Feeds:
Posts
Comments

Archive for the ‘bear’ Category

Karhupuiston pohjapiirros.

Karhupuiston pohjapiirros.

Helsingin Kalliossa sijaitseva Karhupuisto vaikuttaa äkkiseltään tavalliselta viihtyisältä puistolta. Totuus asiasta on kuitenkin ihmeellisempi. Puiston todellinen luonne paljastuu hengentieteitä ymmärtäville välittömästi, kun puiston pohjapiirros paljastuu.

Karhupuisto on suunniteltu pentagrammin muotoon. Tämä ei tietenkään ole sattumaa. Suunnitelman takana ovat olleet luciferiaaniset ja saatanalliset tahot, jotka ovat ymmärtäneet perkeleellisen symboliikan ja kansallismytologisten arkkityyppien päälle. Saman maailmanlaajuisen sarvipääjengin tekosia ovat myös Washingtonin pohjapiirroksen symboliset ratkaisut.

Tähän väliin kannattaa muistaa pari seikkaa Illuminatista Suomessa. Helsingissä toimi Walhalla-seura (1781-1786) ja Turussa Aurora-seura (1770-1779). Näistä jälkimmäisen tiedetään pitäneen symbolinaan pentagrammia. Varmana voidaan pitää, että myös Helsingin seura on pitänyt pentagrammia tärkeänä symbolinaan, kuten Illuminatissa maailmanlaajuisesti muutenkin tehdään.

Ilmakuva Karhupuistosta.

Ilmakuva Karhupuistosta.

Miten karhu sitten eläimenä sopii tähän perkeleelliseen kuvioon? Karhuahan monet pitävät yksikantaan vain mainiona kansalliseläimenä. Karhu on valittu pentagrammin sisälle tietysti siksi, että karhu ja Suomalaisten harjoittama karhunpalvonta edusti kristinuskolle itse sielunvihollista.

Piispa Rothovius lausui Turun akatemian avajaisjumalanpalvelussaarnassa paheksuvasti vuonna 1640 seuraavaa: Kun karhu vangitaan, järjestetään pimeässä kestit, juodaan karhun pääkallosta, äännellään ja muristaan kuten karhu ääntelee. Näin sitten saadaan muka enemmän onnea. Tällä piispa Rothovius viittasi tietysti esikristillisen perinteen karhukulttiin ja karhunpeijaisiin. Lahossa päässään Rothoviuksella oli tietysti tämä lähtöoletus: Pakanamenoin palvotut pedot nähtiin paholaisen sanantuojina ja ne alistettiin symbolisesti kirkon ja jumalan valtaan –  peijaisissa kunniapaikalla ollut karhuntaljakin joutui kirkon lattialle papin jalkojen tallattavaksi.

Normaalia viikonlopun viettoa Karhupuistossa.

Viikonlopun viettoa Karhupuistossa.

Huomioitavaa on myös se, että Karhupuistossa oleva kuvanveistäjä Jussi Mäntysen veistos Mesikämmen muurahaispesällä on asetettu puiston pohjoiskulmaan. Tämäkään ei ole sattumaa. Pohjoinen kun on merkinnyt kansallismytologisesti varsin perkeleellisiä ja samalla kosmisesti tärkeitä asioita. Helsingin kaupungin taidemuseo kertoo sivuillaan patsaan luonteesta kuin Taivaan jättäneen Saatanan itsensä luonteesta: Teos viestii voimaa ja omanarvontunnetta.

Karhupuiston elämää.

Karhupuiston elämää.

Karhupuistossa on myös kaksi tyyppikioskia. Karhupuiston luonteen huomioiden on selvää, että niistä avoimesti jaetaan kansalle yön pimeinä tunteina eräänlaisia epäpyhiä ehtoollisia.

Kuten Kallio yleensäkin, on Karhupuistokin hurjan paikan maineessa. Puistossa sattuu ja tapahtuu varsinkin öiseen aikaan kaikkea saatanallista. Piispa Rothoviusta mukaillen pimeässä puistossa voi tuolloin todistaa irstaita kestejä, joissa juodaan, naidaan ja muristaan kuten karhut. Ihmiset kokevat arkaaista onnea.

Maailmalla Illuminatin tiedetään tunkeneen sormensa myös musiikkiteollisuuteen. Sama pätee myös Suomessa. Aarne Tenkanen, tunnettu kotimainen Illuminatin jäsen, on avoimesti laulanut Karhupuiston irstaista öisistä bakkanaaleista hyväntuuliseen sävyyn kappaleessaan Karhupuiston boogie woogie. Näin Suomen keski-ikäisten mieliin ujutetaan vaivihkaa iki-aikaisia pimeiden salaseurojen epäkristillisiä arvoja.

Summa summarum: Karhupuisto on kunnianosoitus pimeyden voimille. Karhupuistossa palvotaan Luciferia ja Saatanaa.

Mesikämmen arvostaa.

– – –

Aiheeseen liittyen:

“Can u help mi with Alluminati Anti-Christ ocult?”

Advertisements

Read Full Post »

Seinätaidetta Aurajoen varrella.

Samperi. Åbo Akademin kirjastosta tulee sähköpostia, jossa kerrotaan, että Hanegraaffin länsimaista esoteriaa koskeva opus pitää palauttaa. Mesikämmen ei millään viitsisi lähteä ulos. Mutta pakko se nyt on. Pari viikkoa sitten hän sai maksaa kirjaston myöhästysmaksuista jo tarpeeksi pitkän pennin. Se harmitti. Siispä pyörän selkään ja Auranjoen vieritse kohti kirjastoa.

No niin. Kirjat on palautettu ruotsiksi asioiden. Koskahan tätä ennen Mesikämmen asioikaan ruotsiksi? Taisi olla viimeisimmällä ruotsinreissulla.  Suomessa hän ei ole käyttänyt ruotsinkieltä muualla kuin Åbo Akademissa asioidessaan. Mesikämmen pitää kielistä, mutta pakkoruotsi on hänen mielestään perseestä. Varsinkin, kun Suomessa ei saa ruotsinkielen asemasta huolimattakaan myydä  tai ostaa nuuskaa. Kiitos siitäkin, Euroopan Unioni. Nuuska kelpaisi tähänkin väliin Mesikämmenelle varsin hyvin.

Pentagrammi Turun Tuomiokirkon seinässä.

Kirjaston vieressä seisoo auringonlaskussa tumman puhuvana Turun Tuomiokirkko. Se on muuten Suomen ensimmäinen tiilirakennus, kaiken muun historiallisuutensa lisäksi. Tämä muistuttaa Mesikämmentä eräistä pienistä mielenkiintoisista yksityiskohdista kirkon ulkoseinässä, joista melko harvat tietävät, vaikka rakennus seisoo kaiken kansan nähtävillä aivan keskustan kupeessa. Mitä ne yksityiskohdat sitten ovat? Ne ovat symboleja.

Kirkon ulkoseinän tiilistä löytyy symboleita, taikamerkkejä. Melko helposti löydettävissä ovat reilun parin metrin korkeudella oleva pentagrammi, sekä sitä alempana välittömässä lähimaastossa olevat avain-symbolit. Joku Turun yliopiston uskontotieteen opiskelija oli perehtynyt näihin karkeasti tehtyihin symboleihin joskus enemmänkin. Asiasta oli artikkeli, muttei Mesikämmen muista enää missä. Etsintä internetin syövereistäkään ei tuonut asian suhteen tulosta. Harmi.

Kolme avainsymbolia Turun Tuomiokirkon seinätiilissä.

Tuomiokirkon tiilet eivät ole mitään aivan uusia ja ulkoseinän symbolit on uurrettu tiiliin jo tiilien tekovaiheessa. Koska siinä maailmassa, missä nuo tiilet tehtiin, oli paljon enemmän taikauskoa ja hengenmaailman liikkeet otettiin yleisesti paljon vakavammin kuin nyt, herää mieleen muutamia kysymyksiä. Kuka tai ketkä näitä merkkejä näihin tiiliin oikein uursi ja miksi? Mitä ne symbolisoivat niille, ketkä näitä merkkejä tiiliin uursivat? Oliko kyseessä kirkon hyväksymät pienet karkeat ulkoseinän yksityiskohdat vai oliko kyseessä jonkun muun sooloilu? Ja jos symbolit oli uurrettu tiiliin jo niiden tekovaiheessa, onko näitä pieniä symboleita ympäri kirkkoa myös useiden metrien korkeudella, missä sattuu? Vai ovatko nämä tiilet huolella säästetty näköetäisyydelle laitettavaksi? Viisikanta ei ole mikään täysi kummajainen kirkkotaiteessakaan, Turustakin sitä löytyy ainakin Pyhän Kaarinan kirkon sisältä, pohjoisseinältä. Avain on samoin hyvin yleisesti käytössä ollut symboli.

Pääkallon historiaa.

Hmm. Tähän maastoon liittyy muuten yhtä ja toista muutakin mielenkiintoista. Eräs Mesikämmenen Pekka Siitoin-kokoelman helmistä on Turun Tuomiokirkon lattian alta olevista haudoista aikoinaan ilmeisesti paikan remontin yhteydessä poistettu kallonpuolikas. Arvella vain voi, kenen takavuosien ylenpiluokkaisen pyöräilykypärä on kyseessä. Tuomiokirkon lattian alle kun eivät päässeet haudatuksi ihan ketkä vain. Kallon sisäpuolella on liimattuna muinainen paperilappu, jossa lukee musteella kirjoitettuna “Åbo DomKyrka. 1600-talet. 3.8. 1923”. Siitoimeen tämä kallonpuolikas liittyy siten, että se oli hänen hallussaan hänen elinaikanaan. En ihmettelisi, jos sitä olisi jollain tavalla käytetty Siitoimen perustaman Mustan Veljeskunnan irstaissa menoissa 70-luvulla Kaskenkadulla Siitoin-filmi oy:n takahuoneessa. Mesikämmen sai kallon tassuihinsa Pekan kuolinpesän ostaneen tahon kautta jokunen vuosi sitten.

Orava tuli moikkaamaan Mesikämmentä.

Mutta mikäs se siinä hyppii? Oravahan se siinä. Mesikämmen imitoi oravan ääntä ja saa otuksen huomion. Se viilettää pikavauhtia alas puusta ja juoksee nurmea pitkin kohti. Pysähtyy. Seisoo takajaloillaan ja katsoo suoraan kohti. Kunnes taas mennään puuhun ja lujaa. Mieletön fysiikka. Mesikämmenestä ei olisi samaan. Kurre näyttää melko hyvinsyöneeltä ja silti kiipeily sujuu kuin tuosta vain.

Mesikämmen suuntaa tassunsa kohti Rothoviuksenkadun kulmaa. Se on aivan Tuomiokirkon vieressä. Pienellä bumerangilla käveltynä törmää Turun yliopiston maagiseen, metalliseen, kullanväriseen kehään kadussa. Siinä kerrotaan yliopiston vuosilukutietoja sen sijaan, että kehä olisi täynnä taikamerkkejä ja demonien nimiä (kuten Matti Vanhanen, Jyrki Katainen, tai Päivi Räsänen). Tällä paikalla varmaan uhrataan synkin menoin aina virasta vaihtuva yliopiston rehtori. Tai jotain sellaista.

Sanamaagikon muistolaatta.

Mesikämmen saapuu Rothoviuksenkadun kulmalle. Sieltä löytyy muistolaatta perin merkittävästä asiasta. Teksti graniitissa kertoo: “Tästä paikasta pyhän Laurentiuksen prebandatalosta on Mikael Agricola Jumalan kutsuma uskonpuhdistajamme lähettänyt ensimmäisen suomalaisen kirjan maailmaan ja luonut pohjolaan henkisen mahdin, jonka suojassa Suomen kansa on tullut tietoiseksi omasta olemuksestaan ja kypsynyt suuriin historiallisiin tekoihin. 1542. 1942.” Olemme siis siirtyneet Tuomiokirkon symbolisista maagisista merkeistä päivän voimaeläimen ja maagisen kehän kautta sanamagian ulottuvuuksiin. Tähän väliin on siis paikallaan pari sanamagiaa koskevaa lainausta.

Yliopiston saatananpalvontakehä.

Ensimmäinen niistä löytyy Suomen kirkkohistoria-teoksesta: “Ensimmäinen Suomea koskeva historiallinen asiakirja on paavi Aleksanteri III:n Uppsalan arkkipiispalle 1171 lähettämä bulla, joka alkaa sanoilla Gravis admodum (ylen raskas). Ylen raskas oli se apostoliselle istuimelle esitetty valitus, jonka mukaan suomalaiset aina vihollisen sotajoukon ahdistaessa lupaavat säilyttää kristinuskon ja pyytävät sen saarnaajia, mutta vaaran väistyttyä kieltävät uskon ja vainoavat pappeja.” Paavi kirjoitti ruotsiin: “Koska he näin pilkkaavat Jumalaa ja halveksivat kristillistä uskoa ja kun he näin ovat kaksinkertaisesti Helvetin lapsia, ei ole soveliasta, että heille tuottaa vastoinkäymisissä turvaa kristityn nimi, jota he myötäkäymisissä pilkkaavat ja kammoksuvat”. Mesikämmen huomioi tähän väliin, ettei Vatikaani ole tähän päivään mennessä perunut tätä historiallista sanamaagista julistustaan.

Sanamagiaa 1500-luvulta: tri Faust manaa Jyrki Kataista

Toinen sanamaaginen julistus löytyy edesmenneen kotimaisen maagikon, Tapio Kotkavuoren, kirjasta Saatanan mustat nahkasiivet (Voimasana, 2004, s. 188-189, 194). Se liittyy Rothoviuksenkadun kulmaan parillakin tavalla aivan suoraan: “…Kuriositeetilla tarkoitan piispa Rothoviuksen sanoja Turun akatemian avajaisjumalanpalvelussaarnasta vuodelta 1640 CE. Hän lausui: “Kun karhu vangitaan, järjestetään pimeässä kestit, juodaan karhun pääkallosta, äännellään ja muristaan kuten karhu ääntelee. Näin sitten saadaan muka enemmän onnea”. Tällä piispa Rothovius viittasi tietysti esikristillisen perinteen karhukulttiin ja karhunpeijaisiin. Rothoviuksen haluama suunta suomalaisten suhteesta karhuun on reilussa kolmessasadassa vuodessa muuttunut varmastikin suuntaan, josta tämä piispa olisi tyytyväinen. Pyhästä ja kunnioitetusta olennosta karhu on muuttunut iltapäivälehtien kuvaamaksi lähinnä vaaralliseksi ja tunkeilevaksi pedoksi, joka ihmisalueilla nähtyä useimmiten ammutaan hengiltä. Parhaimmillaan karhu tuntuu olevan eläintarhaan teljettynä, jolloin se saa yleisessä mentaliteetissa nallekarhumaisen auran ylleen. Jossain löyhässä kehyksessä tämä heijastelee aivan suoraan sitä keskiaikaista kristillistä

…ja sitten takaisin karhunpesälle.

mentaliteettia, jossa villi ja kesyttämätön luonto ja sen olennot ovat tietyssä mielessä jumalattomia ja Saatanasta. On historiallisesti ironista ja maagisesti sopivaa, että tulen suuremman mustan magian Työskentelyllä lähettämään Vasemman käden polun, joka pitää sisällään myös Suuren Karhun Järjestön käyttämän Karhunmaljan, Suomeen ja vanhalle mantereelle yleisestikin, Rothoviuksenkadulta Turusta” (alaviitteistä: “Paikalta, jossa on muistolaatta sen talon seinässä, josta Mikael Agricola lähetti Suomeen ensimmäisen suomenkielisen ABC-kirjan”).

Mesikämmen pitää viimeisestä lainauksesta kovasti. No niin. Näissä merkeissä pyörä kohti kotia.

Read Full Post »

There is an interesting documentary in the making: My Swastika. The director Dominick Crowley has said  about the documentary that “My Swastika is a documentary dealing with the controversy, history and social impact of the symbol of  swastika. The production itself is an academic production, non-sensationalized, and we are trying to be 100% factual and truthful about the image and we avoid any sensationalism; media, journalism, anything that kind of pop-culture or sensationalist”. I am really looking forward to seeing the final result of that project. Thus far there are out there the documentary’s trailer and behind the scenes clip. The project has also two Facebook pages, this one and especially this one.

The documentary made me think about the symbol again. The controversy about swastika is historically of course a fairly new one, thanks to the Nazis who tainted the general perception of this ancient symbol in the Western culture. Before the Nazis the symbol was used throughout the world for ages and it continues to be widely used in Eastern religions.

But what does the symbol stand for? Where has this universal symbol originated from? There are lots of ideas about these things. Generally, swastika seems to stand for a good luck and it is considered to be a holy symbol. The theories about the origins the symbol vary a lot. One theory about the origin of swastika that I haven’t seen to be pondered about a lot is that of a celestial origin, of Ursa Minor’s and Ursa Major’s rotational positions (equinoxes and solstices) around the pole star. I am somewhat surprised that this theory has not got that much attention.

If you look at the nightsky it seems to rotate around the pole star that stays in a fixed position. One of the most visible if not the most visible constellation that can be seen in the nightsky and that connects nicely with the  Northern pole star is that of Ursa Major. I might get a bit poetical here, but thinking of the importance of a yearly cycle of life for people in pre-industrial, agricultural age, the yearly cycle seems to be very important. It is about a whole cycle of life here on Earth, and thus something holy, since holy refers to something that from a special angle covers all of life. You can find swastika right from the nightsky. This idea can be found nicely from Ph.D. Joscelyn Godwin’s The Polar Myth.

Illustration from Godwin's book, p. 147

Here are some notes about what some present day Taoist practitioners have to say about the Big Dipper (Ursa Major), its origin and function in Taoism, and about its meaning in Taoist astrology. A to Z Japanese Buddhist sanctuary has some interesting notes about Northern Polestar and the Big Dipper as well. There are of course many sites about swastika in Buddhism too, for example here and here.

Read Full Post »

Tongin tässä taannoin netin syvyyksistä esiin gradu-ohjaajaproffani legendaarista tekstiä Pihlaja, naisen kiima ja kasvuvoiman pyhä locus. Siinä on tieteelliselle artikkelille harvinaisen iskevä nimi. Samalla cyber-lapioimisella löytyi muitakin aihetta sivuavia tekstejä, jotka mm. pistivät kaupan leipähyllyn Reissumies-leivän nimen aivan uuteen valoon. Siteeraan seuraavassa suoraan erästä näistä sivustoista:

Kaikkien seksuaalirunojen taustalla on käsitys naisesta piilevästä voimasta eli “väestä”, joka viittaa yliluonnolliseen. Ruumiissaan sijaitsevan voiman avulla nainen saattoi vaikuttaa muihin ihmisiin ja ympäristöönsä. “Naisen vihat” saattoivat aiheuttaa muun muassa sukupuolitauteja, silmätulehduksia ja haavatulehduksia. “Vitun vihat” olivat tietäjän käyttämiä loitsuja sairauksien parantamiseksi. “Hyi vittu nyt vihasa syököön, lattero latistukoon.” (Päätössanat “naisten vihain poistamisloitsusta”, Tohmajärvi 1889).

Koska naisessa oli reikä mihin tunkeutua sisään ja tulla ulos, ajateltiin, että hänen kehoaan ja vaginaansa voitiin käyttää väylänä matkatessa eri maailmojen välillä. Näitä matkoja nimitettiin “reissuiksi”. Tietäjä saattoi siis tehdä “reissun” selvittääkseen “vitun vihojen” syntyä ja taltuttaakseen taudin aiheuttajan. “Lapsen reissu” kuvasi puolestaan lapsen matkaa tuonpuoleisesta tähän maailmaan. Vaginasta saatettiin myös mennä tuonpuoleiseen tai Tuonela-Pohjolaan.

Reissumiehen sivuilla voit testata, millainen “reissumies” sinä olet.

Read Full Post »

God was here

bear

Read Full Post »