Feeds:
Posts
Comments

Archive for the ‘EU’ Category

Tänään äänestetään eurovaaleissa. Eräs blogin lukija, joka on myös Turun Hengentieteen Seuran jäsen, lähetti Mesikämmenelle aihetta koskien seuraavan viestin ja kuvan.

Ensin ajattelin äänestäväni Li Anderssonia kun se on niin pantava, mutta kyllä tässä on nyt politiikkaa ja panemista tärkeämmät asiat jotka velvoittaa äänestämään. Aaltoa.

aanestyslappu1

Kai M. Aallon numero vaaleissa on 127.

Advertisements

Read Full Post »

Timo Hännikäinen puhuu!

timohannikainen

Kansallinen, traditionalistinen, radikaali. Nämä määreet kuvaavat Timo Hännikäistä ja verkkolehti Sarastusta hyvin. Monipuolinen ja tuottelias Hännikäinen on älykäs ja rohkea mies, jolla on mielenkiintoisia ja syväluotaavia ajatuksia kulttuurista. Mesikämmen tuumasi, että miestä pitää jututtaa.

Seuraavasta haastattelusta selviää mm. se, mitä radikaali traditionalismi on, mihin verkkolehti Sarastus pyrkii, millainen joukko lehteä toimittaa, mikä Suomen poliittisessa tilanteessa nykyään mättää ja mistä länsimaiden perikadossa on kyse. Hännikäinen kertoo myös tulevaisuuden suunnitelmistaan ja seuraavasta kirjastaan. Mesikämmenen oli luonnollisesti kysyttävä hiukan myös miehen ajatuksia Pekka Siitoimesta.

Hyvä naiset ja herrat, Timo Hännikäinen puhuu!

– – –

Pohjustusta

Olet runoilija, esseisti, kääntäjä ja kriitikko. Kerro taustastasi niille, jotka eivät siitä tiedä. Millainen mies on Timo Hännikäinen?

Olen syntynyt vuonna 1979 Padasjoella, Päijät-Hämeessä. Helsingissä olen asunut kohta 20 vuotta. Olen ”puolivapaa” kirjailija, eli maksan vuokrani ja laskuni tekemällä osan vuodesta puolipäivätöitä koulun iltavahtimestarina, muu toimeentulo tulee apurahoista ja kirjoituspalkkioista. Olen julkaissut seitsemän omaa teosta ja kääntänyt muun muassa Oscar Wilden, Charles Simicin ja Robert Louis Stevensonin tuotantoa. Olen naimisissa ja puolison lisäksi ruokakuntaan kuuluu cockerspanieliuros. Harrastukset vaihtelevat, tällä hetkellä lähinnä sydäntä ovat vinyylilevyjen keräily ja pienriistanmetsästys.

Tunnetuin teoksesi lienee vuonna 2009 ilmestynyt Ilman (Savukeidas), joka kertoo naisen puutteesta. Mitä tuumaat tuosta kirjastasi ja sen kautta saaneestasi huomiosta nyt, viitisen vuotta teoksen ilmestyttyä? Luetko vanhoja tekstejäsi? Mihin teoksiisi olet tyytyväisin ja miksi?

Ilman oli minulle jonkinlainen läpimurtoteos, joka kaiken synnyttämänsä julkisuuden lisäksi sai erittäin hyvät arvostelut. Useimmat kirjaa käsitelleet tosin keskittyivät siihen seksinpuute-aiheeseen, eivätkä huomioineet läpiseksualisoituneen kulttuurin analyysia, joka oli kirjan varsinainen pointti. Julkisuusrumban otin eräänlaisena kokeiluna, oli kiinnostavaa kokea kertarysäyksellä se median ja julkisuuden maailma, johon harva suomalainen kirjailija pääsee tai joutuu koko urallaan. Mutta olen ihan tyytyväinen, että sitä kesti vain aikansa. En ole mikään karismaattinen esiintyjä tai mediapersoona, mieluummin kirjoitan kuin puhun. Itse kirjaan olen yhä tyytyväinen, vaikka olenkin kyllästynyt puhumaan siitä julkisesti. Se vangitsee aika hyvin tietyn elämänvaiheen tunnot ja ajatukset. Enää en pystyisi kirjoittamaan sellaista teosta, niin moni asia on muuttunut niin ulkoisessa kuin sisäisessä elämässä. Omaa tuotantoa jälkikäteen lukiessa huomioikin yleensä sellaiset asiat, jotka nykyään tekisi eri lailla tai joista oma näkemys on muuttunut johonkin suuntaan. Se on oikeastaan hyvä asia: uskon, että ajattelun ja tuotannon pitää olla elävä ja ristiriitainen kokonaisuus, ei mikään valmis suljettu systeemi.

Kirjojesi lisäksi sinut tunnetaan nykyään myös verkkolehti Sarastuksesta ja radikaalista traditionalismista. Mitä kautta, miksi ja milloin sinusta tuli traditionalisti? Mistä radikaalissa traditionalismissa on kyse?

Traditionalismilla tai radikaalilla traditionalismilla viitataan usein sellaisiin filosofeihin kuten René Guenon ja Julius Evola, joiden ajattelussa uskonnollinen mystiikka oli keskeisellä sijalla. Itse käytän termiä laajemmin. Sarastuksen yhteydessä traditionalismi on käytännössä löyhä yleisnimitys sellaiselle oikeistolaiselle ajattelulle, joka poikkeaa sekä liberaalista talousoikeistosta että valtavirran konservatiivisuudesta. Tällainen ajattelu suuntaa kritiikkinsä käytännössä koko valistuksen ja Ranskan vallankumouksen perintöön. Se näkee yhteiskunnan pikemminkin orgaanisena kokonaisuutena kuin yksilöiden välisenä abstraktina sopimuksena. Vähintäänkin yhteiskuntasopimuksen piiriin pitäisi kuulua myös menneet ja tulevat sukupolvet, eivät ainoastaan elävät. Traditionalismissa politiikan keskipiste ja ihmistä viime kädessä määrittävä tekijä on identiteetti. Identiteetillä on lukuisia ulottuvuuksia, jotka muodostuvat vastakohtaisuuksien ja rajojen puitteissa: paikallinen, historiallinen, sukupuolinen, uskonnollinen, sivilisationistinen, jne. Esimerkiksi minä olen yhtä aikaa helsinkiläinen, suomalainen, eurooppalainen ja valkoinen mies, ja jokainen näistä ominaisuuksista kiinnittää minut tiettyyn kohtalonyhteyteen muiden kaltaisteni kanssa. Ei ole olemassa yhtä ja jakamatonta ”ihmiskuntaa” yhteisine tavoitteineen, vaan eri ryhmillä on omat intressinsä, jotka voivat myös joutua konfliktiin keskenään. Minulle traditionalismi on paikallisen ja kansallisen puolustamista globaalia vastaan.

Minulle traditionalismi on paikallisen ja kansallisen puolustamista globaalia vastaan.

Poliittisia kantoja Sarastuksen piiristä löytyy joka lähtöön, kristitystä konservatiivista jonkinlaiseen fasistiin. Osa kirjoittajista, mukaanlukien minä itse, ei edes halua määritellä itseään kovin tarkasti poliittisessa mielessä, vaan löytää ja yhdistelee ideoita monista ajatussuuntauksista. Se, mikä minut on johtanut tällaisen suuntauksen piiriin, onkin sitten mutkikkaampi kysymys. Perinteen merkitys inhimillisessä kokemuksessa ja Euroopan olemus ovat oikeastaan aina kiinnostaneet minua. Varsinkin kirjailijantyöni kautta tunnen lujaa yhteenkuuluvuutta siihen monisyiseen ja ristiriitaiseen traditioon, jonka muodostavat pakanallinen antiikki, kristillinen keskiaika ja uudempi tieteellinen ajattelu. Olen sielultani eurooppalainen ihminen.

Mitä suomalaisuus merkitsee sinulle? Mikä maamme ja kulttuurimme menneisyydessä on säilyttämisen arvoista ja miksi? Millaisia ovat suomalaisen psyyken valoisat ja pimeät puolet?

Suomalaisuutta on oikeastaan mahdoton ymmärtää ottamatta huomioon maantieteellistä sijaintia ja ilmasto-olosuhteita. Maantieteellisesti Suomi on rajamaa Euroopan ja Venäjän välissä, vähän samaan tapaan kuin vaikkapa Baltian maat ja Ukraina. Reuna-alueilla syntyy omanlaistaan kulttuuria ja mentaliteettia, joka poikkeaa keskuksista. Mentaliteettiamme ovat muokanneet myös ankarat ilmasto-olot. Kirjailija Marko Tapion mukaan kamppailu kylmyyttä ja pimeyttä vastaan on muovannut eräänlaisen arktisen persoonallisuustyypin, joka on säilynyt nykyaikaan saakka. Suomalainen on sitkeä, vakaa ja kestää vastoinkäymiset hammasta purren. Mutta samalla meissä on ajoittainen taipumus äärimmäisyyksiin, jotka voivat saada hyvinkin traagisia muotoja. Suomessa on käyty Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen verinen sisällissota, juoppous on yleistä ja itsemurhiakin esiintyy paljon. Toisaalta tämä taipumus on purkautunut myös hienona taiteena ja kirjallisuutena, ja uskon myös talvisodan puolustushengen ilmentäneen sitä.

Halveksiiko suomalainen kulttuuriväki omaa kansallista perintöään? Jos näin on, niin mistä se kertoo?

Tavallaan tällaista halveksuntaa on esiintynyt aina. 1800-luvulla suuri osa sivistyneistöstä piti suomen kieltä liian karkeana kulttuurin ja kirjallisuuden kieleksi. 1920-luvulla Tulenkantajat pitivät suomalaista kulttuurielämää takapajuisena ja ihailivat romanttiseen tyyliinsä kaikkea modernia ja ”keskieurooppalaista”. Tämä on itse asiassa perifeerinen ilmiö, rajamaiden kirous. Reuna-alueilla helposti ajatellaan, että oma kulttuuriperintö on liian haurasta ja kaikki arvokas tulee keskuksista. Jos kirjallinen kulttuuri on nuori, kuten Suomessa, se vain lisää tällaista asennoitumista. Sen käytännön seurauksiin kuuluvat ulkomaisten vaikutteiden omaksuminen sellaisinaan, suodattamatta, sen sijaan että sovellettaisiin niitä täkäläiseen perinteeseen. Taidehistoriassa keskitytään lähinnä tarkastelemaan, miten erilaiset kansainväliset suuntaukset, kuten vaikkapa romantiikka, funktionalismi ja postmodernismi, ovat tulleet Suomeen. Toisaalta meillä on kaikkina aikoina ollut sellaisiakin taiteilijoita, jotka ovat vakavissaan tutkineet paikalliseen identiteettiin nojaavan taiteen mahdollisuuksia ja pyrkineet luomaan kansallisia muotoja ulkomaisille vaikutteille. Heihin sopisi kiinnittää enemmän huomiota. Kulttuurielämä kaipaisi jonkinlaista etnofuturistista otetta.

Oletko ateisti, agnostikko tai joitain muuta?

Henkilökohtaisesti uskon, ettei historialla ole suuntaa eikä elämällä muuta tarkoitusta kuin ne, jotka yksilöt ja yhteisöt sille antavat. En odota mitään tämän elämän jälkeen, paitsi kenties länsimaisen kulttuurin ja omien ajatusteni säilymistä. En kuitenkaan suosittele tällaista katsomusta kenellekään – se olisi turhaa, sillä kyseessä on pikemminkin sisäsyntyinen kokemus kuin opittu ajattelutapa. Joillakin on kyky uskoa jumaliin, joillakin toisilla ei, ja tämän kohtalon kanssa on elettävä.

En lainkaan väheksy uskontoja: se olisi sama kuin väheksyisi ihmislajia, sillä ihminen on jotenkin asetuksellisesti uskonnollinen olento. Elämästä tekee elämisen arvoista tunne kuulumisesta itseään ja pieniä kuvioitaan suurempaan kokonaisuuteen, ja uskonto lienee yleisin tapa saavuttaa tällainen tunne. Harva pärjää ilman uskontoa tai jotakin sen korviketta. Jos nämä lapselliset uusateistit, Richard Dawkins opetuslapsineen, todella käsittäisivät kuinka ankara paikka maailma ilman korkeamman voiman ohjausta on, he juoksisivat hädissään ensimmäisen vastaantulevan new age -gurun syliin. Niinpä he ottavatkin korvikeuskonnoksi humanismin, biologisen reduktionismin tai edistysajattelun, joka on pelkkä kristillisen eskatologian maallistunut versio. Uskonnottomuus sopii niille, jotka kestävät pohjimmiltaan nihilististä maailmaa, jossa ihmistä varten ei ole mitään suurta suunnitelmaa.

Suosikkialkoholijuomasi?

Miedoista paras on brittiläinen Old Rosie -siideri. Väkevistä parhaita ovat viskit, skottilaisista Laphroaig ja irlantilaisista Jameson.

– – –

Sarastus ja radikaali traditionalismi

Verkkolehti Sarastus aloitti toimintansa syyskuussa 2012. Miksi tällaiselle verkkolehdelle oli tarvetta, miten se maastoutuu suhteessa maamme nykyiseen kulttuuriin ja poliittiseen ilmapiiriin? Mihin Sarastus pyrkii, mikä on sen raison d’être?

moderniamaailmaaSarastuksen tarkoitus on toimia poliittisista puolueista ja järjestöistä riippumattomana ajatushautomona, joka tuo esiin traditionalistisia ja kansallismielisiä näkökulmia politiikkaan ja kulttuuriin. Suomesta puuttuu tämäntyyppinen ajattelun perinne, tai ainakin se on katkennut, sillä 1960-luvulta saakka älymystö on ollut leimallisesti vasemmistolaista ja vasemmistolla on ollut käsissään aloite melkein kaikessa kulttuurianalyysissa ja yhteiskuntakritiikissä. Poliittisen mielipiteen heilahdukset eivät ole muuttaneet tätä tilannetta. Jos halutaan yhteiskunnallista muutosta, sen täytyy tapahtua ensin ihmisten mielissä, ja tässä suhteessa akateeminen maailma, kulttuurielämä ja media, nykyään yhä enemmän myös sosiaalinen media, ovat ratkaisevassa roolissa.

Sarastuksen tarkoitus on toimia poliittisista puolueista ja järjestöistä riippumattomana ajatushautomona, joka tuo esiin traditionalistisia ja kansallismielisiä näkökulmia politiikkaan ja kulttuuriin.

Missä ja kenen tai keiden toimesta idea Sarastuksen aloittamiselle alkoi? Milloin idea Sarastuksesta nousi ensimmäisen kerran ilmaan?

Ajatus tämäntyyppisestä julkaisusta oli putkahdellut kansallismielisissä ympyröissä jo pidemmän aikaa, mutta konkreettisia suunnitelmia ei ollut. Kesällä 2012 otin sähköpostitse yhteyttä joukkoon luotettuja samanmielisiä ihmisiä, joiden tiesin olevan myös näkemyksellisiä kirjoittajia, ja ehdotin verkkojulkaisun perustamista. Pidimme pari yhteistapaamista ja jatkoimme suunnittelua sähköpostitse. Syyskuuhun mennessä olimme päässeet yksimielisyyteen suurista linjoista, luoneet lehden ulkoasun ja laatineet ensimmäiset kirjoitukset.

Kerro Sarastuksen toimittajakunnasta. Kuinka erilaista väkeä verkkolehden toimittajista löytyy? Esiintyykö toimittajakunnan kesken vahvaa ideologista kädenvääntöä verkkolehden sisällön suhteen vai luoviutuvatko asiat omalla painollaan jaetuttujen traditionaalisten lähtökohtien kautta?

Toimituskunta on pysynyt suurin piirtein samana, mutta vakituisia avustajia on ilmaantunut suhteellisen lyhyessä ajassa kiitettävä määrä. Suurin osa ei ole ammattikirjoittajia, mutta monella on esimerkiksi yliopistotaustaa ja sitä kautta kokemusta asiatekstin laatimisesta. Toimitus- ja avustajakunta jakaantuu eri puolille Suomea, ja yhteistyötä tehdään internetin välityksellä. Kuten jo aiemmin totesin, Sarastusta toimittaa poliittisesti kirjava joukko, jota yhdistävät tietyt yleiset periaatteet. Poliittisista eroavaisuuksista ja lehden linjasta syntyy silloin tällöin toimituksen sisäistä debattia, mutta sitä on aina käyty hyvässä hengessä. Sarastus on loppujen lopuksi varsin avoin erilaisille näkemyksille, ainoastaan silkan huuhaan kuten ilmastodenialismin ja holokaustinkiistämisen olemme päättäneet pitää lehden ulkopuolella.

Millaista yhteydenpitoa ja yhteistyötä Sarastuksella on muiden samanhenkisten ihmisten ja ryhmien kanssa Suomen rajojen ulkopuolelta?

Sarastus on julkaissut käännöksiä artikkeleista, jotka ovat alunperin ilmestyneet muun muassa amerikkalaisissa Alternative Right- ja Counter Currents -verkkolehdissä, ruotsalaisella Motpol-sivustolla, erilaisissa ranskalaisissa julkaisuissa, jne. Tällä tavoin lehti on tullut tunnetuksi samanhenkisten keskuudessa myös ulkomailla, ja toimituskunnan jäsenet ovat jonkin verran yhteydessä ulkomaisiin kirjoittajiin. Tiettyä kiinnostusta Suomea kohtaan on herännyt tämän takia. Amerikkalainen kirjailija Jack Donovan, jota haastattelin alkuvuodesta Sarastukseen, kirjoitti myöhemmin facebook-sivuillaan, että hänen mielestään Suomi on paras maa, koska suomalaiset lukijat lähettävät hänelle jatkuvasti täkäläisten neofolk-yhtyeiden levyjä ja muuta kiinnostavaa tavaraa.

Miten Sarastukseen on yleisesti ottaen suhtauduttu eri piireissä? Onko Sarastuksen osakseen saama huomio yllättänyt millään tapaa?

Jo sivuston tilastoja seuratessa huomaa, että lehteä lukevat varsin monet. Päivittäinen kävijämäärä on keskimäärin reilun tuhannen luokkaa ja tähän mennessä suosituinta kirjoitusta on jaettu facebookissa noin 500 kertaa. Olen myös havainnut, että sitä lukevat monet sellaisetkin, jotka eivät lehden aatemaailmaa allekirjoita. En tiedä, onko se yllättävää. Traditionalismi ja ”uusi oikeisto” ovat Suomessa melko uusia juttuja, joten on tavallaan luonnollista että ne herättävät kiinnostusta. Huvittavimpia ovat oikeastaan Sarastuksen herättämät ristiriitaiset reaktiot eri leireissä. Vasemmisto on yrittänyt lyödä meihin natsileimaa, ja eräällä uusnatsien sivustolla meitä on taas sanottu ”siionistien peiteoperaatioksi” tai joksikin vastaavaksi. Kai tämäkin on merkki siitä, että olemme osanneet tehdä jotain oikein.

Miten tunnetusti vasemmistohenkinen kirjallisuuspiiri ja siihen kuuluvat ystäväsi ovat suhtautuneet oikeistoradikaaleihin ystäviisi ja Sarastus-verkkolehteen?

Suhtautuminen vaihtelee, mutta onhan se selvää, ettei maineeni sillä suunnalla ole yleisesti ottaen kovin hyvä. Välillä kustantajaltani on kyselty, miksei minua kieltäydytä julkaisemasta – ja ironista kyllä, kyselijät ovat yleensä sellaisia jotka muuten väittävät olevansa kaikkea ilmaisunvapauden rajoittamista vastaan. Sinänsä minua ei liikuta moinen, sillä minulla on edelleen riittävästi julkaisukanavia ja lukijoita. En ole erityisen aktiivinen kirjallisuuspiireissä, koska ne ovat hirvittävän sisäsiittoisia porukoita, joissa ihmiset seurustelevat lähes pelkästään saman alan tyyppien kanssa ja uskovat tekevänsä jotakin merkittävää, vaikka heidän touhuistaan on kiinnostunut vain kourallinen kollegoita. Minulle on vakiintunut sieltä muutama luotettu ystävä, joiden kanssa tulen hyvin toimeen ja joita tapaan melko säännöllisesti, mutta kirjallisuusväen kissanristiäisissä minua näkee harvoin.

Mitä mieltä olet Suomen poliittisesta nykytilanteesta? Mikä nykytilanteessa mättää eniten ja mitkä asiat siihen ovat syynä? Millaisia mahdollisia valopilkkuja nykytilanteessa on? Millaisena näet maamme poliittisen tulevaisuuden?

Suomen poliittinen tilanne muistuttaa monessa mielessä tyypillisen eurooppalaisen teollisuusmaan tilannetta, vaikka erojakin on. Meillä on matala syntyvyys ja ylisuureksi paisunut julkinen talous. Perheet ja muut pysyvät tukirakenteet hajoavat, ruumiillisen työn arvostus on matala, demografisia ja taloudellisia ongelmia yritetään ratkaista maahanmuutolla, joka lähinnä synnyttää uusia ongelmia. Talouskriisi ei ole iskenyt meihin erityisen lujaa, mutta toisaalta olemme tuskin vielä nähneet sen pahinta vaihetta.

Tämänhetkisten ongelmien taustalla on pitkälti suurten ikäluokkien rakentama yhteiskunta, joka perustuu arvoliberalismille ja ensi sijassa aineelliseksi ymmärretylle hyvinvoinnille.

Tämänhetkisten ongelmien taustalla on pitkälti suurten ikäluokkien rakentama yhteiskunta, joka perustuu arvoliberalismille ja ensi sijassa aineelliseksi ymmärretylle hyvinvoinnille. Sen nimissä kansallisomaisuutta on myyty ulkomaille yleisen kulutusjuhlan rahoittamiseksi, ihmisiä on ylikoulutettu työttömiksi ja jätetty tulevien sukupolvien maksettavaksi massiivinen valtionvelka. Suurten ikäluokkien niin sanotut ”pehmeät arvot” loivat hirmuisen kovan yhteiskunnan, jossa yhteisvastuuta ei tunneta ja jokainen odottaa saavansa valtiolta enemmän kuin itse antaa. Rikkaat eivät enää halua maksaa veroja eivätkä köyhät tehdä töitä. Verojen maksu ja työnteko ovat jääneet keskiluokan harteille, ja keskiluokan kapinahenki alkaa näkyä muun muassa perussuomalaisten suosion kasvussa.

Valopilkkuna nyky-Suomessa näen sen, ettei tänne ole vielä kehittynyt sellaisia suuria maahanmuuttajakeskittymiä kuin vaikkapa Ruotsiin tai Ranskaan. Toisaalta Suomella on maantieteellisen sijaintinsa takia toinen ongelma: Venäjä suhtautuu meihin kuin omaan takapihaansa ja saattaa tulevaisuudessa käyttää täällä asuvia venäläisiä ulkopoliittisen painostuksen välineenä, kuten se on tehnyt Baltiassa ja Ukrainassa. Venäjän imperialistiset haaveet ovat ainakin lyhyellä tähtäimellä vakavin ulkoinen uhka Suomelle. Tarja Halosen presidenttikaudella tätä tosiseikkaa yritettiin kaikin keinoin peittää näkyvistä. Nyt unesta ollaan hiljalleen heräämässä, toivon ettei se tapahdu liian myöhään.

Millaisessa Suomessa Timo Hännikäinen haluaisi elää? Millainen olisi ihanteellinen tilanne Suomessa nykyään? Mitkä asiat olisivat toisin?

En mielelläni rakentele yhteiskuntautopioita, koska yhteiskunta on aina elävä kokonaisuus eikä mikään ideaali voi sellaisenaan toteutua. Jos takertuu liian tiukasti kuvaan ihanneyhteiskunnasta, todellisuuden lainalaisuudet unohtuvat helposti. Joitakin yleisiä linjoja mielessäni toki on.

Ihanne-Suomeni olisi sellainen, missä osa valtion nykyisistä tehtävistä olisi paikallisyhteisöillä ja ihmiset olisivat riippuvaisempia toisistaan kuin valtiokoneistosta. Ihmisillä olisi runsaasti yhteyksiä erilaisiin itsenäisesti toimiviin instituutioihin liikuntakerhoista osuuskuntiin ja muihin taloudellista toimintaa harjoittaviin organisaatioihin. Oppisopimuskoulutusta ja vastaavia järjestelyjä tuettaisiin jotta ihmisten olisi helppo työskennellä käytännön ammateissa. Pienyrittäjien asema olisi vahva. Valtio tukisi ja suojelisi paikallisyhteisöjä mutta puuttuisi niiden varsinaiseen toimintaan harvoin. Euroopan ulkopuolelta suuntautuva maahanmuutto olisi vähäistä ja tiukasti kontrolloitua. Sen sijaan opiskelija-, tiede- ja kulttuurivaihtoa olisi runsaasti ja siihen kannustettaisiin. Yksi valtiovallan tärkeistä tehtävistä olisi luonnonvarojen varjelu ja ekometsätalouden kaltaisten kestävien mallien tukeminen luonnonvarojen käytössä. Maanpuolustukseen panostettaisiin, ja vakinaisen armeijan lisäksi maassa olisi suojeluskuntien tapaisia paikallistason maanpuolustusjärjestöjä kuten Virossa.

Onko Suomi mielestäsi vielä itsenäinen? Miksi on tai ei ole?

Tiukassa mielessä Suomi on ollut itsenäinen ainoastaan 1920- ja 30-luvuilla. Silloin maa oli taloudellisesti omavarainen ja meillä oli itsenäinen ulkopolitiikka. Tämä kausi päättyi talvisotaan, jonka jälkeen tuli liittolaisuus Saksan kanssa, sitten YYA-aika ja lopulta EU:n jäsenyys. Ensimmäisen tasavallan kaltainen itsenäisyys ei tietenkään olisi enää nykyään mahdollista. Kansainvälinen politiikka ei perustu sopimuksien noudattamiselle, vaan se on taistelua. Suuret kansakunnat taistelevat vallasta ja pienet olemassaolosta. Niinpä pieni maa ei pysty sooloilemaan kovin pitkään, vaan sen on etsittävä vahvoja liittolaisia. Samalla on kuitenkin osattava luovia erilaisten valtablokkien välissä ja säilytettävä henkinen ja kulttuurinen itsenäisyys, joka on minusta se itsenäisyyden olennaisin muoto.

Mitä mieltä olet EU:sta? Pitäisikö Suomen erota EU:sta? Pitäisikö Suomen ottaa markka takaisin käyttöön?

Yhdistynyt Eurooppa ei ole lainkaan huono idea, mutta valitettavasti EU lähti jo varhaisvaiheessaan toteuttamaan sitä väärällä tavalla. Unionia luotaessa Robert Schuman kannatti ajatusta mannereurooppalaisesta konfederaatiosta, joka kunnioittaa jäsenmaidensa historiallisia ja kulttuurisia juuria ja jolla on vahva itsenäinen puolustus. Valitettavasti voitolle pääsi Jean Monet’n visio, jossa EU on talouspainotteinen liitto, jolla ei ole tarkkoja kulttuurisia tai maantieteellisiä rajoja. Sillä ei ole periaatteellisia estoja laajentua ei-eurooppalaisten kansojen keskuuteen ja puolustuksessaan se tukeutuu Yhdysvaltoihin. Tällaisena EU on kaikkien kansallisten ja paikallisten identiteettien vihollinen.

EU:sta eroaminen tuottaisi tällä hetkellä Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta nykyisen linjan vastaisten poliittisten voimien niin täällä kuin muualla Euroopassa pitäisi pyrkiä uudistamaan liittoa sisältäpäin.

Radikaalin traditionalismin kannattaminen tuntunee tuulimyllyjä vastaan taistelemiselta – vai onko näin? Onko traditionalismi idealistista eskapismia suhteessa vääjäämättömään suuntaan, johon maailma menee?

Maailma ei etene vääjäämättömään suuntaan kuin aikansa. Liberalismin ja globalisaation maailma pitää itseään ikuisena, mutta niin kaikki tuhoutuneet imperiumit ovat pitäneet. Itse uskon, että elämme jonkinlaista siirtymäkautta. Kirjailija Anthony Burgess laati romaanissaan The Wanting Seed hahmotelman historian kolmivaiheisesta syklistä. Syklin alussa vallitsee malli, jossa laki, järjestys ja perinnäistavat ovat kaiken ydin. Kun tällainen järjestys on pysynyt vakaana riittävän kauan, aletaan kuvitella että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja kykenee pelkän järkensä avulla luomaan ihanneyhteiskunnan. Kun tämä malli kaatuu omaan mahdottomuuteensa, siirrytään välivaiheeseen jota leimaa kaaoksen ja tyrannian vuorottelu ja kaikkinainen epävakaus. Lopulta konservatiivinen järjestys palaa ja sykli alkaa alusta. Jos Burgessin hahmotelma vastaa todellisuutta, olemme tällä hetkellä siirtymässä sekasortoiseen välivaiheeseen. Silloin niillä, jotka pyrkivät pitämään vanhaa perinneainesta hengissä ja luomaan uutta, on tärkeä rooli. He ovat kuin munkkeja, jotka vaalivat antiikin sivistystä luostareissaan Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeisinä levottomina aikoina. Kuten Alain de Benoist sanoi: ”He elävät pimeydessä mutteivät kuulu pimeyteen, vaan kamppailevat sytyttääkseen valon uudelleen.”

Maailma ei etene vääjäämättömään suuntaan kuin aikansa. Liberalismin ja globalisaation maailma pitää itseään ikuisena, mutta niin kaikki tuhoutuneet imperiumit ovat pitäneet.

Onko traditionalismin suosio nousussa vai onko se pysynyt suurin piirtein saman kokoisen pienehkön joukon tapana katsoa maailmaa ja elää siinä? Voiko traditionalismi edes nousta suurempaan suosioon, onko se luonteeltaan vääjäämättä kulttuurisessa marginaalissa?

Ainakin sitä kohtaan tunnetaan enemmän kiinnostusta. Liberaali ja vasemmistolainen ylivalta henkisessä elämässä on jatkunut niin kauan, että se on rappeutunut opittujen iskulauseiden toistamiseksi. Silloin vastakkaiset näkökulmat tuntuvat automaattisesti raikkailta. En katsoisi, että traditionalismi edes pyrkii suuren yleisön suosioon, sillä kyseessä ei ole mikään yhtenäinen ideologia vaan pikemminkin monia ajatussuuntia sisältävä virtaus – vähän samaan tapaan kuin ”konservatiivinen vallankumous” 1920-luvun Saksassa. Sekin oli aatteellisesti kirjava, epäyhtenäinen ja elitistinen liike, mutta vaikutti laajalti oman aikansa poliittiseen ilmapiiriin.

Millaisia sisäisiä jännitteitä, ristiriitoja tai haasteita traditionalisti joutuu maailmankatsomuksensa vuoksi nykymaailmassa omassa elämässään kohtaamaan? Miten traditionalisti tasapainoilee suhteessaan uuteen ja vanhaan teknologiaan, individualismiin ja kollektiivisuuteen, yms.? Millaisissa asioissa olet joutunut tekemään käytännöllisiä tai muunlaisia kompromissejä suhteessa traditionalistisiin periaatteisiisi?

Tämä on tietysti hyvä kysymys jokaiselle, joka elää omista arvoistaan poikkeavassa yhteiskunnassa. Toisaalta ratkaisu ei ole monimutkainen: on vain asetettava asiat tärkeysjärjestykseen ja mietittävä, mitä todella tarvitsee elääkseen arvokkaasti. Jos ei tavoittele suuria omaisuuksia, virallisia tunnustuspalkintoja ja yleistä hyväksyntää, on aivan mahdollista elää loukkaamatta vakavasti periaatteitaan. Järjestelmää voi käyttää hyödykseen ottamalla siltä sen mitä tarvitsee ja samalla työskentelemällä jonkin paremman rakentamiseksi. Minusta ei esimerkiksi ole järkevää boikotoida jotakin tarvitsemaansa tuotetta sen takia, ettei pidä sitä valmistavasta yrityksestä. Julius Evola kehotti ratsastamaan tiikerillä, kunnes se väsyy juoksemaan. Toisaalta ei myöskään kannata valittaa median turruttavaa vaikutusta ja kulttuurin kaupallisuutta, jos itse menee virran mukana. On hyvin helppoa olla katsomatta televisiota ja haalimatta merkkituotteita, mielekkäämpää tekemistä löytyy yllin kyllin.

Jos ottaa spengleriläisen käsityksen kulttuurin elinkaaresta tosiasiana, kuten traditionalistit ilmeisesti universaalisti ottavat, niin tarkoittaako se sitä, että traditionalismiin liittyy aina sisäänkirjoitettuna kulttuuripessimismi? Ovatko traditionalistit pessimistejä? Mikä on traditionalismin positiivinen anti nykykulttuurin kokonaisuudessa?

perikatoSpengler katsoi kaikkien korkeakulttuurien käyvän läpi tietyt kehitysvaiheet ja lopulta kuolevan. Pessimistinä häntä on pidetty siksi, että hän katsoi itse elävänsä kuihtumisen vaihetta. Spengler tarkoitti länsimaisella kulttuurilla noin vuodesta 500 jKr. meidän päiviimme saakka jatkunutta kulttuurikokonaisuutta, esimerkiksi antiikin kulttuuri oli hänen mielestään aivan oma kokonaisuutensa. ”Perikato” ei tarkoittanut hänelle mitään täydellistä tuhoa, vaan yhden korkeakulttuurin kuihduttua uusi alkaa itää. Jotkut sen piirteet myös siirtyvät uuteen kulttuuriin ja saavat siellä uudenlaisia muotoja. Esimerkiksi kristinusko syntyi jo antiikissa, mutta se säilyi antiikin kulttuurin kuoltua ja siitä tuli Spenglerin tarkoittaman länsimaisen kulttuurin pohjakivi. Minusta ei ole hedelmällistä vain surra oman kulttuurimme ilmiöiden rappeutumista ja varjella vanhoja muotoja, vaan on katsottava myös eteenpäin ja etsittävä kaikkea sellaista, mikä voisi elää oman korkeakulttuurimme yli ja toimia kokoavana voimana uudessa. Tämän takia Sarastus on minusta hyvä nimi lehdelle, siinä on eteenpäin katsova henki. Ellei Euroopan supistuva väestö kokonaan tai suurimmaksi osaksi korvaudu afrikkalaisilla ja aasialaisilla, eurooppalaisuus säilyy ja löytää uusia ilmenemismuotoja tulevaisuudessa.

Millainen on tyypillinen suomalainen traditionalisti?

Sellaista tuskin on olemassakaan.

– – –

Pekka Siitoin

Koska tämä on Mesikämmenen blogi, niin kysytään sinulta myös edesmenneestä valtakunnanjohtajasta. Mitä mieltä olet hänestä?

Pekka oli kokonaistaideteos, kansanomaisemmin sanottuna elämäntaiteilija. Hän teki itsestään jonkinlaisen performanssin. Arvostan häntä, koska hän oli niin vapaa kaikesta itsesensuurista. Hänen julkiset esiintymisensä olivat loistavaa viihdettä.

Miten arvioit Pekan roolin 70-luvun Suomessa? Miten merkittävä Pekan rooli oli Kekkosen ja Neuvostoliiton kritiikissä maassamme? Oliko Pekka todellinen ja vakavasti otettava poliittinen vastavoima, vai esitettiinkö hänet paisutettuna uhkana kommunistien toimesta, puhtaasti poliittisin tarkoitusperin?

Minusta Pekka oli eräänlainen YYA-Suomen pimeä alitajunta. Hän teki kaikkea, mikä silloin oli kiellettyä tai epäkorrektia, ja kaiken lisäksi aivan äärimmäisellä ja karnevalistisella tavalla. En tiedä pitääkö tarina paikkansa, mutta olen kuullut että Pekan kotipihalla Naantalissa liehunut hakaristilippu näkyi paikkaan, jota Kekkonen ja muut sen ajan merkittävät poliitikot käyttivät huvilana.

On huvittavaa lukea, miten vasemmistolehdistö aikoinaan uutisoi Pekan ja hänen aatetovereittensa tekemisistä. Otsikoissa maalailtiin vakavaan sävyyn fasismin uuden nousun uhkaa, vaikka kyseessä oli aivan marginaalinen joukko eksentrikkoja. Samaan tyyliinhän kirjoitellaan nykyään ”äärioikeiston noususta”, vaikka joku uusnatsismi on Suomessa varsin vähäpätöinen ilmiö.

Pekka mielletään nykyään lähinnä ronskin humoristisena spektaakkelina, jossa yhdistyi rivologia, hengentieteet ja politiikka. Jos unohdetaan Pekan auraa vahvasti värittävä huumori ja koomisuus, niin mitä mieltä olet Pekan eläessään esittämistä poliittisista näkemyksistä? Missä määrin niissä oli jotain, mistä mahdollisesti olet samaa mieltä?

En oikeastaan pidä Pekkaa poliittisena hahmona, vaan pikemminkin showmiehenä ja arvokkaan kylähulluperinteen modernina jatkajana. Hänen sukulaissielujaan tässä mielessä ovat muun muassa Sigurd Wettenhovi-Aspa ja Ior Bock, joista on tullut kiinteä osa suomalaista folklorea.

Jos Kursiivin iskua ei olisi tapahtunut ja Pekka ei olisi saanut siitä vankilatuomiota, miten arvelet Pekan myöhempien vaiheiden menneen? Olisiko Pekka saanut rekisteröityä puolueensa virallisesti, olisiko Pekan homma pysynyt vakavammin otettavana ja noususuhdanteisena?

En tiedä, tavoitteliko Pekka vakavissaan kansansuosiota. Jos joku haluaisi oikeasti edistää natsi-ideologiaa, hän ottaisi aivan toisenlaisen lähestymistavan kuin Naantalin kaduilla koppalakki päässä saapastellut mies, joka hirtti muuminuken, uskoi yhdessä edellisistä elämistään olleensa ranskalainen aatelismies ja julisti olevansa ”kivenkova rasisti, sadisti ja fasisti.” Pekalle tärkeintä oli show. Uskon hänen pikemminkin eläneen jotakin eriskummallista fantasiaa kuin tavoitelleen poliittista uskottavuutta.

Radikaaliksi traditionalistiksi kehittymisesi tuo etäisesti mieleen Pekan poliittisen radikalisoitumisen 70-luvulla – samaan hengenvetoon on toki todettava, että teidän kahden välillä eroja löytyy hyvin paljon. Ennen kuin Pekka radikalisoitui, hän oli tullut tunnetuksi valokuvausliikkeestään, Aino Kassisen ykkösoppilaana olemisestaan, yms. sosiaalisesti varsin hyväksytystä ja arvotetustakin toiminnasta. Ennen julkista profiloitumistasi radikaaliksi traditionalistiksi olit tullut tunnetuksi arvostettuna kirjailijana, kääntäjänä ja mm. kulttuurilehti Kerberoksen päätoimittajana. Kun Pekan poliittinen profiili radikalisoitui, hän menetti ystäviään ja hänen ja perheensä elämä vaikeutui. Onko elämäsi vaikeutunut sitten julkisen profiloitumisesi traditionalistina, oletko menettänyt ystäviä? Onko maailmankatsomuksellinen kehityksesi antanut uutta näkökulmaa Pekkaan?

Jotkut tuttavat ja kollegat ovat vieraantuneet minusta sen jälkeen kun olen ”tullut kaapista” näissä asioissa, mutten sanoisi elämäni vaikeutuneen. Minulle on tärkeintä se että voin tehdä työtäni, ei se, olenko väleissä kaikkien kanssa. Mitä Pekkaan tulee, hänkään tuskin ahdistui huonosta maineestaan vaan pikemminkin nautti siitä. Mutta hänen perheellään oli varmasti kovin vaikeaa. Isän valtakunta -dokumenttia katsoessani totesin, ettei hänen lapsiaan ainakaan käy kateeksi.

Missä määrin Pekka oli mielestäsi traditionalisti?

Ehkä hänen okkultismiharrastuksestaan voisi löytyä yhtymäkohtia vaikkapa Evolaan, joka oli kovin kiinnostunut magiasta. En tunne sitä puolta kovin tarkkaan. Natsismi puolestaan on monella tapaa aika kaukana traditionalismista, vaikka yhtymäkohtiakin löytyy. Esimerkiksi natsien ihailu keskitettyä totalitaarista valtiota kohtaan ja rotumystiikka ovat vieraita useimmille traditionalisteille.

– – –

Assosiaatiot

Mitä seuraavat asiat tuovat sinulle mieleen? Voit vastata yhdellä sanalla tai pidemmin.

Pentti Linkola.

Suomalaisen luonnonsuojelun suurmies ja erinomainen asiaprosaisti.

H.P. Lovecraft.

Ensimmäinen kirjallinen ihastukseni. Loi oman mytologiansa, mikä ei ole vähäinen saavutus.

Liberalismi.

Tarkoitti alunperin poliittista ja taloudellista vapautta, nykyään voi tarkoittaa mitä tahansa.

Multikulturalismi.

Kyvyttömyyttä ymmärtää, mitä kulttuuri tarkoittaa.

Hipsterit.

Varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun ironia muuttuu retorisesta keinosta elämäntavaksi.

Kestävä kehitys.

Talouskasvu-uskovaisten saivartelua.

Poliittinen korrektius.

Sensuurilla on monta nimeä.

Islam.

Juutalaisuuden ja kristinuskon outo äpärälapsi.

Porno.

Korvannut seksin länsimaissa.

Tom of Finland.

Siitoin-postimerkki olisi ollut parempi.

Perussuomalaiset.

Poliittinen sillisalaatti, josta löytyy niin viisaita kuin idiootteja.

Jussi Halla-aho.

Suoraselkäinen poliitikko, tosin reagoi liian herkästi lehdistön kirjoitteluun.

Kokoomus.

Plutokraattien puolue.

Vihreät.

Liberaaleja, jotka haluavat kieltää kaiken.

Rasismi.

Tarkoitti alunperin rotusortoa, nykyään voi tarkoittaa mitä tahansa.

Skinheadit.

Onko heitä enää Suomessa?

Natsi-Saksa.

Valtiomuotoinen yritys yhdistää estetiikka ja politiikka.

Helsingin Sanomat.

Painettua internettiä.

Suomen Sisu.

Kansallismielinen keskustelukerho, josta nousi myöhemmin poliittisia vaikuttajia.

Kansallinen vastarinta.

Vanhoissa natseissa oli enemmän tyyliä kuin uusissa.

Vasemmisto.

Puolusti aiemmin työtä pääomaa vastaan, nykyään puolustaa työtä vieroksuvia.

Metsästys.

Ihmisen alkuperäisin elinkeino.

Käsin kirjoitetut kirjeet.

Käyneet valitettavan harvinaisiksi. Merkittävien henkilöiden valittuja sähköposteja lienee turha julkaista.

Neofolk.

Kiinnostavin 1970-luvun jälkeen syntynyt musiikin tyylilaji. Death In Junen ja Blood Axisin levyt soivat kotonani ahkerasti.

Sananvapaus Suomessa.

Siitä tingitään aina kun joku käyttää sitä.

Suomen oikeuslaitos.

Luotan siihen yhä vähemmän.

Kuolemantuomio.

Rehellinen ja suvereeni vallankäytön muoto.

Tasa-arvo.

Käsitteellinen mahdottomuus. Arvo perustuu erolle.

Feministit.

Uskovat, että naisen tulee tehdä mitä huvittaa ja miehen mitä nainen sanoo.

Pussy Riot.

Minun marttyyrini on Dominique Venner eikä Pussy Riot.

Cheek.

Vihaan rappia, esittivätpä sitä minkä väriset tahansa.

Venäjä.

Suomalais-ugrilaisten kansojen historiallinen vihollinen, joka on tuottanut hienoa kirjallisuutta.

Yhdysvallat.

Atlantin takainen öykkäri, jonka aseita Eurooppa tällä hetkellä valitettavasti tarvitsee.

NATO.

Kannatan Suomen jäsenyyttä. Pienen kansakunnan edustajana on pakko olla pragmaattinen.

Sauna.

Siitä minä nautin.

– – –

Tulevaisuus

kaliyugaElämmekö Kali Yugan aikakautta? Onko länsimaiden perikato käsillä? Jos elämme Kali Yugaa, mitä merkkejä tästä on nähtävissä?

Yksi selvä rappion merkki on se, ettei tulevaisuudenuskoa enää tapaa. Valtavirran poliittiset toimijat kyllä teeskentelevät optimismia, mutta kukaan ei tunnu tosissaan uskovan siihen. Ihmiset vain toivovat hiljaa mielessään, ettei romahdus tapahdu heidän elinaikanaan. Toisaalta pitää muistaa, että perikato harvemmin tarkoittaa nopeaa ja täydellistä luhistumista. Rooman valtakunnastakin romahti vain länsipuoli, Bysantti porskutti vielä täydet tuhat vuotta. Rapistuvat kulttuurit voivat sinnitellä hämmästyttävän pitkään.

Yksi selvä rappion merkki on se, ettei tulevaisuudenuskoa enää tapaa. Valtavirran poliittiset toimijat kyllä teeskentelevät optimismia, mutta kukaan ei tunnu tosissaan uskovan siihen.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? Mitä seuraava kirjasi tulee käsittelemään?

Minulla on valmisteilla esseekirja, jonka olisi tarkoitus ilmestyä ensi keväänä. Se on tietyllä tavalla jatkoa Ilman-kirjalle, sillä sen keskipisteessä on suomalainen mies ja mies yleensä. Käsittelen siinä ”miehen metafysiikkaa” eli sitä, mitä maskuliinisuus pohjimmiltaan on kulttuurisista muuttujista riisuttuna. Samalla käyn läpi sitä, miten moderni yhteiskunta on oikeastaan naisten intressejä varten rakennettu. Lyhyesti sanottuna, Otto Weininger kohtaa Fight Clubin. Lisäksi minulla on tekeillä romaani ja suomennosvalikoima Jack Londonin asiaproosaa.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia on verkkolehti Sarastuksella? Miltä Sarastuksen tulevaisuus näyttää? Pysyykö Sarastus pelkästään verkkolehtenä, vai onko sille mietitty myös traditionaalisempaa paperilehti-formaattia?

Sarastus tuskin ainakaan kovin pian siirtyy paperilehdeksi, mutta toimitus on suunnitellut parhaiden kirjoitusten julkaisemista säännöllisin väliajoin jonkinlaisena vuosikirjana. Muutakin pienimuotoista julkaisutoimintaa on ideoitu. Olemme aloittaneet Spenglerin Ihminen ja tekniikka -teoksen julkaisemisen suomeksi ”jatkokertomuksena” Sarastuksessa, ja suomennos olisi tarkoitus julkaista myöhemmin myös kirjana.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mielenkiintoisten ihmisten seura. Joskus he ovat eläviä ihmisiä, joskus taas taiteilijoita ja filosofeja joiden kanssa keskustelen heidän teostensa välityksellä.

– – –

Mesikämmen kiittää Timo Hännikäistä haastattelusta!

– – –

Aiheeseen liittyen:

Hännikäisen blogi Marginalia. [Marginalia vanhassa osoitteessaan].

Hännikäinen Wikipediassa.

Hännikäisen kirjailijasivu Facebookissa.

Hännikäisen haastattelu Kuiskaus pimeässä-lehdessä.

Hännikäisen haastattelu Hommalla: Timo Hännikäinen: Ikkunat auki Impivaaraan.

Juhani Karilan juttu Helsingin Sanomissa: Esseisti Hännikäinen: Tasa-arvo on liian pitkällä. Esseisti Timo Hännikäinen radikalisoitui.

City-lehden juttu Hännikäisestä ja hänen 2009 ilmestyneestä kirjastaan Ilman (Savukeidas, 2009).

Hännikäinen puhumassa kirjastaan Ilman Maria-ohjelmassa.

Hännikäinen Perttu Häkkisen haastateltavana Ylen Suomalainen mies-sarjassa 2012.

Täyslaidallinen humanismia vastaan. Hännikäisen kirjan Ihmisen viheliäisyydestä (Savukeidas, 2011) arvio Elonkehässä.

Verkkolehti Sarastus.

Verkkolehti Sarastus Facebookissa.

 

Read Full Post »

Tuomas Tähti puhuu!

tuomas

Tuomas Tähti on turkulainen nuorimies, jonka tekemisiä Mesikämmen on seurannut muutaman vuoden ajan mielenkiinnolla. Poliittisesti aktiivisen Tuomaan tähti on selvästi syttynyt loistamaan ja miehen sanat ja teot puhuvat omaa kieltään. Oli aika kysyä Tuomaalta muutama kysymys.

Seuraavasta haastattelusta selviää yhtä ja toista, mm. Tuomaan poliittinen historia, Tuomaan näkemykset Turusta, Turun taudista, hyvästä musiikista, hypnoottis-magneettisesta katseesta, Raamatusta, Gambinasta, politiikasta niin kunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla, Tony Halmeesta, Jussi Halla-ahosta, Timo Soinista, Pekka Siitoimesta, nationalismista, Suomen maahanmuuttopolitiikasta, Suomen mediasta, itsenäisyydestä, EU:sta, sekä monista muista aiheista.

Hyvät naiset ja herrat, Tuomas Tähti puhuu!

– – –

Pohjustusta

Kuka olet ja mitä teet?

Olen 27-vuotias peruspäivärahalla elävä perussuomalainen. Toimin nykyään Turun Perussuomalaisten varapuheenjohtajana, Varsinais-Suomen Perussuomalaisten Nuorten sihteerinä, Varsinais-Suomen käräjäoikeuden lautamiehenä, Turun nuorisolautakunnan jäsenenä ja tarkastuslautakunnan varajäsenenä. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri.

Asut Turussa. Millainen paikka Turku on asua, mitkä ovat kaupungin parhaimmat ja huonoimmat puolet? Onko Turku ”Suomen persereikä”, kuten stereotypinen toteamus menee, vai onko se vain kateellisten tahojen panettelua? Onko ”Turun tauti” mielestäsi vielä voimissaan?

Turulla ei ole matkailijoille juurikaan annettavaa, mutta asuinkaupunkina Turku on viihtyisä. Suomen isoista kaupungeista Turku lienee kompaktein: lähes kaikki on kävely- tai pyöräilymatkan etäisyydellä. Kaupungin rakennukset ovat esteettisesti miellyttäviä ja niiden lisäksi Turusta löytyy suuriakin viheralueita. Turku on myös Suomen merkittävin rock-kaupunki.

“Turun tauti” eli rakennusalan yritysten vaikutusvalta Turun rakennuspolitiikkaan voi valitettavan hyvin. Tämä ei ole mielipide vaan tosiasia. 

“Turun tauti” eli rakennusalan yritysten vaikutusvalta Turun rakennuspolitiikkaan voi valitettavan hyvin. Tämä ei ole mielipide vaan tosiasia. Rakennuslautakunnan puheenjohtajana toimi kolmella eri vuosikymmenellä Raimo Huhtanen (vas.), joka työskenteli rakennusliike Hartelan pääluottamusmiehenä yli 20 vuotta ja jota on Rakennuslehdessä kutsuttu ”gryndereitten ylimmäksi ystäväksi”. Hän on täysin jäävi olemaan rakennuslautakunnassa. Nyttemmin Huhtanen on sentään tippunut lautakunnan varapuheenjohtajan paikalle, mutta päätöksenteko on Turussa laajemminkin likaista. Alle kaksi vuotta sitten uutisoitiin, että Turussa on salattu laittomasti yli sata kaupunginhallituksen päätöstä (Turun Sanomat 28.8.2012).

Olet suuri musiikkidiggari ja Facebook-profiilissasi on näkynyt tämän tästä kuvia sinusta eri artistien kanssa. Mitkä ovat tällä hetkellä suosikkiartistejasi ja miksi? Kaikkein mieleenjääneimmät keikat mitä olet tähän mennessä nähnyt? Millainen musiikki vetoaa Tuomas Tähteen? Missä piilee hyvän musiikin taika?

Laulut ovat runonlausuntaa musiikilla säestettynä. Poikkeuksen muodostavat instrumentaalikappaleet. Niitä kuuntelen hyvin harvoin, koska pidän sellaisesta musiikista, jossa on tarinankerrontaa. Sanoman ei tarvitse olla yksiselitteinen, vaan laululle on kunniaksi, jos se voidaan perustellusti tulkita usealla erilaisella tavalla. Tällöin tulkinta kertoo enemmän tulkitsijasta kuin tulkittavasta. Toisaalta laulun sanoma saa olla yksiselitteinenkin, jos se miellyttää kuulijaa. Sellaisia lauluja, joiden sanoitukset miellyttävät minua henkilökohtaisesti, tekee mm. W.A.S.P., joka muistetaan lähinnä vuosien 1984–1992 julkaisujen ansiosta, vaikka yhtye on tehnyt erinomaista materiaalia myös 1990-luvun puolivälin jälkeen. Monitulkintaisemmista artisteista pidän mielenkiintoisimpana Laibachia, joka on edelleen ajankohtainen, vaikka ryhmän perustamisesta on jo 34 vuotta.

Sellaisia artisteja, joiden musiikkia kuuntelen jatkuvasti, on vain alle 50, mutta niihin olen sitoutunut sitäkin lujemmin. Lapsena ollessani ensimmäiset rock-artistit, joiden musiikkia kuulin, olivat luultavasti Uriah Heep ja Cat Stevens (nyk. Yusuf Islam). Siihen aikaan en osannut englantia, joten en ymmärtänyt laulujen sisällöstä mitään. Pidän kuitenkin molemmista artisteista yhä tänäkin päivänä ja Uriah Heepin jäsenet tapasinkin viime vuonna.

Olen nähnyt omien muistiinpanojeni mukaan noin 190 keikkaa. Voisin nostaa niistä muutamia jalustalle, mutta keikkakokemukset ovat subjektiivisia, joten parhaimpien keikkojen luettelo olisi lukijan kannalta arvoton. Jos haastattelun lukija haluaa kokea huikeita show-elämyksiä, suosittelen käymään ainakin Emilie Autumnin ja Lady Gagan keikoilla.

Olet pitänyt nimeäsi kantavaa blogia vuodesta 2010. Onko blogin pitäminen ollut antoisaa? Oletko harkinnut muuta kirjoittamista, vaikkapa kirjaa, jossain vaiheessa? Mitkä ovat mielestäsi parhaimmat blogitekstisi?

Blogissa on vaihtelevaa sisältöä Michael Monroen keikkailusta interaktiivisen tarinankerronnan pedagogisiin mahdollisuuksiin. Aiheet ilmentävät omia kiinnostuksenkohteitani, mistä johtuen blogiin kirjoittaminen on hyvinkin antoisaa. Onnistuneimpia blogikirjoituksiani ovat nähdäkseni ne, joissa käsittelen nationalismia ja suomalaisuutta. Ne toimivat myös johdatuksena uudelle lukijalle. Kirjankin kirjoittamista olen ajatellut, mutta asia ei ole ajankohtainen.

Olet ottanut osaa hypnoottis-magneettisen katseen SM-kisoihin, sijoittuen viime vuonna kisoissa viidenneksi ja saaden erityismaininnan kisojen eteen tekemästäsi propagandatyöstä. Aiotko ottaa osaa kisoihin myös tänä vuonna? Miten olet kuluneen vuoden aikana harjoittanut hypnoottis-magneettisia taitojasi? Miltä erityismainintapalkinnoksesi saamasi Gambina maistui?

Pääsin juuri ja juuri finaalikierrokselle, enkä usko kykeneväni tulevaisuudessa enää siihenkään, koska kilpailun taso on noussut vuosi vuodelta. Kun viime vuonna näin kisan voittaneen Sini Elorannan kuvan, tajusin heti, että häviän itseäni paremmalle. Viimevuotisen kisan ollessa käynnissä harjoittelin hypnoottis-magneettista katsetta silloisella työpaikallani päivittäin, mutta nyttemmin harjoittelu on jäänyt vähemmälle.

Palkinnoksi saamani Gambina oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Kiitän! Gambinassa on kiistatta Alkon valikoiman paras hinta-laatusuhde. Tuo vermutin ja ginin hurmaava sekoitus sopii niin arkeen kuin juhlaankin.

Onko hypnoottis-magneettisista taidoistasi ollut hyötyä poliittisessa toiminnassasi? Jos on, niin miten?

Hypnoottis-magneettinen katse on erinomainen ”keskustelukatalyytti”. Hyvässä ja pahassa.

Olet kristitty. Mikä on suosikkikohtasi Raamatusta?

En mielelläni poimi Raamatusta yksittäisiä kohtia irti asiayhteydestään. Koska kuitenkin erikseen kysyit suosikkikohtaani, mainitsen Matteuksen evankeliumista löytyvän rakkauden kaksoiskäskyn, joka kuuluu näin: “Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat.”

– – –

Politiikka

Koska kiinnostuit politiikasta? Mitkä olivat ensiaskeleesi politiikan ihmeelliseen maailmaan? Miten päädyit puolueeseen jossa nykyään vaikutat, perussuomalaisiin? Miksi juuri perussuomalaiset?

Kiinnostuin politiikasta 15-vuotiaana ja tutustuin tuolloin Suomen kaikkien rekisteröityjen puolueiden ohjelmiin. Tulin siihen tulokseen, ettei politiikassa ole tarjolla täydellisiä työkaluja (puolueethan ovat työkaluja), mutta jotkut puolueet ovat suomalaisten edun ja yleisen oikeudenmukaisuuden kannalta vähemmän huonoja kuin toiset. Karsimalla huonoja vaihtoehtoja pois puoluelistalta päädyin lopulta kannattamaan Perussuomalaisia. Timo Soini oli ensimmäinen henkilö, jota äänestin täysi-ikäiseksi tultuani. Liityin puolueen jäseneksi kuitenkin vasta 24-vuotiaana eli jytkyn jälkeen, koska halusin ennen jäseneksi liittymistä nähdä, mihin suuntaan puolue kasvaa.

Millaisia asioita ajat politiikassa, mitkä asiat ovat sinulle politiikassa erityisen tärkeitä?

Tärkeimpiä asioita ovat kansallinen itsemääräämisoikeus, suomalaisuus, suomalaisten etu, työllisyys, turvallisuus (viittaan turvallisuudella sekä maanpuolustukseen että omavaraisuuteen) ja kansalaisten tasa-arvoisuus. Pakkoruotsin vastustaminen ja humanitäärisen maahanmuuton vähentäminen puuttuvat listalta, koska kyseiset aihekokonaisuudet sisältyvät jo mainittuihin suomalaisuuteen ja suomalaisten etuun.

Poliittiset esikuvasi, innoittajasi? Miksi juuri he?

Sanat ”esikuva” ja ”innoittaja” tarkoittavat eri asioita, koska esikuva on sellainen henkilö, jonka kaltaiseksi joku haluaa tulla, mutta innoittaja voi toimia vaikkapa valmentajan roolissa. Esikuvia minulla ei ole, mutta innoittajia on ollut. Noin kymmenen vuotta sitten Tony Halme oli hieno mies lukioikäisen Tuomaan mielestä. Arvostan Halmetta edelleen, mutta eri syistä kuin silloin: 10 vuotta sitten seurasin Halmeen poliittista toimintaa suurella mielenkiinnolla, mutta nykyään arvostan enemmän sitä sinnikkyyttä, jota käyttäen Halme rakensi elämänsä ja uransa huomattavan vaatimattomista lähtökohdista. Tämän päivän aktiivisista poliitikoista arvostan mm. Jussi Halla-ahoa ja Olli Immosta. Halla-aho politikoi kiihkottomasti ja perustelee näkemyksiään faktoilla, mitä pidän hyvin ilahduttavana. Immosesta en ollut kuullutkaan ennen kuin hänet valittiin kansanedustajaksi, mutta hän on osoittautunut erittäin järkeväksi ja ahkeraksi kansallismieliseksi poliitikoksi, jonka kaltaisia tarvitaan enemmänkin.

Miten käsityksesi politiikasta on muuttunut sitten ensiaskeleittesi politiikkaan – niin kunnallisesti kuin valtakunnallisellakin tasolla? Entä miten poliittiset näkemyksesi ovat mahdollisesti kuluneiden vuosien varsilla muuttuneet?

Nationalismi on säilynyt poliittisena mielensisältönäni jo yli kymmenen vuoden ajan, mutta alaikäisenä olin nykyistä ehdottomampi ja radikaalimpi. Se myös näkyi ulospäin: vuosina 2002–2004 kirjoitin Internetiin joitakin hölmöjä kirjoituksia. En kuitenkaan kadu vanhoja tekstejäni, koska osaan nauraa itselleni.

Nationalismi on säilynyt poliittisena mielensisältönäni jo yli kymmenen vuoden ajan.

Mitä mieltä olet Timo Soinista?

Soini tulee jäämään historiaan puoluejohtajana, jonka puheenjohtajuuden aikana puolueen parlamenttipaikkojen määrä kasvoi noin 40-kertaiseksi.

Oletko lukenut Soinin tuoreen kirjan Maisterisjätkä? Ajatuksia kirjasta?

Tarkoittanet Peruspomo-kirjaa. Maisterisjätkä ei ole tuore, vaan se ilmestyi jo 2008. Luin Maisterisjätkän vasta kaksi vuotta sen ilmestymisen jälkeen, mutta Peruspomon aion lukea aivan lähitulevaisuudessa.

Aivan, sekoitin kirjat. Miten maahanmuuttopolitiikkaa hoidetaan mielestäsi Suomessa – nykyisen järjestelmän heikkoudet ja vahvuudet? Jaatko Jussi Halla-ahon kriittiset näkemykset aiheeseen liittyen?

Olen Jussi Halla-ahon kanssa samaa mieltä siitä, että Suomeen kohdistuva maahanmuutto on tällä hetkellä laadullinen joskaan ei määrällinen ongelma. Nykyisen järjestelmän heikkous on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että Suomen valtio sallii tapahtuvan muutakin kuin kantaväestöä hyödyttävää maahanmuuttoa. Hyvin koulutetut, työkykyiset maahanmuuttajat meidän kannattaa toivottaa tervetulleiksi, ja olisi hyvä jos nykyistä suurempi osa Suomessa valmistuvista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista jäisi Suomeen työskentelemään valmistumisensa jälkeen. Ulkomaalaisten, Suomessa valmistuneiden maisterien pitämiseksi Suomessa valtio ei tee tällä hetkellä yhtään mitään, vaikka heihin sijoitetaan rahaa antamalla heille ilmaista koulutusta. Jos mitään ei jatkossakaan tehdä, tulee ulkomaalaisten opiskelu Suomessa muuttaa maksulliseksi.

Olen Jussi Halla-ahon kanssa samaa mieltä siitä, että Suomeen kohdistuva maahanmuutto on tällä hetkellä laadullinen joskaan ei määrällinen ongelma

Kouluttamattomia ja kielitaidottomia maahanmuuttajia ei pitäisi päästää Suomeen asumaan, koska sellaisesta maahanmuutosta ei ole hyötyä kantaväestölle. Hyväksyn Suomeen kohdistuvan maahanmuuton lähinnä silloin, kun se tapahtuu työn, opiskelun tai avioliiton takia, ja vain jos tulija on lainkuuliainen. Toki hyväksyn lisäksi suomalaisten paluumuuton.

Kannatan pakolaisten vastaanottamisen lopettamista, ja oleskelulupia pitäisi myöntää huomattavasti vähemmän ja valikoidummin kuin nykyään. Tämä ei olisi pelkästään Suomen etu: hädänalaisten ihmisten auttaminen rajallisilla resursseilla on kustannustehokkaampaa kriisialueilla kuin Suomessa, missä yleinen hintataso on korkea. Sillä rahamäärällä, mikä Suomessa käytetään pakolaisten asumiseen, perusterveydenhoitoon, kuntoutuspalveluihin, tulkkaamiseen, vanhuspalveluihin, sosiaalityön erityispalveluihin jne., voitaisiin kriisialueilla auttaa huomattavasti suurempia ihmisjoukkoja. Tämä edustaisi myös kestävämpää kehitystä, sillä eihän yleistilanne kriisialueella parane sillä, että suhteellisen pieni määrä ihmisiä tuodaan Suomeen.

Onko maamme valtamedia kohdellut perussuomalaisia mielestäsi reilusti? Jos ei, niin miksi ei?

Valtamedia on kohdellut puoluetta ja sen jäseniä vaihtelevasti. Eräät yksittäiset toimittajat ilmentävät vahvaa antipatiaa perussuomalaisia kohtaan. Ylilyöntejä ovat olleet mm. puolueen rinnastaminen äärioikeistoon, väitteet puolueen hajoamisesta sekä yksittäisiin jäseniin kohdistuneet loukkaukset, kuten Jussi Halla-ahon kutsuminen ”kiusalliseksi rotutohtoriksi” (Yle TV1 7.2.2009). Toisaalta vähän ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja valtamedia antoi puolueelle paljon enemmän näkyvyyttä kuin Perussuomalaisten eduskuntaryhmän silloinen koko olisi edellyttänyt. Siitä oli puolueelle epäilemättä hyötyä.

Onko perussuomalaiset aidosti oppositiopuolue? Maamme vaihtoehtomediassa perussuomalaisia on kritisoitu mm. siitä, että perussuomalaiset tosiasiassa kannattavat EU-jäsenyyttä ja NATO:n liittymistä, vaikka yleisen mielikuvan mukaan näin ei ole. Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen on esittänyt samanlaista kritiikkiä perussuomalaisia kohtaan. Miten kommentoit?

En ole aiemmin törmännyt väitteeseen siitä, että Perussuomalaiset kannattaa Suomen NATO-jäsenyyttä. EU-politiikan osalta olen kyllä tutustunut Pesosen esittämään kritiikkiin. Katson aiheelliseksi siteerata Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmaa vuodelta 2011: ”Perussuomalaiset on EU-kriittinen puolue, sillä me korostamme politiikassamme sitä, miten toimimaton järjestelmä EU käytännössä on. Toisaalta Perussuomalaiset on myös EU-vastainen puolue, sillä meidän mielestämme EU:n toimimattomuus kansanvallan näkökulmasta sisältyy jo ylikansallisen EU-järjestelmän perimmäiseen ideaan. EU ei siis ole kansanvaltainen järjestelmä edes teoriassa, ja Perussuomalaisten mielestä kansanvalta taas on paras tapa järjestää yhteiskunnallinen päätöksenteko. Perussuomalaiset kannattavat itsenäisten kansallisvaltioiden hallitustenvälistä yhteistyötä. Vahvana tavoitteenamme on palauttaa valtaa EU:lta takaisin kansallisvaltioille.”

Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle? Onko Suomi vielä aidosti itsenäinen?

Itsenäisyys antaa kansalle mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen, oman hyvinvoinnin rakentamiseen ja omista asioista päättämiseen. Itsenäisyys ei kuitenkaan ole välttämätön eikä riittävä ehto hyvinvoinnille. Saamelaisten asiat ovat ihan hyvin, vaikka heillä ei ole omaa valtiota. Haitilaisten elinoloissa ei ole kehumista, vaikka maa on itsenäinen. Suomen ja suomalaisten tapauksessa uskon, että itsenäisyys olisi meille hyväksi. Käytän sanaa ”olisi”, koska Suomi ei enää vuosiin ole ollut itsenäinen. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artiklassa 47 todetaan yksiselitteisesti Euroopan unionin oikeushenkilöllisyys. Unionille myönnetyn oikeushenkilöllisyyden ansiosta sillä on valtuudet neuvotella ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia sekä liittyä kansainvälisten järjestöjen jäseneksi ja kansainvälisiin yleissopimuksiin.

Lainsäädännöstämme suurin osa tulee EU:lta. Valtamediakin myöntää, että isossa ryhmässä olevalla europarlamentin jäsenellä on enemmän vaikutusvaltaa kuin Suomen hallituksessa toimivalla ministerillä (esim. Turun Sanomat 15.4.2014). Suomea ei johdeta Suomesta käsin.

Suomen markka pitää ottaa uudelleen käyttöön, jotta valuuttamme arvo määräytyy edes jossain määrin oman maan tarpeiden mukaisesti.

Eihän meillä ole enää edes omaa valuuttaa! Suomen markka pitää ottaa uudelleen käyttöön, jotta valuuttamme arvo määräytyy edes jossain määrin oman maan tarpeiden mukaisesti. Oma valuutta antaa liikkumatilaa työllisyystilanteen parantamiseen ja se on kansallisvaltion keskeinen kulmakivi ja itsenäisyyden edellytys.

Mitä mieltä olet ihmisistä, jotka eivät äänestä vaaleissa? Miksi politiikka on tärkeää ja miksi ihmisten pitäisi olla siitä kiinnostuneita?

Ihmiset jättävät äänestämättä erilaisista syistä. Jehovan todistajilla kyse on uskonnollisesta vakaumuksesta ja jossain määrin kunnioitan heidän päätöstään. Olen kuitenkin tavannut myös sellaisia itsekeskeisiä yksilöitä, jotka tosissaan ylpeilevät sillä, etteivät seuraa politiikkaa vaan keskittävät kaiken aikansa ja tarmonsa omiin bisneksiinsä. Heidän asennettaan kunnioitan varsin vähän. Demokraattisissa, korruptoitumattomissa valtioissa kansalaisilla on upea mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin äänestämällä ja on lähtökohtaisesti haaskausta jättää tämä mahdollisuus käyttämättä. Äänestämättä jättäminen saattaa kuitenkin olla viisas ratkaisu, jos äänioikeutettu ei ole seurannut politiikkaa vaalien välillä lainkaan.

Jos et kuuluisi perussuomalaisiin, mikä puolue olisi toiseksi lähimpänä sydäntäsi?

Valtakunnallisissa vaaleissa olen äänestänyt muistaakseni kolmea eri puoluetta: Perussuomalaisia, Suomen Kansan Sinivalkoisia ja Kokoomusta. Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa olen äänestänyt demariopiskelijoita. Vuonna 2010 allekirjoitin Muutos 2011 –puolueen kannattajakortin, mitä olen hetkittäin katunut jälkeenpäin. Jos Perussuomalaiset-puoluetta ei olisi nykyään olemassa, äänestäisin Itsenäisyyspuoluetta, Sinivalkoista Rintamaa tai Muutosta.

Olet nationalisti, eli kansallismielinen. Mitä kansallismielisyys merkitsee sinulle?

Nationalistisessa ajattelussa ymmärretään, että kansat ovat ihmiskunnan perusyksiköitä. Jokaisella kansalla pitää olla oikeus elää rauhassa omassa kansallisvaltiossaan ilman, että mikään muu kansakunta tai ylikansallinen vallankäyttäjä hallitsee sitä. Nämä pari yksinkertaista virkettä ovat mielestäni nationalismin ydin.

Nationalistisessa ajattelussa ymmärretään, että kansat ovat ihmiskunnan perusyksiköitä. Jokaisella kansalla pitää olla oikeus elää rauhassa omassa kansallisvaltiossaan ilman, että mikään muu kansakunta tai ylikansallinen vallankäyttäjä hallitsee sitä.

Nationalisti tarkoittaa sanalla ”kansa” etnis-kulttuurista yhteisöä. Kansakunnan identiteetti ja yhteisöllisyys syntyvät väestön yhteisestä syntyperästä ja yhteisestä kielestä, uskonnosta/uskonnoista, arvoista, kulttuuriperinnöstä jne. Väestön monietnisyys ja monikulttuurisuus muodostuvat ongelmiksi, jos ne johtavat yhteisöllisyyden katoamiseen.

Nationalisti tiedostaa, että kansa saattaa olla eri asia kuin kansalaisten muodostama ihmisjoukko.

Nationalismia ei pidä sekoittaa patriotismiin, joka minun nähdäkseni on pelkkää tunteellista kiintymystä kotimaata kohtaan. Valtion tehtävä yhteiskunnallisena oikeushenkilönä on toimia kansalaisten edunvalvontakoneistona ja oikeudenmukaisuuden puolustajana. Valtiolla on vain välinearvoa. Valtioita voidaan muodostaa myös muista kuin kansallisista syistä.

Mihin suuntaan haluaisit Turun kunnallispolitiikan kehittyvän seuraavina vuosina? Miten olet vaikuttanut näihin asioihin ja miten aiot niihin jatkossa vaikuttaa?

Kokoomus ja SDP ovat jo pitkään kyenneet viemään Turun päätöksentekoa kuin litran mittaa. Politiikka on sellainen joukkuelaji, jossa kentälle pitää mahtua enemmänkin kuin kaksi joukkuetta. Muuten päätöksenteosta tulee likaista ja Turussa se totisesti on sitä. Uskon ja toivon, että kansallismieliset voimat ovat merkittävässä roolissa poliittisen toimintakulttuurin muuttamisessa.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa sain 179 ääntä ja pääsin nuorisolautakunnan jäseneksi. Lautakunnassa olen mm. pyrkinyt suuntaamaan entistä vähemmän rahaa poliittisille nuorisojärjestöille ja vastaavasti entistä enemmän rahaa partiotoiminnalle ja muille epäpoliittisille nuorisoharrastuksille. Olen lisäksi tarkastuslautakunnassa Anneli Suomisen varajäsenenä, mutta Suominen on osallistunut kokouksiin moitteettoman ahkerasti, joten en ole tähän mennessä ollut äänioikeutettu yhdessäkään tarkastuslautakunnan kokouksessa.

Kaupunginvaltuustoon en vuoden 2012 vaaleissa päässyt, mutta onhan olemassa muitakin vaikutuskanavia. Minä ja pari muuta Turun Perussuomalaisten jäsentä laadimme viime vuonna kuntalaisaloitteen Turun hallinnon turhien sivukulujen karsimiseksi. Samaan aikaan kun leikataan vanhusten, lasten ja sairaiden palveluista, ylisuureksi kasvanut Turun hallinto käyttää rahaa lounaisiin, tapahtumalippuihin ja matkailuun. Turun kaupungin verottamia rahoja tulisi käyttää kohteisiin, joista on turkulaisille itselleen mahdollisimman paljon hyötyä.

Kaavoituksessa ja kaikessa muussakin pitkäjänteisessä kunnallisessa päätöksenteossa tulee painottaa laaja-alaisia ideoita eikä ”postimerkkisuunnittelua”. Tulevaisuudessa rakennettavia eri yritysten toimitiloja tulee kaavoittaa nykyisten ja tulevien joukkoliikenneväylien varteen, jotta joukkoliikenne saadaan mahdollisimman houkuttelevaksi vaihtoehdoksi työmatkakäytössä. Rakentavin keino parantaa joukkoliikenteen kannattavuutta on pyrkiä käyttäjämäärien lisäämiseen, ei linjojen karsimiseen.

Miten arvioit Suomen poliittisen nykytilanteen? Mihin suuntaan haluaisit Suomen kehittyvän sisä- ja ulkopoliittisesti?

Suomen nykytilanne on vakaa: valtio kulkee tasaisella nopeudella kohti vaikeuksia.

Suomen itsenäisyys tulee palauttaa.

Suomen itsenäisyys tulee palauttaa. Tämä voidaan tehdä esim. muuttamalla EU jäsenvaltioiden väliseksi vapaakauppa-alueeksi. Vähintään yhtä kiireellistä on euroalueesta eroaminen. Euroraha vahvistaa globalisaatiota, jossa tuotantoa keskitetään ja jossa ympäristöongelmat pahenevat lyhytnäköisen voitontavoittelun vuoksi. Suomeen tarvitaan hallitus, joka puolustaa suomalaisten etua sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Turvallisuuteen on panostettava. Armeijaan tai siviilipalvelukseen meneminen tulee muuttaa pakolliseksi kaikille terveille nuorille sukupuolesta riippumatta. Historiasta voidaan oppia, ettei muiden apuun kannata hädän hetkellä luottaa liikaa. NATO-jäsenyys ei kannattaisi.

– – –

Pekka Siitoin

Mitä mieltä olet Pekka Siitoimesta?

Nauravat natsit –levy painii aivan omassa sarjassaan. Koen saaneeni rahoille vastinetta.

Jos Pekka olisi elossa, mitä ajattelisit hänen ajattelevan perussuomalaisista?

Siitoin ajattelisi luultavasti, että perussuomalaiset tekevät liian vähän liian myöhään.

Mitä perussuomalaisten piirissä yleisesti ajatellaan Pekasta?

Puoluepoliittisessa toiminnassa ihmiset voidaan jaotella kahteen ryhmään sen mukaan, hyväksytäänkö heidät puolueen jäseniksi vai eikö hyväksytä. Jos henkilöä ei hyväksyttäisi edes rivijäseneksi, on oikeastaan samantekevää, mitä hänestä yksityiskohtaisessa katsannossa ajatellaan.

Legendan mukaan Hommaforum, jonka vuonna 2008 perustivat Jussi Halla-ahon Scripta-blogin vieraskirjan aktiivit, sai nimensä Sieg Heil Suomi-dokumentissa olleesta lausahduksesta, että ”homma on kovassa nousussa”. Pitääkö tämä paikkansa?

Tämän kysymyksen äärellä valvon itsekin. En seurannut Halla-ahon vieraskirjassa käytyä keskustelua, mutta samaan aikaan toisaalla kirjoittelin Suomen Sisun keskustelupalstalle sitäkin aktiivisemmin. En tiedä Hommaforumin nimen alkuperää, mutta pidän mahdollisena sitä, että kertomasi anekdootti vastaa totuutta.

Mistä Pekka Siitoimen nykyinen kulttisuosio mielestäsi johtuu?

Siitoimen kulttisuosiossa on kyse samasta ilmiöstä kuin siinä, että joukko poliittisesti passiivisia nuoria äänesti Paavo Väyrystä viimekertaisissa presidentinvaaleissa. Kun nykynuori tarkastelee Siitoimen toimintaa, reaktio on samanlainen kuin Väyrysen esiintyessä: Mies on niin komeasti parodiahorisontin tuolla puolen, ettei ole pelkoa siitä, että hänen tukijansa luultaisiin olevan tosissaan. Toinen tärkeä seikka on ollut Siitoimen persoonaan sisältynyt särmikkyys. Lisäksi tarvitaan vielä vetoapua: Siitoin on ollut kuolleena jo yli kymmenen vuotta, joten hänen suosionsa kasvun täytyy johtua ulkopuolisista toimijoista. Näitä on kaksi: Mesikämmenen blogi ja YouTube.

Siitoin on ollut kuolleena jo yli kymmenen vuotta, joten hänen suosionsa kasvun täytyy johtua ulkopuolisista toimijoista. Näitä on kaksi: Mesikämmenen blogi ja YouTube.

– – –

Tulevaisuus

Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevaisuuden varalle, niin politiikassa kuin muuten?

Kykymme hallita tulevaisuutta on heikko. Maailmaan vaikuttavat niin monet muuttujat, etteivät inhimillinen laskentakykymme ja voimamme riitä niiden käsittelyyn. Joudun joka vuosi muuttamaan tulevaisuudensuunnitelmiani – halusin tai en. Suunnitelmista on vain vähäistä hyötyä, mutta suunnitteleminen on henkisesti kehittävää toimintaa.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Läsnä Oleva Johdonmukainen Henki.

– – –

Mesikämmen kiittää Tuomas Tähteä haastattelusta!

– – –

Aiheeseen liittyen:

Tuomas Tähden blogi.

Tuomas Tähti kommentoi H-MK SM 2013:a.

Halla-aho ja Saatanan lonkerot.

Read Full Post »

sh1

Sosiaaliviraston tekemä Pekan haastattelu vuodelta 1991 on mainio historiallinen dokumentti. Se sisältää varsin hyvän läpileikkauksen Pekkaa, hänen ajatuksiaan niin poliittisista, hengentieteellisistä kuin rivologisistakin asioista. Kuulemme myös Pekan henkilöhistoriasta, koulutuksesta, matkoista sekä tietysti hänen sosiaalihuoltoon liittyvistä näkemyksistään.

Haastattelu vilisee one linereitä joita Pekka ampuu omalla klassisella tyylillään sotilastakissaan ja nahkahousuissaan. Aivan haastattelun lopussa Pekka kertoo seuraavassa elämässään syntyvänsä Yhdysvaltoissa vuonna 2017.

Haastattelu on pilkottu lo-fi-tasoisena viiteen osaan, joihin linkit löytyvät muutamien siteerauksien ohessa alta. Videon laatu on valitettavan heikko, mitä se on jo alkuperäisessä muodossaan, mutta oleellinen kuitenkin välittynee (ennen klippien katsomista kannattaa varmistaa, että videon laatuna on 480p).

Haastattelusta on jätetty pois kohtia, joissa mainitaan Pekalla vuokralla olleiden nimiä, heidän kohtaloitaan, parin hänen vuokralaisensa haastattelu, yms. liian henkilökohtaista materiaalia.

– – –

Osa 1:

sh3”Olen merkonomi ja faktori, minulla on myöskin kirvesmiehen paperit, sähkömiehen paperit ja putkimiehen paperit, joten kun olen kiinteistöalalla niin siitä on paljon hyötyä, koska olen monitaituri. Olen kiinalaisessa horoskoopissa apina ja apinahan on monitaituri. Länsimaisessa horoskoopissa olen sonni ja nimi on Siitoin eli minun nykynimi on siitos-sonni.”

”Olen sitä mieltä koska olen ollut yli neljä vuotta yhteensä ulkomailla, myöskin Afrikassa, Portugalissa mm. neljä kertaa ja Marokossa neljä kertaa, joissa ei ole mitään sosiaalihuoltoa, kyllä minun täytyy sanoa se, että suomalainen sosiaalihuolto, niin se on kyllä huippuluokkaa. Maailmassa, toisaalta kylläkin, niin, niinkuin meidän talossa on eräs esimerkki, jossa asuu vanhoja sotaveteraaneja ynnä muita sellaisia happoveikkoja, ton C-portaan lempinimi onkin liekki-osasto ja siellä asuu rommirykmentti. Kun huoneet tulevat tarpeeksi likaisiksi niin kodinhoitokeskus ei suostu enää siivoamaan niitä, vaan se täytyy teettää ulkopuolisilla, että mun mielestä esimerkiksi kodinhoitajien pitäisi enemmän keskittyä tähän siivoamiseen, eikä siihen että huoneisto on siisti ja sitten tullaan ja pyyhitään yhden kaapin päältä pölyt ja lakastaan roskaa ja lähdetään pois, kyllä heidän täytyy todella tehdä sitä vanhakantaista työtä, eli kuurata lattiat kunnolla eikä vain hiukan pölyjä pyyhkiä. Siitä he saavat palkkansa.”

sh5”Totta kai vanhuksia ja vammaisia täytyy auttaa ja eläkeläisiä jotka ovat tehneet työtä meidän yhteiskuntamme hyväksi, mutta demokratiassa on se huono piirre juuri siinä mielessä, että monet käyttävät sitä huijaukseen. Ja, esimerkiksi minä olen sitä mieltä että, sellaisille ihmisille jotka vieroksuvat työtä ei saisi maksaa mitään sosiaalikorvauksia eikä työttömyyspäivärahoja, koska tämä johtaa siihen, että nämä ihmiset vieraantuvat työelämästä ja he juovat kaikki rahansa ja eivät he mitään tee, makaavat ja juovat rahansa ja keräävät ruokansa roskalaatikoista. Ja, jos minä saisin määrätä niin, ei työttömyyskorvauksia saisi maksaa kellekkään, ellei asianomainen korvauksen vastaanottaja tee vähintään kahta viikkoa työtä esimerkiksi kunnan tai valtion hyväksi. Emme mekään, me yrittäjät, mitään rahaa saa ilmaiseksi. Meidän täytyy, olemme sairaita tai krapulassa, niin meidän on aina tehtävä työmme, ei meille kukaan mitään maksa. Siinä mielessä niin nämä, sosiaalipummit, heille pitäisi järjestää työtä, kyllä aina kunnassa työtä löytyy, vaikka katujen siivousta.”

sh7”Tietenkin ihmiset ovat inhimillisesti tasa-arvoisia, mutta minäkin voin okkultistina sanoa sen että, puhutaan nyt vaikka jälleensyntymisopista niin, jokaisella ihmisellä on oma karma ja kukaan ihminen ei ole henkisesti täysin samalla lailla kehittynyt, toiset ovat alempia ja toiset ylempiä ja tässä mielessä pitäisi saada sellainen järjestelmä aikaan että ihminen saisi palkkaa sen mukaan kuinka ahkera hän on ja mitä hän osaa.”

”Tässä talossa on neljä porrasta ja kolmessa portaassa on tuota niin isompia huoneistoja ja tuossa C-portaassa on pienempiä kaksioita ja yksiöitä, jos sellaisiksi niitä voi nimittää ja siellä asuu tällaisia epäsosiaalisia ihmisiä jotka saavat kyllä eläkettä, mutta löpyä tulee pöksyihin joka päivä ja nukutaan pitkin pihoja ja kaikkea ja eivät tällaiset ihmiset pärjäisi missään kivitaloissa kalliilla vuokrilla ja näin pois päin, niin minä olen ottanut heitä tähän asumaan. Katselen läpi sormien kun siellä ryypätään korvikeaineita sun muita joka päivä ja kakat ja löröt on housuissa vuorotellen kaikilla joka toinen päivä ja, mutta ei se minua haittaa, minä tunnen olevani jollain tavalla myöskin sosiaalityöntekijä tässä mielessä, koska he eivät saisi muualta asuntoa. Heidät pantaisin vanhainkotiin, jos he joutuisivat sinne, he kuolisivat viinanpuutteeseen, koska vanha juoppo se kuolee viinanpuutteeseen, koska vanhainkodeissa ja tällaisissa laitoksissa ei siellä voi ryypätä. Sen seurauksena he menettäisivät kaikki eläkkeensä. Heiltä menisi vapaus (…) Saavat kakata housuihinsa ja ryypätä yötä päivää ja nukkua pitkin pihoja ei se minua häiritse.”

– – –

Osa 2:

sh11”Eihän sosiaalitoimiston virkailijat hyväksy sitä että esimerkiks puliukot juo Sinolia tai Lasolia tai jotain paloölyjä, eihän ne sitä voi katsoa varmaan läpi (…) Mä haluaisin sitä että siellä käytäis vähän tekemässä pyykkiä tai vaihdettais vaatteita ja siivottais vähän useammin ja tarkemmin, käytäis kaupassa asioilla. Jos on eläkkeensä ansainnut, niin se on jokaisen oma asia ostaako hän vaatteita vai juoko hän kaikki rahansa, sehän on demokratiaa. Jokainen saa juoda rahansa jos haluaa. Sen takia monet eivät halua lähteä vanhainkoteihin juuri koska siellä on alkoholinkäyttökielto.”

”Mä join keväällä, niin mulla meni kolme Koskenkorvapulloa niin vuorokaudessa, kaks päivällä ja yks yöllä. Mä sain maksatulehduksen, mä meinasin kuolla. Mä ryyppäsin kymmenen vuotta, yhdeksänsataatuhatta meni kurkusta alas, mä selvisin siitä.”

sh12”Mä olin neljä kuukautta raittiina, nyt mä olen silloin tällöin ihan pikkusen ottanut, en mä uskalla ottaa enempää. Aloin vasta ottamaan kun toiset putos pöydän alle. Mä en tullut kahdesta Koskenkorvapullosta mikskään. Sitä kun tottuu niin paljon, niin se vaikuttaa siihen.”

“Teidän kannattais lukea tää kirja Henget kertovat, siin on naisen asemasta aika paljon.”

”Mä sanoisin näin et naisen täytyy olla kiltti kotitonttu. Olla semmonen, siis tää on ihan totta, naisen täytyy olla äiti, vaimo ja huora. Se tarkottaa sitä et, miehet on jo raamatunhistoriallista syistä moniavioisia. Jos nainen ei pysty tyydyttämään miestä niin mies ei viitsi elää runkkarina vaan hänen on pakko mennä vieraisiin. Jos mies menee vieraisiin se on naisen vika.”

sh15”Mies on niinkun tavallaan pikkupoika aina. Jos ajatellaan tämmöstä inhimillistä tunnetasoa. Sanotaan näin, et jos on niinkun avioliitossa niin naisen täytyis joskus ostaa vaikka huoran vaatteet. Teatteria! Mies kaipaa sitä. Samalla täytyy olla äiti, vaimo ja huora.”

”Sit täytyis pukeutua naisellisesti. Se on minusta ärsyttävää kun naiset kulkee farmareissa ja verryttelypuvuissa ja jumppareissa ei nykyään enää tiedä kuka on mies ja kuka on nainen (…) Naiselle kuuluu hame eikä housut.”

”Paavo Väyrynenkin saa varmaan sydänkohtauksen kun minut kutsutaan Moskovaan.”

“Haluaks nähdä yhden hävyttömyyden? (näyttää valokuvaa haastattelijalle) Ulla otti sen minusta (nauraa). Sataviiskytviismillinen kenttähaulikko (nauraa).”

– – –

Osa 3:

sh17”Mun äiti sanoi aikoinaan et naiset on yleensä semmosia et ne vaatii tyhmän miehen jolla on paljon rahaa ja pitkä kalu.”

“Berberi se on vanha heimo, se on Pohjois-Afrikan suurin taisteluheimo ollu aikoinaan. Oikeen, ne on kun hunneja ollu aikoinaan, symbolisesti. Niil on mahtavat periaatteet. Se on kumma juttu kun mäkin oon ollu Tunisiassa ja Marokossa, berberit ne on semmosia kansantaiteilijoita, kiertäviä heimoja, niil on kaikenmaailman ohjelmaa. Mut on joka reissulla niin, mut on valittu berberiprinssiksi. Berberinaiset on tullu hakemaan minua lavalle, mun on täytynyt riisuutua siellä ja esiintyä hevosena ja sit naiset ratsastaa mulla ja mä konttaan lattialla. Mut valitaan aina. Ne vaistoaa, koska minulla on yliluonnollisia kykyjä, mä oon ollu Aino Kassisen oppilaana.”

”Mä omaan yliluonnollisia kykyjä niinkun Aino Kassinen. Jos mä haluan jonkun naisen niin mä saan sen, 99-prosenttisesti.”

”Jokainen mies itkee, nuolee vitun ja vetää käteen mut harva sen tunnustaa. Mää ainakin tunnustan nää.”

”Mä hakkasin kolme englantilaista huumemiestä Madeiralla tajuttomaksi. Ne yritti ryöstää yhden baarin. Sit tuli salaisen poliisin miehet ja ryypättiin koko yö.”

– – –

Osa 4:

sh21”Se on hirveetä kun ajatellaan et Elisabeth Rehn on puolustusministeri, ei oo ikinä käyny edes armeijaa eikä osaa edes ilmakiväärillä ampua niin on puolustusministeri.”

”Mun mielestä sen pitäis olla sillä tavalla et puolustusministerin sen pitäis olla joku kenraali tai everstiluutnantti. Sosiaali- ja terveysministeri pitäis olla lääkäri, nythän on tämä Vikatmaa… Kuuskoski-Vikatmaa. Pitäis olla teknokraatti. Jos mä olisin Suomen johtaja mä antaisin teknokraateille vallan. Asiantuntijat joka ministeriössä, oman alansa asiantuntijat.”

”Asiantuntijat pitäis olla hallituksessa eikä puoluepoliittiset spurgut. Meil on kakssataa parlamenttiludetta eduskunnassa. Siel ei tarttis olla kun viiskymmentä. Me säästettäis kakssataa miljardia rahaa. Mitä me tehdään kahdellasadalla parlamenttiluteella eduskunnassa, ne ei tee yhtään mitään kun nostaa kaikkia korvauksia ja ovat matkoilla ja nostavat päivärahaa, siin ei oo mitään järkeä.”

sh26”Ei vaimo saa huora olla mut se vois esiintyä miehelle huorana, pukeutua huoraks. Miehet kiihottuis, se ei tuntis enää… se ois hienoa. Vaimo pukeutuis, ottais mustat seksisukat, pornoliivit, mies ei tajuaiskaan, se kuvittelis et se on huora. Suomalaiset naiset on erittäin sivistymättömiä ja huonosti koulutettuja. Japanilaiset naiset ja nämä aasialaiset naiset ne on koulutettu lapsesta lähtien palvelemaan miestä (…) Kun juo yhden kaljapullon niin ‘taas sä ryyppäät, juoppo, saatana!’ Kun tämmöst kuuntelee viikon sit ryyppää kahta kauheemmin ja menee huoriin.”

”Siihen [sosiaalihuoltoon] kuuluis ymmärtämys jokaisen elämäntapaa kohtaan ja palvelualttius, ennen kaikkea. Jos sä menet jonkun puliukon tykö ja katot et se on humalassa ja sil on paskat housussa niin hommaat sille kansanhuollosta uudet housut ja sanot et juo nyt ens kerral vähän vähemmän jos lökyä tarviit, ei sais olla niinku tuomitseva. Jokaisella ihmisellä on oikeus käyttää rahansa mihin hän haluaa. Mä olen ryypännyt ja pistänyt ulkomaanmatkaihin kymmenen vuoden aikana miljoonaviissataatuhatta, se on helvetin hauskaa vaik meinasin kuolla maksatulehdukseen. Selitys oli hepatitis alcoholismus personent odiee voces bueedulee belopsis tagus undulatus.”

sh27”Tieks mitä mun tekis mieli viel tehdä hei? Tieks mitä mun tekis mieli? Kaksoset! Kun löytäis semmosen naisen joka suostuis siihen… ei olis rahasta pulaa (…) Tekee mieli tehdä kaksoset, olis jotain tekemistä (…) Eiks ois mahtavaa, tekis mieli tehdä kaksoset vielä hei, ai, löytyis semmonen kunnollinen, joka antautuis kato, antautuis, ei olis hätäpäivää. Tieks mikä meidän yhtiöllä on tällä hetkellä omaisuudenarvo… seitsemän miljoonaa. Kyl sil aina yhet kaksoset hoitaa. (…) Ootteeks te rouvia kaikki vai? Ihan kaikki vai? Voi, no ei se mitään haittaa. Onneks mä oon poikamies.”

”Das preussissoon militäärisch achtailung Nazis so Gut, meine Damen und Herr. Ich kan spreche sehr Gut Deutsch. Das ist Magnun 44. Tällä kun ampuu lähtee puol päätä irti… oikeestaan koko pää kyllä. Näitä me tarvitaan. Viimesen päälle.”

– – –

Osa 5:

sh28”Seuraavassa elämässä mä synnyn Yhdysvaltoihin vuonna 2017.”

”Edellisen elämän geenit periytyy.”

”Mä oon nyt painanut muuten Aino Kassisen uuden kirjan, jota ei oo ennen julkaistu. Hän antoi ennen kuolemaansa mulle sen käsikirjoituksen ja mä oon painanut sen nyt. Rakkausrunoja. Se on ennenjulkaisematon kirja, se on nyt myynnissä.”

– – –

Read Full Post »

Jouko Piho BondinaMesikämmen luki jonkin aikaa sitten Jouko Pihon teoksen Outo tie. Kamppailuni Jumalan, elämäni naisten ja helluntaiherätyksen kanssa. Kirja teki lähtemättömän vaikutuksen ja päätyi Mesikämmenen silmissä saman tien alan kotimaisten kulttiteosten joukkoon. Kuva tästä tunteita herättävästä uskonnollisesta toisinajattelijasta syveni, ja idea Pihon haastattelusta heräsi jälleen. Piho oli jo kerran kieltäytynyt haastattelusta Mesikämmenen blogiin, mutta tällä kertaa maestro oli suosiollinen ja haastattelu onnistui.

Seuraavassa haastattelussa Piho vastaili kysymyksiin kaikesta Maan ja Taivaan väliltä: Hän kertoi suhteestaan saamaansa julkisuuteen, heikkouksistaan ja vahvuuksistaan, kirjoitteluistaan Punk in Finland-foorumilla, mielipiteestään Päivi Räsäsestä ja valtionkirkkosta, näkemyksistään ufoista, teologiasta, maamme nykyisestä hallituksesta, ja mahdollisesta teokratisesta Suomesta. Saamme kuulla myös Pihon kirjastaan saamasta palautteesta ja hänen perustamastaan puolueesta. Tämän lisäksi Piho vastasi siihen, pitäisikö naisten pitää alapääkarvoituksensa Luojan luomassa tilassa vai onko sheivailu ok. Monta muutakin asiaa käytiin läpi.

Hyvät naiset ja herrat, Jouko Piho puhuu!

– – –

Pohjustusta

Kuka olet ja mitä teet?

Olen eläkkeellä oleva luokanopettaja ja uuden puolueen, Suomen Laillisuuspuolueen (SLP), puheenjohtaja. Teen tällä hetkellä lähinnä sitä, että kierrän eri kaupunkien toreilla ja markkinoilla levittämässä tietoa SLP:sta. Keräämme samalla tarvittavia 5000 kannattajakorttia (voisitko sinä allekirjoittaa sellaisen?), jotta puolue voisi tulla hyväksytyksi rekisteröidyksi puolueeksi.

Jos tämä haastattelu voisi tapahtua missä ja koska tahansa, missä tämä haastattelu tehtäisiin? Mikä olisi ihanteellinen ympäristö tähän?

Oma kotini Loviisassa.

Kieltäydyit viime vuonna blogin haastattelupyynnöstä, mutta nyt toisella kerralla suostuit haastatteluun. Mikä muutti mielesi?

Sinun myönteiset kommenttisi kirjastani Outo tie.

Miten suhtaudut saamaasi julkisuuteen? Onko raskasta edustaa hyvin epäsuosittuja näkemyksiä?

Kaikki julkisuus on hyvästä.

Millaisen kuvan olet saanut maamme mediasta saamasi julkisuuden perusteella? Onko sinua käsitelleet jutut ja haastattelut olleet reiluja ja totuudenmukaisia? Mitä tästä kaikesta voidaan päätellä?

Media on ollut pääosin OK. Nettimaailmassa on eri foorumeilla aika hurjia juttuja, mutta se on eri asia.

Miten hyvin julkisuuden antama kuva Jouko Pihosta vastaa oikeaa Jouko Pihoa? Mitä sellaista haluaisit ihmisten tietävän sinusta, mitä he todennäköisesti eivät tiedä?

Julkisuus ei ole yksiselitteinen asia. On eri julkisuuksia. Joillakin foorumeilla minusta annettu kuva on lähinnä irvikuva. Mutta medioissa annettu kuva on aika lähellä totuutta, paitsi että se on tietysti hyvin vajavainen, koska minä olen niin moniulotteinen ihminen eikä yksikään media ole tehnyt minusta vielä syvähaastattelua. Sellainen on tosin tulossa. Helsingin Sanomien NYT-liitteessä on minusta neljän sivun laaja reportaasi 2.8.2013 (tai seuraavissa numeroissa).

Mitkä ovat heikkoutesi ja vahvuutesi? Oletko nero, jota ei vain vielä ymmärretä?

Heikkouksiani en ala eritellä. Suurin heikkous on tietysti se, että olen vajavainen ihminen. Minä olen ihmisenä heikko, mutta vahva Kristuksessa. En tiedä, olenko nero. Eräs ihminen sanoi minulle luettuaan kirjani, että hän ei tiedä, olenko minä hullu vai nero. Sain muutama vuosi sitten tietää, että nimimerkki Da Otso Prenez on alkanut pitää minusta fanisivustoa Facebookissa. Hän kertoo minusta aloitussivulla: “Hieno mies, nero.”

Minä olen ihmisenä heikko, mutta vahva Kristuksessa. En tiedä, olenko nero.

Eräs suurta ihmetystä ja huvittuneisuutta tekemäsi asia oli se, kun aloit kirjoitella Punk in Finland-foorumille. Miksi aloit kirjoitella Piffin foorumille? Oliko tuolla foorumilla tapahtunut ajatusten vaihto hedelmällistä? Yrittikö foorumilla kukaan oikeasti ymmärtää juttujasi vai oliko meininki pelkästää ns. haistattelu-linjalla? Miksi lopulta lähdit pois Piffin foorumilta?

Aloin kirjoittaa Punk in Finland -foorumilla, kun huomasin jossain vaiheessa, että siellä keskustellaan minusta. Ajatustenvaihto oli välillä asiallista ja hedelmällistä. Liian paljon oli kuitenkin ala-arvoista tekstiä. Yritin sietää sitä, mutta jouduin lopulta lähtemään pois Piffin foorumilta, kun siellä tuotiin julki minuun liittyviä täysin perättömiä väitteitä, jotka alkoivat jo lähentyä kunnianloukkausta.

Millaista musiikkia kuuntelet? Kaikkien aikojen parhaat levyt tai kappaleet?

Kuuntelen kaunista ja melodista musiikkia, joka koskettaa minua. En halua eritellä parhaita levyjä tai kappaleita.

– – –

Hengellisyys

Mitä mieltä olet Päivi Räsäsestä? Entä kristillisdemokraattisesta puolueesta, jonka vuoden 2010 kansanedustajaehdokaslistalta sinut pudotettiin Miksi ja keiden tahdosta maailmassa on homomyönteinen buumi?-kirjoituksesi vuoksi? Vieläkö seisot tuon kirjotuksesi takana?

Päivi Räsänen on hyvä jätkä, nykyisen hallituksen ainoa mies. Seison edelleen v. 2010 tekemäni homokirjoituksen takana.

Päivi Räsänen on hyvä jätkä, nykyisen hallituksen ainoa mies.

Mikä on valtionkirkon tulevaisuus?

Valtionkirkko tulee jakaantumaan.

Elämme mielestäsi lopun aikoja. Mitkä ovat merkkejä siitä, että elämme lopun aikoja? Rytmihäiriön Olen kännissävideo?

Lopunaikojen merkkejä ovat sodat, maanjäristykset, nälänhädät, väärät profeetat, uskovien vainot ja uskosta luopuminen.

Uskotko tempaukseen?

Uskon, mutta niin, että uskovien tempaus Jumalan luo taivaaseen ei tapahdu ennen Antikristuksen ilmestymístä, vaan tuon Pedon hallintakauden loppupuolella.

Uskot, että ufoja on olemassa ja ilmeisesti uskot Leo Mellerin tavoin, että ufo-olennot ovat sielunvihollisen henkiolentoja. Oletko nähnyt ufoja tai oletko törmännyt ihmisiin, joita olisi ns. abduktoitu?

Uskon, kuten kirjoitit, että ufo-olennot ovat pahoja henkiolentoja. En ole itse nähnyt ufoja. En ole tavannut ihmisiä, joita olisi abduktoitu, mutta olen tavannut ihmisen, jota on pyydetty mukaan lentävään lautaseen. Kyseessä on ex-anoppini Irja Rokka, joka näki Japanissa heidän puutarhaansa laskeutuvan ufon, josta tuli ulos muutamia vihreitä, lyhyitä olentoja. Oliot viestittivät telepaattisesti Irja Rokalle: “Tule meidän mukaamme!” Tähän Irja vastasi samoin ajatuksellisesti: “En tahdo tulla.” Silloin vihreät pikku ukot menivät alukseensa ja lensivät pois. Tämä tarina on tosi.” Tämä tapaus on kerrottu kirjassani Outo tie sivuilla 349-350. Kirjaa voi tilata minulta (jouko.piho@kolumbus.fi).

En ole tavannut ihmisiä, joita olisi abduktoitu, mutta olen tavannut ihmisen, jota on pyydetty mukaan lentävään lautaseen.

Milloin ihmisen sielu syntyy? Jos se syntyy fyysisessä syntymässä, niin miksi se ei lakkaa olemasta fyysisessä kuolemassa? Vai lakkaako?

Elämä alkaa hedelmöitymisessä. Silloin Jumala laittaa hedelmöityneeseen ihmisalkioon sielun. Ihmisen sielu ei lakkaa olemasta silloin kun ihmisen fyysinen ruumis kuolee. Ihmisen sielu jatkaa elämää sen jälkeenkin uudessa henkiruumiissa.

Mitä mieltä olet ei-kristillisistä uskonnoista ja hengellisyyden muodoista? Ovatko ne puhtaimmillaan Jumalasta kuten kristinuskokin, vai sielunvihollisen metkuja?

Ei-kristilliset uskonnot eivät ole Jumalasta. Ne ovat sielunvihollisesta.

Onko uskosi ollut koskaan todella koetuksella? Jos on, niin minkä asian tai asioiden vuoksi?

Uskoni ei ole ollut koskaan todella koetuksella. Asia on niin päin, että minun on mahdotonta olla uskomatta.

Kirjoitit kirjassasi Outo tie opiskelleesi teologiaa, jota kutsuit ”modernismin myrkkykylvöksi”. Miksi yliopistoissa opetettu teologia on ”modernismin myrkkykylvöä”?

Koska aidosta uskosta on luovuttu ja on menty ihmisjärjen päätelmien tielle.

Mikä on mielenkiintoisin teologinen ongelma?

Mistä ikuinen ja aina olemassaollut Jumala on tullut?

– – –

Politiikka

Olet perustanut Suomen laillisuuspuolueen. Kerrotko siitä? Miksi perustit puolueen? Paljonko olet saanut kannattajakortteja kerättyä puolueen rekisteröimistä varten?

Halusin perustaa uuden puolueen, koska koin, että kaikki vallassa olevat puolueet ovat johtamassa Suomea väärään suuntaan eli kohti EU:n liittovaltion pohjoista maakuntaa, jolla ei ole enää mitään itsemääräämisoikeutta. Korttien kerääminen on kesken, joten en sano mitään lukumääristä.

Jouko Piho Kouvolassa 11.7.2013

Millainen näkemys sinulla on maamme nykyisestä hallituksesta?

Nykyinen hallitus on maanpetoshallitus, joka ei ole toiminut Suomen ja suomalaisten etujen mukaan. Hallitus on ulkoaohjattu sätkynukke, joka toteuttaa isojen pankkien ja monikansallisten suuryhtöiden globalistista agendaa.

Nykyinen hallitus on maanpetoshallitus, joka ei ole toiminut Suomen ja suomalaisten etujen mukaan.

Jos sinulla olisi vapaat kädet muuttaa Suomea sisä- ja ulkopoliittisesti, mitä tekisit? Millaisia muutoksia näkisimme? Eroaisimmeko EU:sta? Vaatisiko Suomi Karjalan palauttamista? Olisiko Suomi teokraattinen maa?

Suomi eroaisi EU:sta ja keskustelut Karjalan palauttamisesta aloitettaisiin. Suomi ei voisi olla täysin teokraattinen maa, mutta kuitenkin niin pitkälle teokraattinen maa kuin se voi olla mahdollista maailmassa, joka on edelleenkin vielä jonkin aikaa pahan vallassa.

– – –

Outo tie, yms.

outotie1Millaista palautetta olet saanut kirjastasi Outo tie. Kamppailuni Jumalan, elämäni naisten ja helluntaiherätyksen kanssa?

Sekä kielteistä että erittäin myönteistä palautetta.

Kirjan nimi on sen sisältöön nähden erittäin osuva. Elämäsi vaikuttaa todellakin ”oudolta tieltä” mm. sen vuoksi, että olet ainakin joidenkin asioiden suhteen ”kummajainen” myös oman taustasi, helluntaiherätyksen maastossa. Miten helluntaiherätyksessä suhtaudutaan sinuun nykyään?

Ei mitenkään.

Kirjasi on painavampien teemojensa lisäksi mielenkiintoinen myös brutaalinkin avoimuuden suhteen yksityiselämästäsi, intiimielämää myöten. Onko jälkeenpäin harmittanut, että kerroit kirjassa niin avoimesti kaikesta?

Ei.

Pitääkö naisten pitää häpykarvoituksensa Luojan luomassa alkuperäisessä tilassaan, vai saavatko he mielestäsi trimmata alapääkarvoitustaan tai ajaa vaikka aivan posliiniksi?

Tehkööt kuten haluavat. Ei kuulu minulle.

Millaista on hyvä ja huono seksi?

Hyvä seksi on hyvää ja huono seksi on huonoa.

Koska tämä on Mesikämmenen blogi, niin kysytään vielä edesmenneestä valtakunnanjohtaja Pekka Siitoimesta, jonka elämä oli omalla tavallaan myöskin varsin ”outo tie”. Millaisia ajatuksia Siitoin sinussa herättää? Onko sinulla erityisiä muistoja hänestä? Muistatko missä olit kun Kursiivin isku tapahtui 1977?

Olen lukenut Pekka Siitoimesta. Ei muita kommentteja.

Leikkiikö uudelleenperustettu Turun Hengentieteen Seura mielestäsi tulella? Kommentoit blogissasi viime vuonna seuran suorittamaa Suomen vihkimistä Luciferille ja Saatanalle. Voiko ihminen arvostaa samaan aikaan Kristusta, Luciferia ja Saatanaa, kuten seura sanoo?

Olen eri mieltä kuin Turun Hengentieteen Seura. Minun uskoni mukaan Lucifer eli Saatana on Jeesus Kristuksen vastustaja, joten heitä ei voi arvostaa yhtä aikaa. Jeesus on hyvä, mutta Saatana on paha.

Raamatun jälkeen parhaat lukemasi kirjat?

Niitä on monia. En halua laittaa järjestykseen.

– – –

Assosiaatiot

Mitä sinulle tulee mieleen seuraavista asioista. Yhden sanan vastaus riittää, pidemminkin voi kertoa.

Heavy metal-musiikki: En pidä.

Leo Meller: Ystäväni.

Homoseksuaalisuus: Synti.

Uusi maailmanjärjestys: On tulossa. Sitä pitää vastustaa, koska se on Saatanasta.

Kumifetissi: ?

Marihuana: Parempi välttää.

Pentti Linkola: Yhden asian mies.

Ateismi: Hulluutta.

Korkokengät: Naisille kauniit.

Kuolemantuomio: Joskus oikein.

Kiira Korpi: Hyvä urheilija.

Isänmaallisuus: Tärkeä asia.

Porno: Huono asia.

Harry Potter: Ei hyvä.

Helvetti: On olemassa, mutta ei ole ikuinen vaan tietyn ajan kestävä rangaistuspaikka. Lopulta kaikki, vastaanhangoittelijatkin, tulevat vapaaehtoisesti Isän kotiin.

– – –

Tulevaisuus

Onko Oudolle tielle tulossa jatkoa? Kirjoitatko jo uutta kirjaa ja jos kirjoitat, tuleeko siitä samanlainen omaelämäkerrallinen teos kuin Oudosta tiestä?

Ei ole tulossa jatkoa.

Annoit taannoin Street Spirit-forumilla ymmärtää, että olet kiinnostunut myös mahdollisesta muusikon urasta. Oletko lähestynyt levy-yhtiöitä äänitteilläsi? Aiotko laittaa YouTubeen musiikkiasi? Jos joku heavy tai punk-bändi haluaisi esiintyä taustabändinäsi, niin alkaisitko yhteistyöhön, vähän sellaisessa italian Fratello Metallo-meiningissä?

Olen lähestynyt yhtä levy-yhtiötä demollani, mutta se ei sopinut heidän suunnitelmiinsa. Minä en ole kiinnostunut muusikon urasta. Haluaisin vain, että Suomen euroviisuihin v. 2011 tekemäni kappale “Only in my dream” saisi levityskanavan.

Millaisia muita tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on?

Minun tärkein tulevaisuudensuunnitelmani on saada Suomen Laillisuuspuolue puoluerekisteriin. Sen jälkeen tulisi saada kannatusta ennen kaikkea huhtikuun 2015 eduskuntavaaleissa. Jos menestystä tulee ja puolueeni SLP on hallituksessa, niin seuraava tavoite on saada Suomi eroon eurosta ja EU:sta eli Suomen tulee palata täyteen itsenäisyyteen.

Jos menestystä tulee ja puolueeni SLP on hallituksessa, niin seuraava tavoite on saada Suomi eroon eurosta ja EU:sta eli Suomen tulee palata täyteen itsenäisyyteen.

Onko sinulla profetioita Suomen tai muun maailman tulevaisuudesta?

Minulla on profetioita. Ne ovat luettavissa vanhoilla kotisivuillani osioissa Profetioita, Profetioita 2 ja Profetioita 3. Suomi ja koko maailma on menossa kohti yhä syvenevää pimeyttä. Tilanne muuttuu paremmaksi vasta silloin kun Jeesus Kristus saapuu takaisin maan päälle, ei lapsena, vaan tällä kertaa hallitsijana ja koko maailman kuninkaana. Jeesuksen takaisintuloa edeltää väärän Jeesuksen ja väärän messiaan eli Antikristuksen kolme ja puoli vuotta kestävä valtakausi, minkä Jumala sallii tapahtuvan, koska sen myötä koetellaan ihmiskunnassa ne, jotka seuraavat Petoa niistä, jotka seuraavat oikeaa Kristusta.

Jouko Pihon vaalikuva fMesikämmenen blogi on valittu Helsingin Sanomien Nyt-liitteen Suomen paras blogi-kilpailuun. Onko sinulla näkyä siitä, miten blogi tulee sijoittumaan kisassa?

Ei ole.

Mikä sinut tekee onnelliseksi?

Olla lähellä Jumalaa.

Loppukommentteja?

Jumalan siunausta sinulle! Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.

– – –

Mesikämmen kiittää Jouko Pihoa haastattelusta!

[Haastattelun kuvat: Jouko Piho]

– – –

[Päivitys 26.7.2013: Pihon pyynnöstä seuraava tiedotus:

Voitko auttaa Jouko Pihoa ja hänen puoluettaan, Suomen Laillisuuspuoluetta (SLP), pääsemään puoluerekisteriin?

 

Voit täyttää kannattajakortin netissä ja lähettää allekirjoittamasi kortin osoitteeseen: Jouko Piho  Valkolammentie 26 c F 47  07910 Valko.

 

Kannattajakortin täyttämisen linkkiosoite.]

– – –

Aiheeseen liittyen:

Mesikämmenen arvio Pihon kirjasta Outo tie.

Tilaa Pihon kirja alennushintaan 10e + postit täältä.

Jouko Pihon uudet ja vanhat kotisivut.

Jouko Piho Facebookissa.

Jouko Piho Twitterissä.

Suomen laillisuuspuolueen kotisivut.

Da Otso Prenezin Jouko Piho-fanisivut Facebookissa.

Read Full Post »

aarioikeistosuomessaKohtuullisen paljon huomiota saanut Dan Koivulaakson, Mikael Brunilan ja Li Anderssonin teos Äärioikeisto Suomessa (Into, 2012) on varsin mielenkiintoinen puheenvuoro. Erityisen hyvää kirjassa on oikeistoradikaalin perinteen läpikäyminen teoksen alkupuolella. Teoksen loppua kohden kirjoittajien analyysi ja tulkinta sitten latistuu, mutta kokonaisuus on kuitenkin mielenkiintoinen kuva siitä, miltä aihepiiri kirjoittajien vasemmistolaisesta näkövinkkelistä näyttää.

Jos teoksen osakseen saama kritiikki kiinnostaa, kannattaa lukea Timo Hännikäisen Sarastus-verkkolehteen kirjoittama teksti Leimakirves informaatiosodan aseena. Jos teoksen osakseen saamat kehut kiinnostavat, kannattaa suunnata vaikkapa teoksen Facebook-sivuille tai lukea Mike Pohjolan ajatuksia kirjasta.

Mesikämmen tietysti kirjasi Siitoimen teoksessa osakseen saamat maininnat. Niitä on muutama:

– – –

Kylmän sodan aikana Suomessa toiminut radikaalioikeisto oli “valtakunnanjohtaja” Pekka Siitoinin johdolla esiintynyt höyrypäisten lahkolaisten leikkikenttänä. Suuren yleisön kuva radikaalioikeistosta oli Siitoinin lisäksi Väinö Kuisman ja Klaus “von Grewendorp” Juutilaisen kaltaisten, itsensä parodioiksi muodostuneiden hahmojen värittämä (s. 72).

Aluksi IKL ei ymmärtänyt pitää hajurakoa Siitoinin kaltaisiin koppalakkinatseihin, vaan liittojohtaja Järviharju lähti kirjoittajaksi Siitoinin ja Väinö Kuisman Kansallisen Liittoneuvoston toimittaman Rautaristi-lehden erikoisnumeroon (s. 72).

Pekka Siitoinin projektit tyssäsivät lopullisesti hänen jäädessä 26 äänen päähän valtuustopaikasta Naantalin kunnallisvaltuustossa vuoden 1996 kunnallisvaaleissa (s. 74).

Kaiken kukkuraksi kansallismielisillä oli yhä painolastina Pekka Siitoinin kaltaisten kylmän sodan aikaisten omalaatuisten marginaalipuuhastelijoiden pitkä perintö (s. 80).

[Suomen Sisun] Foorumilla toimi aktiivisesti henkilöitä kansallismielisen liikkeen koko laajasta kirjosta: sisulaisten lisäksi kirjoittajia löytyi Väinö Kuisman ja Pekka Siitoinin projekteista kuten myös Suomen uusnatsiporukoista (s. 82).

Sisun hallituksessa, eli “käräjillä”, istui muun muassa uusnatsi Pekka Siitoinin kanssa tämän kansallissosialistisen uran alkuvaiheessa toiminut “neohumanisti” Esa Taberman, uuspakanallisuutta, historiallista revisionismia ja evolalaista traditionalismia edustava Sampsa Rydman ja linkolalainen nihilisti Eetu Rautio (s. 82).

Irtauduttuaan Suomalaisuuden Liitosta sisulaiset alkoivat tuumailla järjestölleen strategisia tavoitteita. Teemu Lahtisen sanoin: “Ensimmäisessä strategiasessiossa otettiin tavoitteeksi, että me olemme skenen markkinajohtaja. Tiedostettiin silloin sellainen tietynlainen kasvatusvastuu, kun silloin oli aktiivisia uusnatseja kuten Kuisma ja Siitoin. Ajattelimme, että kansallismielinen nuori saattaa eksyä siihen piiriin ja sen vuoksi meidän piti vallata ne markkinat sieltä sen tyyppiseen toimintaan, joka meidän mielestä on mielekästä ja rakentavaa” (s. 83).

– – –

vappumarssiturussa

Mainitut siteeraukset ovat tietysti irti laajemmasta kontekstistaan, mutta niistä saa kuitenkin kuvan siitä, mihin valoon Siitoin kirjassa laitetaan. Se, että Siitoimesta ei kirjassa kerrota enempää johtunee siitä, että tekijät ovat pyrkineet painottamaan ajankohtaisempia ja yleisesti vakavammin otettavia kentän tekijöitä.

Hieman erikoista Siitoimen näin vähälle jättäminen kuitenkin on, koska teoksessa käydään kuitenkin läpi kansallismielisen tai äärioikeistolaisen kentän historiaa Suomessa. 1970-luvun lopulla Siitoimen ja hänen porukoittensa sanomisille ja tekemisille annettiin melko paljon painoarvoa. Pekan porukoiden tekemästä Tampereen Lenin-museon vandaloinnista, SDLN:n Vaasan piiritoimistoon lähetetystä kirjepommista, eri ihmisille tehdyistä uhkailusoitoista, Turussa tehdyistä vappumarsseista hakaristilippuineen, eduskunnalle tehdyistä kyselyistä Siitoimen toimista tai edes Kursiivin iskusta ja sen valtavasta jälkipuinnista sekä Siitoimen iskusta saamasta ehdottomasta viiden vuoden vankeusrangaistuksesta ei kirjassa mainita sanaakaan (niiden suhteen katso Mesikämmenen tähänastiset postit Kursiivin iskusta: osat 1-13). Kursiiviin kohdistunut terrori-isku oli Suomen oloissa ainutkertainen, sillä vastaavaa ei ollut maassamme rauhanaikana tapahtunut.

– – –

Äärioikeisto Suomessa lienee muuten toinen kerta, kun Mesikämmenen blogi on jollain tavalla vaikuttanut johonkin julkaistuun kirjaan. Ensimmäinen kerta oli Mike Pohjolan Ihmisen poika. Nyt käsillä olevaan kirjaan blogi mainitaan  lähteenä (Esa Tabermannin haastattelu).

– – –

Aiheeseen liittyen:

Mesikämmenen postit Kursiivin iskuun liittyen.

Mesikämmenen postit Pekan vappumarsseista.

Suomen Führer, osa II.

Pekka Siitoimen transformaatio poliittisesta uhkasta uusnatsismin ja okkultismin von Münchauseniksi.

Esa Taberman puhuu!

Helena Eronen puhuu!

Jussi Halla-Aho ja Saatanan lonkerot.

Read Full Post »

Länsimaissa monet ovat inspiroituneet ns. Maya-kalenterin päättymisestä kuluvan vuoden joulukuun 21. päivään. Pessimistisimmissä visioissa tuolloin tulee maailmanloppu, positiivisimmissa taas ihmiskunta alkaa silloin siirtyä toisenlaiseen tietoisuuteen ja ymmärrykseen.

Mesikämmenen blogin on asiaan liittyen todettava, että hengentieteen edesmennyt mestari Pekka Siitoin ei sanonut asiasta mitään. Ei ainakaan suoraan ja selväsanaisesti. Uudelleen perustettu Turun Hengentieteen Seura taas on esittänyt asian tiimoilta oman selväsanaisen näkemyksensä.

Vuoden 2012 joulukuun 21. päivän merkityksen ja tapahtumien sijaan Pekka kyllä yleisesti esitti ennustuksiaan tulevaisuudesta. Pegasos-seuran vuonna 1975 julkaisemasta Selvänäkijät kertovat: Ennustuksia Suomen tulevasta kohtalosta-kirjasesta löytyy Pekan ennustuksia koskien Suomea ja Neuvostoliittoa. Pari Pekan tekemistä ennustuksista on sittemmin käynytkin toteen – Neuvostoliitto on hajonnut ja kokoomuksesta on tullut Suomen suurin puolue.

– – –

Selvänäkijät kertovat-kirjasen esipuhe kertoo, mistä teoksessa on tarkalleen kyse:

Hyvät lukijat,

tuntien velvollisuuteni omalta kohdaltani Suomen kansaa kohtaan, katsoin velvollisuudekseni seuramme puheenjohtajana kustantaa tämän kirjan. Uskon, että tästä kirjasesta on hyötyä monille sellaisille ihmisille, jotka elävät eräänlaisessa poliittisessa epätietoisuudessa. Olen koonnut tähän kirjaan monien suomalaisten ennustajien näkemyksiä asioista. Näitä kaikkia ennustuksia ei ole ennen uskallettu julkaista missään lehdessä poliittisista syistä. Tästä johtuen, eivät ennustajatkaan uskalla antaa omaa nimeään julkisuuteen odotettavissa olevien määrättyjen piirien uhkailujen ja painostuksten vuoksi. Tämä on täysin ymmärrettävää ajatellen ennustajia, koska heidän arvokas työnsä voisi tällöin kärsiä ja mennä jopa hukkaan. Suomessakin on paljon sellaisia selvänäkijöitä, jotka eivät ole julkisesti myöntäneet kykyjään, vaikka he ovatkin hyvin pitkällä näissä asioissa. Henkisten johdatuksien myötä olen kuitenkin onnistunut saamaan suureen osaan heistä yhteyden joten tämän kirjasen julkaisu on näin tullut mahdolliseksi. Mainittakoon, että nämä ennustukset on koottu pääasiallisesti vuoden 1974 ja 1975 aikana, joten tuoreutta ei niiltä puutu.

Tein jokaiselle ennustajalle kahdeksan kysymystä, johon he vastasivat.

Ennen kuin menemme varsinaisiin kysymyksiin, esitän Teille ennen sitä vuonna 1871-1879 Merikarvian kirkkoherrana toimineen pappismies Gustav Nyholmin Raamatun pohjalta tehdyn ennustuksen Googin sodasta, sekä Suomen kohtalosta. Kirkkoherra Nyholm laati tuon ennustuksen yllättävän tarkasti ja siitä saamme lisävalaistusta myös näihin uudemman ajan ennustuksiin. Kirjailija Matilda Roslin-Kalliola kirjoitti nuo Gustav Nyholmin ennustukset muistiin 1876 ja vuonna 1912 ne julkaistiin kirjana turkulaisen virkaveljeni, valokuvaaja Hj. Renvallin kustantamana. Renvall joutui vankilaan, toivottavasti minulle ei käy samoin.

Pekka Siitoin
Pegasos-seuran puheenjohtaja

– – –

Edellä olevan esipuheen viimeisen lauseen voi tulkita niin, että Pekalla oli aavistus, että hän saattaa joutua vankilaan. Kenties hänellä oli asian suhteen aavistus suuntaan tai toiseen, mutta sitä hän ei selkeästi tuonut esiin. Todennäköisimmin Pekka halusi tuolla toteamuksellaan vain laittaa julkaisemaansa opukseensa pientä dramaattista lisäpotkua. Kuten nyt tiedämme, tapahtui vuoden 1977 lopussa Kursiivin isku, mihin yllyttämisestä hänet tuomittiin 1978 viideksi vuodeksi vankeuteen – vain kolmisen vuotta tuon edellä lainatun vankila-kommenttinsa jälkeen.

– – –

Pekka esitti teoksessa ensin esipuheessa mainitun pappismies Nyholmin ennustuksen, minkä jälkeen hän esitti kysymyksiä seuraaville selvänäkijöille: ”Selvänäkijä A. Helsingistä”, ”Selvänäkijä E. Keski-Suomesta”, ”Ennustaja S. Turusta”, ”Selvänäkijä R. Itä-Suomesta”, ”Selvänäkijä J. Helsingistä”, ”Selvänäkijä G. Ruotsista” ja ”Selvänäkijä S. Ruotsista”.

Näistä ”Ennustaja S. Turusta” on Pekka itse. Tämä on selvää valittujen toteamuksien, lauseenrakenteiden, tyylin ja näkemyksien pohjalta. Asiaa tukee myös se, että Pekka vaikutti vielä tuolloin ennen kaikkea Turussa niin valokuvausliikkeensä kuin seurojensa kanssa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Pekka erottautui muista kirjassa olleista tituleeraamalla itseään ”ennustajaksi”, ei muiden tapaan ”selvänäkijäksi”.

Selvänäkijöille esitetyt kysymykset olivat seuraavat:

1. Miten poliittinen tilanne Suomessa tulee kehittymään?
2. Onko Kekkonen ollut Suomelle oikea ratkaisu?
3. Miten eri poliittiset puolueet tulevat menestymään?
4. Minkälainen vaikutus on Neuvostoliitolla Suomeen?
5. Onko pienistä ryhmittymistä hyötyä?
6. Mikä tulee olemaan Neuvostoliiton ja sen satelliittien tulevaisuus?
7. Mitkä asiat tulevat koitumaan Suomen kansan vahingoksi?
8. Voiko Suomen kansa pelastua itsenäisenä kansakuntana, ja jos voi, niin miten?

– – –

Pekka itse (”Ennustaja S. Turusta”) vastasi näihin kysymyksiin seuraavasti:

1. Huonosti, elleivät ihmiset pian ala viisastua tajuamaan sitä, kutka puolueet todella ajavat maan etuja. Ellei ensin ajeta maan etuja, yksityisten etujen kustannuksella joudumme sosialistiseen Suomeen noin 10 vuoden kuluessa. Olemme menossa ansaan, mutta ihmiset eivät tajua totuutta. Mikäli sosialistit saavat vallan, menettävät ihmiset kesämökkinsä ja säästönsä, sekä muut ylimääräiset omaisuutensa. Huonoon suuntaan ollaan menossa. Pahalta näyttää.

2. Ei ole ollut. Kekkonen on tehnyt liikaa sopimuksia ja lupauksia itään. Nämä asiat on salattu ihmisiltä, koska kansa ei olisi niitä hyväksynyt. Kekkonen on aina ollut liian pehmeä poliitikko. Kekkosen pitäisi jo luopua ja pelastaa omalta osaltaan Suomen kansan yhtenäisyys puolueettomasti. Puolueettomuutta julistava Kekkonen ei todellisuudessa ole puolueeton Suomen kansaa kohtaan.

Suurten vaikeuksien ja katastrofaalisten tilanteiden jälkeen tulee Kokoomus Suomen valtapuolueeksi.

3. Suurten vaikeuksien ja katastrofaalisten tilanteiden jälkeen tulee Kokoomus Suomen valtapuolueeksi. Muut menettävät silloin kannatuksensa normaalilla tavalla. Pienet puolueet tulevat häviämään, koska ne vain hajoittavat johdonmukaisen politiikan toteuttamista.

4. Erittäin suuri joka alalla. Rahaa ja painostusta käytetään paljon Suomen muuttamiseksi sosialistiseksi. Tekevät paljon vahinkoa, mutta eivät onnistu, koska heidän maansa joutuu hyvin pian suuriin vaikeuksiin poliittisesti ja taloudellisesti. Voi niitä ihmisparkoja, jotka ryssiä auttavat tässä myyräntyössä. Heidät tullaan kaikki paljastamaan ja tuomitsemaan. Painostuksen onnistuminen on ihmisten oma vika, koska me suomalaiset olemme arkalaisia. Ei meillä todellisuudessa ole mitään pelättävää. Mikäli ryssät tulevat tänne, on kolmas maailmansota valmis.

5. Pienistä ns:sta isänmaanystävällisistä ryhmistä on paljon hyötyä tulevaisuudessa. Nämä ryhmät jäsenineen ja muine kannattajineen voivat paljon auttaa kanssaihmisiään kärsimyksissä. Myös ryhmien määrä ja valppaus takaa sen, ettei anarkia pääse tulevaisuudessa vallalle. Voidaan sanoa, että tällaisten ryhmien opetus ja kasvatustyö myötävaikuttavat positiivisesti isänmaan hengen kehittämisessä.

Satelliittivaltiot vapautuvat ja Venäjä luovuttaa aiemmin miehittämänsä alueet takaisin. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun kommunismi on lyöty ja Venäjästä on tullut ns. ”vapaa länsimaa”.

6. Neuvostoliiton tulevaisuus tulee olemaan kehno. Sen johtajat kyllä aavistavat itsekin sen. Tästä johtuen ne suuret Neuvostoliiton viljaostot lännestä. Kommunistit haluavat varastoida viljaa III maailmansotaa varten ja omia vaikeuksiaan ajatellen. Satelliittivaltiot vapautuvat ja Venäjä luovuttaa aiemmin miehittämänsä alueet takaisin. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun kommunismi on lyöty ja Venäjästä on tullut ns. ”vapaa länsimaa”. Niille ihmisille käy myös huonosti, jotka ovat olleet liitossa äärisosialistien kanssa.

7. Kurin ja järjestyksen puuttuminen, sekä yrittämisen rankaiseminen liian suurilla velvoitteilla. Vahinkoa aiheuttaa myös se, että melkein aina ns. ”epäpätevät” jäsenkirjakiipijät voittavat paikan haussa todellisen asiantuntijan.

8. Pahalta näyttää nykyisen kehityksen kannalta asioita tarkastellessa. En osaa ennustaa kuinka lähitulevaisuudessa tässä mielessä käy – riippuu ehkä Suomen kansan henkisestä kehityksestä, kuinka asiat alkavat luistaa. Salatieteen mukaan on kohtalossa aina poikkeuksia, jos niin suodaan. Tähän vaikuttavat Jumala ja henget. Meidän tulisi etsiä apua omilta kansallishengiltämme. Kalevalassa on heistä kerrottu. Mikäli unohdamme heidät ja oman kansallishenkemme sekä ennen kaikkea kansallismielisyytemme – tuhoudumme varmasti tavalla tai toisella.

Mesikämmen jättää näiden ennustusten tulkitsemisen lukijoille, mutta heittää esiin huomion siitä, että kun Pekan ennustuksissa ”sosialismin” irrottaa tiukasti Neuvostoliittoon yhdistämisestä ja miettii käsitteen yhteydessä myös EU-politiikkaa, saadaan ennustuksiin mielenkiintoista lisäulottuvuutta.

Neuvostoliiton hajoamisen suhteen on tässä yhteydessä pakko tietysti mainita, että Pekka omalta osaltaan antoi Radio cityn 1985 Uusnatsin kuva-ohjelmassa oman täsmäiskunsa Neuvostoliiton vaikutuksen heikkenemiseen Suomessa, ja siten pienen iskun myös itse rapautuvaan Neuvostoliittoon. Turun Hengentieteen Seuralla on Pekan roolista niin Neuvostoliiton hajoamiseen kuin vuoden 2012 merkitykseen sitten oma vahva näkemyksensä, joka on erikseen käyty juurta jaksain läpi tekstissä nimeltä Iron Siitoin.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Pekka ja Radio city (osa 1, 2).
Iron Siitoin.
Pekan viisauksia.

Read Full Post »

Older Posts »