Pekka Siitoimen hauta Naantalissa.
Pian Pekan kuoleman jälkeen joulukuussa 2003 Patmoksen radio-ohjelmassa käytiin seuraava keskustelu:
Ulla: Haloo, onks Melleri? Täällä Ulla Turusta.
Meller: Kyllä.
Ulla: Tiedättekö sen kamalan natsin Pekka Siitoinin?
Meller: Joka kuoli hiljattain.
Ulla: Niin. Minä olen hoitanut kaikki hautajaisjärjestelyt. Minä evankelioin häntä paljon ja hän luki psalmin 136. Se oli hänelle hyvin rakas. Miten hänen sieluntilansa mahtaa olla. Me emme tiedä mihin ihminen joutuu kun hän kuolee. Olisko hän kuitenkin päässyt taivasten valtakuntaan. Kyllä hän Jeesuksesta tiesi. Luimme hänen kanssaan paljon Raamattua.
Meller: Jos Siitoin on tämän rakkauden Jumalan Jeesuksen Kristuksen puoleen kääntynyt, niin hänen syntikysymyksensä on hoidettu ja hän on paratiisissa.
Ulla: Ja nyt minun täytyy mennä hävittämään se saatanallinen pesä joka on täynnä mustaa magiaa. Pekka oli aivan kauhuissaan kun annoin pojallemme juutalaisen nimen Daniel. Ja tiedäksä mitä. Hän huusi viime aikoina, että Lucifer on hänen herransa.
Meller: Toivotaan, että Pekka Siitoin ei jäänyt Luciferin vankeuteen vaan löysi paikan taivastiellä.
Patmoksen arkistojen lisäksi maininta tästä keskustelusta löytyy Olavi Koskelan ja Iiro Nordlingin kirjasta Suomen Führer, s. 162-163)
Eikös osa tuosta Siitoimen saatanallisen pesän kauhistuttavasta saastasta olekin päätynyt Mesikämmenen tassuihin?
Ötöpesän jengiä kiinnostaisi tietää, että missä se Sieg Heil Suomi -dokumentissa nähty pöydällä oleva Turkin lippu mahtaa vaikuttaa nykyisin. Tai se seinällä ollut saksalainen tilannekartta.
Kyllä vain, osa Siitoimen saatanallisen pesän kauhistuttavasta saastasta on päätynyt Mesikämmenen tassuihin. Perussetin eli kirjallisen tuotannon lisäksi (Mesikämmenellä täysi kokoelma) kokoelmista löytyy mm. Siitoimen painattama spiritismilauta, Musta Raamattu, Minne Katosi 6 000 000 ihmistä-opus Pekan nimikirjoituksella varustettuna, käsivarsinauha, käyntikortteja pari kappaletta, Luciferin arkkipiispa-valokuvan originaalifoto, Siitoimen hallussa ollut ihmiskallon puolikas (joka jossain vaiheessa on kaivettu Turun Tuomiokirkon lattian alta olleista haudoista), “Achtung! Valtakunnanjohtaja puhuu”-haastattelussa ottamani valokuvat ja haastattelun originaali c-kasetti, ja jotain muuta tuollaista. Niin no, nuo haastattelumatskut eivät ole kyllä sieltä kuolinpesästä, mutta kuuluvat nyt kokoelmaan kumminkin.
Turkin lipun kohtalosta en tiedä. Myöskään siitä kartasta (se on muuten Euroopan kartta) en tiedä. Mesikämmen on kyllä tassuttelemassa huomenna keskiviikkona liikkeeseen, joka osti Pekan kuolinpesän, voisin kysäistä siinä samalla noista…
Ai niin, kysyin siitä Turkin lipusta. Se oli myyty jo kauan sitten, kuulemma.
[...] Mainitsin tämän jutun alussa, että jotkut tuntuvat pitävän Siitointa ennenkaikkea uusnatsina ja että monet näin ajattelevista eivät usko Pekan olleen tosissaan hengentieteen juttujensa kanssa. Aiemmin kertomieni taustojen valossa en pidä viimeksi mainittua asiaa ollenkaan paikkaansa pitävänä. Uusnatsi Pekka varmasti oli, mutta hän oli myös omansalaatuinen hengentieteen vakavasti ottanut uusnatsi. Pekka aloitti hengentieteiden harrastuksen uskoakseni paljon ennen natsismia, ja natsismiin hän arvelujeni mukaan saattoi kääntyä saatuaan käsiinsä natsiokkultismin klassikon, Trevor Ravenscroftin Pyhän Keihään. Jotain Pekan hengentieteiden vakavasti ottamisesta kertoo sekin, että niin Olavi Koskela (teoksessa Suomen Führer) kuin Siitointa tämän kuolinvuoteellakin hoitanut nainen, molemmat kertoivat Pekan vielä kuolinvuoteellaankiin huutaneen Luciferia avukseen ahdingossaan. [...]
[...] 25. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta? [...]
[...] 25. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta? [...]
[...] cranium, sciurus, circumferentia, logos, gravis admodum, et diaboli. 27. Siitoin-filmi oy. 26. Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta? 25. Toinen todellisuus. 24. Mitä Pekka Siitoin sanoi Anton LaVeystä ja satanismin historiasta? [...]
[...] Mitä Leo Meller sanoi Pekka Siitoimen kuolemasta? [...]