia yhtymäkohtia siihen suuntaan.

On Jimi Hendrixin kaltaisia muusikoita, jotka ovat nukkuneet instrumenttiensa kanssa koska heillä on ollut erittäin läheinen side instrumenttiinsa, monet sanovat ”rakastavansa” jotain kaupunkia, joidenkin heteromiesten suhde heidän autoonsa tuntuu ylittävän vain neutraalin autoharrastuksen ulottuvuuden, ja joidenkin miesten suhde seksinukkeihin tuo mieleen saman (kts. Guys and dolls-dokumentti). Onko objektiseksuaaleja enemmän animististisessa shintolaisessa Japanissa kuin Euroopassa? Mesikämmenen mieleen muistui myös tositarina Varsinais-Suomesta parin vuosikymmenen takaa, jossa maalla asunut pariskunta päätyi eroon. Syy eroon oli se, että vaimo kyllästyi siihen, että mies halusi vuoteessa aina seksin aikana leikkiä, että vaimo on traktori jota hän ajaa.

Rautaiset rakastajat kertoo monen muun asian ohessa muuten myös sen, että rauva Eiffelillä on varsin lämpimiä muistoja Suomesta. Suomalaisilla jousiampujilla oli tärkeä rooli Erikan julkiseen esiintuloon suuntautumisensa kanssa. Saamme lukea myös hänen tavastaan kokea sauna ja saunominen, sekä suomalaisten siltojen ja aitojen seksikkyydestä. Tämä tuli esiin jo Flinkkilän edellämainitusta Ylioppilaslehden jutusta: “I adore Finland! You guys make some very sexy Sillat and Puuaita!”

Rautaiset rakastajat herättää ajatuksia ja venyttää tajuntaa. Mesikämmen suosittelee.

Kun ihminen on rakastunut, hän on väkisinkin surrealisti, jonka katsannossa todellisen ja kuvitellun välinen ero on älyn turhamaisuutta – Kari Salminen.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Erika Eiffelin ylläpitämä Objectùm-Sexuality Internationale-sivusto.

Love among the objectum sexuals. Amy Marsh, DHS, ACS. Abstract.

Rautaiset rakastajat Liken sivuilla.

Rautaiset rakastajat Facebookissa.

Seinähullu ja renessanssinero. Flinkkilän juttu Ylioppilaslehdessä, jonka pohjalta Rautaiset rakastajat-kirja sai alkusysäyksensä.

Flinkkilän tekemä My car is my lover-dokumentista tutun Edward Smithin haastattelu.

Nainen, joka nai Eiffel-tornin. Helsingin Sanomien vuonna 2012 tekemä Erika Eiffelin haastattelu.

Ilmajoen kirkkoherra: Kolme halunnut naimisiin mielikuvitusolennon kanssa. Seinäjoen Sanomien julkaisema juttu Flinkkilän kirjan julkaisun jälkeen, jossa kysyttiin Etelä-Pohjanmaan kirkkoherroilta tai heidän viransijaisilta vihkisivätkö nämä ihmisiä avioliittoon jonkin esineen tai rakennuksen kanssa.

Pentti Oinonen: ”Mihinkä tää maailma on mennyt?” Oinonen YLE:n politiikkaradion haastateltavana, ihmettelemässä mm. Eiffel-tornin kanssa naimisiin menoa.

Read Full Post »

« Newer Posts - Older Posts »