Feeds:
Posts
Comments

Archive for April, 2011

Neljäs Pekka ja vappu -aiheinen posti on Turun sanomalehtimiesyhdistyksen vappulehdestä Vappuneekeri. Julkaisuvuosi on epävarma, mutta se on todennäköisesti joko vuodelta ’76 tai ’77. Sisällöllisesti jutussa on muutama aihe, joita muista tässä blogissa julkaistuista vappujutuista ei löydy. Näihin kuuluu IKR:n suhde Kokoomukseen paikallispolitiikan tasolla, Pekan tuki Kokoomukselle muutenkin, verotuksesta puhuminen, demokratian (tai Pekan sanoin “sontakratian”) tarkempi lyttäys, Karjalan palauttaminen Suomelle, Hitlerin väitetyt viimeiset sanat, sekä pieleen mennyt ennustus IKR:n tulevaisuudesta. Pekka visioi: “Vuosisadan lopulla istuu eduskunnassa jo kymmenkunta IKR:n edustajaa”. Kävi kuitenkin niin, että vuosisadan loppuun mennessä Pekka oli istunut vankilassa ja joutunut kaikenlaisiin ongelmiin viranomaisten kanssa muutenkin, IKR oli lakkautettu toiminnasta ja Pekan vakavasti otettavuus muutenkin oli täysin menneen talven lumia.

Read Full Post »

Kolmas vappujuttu julkaistiin SKP:n Tiedonantaja-lehdessä vuonna 1976. Se valottaa hyvin myös Siitoimen porukoiden aikaisempia mielenosoituksia. Samalla juttu osui myös profeetallisen oikeaan: “Farssin luonnetta oli vapunkin tilaisuudessa. Kuusi ihmistä ei ole paljon vappumarssissa. Farssimaisuutta ei kuitenkaan voi kuitata ivallisuudella. Esimerkit Italiasta ja muista Välimeren maista Etelä-Amerikasta puhumattakaan osoittavat, että tällaisia marsseja seuraa helposti poliittinen väkivalta. Poliittiseen väkivallantekoon tarvitaan vain yksi ihminen ja kohde”. Seuraavana vuonna Siitoimen porukoiden jälleen pitämän vappumarssin jälkeen alkoikin tapahtua yhtä ja toista. Siitoimen porukat tai ainakin sille myötämieliset tahot alkoivat tehdä uhkailusoittoja, pommi-iskuja, pommiuhkauksia, tuhopolttoja ja ilkivaltaa. Homma alkoi kasvavassa määrin eskaloitua. Pekan porukoiden touhuista huolestuttiin laajasti, niistä kirjoiteltiin lehdissä, vaadittiin fasistien toiminnan lakkauttamista, jne. Loppuvuodesta 1977 Siitoimen joukoissa ollut Seppo Lehtonen teki kirjapaino Kursiiviin (jossa painettiin em. SKP:n Tiedonantaja-lehteä) iskun, josta alkoi melkoinen mediamylläkkä. Siitoin sai iskuun yllyttämisestä vankeutta ja hänen poliittinen uransa lähti samalla yhä syvemmälle syöksykierteeseen. Näihin ja moniin muihin aihetta sivuaviin asioihin tulemme palaamaan tässä blogissa arkistomateriaalin kera myöhemmin.

Read Full Post »

Toinen vappujuttu julkaistiin SKP:n Tiedonantaja-lehdessä 10.5.1977. Jutun saa lukijaystävällisempään kokoon kuvaa klikkaamalla.

Read Full Post »

Vapun kunniaksi Mesikämmenen blogi julkaisee neljä postia jotka liittyvät Pekka Siitoimeen ja vappuun. Näistä posteista ensimmäinen on Kansan Uutisten juttu, joka julkaistiin 8.5.1977. Jutun kuvat saa lukijaystävällisempään kokoon kuvia klikkaamalla.

 

Read Full Post »

“Avioliitto oli tuohon aikaan miehelle ja naiselle itsestään selvä päämäärä. Myös Siitoinin avioliitto alkoi tuolle ajalle tyypillisellä tavalla. Vasta kosimisen jälkeen pääsi “kastamaan kärkeä”, niin kuin sanonta kuuluu. Pekka itse kertoo elävästi kuinka tyypillisen kaavan mukaan tapaaminen vaimon kanssa tapahtui ja johti avioliittoon. Pekan sanoin: “(Vaimo) Pirkko oli syntyjään Savitaipaleelta. Köyhän torppariperheen seitsemäs lapsi. Niitä oli 11 lasta. Minä olin Helsingissä isäni kanssa erään myyntifirman esittelytilaisuudessa esittämässä elokuvia. Sitten ajattelin mennä Espilään, sitä sanottiin ampumaradaksi. Iskin ensin Pirkon nuoremman siskon Helin, mutta jotenkin se tuntui pikkaisen mäntiltä. Sitten minä iskin Pirkon. Menin hänen luoksensa Espoon Lähderantaan. Olin hänen luonaan yhden yön. En saanut pillua ja vedin käteen. Sitten käskin viikon päästä Pirkon Turkuun. Menimme kihloihin. Sen jälkeen hän antoi pillua. Kolmen kuukauden kuluttua hän tuli Turkuun ja menimme naimisiin… eli minä tunsin hänet kaksi päivää ennen naimisiin menoa”, Pekka pohti (…)”. – Iiro Nordling teoksessa Suomen Führer, Valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin (s. 45).

Read Full Post »

Vuonna 1997 ilmestyi Feijan keittokirja. Mukaan oli päässyt reseptejään esittelemään myös Pekka Siitoin.

Read Full Post »

Eräs Mesikämmenen blogin suosituimpia tekstejä kautta aikain on ollut “Hypnoottis-magneettinen katse ja sen alkuperä“. Tuo juttu saa edelleen säännöllisesti lukijoita. Kyseisessä tekstissä käydään läpi Alibin juttua vuonna 1986 tehdystä epäonnistuneesta lentokonekaappauksesta, jutun yhteydessä mainittua “hypnoottis-magneettista katsetta”, sekä pohditaan tuota katsetta Alibin jutun tekijälle demonstroineen Kai M. Aallon innoittimia ko. katseen käyttöön. Jutun lopuksi lukijoille on esitetty vielä kysely, kenellä Sieg Heil Suomi-dokumentissa esiintyneellä nationalistilla on vakuuttavin hypnoottis-magneettinen katse. Kyselyyn voi edelleen ottaa osaa.

Yllätyksekseni itse Aaltokin innostui tuosta tekstistä, osoittaen itseironiaa, mikä yllätti. Näihin aikoihin muistelen Aallon jossain maininneen, että hän on aina ollut dadaisti, ja että sitä eivät ihmiset aina tunnu tajuavan. Mesikämmenen blogi otti Aaltoon noihin aikoihin yhteyttä ja tiedusteli, olisiko häntä mahdollista haastatella hänen taustojensa ja nykytoimiensa, hypnoottis-magneettisen katseen, sekä Pekka Siitoimen suhteen. Aalto suostui haastatteluun, mistä myös mainitsimme tekstissä “Luvassa hypnoottis-magneettista menoa“. Tuo oli aikaa ennen nyt jo käytyjä vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Aalto lupasi vastata Mesikämmenen blogin hänelle lähettämään 29:n kysymyksen osioon vaalien jälkeen, ja nyt tuo aika on tullut. Koska Mesikämmen lähetti Aallolle laajoja ja syvällistä pureutumista vaativia kysymyksiä, tullaan haastattelu julkaisemaan kolmessa osassa. Nyt julkaistu haastattelun osa 1/3 pureutuu Aallon taustaan sekä suurta huomiota saaneeseen hypnoottis-magneettiseen katseeseen.

Jotain tämän haastattelun ainutlaatuisuudesta voi päätellä Aallon hiljattain antamasta kommentista asiaa koskien: “Ajattelen paneutuvani tähän haastatteluun intensiivisesti, koska tämä tulee olemaan tähän mennessä ainoa näin laaja ja totuudenmukainen haastattelu, kun muistamme senkin, että pyynnöistä huolimatta en kymmenisen vuotta sitten suostunut kirjoittamaan omaa osiotani Olavi Koskelan ja Iiro Nordlingin kirjoittamaan teokseen Suomen Führer, valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin (1944-2003), joka ilmestyi vuonna 2006.”

Haastattelun seuraavat osat tulevat pureutumaan Aallon kokemuksiin ja näkemyksiin Pekka Siitoimesta, sekä Aallon nykytoimintaan ja ajatuksiin. Mutta nyt, ladies and gentlemen, yksinoikeudella Mesikämmenen blogissa: Kai M. Aalto puhuu! (osa 1/3).

Taustaa

1. Kuka olet ja mitä teet?

Olen Kai Mikael Aalto, syntynyt Oulussa 22.03.1966. Olen siis oululainen 45-vuotias isänmaansuojelija. Poliittiselta maailmankatsomukseltani edustan aitoa kansallismielistä kristillissosialismia ja hengellisesti olen lähinnä karismaattinen protestantti.

2. Olet jossain yhteydessä sanonut itseäsi dadaistiksi. Mitä olet tällä tarkoittanut?

Sitä, mitä koko dadaismilla taiteensuuntauksena alunperin tarkoitettiinkin, eli kaiken kyseenalaistamista ja maailmanlaajuista vastareaktiota silloisen ensimmäisen maailmansodan järjettömyyttä ja mielettömyyttä vastaan ja siitä kummunnutta yleiskattavaa pasifismia. Minulla persoonakohtaisesti dadaismi kietoutuu piikikkääseen sarkasmiin, joka yksinkertaisesti on järjettömyyden verhoamista järkevyyden kulisseihin. Monesti kuitenkin sorrun vastoin kaikkia periaatteitani räikeään ja suoraan irrationalismiin.

3. Kadutko joitain nuorempana tekemiäsi asioita? Vai onko kaikki ollut ajallaan mielekästä osana suurempaa kokonaisuutta ja suuntaa?

En kadu mitään. Elämä on itse elämistä varten. Ja hän, ken ei saa aikaiseksi virheitä, ei saa aikaiseksi yleensä mitään muutakaan, varsinkaan mainitsemisen arvoista. Kuoleman jälkeen on aikaa katua, vaikka se silloinkin fundamentaalis-kristillisen maailmankatsomuksen näkökulmasta onkin turhaa (virnistää).

Hypnoottis-magneettinen katse

4. Olet saanut paljon huomiota hypnoottis-magneettisen katseen tunnetuksi tekijänä. Mistä sait idean hypnoottis-magneettiseen katseeseen? Pekka Siitoimelta? Miten harjoittelit hypnoottis-magneettista katsetta?

Olen lainannut termin huumorimielessä Pekka Siitoinilta ja Turun Hengentieteen seuralta, mutta itse katse edustaa maaailmankaikkeuden kaunista, jaloa, puhdasta ja dynaamista alkuvoimaa. Se juontaa juurensa nuoren ihmisen kiihkeyteen, elinvoimaan, suojeluvaistoon ja rakkauteen. Se on katse täynnä nuoruuden voimaa ja aitoja tunteita. Vain ihminen, jolla on aidot tunteet, pystyy katsomaan kaiken läpi tulevaisuuteen – ja jos tarve vaatii, vielä sitäkin kauemmas, aina sinne asti, missä maailmankaikkeuden korkein totuus, suurin kirkkaus, ylin valta ja äärettömin rakkaus vastaa katseeseemme.

5. Mistä hypnoottis-magneettisessa katseessa on kyse?

Siinä on kysymys ennenkaikkea katsottavan henkilön auttamisesta, äärettömän rakkauden ilmapiirissä tapahtuvasta ympäristön opettamisesta ja jalostamisesta kaikkien totuuden, rakkauden ja oikeudenmukaisuuden lakien mukaisesti ja pyrkimyksestä saada katsottava henkilö käyttämään omia, osittain piileviäkin henkisiä resursseja. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että siinä ei koskaan saa olla kysymys toisten vahingoittamisesta, valehtelemisesta tai muusta vääryydestä lähimmäisiämme kohtaan. Vastoin kuin moni varmasti kuvittelee, siinä ei ole kysymys “ajatusten siirrosta” tai muusta parapsykologisesta hömpästä.

6. Miten opastaisit lukijoita hypnoottis-magneettisen katseen harjoittamiseen? Miten se tehdään?

Kysymyksessä on lahja, joka annetaan tietyille ihmisyksilöille jo heidän syntymässään. Sitä ei voi opetella ja matkiminenkin tuottaa vain naurettavia lopputuloksia.

7. Näin jälkeenpäin ajatellen, harmittaako kun et päässyt mukaan siihen vuoden 1986 lentokonekaappaukseen? Vai oliko parempi niin kuin kävi? Jos olisit päässyt mukaan em. kaappaukseen, olisiko homma hoitunut hypnoottis-magneettisella katseella?

Ei todellakaan harmita, mutta voin taatusti sanoa, että jos olisin päässyt/joutunut mukaan koneeseen, olisin katunut koko loppuelämäni. Todellisuudessa en muutenkaan ole niin julkisuushakuinen persoona kuin mitä pahat kielet ja mustamaalaajat toistuvasti väittävät. – En olisi hoitanut hommaa hypnoottis-magneettisella katseella vaikka vuoden 1986 Alibi-lehti näin räikeästi valehteleekin. Koko lentokonekaappaushan oli “aseita” myöten Markku J. Järvenpään kännissä kehittelemä “loistoidea”. Todellisuudessa hypnoottis-magneettista katsetta oli tarkoitus käyttää nimenomaan lentokoneen miehistön, henkilökunnan ja matkustajien rauhoittamiseen ja kaikenlaisen paniikin ja sen mahdollisesti aiheuttamien epätoivoisten tekojen estämisiin. Ihmisten rauhoitteleminen oli todellinen syy – ei kait nyt kukaan ole tosissaan niin hullu, että yrittäisi kaapata ison liikennelentokoneen pelkästään katseiden avulla (virnistää).

8. Käsittelikö lehdistö em. lentokonekaappausta ja siihen liittyviä kuvioita reilusti vai vääristeltiinkö tapahtunutta tms.?

Lehdet valehtelevat ja liioittelevat aina, eikä Alibi Suomessa siinä suhteessa tee minkäänlaista poikkeusta. Tuo vuoden 1986 Alibin haastattelu oli maksettu haastattelu, eli sain siitä silloin 3500 mk, olisiko vähän alle 1000 euroa nykyrahassa ja myynnin edistämiseksi lupasin haastattelun ilman omaa sensurointiani eli en tarkastanut juttua, kirjoitusta enkä kuviakaan ennen jutun painoon menoa. Kyseessä oli Alibin heinäkuun numero kyseisenä vuonna ja toimittajan mukaan heinäkuun numerot myyvät niin huonosti, että niihin olisi hyvä aina pakostakin saada “säväyttäviä” juttuja, kun muistamme mm. nämä seikat tuota juttua lukiessamme, kykenemme hahmottamaan senkin taustoja enemmän.

Oulussa 25.04.2011 Kai Michael Aalto

[Haastattelun osa 2 löytyy täältä]

Read Full Post »

Older Posts »