Ihmeellinen Abdullah, osa 1

Seuraavan tekstin kirjoitti Facebookin Pekka Siitoin Fan Clubissa Esa Taberman. Tekstin on julkaistu tässä hänen luvallaan.

Tammi Helsingissä 2009. Kuva: Matti Paavonen

Aikoinaan myöhempi akateemikko ja kansainvälinen menestyskirjailija Mika Waltari kirjoitti kirjan verran tekstia nimellä Ihmeellinen Joosef. Aika ihmeellinen ko. Joosef olikin, mutta vielä ihmeellisemmät ovat olleet Abdullahiksi etunimensä muuttaneen entisen Risto Tammen puuhat, joten tälle tarinalle oli helppoa keksiä nimi.

Sinänsä Tammen puuhat eivät ole paljossa enää mikään salaisuus, sillä herra on itse kertonut niistä omaan tyyliinsä jopa julkisissa tiedoitusvälineissä totta ja valhetta itse sopivasti sekoitellen. Jostain syystä hän on kuitenkin suurelta osin vaiennut toimistaan Siitoimen johtamissa järjestöissä ja näin ollen on paikallaan kertoa miehestä ja hänen touhuistaan minun näkökulmastani.

Risto Tammi ja Pekka Siitoin.

Tammi liittyi IKR:n yms. ryyhmien toimintaan mukaan vasta siinä vaiheessa kun Sisäministeriö (ko. aikana sisäministerinä oli se sama “tuhkaluukkua” nuoleva pälli nimeltä Uusitalo, joka aiemmin oli ehdottanut vakavissaan 1944 Välirauhaa toiseksi Itsenäisyyspäiväksi!) oli Kekkosen Moskovan vierailun alla syksyllä 1977 lakkauttanut Pariisin Rauhansopimukseen vedoten paitsi IKR:n myös Pegasos-Seuran ja Turun Hengentieteen Seuran.

Jo muutamaa päivää myöhemmin Tammi ilmestyi Siitoimen valokuvausliikkeeseen, ilmoitti olevansa hengenmies ja tukevansa täysin Siitoimen taistelua “saatanallista bolsevismia vastaan” (juuri näillä sanoilla!) Pekkalan kertoessa tapauksesta hän ei tiennyt, mitä oikein ajatella Tammesta. Hänen mukaansa tämä puhui paljon ja sujuvasti, mutta jotenkin hänestä ei saanut otetta.

Niin tai näin, niin ainakin Tammi ryhtyi aktiivisti tekemään kaikenlaista. Hän muuttui aktiiviseksi toimijaksi lähes yhdessä yössä ja oli alusta asti monessa mukana. Kuten levittämällä Siitoimen värväysjulisteita oman työpaikkansa (Tammi työskenteli telakan palomiehenä) sosiaali- ja ay-tiloihin (mistä Turun Päivälehti nosti kovan melun) ja osallistumalla sen syksyn Turun Rauhanmarssin vastamarssiin (Siitoin johti muutamaa tyyppiä ml. allekirjoittanut, ja karjuimme kävellen marssijoihin nähden toisella puolen katua: “Alas kommunismi!” No niin, minua kuulusteltiin ko. “kävelyretkestä”, mutta ei siitä mitään muuta seurannut paitsi kuva lehteen…)

Siitoimen, Pekkalan ja Lehtosen poistuttua poliisin toimesta liikenteestä ryhdyin Tammen ja vähän myöhemmin Turkuun tilapäisesti muuttaneen Hyvärisen kanssa luomaan jonkinlaista toimintaa Turussa täysin luhistuneen toiminnan tilalle, mutta siitä on ehkä syytä kertoa joskus toisella kertaa.

- Esa Taberman.

- – -

Aiheeseen liittyen aiemmin Mesikämmenen blogissa:

Esa Taberman puhuu!

Suomen Führer, osa II