Feeds:
Posts
Comments

Archive for June, 2013

JanusTurussaI.V. kyseli päätoimittaja Janus Putkoselta yhtä ja toista Verkkomedian kahden vuoden taipaleesta, yms. ajankohtaisesta. Janus vastaili.

Seuraavassa noin 1/6 5.6. Turussa tehdystä haastattelusta. Loput haastattelusta saataneen pian jakoon – juttua päivitetään siinä vaiheessa loppuhaastattelun linkeillä.

– – –

Osa 1: Miten Verkkomedian kaksi ensimmäistä vuotta on kulunut? Voittoja, takaiskuja? Huippuhetket, kovimmat koettelemukset?

Osa 2: Miten erkkomedia on suhtautunut Verkkomediaan kuluneen kahden vuoden aikana? Onko asenteessa tapahtunut muutosta?

verkkomediaOsa 3: Miten kansalaiset ovat suhtautuneet Verkkomediaan? Mistä Verkkomediaa on kiitelty, mistä kritisoitu?

– – –

Aiheeseen liittyen:

Verkkomedian sivut.

Verkkomedia Facebookissa.

Read Full Post »

beelsebubjaTämänniminen “spugedeelista folkkia” soittava bändi lähestyi Mesikämmentä. Infopostissa kerrottiin Pekan kuuluvan bändin inspiraation lähteisiin, mikä näkyy myös bändin logosta.

Suomen Siitoin-inspiroitunut musiikkiscene sen kuin laajenee! Kohta alkaa olla sen tribuuttilevyn paikka.

Bändin kotisivut löytää täältä.

Bändin tuorein äänite, Järjen isä -ep, löytyy kokonaisuudessaan YouTubesta. Mesikämmenen mielestä ep:n paras biisi on nimeltään El Magico.

Read Full Post »

kampiviina

Päivän biisi: Rytmihäiriö: …ja loput luetaan Alibista.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Todellisuuden mestari.

Read Full Post »

siitoinparlandFSTV:n “kahvipaneelissa” 1989 oli vieraina Saga Vanhapiha, Erik Sundell, Mark Parland, sekä valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin. Paneelin aihe oli rasismi.

Näistä Sundell sanoi rasismin suhteen edustavansa 90% suomalaisista (“90% suomalaisista ajattelee kuten minä”), Parland 10%:a (“edustan niitä 10% Suomen valkoihoisista joilla ei ole mitään mustalaisia ja pakolaisia vastaan”) ja Siitoin 1%:a (“edustan vain vajaa 1% Suomen kansasta – muut valehtelevat, uskoisin”).

Ohjelmaa varten FSTV oli tehnyt myös katuhaastatteluja Helsingissä.

Parland, joka aiemmin oli hengaillut Siitoimen kanssa ilmeisen lämpimissä väleissä, oli dokumentissa nyt täysin toisilla vesillä. Hän kertoikin saaneensa vastaansa “skinheadeja ja muita äärioikeistolaisia ryhmittymiä”, koska oli kirjoittanut lehtiin natsismin ja rasismin vastaisia juttuja. Parland myös nauroi ohjelmassa Siitoimen vastauksille ja puhui tiukkasanaisesti tätä vastaan. Siitoin ei reagoinut Parlandin vuodatuksiin ohjelmassa mitenkään. Hän esitti ohjelmassa omaan tuttuun tyyliinsä näkemyksiään käsitellyistä aiheesta.

Ohjelma antaa reilun parinkymmenen vuoden takaa mielenkiintoisen historiallisen perspektiivin käsittelemäänsä aiheeseen. Ohjelmaan sisältyy myös paljon tahatonta komiikkaa.

Ohjelma löytyy kolmessa osassa täältä: Osa 1, 2, 3.

Read Full Post »

mediapeliNina Stenroosin ohjaama Sieg Heil Suomi-dokumentti näytettiin YLE TV1:llä 12.10.1994. Ohjelma, joka oli saanut katsojia n. 350 000,  sai aikaan vilkasta keskustelua. Mediapeli reagoi ohjelmaan tuoreeltaan heti seuraavana päivänä.

Ohjelma esitti katsojille kysymyksen “onko oikein antaa uusnatseille julkisuutta?” Ohjelman loppuun mennessä 75% soittajista, joita oli kaikkiaan reilut 3000 kpl, oli sitä mieltä että “uusnatseille ei pitäisi antaa julkisuutta”. 15% soittajista oli sitä mieltä, että “uusnatseille pitäisi antaa julkisuutta”.

Peter Nymanin juontamassa ohjelmassa oli Sieg Heil Suomesta ja asian tiimoilta muutenkin kertomassa mielipiteitään Reijo Paasilinna ja Juhani Kortteinen. Heidän lisäksi ohjelmaan otettiin puhelimitse katsojien kommentteja.

Molemmat ohjelman vieraat olivat sitä mieltä, että uusnatseista kertovia dokumentteja voidaan näyttää, kunhan ohjelmassa esitettyä materiaalia kommentoidaan jotenkin. Kortteinen totesi asiasta näin: “hyvä dokumentti on aina analyyttinen, se ei kopioi todellisuutta vaan se analysoi sitä.”

Ohjelma löytyy kolmessa osasta täältä: Osa 1, 2, 3.

– – –

Aiheeseen liittyen:

Sieg Heil Suomi-dokumentti kokonaisena.

Read Full Post »

pekkameemitMesikämmen on aina silloin tällöin miettinyt Siitoin-skenessä päivittäin tapahtuvaa Pekan (tai häneen kiinteästi liittyneiden henkilöiden) ikivihreiden murjaisujen toistamista.

”Hellvetin hyvä!”, ”tämä merkki takaa laadun!”, ”näin on marjat!”, ”nyt näkyy hellvetin hyvin!”, ”siitä minä nautin!”, ”mestari on meille suosiollinen”, ”luonto on puolellamme”, ”homma on kovassa nousussa”, ”joka mies ylös!”, ”mutta kaikesta huolimatta…”

Näistä ja muista vastaavista sanonnoista löytyy tietysti myös tilannekohtaisia variaatioita. Miksi näitä pläjäyksiä oikein toistellaan?

Tällainen käytös on tietysti yleisinhimillistä ja universaalia muutenkin.

Jos asiaan otetaan meeminäkökulma, niin olemme näiden lähtökohtien äärellä:

Meemi (engl. meme < kreik. μίμησις, mimesis) on kulttuurinen ja viestinnällinen kopioituja eli replikaattori. Käsitettä meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys. Esimerkkeinä meemeistä Dawkins luettelee ”sävelmät, ajatukset, hokemat, vaatemuodit, saviruukkujen ja rakennusten kaarten muodot”. Antaessaan keksinnölleen nimeä hän halusi ”substantiivin, johon sisältyy kulttuurin välittymisen yksikön eli matkimisen yksikön idea”.

(…) Dawkinsin mukaan sekä geenit että meemit leviävät riippumatta siitä, ovatko ne hyödyllisiä ihmisen kannalta. Molemmat kopioitujat ovat itsekkäitä olioita. Geenit rakentavat eliöitä elatusalustoikseen, ja näiden biologisten rakenteiden menestyksekäs kopioituminen takaa sekoittumattomien geenien siirtymisen sukupolvilta toisille. Myös meemit ovat itsekkäitä olioita, jotka käyttävät ihmisiä oman leviämisensä kulkuneuvoina. Meemit ovat myös sokeita sille, mitä niiden kulkuneuvoille tapahtuu.

(…) Kulttuurissa meemit kilpailevat Dennettin mukaan pääsystä ihmismieleen.

Hmm. Ovatko Siitoin ja kumppanit heittäneet abstraktit maagiset mällit päämme sisälle? Eivät kai nyt sentään.

Myös vitsien psykologia ja sosiologiset näkökulmat tulevat tietysti mieleen. Pekan ja kumppaneiden pläjäyksien toistamisessa kun on ilmiselvästi mukana humoristinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

Vitsien aihepiirejä tarkastellessa Siitoin-skenen hokemat vaikuttavat olevan aivan oma lukunsa. Niistä löytyy yhtymäkohtia poliittisiin, rasistisiin ja seksistisiin vitseihin, mutta ne eivät rajoitu niihin. Hokemien mehujen ydin on viime kädessä jossain muualla.

Siitoin-skenen hokemien toistajat tietyllä tapaa useinmiten nauravat Pekan kanssa, eivät Pekalle (tai jollekin muulle). Sosiaalinen ulottuvuus hokemien käytössä on oleellinen – tilanteessa mukana olevat yleensä molemmat tai kaikki jollain lailla jakavat Siitoin-skenessä mukana olon. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Aihepiiri on mielenkiintoinen, moniulotteinen, laaja ja siihen voi ottaa monia kulmia. Mesikämmen jättää asian auki ja kuulee mielellään lukijoidensa näkökulmia asiaan ilman että sanoo itse siitä tämän enempää. Näin on marjat.

Read Full Post »

018

Read Full Post »

« Newer Posts - Older Posts »