Feeds:
Posts
Comments

Archive for October, 2010

Kas kas, YLE 1 esittää 28.11. dokumentin Aino Kassisesta, Suomen tunnetuimmasta ennustajasta, joka oli niin Vesa-Matti Loirin kuin myös Pekka Siitoimen hengentieteen opettaja. Siitoimen omien sanojen mukaan Kassinen vihki hänet myös satanismiin.

Dokumentti on osa kuusiosaista Pimeän puolella-dokumenttisarjaa, josta YLE kertoo seuraavaa: Pimeän puolella kertoo lähihistorian esimerkein, miten tavalliset suomalaiset ovat lähteneet mukaan vihaa lietsoviin poliittisiin liikkeisiin, itsetuhoisiin uskonlahkoihin ja antaneet huijareiden huiputtaa. Dokumenttisarjan viides osa, Toinen todellisuus, käsittelee Aino Kassista. Tästä jaksosta YLE kertoo ohjelmatiedoissaan näin:

Aino Kassinen oli Suomen kaikkien aikojen tunnetuin ennustaja, joka kehui antaneensa neuvoja jopa Suomen sodanaikaiselle valtionjohdolle. Kouluja käymätön Kassinen oli ns. new age -aikakauden tienraivaaja sotien jälkeisessä Suomessa ja 1960- ja 1970-luvuilla ehdoton valtakunnanjulkkis. Hänen aikakauslehdissä julkaistuja ennustuspalstojaan lukivat sadat tuhannet kansalaiset, joista varsin monet lähettivät hänelle itsekin kysymyksiä alkaen kadonneista sormuksista aina sydämenasioihin ja rahahuoliin. Kassisen vastaanotolle Helsingissä oli jonoa, ja monet asiakkaat muistavat pieniä yksityiskohtia myöten miten ennustukset kävivät toteen. Kassisen jalanjäljissä yliluonnollista liiketoimintaa ovat harjoittaneet monet selvänäkijät, ennustajat ja henkivoimien tulkit. Kassisen itsensä mukaan kyky nähdä henkivoimien maailmaan on vain poikkeusyksilöillä eikä sitä voi opettaa. Hänen vilpittömyyttään on aikalaistodistajien mukaan vaikea asettaa kyseenalaiseksi, mutta mistä ihmeestä hänen toiminnassaan oikein oli kysymys? Tähän etsitään vastausta muun muassa nykypäivän selvänäkijöiltä. Kassisen ja muiden ennustajien ammattisalaisuuksia avaa Hannu Lauerman vieraana (28.11.) psykologian dosentti Marjaana Lindeman.

Advertisements

Read Full Post »

Toiset natsit ei tykkää satanismista. Toiset taas tykkää. Tässä on ollut sellaista pientä ristiriitaa, mutta ehkä siinä on keskiarvo säilynyt. No, sanotaan, että minut vihittiin satanistien arkkipiispaksi jo vuonna 1971, minulla on puku ja vaatteet ja kuvat siitä. Kyllä se liittyi kansallissosialistien järjestelmäänkin välillisesti. Siitä ei oo vaan paljon puhuttu. Siihen löytyy lähteitä. Ei vaan Ravenscroftin kirja.

Aino Kassinen oli myös vihitty satanismiin. Ei satanismi LaVeystä lähtöisin ole. Hänhän on toiminut vasta 1900-luvulla. Satanismihan on paljolti puolalaiselta madame Blavatskyltä lähtöisin 1800-luvulta. Kirkon mukaan teosofia samaistetaan satanismiin. Teosofia on satanismia, vaikka siinä on eri nimi. Sitten oli mestari Merliini, kuningas Arthurin hovissa. Ranskassa oli paljon, Rosenkreutz oli satanisti. Jos mennään historiassa taaksepäin, niin keisari Caligula oli satanisti. Minulla on sellainen englantilainen kirja The Secret Teachings of All Ages, missä on kirjoitettu kuuluisimmat satanistit. Saint German oli erittäin hyvä satanisti. Ei satanismi ole uskonto, vaan se on uskonnonfilosofia. Se on enemmän elämäntapa. Niinkuin juutalaisuuskaan ei ole uskonto vaan se on elämäntapa.

– Pekka Siitoin (Olavi Koskelan ja Iiro Nordlingin kirjassa Suomen Führer, s. 191-192)

Read Full Post »

Jari Tervo julkaisi tasan viikko sitten Uuden Suomen blogissaan varsin mainion tekstin nimeltä Kristillis-siveellinen kirjoitus, joka oli jatko-osa hänen myöskin varsin mainioon Homoilta ja ihmisoikeudet-kirjoitukseen. Jonkun aasinsillan kautta nuo kirjoitukset muistuttivat minua parista hyllyssäni pölyyntyvästä, aihepiiriin liittyvästä teoksesta. Niissä molemmissa on tietynlaista kiehtovan tärähtänyttä otetta.

Ensimmäinen näistä kirjoista on lähes sata vuotta vanha. Virsikirja – Siionin Kannel (Suomalainen virsikirja ewankelis-luterilaisille seurakunnille, Suomen suuriruhtinaanmaasta, 1886. Sortawalasta, Suomen Kirkon sisälähetysseuran kirjapainosta, 1915) on esteettisesti oikein tyylikäs, lajityypilleen klassisen musta, nahkakantinen yrmy ilmestys. Voin sieluni silmin nähdä, miten sitä on aikoinaan pidelty upouutena arvoteoksena käsissä, miten sen fraktuurafonttista tekstiä on huolella tavattu, ja miten siinä olevia virsiä  on veisattu sielun syvyykistä, täydestä sydämestä – kuten virttä numero 191 (joka tunnetaan myös nimellä Musta Saara):

Ei taivahassa kuolon vaaraa ei kyyneleitä, yötäkään”.

Näin lauloi kerran musta Saara,

pien’ neekerlapsi hyvillään.

Taivaassa Herra tuskat poistaa ja huokaukset kokonaan.

Siell’ Herran kasvot mulle loistaa, siell’ luonaan aina olla saan.

Hän kertovan on kuullut kerran näin opettajan valkoisen.

Hän armosta sai kuulla Herran ja ystävästä lapsien.
Hän sai myös kaupungista kuulla, joll’ ompi autuus muurinaan.

Hän siellä kerran riemusuulla myös tahtois kiittää Jeesustaan.

Nyt riutuu raukka tuskissansa hän siinä olkivuoteellaan,

mutt’ rauha lepää kasvoillansa ja riemu loistaa katseestaan.

Ja ystävää ei vierellänsä, vaikk’ kova ompi vuoteensa.

Hän tuskat kantaa yksinänsä niin onnellisna, iloisna.
Ei miettimästä voi hän laata nyt noita ihmesanoja.

Hän muistaa tuota ”uutta maata” ja ”uuden taivaan” riemua.

Oi, kuolemaa ei taivahassa”, hän laulaa aina hiljempään.

Ei tuskaa niin kuin maailmassa, ei itkua, ei yötäkään.”

Hän huokaa yhä heikommasti: ”Oi kaupunki, sä kultainen! – Ei kuolemaa”,

ja rauhaisasti hän vaipuu kuolon unehen.
Nyt Jeesuksensa kunniaksi hän soittaa siellä kanneltaan.

Karitsan veri valkeaksi sai mustan Saaran kokonaan“.

Niin ne ajat muuttuvat. Nykyään tämä on tietysti poliittisesti epäkorrektia tekstiä ja tämän julkaisusta voisi kenties saada viharikostuomion, sen verran herkkänahkainen on Suomen poliittinen ilmapiiri nykyään. Mitenhän mahtaa olla, ovatko Suomalaiset lähetystyöntekijät laulaneet Mustaa Saaraa joskus Afrikassa? En ihmettelisi, on sitä lähetystyöntekijät paljon ihmeellisimpiä ja törkeämpiäkin juttuja ajan saatossa tehneet, vielä nykypäivänäkin. Jopa Wikipedia osaa kertoa Ugandan kohdalla näin: “Loppuvuodesta 2009 nousi maailmanlaajuinen kohu, kun Ugandan hallitus teki lakiesityksen, jossa homoseksuaalisuudesta olisi eräissä tilanteissa langetettu kuolemantuomio. Esityksen uskottiin saaneen pontta yhdysvaltalaisten lähetyssaarnaajien vaikutuksesta”. Helsingin Sanomat uutisoi aiheen tiimoilta kuluvan vuoden tammikuussa mm. näin: “Kuolemantuomiosta nousi maailmanlaajuinen kohu sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen laatulehti The New York Times oli kertonut asiasta viime maanantaina. Lehden mukaan kuolemantuomio lisättiin lakiin sen jälkeen, kun amerikkalaiset, evankelikaaliset lähetyssaarnaajat olivat pitäneet konferenssissa Ugandassa tulikivenkatkuisia puheita homoseksuaalisuutta vastaan.” Paikalliset viranomaiset  ovat  kierrättäneet näitä asenteita kansansa keskuudessa sittemmin kovalla kädellä. Tuliko yllätyksenä? Minua tämä ei ainakaan yllättänyt ei niin yhtään. Organisoitu kristinusko se siinä vain toisti taas itseään. Eat da poo poo. Sääliksi käy nykyajan Mustaa Saaraa. Hän tarvitsisi asiallista koulutusta ja avustusta, ei hurskaaseen auttamiseen puettua vaarallista hölynpölyä.

Sääliksi käy nykyajan Mustaa Saaraa. Hän tarvitsisi asiallista koulutusta ja avustusta, ei hurskaaseen auttamiseen puettua vaarallista hölynpölyä.

Toinen kirja, mikä Tervon em. kirjoituksista tuli mieleen, on huomattavasti tuoreempaa perua. Kyse on Erik Wahlströmin teoksesta Jumala (Schildts Kustannus Oy, 2006. Ruotsinkielinen alkuteos: Gud). Wahlström esittää kirjassaan Jumalan historian. Teos alkaa siitä, miten Jumala nuorena miehenä luo kiimassaan maailmankaikkeuden vetämällä käteen, miten hän Vanhan Testamentin aikaan sekoilee valitun kansansa kanssa, ja miten hän lopulta vanhenee ja vetäytyy eläkkeelle. Suosittelen teosta kovasti, ehkä varsinkin niille, joiden mielestä Raamattu on tylsä teos, kuten toisaalta myös niille, jotka Raamattunsa hyvin tuntevat. Wahlström on Raamattunsa lukenut tarkkaan ja antaa siihen piristävän perspektiivin, josta Kirkko & Kaupunki ei tykkää. On muuten omalla tavallaan ihme, että Jumalan kaltaisen teoksen kirjoittamisesta ja julkaisusta ei kukaan edes mieti nostavansa syytettä “uskonrauhan rikkomisesta”. Sopii miettiä, mitä se kertoo ajastamme. No, onneksi vanha kunnon Westboro Baptist Church jakaa Jumalan tuomiota kaikelle kansalle, jos maallinen tuomiovalta ei sitä meille täysin turmeltuneille tee. Topekalainen seurakunta on muuten erittäin kyrsiintynyt niin ruotsalaisiin kuin suomalaisiinkin. Sopii vain arvailla, miten hirveä mies Erik Wahlström, tuo ruotsinsuomalainen rienaaja, heidän mielestään on. Minusta taas mies, joka on kirjoittanut kirjan joka alkaa seuraavilla lauseilla, ei voi olla kovin paha:

Jumala oli kiimassa. Hän vääntelehti yksinäisestä kaipauksesta ajattomassa ei-tilassa kuin leijuva jumalallinen sikiö, mutta täysiaikainen, voimallinen, uhkaava

Ai niin, nyt muistin. Se aasinsilta, minkä kautta Tervon tämän tekstin alussa mainituista kirjoituksista hyppäsin niin Mustaan Saaraan kuin Wahlströmin Jumalaan, oli sen asian ihmettely, miksi kristinuskoon niin usein liittyy käsittämättömän kiero suhtautuminen seksuaalisuuteen. Osaako joku kertoa?

P.S. Epäilen, että Westboro Baptist Church on ollut mukana tässä tutkimuksessa.

P.S. II: Lue myös kirjoitukseni Kristinusko on homojen hommaa.

Read Full Post »

“Olen okkultisti ja minä luen harva se ilta iltarukouksen:

Jeesus kristus, anna minulle rakkautta ystäviäni kohtaan.

Kunnioitettu Lucifer, anna minulle tahdonvoimaa, jotta pääsisin harmaan kiven lävitse.

Saatana, anna minulle saatanallista järkeäsi – koska Saatana on järjen isä. Mitä enemmän meillä on järkeä ja oveluutta, sitä paremmin me pärjäämme tässä maailmassa”.

Pekka Siitoin

Read Full Post »

Read Full Post »

Pekka halkokasalla Vehmaan huvilallaan. Kuva Mesikämmenen arkistoista.

Tänään oli eräänlainen merkkipäivä. Pekka Siitoin oli jälleen televisiossa. Naantalin kenties tunnetuin mies kuoli vuonna 2003 Vehmaalla syöpään, mutta legenda elää ja voi ilmiselvästi erittäin hyvin. Tänään 26.10. 2010 YLE 1 esitti Miki Brunoun ohjaaman Isän valtakunta-dokumentin (joka oli muuten Brunoun opinnäytetyö Turun AMK:lle. Joitain teistä voi kiinnostaa se, että Brunoun tekstiä AMK:lle aiheesta Representaation etiikkaa voi löytää täältä). Isän valtakunta löytyy nyt kahdeksan päivän ajan Yle Areenalta. Sen jälkeen tämä dokumenttiklassikko löytyy arvatenkin YouTubesta.

Jotkut muistavat Siitoimen näkemykset Radio Cityssä vuodelta 1985, monet muistavat legendaarisen Sieg Heil Suomi-dokumentin 90-luvun alusta, ja useat ovat nähneet edellisen dokumentin jälkeen tehdyn Kolmas Pyörä-ohjelman haastattelun vuodelta 1998. Viimeisin näistä lienee myös viimeinen kerta, jolloin Siitoin esiintyi televisiossa. Edellä mainittujen pätkien lisäksi netistä löytyy paljon muutakin Siitoimen legendan ympärille kasautunutta materiaalia. Legendan voimasta kertoo jotain sekin, että netissä voi nykyään törmätä mm. Saatanan Valtakunnanjohtaja-nimiseen blogiin, jossa Pekasta kerrotaan fiktiivisiä (mutta tositapahtumiin enemmän tai vähemmän pohjautuvia) tarinoita. Aivan mitättömästä miehestä ei tällaista urbaania folklorea synny.

Isän valtakunta-dokumentissa keskeisenä äänessä on Siitoimen poika Paul, joka dokumentin kuvamateriaalista päätellen asustelee nykyään Turun Varissuolla. Useimmille Paul lienee aiemmin tuttu YouTube-videosta, jossa hän isänsä ja puolueen pitkäaikaisen aktiivin Olavi Koskelan kanssa esiintyy ruotsinlaivalla Siitoimen puolueen “laivaseminaarilla”. Dokumentissa käydään läpi Pekan historiaa, sekä Siitointen perhe-elämää Paulin silmin. Vajaan puolen tunnin pakettiin on saatu mukaan erittäin paljon ennen näkemätöntä ääni-, kuva-, ja videomateriaalia (johon myös allekirjoittanut antoi osansa). Näihin kuuluu mm. Pekan haudalla käynti Naantalin Hakapellon hautausmaalla. Kenellekään ei jää epäselväksi, että Paul ei ole enää samoilla linjoilla isänsä kanssa.

Dokumentti on kaiken kaikkiaan melkoisen surullinen. Pekan persoonalle on helppo nauraa, hänen tekstinsä ja puheensa olivat levottomuudessa vailla vertaa, hänen maamme olosuhteissa poikkeuksellinen ja värikäs persoonansa veti ja vetää puoleensa monenlaisten ihmisten huomiota, mutta Siitoimen perheenjäsenille eläminen Pekan vaikutuspiirissä oli, ja ehkä on vieläkin, kaikkea muuta kuin hauskaa. Tämä tulee dokumentista hyvin esiin. Sivumainintana Pekan poikkeuksellisuudesta maamme olosuhteissa mainittakoon, että eräs turkulainen psykiatri halusi aikoinaan tehdä Pekasta psykologisen profiilin – Pekka  kuitenkin kieltäytyi tästä, eikä asia edennyt ideaa pidemmälle.

Juttu paikallislehdessä 14.12. 2003

Asuessani nuorena Naantalissa (eräässä vaiheessa Pekan naapurustossakin) Pekka oli tietysti suuri paikallinen juttujen aihe. Häneen liittyi juoruja ja tragediaa. Kun Pekan poika Petri Siitoin kuoli kotimatkallaan armeijasta, hän päätyi Naantalin kirkossa eräänä sunnuntaina mainituksi seurakuntalaisten kuolleiden joukossa. Noihin aikoihin erään ystäväni isä oli myös kuollut ja hänenkin nimensä mainittiin samana sunnuntaina kirkossa. Ystäväni oli kirkossa paikalla ja kertoi, että kun Siitoimen pojan nimi mainittiin, nousi Pekka ja hänen pari avustajaansa kirkossa pystyyn natsitervehdyksen tehden. Erään Siitoimen perheen lapsen taas kerrottiin hypänneen Naantalissa kerran kerrostalon ikkunasta ja päätyneen sitten Uuteenkaupunkiin mielentilansa tiimoilta hoitoon. Aina silloin tällöin kuuli tarinoita, että punkkarit olivat kivittäneet Siitoimen talosta ikkunoita tai että Pekka joukkoineen oli joutunut paikallisissa anniskelupaikoissa tappeluun. En viitsi kertailla näitä tarinoita (joista osa ei varmaankaan pitänyt edes paikkaansa) tämän enempää, nämä pari riittänevät kertomaan, että ilmapiiri Siitoimen perheessä oli melkoisen raju.

Brunoun ohjaama dokumentti on onnistunut. Sen näkökulma legendaan on hyvin valittu, se onnistuu vajaassa puolessa tunnissa laittamaan legendan historian pähkinänkuoreen hyvin, se sisältää ennen näkemätöntä materiaalia, ja se laittaa katsojansa ajattelemaan.  Isän valtakunta on monestakin syystä katsomisen arvoinen.

 

 

Read Full Post »

Tänään esitettävää Isän valtakunta-dokumenttia odotellessa laitan esille joitain siteerauksia Pekan kirjoista. Tämänkertaiset siteeraukset ovat Pekan kirjoista Musta Magia, osa II (Turun Hengentieteen Seura, 1975), Paholaisen Katekismus (Kansallis-Mytologinen Yhdistys, 2. painos, 2000) ja Ufot, uskonto ja paholainen (Turun Hengentieteen Seura, 1974).

“Mikäli rakastamme tätä maapalloa, sen luontoa, ihmisiä ja mielenkiintoista jälleensyntymisen kiertokulkua, silloin olemme paholaisen palvelijoita sanan täydessä merkityksessä. Kuten olen maininnut, on nimi ”paholainen” tekaistu, hän ei ole paha todellisuudessa, vaan ajaa tarmokkaasti maapallon ja meidän ihmisten etuja, ettemme vain kuolisi saasteisiin tai atomipommien räjähdyksiin. Todellisia paholaisen palvelijoita ovat ne, jotka eivät halua hyväksyä kosmisia totuuksia, vaan haluavat säilyttää muka vanhat eettiset arvot, vaikkeivat itsekkään tiedä, ovatko ne totta vai tekaistuja. Kristus suosittelee siis meille paluuta henkisiin maailmoihin, hänen viinitarhansa vartijoiksi, ja Lucifer taas haluaa, että hyväksymme hänen luomansa maailman ja pidämme siitä ja olemme tyytyväisiä. Kumpikin ajaa siis omaa etuaan, ja onhan se luonnollista, sillä kumpikin pyrkii hyvyyteen ja täydellisyyteen, tietenkin vain eri teitä, ja eri ohjelman mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettemme milloinkaan pääse tästä aineellisesta maailmasta pois, jos vihaamme esimerkiksi luojaamme Luciferia, sillä hänen valtansa on melkein yhtä suuri kuin Kristuksenkin, ja Lucifer varmasti estää poispääsyn synnin avulla, ellemme voi hyväksyä puolueettomasti ja totuudellisesti kaikkien olemassaolevien voimien tarpeellisuutta. Ellei maailmassa olisi pahaa, niin emme tietäisi hyvästäkään mitään ja päinvastoin. Oman kehityksemme vuoksi tarvitsemme molempia voimia, ja silloin taitomme on etsiä kultainen edistymisen keskitie”.

~

[Ote eräästä seremoniasta:] “Tämän jälkeen kehoittaa johtaja jokaista avaamaan mukanaan tuoman korkkaamattoman viinapullon ja kehoittaa jokaista ottamaan siitä kolme kulausta Luciferin kunniaksi. Johtaja juo myös samalla kertaa kolme kulausta kuin muutkin. Tämän jälkeen johtaja huutaa möreällä äänellä seuraavan kutsun kolme kertaa: Lucifer – Lucifer – Lucifer! Aila himel Adonaj amara Zebaoth cadas yeseraije haralius! (nämä hirveät sanat kutsuvat seremonian suorittajien luokse perkeleitä ja pimeyden henkiä, sekä vainajahenkiä). Tämä jälkeen ottaa johtaja taskustaan toisen noin litran vetoisen pullon, jossa on joko sian tai lehmän verta. Johtaja kaataa pullostaan verta jokaisen viinapulloon viinan joukkoon yhtä paljon ja taas kaikki juovat kolme isoa kulausta tälläkertaa Saatanan kunniaksi. Tässä vaiheessa on syytä laittaa musiikki soimaan, jos tarvittava soitin on mukana. Musiikin soidessa keskitytään palavaan ristiin noin puolen tunnin ajan meditaation tavoin. Tämän jälkeen juodaan loput viinat pois, jonka jälkeen riisutaan viitta pois päältä ja ollaan alasti.

 

Johtaja kaataa pullostaan verta jokaisen viinapulloon viinan joukkoon yhtä paljon ja taas kaikki juovat kolme isoa kulausta tälläkertaa Saatanan kunniaksi.

Mikäli musiikki on tähän mennessä soinut loppuun, voidaan kasetti kelata takaisin ja soitetaan ko. kappaleet uudestaan. Ennenkuin tanssi alkaa valitsee johtaja itselleen partnerin, johon muilla ei ole mahdollisuutta. Johtajan partneriin eivät muut saa koskea, koska johtajan ja hänen partnerinsa “lemmenrituaali” on suoraan osoitettu Saatanan kunniaksi. Ennen orgioita kuitenkin kaikki jäsenet tanssivat keskenään alastomina myötäillen musiikin rytmejä. Liikunta ja hyppiminen on täysin vapaa-ehtoista. Tanssia ja hipelöimistä jatketaan niin kauan, kunnes johtaja huutaa ääneen: “Saatana, Saatana, Saatana – orgiat iloksesi!” Tämän jälkeen ne henkilöt ottavat itselleen sen partnerin, jonka kanssa ovat juuri sillä hetkellä tanssineet ja siirtyvät hänen kanssaan esim. läheiseen tiheikköön harjoittamaan sexuaaliorgioita Saatanalliseen tapaan.

Muiden aloitettua orgiat, tekee johtaja myös samoin valitsemansa partnerin kanssa ja sanoo ääneen: “Tässä oi suuri Saatana Sinulle kauttani vaatimaton lahjani. Olkoon kaluni kova kuin kivi ja kylmä kuin jää”. Orgiat ja vaikkapa ryhmäsexi voi jatkua niin kauan kuin vain osallistujat jaksavat. Orgiat on kuitenkin lopetettava viimeistään klo kolme aamuyöllä, jonka jälkeen johtaja manaa mukana olleet henget pois seuraavin sanoin: Te perkeleet, pimeyden henget ja muut: Menkäät nyt siis rauhassa pois. Demon Principium et Finis! Lopuksi puetaan viitat päälle ja kuljetaan vapaasti pois tulopaikalle, jossa puetaan tavalliset vaatteet päälle ja mennään kotiin. Lähitulevaisuudessa voidaan odottaa iloisia aineellisia tai muita yllätyksiä. Saatana on erittäin antelias ystävilleen ja kannattajilleen”.

~

“Käärme, eli Siitin, eli Paholainen ja niiden voima hallitsevat tätä aineellista maailmaa. Käärme kuvaa myös ikuisen elämän kiertokulkua munan, eli maapallon puitteissa. Muinaiset ihmiset pitivät siitintä Jumalan vertauskuvana, koska siitin oli elämän antaja ja jatkaja. Aineellisesti ajatellen he olivat uskossaan melko oikeassa, koska Paholainen on aineellisen maailman herra ja ”Jumala”, ja juuri hän hallitsee siittimen käyttöön liittyviä voimia”.

 

Käärme, eli Siitin, eli Paholainen ja niiden voima hallitsevat tätä aineellista maailmaa.

“Viikon vitsi: Mitä yhteyttä on naisen vitulla ja hautausmaan portilla? Vastaus: Molemmista viedään sisään jäykkää poikaa jalka tai jalat edellä!”

~

Edellä kootut Pekan parhaat (1-7, joista osa 6 löytyy täältä) on koottu kolmesta kirjasta: Musta Magia (osa I & II, Turun Hengentieteen Seura, 1974 & 1975), Ufot, uskonto ja paholainen (Turun Hengentieteen Seura, 1974) ja Paholaisen Katekismus (Kansallis-Mytologinen Yhdistys, 2. painos, 2000). Sellaisena ne rajoittuvat vain Pekan hengentieteisiin, magiaan ja saatananpalvontaan keskittyvään materiaaliin, eivätkä anna vaikutelmaan Pekan politiikkaa ja muita aihepiirejä käsittelevistä kirjoista (kaiken kaikkiaanhan Pekka kirjoitti eri nimillä 14 teosta eri aiheista). Edellä mainitut kirjat ovat kuitenkin Pekan tunnetuinta kirjallista tuotantoa ja niihin sisältyy myös hänen hervottomimmat kynäelmänsä. Nämä opukset sisältävät itseasiassa niin hervotonta materiaalia, että en viitsinyt aivan kaikkea tosiasiallisesti Pekan parhaisiin (tai legendaarisimpiin) kuuluvaa materiaalia täällä edes siteerata (eräs julkaisukelpoinen siteeraus, mitä en sisällyttänyt näihin Pekan parhaisiin, löytyy täältä). Suosittelenkin kaikkia kiinnostuneita metsästämään nämä alansa klassikot ja nauttimaan lukukokemuksesta autenttista amatööripainotuotetta käsissään pitäen.

Mutta, tänään YLE 1:llä näytetään siis klo 20.00 dokumentti Isän valtakunta. Mestari on meille tänään suosiollinen.

Pekan parhaat osan 6 voit lukea täältä.

 

 

Read Full Post »

Older Posts »